PARIKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1 1. OPETUSSUUNNITELMA 1 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 1 3. ARVOPERUSTA 1 4. OPPIMISKÄSITYS JA OPISKELUYMPÄRISTÖ 2

0 PARIKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1 1. OPETUSSUUNNITELMA 1 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 1 3. ARVOPERUSTA 1 4. OPPIMISKÄSITYS JA OPISKELUYMPÄRISTÖ 2 5. TOIMINTAKULTTUURI 2 6. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3 6.1 KODIN JA LUKION YHTEISTYÖ 3 6.2 OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN 3 6.3 OPISKELIJAHUOLTO 4 6.4 OPISKELUN ERITYINEN TUKI 4 6.5 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 5 7. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 5 7.1 ARVIOINNIN 5 7.2 KURSSISUORITUKSEN ARVIOINTI 5 7.3 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI 8 7.4 LUKIODIPLOMIT 9 7.5 LUKION PÄÄTTÖKOKEET 9 8. AIHEKOKONAISUUDET 11 8.1 AKTIIVINEN KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS 11 8.2 HYVINVOINTI JA TURVALLISUUS 13 8.3 KESTÄVÄ KEHITYS 15 8.4 KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KULTTUURIEN TUNTEMUS 17 8.5 TEKNOLOGIA JA YHTEISKUNTA 19 8.6 VIESTINTÄ- JA MEDIAOSAAMINEN 21 9. OPINTOJEN RAKENNE 23 10. AINEKOHTAISET OPPIMIS JA KURSSIEN 24 10.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI 24 10.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI JA VIERAAT KIELET 29 10.2.1 RUOTSI (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7-9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ B1) RUB 30 10.2.2 ENGLANTI (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKALLA 3 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ A) ENA 32 10.2.3 RANSKA, SAKSA JA VENÄJÄ (LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ B3) RA SA VE 34 10.3 MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ MAA 35 10.4 MATEMATIIKAN LYHYT OPPIMÄÄRÄ MAB 40 10.5 BIOLOGIA BI 43 10.6 MAANTIEDE GE 45 10.7 FYSIIKKA FY 46 10.8 KEMIA KE 50 10.9 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO UE 53 10.10 FILOSOFIA FF 55 10.11 HISTORIA HI 56 10.12 YHTEISKUNTAOPPI YH 59 10.13 PSYKOLOGIA PS 62 10.14 MUSIIKKI MU 63 10.15 KUVATAIDE KU 65 10.16 LIIKUNTA, TYTÖT LT 68 10.17 LIIKUNTA, POJAT LP 70 10.18 TERVEYSTIETO TE 73 10.19 OPINTO-OHJAUS OP 74 10.20 DRAAMA DRA 75 10.21 TIETOTEKNIIKKA 76 LIITE 1. PARIKKALAN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 78 LIITE 2. KIRJOLAN KOULUN JA PARIKKALAN LUKION TVT-STRATEGIA 79 LIITE 3. PARIKKALAN KUNNAN KOULULAITOKSEN KIELIOHJELMA 96 LIITE 4. KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 97 LIITE 5. USKONNON OPETUKSEN JA ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN PARIKKALAN LUKIOSSA 106

1 PARIKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA (voimassa 1.8.2005 alkaen) 1. OPETUSSUUNNITELMA Parikkalan lukion opetussuunnitelma on laadittu valtakunnallisen lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Opetussuunnitelmassa päätetään lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Opetussuunnitelman pohjalta Parikkalan lukio laatii lukuvuosittaisen suunnitelman opetuksen käytännön järjestämisestä. Jokainen opiskelija laatii henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa lukion opetussuunnitelman sekä lukuvuosittaisen suunnitelman pohjalta. Opetussuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ Lukiokoulutus - valmentaa opiskelijat suorittamaan ylioppilastutkinto - takaa heille hyvät jatko-opintovalmiudet ja hyvän yleissivistyksen - avartaa opiskelijoiden asenteita ymmärtämään kestävän elintavan merkitys ja vaatimukset - tukee opiskelijoiden kasvua vastuulliseen, aktiiviseen, luovaan, itseensä luottavaan, kriittiseen, tasa-arvoa kunnioittavaan, suvaitsevaan ja yhteisölliseen ihmisyyteen 3. ARVOPERUSTA Opetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus.opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. Tämän opetussuunnitelman arvopohja perustuu oppilaiden vanhemmille, opettajille ja lukion opiskelijoille tehtyyn kyselyyn, joka toteutettiin syksyllä 2003. Kodin ja koulun yhteistyöllä oppilaasta tulisi kasvaa ennen kaikkea itsetunnoltaan terve, vastuullinen, yhteistyökykyinen, omaa ja toisten oppimista ja työtä kunnioittava ja tasapainoinen. Suhteessa itseen oppilaissa tulisi kehittää rehellisyyttä, myönteistä minäkuvaa, terveyden ylläpitämistä ja oma-aloitteisuutta. Suhteessa muihin tulee korostaa erityisesti erilaisuuden hyväksymistä, toisten huomioonottamista, sosiaalisia taitoja ja oikean ja väärän erottamista. Lisäksi korostettiin työnteon arvostamista.

2 4. OPPIMISKÄSITYS JA OPISKELUYMPÄRISTÖ Oppiminen on opiskelijan aktiivisen ja tavoitteellisen toiminnan seurausta, jolloin hän vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa ja aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee vastaanottamaansa tietoa. Se, mitä opitaan, riippuu yksilön aiemmista tiedoista ja hänen käyttämistään strategioista. Oppiminen on sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se tapahtuu. Oppiminen on elinikäistä. Vallitsevasta oppimiskäsityksestä johtuen lukion on luotava sellaisia opiskeluympäristöjä, joissa opiskelijat voivat asettaa omia tavoitteitaan ja oppia työskentelemään sekä itsenäisesti että yhteistoiminnallisesti erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Opetuksen on kehitettävä opiskelijan opiskelutaitoja ja kykyä arvioida niitä. Opetusmenetelmien on oltava monipuolisia ja vaihtelevia. 5. TOIMINTAKULTTUURI Toimintakulttuuri on koulussa vallitsevien erilaisten ajattelu- ja toimintatapojen sekä toimintaa ohjaavien arvostusten ja käsitysten kokonaisuus, joka muodostaa opiskeluympäristön perustan. Parikkalan lukion toimintakulttuuri perustuu yhteisöllisyyteen, vastuullisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja yksilönvapauteen. Parikkalan lukio on vahva yleislukio, joka toimii luokattomana ja noudattaa viisijaksojärjestelmää. Lukiomme toimintakulttuuri on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille. Koulumme laatu näkyy muun muassa opiskelijoiden hyvänä sijoittumisena lukion jälkeisiin opintoihin. Jokainen opiskelija on omalta osaltaan luomassa toimintakulttuuria. Opiskelijoita ohjataan aktiivisuuteen ja ottamaan vastuuta sekä omasta työstään että toimimisesta yhteisön jäsenenä. Oppilaskuntatoiminta luo opiskelijoille mahdollisuudet vaikuttaa koulumme toimintakulttuuriin. Yhteisöllisyyttä edistävät erityisesti Parikkalan lukion koko ja perinteeseen kuuluvat tapahtumat ja juhlat, kuten liikunta- ja kulttuuritapahtumat, retket, tutustumispäivä, Lucia-juhla, puurojuhla, penkinpainajaiset, vanhojen päivä ja lakkiaiset. Juhlat ja tapahtumat tukevat myös koulun kasvatustehtävää, sillä niiden kautta opitaan suomalaista ja eurooppalaista tapakulttuuria. Opiskelijat sisäistävät kulttuurimme keskeisiä piirteitä perinteitä vaalimalla. Lisäksi tapahtumat virkistävät kouluyhteisöä. Myös esimerkiksi suhde luontoon vahvistuu retkillä. Yhteys opiskelijoiden vanhempiin luodaan varsinkin vuosittaisissa vanhempainilloissa. Vanhemmat voivat myös osallistua koulumme tapahtumiin ja juhliin. Monet yhteistyötahot ovat kiinteästi mukana päivittäisessä työssä. Parikkalan lukiossa tärkeitä yhteistyötahoja ovat muun muassa samassa rakennuksessa toimiva perusopetus, muut oppilaitokset, tiedotusvälineet sekä paikalliset yritykset ja yhteisöt. Myös kansainvälisiä yhteyksiä pyritään luomaan erilaisten hankkeiden myötä. Parikkalan lukion järjestyssäännöt ovat liitteenä 1, tieto- ja viestintästrategia on liitteenä 2 ja kieliohjelma liitteenä 3. Meillä on olemassa perusopetuksen kanssa yhteinen Kirjolan koulun kriisikansio sekä pelastussuunnitelma.

3 6. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 6.1 Kodin ja lukion yhteistyö Lukioaika on nuorelle aikuistumisen, itsenäistymisen sekä omasta elämästä vastuun ottamisen aikaa. Huoltajien ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea yhdessä nuoren lukio- ja jatko-opintoja, kasvua, terveyttä, hyvinvointia sekä turvallisuutta ottamalla huomioon nuoren tarvitsema tila ja itsemääräämisoikeus. Parikkalan lukion opiskelijoiden huoltajille järjestetään lukuvuosittain tilaisuuksia tutustua lukion toimintaan muun muassa perinteisten vanhempainiltojen muodossa. Tuolloin vanhemmilla on tilaisuus keskustella ryhmäohjaajien, opettajien ja rehtorin kanssa. Huoltajat voivat seurata lukion kurssitarjontaa, tapahtumia ja käytänteitä koulun lukuvuosioppaasta, kotisivuilta sekä kotiin lähetettävistä tiedotteista. Vanhemmat ovat myös tervetulleita koulun juhliin ja muihin yhteisiin tilaisuuksiin sekä seuraamaan opetusta. Huoltajien toivotaan ottavan yhteyttä kouluun aina, kun siihen tuntuu olevan tarvetta. Lukio näkee yhteydenotot myönteisinä mielenkiinnon osoituksina nuoren lukionkäyntiä kohtaan. Mikäli huoltaja toivoo, ryhmäohjaaja järjestää huoltajalle ja opiskelijalle myös yhteisen keskustelumahdollisuuden koulussa. Koulun henkilökunnan tavoittaa puhelimitse tai sähköpostitse. Lähin yhteyshenkilö kodin ja koulun välillä opiskelijoiden henkilökohtaisissa asioissa on ryhmänohjaaja. Tarvittaessa koululta ollaan yhteydessä kotiin. Lukion opiskelija saa jokaisen jakson päätyttyä jaksotodistuksen, johon edellytetään alle 18-vuotiailta opiskelijoilta huoltajan allekirjoitusta. 6.2 Ohjauksen järjestäminen Lukion opinto-ohjauksen tehtävänä on tukea opiskelijaa opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Siihen osallistuu koko koulun opettajaja ohjaushenkilöstö päävastuun ollessa opinto-ohjaajalla. Lukio-opiskelusta ja lukio-opintoihin hakeutumisesta tiedotetaan perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille ja heidän huoltajilleen. Lukio-opintonsa aloittavat opiskelijat perehdytetään oppilaitoksen toimintaan, palveluihin sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Parikkalan lukiossa ohjaustoiminta jakautuu eri henkilöiden välille seuraavasti: Rehtori - tiedottaa ylioppilaskirjoituksista ja niihin liittyvistä järjestelyistä - vastaa vanhempainiltojen ja muiden tilaisuuksien järjestämisestä sekä on niissä mukana Aineenopettaja - on oman aineensa asiantuntija - opastaa, ohjaa ja valmentaa opiskelijoita aineen opinnoissa ja perehdyttää heidät aineen vaatimiin opiskelutaitoihin - esittelee kurssin alkaessa sen tavoitteet ja sisällöt sekä arviointikriteerit - johtaa ryhmää, kun kurssin opiskelukäytäntöjä suunnitellaan - päättää oman aineensa kurssiarvioinnista ja suoritustavoista - antaa luvan kurssin itsenäiseen suorittamiseen - kertoo oman aineensa osalta yo-kirjoituksista - seuraa omassa aineessaan opiskelijan edistymistä ja tiedottaa mm. etenemisesteistä ryhmänohjaajalle

4 Ryhmänohjaaja - on ns. perusryhmän kokoaja, lähiohjaaja ja tekninen neuvoja - perehdyttää ryhmän koulun toimintoihin, sopimuksiin ja tapahtumiin - huolehtii, että tieto kulkee kaikkiin suuntiin - järjestää ryhmänojaajatuokiot ja tiedottaa niiden ajankohdasta myös muille opettajille - tiedottaa etenemisesteistä - tiedottaa opiskelijan opiskeluun liittyvistä vaikeuksista - pitää yhteyttä koteihin ja on mukana vanhempainilloissa - on yhdyshenkilö ryhmän, opettajakunnan ja kanslian välillä apunaan luottamusoppilas ja varaluottamusoppilas Opinto-ohjaaja (LOPO) - on ohjausjärjestelyjen koordinaattori - järjestää palaverit ryhmänohjaajien kanssa - avustaa opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja tavoitteiden asettelussa - tarkistaa opiskelijan kurssien riittävyyden - ohjaa pitkittäjiä ja nopeuttajia - huolehtii TET-järjestelyistä - tiedotta yhdessä rehtorin kanssa ylioppilaskirjoituksista - vastaa uravalinta- ja jatkokoulutustiedon antamisesta ja auttaa opiskelijaa hänen tulevaisuuden suunnittelussaan - pitää yhteyksiä työvoima-, koulu- ja muihin viranomaisiin - ohjaa pudokkaita ja syrjäytymisvaarassa olevia - osallistuu vanhempainiltoihin - asettaa ohjaustyölle tavoitteet ja arvioi niiden saavuttamista Opiskelija - suunnittelee ja asettaa tavoitteet opinnoilleen 6.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuoltoon kuuluu opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Opiskelijahuolto pyrkii tunnistamaan ja ehkäisemään oppimisvaikeuksia sekä muita oppimisen esteitä ja ongelmia, jotta tarvittavat yksilölliset tukitoimenpiteet voidaan käynnistää mahdollisimman varhain. Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteena on myös edistää koko kouluyhteisön turvallisuutta ja hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Oppilashuoltotyö kuuluu kouluyhteisössä kaikille ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Kirjolan koulun oppilashuollon palvelut ovat perusasteen lisäksi myös lukion opiskelijoiden käytettävissä. Terveydenhuoltopalveluita saa koululta. Tarvittaessa terveydenhoitaja ohjaa lääkärin vastaanotolle. Parikkalan lukiossa on opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat koulunuorisotyöntekijä, rehtori, opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa terveydenhoitaja, psykologi, sosiaalityöntekijä ja muita asiantuntijoita. 6.4 Opiskelun erityinen tuki Parikkalan lukiossa annetaan mahdollisuuksien mukaan erityistä tukea niille opiskelijoille, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan esimerkiksi pitkällisen sairauden vuoksi tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Yksilöllisiä tukitoimenpiteitä järjestetään myös niissä tapauksissa, joissa opiskelija tarvitsee psyykkistä tai sosiaalista tukea tai hänellä on mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia. Mikäli opiskelijalla on havaittu tai havaitaan lukemiseen, luetun ymmärtämiseen tai kirjoittamiseen liittyvä spesifi oppimisvaikeus, hänen opiskelunsa pyritään järjestämään yksilöllisen arviointi- ja opetussuunnitelman mukaisesti. Oppimistilanteet ja kokeet järjestetään tarvittaessa yksilöllisesti siten, että opiskelijalle annetaan lisäaikaa, hänellä on mahdollisuus käyttää teknisiä apuvälineitä, hänelle järjestetään kokonaan tai osittain suullinen koe ja hän saa muun tarvitsemansa avun. Henkilökohtai

5 seen opiskelusuunnitelmaan (hops) kirjataan apuvälineiden käyttö, koejärjestelyt sekä yo-kirjoituksiin liittyvät erityisjärjestelyt. Koulu varaa vuosittain resursseja tukiopetukseen. Jos opiskelijalla on todettu tarkkaavaisuuden häiriö, hänen opetuksessaan ja arvioinnissaan kiinnitetään erityistä huomiota välittömään palautteeseen ja kannustaviin osatavoitteisiin. Sosiaalisen sopeutumisen, aggressiivisuuden tai keskittymiskyvyttömyyden ongelmien yhteydessä opiskelija saa halutessaan keskusteluapua koulun opiskelijahuoltoryhmän asiantuntijoilta. 6.5 Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Parikkalan lukio sijaitsee alueella, jossa ei juuri ole vieraskielisiä tai muita kulttuuriryhmiä. Näin ollen koulussa joudutaan harvoin erityisjärjestelyihin. Kyseeseen tulevat lähinnä yksittäiset vaihto-oppilaat ja opiskelijat, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Vieraskielinen opiskelija voi saada tukea eri aineiden opiskeluun tukiopetuksena, mikäli hänen kielitaitonsa sitä vaatii. Opiskelun alkaessa vieraskielisiä opiskelijoita informoidaan opiskelujärjestelyistä ja tukimahdollisuuksista sekä heidän oikeuksistaan ylioppilaskirjoituksissa. 7. OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 7.1 Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan oppimisen arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelijaa opinnoissa, kehittää opiskelijan henkilökohtaista tavoitteenasettelua ja itsearviointitaitoja sekä antaa palautetta niin opiskelijalle kuin huoltajillekin. Arvioinnin kaikissa vaiheissa pyritään käyttämään monipuolisia suoritustapoja; arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. 7.2 Kurssisuorituksen arviointi 7.2.1 Arviointiperusteet ja niistä tiedottaminen Kurssit arvioidaan toisistaan riippumattomina itsenäisinä kokonaisuuksina. Kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alkaessa, jolloin niistä keskustellaan yhdessä. 7.2.2 Arvioinnin edellytykset Arviointi voidaan suorittaa vasta, kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin edellytyksiä ovat muun muassa läsnäolo oppitunnilla ja osallistuminen opetukseen kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen kurssikoe Kurssin alussa opiskelijoille tulee ilmoittaa, mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttämiseksi. Mikäli osa arvioinnin edellytyksistä täyttyy vain osittain (esim. poissaolot ja tehtävien laiminlyönti), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät ole siis pelkästään esimerkiksi kokeissa annetut näytöt. Poissaoloja seurataan ja aiheettomat poissaolot alentavat kurssiarvosanaa. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain, jos hän on saanut siihen luvan rehtorilta. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen.

7.2.3 Arviointitavat 6 Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4-10 siten, että arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan pääsääntöisesti numeroarvosanoin. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnöin S (suoritettu) tai H (hylätty). Muusta kuin numeroarvioinnista on maininta opetussuunnitelmassa kyseisen kurssin kurssikuvauksessa (luku 8). Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Kursseista, joita opiskelija ei ole saanut suoritettua jakson aikana, opiskelija saa jaksotodistukseen joko merkinnän T (täydennettävä) tai K (kesken jäänyt). Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana. Kesken jäänyt kurssi on suoritettava kokonaan uudelleen. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrätessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Jos opiskelija on enemmän kuin viisi tuntia poissa kurssin opetuksesta, on kaikki poissaolot selvitettävä aineen opettajalle. Jos yli viiden menevät poissaolot ovat aiheellisia (opiskelija osallistuu lukujärjestyksessä päällekkäin olevalle kurssille tai työsuunnitelman mukaisiin oman koulun sisäisiin toimintoihin, edustaa kouluaan tai on kutsunnoissa, uusintakokeissa tai ylioppilaskirjoituksissa ja opiskelija on ilmoittanut poissaolosta etukäteen opettajalle), voi opiskelija korvata puuttumaan jäävät oppitunnit muilla opettajan kanssa sovittavilla näytöillä. Myös jos opiskelija on lääkärin tai muun terveysviranomaisen antaman todistuksen tai muun luotettavan selvityksen perusteella pitempiaikaisen syyn vuoksi poissa kurssin opetuksesta yli viisi tuntia, voivat opettaja ja rehtori sopia poikkeavasta kurssin suorittamisesta. 7.2.4 Kurssin itsenäinen suorittaminen Lukiossa opiskelijan tarpeiden mukaan ohjattu ja ohjeistettu itsenäinen opiskelu on yksi keino harjoittaa niitä opiskelutaitoja, joita ihminen myöhemmässä elämässään tarvitsee. Itsenäinen opiskelu lukiossa tapahtuu kokonaan tai osittain ilman muodollista lähiopetusta. Se voi koskea kokonaista kurssia, lyhyempää opiskelukokonaisuutta tai niiden osia. Opiskelijan on keskusteltava aineenopettajan kanssa kurssin itsenäisestä suorittamisesta. Rehtori antaa luvan keskusteltuaan asiasta asianomaisen opettajan kanssa. Itsenäisesti suoritettavaan kurssiin voi kuulua loppukoe/suullinen tentti/harjoituksia ja/tai muita kirjallisia töitä (analyysejä, projektitöitä, haastatteluja, tutkielmia). Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Kurssit, jotka voi suorittaa Parikkalan lukiossa vain itsenäisesti, ovat seuraavat: Äidinkieli ja kirjallisuus 10, Äidinkieli ja kirjallisuus 11, Fysiikka 10 ja Filosofia 5. Itsenäisesti suoritettavista kursseista saa lisää tietoa ainekohtaisista kurssikuvauksista (luku 8) ja aineenopettajalta. 7.2.5 Koesuoritukset ja kurssin uusiminen Hylätty kurssi on mahdollista uusia osallistumalla uusintakuulusteluun, joka pyritään järjestämään kunkin jakson päätyttyä. Jos opiskelija on hyväksyttävästä syystä koeviikolla poissa kurssikokeesta, tulee hänen koepäivänä ilmoittaa poissaolostaan puhelimitse koululle. Opiskelijan tulee suorittaa tällainen rästiin jäänyt kurssikoe seuraavana uusintakoepäivänä. Jos uusintakuulustelu hylätään, opiskelija voi

7 käydä kurssin uudelleen tai osallistua toisen opiskeluryhmän mukana kurssikokeeseen tai uusia kokeen uusintakuulustelun yhteydessä lukuvuoden alussa Lisäksi kevään abiturienteilla on mahdollisuus suorittaa hylättyjä kursseja 4. jakson uusintakuulustelun yhteydessä. Hyväksyttyä kurssia saa uusia välittömästi jaksoa seuraavana uusintakuulustelupäivänä. Lukuvuoden alussa on vapaa edellisen lukuvuoden kurssien uusinta- ja korotusmahdollisuus. Kevään abiturientit voivat korottaa viimeisen lukuvuoden yksittäisiä kurssiarvosanoja 4. jakson uusintakuulustelun yhteydessä. Jos opiskelija on tyytymätön päättyneen lukuvuoden aikana saamaansa kurssiarvosanaan, hän voi yrittää sen korottamista korotuskuulustelupäivänä, joka järjestetään uuden lukuvuoden alussa. Arvosanoista parempi jää voimaan. 7.2.6 Opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Opiskelijan on syytä huomioida tämä säädös esimerkiksi aikoessaan suorittaa kursseja kesäyliopistossa tai -lukiossa. Muualla suoritetut kurssiarvioinnit muunnetaan lukion arviointiasteikolle seuraavasti Asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko 1-3 hylätty 4 (hylätty) hylätty 1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä) 3 10 (erinomainen) 3 Vastaavuus määritellään epävarmoissa tapauksissa opiskelijan eduksi. Parikkalan lukiossa hyväksytään lukion kursseiksi kursseja seuraavasti: Autokoulu: 1 kurssi kuljettajatutkinnosta Kansalaisopisto: 1 käsityön kurssi (TN/TS), 1-2 kurssia sellaisesta vieraasta kielestä, josta ei kyseisenä lukuvuonna tarjota vastaavan tasoisia kursseja Parikkalan lukiossa. Musiikkiopisto: 1 musiikkiopiston kurssi Parikkalan seurakunta: 1 kurssi Nuorten ihmissuhdetaidot -koulutuksesta Muut yhteistyötahojen kanssa suunnitellut ja lukion kursseiksi hyväksyttävät kurssit mainitaan vuosittaisessa työsuunnitelmassa. Muualla suoritetut kurssit (lukuun ottamatta muissa lukioissa suoritettuja kursseja) hyväksytään ensisijaisesti koulukohtaisiksi syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään ensisijaisesti koulukohtaisiksi syventäviksi ja soveltaviksi kursseiksi.

8 Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin, kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Edellisten lisäksi muut pitkässä oppimäärässä suoritetut hyväksytyt kurssit luetaan hyväksi lyhyeen oppimäärään koulukohtaisina syventävinä kursseina. Ne arvioidaan suoritusmerkinnällä S (suoritettu). Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. 7.3 Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Syventävät kurssit ovat opiskelijalle valinnaisia, oppiaineen pakollisiin kursseihin liittyviä kursseja. Ne ovat joko valtakunnallisesti määrättyjä tai koulukohtaisia. Ylioppilastutkinnon kokeet perustuvat sekä pakollisiin että valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja tai saman tai muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Soveltaviin kursseihin voivat kuulua myös taito- ja taideaineissa suoritettavat lukiodiplomeihin tähtäävät kurssit. Opiskelijan opinto-ohjelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Opinto-ohjelma määrittää opiskelijan valitsemat oppiaineet ja niiden oppimäärät siinä laajuudessa, kuin hän aikoo ne suorittaa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi siten olla erilaiset oppimäärät. Kurssit suositellaan yleensä suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Tästä yleissäännöstä on lupa poiketa, mikäli opiskelijan henkilökohtainen opintosuunnitelma sitä edellyttää. Opetussuunnitelman ainekohtaisessa osassa mainitaan muut yksittäisten kurssien suoritusjärjestykseen liittyvät rajoitukset. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa arvosanaa oppiaineen päättövaiheessa opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa, kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijalle on annettava mahdollisuus ennen päästötodistuksen antamista osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi myös kuulua kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa parempaa oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Suulliset kuulustelut arvostellaan lukion yleisiä arvosteluperiaatteita noudattaen. Ylioppilastutkintosuoritus ei vaikuta lukion päättöarvosanaan. Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltujen pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien joukossa voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

9 Opiskellut kurssit---------------------------------hylätyt kurssit 1-2 kurssia---------------------------------------- 0 kurssia 3-5 kurssia---------------------------------------- 1 6-8 kurssia---------------------------------------- 2 9 kurssia tai enemmän-------------------------- 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista sen sijaan lukion oppimäärään (vähintään 75 kurssia) luetaan mukaan vain hyväksytyllä arvosanalla suoritetut kurssit. Opiskelijalla voi olla hylätyllä arvosanalla (4 tai H) opiskeltuja koulukohtaisia syventäviä tai soveltavia kurssisuorituksia. Ne eivät kuitenkaan ole mukana lukion oppimäärässä. Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät ja valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. 7.4 Lukiodiplomit Lukiodiplomi on lisänäyttö lukion aikana osoitetusta erityisharrastuneisuudesta ja tavallista vaativammasta osaamisesta. Lukiodiplomin suorittamisen ehdot vaihtelevat oppiaineiden luonteesta johtuen. Opetushallitus vahvistaa oppiaineittain valtakunnalliset lukiodiplomin suorittamisen ehdot, arviointikriteerit ja todistuksen muodon. Arviointiasteikko on seuraava: erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, hyväksytty. Arviointiin osallistuu aina ulkopuolinen arvioitsija. Lukiodiplomin suoritus on opiskelijalle vapaaehtoista ja maksutonta lukuun ottamatta mahdollisia materiaalikuluja. Parikkalan lukiossa voi suorittaa lukiodiplomin liikunnassa ja kuvataiteessa. Lisätietoja saa aineenopettajilta. 7.5 Lukion päättökokeet Parikkalan lukiossa voi suorittaa puhutun kielen päättökokeista seuraavat: äidinkielen puheviestintätaitojen päättökoe sekä suullisen kielitaidon päättökokeet englannin ja ruotsin kielessä. Kokeiden järjestäminen on lukioille vapaaehtoista, samoin niihin osallistuminen on opiskelijoille vapaaehtoista ja maksutonta. Kokeiden sisällöt ovat valtakunnallisia, mutta arviointi ja todistukset koulukohtaisia. Lisätietoja saa aineenopettajilta. 7.6 Lukion oppimäärän suoritus Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Kurssin kesto on keskimäärin 38 tuntia. Pakollisia kursseja suoritaan 47-51 sen mukaan, onko opiskelija valinnut lyhyen vai pitkän matematiikan. Syventäviä kursseja on valittava lukioaikana vähintään 10. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

10 Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää rehtorilta päättöarvioinnin uusimista. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Jos päätös on ilmeisesti virheellinen, lääninhallitus voi velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. 7.7 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun opiskelija on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Jaksotodistus jaetaan jokaisen opiskelujakson jälkeen. Siitä opiskelija ja tämän huoltaja saavat tietoa opintojen edistymisestä. Alaikäiseltä opiskelijalta vaaditaan jaksotodistuksiin huoltajan allekirjoitus. Lukion todistuksiin merkitään seuraavat tiedot: - todistuksen nimi - koulutuksen järjestäjän nimi - oppilaitoksen nimi - opiskelijan nimi ja henkilötunnus - suoritetut opinnot - todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus (jaksotodistuksessa ryhmänohjaajan allekirjoitus) - tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta - arvosana-asteikko - selvitys kielten oppimääristä ÄO/M = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi) S2/R2 = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille A = perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkaneen kielen oppimäärä B1 = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä B2 = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä B3 = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä Suomi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli". Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta lisätietoja. Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä kuten esimerkiksi suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tehdään siitä merkintä todistuksen lisätietoihin. Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana

11 tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty). Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. 8. AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita. Samalla ne ovat ajankohtaisia arvokannanottoja. Käytännössä aihekokonaisuudet ovat lukion toimintakulttuuria jäsentäviä toimintaperiaatteita ja oppiainerajat ylittäviä, opetusta eheyttäviä painotuksia. Niissä on kysymys koko elämäntapaa koskevista asioista. Kaikkia aihekokonaisuuksia yhdistävinä tavoitteina on, että opiskelija osaa havainnoida ja analysoida nykyajan ilmiöitä ja toimintaympäristöjä, esittää perusteltuja käsityksiä tavoiteltavasta tulevaisuudesta, arvioida omaa elämäntapaansa ja vallitsevia suuntauksia tulevaisuusnäkökulmasta sekä tehdä valintoja ja toimia tavoiteltavana pitämänsä tulevaisuuden puolesta. Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys hyvinvointi ja turvallisuus kestävä kehitys kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus teknologia ja yhteiskunta viestintä- ja mediaosaaminen. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan myös muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon kaikkien oppiaineiden opetuksessa oppiaineeseen luontuvalla tavalla sekä lukion toimintakulttuurissa. Aihekokonaisuuksien pääasiat sisältyvät perusteiden ainekohtaisiin osiin. Aihekokonaisuuksia täydennetään, ajankohtaistetaan ja konkretisoidaan paikallisessa opetussuunnitelmassa. 8.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Se merkitsee osallistumista ja vaikuttamista yhteiskunnan eri alueilla poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen toimintaan sekä kulttuurielämään. Osallistumisen tasot ovat paikallinen, valtakunnallinen, eurooppalainen sekä globaali. Tavoitteena on, että opiskelija syventää demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuksien tuntemustaan osaa muodostaa oman perustellun mielipiteensä ja keskustella siitä kunnioittaen muiden mielipiteitä tuntee yhteiskunnan erilaisia osallistumisjärjestelmiä sekä niiden toimintatapoja haluaa osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen yksilönä ja ryhmässä sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon omaksuu aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen tuntee yrittäjyyden eri muotoja, mahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita ymmärtää työn merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle tuntee kuluttajan vaikuttamiskeinot ja osaa käyttää niitä. Aihekokonaisuuden toteuttamisen pääpainon tulee olla käytännön harjoittelussa sekä omakohtaisten osallistumis- ja vaikuttamiskokemusten luomisessa. Koulun oman aktiivisen toiminnan lisäksi tällaista

12 opiskeluympäristöä voidaan kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnan elimien, erilaisten järjestöjen ja yritysten kanssa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuus ilmenee eri aineissa seuraavasti: Äidinkieli ja kirjallisuus Ruotsi ja vieraat kielet Matematiikka, lyhyt ja pitkä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto tai elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Draama Tietotekniikka Syvennetään oman perustellun mielipiteen ilmaisemista niin kirjallisesti kuin suullisesti. Harjoitellaan keskustelua kunnioittaen muiden mielipiteitä. Opiskelijaa innostetaan aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen. Aihekokonaisuus tulee esille myös kirjallisten ja suullisten harjoitusten aiheissa. Harjoitellaan mielipiteen ilmaisua ja kannanottoa sekä aktiivista kuuntelua. Aihekokonaisuus tulee esille myös teksteissä sekä kirjallisten ja suullisten harjoitusten aiheissa. Ohjataan aktiiviseen ja vastuulliseen työskentelyyn. Matematiikan erilaisten mallien ja soveltavien tehtävien kautta opiskelija hahmottaa yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä tekniikan ja ympäristön tekijöitä siten, että asioiden mittasuhteet ja merkitys hahmottuvat. ympäristöasioihin vaikuttaminen omien valintojen merkitys kehittyneisyyserojen vähentämiseksi, yhdyskuntasuunnittelu yritysvierailut luonnontieteellinen tietotaito yrittäjyyden pohjana ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus, henkilökohtainen vastuu yhteiskuntateoriat valmiudet sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan valtiomuotojen kehitys, suomalaisen yhteiskunnan kehitys aktiivinen toiminta kuntalaisena ja kansalaisena, yrityksen perustaminen ja yritysmuodot Musiikin opetuksella tuetaan opiskelijan oman musiikin tekemistä ja esittämistä. Kuvataiteessa opiskelijat tutustuvat erilaisiin visuaalisen alan ammatteihin. Kuvataiteilijat ovat usein PKT -sektorin toimijoita. Kuvataiteen keinoin voidaan vaikuttaa ja osallistua lähiyhteisön, kotikunnan, yhteiskunnan ja elinympäristön yhteisen hyvän luomiseen. Kuvataide edesauttaa oppilaan kykyä muodostaa ja ilmaista oma mielipiteensä ja samalla opiskelija oppii kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisten mielipiteitä. Kannustetaan ja ohjataan erilaisten liikuntamahdollisuuksien hyödyntämiseen, eri seurojen jäsenyyteen ja aktiiviseen osallistumiseen erilaisiin liikuntatapahtumiin. Sisäistä yrittäjyyttä harjoitellaan liikunnassa jokaisella tunnilla. Oman elämän hallinta ja sen kulkuun vaikuttaminen on olennainen osa tätä oppiainetta. Pyritään omakohtaisten ratkaisujen selvittämiseen ja vahvistamiseen terveiden elämäntapojen suhteen. Tavoitteena on edistää opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yritteliäisyyttä sekä opiskelussa että jatkokoulutukseen hakemisessa. Tutustuminen yritystoimintaan. Sisäisen yrittäjyyden harjoittaminen. Aihekokonaisuus tulee esille myös harjoitusten aiheissa. yhteydet paikallisiin yrityksiin ja tietomaakuntaan

8.2 Hyvinvointi ja turvallisuus 13 Lukioyhteisössä tulee luoda edellytyksiä osallisuuden, keskinäisen tuen ja oikeudenmukaisuuden kokemiselle. Nämä ovat tärkeitä elämänilon, mielenterveyden ja jaksamisen lähteitä. Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuuden tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää oman ja yhteisönsä hyvinvoinnin perusedellytykset. Aihekokonaisuus kannustaa toimimaan hyvinvoinnin ja turvallisuuden puolesta perheessä, lähiyhteisöissä ja yhteiskunnan jäsenenä. Se vakiinnuttaa hyvinvointia ja turvallisuutta ylläpitävää arkiosaamista, jota jokainen tarvitsee kaikissa elämänvaiheissa ja erityisesti elämän kriisitilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija osaa ilmaista tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä käsitellä myös pettymyksiä, ristiriitaisia kokemuksia ja konflikteja väkivallattomasti rohkaistuu ottamaan yksilöllistä vastuuta opiskeluyhteisön jäsenten hyvinvoinnista ja yhteisöllisyydestä sekä ottamaan itse vastaan yhteisön tukea osaa arvioida, mitkä yhteisölliset ja yhteiskunnalliset toimintatavat tai rakenteelliset tekijät edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja mitkä voivat ne vaarantaa toimii niin, että hän vaikuttaa myönteisesti opiskeluyhteisönsä hyvinvointiin ja turvallisuuteen tunnistaa vakavat ongelmat sekä osaa niiden ilmaantuessa hakea apua ja käyttää hyvinvointipalveluita tai ryhtyä muihin tarkoituksenmukaisiin toimiin myös poikkeustilanteissa osaa kohdata muutoksia ja epävarmuutta sekä rakentaa pohjaa uusille mahdollisuuksille. Hyvinvointi- ja turvallisuuskokemus on yleensä samanaikaisesti fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen. Kysymys oikeudenmukaisuuden toteutumisesta liittyy siihen olennaisena osana. Kokemus on yksilöllinen, mutta sen perusta yhteisöllinen.

14 Hyvinvointi ja turvallisuus -aihekokonaisuus ilmenee eri aineissa seuraavasti: Äidinkieli ja kirjallisuus Ruotsi ja vieraat kielet Matematiikka, lyhyt ja pitkä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto tai elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Draama Tietotekniikka Opetellaan ilmaisemaan tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla sekä henkilökohtaisesti kirjoittamalla. Aihekokonaisuus tulee esille kirjallisten ja suullisten harjoitusten aiheissa. Käsitellään opiskelijan lähipiiriä: perhettä, ihmissuhteita ja elämänasennetta. Aihekokonaisuus tulee esille myös teksteissä sekä kirjallisten ja suullisten harjoitusten aiheissa. Matematiikan erilaisten mallien ja soveltavien tehtävien kautta opiskelija hahmottaa yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä tekniikan ja ympäristön tekijöitä siten, että asioiden mittasuhteet ja merkitys hahmottuvat. yhdyskuntasuunnittelussa huomioon otettavia ekologisia seikkoja teollisuus- ja kehitysmaiden talous- ja kulttuurisuhteita sekä niiden ongelmia turvaohjeet, sähköturvallisuus kemiallisen ympäristön ymmärtäminen, laitteiden ja kemikaalien turvallinen käsittely oikeudenmukaisuus, suvaitsevaisuus oikeudenmukaisuus, yhteiskunnallisen järjestyksen perusteet elämäntilanteiden hallinta hyvinvoinnin ja turvallisuuden uhat ja niistä selviäminen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan keskeiset periaatteet Tarkoitus on tuottaa positiivisia kokemuksia, onnistumisen elämyksiä sekä luottamuksen rakentumista toisiin ihmisiin. Taide tukee opiskelijan psyykkistä ja sosiaalista kasvua tasapainoiseksi ihmiseksi. Taide tuo iloa elämään, edistää mielenterveyttä ja auttaa jaksamaan. Taiteen keinoin opiskelija voi ilmaista asioita, joita on muuten vaikea tuoda esille. Taidekasvatus antaa opiskelijoille välineitä tunteiden ilmaisuun ja käsittelyyn. Oman toimintakyvyn parempi hahmottaminen auttaa itsensä hyväksymisessä ja omien vahvuuksien hyödyntämisessä. Positiivisten kokemusten avulla pyritään vahvistamaan itsetuntoa ja löytämään liikunnallinen, terve elämäntapa. Siirryttäessä liikuntapaikoille korostetaan turvallista liikennekäyttäytymistä. Tutustutaan terveyspalveluihin ja niiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisääminen on koulun ohjausjärjestelmän tärkeimpiä päämääriä. Opetellaan ilmaisemaan tunteita ja näkemyksiä vuorovaikutustilanteissa. Aihekokonaisuus tulee esille myös harjoitusten aiheissa. nettietiketti, virustorjunta

8.3 Kestävä kehitys 15 Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet. Ihmisen tulee oppia kaikessa toiminnassaan sopeutumaan luonnon ehtoihin ja maapallon kestokyvyn rajoihin. Lukion tulee kannustaa opiskelijoita kestävään elämäntapaan ja toimintaan kestävän kehityksen puolesta. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee perusasiat kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuudesta sekä ymmärtää, että vasta niiden samanaikainen toteuttaminen tekee kehityksestä kestävän osaa mitata, arvioida ja analysoida sekä luonnonympäristössä että kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksia pohtii, millainen on kestävä elämäntapa, luontoa pilaamaton ja ekotehokas tuotanto ja yhdyskunta, sosiaalista pääomaansa vahvistava yhteisö ja yhteiskunta sekä luontoperustastaan ylisukupolvisesti huolehtiva kulttuuri osaa ja tahtoo toimia kestävän kehityksen puolesta omassa arjessaan, lukiolaisena, kuluttajana ja aktiivisena kansalaisena osaa tehdä yhteistyötä paremman tulevaisuuden puolesta paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Kestävän kehityksen haasteita tulee oppia tarkastelemaan monista näkökulmista: Selvitetään, miten ihmistoiminta on vaikuttanut ympäristöön ja miten ihmisen tapa muokata ympäristöjään on muuttunut kulttuurievoluution aikana. Analysoidaan maailmanlaajuisia ympäristöuhkia ja niiden syitä sekä keinoja korjata kehityksen suuntaa. Tarkastellaan väestönkasvuun, köyhyyteen ja nälkään liittyviä ongelmia. Arvioidaan aineiden ja energian kiertokulkuja luonnossa ja tuotantojärjestelmissä sekä opetellaan säästämään energiaa ja raaka-aineita. Pohditaan, millaista voisi olla taloudellinen kasvu, joka ei perustu raaka-aineiden ja energian käytön lisäämiseen, ja mikä merkitys talouden vakaudella on ympäristönsuojelulle ja ihmisten hyvinvoinnille. Tutustutaan kestävän kehityksen periaatteita toteuttaviin yrityksiin ja teknologioihin sekä opitaan käyttämään kuluttajan vaikutuskeinoja. Selvitetään, miten ihmisen toiminnot voivat sopeutua ympäristöihinsä kulttuuriperintöä arvostaen ja luonnon monimuotoisuutta vaarantamatta. Harjoitellaan kestävän elämäntavan käytäntöjä ja selvitetään niiden rakenteellisia edellytyksiä. Opetukseen ja lukion arkeen tuodaan esimerkkejä onnistuneista käytännöistä. Rohkaistuakseen aktiiviseksi kestävän kehityksen edistäjäksi opiskelija tarvitsee kokemuksia siitä, että hänen omilla eettisillä, käytännöllisillä, taloudellisilla, yhteiskunnallisilla ja ammatillisilla valinnoillaan on merkitystä. Kestävän kehityksen edistämisessä tulee luoda yleiskuva muutostarpeiden mittavuudesta ja siitä, että tarvittaviin tuloksiin päästään vain laajalla yhteistyöllä. Opetuksen lisäksi kestävään elämäntapaan kannustavat mahdollinen lukion oma ympäristöohjelma tai kestävän kehityksen ohjelma sekä ympäristötietoinen toimintakulttuuri.

16 Kestävä kehitys -aihekokonaisuus ilmenee eri aineissa seuraavasti: Äidinkieli ja kirjallisuus Ruotsi ja vieraat kielet Matematiikka, lyhyt ja pitkä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto tai elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Draama Tietotekniikka Aihekokonaisuus tulee esille kirjallisten ja suullisten harjoitusten aiheissa. Tutustutaan aihepiiriin tekstien avulla ja pohditaan, miten opiskelija voi vaikuttaa omalla toiminnallaan. Aihekokonaisuus tulee esille myös kirjallisten ja suullisten harjoitusten aiheissa. Matematiikan erilaisten mallien ja soveltavien tehtävien kautta opiskelija hahmottaa yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä tekniikan ja ympäristön tekijöitä siten, että asioiden mittasuhteet ja merkitys hahmottuvat. ekologiset perusasiat, vuorovaikutussuhteet ja ympäristöuhat väestönkasvun seuraukset monipuolisesti, mahdollisuudet hallittuun väestönkehitykseen energian tuotto ja käyttö materiaalien, reaktioiden ja prosessien tunteminen yksilön vastuu lähimmäisestä ja luonnosta yhteiskuntateoriat, arvot psyykkinen hyvinvointi, elämäntilanteiden hallinta ihmisen taloudellinen toiminta ja ympäristötuhot eri aikakausina ympäristöongelmat globalisaation ongelmana musiikkivälineistä huolehtiminen, soittimien asianmukainen käyttö ja huolto Ympäristökasvatus on yksi osa taidekasvatusta. Kuvataide opettaa havainnoimaan ympäristöä ja tutkimaan siinä tapahtuvia muutoksia. Kuvataiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin kautta voidaan tarkastella, arvottaa ja oppia ymmärtämään ympäristön historiallisia kerrostumia. Kuvataiteen opetuksessa pyritään kestävään kehitykseen materiaalin tuntemuksen ja asianmukaisen jätteen käsittelyn kautta. Kiinnitetään huomiota vastuulliseen käyttäytymiseen eri liikuntaympäristöissä liikuttaessa. Ympäristön liikuntamahdollisuuksien hyödyntäminen opettaa myös käyttämään ja huolehtimaan niistä. Yhteiskunnan terveyspoliittisten toimien, kaupallisuuden, mainonnan joukossa on paljon sellaisia ilmiöitä, joita on tärkeä arvioida kriittisesti kestävän kehityksen kannalta. Erilaisia valintoja arvioidaan myös kestävän kehityksen kannalta. Pyritään kestävään kehitykseen mahdollisia esityksiä suunniteltaessa. Aihekokonaisuus tulee esille myös harjoitusten aiheissa. tietotekniikan mahdollisuudet

17 8.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus Lukiokoulutuksen tulee tarjota opiskelijalle mahdollisuuksia rakentaa kulttuuri-identiteettiään äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen, uskonnon, taide- ja luontokokemusten sekä muiden opiskelijalle merkityksellisten asioiden avulla. Opiskelijan tulee tietää, mitä yhteiset pohjoismaiset, eurooppalaiset ja yleisinhimilliset arvot ovat ja miten ne tai niiden puute näkyvät omassa arjessa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja maailmassa. Lukion tulee tarjota opiskelijalle runsaasti mahdollisuuksia ymmärtää, miten kulttuuriperintömme on muodostunut ja mikä voi olla hänen tehtävänsä kulttuuriperinnön ylläpitäjänä ja uudistajana. Lukion tulee vahvistaa opiskelijan myönteistä kulttuuri-identiteettiä sekä kulttuurien tuntemusta, joiden perustalta on mahdollista saavuttaa kulttuurien välisen toiminnan taito ja menestyä kansainvälisessä yhteistyössä. Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kulttuurikäsitteen erilaisia tulkintoja ja osaa kuvata kulttuureiden erityispiirteitä tuntee henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä on tietoinen omasta kulttuuri-identiteetistään, tietää mihin kulttuuriseen ryhmään hän tahtoo kuulua ja osaa toimia oman kulttuurinsa tulkkina, arvostaa kulttuureiden monimuotoisuutta elämän rikkautena ja luovuuden lähteenä sekä osaa pohtia tulevan kulttuurikehityksen vaihtoehtoja osaa kommunikoida monipuolisesti myös vierailla kielillä kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa pyrkii toimimaan aktiivisesti keskinäiseen kunnioittamiseen perustuvan monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Toimintakulttuuria kehitettäessä kiinnitetään huomiota lukioon kulttuuriympäristönä ja hyviin tapoihin sekä lukion omiin traditioihin, juhliin ja muihin tapahtumiin. Opiskelijoita kannustetaan monikulttuuriseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

18 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus -aihekokonaisuus ilmenee eri aineissa seuraavasti: Äidinkieli ja kirjallisuus Ruotsi ja vieraat kielet Matematiikka, lyhyt ja pitkä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto tai elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Draama Tietotekniikka Pohditaan kulttuuri-käsitettä eri näkökulmista. Tutustutaan omaan ja muihin kulttuureihin varsinkin kirjallisuuden avulla. Opastetaan arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä, mikä on pohjana monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiselle sekä kielelliselle ja kulttuuriselle suvaitsevaisuudelle. Aihekokonaisuus tulee esille myös kirjallisten ja suullisten harjoitusten aiheissa. Käsitellään tekstejä, jotka kattavat kulttuurin eri osa-alueita. Opiskelija oppii arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta. Aihekokonaisuus tulee esille kirjallisten ja suullisten harjoitusten aiheissa. Matematiikan erilaisten mallien ja soveltavien tehtävien kautta opiskelija hahmottaa yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä tekniikan ja ympäristön tekijöitä siten, että asioiden mittasuhteet ja merkitys hahmottuvat. ihmisen biologinen erilaisuus ja samanlaisuus kulttuuripiirit, kulttuurien yksipuolistuminen, suvaitsevaisuuden lisääminen keksinnöt ja keksijät luonnontieteet osana kulttuuria kristinuskon vaikutus suomalaiseen identiteettiin ja kulttuuriin käsitteiden analyysi kulttuurin vaikutus yksilöllisen identiteetin syntyyn länsimaisen ja suomalaisen kulttuurin kehitys ja vuorovaikutus oman kunnan ja valtion jäsenen kulttuuri-identiteetin korostaminen tutustuminen musiikin historiaan ja eri musiikkikulttuureihin, konsertit Taidetta voidaan pitää kulttuurin tulkkina. Taiteen tuntemus on osa kulttuurien tuntemusta. Kulttuuri-identiteetin tuntemus kasvaa, kun kuvataiteen puitteissa eritellään ja jäsennetään kulttuurin muotoutumiseen vaikuttavia osa-alueita: muotoilu, arkkitehtuuri, kuvataide, media, mainonta jne. Pyritään huomioimaan paikkakunnan tarjoamat liikuntamahdollisuudet. Perinteisten suomalaiskansallisten lajien, kuten hiihdon, luistelun ja pesäpallon harrastamista pidetään yllä. Opetellaan ulkomaalaisia tansseja. Terveys ei jakaudu maailmassa tasan. Tutustutaan eroihin Suomen sisällä, Pohjoismaiden välillä ja Euroopan sisällä ja jossain määrin maailman laajuisesti. Suomalaisten erityisongelmat: alkoholin juomatavan humalahakuisuus, mielenterveys, aikainen tupakointi ja alkoholin käyttö. Pohditaan näiden asioiden tilannetta muualla maailmassa. Ohjauksella pyritään vaikuttamaan kulttuurien välisen rakentavan vuorovaikutuksen kehittymiseen. Vahvistetaan omaa kulttuuri-identiteettiä. Tutustutaan muihin kulttuureihin ja opitaan arvostamaan niitä. Aihekokonaisuus tulee esille myös harjoitusten aiheissa. Tiedonhankinta ja -hallinta kulttuurin eri osa-alueilla opetusteknologiaa hyödyntäen.

8.5 Teknologia ja yhteiskunta 19 Teknologian kehittämisen lähtökohtana on ihmisen tarve parantaa elämänsä laatua ja helpottaa elämäänsä työ- ja vapaa-aikanaan. Teknologian perustana on luonnossa vallitsevien lainalaisuuksien tunteminen. Teknologia sisältää tiedon ja taidon suunnitella, valmistaa ja käyttää teknologisia tuotteita, prosesseja ja järjestelmiä. Opetuksessa korostetaan teknologian ja yhteiskunnan kehittymisen vuorovaikutteista prosessia. Tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää luonnontieteiden ja muiden tieteenalojen tietoa pohtiessaan teknologian kehittämismahdollisuuksia ymmärtää ja osaa arvioida ihmisen suhdetta nykyteknologiaan sekä osaa arvioida teknologian vaikutuksia elämäntapaan, yhteiskuntaan ja luonnonympäristön tilaan osaa arvioida teknologian kehittämistä ohjaavia eettisiä, taloudellisia, hyvinvointi- ja tasaarvonäkökohtia sekä ottaa perustellen kantaa teknologisiin vaihtoehtoihin ymmärtää teknologian ja talouden vuorovaikutusta sekä osaa arvioida teknologisten vaihtoehtojen vaikutusta työn sisältöön ja työllistymiseen oppii yrittäjyyttä ja tutustuu paikalliseen työelämään. Aihekokonaisuuden tulee ohjata opiskelija pohtimaan teknologian kehittämistä suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin historiallisista, ajankohtaisista ja tulevaisuuden näkökulmista. Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, käyttämään ja hallitsemaan teknologiaa. Hänen on opittava teknologian kehittämistyöhön kuuluvaa innovatiivisuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Hänen tulee oppia tarkastelemaan teknologian arvolähtökohtia ja seurannaisvaikutuksia. Nykyihmisen riippuvuutta teknologiasta tulee tutkia ja pohtia yksilön, työelämän ja vapaa-ajan kysymyksinä. Erityisesti kiinnitetään huomiota ihmisen perustarpeiden näkökulmasta välttämättömään ja ei-välttämättömään teknologiaan. Opiskelijaa kannustetaan ottamaan kantaa teknologian kehittämiseen sekä osallistumaan yksilönä ja kansalaisyhteiskunnan jäsenenä sitä koskevaan päätöksentekoon. Aihekokonaisuuteen liittyviä kysymyksiä konkretisoidaan tutustumalla eri alojen teknologioihin. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, informaatio ja viestintä, muotoilu ja musiikki, ympäristönsuojelu, energiantuotanto, liikenne sekä maa- ja metsätalous.