Ohje anniskelupaikan vastaavasta hoitajasta ja tämän sijaisista Ohje 12/2012
Ohje 12/2012 2 (17) Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Vastaava hoitaja -järjestelmä... 3 3. Sopivuus vastaavaksi hoitajaksi... 4 4. Vastaavan hoitajan pätevyysvaatimukset... 5 4.1 Yleistä... 5 4.2 C-luvalliset anniskelupaikat... 6 4.3 Koulutuksen kautta hankittu pätevyys... 6 4.3.1 Ammatilliselle koulutukselle säädetyt edellytykset... 6 4.3.2 Näyttötutkinnot...7 4.3.3 Ennen alkoholilain muutosta 1.1.2003 suoritetut tutkinnot, jotka antavat vastaavan hoitajan pätevyyden...7 4.3.4 Alkoholilain muutoksen 1.1.2003 jälkeen suoritetut tutkinnot... 9 4.3.5 Opintojen aikana hankittu riittävä ammattitaito... 9 4.3.6 Ulkomailla suoritetut majoitus- ja ravitsemisalan tutkinnot... 10 4.4. Työkokemuksen kautta hankittu pätevyys... 10 4.4.1 Todistus anniskelua koskevien säännösten hallitsemisesta (ns. anniskelupassi)... 10 4.4.2 Työajan laskemisessa noudatettu käytäntö... 12 4.4.3 Yrittäjäluvanhaltijan työajan laskeminen... 12 4.4.4 Ulkomailla hankittu työkokemus... 13 5. Vuokratyöntekijä... 13 6. Ammattipätevyyden selvittäminen lupaviranomaiselle... 13 7. Vastaavan hoitajan ja tämän sijaisten riittävä määrä... 15 8. Vastaavan hoitajan paikallaolovaatimus... 16 9. Säädökset ja ohjeet...16 9.1 Lainsäädäntö... 16 9.2 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira, entinen STTV) ohjeet... 17
Ohje 12/2012 3 (17) 1. Yleistä 2. Vastaava hoitaja -järjestelmä Vastaava hoitaja ja hänen sijaisensa ovat anniskeluluvan haltijan ohella velvollisia huolehtimaan siitä, että anniskelupaikassa noudatetaan alkoholilain säännöksiä. Vastaavalle hoitajalle ja tämän sijaisille asetettuja ammattitaitoa ja henkilökohtaista sopivuutta koskevia vaatimuksia tarkistettiin ja säännökset niistä otettiin alkoholilain (1143/1994) 21 b :ään vuoden 2003 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella (764/2002). Ohjeen tarkoituksena on koota yhteen anniskelupaikan vastaavaa hoitajaa ja tämän sijaisia koskevat säännökset sekä aiheesta annetut viranomaisohjeet. Tavoitteena on parantaa hajallaan olevan tiedon saantia sekä samalla tarkentaa vastaavasta hoitajasta annettuja ohjeita käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Alkoholilain 21 b :ssä säädetyt edellytykset ovat samat vastaavalle hoitajalle ja tämän sijaiselle. Se, mitä tässä ohjeessa lausutaan vastaavasta hoitajasta, koskee siis myös vastaavan hoitajan sijaista. Ahvenanmaan maakunta on maakuntalailla säätänyt poikkeuksia vastaavaa hoitajaa ja tämän sijaisia koskevista säännöksistä, joten ohjetta ei voi kaikilta osin soveltaa Ahvenanmaan maakunnassa. Valvira antaa ohjeen alkoholilain (1143/1994) 41 :n (764/2002) sekä alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen (1344/1994) 1 a :n (1802/2009) nojalla. Ohje on tehty yhteistyössä aluehallintovirastojen sekä Opetushallituksen kanssa. Ohje on tarkoitettu aluehallintoviranomaisten, anniskeluluvan haltijoiden ja sitä hakevien, anniskelupaikan vastaavaksi hoitajaksi tai hänen sijaisekseen hakeutumassa olevien sekä alan ammatillista koulutusta antavien oppilaitosten käyttöön. Vastaava hoitaja -järjestelmän tarkoituksena on turvata anniskelusäännösten noudattaminen ja tehokas omavalvonta. Vastaavan hoitajan asema ja vastuu huomioon ottaen edellytetään, että hän hallitsee tiedollisesti hyvin anniskelusäännökset sekä osaa soveltaa niitä käytäntöön. Vastaavan hoitajan ja tämän sijaisten vastuuta korostaa se, että luvanhaltijan ohella rangaistusvastuu on kohdistettu anniskelupaikan vastuuhenkilönä toimivaan vastaavaan hoitajaan ja tämän sijaisiin. Alkoholilaissa on säädetty rangaistavaksi se, että luvanhaltija, anniskelupaikan vastaava hoitaja tai tämän sijainen tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta rikkoo alkoholilain 23 :ssä säädettyjä anniskelupaikan järjestystä koskevia valvontavelvoitteitaan (AlkoL 50 a.5 6 kohta). Luvanhaltijan ohella anniskelupaikan vastaava hoitaja tai tämän sijainen voidaan tuomita alkoholirikkomuksesta sakkoon. Anniskelupaikan valvonta ei ole pelkästään luvanhaltijan ja vastaavan hoitajan tehtävänä ja vastuulla, vaan jokaisen työntekijän on osaltaan tunnettava anniskelua koskevat säännökset ja määräykset ja noudatettava niitä. Vastaavan hoitajan ohjauksessa toimivalle muulle tarjoiluhenkilökunnalle ei ole lainsäädännössä kuitenkaan asetettu 18 vuoden iän lisäksi erityisiä
Ohje 12/2012 4 (17) pätevyysvaatimuksia. Tosin riittävän ammattikoulutuksen hankkinut henkilö voi toimia anniskelutehtävissä alle 18-vuotiaanakin ja 16 vuotta täyttänyttä opiskelijaa saadaan käyttää opetussuunnitelman mukaiseen alkoholijuomien tarjoiluun 20 vuotta täyttäneen kouluttajan ohjaamana (AlkoA 27 ). Vastaavan hoitajan ja tämän sijaisten vastuuta korostaa myös se, että tehtävään säädetyt edellytykset voi menettää. Työnantajan määräämälle vastaavalle hoitajalle ja tämän sijaisille (varavastaavat) maksetaan yleissitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai palkan lisää vastuuvuoroilta. Vastaavan hoitajan tehtävien valvonta on lupaviranomaiselle konkreettinen keino tarkastella luvanhaltijan luotettavuutta vastuullisena ja anniskelusäännöksiä noudattavana toimijana. 3. Sopivuus vastaavaksi hoitajaksi Sopimaton vastaavan hoitajan tai hänen sijaisensa tehtävään on henkilö, joka päihdyttävien aineiden väärinkäytön taikka aikaisempien rikkomusten tai laiminlyöntien perusteella ei ilmeisesti kykene hoitamaan tehtäviään (AlkoL 21 b.2 ). Henkilön sopivuus vastaavaksi hoitajaksi selvitetään lupahakemusvaiheessa. Lupahakemuksessa mainitusta vastaavasta hoitajasta ja tämän sijaisista pyydetään poliisin lausunto. Vastaavan hoitajan sopivuus tehtävään voi tulla selvitettäväksi myös toiminnan aikana lupamuutosten yhteydessä, tai jos esille tulee esimerkiksi päihdyttävien aineiden väärinkäyttöä tai työssä tehtyjä vakavia rikkomuksia tai laiminlyöntejä. Henkilön sopivuutta tehtävään tarkastellaan kokonaisarvioinnin perusteella. Sopimattomaksi henkilö voidaan yleensä katsoa vasta, kun henkilöstä on tiedossa useampia kuin yksi lainsäännöksessä tarkoitettu kielteinen seikka. Lähtökohtana on, ettei yhdestä teosta tuomittu rangaistus ole yleensä vielä riittävä näyttö henkilön sopimattomuudesta. Luvanhaltijan palveluksessa olevan henkilön sopivuutta arvioitaessa ei oteta huomioon henkilön taloudellisia ongelmia, eli merkitystä ei ole esimerkiksi henkilön luottotiedoissa olevilla merkinnöillä toisin kuin luvanhakijan sopivuutta selvitettäessä. Päihdyttävien aineiden väärinkäyttöä sekä muita rikkomuksia ja laiminlyöntejä tulee ensisijassa tarkastella viimeisimmän 2-3 vuoden ajalta. Aika lasketaan rikkomuksen tekohetkestä. Tätä tarkasteluajanjaksoa aikaisempien rikkomusten ja laiminlyöntien tulee olla hyvin vakavia ennen kuin henkilön voidaan katsoa niiden perusteella olevan sopimaton toimimaan vastaavana hoitajana. Tarkasteluajanjaksoa ei kuitenkaan uloteta yli viiden vuoden, joka on luvanhakijan luotettavuuden arvioinnin aikajakso. Koska lupaviranomaisen alkoholilain 47 :n perusteella saamat yksityisen henkilön päihteiden käyttöä ja rikoksia koskevat tiedot ovat yleensä salassa pidettäviä, anniskeluluvan hakijalle tai haltijalle ilmoitetaan vastaavaksi hoitajaksi tai tämän sijaiseksi esitetyn henkilön sopimattomuudesta viittaamalla vain yleisesti lupaviranomaisen saamiin tietoihin. Vastaavaksi hoitajaksi sopimattomalle henkilölle voidaan antaa erillinen valituskelpoinen päätös asiasta.
Ohje 12/2012 5 (17) 4. Vastaavan hoitajan pätevyysvaatimukset 4.1 Yleistä Alkoholilaissa asetetaan anniskelupaikan vastaavalle hoitajalle ja hänen sijaisilleen vaatimuksia ammattitaidon osalta. Näillä pätevyysvaatimuksilla pyritään tehostamaan anniskelun valvontaa. A- tai B-luvallisen anniskelupaikan vastaavalta hoitajalta ja hänen sijaisiltaan edellytetään koulutuksen tai työkokemuksen kautta hankittua riittävää ammattitaitoa. Koulutuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito edellyttää vähintään yhden lukuvuoden päätoimista ravitsemisalan koulutusta, johon sisältyy alkoholijuomien anniskeluun liittyvää opetusta sekä vähintään yhden kuukauden työharjoittelu anniskelutehtävissä. Vastaavan hoitajan pätevyyden voi hankkia myös työkokemuksen kautta. Tämä edellyttää A- tai B-luvalla toimivan anniskelupaikan vastaavalta hoitajalta vähintään kahden vuoden päätoimista työskentelyä alkoholijuomien anniskelussa, lisäksi vaaditaan alan ammatillista koulutusta tarjoavan oppilaitoksen antama todistus anniskelua koskevien säännösten hallinnasta. Oppilaitoksen antamasta todistuksesta käytetään vakiintuneesti nimitystä anniskelupassi. Nimitystä anniskelupassi käytetään myös tässä ohjeessa. Anniskelupassista kerrotaan tarkemmin ohjeen kohdassa 4.4.1. Kaikkien alkoholijuomien anniskelulupa ns. A-lupa oikeuttaa anniskelemaan kaikkia alkoholijuomia. Anniskelulupa voidaan myöntää myös B- lupana, jolloin saadaan anniskella enintään 22 tilavuusprosenttisia mietoja alkoholijuomia. C-luvallisten anniskelupaikkojen osalta alkoholilaissa on säädetty poikkeus vastaavan hoitajan ammattitaitovaatimuksista. C-lupa oikeuttaa anniskelemaan käymisteitse valmistettuja enintään 4,7 tilavuusprosenttisia alkoholijuomia. Se, mitä tässä ohjeessa lausutaan koulutuksen tai työkokemuksen kautta hankitusta riittävästä ammattitaidosta, ei siis koske C- luvalla toimivan anniskelupaikan vastaavaa hoitajaa. C-luvallisen anniskelupaikan vastaavan hoitajan pätevyysvaatimuksista kerrotaan tarkemmin ohjeen kohdassa 4.2. A- tai B-luvallisen anniskelupaikan vastaavan hoitajan pätevyysvaatimukset on laissa säädetty joko koulutukseen tai työkokemukseen perustuvaksi. Kummallakin omat vaatimuksensa ja kumpaakin vaatimusta tarkastellaan erikseen. Koulutuksessa olevia puutteita ei voi jälkikäteen korjata työkokemukseen sisältyvillä vaatimuksilla ja päinvastoin. Esimerkiksi jos koulutukseen ei ole sisältynyt vähintään yhden kuukauden pituista työharjoittelua anniskelutehtävissä, koulutus ei ole ollut riittävä antamaan anniskelupaikan vastaavan hoitajan pätevyyttä. Puute koulutuksessa ei korjaannu, vaikka koulutuksen jälkeen olisikin saatu riittävästi työkokemusta anniskelutehtävistä. Jos toisaalta koulutukseen ei ole sisältynyt alkoholijuomien anniskeluun liittyvää opetusta, tätä ei korvaa myöhemmin koulutuksen päättymisen jälkeen oppilaitoksen antama todistus alkoholijuomien anniskelua koskevien säännösten hallinnasta (anniskelupassi). Tällöin vastaavan hoitajan pätevyys voidaan perustaa ainoastaan työkokemukseen.
Ohje 12/2012 6 (17) 4.2 C-luvalliset anniskelupaikat Anniskelupaikassa, jossa anniskellaan yksinomaan käymisteitse valmistettuja enintään 4,7 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia, riittävä ammattitaito voidaan todeta ravitsemisalan oppilaitoksen antamalla todistuksella siitä, että henkilö hallitsee alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset (AlkoL 21 b.4 ). Edellä mainitussa C-luvalla toimivassa anniskelupaikassa vastaavan hoitajan ammattitaito voidaan siis osoittaa alan ammatillista koulutusta tarjoavan oppilaitoksen antamalla todistuksella (anniskelupassi) ja anniskelupassi yksinään riittää vastaavan hoitajan pätevyyteen. C-luvalla toimivan anniskelupaikan vastaavalta hoitajalta edellytetään alkoholijuomien anniskelua koskevien säännösten hallintaa, muttei työkokemusta anniskelutehtävistä. C-luvalla toimivan anniskelupaikan vastaavan hoitajan pätevyysvaatimukset poikkeavat A- tai B-luvalla toimivan anniskelupaikan vastaavalle hoitajalle asetetuista vaatimuksista. Henkilö, joka on pätevä toimimaan vastaavana hoitajana A- tai B-luvallisessa anniskelupaikassa, voi toimia vastaavana hoitajana tai tämän sijaisena myös C-luvallisessa anniskelupaikassa. Vastaavan hoitajan tulee täyttää myönnetyn anniskeluluvan mukaiset pätevyysvaatimukset silloinkin, kun A- tai B-luvalla toimivassa anniskelupaikassa anniskellaan ainoastaan käymisteitse valmistettuja enintään 4,7 tilavuusprosenttisia alkoholijuomia. Luvanhaltija voi hakea luvan muuttamista C-luvaksi, jolloin myös vastaavan hoitajan pätevyysvaatimukset helpottuvat. 4.3 Koulutuksen kautta hankittu pätevyys 4.3.1 Ammatilliselle koulutukselle säädetyt edellytykset Vastaavalla hoitajalla ja hänen sijaisillaan tulee olla koulutuksen tai kokemuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito (AlkoL 21 b.1 ). Koulutuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito edellyttää vähintään yhden vuoden päätoimista ravitsemisalan koulutusta, jos opetusohjelmaan sisältyy alkoholijuomien anniskeluun liittyvää opetusta ja käytännön harjoittelua (AlkoL 21 b.3 ). Tutkinnon perusteista ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmasta sekä oppilaitoksen antamasta todistuksesta on säädetty tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön antamalla asetuksella alkoholijuomien anniskelupaikan vastaavan hoitajan ja tämän sijaisten ammatillisista edellytyksistä (STM:n asetus 1371/2002). Yhden vuoden opintojen katsotaan tarkoittavan vakiintuneessa hallintokäytännössä yhden lukuvuoden, eli yhdeksän kuukauden opintoja. Opetusohjelmaan sisältyvällä käytännön harjoittelulla tarkoitetaan vähintään yhden kuukauden työharjoittelua anniskelutehtävissä. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen (1371/2002) 1.2 :ssä ovat säännökset siitä, mitkä alkoholijuomien anniskeluun liittyvät aiheet tulee ottaa huomioon tutkinnon perusteissa ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa järjestettäessä alkoholilain 21 b :n 3 momentissa tarkoitettua ravitsemisalan koulutusta ja näyttötutkintona suoritettavia tutkintoja.
Ohje 12/2012 7 (17) 4.3.2 Näyttötutkinnot Tutkintotodistuksessa tai opintosuoritusotteessa tulee olla merkintä STM:n asetuksen (1371/2002) 1.2 :ssä säädettyjen aiheiden suorittamisesta hyväksytysti sekä merkintä vähintään yhden kuukauden kestäneestä työharjoittelusta nimenomaan anniskelutehtävissä. Jos nämä seikat eivät yksiselitteisesti ilmene koulutusta koskevista asiakirjoista, niistä tulee pyytää lupaviranomaista varten oppilaitokselta erillinen selvitys. Opetushallituksen määräyksen 3/011/2010 mukaan Hotelli-, ravintola- ja catering-alan tutkintotodistukseen tulee asiakaspalvelun koulutusohjelman/osaamisalan (tarjoilija) ja hotellipalvelun koulutusohjelman/osaamisalan (vastaanottovirkailija) tutkintojen osalta tehdä seuraava merkintä: Tutkinto antaa alkoholilain 21 b :ssä tarkoitetun riittävän pätevyyden anniskeluravintolan vastaavan hoitajan tehtäviin. Anniskelupaikassa alkoholijuomia tarjoilemassa ei saa käyttää henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta, ellei hän ole hankkinut riittävää ammattikoulutusta (AlkoA 27 ). Koulutus on riittävä vasta, kun hotraca-alan tutkinto on suoritettu. Vaikka henkilö ei olisi täyttänyt 18 vuotta, mutta hänellä on tutkintotodistus esimerkiksi tarjoilijan koulutuksesta, hän voi itsenäisesti työskennellä anniskelupaikassa ja olla myös määrättynä vastaavan hoitajan tehtävään. Anniskelupaikan vastaavan hoitajan pätevyys voidaan saada myös näyttötutkintoina suoritettujen perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen kautta. Näyttötutkinnon edellyttämä osaaminen ja ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnalle tutkintotilaisuuksissa. Näyttötutkintojen osalta anniskelupaikan vastaavan hoitajan pätevyys voidaan saavuttaa edellyttäen, että tutkinnon osaamisvaatimuksiin on sisältynyt anniskeluasiat siten, kuin STM:n asetuksen (1371/2002) 1.2 :ssä säädetään ja tämä käy ilmi tutkintotodistuksesta. Kun vastaavan hoitajan pätevyys on saavutettu näyttötutkinnolla, selvitystä koulutusajasta ei vaadita. Näyttötutkinnon suorittamisen kestosta riippumatta tutkinto antaa pätevyyden toimia vastaavana hoitajana, kun siitä on tutkintotoimikunnan myöntämä tutkintotodistus. Koska kysymys on aikuiskoulutuksesta, tutkinnon suorittajilla on yleensä pitempiaikaista työkokemusta alkoholijuomien anniskelusta. Ennen näyttökoetta henkilöllä tulee olla työkokemusta alkoholijuomien anniskelusta kuitenkin vähintään yhden kuukauden ajalta. 4.3.3 Ennen alkoholilain muutosta 1.1.2003 suoritetut tutkinnot, jotka antavat vastaavan hoitajan pätevyyden Vastaavaa hoitajaa ja tämän sijaisia koskevat ammattitaitovaatimukset otettiin alkoholilakiin vuoden 2003 alusta. Säännökset anniskelupaikan vastaavan hoitajan ja hänen sijaistensa edellytyksistä toimia vastaavana hoitajana tulivat voimaan kaikissa anniskelupaikoissa 1.1.2004 alkaen. Anniskeluun liittyvän opetuksen tulee 1.8.2003 jälkeen tapahtuvassa koulutuksessa täyttää STM.n asetuksessa (1371/2002) 1 :ssä säädetyt vaatimukset.
Ohje 12/2012 8 (17) Alkoholilainsäädännön ja anniskeluohjeiden tuntemusta on opetettu ravintolapalvelun tehtäviin valmistuville tarjoilijoille, hovi- ja baarimestareille, ravintolaesimiehille ja liikkeenjohdolle. Koulutusta ovat tarjonneet hotelli-, ravintola- ja merenkulkuoppilaitokset ja useat aikuiskoulutuskeskukset. Seuraavassa on lueteltu ne ennen lainmuutosta suoritetut tutkinnot, jotka lähtökohtaisesti täyttävät vastaavan hoitajan pätevyydelle asetetut vaatimukset. Näiden tutkintojen osalta lupaviranomaiselle riittää pääsääntöisesti tutkintotodistus näyttönä vastaavan hoitajan pätevyydestä. Muista ennen vuotta 2003 suoritetuista ravitsemisalan tutkinnoista on esitettävä luotettava selvitys koulutukseen sisältyvästä riittävästä anniskelusäännösten opetuksesta ja anniskelun työharjoittelusta. Ennen vuotta 1986 suoritetuista koulutuksista pätevyyden toimia vastaavana hoitajana antavat: yhden vuoden tarjoilu- tai laivatarjoilulinja 1,5 vuoden työnjohdollinen linja hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdollinen koulutus (1-3 vuotta, opisto) yhden vuoden talousesimies -täydennyskoulutus (laivatalous) Vuosina 1986-1994 suoritetuista ravitsemis- ja hotellipalvelujen peruslinjan koulutusammateista pätevyyden toimia vastaavana hoitajana antavat: kahden vuoden peruskoulupohjainen sekä yhden vuoden ylioppilaspohjainen tarjoilijan koulutusammatti viiden vuoden peruskoulupohjainen sekä neljän vuoden ylioppilaspohjainen hotelli- ja ravintolaesimiehen koulutusammatti Vuoden 1995 tutkintouudistuksen jälkeen vuoden 1999 loppuun mennessä suoritetuista tutkinnoista pätevyyden toimia vastaavana hoitajana antavat: kahden vuoden hotelli-, ravintola- ja suurtalousalan perustutkinto, jos suuntautumisopintoina on ollut hotelli- ja ravintolapalvelu kolmen vuoden myynti- ja asiakaspalvelun perustutkinto, jos suuntautumisvaihtoehtona on ollut hotelli- ja ravintolapalvelu tai ravintolan myynti- ja asiakaspalvelu kolmen vuoden opistotutkinto hotelli-, ravintola- ja suurtalousalalta, jos suuntautumisopintoina on ollut palvelutoiminnan ohjaus ja kehittäminen Vuoden 2000 tutkintouudistuksen jälkeen vastaavan hoitajan pätevyyden antaa: kolmivuotinen hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto, ravintolapalvelun koulutusohjelma, tarjoilija Aikuiskoulutuksen osalta vastaavan hoitajan pätevyyden antavat ammattija erikoistutkinnot näyttötutkintoina vuodesta 1994 lähtien ovat seuraavat: ravintolapalvelun, tarjoilijan ja baarimestarin ammattitutkinto
Ohje 12/2012 9 (17) hotelli-, ravintola- ja suurtalousesimiehen erikoisammattitutkinto, jos tutkinnon valinnaiseen osaan anniskeluasiat ovat sisältyneet asetuksen vaatimalla tavalla Hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdollinen koulutus - restonomi Vastaavan hoitajan pätevyyden edellyttämä koulutus on sisältynyt myös hotelli- ja ravintola-alan liikkeenjohdolliseen koulutukseen, jota on annettu vuodesta 1969 lähtien Hotelli- ja ravintolaopistossa. Opiston nimi muutettiin vuonna 1985 Haaga Instituutiksi. Tutkintonimike on restonomi. 4.3.4 Alkoholilain muutoksen 1.1.2003 jälkeen suoritetut tutkinnot Alkoholilain muutoksen 1.1.2003 jälkeen suoritetuista tutkinnoista pätevyyden toimia vastaavana hoitajana antaa: kolmevuotinen hotelli-, ja ravintola-alan perustutkinto, ravintolapalvelun koulutusohjelma, tarjoilija Vuoden 2010 tutkintouudistuksen jälkeen vastaavan hoitajan pätevyyden antavat: hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, asiakaspalvelun koulutusohjelma/osaamisala, tarjoilija hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, hotellipalvelun koulutusohjelma/osaamisala, vastaanottovirkailija Muissa hotraca-alan tutkinnoissa vastaavan hoitajan pätevyys voidaan saavuttaa valinnaisessa tai paikallisesti tarjottavassa tutkinnon osassa. Tutkintotodistuksesta tai opintosuoritusotteesta tulee ilmetä, että opinnot ovat sisältäneet STM:n asetuksen (1371/2002) 1 :n mukaisesti alkoholijuomien anniskeluun liittyvää opetusta sekä käytännön harjoittelua anniskelutehtävissä vähintään yhden kuukauden ajan. 4.3.5 Opintojen aikana hankittu riittävä ammattitaito Päätoimisen koulutuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito anniskelupaikan vastaavan hoitajan ja tämän sijaisen tehtävään voidaan saada myös yli yhden lukuvuoden opintojen aikana edellyttäen, että opiskelija on 18 vuotta täyttänyt ja hän osoittaa oppilaitoksen antamalla selvityksellä (opintosuoritusotteella tai oppilaitoksen erikseen antamalla todistuksella), että hän on opiskellut ravitsemisalan oppilaitoksessa vähintään yhden lukuvuoden ajan (vähintään 9 kk), ja että tänä aikana opintoihin on sisältynyt hyväksytysti STM:n asetuksen (1371/2002) 1.2 :ssä säädetyt aihealueet sekä käytännön harjoittelua alkoholijuomien anniskelussa vähintään yhden kuukauden ajan. Vastaavan hoitajan pätevyyden saavuttamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, jos opinnot jäävät ensimmäisen lukuvuoden jälkeen kesken ja tutkintotodistus jää saamatta. Vastaavan hoitajan pätevyys osoitetaan tällöin opintosuoritusotteella tai muulla oppilaitoksen antamalla todistuksella, jos-
Ohje 12/2012 10 (17) ta käyvät ilmi koulutuksen tutkintonimike, opiskelijan suorittama koulutusaika (vähintään 1 lukuvuosi), alkoholijuomien anniskelua koskevat STM:n asetuksen (1371/2002) 1.2 :n mukaiset teoriaopinnot ja koulutukseen sisältynyt alkoholijuomien anniskelua koskeva käytännön työharjoittelu (missä anniskelupaikassa ja työharjoittelun kesto vähintään 1 kk). 4.3.6 Ulkomailla suoritetut majoitus- ja ravitsemisalan tutkinnot Lähtökohtaisesti EU-alueella suoritetut tutkinnot tunnustetaan jäsenvaltioissa. Alkoholilainsäädännössä on kuitenkin vastaavana hoitajana toimimiselle asetettu sellaisia erityisvaatimuksia, jotka eivät ole sisältyneet muussa jäsenvaltiossa suoritettuun tutkintoon (Suomen anniskelusäännökset). Puute voidaan yleensä korjata suorittamalla Suomessa anniskelupassi. Ulkomaisen tutkinnon on oltava rinnastettavissa suomalaiseen vastaavan hoitajan pätevyyden antavaan tutkintoon. Ulkomaisesta tutkintotodistuksesta pitää käydä ilmi opintoihin sisältynyt oppilaitoksen järjestämä vähintään kuukauden kestänyt harjoittelu anniskelutehtävissä. Lupaviranomaisen pyynnöstä ulkomainen tutkintotodistus on esitettävä virallisen kielenkääntäjän kääntämänä suomeksi tai ruotsiksi. 4.4. Työkokemuksen kautta hankittu pätevyys Kokemuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito edellyttää vähintään kahden vuoden päätoimista työskentelyä alkoholijuomien anniskelussa ja ravitsemisalan oppilaitoksen antamaa todistusta siitä, että henkilö hallitsee alkoholijuomien anniskelua koskevat säännökset (AlkoL 21 b.3 ). Päätoiminen työskentely alkoholijuomien anniskelussa tarkoittaa kokoaikaista työtä anniskelupaikassa. Työtehtäviin tulee sisältyä alkoholijuomien anniskelua, mutta työaikana voidaan tehdä muutakin työtä. Myös C-luvalla toimivassa anniskelupaikassa hankittu työkokemus anniskelutehtävistä luetaan hyväksi. Lisäksi työkokemuksen kautta hankittuun vastaavan hoitajan pätevyyteen vaaditaan, että henkilö on suorittanut hyväksytysti alan ammatillista koulutusta antavan oppilaitoksen järjestämän kokeen ja oppilaitos on antanut kokeen suorittamisesta todistuksen (anniskelupassi). 4.4.1 Todistus anniskelua koskevien säännösten hallitsemisesta (ns. anniskelupassi) Jos vastaavan hoitajan pätevyys hankitaan työkokemuksen kautta, edellytetään työkokemuksen lisäksi, että henkilö hallitsee anniskelua koskevat säännökset. Anniskelusäännösten hallinta osoitetaan alan koulutusta tarjoavan oppilaitoksen antamalla todistuksella, eli anniskelupassilla. Anniskelupassi yksinään antaa pätevyyden toimia vastaavana hoitajana C- luvallisissa anniskelupaikoissa. Todistus anniskelua koskevien säännösten hallinnasta annetaan sille, joka osoittaa kokeessa hallitsevansa anniskelua koskevat säännökset. Kokeita saa järjestää sellainen ravitsemisalan oppilaitos, jolla valtioneuvoston toimiluvan tai opetusministeriön järjestämisluvan nojalla on oikeus antaa ravintolapalvelun koulutusta (STM:n asetus 1371/2002 2 ).
Ohje 12/2012 11 (17) Oppilaitosten ei erikseen tarvitse hankkia muuta virallishyväksyntää kokeiden järjestämiseen ja oppilaitoksen oma sisäinen asia on se, kuka tai ketkä henkilöt oppilaitoksen puolesta käytännössä huolehtivat kokeiden järjestämisestä. Oppilaitoksissa kokeita järjestävät henkilöt eivät tarvitse viranomaisen hyväksyntää, eikä näitä henkilöitä myöskään tarvitse ilmoittaa viranomaisille. Todistus hyväksytystä kokeesta annetaan oppilaitoksen nimissä. Valviran edeltäjä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (STTV) on vuonna 2003 antanut oppilaitoksille ohjeet kokeen sisällöstä ja arvostelusta sekä vahvistanut todistuksen mallin. Oppilaitokset laativat itse koekysymykset Alkoholiasiat ravintolassa -ohjeen perusteella. Ohjeeseen on koottu anniskelua koskevat säännökset. Julkaisu toimii keskeisenä opetusmateriaalina ravitsemisalan oppilaitosten kokeeseen valmentavilla kursseilla. Kokeeseen voi osallistua myös ilman kokeen järjestävän oppilaitoksen koulutukseen osallistumista (STM:n asetus 1371/2002 2.3 ). Anniskeluasiat ravintolassa -ohje löytyy Valviran kotisivuilta (www.valvira.fi). Ohje on julkaistu Suomen virallisten kielten lisäksi myös englanninkielisenä versiona ja useat oppilaitokset järjestävät kokeita englannin kielellä, yksi oppilaitos järjestää tällä hetkellä kokeita myös kiinan kielellä. Oppilaitos voi järjestää kokeen myös suullisena, jos siihen on erityisiä syitä (esimerkiksi lukihäiriö, maahanmuuttajien kielivaikeudet) ja oppilaitoksen oman harkinnan mukaan kokeessa on sallittua käyttää luotettavaa ja puolueetonta tulkkia (esimerkiksi tulkkikeskusta). Sanakirjan käyttö kokeessa on sallittua, mutta kokeen valvojan tulee väärinkäytösten estämiseksi tarkistaa sanakirja ennen koetta. Muuta materiaalia kokeessa ei saa käyttää. Koe järjestetään samanlaisena riippumatta siitä, minkä tyyppisessä anniskelupaikassa (A-, B- vai C-lupa) kokeen suorittaja työskentelee tai tulee työskentelemään. Tuotevalvontakeskuksen vahvistamaan todistusmalliin ei sisällytetä ylimääräistä tekstiä, esimerkiksi tietoja anniskeluasioiden koulutukseen osallistumisesta. Oppilaitoksen ei tule myöskään antaa varsinaisen todistuksen lisäksi mitään muuta todistusta, esimerkiksi itse muotoilemaansa korttimallista todistusta. Jäljennös todistuksesta säilytetään oppilaitoksessa ja hukkuneesta anniskelupassista saa kopion siltä oppilaitokselta, jossa henkilö on käynyt kokeen suorittamassa. Jos anniskelupassista on annettu kopio ravintolaan, jossa henkilö on työskennellyt, kopio hukkuneesta anniskelupassista voi löytyä myös kyseisestä ravintolasta. Alkuperäinen anniskelupassi sekä muutkin alkuperäiset asiakirjat (tutkinto- ja työtodistukset, opintosuoritusotteet ja muut selvitykset) on henkilön syytä säilyttää aina itsellään, jotta alkuperäinen asiakirja ei häviäisi. Lupaviranomaiselle riittää jäljennökset niistä asiakirjoista, jotka osoittavat vastaavan hoitajan pätevyyden. Valvira ylläpitää listausta niistä oppilaitoksista, jotka järjestävät koulutusta sekä kokeita anniskelua koskevien säännösten hallitsemisesta. Listaa päivitetään oppilaitosten Valviralle tekemien ilmoitusten perusteella. Lista löy-
Ohje 12/2012 12 (17) tyy Valviran kotisivuilta (http://www.valvira.fi/files/tiedostot/o/p/oppilaitokset.pdf). 4.4.2 Työajan laskemisessa noudatettu käytäntö Työkokemuksen kautta hankittu riittävä ammattitaito on henkilöllä, joka on saanut todistuksen anniskelua koskevien säännösten hallitsemisesta (anniskelupassin) ja joka on ollut anniskelutehtävissä päätoimisesti vähintään kaksi vuotta. Arvioitaessa kahden vuoden työkokemuksen täyttymistä tarkoittaa tämä käytännössä noin 1700 vuosittaisen työtunnin suorittamista. Riittävä työkokemus osoitetaan ensisijaisesti työtodistuksin, mutta tarvittaessa lupaviranomainen voi vaatia selvityksen täydentämistä myös palkkatodistuksin. Osa-aikainen työ vastaa lähtökohtaisesti puolta kokoaikaisesta työskentelystä. Tämä tarkoittaa sitä, että säännöllinen kahden vuoden osa-aikainen työskentely vastaa yhden vuoden päätoimista työskentelyä. Jos henkilöllä on esittää selvitys siitä, että hän on työskennellyt eripituisia työjaksoja kokopäiväisesti, lasketaan yhteen työkuukauteen 21 päivää ja yhteen työvuoteen 11 kuukautta kertaa 21 päivää, eli 231 päivää. Jos henkilö on työskennellyt anniskelutehtävissä vuokratyöntekijänä, yhteen työkuukauteen lasketaan 159 työtuntia. Koska alkoholilaki edellyttää vähintään kahden vuoden päätoimista työskentelyä alkoholijuomien anniskelussa, ei alle kahden vuoden aikana kerätty 3400 työtunnin työkokemus anna pätevyyttä toimia vastaavana hoitajana tai tämän sijaisena. 4.4.3 Yrittäjäluvanhaltijan työajan laskeminen Luvanhaltija voi myös itse toimia vastaavana hoitajana ja pätevöityä edellä mainituilla tavoilla vastaavaksi hoitajaksi. Näiden tapojen lisäksi lupaviranomainen voi katsoa anniskelupaikan omistajalla olevan kelpoisuus toimia vastaavana hoitajana omistamassaan anniskelupaikassa, jos hän on vähintään kahden vuoden ajan luvanhaltijana vastannut anniskelutoimintaan liittyvistä tehtävistä ja velvollisuuksista, anniskelupaikka on ollut avoinna säännöllisesti tiettyinä viikonpäivinä ja omistaja on ollut anniskelupaikassa sen aukioloaikana kokoaikaisesti anniskelutehtävissä. Varsinaisen anniskelutyöajan lisäksi yrittäjäluvanhaltija on yleensä kokonaisvaltaisesti sidottu ravintolan toiminnan järjestämiseen. Niinäkin päivinä, jolloin ravintola ei ole yleisölle avoinna, omistaja yleensä käyttää viikoittain aikaa anniskelupaikan asioiden hoitoon, kuten kirjanpitoon, tavaratoimituksiin ja henkilökunnan järjestelyihin. Edellä mainittujen seikkojen perusteella anniskelupaikan omistajalla voidaan katsoa olevan alkoholilain 21 b.3 :ssä vaadittu kahden vuoden työ-
Ohje 12/2012 13 (17) kokemus alkoholijuomien anniskelusta. Lisäksi vaaditaan ravitsemisalan oppilaitoksen antama todistus anniskelua koskevien säännösten hallinnasta (anniskelupassi). Anniskelupaikan omistajan mahdollinen anniskelutyökokemus muun luvanhaltijan palveluksessa otetaan huomioon laskettaessa kahden vuoden täyttymistä. Yrittäjäluvanhaltijan sopivuus vastaavaksi hoitajaksi arvioidaan erikseen kuten muidenkin vastaavaksi hoitajaksi hyväksyttävien henkilöiden osalta. 4.4.4 Ulkomailla hankittu työkokemus 5. Vuokratyöntekijä Säännökset eivät edellytä, että työkokemus anniskelusta tulisi nimenomaan olla hankittu Suomessa. Näin ollen myös henkilön ulkomailla hankkima työkokemus hyväksytään, kun lasketaan kahden vuoden päätoimisen työskentelyn täyttymistä. Ulkomailla hankitusta anniskelutyökokemuksesta on esitettävä työtodistukset tai muu luotettava selvitys. Selvityksistä pitää käydä ilmi anniskelutehtäviin osallistuminen sekä työskentelyaika. Lupaviranomaisen pyynnöstä ulkomainen työtodistus tai muu selvitys on esittävä virallisen kielenkääntäjän kääntämänä suomeksi tai ruotsiksi. Ammatilliset edellytykset puuttuvat sellaiselta anniskeluluvan hakijalta, joka ei ole ilmoittanut anniskelupaikkaan 21 b :ssä säädetyt edellytykset täyttävää vastaavaa hoitajaa ja tämän sijaisia (AlkoL 21 a.3 ). Säännöksellä on selkeytetty vastuuta anniskelutoiminnan lainmukaisuudesta. Luvanhaltijan itsensä tai häneen palvelussuhteessa olevan tulee täyttää vastaavalle hoitajalle säädetyt edellytykset. Vuokratyössä vuokrayritys (henkilöstöpalveluyritys) on työntekijän työnantaja, mutta työ tehdään työntekijöitä tarvitsevassa yrityksessä (käyttäjäyritys). Vuokrayritys maksaa työntekijän palkan ja hoitaa kaikki työnantajalle kuuluvat velvoitteet. Vuokratyöntekijä ei ole palvelussuhteessa anniskeluluvan haltijaan. Hän ei voi toimia anniskelupaikassa vastaavana hoitajana, koska tällöin anniskeluluvan hakijalta tai haltijalta puuttuisivat ammatilliset edellytykset. Vastaavan hoitajan sijaisena vuokratyöntekijä voi sitä vastoin toimia. 6. Ammattipätevyyden selvittäminen lupaviranomaiselle Anniskeluluvan hakijan on lupahakemuksen yhteydessä esitettävä selvitys vastaavan hoitajan ja tämän sijaisten ammattipätevyydestä. Hakemuksessa on mainittava vastaavaksi hoitajaksi ja tämän sijaisiksi ehdotettujen henkilöiden nimi, henkilötunnus tai syntymäaika ja yhteystiedot (AlkoA 21.1 3 kohta). Hakemukseen on liitettävä vastaavan hoitajan ja tämän sijaisten suostumus tehtävään ja heidän ammattitaitonsa osoittavat asiakirjat (AlkoA 21.2 2 kohta). Jos vastaavan hoitajan ammattipätevyys on saavutettu koulutuksen kautta, tulee tästä antaa selvitys ravitsemisalan oppilaitoksen antamalla tutkintotodistuksella, opintosuoritusotteella tai muulla oppilaitoksen antamalla selvityksellä. Jos vastaavan hoitajan ammatillinen pätevyys perustuu työ-
Ohje 12/2012 14 (17) kokemukseen, lupaviranomaiselle tulee esittää työtodistukset, joista ilmenee, että hän on työskennellyt vähintään kahden vuoden ajan päätoimisesti anniskelutehtävissä. Työkokemus tulee osoittaa ensisijaisesti työtodistuksin. Lupaviranomainen voi tarvittaessa vaatia selvityksen täydentämistä palkkatodistuksin. Lisäksi työkokemuksen kautta pätevyyden saavuttaneelta henkilöltä vaaditaan anniskelupassi. Anniskelupassi yksinään riittää, jos kyse on C-luvallisesta anniskelupaikasta. Lupaviranomaiselle riittää jäljennökset edellä mainituista asiakirjoista. Anniskeluluvan myöntämisen edellytyksenä on, että luvanhakija esittää lupaviranomaiselle anniskelupaikkaan riittävästi ammatilliset edellytykset täyttäviä vastaavia hoitajia. Tämä vaatimus koskee samalla tavalla sekä toistaiseksi myönnettäviä anniskelulupia että tilapäisiä anniskelulupia. Luvanhaltija määrää anniskelupaikkaan vastaavan hoitajan ja hänelle tarpeellisen määrän sijaisia niistä työntekijöistä, jotka ovat antaneet suostumuksensa tähän tehtävään. Työvuoroon määrätty vastaava hoitaja toimii siis tietoisena asemastaan anniskelupaikan vastuullisena hoitajana. Luvanhaltija päättää valvontanäkökohdat huomioon ottaen sen, tarvitaanko työvuoroon useampi vastaava hoitaja. Lupaviranomainen voi antaa myös tätä koskevia määräyksiä. Anniskeluluvan haltijan määräys vastaavasta hoitajasta ja tämän sijaisista tulee olla viranomaisten nähtävillä anniskelupaikassa. Jos vastaavan hoitajan sijaisia on useita, tulee määräyksestä käydä ilmi sijaisuusjärjestys. Vastaavan hoitajan ja tämän sijaisten koulutuksen tai kokemuksen kautta hankittu ammattitaito tulee voida lupaviranomaisen pyynnöstä selvittää anniskelupaikassa. (AlkoA 27 a ). Vastaavan hoitajan määräyksen nähtävillä olo edellyttää sitä, että se toteutetaan selkeästi. Määräyksestä tulee käydä selkeästi ilmi vastaava hoitaja, tämän sijaisten järjestys sekä henkilöiden tunnistetiedot (syntymäaika). Määräys on pidettävä ajan tasalla. Useissa anniskelupaikoissa vastuuvuorot merkitään myös työvuorolistaan. Sijaisuusjärjestys on tarpeen sitä varten, että jos työvuoroon määrätty vastaava hoitaja joutuu poistumaan anniskelupaikasta tai hän on muutoin estynyt tulemaan työvuoroon, määrätty sijainen tulee hänen tilalleen. Anniskeluluvan myöntämisen jälkeen lupaviranomainen seuraa ja valvoo sitä, että anniskelupaikassa noudatetaan koko ajan vastaavaa hoitajaa koskevia säännöksiä. Tarkastuskäynnillä selvitetään muun muassa se, että anniskelupaikassa on paikalla ammatilliset edellytykset täyttävä vastaava hoitaja. Tämän vuoksi anniskelupaikassa tulee olla tarkistettavissa ne asiakirjat, jotka osoittavat työvuorossa olevan vastaavan hoitajan kelpoiseksi tähän tehtävään. Selvittäminen edellyttää, että vastaavan hoitajan pätevyyden osoittavat asiakirjat, kuten tutkintotodistukset, opintosuoritusotteet, työtodistukset ja anniskelupassit, ovat alkuperäisinä tai jäljennöksinä anniskelupaikassa tarkastajille esitettävissä. Todistukset vastaavan hoitajan ja hänen sijaistensa pätevyydestä lähetetään lupaviranomaiselle vain silloin, kun anniskelulupaa haetaan. Lupaviranomainen voi ohjata luvanhakijaa tai -haltijaa toimimaan vastaavan hoitajan määräämisessä siten, että anniskelupaikan omavalvonta saadaan tehokkaasti järjestetyksi. Lupaviranomainen voi asettaa anniske-
Ohje 12/2012 15 (17) lun valvonnan ja järjestyksenpidon kannalta tarpeellisia ehtoja, jos luvanhaltijan esittämien suunnitelmien perusteella on ilmeistä, että anniskelua ei voida kohtuudella valvoa (AlkoL 21 d.1 ). Mikäli ilmenee, että anniskelupaikassa ei ole noudatettu vastaavaa hoitajaa koskevia säännöksiä, lupaviranomainen voi ryhtyä luvanhaltijaa kohtaan alkoholilain 22 :n mukaisiin toimenpiteisiin. Jos toiminnan aikana havaitaan anniskelurikkomuksia, jotka johtuvat puutteellisista omavalvontajärjestelyistä, voi lupaviranomainen muun seuraamuksen ohella asettaa lupaan anniskelun valvonnan kannalta tarpeellisia ehtoja (AlkoL 22.1 ). Lupaviranomainen voi asettaa lupaan ehdon esimerkiksi osastokohtaisesta vastaavasta hoitajasta. 7. Vastaavan hoitajan ja tämän sijaisten riittävä määrä Anniskelupaikassa tulee olla vastaava hoitaja ja hänellä tarpeellinen määrä sijaisia, jotka anniskeluluvan haltija määrää (AlkoL 21 b.1 ). Vastaavien hoitajien riittävä määrä arvioidaan erityisesti anniskelupaikan koon (erilliset osastot), liiketoiminnan laajuuden, toiminta-ajatuksen ja aukioloaikojen perusteella. Normaalisti avoinna olevaan (klo 09 02) anniskelupaikkaan tulee käytännössä palkata vähintään kolme ammattitaitoista vastuuhenkilöä työvuorot, lomat ja vapaapäivät huomioon ottaen. Suppeallakin aukioloajalla toimivassa anniskeluravintolassa on oltava pääsääntöisesti vähintään kaksi ammatilliset edellytykset täyttävää henkilöä ja normaaleilla työajoilla pitää pystyä kattamaan koko anniskeluaika. Riittävän henkilömäärän laskennassa käytetään työtuntimäärää 111 tuntia kolmessa viikossa henkilöä kohden. Laskettaessa riittävää määrää henkilöstöä huomioon voidaan ottaa yrittäjän ja tämän perheen oma työpanos, joka on usein yli normaalin työajan. Luvanhaltija huolehtii siitä, että vastaavan hoitajan ja muun henkilökunnan suorittama anniskelun valvonta on tehokasta ja toimivaa anniskelupaikan kaikissa tiloissa. Vastaavaksi hoitajaksi esitetyllä tai työvuoron vastaavaksi hoitajaksi määrätyllä henkilöllä on oltava edellytykset valvoa tehokkaasti kaikkia niitä anniskelupaikan tiloja, joiden valvonnasta hän vastaa. Jos vastaavaksi hoitajaksi esitetty henkilö toimii esimerkiksi kokkina, järjestyksenvalvojana tai toimistotyötä tekevänä ravintolapäällikkönä, edellytykset tehokkaaseen valvontaan voivat puuttua ja valvonta on mahdollista katsoa laiminlyödyksi. Valvonnan järjestelyissä on otettava huomioon anniskelupaikan erityisolosuhteet. Jos anniskelupaikassa on useita osastoja ja työvuorossa ainoaksi vastaavaksi hoitajaksi määrätty henkilö on sidottu työtehtäviensä vuoksi tietyn osaston työskentelyyn, ei tehokas valvonta voi toteutua. Tällöin voidaan edellyttää oman vastaavan hoitajan määräämistä muihin osastoihin. Jos luvanhaltijan toimet tehokkaan valvonnan toteuttamiseksi ovat riittämättömät, lupaviranomainen voi alkoholilain 21 d ja 22.1 :ien nojalla asettaa lupaan tarpeellisia ehtoja valvonnan tehostamiseksi. Milloin riittävää määrää vastaavan hoitajan edellytyksiä täyttävää henkilökuntaa ei ole esittää, ei luvanhakijalla ole edellytyksiä anniskeluluvan saamiseksi.
Ohje 12/2012 16 (17) 8. Vastaavan hoitajan paikallaolovaatimus 9. Säädökset ja ohjeet 9.1 Lainsäädäntö Vastaava hoitaja ja hänen sijaisensa ovat anniskeluluvan haltijan ohella velvollisia huolehtimaan siitä, että anniskelupaikassa noudatetaan alkoholilain säännöksiä (AlkoL 21 b.1 ). Anniskelupaikassa on oltava paikalla vastaava hoitaja tai hänen sijaisensa säännösten noudattamisen varmistamiseksi ja anniskelurikkomusten ja järjestyshäiriöiden ehkäisemiseksi. Työvuorossa tulee aina olla sellainen luvanhaltijan määräämä vastaava hoitaja, joka täyttää vastaavalle hoitajalle asetetut ammatilliset vaatimukset. Jos työntekijä joutuu olemaan yksin työvuorossa, hänellä on oltava vastaavan hoitajan pätevyys. Anniskelutoiminnan lainmukaisuudesta huolehtiminen edellyttää sitä, että vastaava hoitaja tai tämän sijainen on paikalla aina, kun alkoholijuomia saadaan anniskeluluvan mukaan paikassa anniskella. Vastaavan hoitajan on oltava anniskelupaikassa paikalla myös valomerkin jälkeen paikan sulkemiseen asti valvomassa, että siellä anniskellut juomat nautitaan säännösten edellyttämällä tavalla, kassatoiminnot päätetään asianmukaisesti ja että asiakkaat poistuvat anniskelupaikasta säännösten mukaisena sulkemisaikana. Anniskeluluvin varustettu paikka voi olla avoinna myös aikoina, jolloin siellä ei anniskeluluvan tai säännösten mukaan saa anniskella alkoholijuomia (esimerkiksi liikenneasemat). Näinä aikoina vastaavan hoitajan tai tämän sijaisen ei ole välttämätöntä olla paikalla. Vastaavan hoitajan tai tämän sijaisen on kuitenkin aina varmistuttava siitä, että anniskellut juomat nautitaan loppuun säännösten edellyttämällä tavalla ja alkoholijuomien saatavuus on anniskeluajan päättymisen jälkeen estetty. Esimerkiksi yökahvilassa, jossa anniskelu lopetetaan kello puoli kaksi, mutta jota saa pitää auki kello viiteen saakka majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain (308/2006) 4.1 :n mukaan, vastaavan hoitajan tai tämän sijaisen on oltava paikalla kello kahteen saakka. Vastaavana hoitajana toimivan henkilön on tosiasiallisesti kyettävä valvomaan anniskelua. Anniskelusta vastaava hoitaja ei voi hoitaa lain velvoittamalla tavalla vastaavan hoitajan tehtävää ollessaan muualla kuin anniskelupaikassa. Säännösten mukaisena järjestelynä ei voida pitää esimerkiksi sitä, että vastaava hoitaja on hälytettävissä anniskelupaikkaan lähistöllä olevasta asunnostaan tai muussa tilassa suoritettavasta työtehtävästä. Sijaisuusjärjestys on tarpeen silloin, kun työvuoroon määrätty vastaava hoitaja poistuu anniskelupakasta tai on muutoin estynyt hoitamaan valvontatehtäväänsä. Tällöin määrätty sijainen tulee hänen tilalleen. Alkoholilaki (AlkoL 1143/1994) 21 a.3, 21 b, 21 d.1 ja 22.1 (264/2002) ja 50 a.5 6 kohta (642/2009) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941143 Asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta (AlkoA 1344/1994) 21 (1207/2002) ja 27 a (1207/2002) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19941344
Ohje 12/2012 17 (17) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus alkoholijuomien anniskelupaikan vastaavan hoitajan ja tämän sijaisten ammatillisista edellytyksistä (STM:n asetus 1371/2002) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20021371 9.2 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira, entinen STTV) ohjeet Vastaavaa hoitajaa ja tämän sijaisia koskevat edellytykset sekä STTV:n ohjeet alkoholilain 21 b :n 3 ja 4 momentissa tarkoitettuun todistukseen liittyvästä kokeesta (dnro:t 47/43/03 ja 48/43/03) Yrittäjäluvanhaltijan työajan laskeminen vastaavan hoitajan pätevyyden saamiseksi (dnro 580/43/2009) Ohje anniskelupaikan vastaavan hoitajan sopivuudesta (2/2010) Alkoholiasiat ravintolassa -ohje (11/2012) Lisätietoja Lakimies Sari Tujunen, puh. 0295 209 620, sari.tujunen@valvira.fi Johtaja Katariina Rautalahti Katariina Rautalahti Lakimies Sari Tujunen Sari Tujunen Jakelu Tiedoksi Aluehallintovirastot Sosiaali- ja terveysministeriö Opetushallitus