Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu



Samankaltaiset tiedostot
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

65 vuotta täyttäneet Helsingissä

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2014, SOTKANET Hankekuntien vertailu

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu Heikki Miettinen

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Terveys ja hoidontarve Pirkanmaalla 1990-luvulla

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Hilmo-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

Alaikäisten psykiatrinen sairaalahoito Lapin sairaanhoitopiirissä. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2007

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Asiakkaan palvelutarpeen ennustaminen ja ennakointi. Terveydenhuollon Atk-päivät Projektipäällikkö Katja Klemola

Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame Tuomas Jalava

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä JJ Koski

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Väestöennusteen taustat ja tulkinnat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Suomessa - esimerkkinä Lappeenrannan seutu. Alpo Kassinen

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Terveydenhuollon menot ikä- ja sukupuoliryhmittäin vuonna 2002

Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Somaattinen erikoissairaanhoito 2006

Sosiaali- ja terveystoimen rakenneselvitys Keski-Uudenmaan K6-kunnissa

Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Vimpeli: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Lehtimäki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Lappajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Alahärmä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Kauhajoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

Kauhava: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Alavus: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Isokyrö: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Lapua: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Ähtäri: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Isojoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Teuva: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

Transkriptio:

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

VAESTON HOITOTARPEIDEN ENNUSTAMINEN Riitta Luoto, LT, erikoistutkija Terveyden ja toimintakyvyn osasto Kansanterveyslaitos, Helsinki Terveydenhuollon ATK-päivät 3 1.5.1999, Kuopio Esityksen sisältö: -Mitä on hoidontarve? -Miten ennustetaan? -Miten ennustetaan hoidontarvetta? UHOTA (Uudenmaan väestön hoidontarve ja ennuste 1996-20 10)- projektin esittely

Mitä on hoidontarve? - kyky hyötyä hoidostaisubjektiivinen tarvelobjektiivinen tarve - vaikea mitata, vaatii erillistutkimuksia Hoidontarpeen mittareina käytetty mm. - kuolleisuutta (ehkäistavat kuolemansyyt, menetetyt elinvuodet) - sairastavuutta - työ- ja toimintakyvyn vajausta Suomalainen kunnittainen hoidontarvemittari: (Häkkinen ym. 1995, STAKES): KUNNAN IKA- JA SUKUPUOLIRAKENNE + ALLE 55- VUOTIAIDEN TYÖKYVYTTÖMYYSASTE+ TULOTASO VAESTO - määrä - rakenne TERVEYS - HOIDON TARVE - HOIDON KÄYITO - PALVELUJEN TARJONTA TERVEYDEN HOITOMENETELMÄT DETERMINANTIT (elinolot, elintavat) Kaavio 1. Hoidontarvetta edeltävät tekijät ja sen seuraukset.

ENNUSTAMISEN NELJA TAPAA: 1.Ikä- ja sukupuolirakenteen huomioiva ennuste 2.ekstrapolaatio; aiempien trendien jatkaminen 3.ikä-kohortti-periodi-malli - 4.terveyteen vaikuttavien riskitekijöiden huomiointi ennusteessa 1)Ika- ja sukupuolirakenteen huomioiva ennuste - Kussakin ikäluokassa lasketaan esim. 1996 arvolhenki, ja kerrotaan luku luokan - väestöennusteella (UHOTA-projekti) 2)Ekstrapolaatio.- - perustuu aikaisempiin trendeihin, joita jatketaan - vaatii tietoa pitkältä aikajaksolta (esim. syövät) 3)Ika-periodi-kohortti-malli - iän vaikutus biologinen vakio - historiallinen muutos? onko muutos ollut kohorttispesifi? - Jo lapsuudessa henkilö asettuu omalle 'uralle' (track) esim. elintapojen suhteen - 'Urien' perusteella pystytään ennustamaan tulevaisuutta olettamalla, että 'ura' pysyy samana 4)Riskitekijat mukaan - kyseessä aina ekologisen tason tutkimus - esim. vaihtoehtoiset tupakointitavat, Box-Jenkins -ekonometriset menetelmät

UUDENMAAN HOIDONTARVE- PROJEKTI El KELA Tilastokeskus STAKES HILMO Terveydenhuollon väestötutkimus TERVA Helsingin kaupungin tietokeskus VAESTO, ELINOLOT JA KUOLLEISUUS Lähde: Tilastokeskus 1996 Ika, sukupuoli, alue: shp, USHP, USHP kunnat uhota Vaestö 1 Vaestö 1996 Väestöennuste 2000 2005 2010 Elinolot Pinta-ala taajarna-aste Työttömyysaste 1997 Asuntokunnat Yli 65-vuotiaiden asuntokunnat 3 1.12.1995 Ruotsinkielisten osuus Koulutusaste Muuttoliike (väestömuutokset) Elinkeinorakenne Pendelöinti Huoltosuhde Kuolleisuus Kuolleet kuolinsyittäin Luokitus: ICD- 10

HELSINKI Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskusmelsingin terveysvirasto Iki, sukupuoli, suurpiirit Vaestö Sairastavuus Terveys palvelut Sosiaalipalvelut Vaestö 1996 Keskiväkiluku Väestöennusteet 1999-2007 Sairaspaivat SV-paivärahan saajat SV-paivärahapaivat SV-päivärahakaudet Erityiskorvattavien lääkkeiden saajatloi keudet erikoisaloittain Avohoitokäynnit Vuodeosastohoito Elakkeensaajat Vanhusten laitoshuollon paikat, hoitovrk, käyttöaste ja asiakkaat tuottai ittain Kuolleet kuolemansyyn mukaan 1995 Kuolleiden lkrn TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUJEN KÄYTTO Lähde: STAKES 1996 Ik& sukupuoli. alue: koko maa, miboonapiirit, USHP Päättyneet hoitojaksot Hoitopäivien Ikm Vuoden lopun potilasmaärä Palvelualat: Somaattinen esh Psykiatrinen esh Yleislaaketiede Paivakirurgia Yksityissairaalat Valtionsairaalat Päättyneet hoitojaksot Hoitopiiivien Ikm Vuoden lopun potilasmäära Palvelualat: Vanhainkodit Paihdehuolto Kehitysvammahuolto Kuntoutuslaitos Palveluasuminen Psykiatrian kuntoutuskotitoiminta

SAIRASTAVUUS JA SOSIAALIETUUDET hota Lähde: KELA 1996 SOVAKA- tietokanta Ikä. sukupuoli, alue: koko maa, shp, USHP, USHP kunnat Väestö Sairastavuus Eläkkeet Terveyspalvelut Vaestötiedot 1995 1996 1997 SV-paivärahakausien lkm SV-paivärahapäivien lkm SV-päivärahaa saaneiden lkm Erityiskorvatta vaa lääkitysta saaneiden lkrn 1996 ja 1997 Yksilöllisen varhaiseläkkeen saajat Varsinaisen työkyvyttömyyseläkkeen saajat 1996 ja 1997 Yksityissektorin lääkärinpalkkiot 1996 ja 1997 ELINTAVAT, TERVEYS JA TERVEYSPALVELUT Lähde: TERVA- KELA:n vaestötutkimus 1996 Ika, sukupuoli. alue: koko maa, miljoonapiirit, USHP, Helsinki Elintavat 1 Sähmöllinen tupakointi Alkoholin käyttö kerran viikossa tai useammin Liikunnan harrastaminen vähintään 2-5 kertaa viikossa Terveyden tila Pitkaaikaissairastavuus Koettu terveydentila Aineenvaihduntasairaudet Hermostosairaudet Verenkiertoelinsairaudet Hengityselinten sairaudet Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Epämääräinen oireilu Korkea verenpaine Astma Selkäsairaudet Allergiat Sairauspaivativuosi Terveyspalvelu t Laakärissäkaynnit/vuosi Terveyskeskuslääkäri11a kaynnitivuosi Sairaalan poliklinikalla käy nnitivuosi Työterveyslaakärillla kaynnitivuosi Yksityislääkärillä, kaynnitivuosi Tavannut lääkärin muualla~vuosi

Poikkeama koko maan arvosta (%) -100 % -50 % 0% 50 % 100 % Alkoholin kulutus (vh. kerran viikossa) Tupakoi lahes pllivimin Koettu terveys hyvivmelko hyvll Pitk'daikaissairaus Kokonaiskuolleisuus Terveyspalvelujen laitoshoitopllivllt yht. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitoplivllt Yleisluetieteen hoitopllivat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon hoitopliivlit Terveyspalvelujen laitoshoitojaksot Läiikilnsskaynnit Terveyskeskusl~~kllynnit Sairaalan poliklinikalla kliynnit Yksityisluarikllynnit Yksit.lU. Uynneista korvausta saaneet Sosiaalipalvelujen laitoshoitop~iviit yht. Vanhustenhuollon hoitopllivllt Pllihdehuollon hoitopllivllt Terveys- ja sosiaalialan hoitopäivllt yht. Terveys- ja sosiaalialan hoitopllivat, alle 65 v. Terveys- ja sosiaaiiaian hoitopäivtit, 65-79 v. Terveys- ja sosiaalialan hoitopllivllt, 80+ v. Yleisl!itiket. ja vanhainkotien hoitopllivllt yht., 65+ v. Varsinaiset työkyv.el&keet, 16-54 v. Työkyvyttömyyselllkkeet, 55-64 v. Sv-pllivarahapaivllt Sv-pllivärahakaudet Sv-plivärahan saajat Oikeudet erityiskorvanaviin Iakkeisiin

Alkoholin kulutus (vah. kerran viikossa) Tupakoi lahes paivittäin Koettu terveys hyvumelko hyva Pitkaikaissairaus Kokonaiskuolleisuus Terveyspaiveiujen laitoshoitopaivllt yht. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopaivat Yleisluetieteen hoitopaivat Psykiatrisen erikoissairaanhoidon hoitopaivat Terveyspalvelujen laitoshoitojaksot Terveyskeskusluankaynnit Sairaalan poliklinikalla kaynnit YksityisltiAkwikaynnit Yksit.ltiAk. Kaynneistti korvausta saaneet Sosiaalipalvelujen laitoshoitopaivat yht. Vanhustenhuollon hoitopaivat PBihdehuollon hoitopaivat Terveys- ja sosiaalialan hoitopaivat yht. Terveys- ja sosiaalialan hoitopaivat, alle 65 v. Terveys- ja sosiaalialan hoitopaivat, 65-79 v. Terveys- ja sosiaalialan hoitopaivat, 80+ v. YleisltiAket. ja vanhainkotien hoitopaivat yht., 65+ v. Varsinaiset ty(lkyv.elakkeet, 16-54 v. Tyokyvyttörnyysel&keet, 55-64 v. Sv-paivarahapaivat Sv-paivarahakaudet Sv-paivarahan saajat Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Kuva 6.2. Hoidontarpeen osoittimien ikävakioidut väestöön suhteutetut poikkeamat (%) koko maan arvosta, naiset.

Hoidontarpeen indikaattoreiden ennusteet Uudenmaan (USHP) ja Helsingin (HSHP) sairaanhoitopiireissä Lukumäärä Lukumäärä 11000 as Hoidontarpeen osoitin USHP HSHP USHP HSHP Kuolemat 50 21 37 9 - Terveys palvelujen 35 17 22 5 käyttö: hoitopaivat Sosiaalipalvelujen käyttö: 42 14 29 3 hoitopaivat Yleislää ketieteen+vanhain- 50 16-3 -4 kotien hoitopäivät:65-79 v Eläkkeet varsinaiset - 1 6 2 1 työkyvyttömyyselakkeet (16-54 V) työkyvyttömyyseläkkeet 84 57 6 4 (55-64 V)

UHOTA- projekti: Vaiheen 2 tavoitteita 1) 17 valitusta taudista ja hoitomuodosta vaestön maaraan ja ikärakenteen muutoksiin perustuvia ennustelaskelmia 2) arvioidaan vaestön maaraan ja rakenteeseen perustuvaa ennustemenetelmää menneen kehityksen nojalla - selvittämäl lä 1 996 tilanne indikaattoreittain - ennustamalla 1996 tilanne käyttämällä 198 1-83 väestötietoja - arvioimalla indikaattorien muutosta vuoteen 20 10 mennessä käyttämällä vuosien 198 1-83 ja 1 996 välillä tapahtunutta muutosta 3) Kootaan kirj allisuutta, tehdään asiantuntijahaastatteluita 4) Vaihtoehtoiset ennusteet 5 valitulle taudille/kansanterveysongelmalle - skenaariotyöpaja syksyllä 1999

Vaiheessa 2 koottavat tiedot: MÄÄRÄLLISET TIEDOT - sairauksien yleisyydestä, - vaaratekijöistä - vakavuusasteen jakaumasta - hoidoista - sairauden takia myönnetyista etuuksista - tuoreimman tilanteen lisäksi tiedot viimeaikaisesta kehityksestä Osa tiedoista on koottu hankkeen 1. vaiheessa, osa sisältyy KTL:n terveysseuranta-aineistoihin ja osa hankitaan vaiheessa 2 - KELA:n, - STAKES :in (HILMO), - Tilastokeskuksen rekistereistä (kuolleisuus) seka erillistutkimusten aineistoista (TERVA, FINRISKI97)

Vaiheessa 2 tarkasteltavat hoidontarpeen aiheuttajat: (lihavoituna keskeisimmät 5) 1) Lasten infektiot 2) Syöpätaudit 3) Rintasyöpä 4) Eturauhassyöpa 5) Diabetes 6) Päihdeongelmat (sekä alkoholiin että huumeisiin liittyvät) 7) Psykoosit 8) Masennus 9) Dementia 10) Harmaakaihi 11) Sepelvaltimotauti 12) Aivoverisuonitaudit 13) Astma 14) Synnytykset 15) Reuma 16) Lonkkamurtuma 17) Iäkkäiden huonokuntoisuus, joka aiheuttaa pitkäaikaisen avo- ja laitoshoidon tarpeen