Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus LAUSUNTO LAPELY/229/2018 6.22018 Rovaniemen kaupunki Ym päristötarkastaja Carita Lallukka PL 8216 96101 Rovaniemi Lausuntopyyntö 9.1.2018 Lausunto Napapiirin Kuljetus Oy:n maa-aineslupahakemuksesta Ranuan kunnan Ranuan kylän tilalle Metsämannila 683-402-320-0, Petäjävaaran pohjavesialue Hakemus Napapiirin Kuljetus Oy hakee maa-aineslain mukaista lupaa soran ja hiekan ottami seen Petäjävaaran sota-alueen 2,49 hehtaarin suureiselta alueelta, Ranuan kunnan Ranuan kylän tilalta Metsämannila 683-402-320-0. Otettavan maa-aineksen määrä ohsi 105 000 m3. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Alueella on aikaisemmin ollut useita maa-aineslupia. Viereisen tilan Soravesala alu eella on Napapiirin Kuljetus Oy:llä voimassaoleva maa-aineslupa 30.6.2025 asti. Alueelle on myönnetty ympäristölupa murskaustoiminnalle, joka on voimassa 31.12.2019 saakka. Alueen pohjavedenhavaintoputkista on lokakuussa 2017 mitattu seuraavat pohjave denpinnankorkeudet: PVP 1 vedenpinnankorkeus on N2000+1 55,52 ja PVP 2 veden pinnankorkeus +159,85. Ottamistasoiksi on suunniteltu alueen itäosaan N2000+171,00 ja länsiosaan 183,20. Suunniteltu ottotaso yhdistyy luontevasti nykyisen voimassaolevan maa-ainesluvan mukaiseen ottotasoon. PoikkUeikkausten perusteella ottamisvahvuus vaihtelee 0 6,9 m:n välillä Alueella voimassa olevassa Kuhajärvien, Luiminkajärven, Kuusijärven, Petäjäjärven ja Kuukasjärvien osayleiskaavassa ja vireillä olevassa Rovaniemen ja Itä-Lapin maa kuntakaavaehdotuksessa alue on määritelty maa-ainesten ottoalueeksi. Lähimpään asutukseen on ottoalueelta matkaa noin 700 m. Suunnitellun ottoalueen ulkolaidoilla kiertää kuntorata ja kuntoradan varrelle sijoittuva tulipaikka sijaitsee noin 400 m kaakkkoon ottoalueelta katsottuna. Kuntoradan nykyistä linjausta muutetaan pohjoisemmaksi siltä osalta kuntorataa, joka jäisi ottoalueen laajennusosan sisälle. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060 Asemakatu 19 www.ely-keskus.fi/iappi 96101 Rovaniemi 94100 Kemi
2/6 Alueella voidaan harjoittaa murskaustoimintaa alueelle myönnetyn ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Polttonesteiden ja voiteluaineiden käsittelyssä ja säilömi sessä toimitaan myös myönnetyn ympäristöluvan määräysten mukaisesti. Ottamistoiminnan jälkeen alue palautetaan metsätalouskäyttöön. Ottamistoiminnan aikana muodostuneet luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3 ja taitekohdat pyöristetään luontoon sopiviksi. Muotoiluun käytetään puhdasta maata. Ennen ottamistoimintaa poistettua pintamaata käytetään ohuena kerroksena luiskien verhoilussa sekä alueen pohjalla kasvualustana. Mikäli alue ei metsity luonnollisesti, alueelle istutetaan esim. männyn pottitaimia. Alueelle syntyvät kierrätykseen kelpaavat / kelpaamattomat jätteet ja ylijäämämaat / kaivannaisjätteet ja maisemointiin kelpaamattomat maa-ainekset toimitetaan Ranuan jäteasemalle. Hakemuksen liitteenä on jätehuoltosuunnitelma. Pohjavesialue Suunniteltu ottamisalue sijaitsee Petäjävaaran 2-luokan (pohjaveden ottoon sovel tuva alue). Pohjavesialueen luoteisnurkasta n. 20 m sen ulkopuolelta on 1977 suori tettu koepumppaus kairauspisteestä nro 150. Vettä pumpattiin kolmen päivän ajan teholla 320 m3/d, joka ei juurikaan vaikuttanut pohjaveden pinnan korkeuteen tai sen laatuun. Alueella on suoritettu kaksi kairausta soramontussa vuodelta 2004 (UP3O ja UP31). Itää/kaakkoa kohti kuljettaessa kallioperä alkaa nousta voimakkaasti ja pisteen 31 kohdalla se on enää noin neljän metrin syvyydessä -> ei varsinaista pohjavesiker rosta tässä kohtaa enää ollenkaan. Pohjavesiedellytykset todettiin heikoiksi eikä tutki muksia jatkettu. Meneillään olevien pohjavesiluokitusmuutosten yhteydessä pohjavesialueen rajausta tullaan muuttamaan siten, että tutkittu vedenottamon paikka 150 sijoittuu pohjavesi alueen rajauksen sisäpuolle. Luon nonsuojelu Suunnitellulla maa-ainesten ottoalueella ei ole tiedossa olevia luonnonsuojelulain 42 :n koko maassa rauhoitettujen kasvilajien esiintymiä, ei 46 :n uhanalaisten lajien havaintopaikkoja eikä luontodirektiivin liitteen IV a eläin- ja IV b kasvilajien havainto paikkoja (19.1.2018 Hertta-rekisteri, SYKE). Suurten petolintujen pesäreviirejä ei ole alueella (Pesät 2017, Metsähallitus) Petäjävaaran arvokas harjualue POSKI 2 hankkeen yhteydessä Petäjävaara on luokiteltu arvokkaaksi harjualueeksi. Laaditun maastoraportin perusteella Petäjävaara on korkea ympäristöstään selvästi erottuva harjumuodostuma. Rinteillä on edustavia rantamuodostumia. Alueella on kuntorata, kota ja tulipaikka sekä harjualueen keskellä linkkimasto.
3/6 Koillispään soranolloalue on rajattu arvokkaan harjualueen ulkopuolelle. Länsiosalla on vanha toiminnassa oleva ottamisalue, jota ei maastoraportin mukaan tule enää laajentaa. Lopullinen raportointi arvokkaasta harjualueesta valmistuu viimeistään vuonna 2020. Luvan myöntämisen edellytykset Maa-ainesten ottamista koskevassa lupaharkinnassa ja lupaehdoissa otetaan huomi oon maa-aineslain 3 :n ympäristöperusteiset rajoitukset muun muassa kauniin mai semakuvan, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien turmelemisesta taikka ne lain 3 :ssä mainitut muut ehdot, joilla pyritään estämään huomattavat tai laajalle ulottuvat vahingolliset vaikutukset asutukselle tai ympäristölle. Lupaharkinta on oikeusharkintaa ja tehtävä yksinomaan maa-aineslain 3 :n sisältä mien ympäristöperusteisten lupaehtojen pohjalta. Mikäli maa-aineksen ottamisesta seuraa maa-aineslain 3 :n yhdenkin kieltosäännön haitallisia ympäristövaikutuksia, lupaa aineksen ottamiseen ei voida myöntää. KANNANOTTO Suunniteltu maa-aineksen ottamispaikka sijoittuu Petäjävaaran pohjavesialueelle ja Poski2-hankkeen yhteydessä inventoidulle arvokkaalle Petäjävaaran harjualueelle. Harjualuetta on arvotettu geologisten, biologisten ja maisemallisten ominaisuuksien perusteella. Maastoraportin perusteella Petäjäharjun arvokas harjualue sisältää huo mattavia maisema-arvoja, eikä länsipään soranottoaluetta tulisi enää laajentaa. Koska ottamisalue sijoittuu arvokkaalle harjualueelle, on ottamistoimintaa Lapin ELY keskuksen näkemyksen mukaan mahdollista toteuttaa enää pelkästään vanhalla otta misalueella ja sen reunoilla ns. maisemointiottona. ELY-keskus katsoo, että maa-ainesten ottaminen hakemuksessa ilmenevässä laajuu dessa tulisi vaarantamaan alueen maisema ym. arvoja. Ottamisalueen laajuus ja suunniteltu ottamismäärä (105 000 m3) on alue huomioiden niin huomattava, ettei sitä enää katsota maisemointiottamiseksi. ELY-keskus katsoo, että hakijan tulee pienentää ottamisalueen rajausta koillisnurkan osalta pyöristäen ja sopeuttaen se nykyiseen ottoalueeseen ja maisemaan (liite kartta), jotta luvan myöntämisen edellytykset täyttyisivät. Arvokkaan harjualueen vuoksi maisemoinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota alu een sopeutumisesta ympäristöön. ELY-keskus katsoo, että hakemusta tulee tarkistaa ja täydentää mm. seuraavien asioiden osalta. - Ottamisalueen - Ottomäärät rajaus siten, että koillisnurkan osalta aluetta pienennetään ja pyö ristetään Lapin ELY-keskuksen esityksen pohjalta. Siinä ilmakuvan perusteella esitetty aluerajaus on arvioitu siten, että se sijoittuisi mahdollisimman luonnonmu kaisesti puuston reunaan. tarkistetaan muuttuneen ottamisalueen mukaiseksi.
4/6 - Esitetään - Lupahakemuksessa - Tukitoimintojen, - Ohjeistuksen - Alueen uudet havainnolliset leikkauskuvat ottamisalueesta. Leikkauskuvien mit takaavan tulee olla riittävän tarkka. tulee ilmetä pohjavedenpinnan korkeus varsinaiselta ottamis alueelta. Ylimmän havaitun (luonnollisen pohjaveden) pinnan päälle tulee jäädä aina vähintään neljän metrin vahvuinen suojakerros. Suojakerrospaksuus koskee myös orsivettä. Kyseessä on laaja ottamisalue, jossa kalliopinnan taso vaihtelee. Täydennetyssä hakemuksessa tulee huomioida, että kalliopinnan päälle jätetään 2 metrin vahvuinen suojakerrospaksuus kasvuston turvaamiseksi. kuten mahdollisen polttoainesäiliön ja tankkauspaikan sijainnit sekä suojarakenteet tulee yksilöidä täydennettyyn hakemukseen. mukaan suojaetäisyys naapuritilan rajaan tulee soran ottamisalueilla olla vähintään 10 metriä. Tarkennetussa lupahakemuksessa tulee huomioida suo jaetäisyys myös siirrettävään luontopolkuun. jälkihoitotoimenpiteet tulee yksilöidä mm. siistiminen, muotoilu ja kasvilli suuden palautus. Jälkihoito on tarkemmin käsitelty Ympäristöministeriön oppaan OH 1/2009 liitteessä nro 9. httx//www.ymparisto.fi/download.asp?conten tid101 198&lan=fi. Tarkistetusta hakemuksesta tulee pyytää Lapin ELY-keskuksen lausunto. Tämän lausunnon valmisteluun on osallistunut hydrogeologi Anu Rautiala ja Ylitar kastaja Pekka Herva. Ympäristönsuojelu yksikön päällikkö Eira Luokkanen Tarkastaja JV7 7%71 Martti Kemppainen LIITE kartta 1:10 000 llmakuva Rajausesityksestä 1:4 000
91g
6/6 ItflhIIIIIIII Ottamisalueen ulkopuolelle rajattava alue 1 68;4O288 s683-o2