KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa ryhmäkoko on pieni: yksi perhepäivähoitaja saa hoitaa neljää kokopäiväistä alle kouluikäistä lasta samanaikaisesti ja lisäksi viidettä esiopetukseen osallistuvaa tai koululaista osapäiväisesti. Perhepäivähoitajan koulutus on vuodesta 2000 alkaen ollut ammattitutkinto. Aikaisemmin koulutuksena suoritettiin perhepäivähoitajan kurssi. Hoitaja on joko työsuhteessa kuntaan tai yksityisenä toimiessaan itsenäinen ammatinharjoittaja. Työtä valvoo ja ohjaa kunnan perhepäivähoidon ohjaaja tai tehtävään osoitettu päiväkodin johtaja. Helsingin yliopiston psykologian professorin Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan lapsen tulisi saada kasvaa ainakin noin puolitoistavuotiaaksi kotona. Tämän jälkeen kodinomainen perhepäivähoito on tutkimusten perusteella paras hoitomuoto alle kolmivuotiaille. Professori Keltikangas-Järvinen korostaa, että löytyy selvä tutkimusnäyttö siitä, kuinka siirtyminen liian aikaisin suureen ryhmään haittaa lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä. Alle kolmevuotias ei aivojensa kehitysvaiheen takia kykene solmimaan kiintymyssuhdetta kuin 3 4 ihmiseen, eikä tähän vanhempien lisäksi mahdu kuin yksi hoitaja. Varhaiskasvatuksesta voi puhua vasta yli kolmivuotiaiden kohdalla, sillä sitä nuoremmilla kyse on hoivasta. Vaikka esimerkiksi kehityspsykologian tutkimustulokset tukevat vahvasti perhepäivähoidon lisäämistä, niin siitä huolimatta kunnissa perhepäivähoito kuitenkin näivettyy pienen palkkauksen vuoksi. Kunnallisessa perhepäivähoidossa hoitajalle maksetaan palkkaa omassa kodissa tehdyn työajan ja hoidettavan lapsimäärän mukaisesti ja suoritetaan hoidosta aiheutuvat kustannuskorvaukset. Perhepäivähoitajien palkkaus on huomattavasti alempi kuin esimerkiksi päiväkodin lastenhoitajan palkka. Perhepäivähoitajan peruspalkka on Helsingissä 1 223 euroa/kk, kun hänellä on neljä lasta, 957 euroa/kk kolmesta, 689 euroa/kk kahdesta ja 408 euroa/kk yhdestä lapsesta. Lisäksi korvausta saa esim. aterioista, askartelumateriaalista ja kodin kulumisesta, mikä tekee lasta kohden n. 3,86 euroa/päivä. Päiväkodin lastenhoitajan palkka on noin 1 660 euroa/kk. Perhepäivähoitajan viikkotyöaika on kuitenkin 43,25 tuntia, eli viisi tuntia pidempi kuin päiväkodin hoitohenkilökunnalla. Perhepäivähoitajien palkkausta tulee pikimmiten parantaa ja tätä kautta pyrkiä lisäämään työn houkuttelevuutta, niin että useammalla alle kolmivuotiaalla olisi mahdollisuus kehityksensä kannalta parhaaseen kodinomaiseen hoitovaihtoehtoon. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus parantaa perhepäivähoitajien palkkausta ja parantaa näin useamman alle kolmivuotiaan mahdollisuutta hänen kehityksensä kannalta erinomaiseen hoitovaihtoehtoon? Versio 2.0
Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2009 Sari Palm /kd 2
Ministerin vastaus KK 220/2009 vp Sari Palm /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 220/2009 vp: Aikooko hallitus parantaa perhepäivähoitajien palkkausta ja parantaa näin useamman alle kolmivuotiaan mahdollisuutta hänen kehityksensä kannalta erinomaiseen hoitovaihtoehtoon? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perhepäivähoitajien palkkaus määräytyy Kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen (KVTES) mukaan. Palkkauksesta sovitaan työmarkkinaosapuolten välisissä neuvotteluissa. Kunnilla on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa perhepäivähoitajien saatavuuteen erilaisilla kannustavilla paikallisilla palkkaratkaisuilla ja edistää täten perhepäivähoitajien saatavuutta. Valtioneuvoston asettaman varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan Perhepäivähoidon kehittämisjaoston raportissa (STM selvityksiä 2007:5) nostettiin esiin monia perhepäivähoidon saatavuuteen liittyviä kehittämisehdotuksia. Perhepäivähoitajien työsuhteen ehdot eivät kuuluneet jaoston toimeksiantoon. Raportissa haluttiin kuitenkin kiinnittää työmarkkinaosapuolten huomiota perhepäivähoitajien palvelussuhteiden ehtojen kehittämiseen kohti Kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen yleisiä määräyksiä. Raportin mukaan perhepäivähoitajan palkkaus on kaikissa vaiheissaan kytkeytynyt hoidossa olevien lasten määrään. Nykyisin perhepäivähoitajan palkka määräytyy kunnan käyttöönsä varaamien hoitopaikkojen mukaan. Kuntakentällä palkkauksen yksinkertaistamista ja vakauttamista toivotaan edelleen jatkettavan mahdollisimman samankaltaiseksi kuin KVTES:in yleiset työehdot. Palkkausta on jatkuvasti pyritty kehittämään siten, että sitä koskevat määräykset olisivat mahdollisimman yksinkertaisia ja selkeitä, ilman monia muuttujia ja seurattavia asioita. Tällä pyritään perhepäivähoitajan palkan vakauttamiseen ja turvallisuuteen, ja myös palkanlaskennan helpottamiseen ja siten esimiehen vapauttamiseen muihin tehtäviin. Palkkatason tärkeyden esiin nostamisen lisäksi Perhepäivähoitojaosto esitti useita muita toimenpiteitä perhepäivähoitajien työolojen ja saatavuuden kehittämiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa perhepäivähoitajan oikeus ohjaukseen, perhepäivähoitohenkilöstön ammatillisen kouluttautumisen tukeminen ja kouluttautumisen kautta saadun lisäosaamisen huomioiminen mahdollisuuksien mukaan työtehtävien vaativuudessa. Perhepäivähoitoa on kehitetty aktiivisesti vuodesta 1996 monilla valtakunnallisilla ja alueellisilla hankkeilla. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamina viime vuosina toteutuneet hankkeet ovat keskittyneet kehittämään muun muassa perhepäivähoidon ohjausta ja osaamisen kehittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö piti 20.11.2008 työkokouksen perhepäivähoidon kehittämistarpeista. Kokoukseen osallistuivat työmarkkinajärjestöjen, työ- ja elinkeinoministeriön, Verohallituksen, Opetushallituksen ja Suomen Kuntaliiton edustajat sekä perhepäivähoitajien ja kunnan perhepäivähoidosta vastaavien edustajat. Työkokouksessa käsiteltiin myös palkkaus- ja kustannuskorvausjärjestelmän ongelmia sekä työaikakysymyksiä. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 220/2009 vp Sari Palm /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 220/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Ämnar regeringen förbättra familjedagvårdarnas löner och på så vis förbättra möjligheterna till ett utmärkt vårdalternativ med tanke på barns utveckling för flera barn under tre år? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Familjedagvårdarnas lön bestäms enligt det allmänna kommunala tjänste- och arbetskollektivavtalet (AKTA). Lönen avtalas i förhandlingar mellan arbetsmarknadsparterna. Kommunerna har dock möjlighet att påverka tillgången på familjedagvårdare genom olika sporrande lokala lönelösningar och på så vis främja tillgången på familjedagvårdare. I en rapport från sektionen för utveckling av familjedagvården (SHM utredningar 2007:5) inom den delegation för småbarnsfostran som tillsatts av statsrådet lyftes fram många utvecklingsförslag i anslutning till tillgången på familjedagvård. Familjedagvårdarnas anställningsvillkor hörde inte till sektionens uppdrag. I rapporten ville man ändå fästa arbetsmarknadsparternas uppmärksamhet vid att anställningsvillkoren för familjedagvårdare ska utvecklas mot de allmänna bestämmelserna i det kommunala tjänsteoch arbetskollektivavtalet. Enligt rapporten har familjedagvårdarnas löner i alla skeden hängt samman med antalet barn som vårdas. För närvarande bestäms familjedagvårdarens lön enligt de vårdplatser som kommunen reserverat för sitt bruk. På kommunfältet hoppas man att avlöningen ytterligare förenklas och stabiliseras så att den blir så jämförbar med de allmänna arbetsvillkoren i AKTA som möjligt. Målet har varit att fortgående utveckla avlöningen så att bestämmelserna om den är så enkla och klara som möjligt, utan mängder av variabler och saker som måste beaktas. Målet för detta har varit stabila och säkra löner för familjedagvårdarna och även att underlätta löneräkningen och således frigöra chefen för andra uppgifter. Förutom att lyfta fram lönenivåns betydelse föreslog familjedagvårdssektionen flera andra åtgärder för att utveckla familjedagvårdarnas arbetsförhållanden och tillgången på dem. Dessa är bl.a. familjedagvårdarens rätt till handledning, stöd för yrkesinriktad utbildning för familjedagvårdspersonal och att i mån av möjlighet beakta tilläggskompetens som förvärvats via utbildning i arbetsuppgifternas kravnivå. Familjedagvården har utvecklats aktivt sedan 1996 genom många riksomfattande och regionala projekt. De projekt som med finansiering från social- och hälsovårdsministeriet genomförts under de senaste åren har varit inriktade på att utveckla bl.a. handledningen och kompetensen inom familjedagvården. Social- och hälsovårdsministeriet höll 20.11.2008 ett arbetsmöte om behoven att utveckla familjedagvården. I mötet deltog representanter för arbetsmarknadsorganisationerna, arbets- och näringsministeriet, Skattestyrelsen, Utbildningsstyrelsen och Finlands Kommunförbund samt familjedagvårdarna och de ansvariga för den kommunala familjedagvården. Vid arbetsmötet behandlades även problemen i löne- och kostnadsersättningssystemet samt arbetstidsfrågor. 5
Ministerns svar Helsingfors den 3 april 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 6