Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

Samankaltaiset tiedostot
c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Sateenvarjo III

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Kari Kivelä, ikä 56v

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Smolttien alasvaellus: Ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

Pohjoisten jokien merkitys vesivoimantuotannossa Voimalaitospäällikkö Janne Ala

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Iijoen Raasakan, Maalismaan, Kierikin, Pahkakosken ja Haapakosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

HANKKEEN AIKAISEMMAT VAIHEET. Väliaikaiset luvat

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Kemijoki Oy Vesivoimalaitoksien valaistus

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Rakennettujen jokien vaelluskalat

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

Askel Ounasjoelle projektit I IV

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet

Yli- Kemijoen vesistö ja vaelluskalat

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

KYMIJOEN ALAOSAN KALATALOUSMAKSUJEN KÄYTTÖSUUNNITELMA

Kalatiestrategian toimeenpano Kemijoen vesistössä

Perustietoa Hiitolanjoesta

Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan

Askel Ounasjoelle III. Kemijoen pääuoman Taival-,Ossaus-,Petäjäsja Valajaskosken voimalaitosten kalateiden suunnitteluprosessi

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Perustietoa Hiitolanjoesta

Alasvaellustyöpaja Voimalaitospadon yläpuolisen osan vaelluskalojen ohjausrakenteiden suunnittelu Teknistaloudellinen vertailu

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kokemäenjoen kalatalous. Kalastusbiologi Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Kemijoen jokialueen kalatalousvelvoitteen tarkkailutulokset vuosina

Uusiutuvaa, kotimaista, päästötöntä energiaa

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Lisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä?

vuosina Raportin toteutti kanssamme Ahma Ympäristö Oy Projektinro 10846

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Kemijoen sisävesivelvoitteen uusimistarpeen selvitys

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

YLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta

Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Vesilainsäädännön merkitys kalatien rakentamiselle

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Vaelluskalat Kymijoen voimavaraksi Kymijoen kalataloudellinen kehittämissuunnitelma

Itämeren lohikantojen tila

Ehdotus kansalliseksi kalatiestrategiaksi

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kemijoki Oy esittäytyy

Pohjanlahden lohikantojen tila

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Transkriptio:

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta 9.4.2019 Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.2019 1

Hakemuksen keskeinen sisältö 1/2 Kalatievelvoitteet Luvanhaltijoiden velvollisuutena on suunnitella ja toteuttaa kustannuksellaan Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen tarkoituksenmukainen ja toimiva kalatie sekä alasvaellusreitti ohjausmenetelmineen. Kalateiden mitoitusvirtaama tulee olla vähintään 2 m 3 /s ja houkutusvirtaama vähintään 20 m 3 /s. Kalateitä ja voimalaitoksia on käytettävä niin, että Isohaaran alle tulevista lohista vähintään 90 % nousee padon yläpuolelle ja niistä vähintään 75 % nousee Valajaskosken yläpuolelle. Alasvaellusreitin tulee toimia niin, että Valajaskosken yläpuolelle tulevista vaelluspoikasista 60 % selviytyy viiden voimalaitoksen ohi Isohaaran voimalaitospadon alapuolelle. Voimalaitoksia on käytettävä niin, että se tukee vaelluspoikasten selviytymistä. Voimalaitosten omistajan on vuoden kuluessa (1. päätöksen lainvoimaiseksi tulosta) haettava vesilain tarkoittama vesirakentamislupa kalateille ja kaikkien kalateiden ja alasvaellusreittien tulee olla rakenteellisesti valmiina ja toiminnassa viimeistään kahden vuoden kuluttua vesirakentamisluvan myöntämisestä. Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen Permantokosken voimalaitosten luvanhaltijan tulee tehdä selvitys edellytyksistä kalatierakentamiselle kyseisten voimalaitosten yhteyteen sekä suunnitella ja toteuttaa kalatiet 12 vuoden kuluessa (1. päätöksen lainvoimaiseksi tulosta). Kalateiden ja alasvaellusreittien tutkimuksiin ja kehittämiseen tulee käyttää 250 000 vuodessa. [Otsikko / tilaisuus] 3.5.2019 2

Hakemuksen keskeinen sisältö 2/2 Muu kalataloudellinen hoitotoimenpide Ossauskosken, Petäjäskosken ja Permantokosken voimalaitosten vanhojen uomien vesittämisestä on tehtävä teknis-taloudellinen ja biologinen toteutettavuusselvitys ja suunnitelma. Lohen ylisiirto (+rakenteet) Isohaaran alapuolelta Ounasjokeen 2000 kpl ja Kemijärven yläpuolelle 300 kpl vuodessa. Meritaimenia ylisiirrettävä Isohaaran alapuolelta Ounasjokeen, Vähäjokeen ja Louejokeen yhteensä 200 kpl vuodessa. Nahkiaisen ylisiirto 100 000 kpl sekä selvitys nahkiaiselle soveltuvista talvehtimis-, kutu- ja toukkatuotantoalueista Kemijoen vesistössä kolmen vuoden kuluessa. Istutusvelvoite ja kalatalousmaksu Sisävesialueelle istutettava vuosittain 150 000 1-kesän vanhaa kuhaa, 30 000 kpl 3-kesäisiä ja 4-vuotiaita taimenia (vähintään 40 cm:n pituisia) sekä 30 000 kg kirjolohia. Taimenia ei tule istuttaa Kemijoen vesistössä alueille, joissa elää alkuperäisiä geneettisesti erilaistuneita taimenpopulaatioita. Ounasjokeen ja Kemijoen sivujokiin vuosittain 2 milj. lohen 1-v. poikasta ja 200 000 meritaimenen 1-v. poikasta. Kemijoen suulle vuosittain 700 000 lohen vaelluspoikasta, 100 000 meritaimenen vaelluspoikasta sekä 3,1 milj. vaellussiian poikasta Kalatalousmaksu 30 000 vuodessa. Tarkkailuvelvoite. [Otsikko / tilaisuus] 3.5.2019 3

Kalateiden tehokkuusvaatimus Kalateiden tehokkuusvaatimus yhtiön Kemijoen alaosan neljän voimalaitosten osalta tarkoittaa 0,75 1/4 = 93 %:n kokonaistehokkuutta voimalaitosta kohti. Kalateiden tehokkuusvaatimusten osalta hakemuksessa viitataan Kalatiestrategian taustaselvitykset -julkaisussa mainittuihin esimerkkeihin, joita ovat mm. Ranskassa oleva Gave de Pau joen (MQ 90 m 3 /s) ja Yhdysvalloissa olevan Penobscot joen kalatiet. Kyseiset Gave de Pau joen voimalaitokset ovat Biron voimalaitos: Putouskorkeus 3,6 m Teho 1,7 MW Sekä d'artixin voimalaitos: Putouskorkeus 4,25 m Teho 4,3 MW Penobscot joessa mainituista voimalaitoksista purettu kaksi, koska kalateiden tehokkuus ei ollut riittävä. [Otsikko / tilaisuus] 3.5.2019 4

Geve de Pau, Biro [Otsikko / tilaisuus] 3.5.2019 5

Penobscot, Great Works [Otsikko / tilaisuus] 3.5.2019 6

Alasvaellusreittien tehokkuus Alasvaellusreittien tehokkuuden osalta tehokkuusvaatimus tarkoittaa 0,6 1/5 = 90 % kokonaistehokkuutta voimalaitosta kohti. Voimalaitosten kohdalla selviytymiseen voidaan vaikuttaa, mutta mitä tehdä voimalaitosten välisellä jokiosuudella? On todennäköistä, että vaikka voimalaitoskohtaisessa selviytymisessä saavutettaisiin 100 % tehokkuus, ei Kemijoella päästäisi hakemuksessa edellytettyyn 60 % kokonaisselviytymiseen. [Otsikko / tilaisuus] 3.5.2019 7

Alasvaellusrakenne Tehokkuusvaatimukseen saavuttaminen edellyttää smolttien täydellistä estämistä voimalaitokseen joutumisesta Rakenteen kustannusarvio Kemijoki Oy:n voimalaitoksilla luokkaa 30-70 milj. laitosta kohti Rakentaminen kestäisi useita vuosia per voimalaitos ja aiheuttaisi pitkiä tuotantokatkoksia kokonaiskustannuksiltaan arviolta luokkaa 100 milj. [Otsikko / tilaisuus] 3.5.2019 8

Alasvaellusratkaisu, joka täyttäisi vaatimuksen? 3.5.2019 9

Kalateille ja alasvaellusreiteille asetetut tehokkuusvaatimukset ovat epärealistisia Hakemuksessa annetaan ymmärtää, että kalateille ja alasvaellusreiteille asetetut toimivuusvelvoitetehot olisivat helposti saavutettavia ja maailmalla arkipäivää Esimerkit, joihin viitataan eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia Kemijokeen Tutkimusten mukaan ylösvaellusrakenteiden (kalatiet yms.) keskimääräinen tehokkuus on ollut keskimäärin 62% nousuestettä kohti Vastaavasti alasvaellusrakenteiden tehokkuus on ollut 75% Näillä tehokkuuksilla tavoite lohen luontaisesta elinkierrosta ei voi toteutua Kemijoella [Otsikko / tilaisuus] 3.5.2019 10

Istutukset Hakemuksessa esitetään jokialueen istutusvelvoitteen perinpohjaista muuttamista Uuden velvoitteen perustaksi ei kuitenkaan esitetä minkäänlaista vahinkoarvioita Velvoite pyyntikokoisen kirjolohen ja taimenen istutuksesta on räikeässä ristiriidassa lohen nousutavoitteen kanssa Taimenen osalta on lisäksi kyseenalaista, mistä vaadittava istutusmateriaali olisi saatavissa Kuva: Annamaija Herola [Otsikko / tilaisuus] 3.5.2019 11

Johtopäätökset Esitetyt tehokkuusvaatimukset ovat epärealistisia siihen nähden, mitä maailmalta tiedetään vastaavista olosuhteista Samalla tämä merkitsee käytännössä sitä, että hakemuksessa asetettu tavoite itseään ylläpitävästä lohikannasta jää saavuttamatta Kustannuksia Kemijoki Oy:lle on arvioitu aiheutuvan n. 700-800 milj. [Otsikko / tilaisuus] 3.5.2019 12

Kiitoksia! [Otsikko / tilaisuus] 3.5.2019 13

Velvoitteiden määräämisperusteista ja uuden tutkimustiedon merkityksestä Valtakunnallinen rakennettujen jokien Vaelluskalafoorumi 9.4.2019 1 (11) PVO-VESIVOIMA OY 8.4.2019

Iijoen muutoshakemuksen pääpiirteet Vaellusyhteyden avaaminen meren ja Iijoen yläosan välille Kalatiet, min. 2+8 m 3 /s, kokonaisläpäisy min. 70 % (~ 93 % / voimalaitos) Alasvaellusväylä, kokonaisläpäisy min. 60 % (~ 90 % / voimalaitos) Vähävetisten uomien vesittäminen Selvitys vähävetisten uomien vesittämisestä ja kunnostamisesta vaelluskalojen poikastuotantoa varten Tukitoimenpiteet poikastuotannon käynnistämiseksi Merilohen (800 yks.) ja taimenen (300 yks.) ylisiirrot lisääntymisalueille 1-v merilohien (800 000 yks.) ja taimenten (160 000 yks.) istutukset poikastuotantoalueille 2 (11) PVO-VESIVOIMA OY 8.4.2019

Iijoen muutoshakemuksen pääpiirteet Istutukset (Iijoen kanta) Kesänvanhoja vaellussiikoja 1 334 000 yks., keskipituus min. 10 cm Merilohen (340 000 yks.) ja taimenen (31 000 yks.) vaelluspoikasistutukset Raasakan yläpuolelle kirjolohta 5 000 kg ja meritaimenta 7 500 kg (min. 40 cm) Nahkiaisten ylisiirto 60 000 yks. Lupaehtojen tarkistaminen 10 vuoden kuluttua Uudet / tarkistetut määräykset havaittujen vaikutusten perusteella Voimalaitosten vähävetisiä uomia koskevat määräykset 3 (11) PVO-VESIVOIMA OY 8.4.2019

Hakemuksien perusteita Kemijoen ja Iijoen velvoitemuutoshakemuksia perustellaan mm. olosuhteiden olennaisilla muutoksilla, joita olisivat mm.: 1) Tornionjoen smolttituotantoarviot kasvaneet (yks./ha) 2) Käsitys istutuspoikasten selviytymisestä muuttunut 3) Luonnon monimuotoisuutta koskeva uusi tieto ja muuttunut käsitys kalakantojen hoidosta 4) Käsitys kalatieratkaisujen ja tukitoimenpiteiden toimivuudesta muuttunut 4 (11) PVO-VESIVOIMA OY 8.4.2019

Hakemuksien perusteita Tornionjoen smolttituotantoarviot kasvaneet (yks./ha) Perustuu mm. ns. Itämeren lohen elinkiertomalliin, joka on kehitetty lohen kalastuskiintiöiden arvioinnin työkaluksi Tuottaa arviot jokikohtaisista potentiaalisista smolttituotantokapasiteeteista (PSPC), joista johdetut MSY-arvot (75 %) yhtenä hakemusten perusteena Hakemus perustuu tältä osin pelkästään Tornionjoen mallinnustuloksiin ja niiden yksittäisen vuoden maksimiarvoihin Useamman joen tiedot? Pitkän aikavälin keskiarvot? Meritaimen, siika? 5 (11) PVO-VESIVOIMA OY 8.4.2019

Hakemuksien perusteita Tornionjoen smolttituotantoarviot kasvaneet (yks./ha) Elinkiertomallilla arvioidut toteutuneet smolttituotannot (mediaaniarvot) 1996-2004 (ICES 2018) 6 (11) PVO-VESIVOIMA OY 8.4.2019

Hakemuksien perusteita Käsitys istutuspoikasten selviytymisestä muuttunut Hakemuksissa ns. kompensaatiokerroin nostettu 1,6 2,5 ICES 2018: 7 (11) PVO-VESIVOIMA OY 8.4.2019

Hakemuksien perusteita Käsitys istutuspoikasten selviytymisestä muuttunut Keskiarvo 1,9 Suurta vaihtelua (0,4 9,2), myös vuosien välillä Carlin-merkkipalautuksien palautusmäärien romahtaminen (esim. vs. velvoitetarkkailutulokset) 8 (11) PVO-VESIVOIMA OY 8.4.2019

Hakemuksien perusteita Luonnon monimuotoisuutta koskeva uusi tieto ja muuttunut käsitys kalakantojen hoidosta Kemijoen alkuperäisiä merilohi- ja meritaimenkantoja ei ole enää olemassa Lohikantojen geneettistä monipuolisuutta on onnistuttu pitämään yllä varsin hyvin myös kalanviljelyn avulla (esim. Ruotsi) Hakemusten mukaisilla toimilla lohikannat edelleen istutusten varassa 9 (11) PVO-VESIVOIMA OY 8.4.2019

Hakemuksien perusteita Käsitys kalatieratkaisujen ja tukitoimenpiteiden toimivuudesta muuttunut Erittäin kovat ja käytännössä saavuttamisen kannalta mahdottomalla tasolla olevat kalateiden ja alasvaellusratkaisujen tehokkuusvaatimukset Hakemusten mukaan lohikannat olisivat Kemi- ja Iijoella edelleen istutusten varassa, vaikka em. toimintatehot saavutettaisiin 10 (11) PVO-VESIVOIMA OY 8.4.2019

1. Kiitos Tarkkailuvelvoitteet! 11 (11) PVO-VESIVOIMA OY 8.4.2019