KIRJALLINEN KYSYMYS 589/2004 vp Linja-autoliikenteen toimintaedellytykset Eduskunnan puhemiehelle Viime vuonna bussiliikenteen matkustajamäärät vähenivät Linja-autoliiton ennakkotietojen mukaan 3,2 %. Pudotus oli raju, sillä aiempina vuosina matkustajamäärät ovat pysyneet melko vakaina. Samaan aikaan yksityisautoilun henkilökilometrien määrä jatkoi nousuaan kasvaen yli kaksi prosenttia. Linja-autoliikenteen taantuma oli suurin pääkaupunkiseudulla ja Turussa, pikavuoroilla sekä tilausliikenteessä. Matkustajamäärien vähenemä leikkasi bussiyritysten liikevaihtoa ja kannattavuutta, mikä heikentää entisestään linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiä. Matkustajakadosta kärsivät paitsi yritykset myös joukkoliikenteen palvelutaso, harvaan asuttujen seutujen asukkaat, työllisyys ja ympäristö. Taantuman yksi todennäköinen syy on autoveron laskeminen, sillä se on lisännyt henkilöautojen maahantuontia dramaattisesti. Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan käytettyinä yksittäismaahantuotujen henkilöautojen rekisteröinti kasvoi viime vuonna yli nelinkertaiseksi, ja uusien ajoneuvojen tuonnissa lisäystä oli liki 40 % edellisvuoteen verrattuna. Autojentuontibuumin lisäksi bussiliikenteen tilannetta kurjistaa joukkoliikennemäärärahojen leikkaaminen. Hallitusohjelman mukaan hallitus pyrkii parantamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua. Liikenne- ja viestintäministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmassa puolestaan asetetaan tavoitteeksi joukkoliikenteen osuuden kasvattaminen keskusten välillä ja kaupunkiseuduilla. Ilman merkittäviä uusia toimenpiteitä joukko- ja erityisesti linja-autoliikenteen toimintaedellytykset eivät kuitenkaan parane vaan päinvastoin huononevat entisestään. Linja-autoliitto on esittänyt useita ratkaisuehdotuksia, joilla bussiliikenteen taantuminen voitaisiin pysäyttää ja matkustajamäärät kääntää nousuun. Näitä ovat mm. linja-autojen käyttämän dieselöljyn vapauttaminen polttoaineverosta, joukkoliikenteen arvonlisäveron laskeminen nollaan, työnantajamaksujen palauttaminen ja työsuhdematkalipun verotuksen kohtuullistaminen. Toimenpiteet olisi mahdollista rahoittaa autoilun verotuksen (auto-, arvonlisä- ja polttoainevero) merkittävästi kasvaneella tuotolla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin uusiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että linja-autoliikenteen taantuma saadaan taitettua, toimintaedellytyksiä parannettua ja matkustajamääriä kasvatettua? Helsingissä 22 päivänä heinäkuuta 2004 Oras Tynkkynen /vihr Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Oras Tynkkysen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 589/2004 vp: Mihin uusiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että linja-autoliikenteen taantuma saadaan taitettua, toimintaedellytyksiä parannettua ja matkustajamääriä kasvatettua? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin ja rahoitukseen kohdistuvien paineiden takia liikenne- ja viestintäministeriö esitti joulukuussa 2003 hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmälle erityisesti joukkoliikenteen turvaamiseen, mutta myös kaupunkiseutujen joukkoliikenteen markkinaosuuden lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä. Jälkimmäisen osalta toimenpide-ehdotuksiin kuului työryhmän perustaminen pohtimaan uusia keinoja joukkoliikenteen markkinaosuuden nostamiseksi kaupunkiseuduilla ja etenkin Helsingin työssäkäyntialueella. Työryhmä esittää ehdotuksensa syyskuun alussa. Edellä mainitut toimenpiteet koskevat yleisesti koko joukkoliikennettä, ei pelkästään linja-autoliikennettä. Lähtökohtana on, että joukkoliikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena, jossa tavoitteena on mahdollisimman toimivat, tehokkaat ja kilpailukykyiset sekä kysynnän ja tavoitteiden mukaan oikein mitoitetut palvelut. Kysymyksen perusteluissa esitetyistä linja-autoliikenteen toimintaedellytysten parantamista koskevista ratkaisuehdotuksista liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön lausunnot. Valtiovarainministeriö pitää joukkoliikenteen matkalipun kaltaisten yksiselitteisesti todennettavissa olevien etujen aliarvostamista verotuksessa ongelmallisena. Lisäksi ministeriö mm. katsoo aliarvostamisen olevan vaikeasti yhteensovitettavissa tuloverolain mukaisen työmatkakustannusten verovähennysoikeuden kanssa. Valtiovarainministeriön mukaan näin myönnettävä tuki ei myöskään kohdistuisi tasapuolisesti joukkoliikenteen käyttäjille. Polttoaineen verotuksesta valtiovarainministeriö toteaa, että yhteisötasolla dieselöljyn verotusta sääntelevän energiaverodirektiivin (2003/96/EY) mukaan Suomessa ei ole mahdollista vapauttaa verosta linja-autoliikenteessä käytettyä polttoainetta. Arvonlisäverolain mukainen yleinen verokanta on 22 prosenttia. Henkilökuljetuksiin sovelletaan alennettua 8 prosentin verokantaa. Suomi ei voi kansallisin päätöksin supistaa direktiivin mukaista veropohjaa tai poiketa direktiivin verokantoja koskevista määräyksistä. Kuudennen arvonlisäverodirektiivin mukaan henkilökuljetuspalvelujen myynnin tulee olla arvonlisäverotuksen piirissä ja niihin tulee soveltaa vähintään viiden prosentin verokantaa. Edellä mainituista syistä linja-autoliikenteen arvonlisäveron laskeminen nollaan ei valtiovarainministeriön mukaan ole mahdollista. Suomen lakisääteiset työnantajamaksut muodostuvat työnantajan sosiaaliturvamaksusta (kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu), työnantajan tapaturmavakuutusmaksusta, työnantajan työeläkemaksusta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksusta. Hallitusohjelman mukaan sosiaaliturvan rahoitusta on tarkoitus selkeyttää mm. sairausvakuutuksen rahoitusta uudistamalla. Samoin on selviteltävänä mahdolliset matalapalkka-aloille suunnattavat tuet. Sosiaali- ja ter- 2
Ministerin vastaus KK 589/2004 vp Oras Tynkkynen /vihr veysministeriö ei näe perusteita yhden toimialan asettamiseen erityisasemaan sosiaaliturvan rahoituksen osalta. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö näkevät kysymyksessä esitettyissä ratkaisuehdotuksissa siis useita ongelmia. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamista selvittävän työryhmän tehtävänä on toimeksiantonsa mukaisesti ennakkoluulottomasti hakea tehokkaita keinoja joukkoliikenteen osuuden nostamiseksi kaupunkiseuduilla. Tarkoitus on etsiä laajasti uusia, myös liikkumisen ohjaukseen liittyviä keinoja sekä käydä läpi myös ennestään käytössä olevien keinojen tehostamismahdollisuuksia. Hallitus odottaa työryhmän työn valmistumista eikä työn tässä vaiheessa halua poissulkea mitään toimenpiteitä, jotka edesauttavat joukkoliikenteen toimintaedellyksiä. Työryhmän esityksiin otetaan kantaa työn valmistumisen jälkeen, jolloin arvioidaan myös valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön esittämien näkökohtien suhde joukkoliikenteen edistämistarpeeseen ja päätetään, mitä työryhmän esittämiä toimenpiteitä lähdetään valmistelemaan ja viemään laajemmin eteenpäin. Helsingissä 20 päivänä elokuuta 2004 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 589/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Oras Tynkkynen /gröna: Vilka nya åtgärder ämnar regeringen vidta för att hejda tillbakagången, förbättra verksamhetsförutsättningarna och öka antalet passagerare i busstrafiken? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: På grund av trycket på verksamhetsförutsättningarna för och finansieringen av kollektivtrafiken föreslog kommunikationsministeriet i december 2003 för ministerarbetsgruppen för förvaltning och regional utveckling åtgärder för tryggande av särskilt kollektivtrafiken, men också åtgärder för att öka marknadsandelen för kollektivtrafiken i städer. När det gäller det sistnämnda ingick i förslagen till åtgärder att en arbetsgrupp tillsätts med uppgift att utreda nya metoder att höja kollektivtrafikens andel i huvudstadsregionen och särskilt inom Helsingfors pendlingsregion. Arbetsgruppen presenterar sina förslag i början av september. De ovan nämnda åtgärderna gäller allmänt för hela kollektivtrafiken, inte endast busstrafiken. Utgångspunkten är att kollektivtrafikssystemet utvecklas som en helhet, där målet är en så fungerande, effektiv och konkurrenskraftig service som möjligt, en service som är dimensionerad enligt efterfrågan och mål. När det gäller de förslag till lösningar angående de förbättringar av verksamhetsförutsättningarna för busstrafiken som föreslås i motiveringen till spörsmålet har kommunikationsministeriet bett utlåtanden av finansministeriet och av social- och hälsovårdsministeriet. Finansministeriet anser att en undervärdering av förmåner vars värde kan fastställas entydigt vid beskattningen, såsom kollektivtrafikens färdbiljetter, är problematisk. Vidare anser finansministeriet bl.a. att en undervärdering av färdbiljetterna rimmar illa med rätten till avdrag för kostnader för arbetsresor enligt inkomstskattelagen. Enligt finansministeriet skulle ett på detta sätt beviljat stöd inte heller fördelas jämlikt mellan dem som reser kollektivt. När det gäller beskattningen av bränsle konstaterar finansministeriet att beskattningen av dieselolja på gemenskapsnivå regleras i det s.k. energiskattedirektivet (2003/96/EG), enligt vilket det inte är möjligt att i Finland befria bränsle som används i busstrafik från skatt. Den allmänna skattesatsen enligt mervärdesskattelagen är 22 procent. På personbefordran tillämpas en sänkt skattesats om 8 procent. Finland kan inte genom nationella beslut inskränka den skattebas som direktivet föreskriver eller avvika från direktivets bestämmelser angående skattesatserna. Enligt det sjätte mervärdesskattedirektivet skall försäljning av tjänster i form av personbefordran ingå i mervärdesbeskattningen och en skattesats om minst 5 procent skall tillämpas på dem. Av ovan nämnda orsaker är det inte möjligt att sänka mervärdesskatten för busstrafik till noll. De lagstadgade arbetsgivaravgifterna i Finland utgörs av arbetsgivarens socialskyddsavgift (folkpensions- och sjukförsäkringsavgift), arbetsgivarens olycksfallsförsäkringspremie, arbetsgivarens arbetspensionsavgift och arbetsgivarens arbetslöshetsförsäkringspremie. Enligt regeringsprogrammet har man för avsikt att göra fi- 4
Ministerns svar KK 589/2004 vp Oras Tynkkynen /vihr nansieringen av socialskyddet klarare genom att revidera finansieringen av bl.a. sjukförsäkringen. Likaså håller man på att utreda eventuella stöd riktade till låglönebranscherna. Social- och hälsovårdsministeriet ser inga grunder för att ge en sektor särställning när det gäller finansieringen av socialskyddet. Finansministeriet och social- och hälsovårdsministeriet ser alltså många problem med de förslag till lösningar som läggs fram i spörsmålet. Den arbetsgrupp som har till uppgift att höja kollektivtrafikens andel som färdsätt skall i enlighet med sitt uppdrag fördomsfritt söka effektiva metoder för att höja kollektivtrafikens andel i stadsregionerna. Avsikten är att i stor omfattning söka nya metoder, också i anslutning till s.k. Mobility Management, och att dessutom granska möjligheterna att effektivera sådana metoder som redan utnyttjas. Regeringen väntar att arbetsgruppen avslutar sitt arbete, och vill i detta skede inte utesluta några som helst åtgärder som främjar verksamhetsförutsättningarna för kollektivtrafiken. Regeringen tar ställning till förslagen efter det att arbetsgruppen slutfört sitt arbete och evaluerar de synpunkter som finansministeriet och sosial- och hälsovårdsministeriet lagt fram i förhållande till behovet att främja kollektivtrafiken. Samtidigt fattas beslut om vilka av arbetsgruppens åtgärder man börjar bereda och föra framåt i större omfattning. Helsingfors den 20 augusti 2004 Kommunikationsminister Leena Luhtanen 5