SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA. Talousuutisia Moskovasta 25.5. 6.6.2012

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ MOSKOVA Talousuutisia Moskovasta 25.5. 6.6.2012 Raakaöljyn hinnan lasku hermostutti Venäjän markkinoita. Uusia asuntolainoja on myönnetty ennätyksellisen paljon. Eurooppalaiset yritykset kasvavat Venäjällä. BP aikoo myydä osuutensa TNK-BP:stä. Uusi ministeriö saa erityisoikeudet hoitaa Kaukoidän taloutta. Venäjän talouskasvu 1-4/2012 1-4/2011 2011 2012 est * BKT:n kasvu % 4,9 % ** 4,0 % ** 4,3 % 3,4 % Reaalipalkka % 10,3 % 1,7 % 3,5 % 6,3 % Inflaatio % 3,8 % 9,5 % 6,1 % 6,5 % Vähittäiskauppa, % 7,2 % 5,1 % 7,2 % 6,3 % Teollisuustuotanto % 3,3 % 5,5 % 4,7 % 3,1 % Investoinnit % 13,8 % 0,1 % 8,3 % 6,6 % Vienti % 18,2 % 22,8 % 30,0 % 0-5 % Tuonti % 12,7 % 42,4 % 30,0 % 12,5 % Urals-öljyn keskihinta 117 $ 103 $ 110 $ 115 $ Lähteet: Tilastokeskus ja talouskehitysministeriö * Talouskehitysministeriön ennuste vuodelle 2012 ** Ensimmäisen neljänneksen bkt-kasvu(1-3 kk) Federaation budjetti 1-4/2012 1-4/2011 2012 2012 % bkt:sta laki * uusi ** Budjetin tulot 22,2 % 20,9 % 20,1 % 20,7 % Budjetin menot 22,5 % 20,1 % 21,6 % 20,8 % Ylijäämä/alijäämä -0,3 % 0,8 % -1,5 % -0,1 % Alijäämä ennen öljytuloja -12,0 % -9,6 % -11,0 % -10,3 % Lähde: Venäjän valtiovarainministeriö * Budjettilaki 2012, hyväksytty marraskuussa 2011 ** Uusi budjettilaki 2012, hyväksytty toukokuussa 2012 Vararahastot mrd. USD 1.1.2012 1.6.2012 Vararahasto 25,2 60,2 mrd.$ Hyvinvointirahasto 86,8 85,5 mrd.$ Keskuspankin kulta- ja valuuttavarannot 499 514 mrd.$ (21.5.2012) Lähteet: Venäjän keskuspankki ja finanssiministeriö Ruplan kurssi RUB 1.1.2012 6.6.2012 RUB/EUR 41,67 41,51 RUB/EUR RUB/USD 32,20 33,20 RUB/USD Lähde: Venäjän keskuspankki Raaka-öljyn hinta USD/bll 1.1.2012 6.6.2012 Brent USD/bll 112,95 $ 101,55 $ Urals USD/bll 110,25 $ 99,05 $ Lähde: Interfax, Vedomosti Talouspolitiikka ja talouskehitys Raakaöljyn hinnan lasku hermostutti Venäjän markkinoita. Brent-laadun öljynhinta laski perjantaina 1.6.2012 ensimmäistä kertaa sitten viime vuoden helmikuun alle 100 dollarin rajan, mikä aiheutti paniikinomaisen myyntiaallon Venäjän osake- ja valuuttamarkkinoilla. Venäjän pörssi sukelsi alimpaan arvoonsa yli seitsemään kuukauteen, ja ruplan valuuttakorin painotettu arvo putosi ensimmäistä kertaa tänä vuonna lähelle keskuspankin asettaman valuuttakäytävän rajaa (38,15 RUB / valuuttakori). Viimeksi rupla oli yhtä heikko viime syys lokakuun vaihteessa, kun EU:n kriisi ja Venäjän poliittinen tilanne ennen vaaleja hermostuttivat markkinoita. Keskuspankin johto ilmoitti heti perjantaina 1.6., että se aikoo lisätä

2 ruplan tukiostoja. Keskuspankki nosti päivittäiset interventio-ostonsa 200 miljoonaan dollariin päivässä. Rajun pudotuksen jälkeen raakaöljyn hinta stabilisoitui uudelle noin 100 dollarin tasolleen. Seurauksena myös Venäjän valuuttamarkkinat rauhoittuivat ja rupla vahvistui hieman. Uusi kurssi asettui lähelle 37 ruplaa valuuttakoria vastaan. Ruplan arvo on kuitenkin viikon aikana palannut puolen vuoden takaiseen tasoonsa eli se menetti koko alkuvuoden arvonnousun. Venäjän investoinnit pääomaan kasvoivat 16 %. Venäjän tilastokeskus nosti arviotaan vuoden ensimmäisen neljänneksen investoinneista. Uuden arvion mukaan investoinnit nousivat 1,2 biljoonaan ruplaan (noin 30 miljardiin euroon), mikä olisi 16 % viimevuotista enemmän. Raaka-ainesektori pysyi suurimpana investoijana: sen investoinnit kattoivat neljäsosan. Kuljetusala kattoi toisen neljänneksen: suurin osa alan investoinneista kohdistui kaasuputkien valmistukseen ja kuljetukseen. Valmistavan teollisuuden osuus jäi vähän alle 20 %:iin: suurin osa sen investoinneista kohdistui öljytuotteiden jalostukseen, metallituotteiden valmistukseen ja sähköntuotantoon. Investoinnit rahoitettiin edelleen suurimmaksi osaksi omalla pääomalla tai emoyhtiön rahoituksella, vain 10 % rahoitettiin pankkilainalla. Ulkomaiset pääomainvestoinnit supistuivat hieman. Ensimmäisellä neljänneksellä ulkomaisten pääomasijoitusten arvo Venäjälle oli 3,8 miljardia dollaria. Tämä oli lähes sama (alle prosentin vähemmän) kuin vastaavana aikana viime vuonna. Eniten sijoituksia houkutteli energiateollisuus, mutta suurin sijoittajamaa oli Alankomaat, jossa sijaitsevat useiden venäläisten energiayhtiöiden rahoitusyhtiöt. Jalostavan teollisuuden investoinneista suurin osa kohdistui metalli- ja autoteollisuuteen, nämä edustavat paremmin ulkomaalaisten sijoituskohteita. Suurimmat sijoittajamaat olivat Kypros, Saksa ja Ranska. Kumulatiivisesti suurimmat sijoitukset Venäjälle ovat tehneet Kypros, Alankomaat ja Saksa. Venäläisten sijoitukset Sveitsiin kasvoivat. Venäläisten yritysten sijoitukset Sveitsiin kasvoivat alkuvuonna nopeammin kuin sijoitukset muihin maihin. Sveitsiin sijoitettiin ensimmäisellä neljänneksellä peräti 14 miljardia dollaria (mukaan lukien lainat ja muut rahoitusinstrumentit). Kumulatiivisesti venäläiset ovat kuitenkin sijoittaneet eniten Kyprokseen ja Alankomaihin, yhteensä ne kattavat melkein puolet Venäjän kumulatiivisista sijoituksista ulkomaille. Sveitsi kattaa kumulatiivisesti 7,6 % ja USA 7,4 %. Eurooppalaiset yritykset kasvavat Venäjällä. AEB:n (Association of European Businesses) jäsenkyselyn mukaan eurooppalaiset yritykset näkevät Venäjän strategisena markkinana, jossa aiotaan jatkaa ja myös laajentaa toimintaa. Suurin osa yrityksistä raportoi Venäjän toimintojen liikevaihdon kasvaneen merkittävästi vuonna 2011 ja odotti liikevaihdon kasvavan myös seuraavina vuosina (yli 80 %). Yritykset myös suunnittelevat toiminnan laajentamista ja uusia investointeja: yli 80 % vastanneista suunnittelee Venäjä-toimintojensa investointien kasvattamista seuraavina vuosina. Lähitulevaisuuden odotukset olivat vastaajien mielestä paremmat kuin pitkäaikaiset, kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että Venäjän markkinat kehittyvät myönteisesti seuraavien viiden vuoden aikana, mutta sen jälkeen vain puolet vastaajista oli vakuuttuneita tästä. 39 % venäläisistä yritysjohtajista maksaa lahjuksia. Ernst&Youngin kyselyn mukaan, 39 % venäläisten yritysten johtajista myönsi maksaneensa lahjuksia vuonna 2011. Joka toinen vastaajista katsoi, että korruptio on Venäjällä hyvin yleistä. Samanaikaisesti yhä useampi katsoi että tilanne on liiketoiminnalle haitallista; joka neljäs valitti, että kauppamahdollisuuksia menettää, ellei suostu erikoisjärjestelyihin (lahjuksiin). Tilanne on raportin mukaan huolestuttava myös muissa BRIC-maissa, kyselyn mukaan Brasilian yritysjohtajat olivat kaikista eniten korruptiovalmiit. Yli 80 % brasilialaisista yritysjohtajista katsoi, että korruptio on maassa hyvin yleistä. Kaksi kolmasosaa venäläisistä tyytyväisiä asumiseensa. Tilastokeskuksen suorittama asumisolosuhdekysely paljasti, että suurin osa venäläisistä on tyytyväinen asumisolosuhteisiinsa. Yli kaksi kolmasosaa katsoi, että omat asumisolot ovat tyydyttävät tai hyvät, ja vain 10 % vastaajista piti asuinolojaan huonoina. Samaten vain noin 10 % halusi muuttaa muualle. Asumisessa venäläisiä huolestutti eniten heikko äänieristys ja puutteellinen lämmitys. Asuinympäristössä huolestutti erityisesti teiden huono kunto. Myös naapuruston alkoholiongelmat ja kuntien asumispalvelujen heikko laatu huolestuttivat vastaajia. Kysely kattoi yli 10 000 kotitaloutta ja kaikki 83 Venäjän federaation aluetta.

3 Uusia asuntolainoja myönnetty ennätyksellisen paljon. Uusia asuntolainoja myönnettiin keskuspankin mukaan tammi huhtikuussa 267 miljardin ruplan arvosta (6,5 miljardia euroa), mikä oli 1,7 kertaa enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Koko asuntolainakannan arvo oli maaliskuun lopulla 1,7 biljoonaa ruplaa (noin 40 miljardia euroa). Yhä suurempi osuus uusien asuntojen ostosta rahoitetaan asuntolainalla: eräiden arvioiden mukaan lähes joka kolmas uusista asunnoista rahoitetaan lainalla. Perinteisesti asunnonostot on rahoitettu säästöillä. Asuntolainakanta on kasvanut vasta kuluneella vuosikymmenellä, viimeisten viiden vuoden kuluessa se on lähes kymmenkertaistunut. Syynä ovat paremmat tulot ja alhaisemmat korot. Keskimääräinen asuntolainan korko oli alkuvuonna 12 %. Kovasta kasvusta huolimatta, suurimmalla osalla kotitalouksista ei ole asuntolainaa ollenkaan, joten kotitaloutta kohti jaettuna asuntolainakanta on alle 1000 euroa. Julkinen sektori Uusi ministeriö saa erityisoikeudet hoitaa Kaukoidän taloutta. Kaukoitä kattaa peräti 36 % Venäjän maa-alueesta, mutta siellä asuu vain 4 % väestöstä ja alue tuottaa vain noin 5 % Venäjän bruttokansantuotteesta. Alue jakaantuu yhdeksään aluehallintoon, josta suurin on Sahan tasavalta (Jakutia). Väkirikkain on Primorskin alue, jossa sijaitsee Vladivostok. Kaukoidän alueella on paljon luonnonrikkauksia: kulta- ja jalokivikaivoksia, erilaisia metalleja ja hiiltä. Toukokuussa perustetun Kaukoidän ministeriön päätehtävä on alueen kehittäminen. Uudelle ministeriölle ehdotetaan laajoja oikeuksia hallinnoida alueen maa-aluetta ja infrastruktuuria, kaikkia sen luonnonrikkauksia ja siellä sijaitsevia valtionyhtiöitä. Uudelle Kaukoitä-ministeriölle ollaan siis siirtämässä osa muiden ministeriöiden ja virastojen oikeuksista, ja koko alue voi saada erityisstatuksen. Vuosien 2013 2015 budjettikehys hallituksen käsittelyyn. Finanssiministeriö julkaisi seuraavien kolmen vuoden budjettikehyksen, joka toimii alkavien budjettineuvottelujen perustana. Budjetin oletuksena on käytetty varovaisempaa öljyn hintaennustetta, joka vähentää budjettituloja seuraavina vuosina. Kuluvan vuoden uusittu budjettilaki perustuu 115 dollarin öljyn keskihintaan, seuraavien vuosien budjettikehyksessä finanssiministeriö ehdottaa 90 95 dollarin öljynhintaa budjetin perustaksi. Kaikki yli menevät tulot siirrettäisiin ehdotuksen mukaan vararahastoon, niin kuin oli tapana ennen talouskriisiä. Ministeriö ehdottaa vastaavasti budjetin menojen pienentämistä pitäen kiinni tavoitteesta, että federaation budjetti olisi alhaisemmallakin öljynhinnalla tasapainossa vuonna 2015. Presidentti Putin on myös puoltanut budjetin tasapainottamista vuoteen 2015 mennessä, vaikkei ole ottanut kantaa miten tavoitteeseen päästään. Budjettimenoissa on otettu huomioon presidentin pyyntö kasvattaa julkisen sektorin palkkoja, monilapsisten perheiden tukia ja varusmiesten korvauksia. Vastapainoksi finanssiministeriö ehdottaa muiden menojen leikkauksia, mm. armeijan varusteluohjelman menoja. Lisäksi ministeriö ehdottaa, että eläkerahaston alijäämää vähennettäisiin asteittain eläkejärjestelmää uudistamalla ja että julkisen sektorin hankinnoissa voitaisiin säästää tehostamalla toimintaa (käytännössä vähentämällä korruption kustannuksia). Asiantuntijat ovat skeptisiä säästöehdotusten toteuttamisen suhteen, kaikki ovat poliittisesti epäsuosittuja. Hallitus aloittaa budjettineuvottelut kesällä, mutta lopullinen budjettisuunnitelma vuosille 2013 2015 valmistuu vasta syksyllä, viimeistään 1.10.2012. Finanssiministeriö ehdottaa uutta budjettisääntöä. Uuden budjettilakiehdotuksen mukaan budjettimenojen rajoitteena käytettäisiin jatkossa pitkän ajan keskimääräistä öljyn markkinahintaa. Tavoitteena on vähentää budjetin riippuvuutta lyhytaikaisista öljyn hinnan muutoksista. Ministeriön alustavan ehdotuksen mukaan budjettisuunnittelun perustana käytettäisiin aina 10 vuoden liukuvaa keskihintaa, mutta lakiehdotukseen sisältyy siirtymäaika. Ensi vuoden budjettisuunnitelma perustuisi edellisten viiden vuoden keskihintaan, tämän jälkeen aikajaksoa pidennettäisiin asteittain, kunnes se perustuisi 10 vuoden liukuvaan keskihintaan. Ennen kriisiä budjettilaissa oli rajoitteena budjetin alijäämä ilman öljytuloja. Sen mukaan alijäämä ennen öljytuloja ei saanut ylittää 4,7 % bkt:sta. Rajoitus poistettiin talouskriisin ajaksi, mutta sitä ei palautettu, ja alijäämä ennen öljytuloja on viime vuosina ylittänyt 10 % bkt:sta. Myös seuraavien vuosien budjettiennusteessa alijäämä pysyy samalla tasolla, ellei merkittäviä menoleikkauksia toteuteta. Uusi budjettilakiehdotus pakottaisi kuitenkin käyttämään vararahaston mekanismia, eli säästämään ylijäämät hyvinä vuosina ja käyttämään säästetyt varat muina vuosina. Vararahastoa on kasvatettu 35 miljardilla dollarilla. Finanssiministeriö on vuoden ensimmäisten neljän kuukauden aikana siirtänyt vararahastoon yhteensä 35 miljardia dollaria. Vararahaston arvo on

4 kasvanut vuodenvaihteen 25 miljardista noin 60 miljardiin dollariin. Vararahaston arvo on kuitenkin alle puolet siitä, mitä se oli ennen kriisiä. Vararahaston arvo oli vuodenvaihteessa 2008 2009 lähes 140 miljardia dollaria. Suurin osa varoista käytettiin federaation budjetin alijäämän kattamiseen ja kriisinvastaisen ohjelman rahoittamiseen vuosina 2009 ja 2010. Tämä pudotti vararahaston arvon 25 miljardiin dollariin. Rahastoa ei täydennetty vuonna 2011, joten tämä on ensimmäinen kerta kriisin jälkeen. Finanssiministeriö on ehdottanut hallitukselle, että siirtoja vararahastoon jatkettaisiin, kunnes vararahaston arvo vastaa 7 % maan bkt:sta. Tällä hetkellä sen arvo on noin puolet asetetusta tavoitteesta. Venäjällä on myös toinen rahasto, ns. hyvinvointirahasto, jonka varat ovat 85 miljardia dollaria. Nämä varat on kuitenkin korvamerkitty eläkerahaston alijäämän rahoittamiseen. Energia ja ympäristö BP aikoo myydä osuutensa TNK-BP:stä. Brittiläinen BP on ilmoittanut myyvänsä 50 % osuutensa venäläisen Alfa Access Renova -konsortion kanssa omistamastaan TNK-BP:stä. Tieto BP:n aikeista myydä osuutensa tuli julkisuuteen TNK-BP:n hallituksen puheenjohtajan Mihail Fridmanin ilmoitettua yllättäen erostaan. Fridmanin toimikauden oli tarkoitus jatkua vuoden 2013 loppuun saakka. BP:n päätös lähteä TNK-BP:stä ei varsinaisesti yllättänyt. Yhteisyrityksen toimintaa ovat koko sen olemassa olon ajan varjostaneet omistajien väliset erimielisyydet, joita on puitu tuomioistuimessa asti. Monet asiantuntijat arvioivat Fridmanin eronkin liittyneen omistajien välisiin kiistoihin. Toiset pitävät eron taustalla huhuja TNK-BP:n ja Rosneftin allianssista, jota ajaa ainakin Rosneftin tuore pääjohtaja Setšin. BP:n osuuden mahdollisiksi ostajiksi on arvailtu Rosneftiä, Rosneftegazia ja Surgutneftegazia. Päätöstä Štokmanin kaasukentän kehittämisestä odotetaan kesäkuun lopulla. Presidentti Putin ilmoitti tapaamisessaan Statoilin pääjohtajan Helge Lundin ja Gazpromin pääjohtajan Aleksei Millerin kanssa 25.5. odottavansa päätöstä kaasukentän jatkosuunnitelmista kesäkuun lopulla pidettävään Pietarin talousfoorumiin mennessä. Tapaamisessa Putin lupasi hankkeelle valtion tukia, mikäli ne ovat tarpeen. Verohelpotukset tai muut valtion tuet Štokmanin kalliille hankkeelle ovat oleellinen tekijä hankkeen kannattavuuslaskelmissa, ja niiden puuttumisen takia hankkeen investointipäätöstä on lykätty useaan kertaan. Julkisuudessa on liikkunut huhuja Statoilin mahdollisesta jättäytymisestä pois hankkeesta nousseiden kustannusten vuoksi. Yhtiö on kumonnut väitteet. Samalla on huhuttu yhden uuden osakkaan liittymisestä hankkeeseen. Esillä ovat olleet Shellin ja ExxonMobilin nimet. Zarubežneft pääsee mukaan arktisiin hankkeisiin. Valtion omistama, pääasiassa ulkomailla toimiva öljy-yhtiö Zarubežneft on saanut hallintaansa 100 % miinus yhden osakkeen Arktikmorneftegazrazvedka (AMNGR) -nimisen arktisiin öljyn- ja kaasunetsintähankkeisiin erikoistuneen yrityksen osakkeista. AMNGR on kokemusta poraushankkeista mm. Barentsin-, Karan- ja Petšoranmerellä sekä Obinlahdella. Kaupan jälkeen Zarubežneftillä on pääsy Venäjän arktisiin hankkeisiin Rosneftin ja Gazpromin rinnalla. Ministeriö investoi ympäristöteknologiaan arktisissa poraushankkeissa. Teollisuus- ja kauppaministeriö on valmis investoimaan ympäristöystävälliseen öljyn- ja kaasunporausteknologiaan jopa 800 miljoonaa ruplaa (20 milj. euroa), kertoo Izvestija-sanomalehti. Arktisiin mannerjalustahankkeisiin osallistuvilta vaaditaan nyt mm. teknologiaa, jolla ne voivat seurata vuoto- ja muita onnettomuustilanteita sekä arvioida ympäristölle aiheutuvia uhkia. Sopivaa tietotaitoa omaavat yritykset valitaan tarjouskilpailulla, jonka tulokset on tarkoitus julkaista heinäkuussa. Tarjouskilpailu on osa federaation siviilimeriteknologian kehittämisohjelmaa vuosille 2009 2016. Venäjän Greenpeace nosti aiemmin tänä keväänä esille arktisten mannerjalustahankkeiden ympäristöhaitat huomauttaen, että esimerkiksi Gazpromin tytäryhtiö OOO Gazprom neft shelf ryhtyi toteuttamaan Prirazlomnajan hankettaan Petšoranmerellä ilman riittäviä valmiuksia mahdollisten öljyvuotojen varalle. Greenpeacen mukaan öljyvuodot arktisilla vesillä ovat merkittävästi muita hankalampia, ja parhaassakin tapauksessa vuodoista saadaan nykyteknologialla kerättyä vain noin 10 %. Paras teknologiaosaaminen on Greenpeacen mukaan norjalaisilla. Prirazlomnajan teknologiasta vastaa Izvestijan mukaan tällä hetkellä suomalainen Lamor Group. Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) arvioi Venäjän menettävän globaalin johtoasemansa kaasuntuottajana. Syynä tähän on IEA:n mukaan kaasumarkkinoiden rakenteen muuttuminen ja Yhdysvaltain, Kiinan, Australian ja muutaman muun valtion kasvava rooli liuskekaasuntuottajina.

5 Venäjän arvioidaan menettävän johtava asemansa viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Toistaiseksi liuskekaasun markkinoille tulon ei uskota uhkaavan venäläisen kaasun asemaa Euroopan markkinoilla, mutta tulevaisuudessa liuskekaasun tuotanto voi alkaa myös Euroopassa ja Yhdysvaltain kehitys energian nettotuojasta nettoviejäksi tulee vaikuttamaan markkinahintoihin myös muilla markkinoilla. Markkinoiden muuttuminen voi IEA:n mukaan alentaa myös venäläisen kaasun hintaa Euroopassa merkittävästi (arviolta noin 18 prosentilla vuoteen 2035 mennessä). Liikenne Talouskehitysministeri ehdottaa satamayhtiöiden yksityistämistä. Uusi talouskehitysministeri Andrei Belousov on toimittanut pääministeri Medvedeville ehdotuksen, jossa esitetään Murmanskin satamaoperaattoriyhtiön (Murmansk Commercial Sea Port) yksityistämistä elokuussa 2012. Valtio omistaa yhtiöstä 25,5 %. Ministeri on ehdottanut myös Arkangelin kalasataman (Arkhangelsk Trawler Fleet) ja Vaninon merisataman operaattorien yksityistämistä. Arkangelin yhtiöstä valtion omistaa 100 % ja Vaninon yhtiöstä 55 %. Ministeri Belousovin mukaan kaikkiin löytyy hyviä ostajaehdokkaita. Lehdistössä arvellaan, että Vaninon ostaja tulee olemaan joko Vladimir Lisinin UCL Holding tai Oleg Deripaskan Mechel Trans, molemmat käyttävät sataman palveluja viennissä. Murmanskin osalta arvellaan että hiiliyhtiö SUEK olisi kiinnostunut. Arkangelin kalasataman ostajaksi veikataan kalan tuontiin, pakkaukseen ja myyntiin erikoistunutta Russkoje More -yhtiötä. Sen osaomistajana on Gennadi Timtšenko, tunnettu Kremlin ystävä. Venäjän suurimman laivayhtiön Sovkomflotin yksityistämisestä on myös keskusteltu paljon, mutta toteuttamisaikataulu on vielä auki. Valtio omistaa Sovkomflotin sataprosenttisesti. Lehdistössä arvellaan, että valtio olisi valmis myymään vain vähemmistöosuuden, esimerkiksi 25 % -1 osake. Moskovan lentokenttien yhdistämisprosessi jäissä. Valtio omistaa Šeremetjevon kentän kokonaan ja Vnukovon osittain (Vnukovo-3 on yksityisessä omistuksessa). Domodedovon kenttä on hallituksen pyrkimyksistä huolimatta pysynyt yksityisessä omistuksessa. Domodedovon matkustajamäärä nousi vuonna 2011 ennätykselliseen 25,7 miljoonaan matkustajaan ja ohitti Šeremetevon, jonka kautta kulki 22,6 miljoonaa matkustajaa. Kolmas Moskovan lentokenttä, Vnukovo, on paljon pienempi: sen kautta kulki viime vuonna 8,2 miljoonaa matkustajaa. Vnukovossa on kuitenkin meneillään mittavat laajennustyöt. Hallitus on jo kauan suunnitellut Moskovan lentokenttien yhdistämistä, mutta asia ei ole edennyt, koska Domodedovon omistajat ovat vastustaneet yhdistämistä. Domodedovon kentän omistaa kyproslainen holdingyhtiö, ja sen omistajat ovat pysyneet piilossa julkisuudelta. Lehdistötietojen mukaan kentän omistavat yksityishenkilöt Valeri Kogan ja Dmitri Kamenštšik. Viime vuonna Domodedovon omistajia vastaan nostettiin syyte lentoturvallisuussääntöjen rikkomisesta, joka on edelleen oikeuden käsittelyssä. Hallitus aikoo siirtää osan matkustajista Domodedovosta uuteen Vnukovo 3:een, jonka laajennus valmistunee syksyllä. Metsä- ja maatalous Maa- ja metsätalousasiat varapääministeri Arkadi Dvorkovitšille. Varapääministereiden työnjaossa Dvorkovitš koordinoi toimeenpanevien federaation elinten toimintaa ja antaa niille määräyksiä seuraavissa kysymyksissä: maatalouden ja maataloussektorin, metsätalouden ja metsäteollisuuden valtiollinen politiikka, kalatalouden kehittäminen, maatalouden kansallisen projektin toteutus, kuljetuksen ja viestinnän valtiollinen politiikka, energiasektorin ja teollisuuden valtiollinen politiikka (pois lukien sotateollisuus), luonnonkäytön ja ympäristönsuojelun valtiollinen politiikka sekä ekologinen ja tekninen valvonta. Moskovan alueen metsät aluehallinnon hallintaan 1.6. lähtien. Venäjän metsätalousviraston ehdotuksesta Venäjän hallitus on 4.5.2012 antanut määräyksen, jonka mukaan aiemmin Venäjän metsätalousviraston hallintaan kuuluneet valtionorganisaatio Mosoblles:n 19 metsätoimialuetta (lesnitšestvo) ja palontorjunnasta vastannut valtion budjettiorganisaatio Tsentrles siirtyvät Moskovan aluehallinnon omistukseen. Mosoblles on vastannut metsien käytön, metsäluonnon suojelun, metsätuhojen torjunnan ja metsänuudistamisen hallinnoimisesta. Metsistä vastaa ylimpänä viranomaisena 11.5. virkaan astunut Moskovan alueen kuvernööri, entinen Venäjän hätätilaministeri Sergei Šoigu.

6 Venäjän ensimmäinen OSB-levytehdas käynnistyy kesäkuun puolivälissä Kirovin alueella. Novovjatskin suksitehtaan uuden tuotantolinjan investoinnin arvo on 45 miljoonaa euroa. Uusi linja tulee valmistamaan OSB-levyn (oriented strand board suurlastulevy) lisäksi myös lastulevyä, ja niiden yhteinen tuotantomäärä tulee olemaan 130 000 m 3 /vuosi. Tehdas valmistaa myös sahatavaraa. Tehdas työllistää vajaa 1000 henkeä keskipalkan ollessa 318 euroa/kk. Venäjän toinen OSB-tehdas on OOO DOK Karelian elokuussa käynnistyvä tehdas Petroskoissa. OSB-tuotantoa suunnittelevat myös turkkilainen Kastamonu Enterge-yritys Tatarstanin tasavaltaan ja itävaltalainen Kronospan Moskovan alueelle. Suomessa ei ole OSB-levytuotantoa. OSB-levy kilpailee käyttökohteissa ja hinnassa havuvanerin kanssa. 121 miljoonan dollarin projekti metsien hallinnan kehittämiseen. Venäjän metsätalousvirasto ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD ovat neuvotelleet lainasta metsien hallinnan uudistamisen ja metsäpalojen torjunnan projektin toteuttamiseksi Venäjällä. Tämä 5-vuotiseksi kaavailtu hanke voisi mahdollisesti käynnistyä jo tammikuussa 2013. Hankkeen tavoitteena on metsien hallinnan innovatiivisten menetelmien käyttöönotto ja uudistaminen metsien resurssi-, virkistys-, ekologisen ja biologisen potentiaalin säilyttämiseksi. Projektin rahoituksessa EBRD:ltä otettava laina olisi 40 miljoonaa dollaria ja Venäjän federaation budjettirahoitus 81,3 miljoonaa dollaria. Venäjälle perustetaan 37 siemen- ja taimituotantokeskusta. Tavoiteohjelman Metsätalouden kehittäminen luonnoksen mukaan keskukset perustettaisiin vuoteen 2015 mennessä. Tähän mennessä virallisesti jalostus- ja siementuotantokeskuksiksi nimitetyt yksiköt on perustettu Tatarstaniin ja Leningradin alueelle. Tänä vuonna uusien keskusten tulisi valmistua Voronežin, Kostroman ja Arkangelin alueille ja Altain seudulle. Metsätalousviraston metsien käytön ja uudistamisen hallinnon päällikön Aleksandr Marijevin mukaan uudistamista on tehostettava ja sen tarve on suuri, sillä vuosittainen hakkuuala on yli miljoona hehtaaria, noin 200 000 hehtaaria metsää tuhoutuu metsäpaloissa ja noin 30 000 hehtaaria tuhohyönteisten ja tautien seurauksena. Maatalousministeriö voidaan nimetä elintarvikeresurssien ministeriöksi. Maatalousministeriön nimi on ehdotettu muutettavan elintarvikevarojen ministeriöksi tai elintarviketeollisuuden ministeriöksi. Ministeriössä nimenmuutosta selitetään sillä, että ministeriö on jo pitkään säännellyt paitsi maataloustuottajien toimintaa myös niiden tuotteiden jalostusta. Lisäksi ministeriö on jo vuosia tehnyt yhteistyötä paitsi maataloustuottajien myös sektorin yhdistysten ja liittojen kanssa, jotka edustavat suuria yrityksiä. Ministeriö saisi ehdotuksen mukaan uuden rakenteen lisäksi käskynalaisuuteensa myös kalatalousviraston. Markkinoiden toimijoiden mukaan ministeriön toimivaltuuksien laajentaminen on välttämätöntä myös Venäjän maataloussektorin suojelemiseksi WTO:n jäsenyyden valossa ja välttämättömyydellä edistää venäläisten tuotteiden pääsyä länsimarkkinoille. Nimen ja rakenteen muutosta ei ole vielä vahvistettu. Hallitus käsittelee ehdotusta tällä viikolla. Maatalousministeri Nikolai Fedorov: Maanviljelijöiden edut on turvattava WTO-jäsenyyden astuttua voimaan. Ministeriö on tehnyt yhdessä alan liittojen ja asiantuntijoiden kanssa ehdotuksia seuraavien maataloustuottajien veroetujen jatkamisesta: voittovero 0 % sekä vapautus alv:sta jalostuskarjaa, alkioita ja siemeniä maahan tuotaessa vuoteen 2020 asti. Lisäksi ministerin mukaan maatalouden kylien sosiaalisen ja teknisen infrastruktuurin lisäksi mm. maito- ja lihakarjantuotanto, maataloustuotannon tekninen ja teknologinen modernisointi ja maatalousmaiden kastelujärjestelmien kehittäminen ovat valtion maatalousohjelman 2013 2020 prioriteetteja. Maatalousministeriö on valmis kehittämään biokaasun tuotantoa. Ministeriö ja Bioenergian, uudistuvien energialähteiden ja ekologian kansallinen liitto ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen. Siinä määritellään tärkeimmät toiminnot biokaasuteknologian kehittämiseksi Venäjällä sekä lukuisten biokaasuvoimaloiden rakentamiseksi. Tehtävänä on mm. sopia biokaasuprojekteista toimeenpanevien viranomaisten kanssa sekä luoda suotuiset investointiolosuhteet sekä houkutella varoja teknologian ja konkreettisten hankkeiden kehittämiseksi. Sitä varten laaditaan erilaisia tavoiteohjelmia ja normeja. Viljaa oli varastoissa toukokuun alussa vielä 22 miljoonaa tonnia. Viljasta noin puolet on maataloustuottajien ja puolet korjuu- ja jalostuslaitosten varastoissa. Viljavarastot ovat kuusi prosenttia pienemmät kuin viime vuonna. Korjuu- ja jalostuslaitosten viljavarastot ovat kuitenkin 16 % pienemmät

7 kuin vuotta aiemmin. Niiden viljasta 75 % on vehnää, 10 % ohraa 6 % maissia ja loput muita viljalajeja. Venäjän viljasato oli viime satokautena 94 miljoonaa tonnia, josta se on tähän mennessä vienyt ulkomaille 25 miljoonaa tonnia, josta puolestaan vehnää 20 miljoonaa tonnia. Venäjä on maailman toiseksi suurin vehnän viejä Yhdysvaltojen jälkeen. Ulkomaankauppa Suomen Venäjän-vienti kasvoi alkuvuonna 7 %. Suomen tullin tilastojen mukaan Suomen Venäjän vienti kasvoi tammi maaliskuussa keskimäärin 7 %. Edellisvuoden tapaan noin kolmasosa viennistä oli erilaisia koneita ja laitteita. Niiden vienti kasvoi keskimäärin 9 %. Metallituotteiden vienti kasvoi yli 20 %. Sen sijaan lääkkeiden ja tiettyjen elintarvikkeiden (lihan ja vihannesten) vienti supistui edellisvuodesta. Venäjän viennin arvo oli tammi maaliskuussa 1,2 miljardia euroa (viime vuonna vastaavasti 1,1 miljardia euroa). Venäjän tuonnin arvo oli 2,9 miljardia euroa, sama kuin viime vuonna. Tuonnista 85 % on energiatuotteita. Venäjä suunnittelee viennin lisätukea ja tuonnin tiukempaa valvontaa. WTO-sopimuksen ratifioinnin yhteydessä on ehdotettu hyväksyttäväksi suunnitelma kotimaan teollisuuden suojelutoimista ja tuista, niiden liiketoimintaedellytysten parantamiseksi WTO-jäsenyyden tuoman kilpailun kiristymisen jälkeen. Duuman talouspolitiikan komitea ehdottaa, että suoraa rahallista tukea lisättäisiin ensisijaisesti maataloudelle, muille aloille ehdotetaan ennen kaikkea tukea viennin edistämiseen, mm. vientirahoituksen ja vientitakuiden avulla. Samalla ehdotetaan tiukempaa tuonnin valvontaa, mukaan lukien harmaan tuonnin estäminen ja tuontitavaroiden turvallisuuden valvonnan tiukentaminen. Uudet valvontatoimenpiteet voivat käytännössä johtaa maahantuonnin ja tullausprosessin vaikeuttamiseen. Venäjän WTO-jäsenyyssopimus on parhaillaan ratifioitavana duumassa. Ratifioinnin tulee tapahtua määräaikaan 23.7. mennessä. Jäsenyys astuu voimaan 30 päivän kuluttua ratifioinnin tapahtumisesta. Venäjälle 86 uutta kaupan estettä viimeisten 8 kk aikana. Euroopan komission tuoreen raportin mukaan lokakuusta 2010 toukokuuhun 2012 eniten uusia kaupan esteitä ovat luoneet Argentiina, Venäjä, Intia ja Indonesia. Venäjä oli listalla kakkonen, uusia kaupan esteitä on ilmestynyt 86. Kaikista muista maista Venäjän ohitti ainoastaan Argentiina, joka on luonut yli 100 uutta kaupan estettä viimeisten kahdeksan kuukauden aikana. Suurin osa niin Venäjän kuin Argentiinan uusista kaupan esteistä oli tuontiin liittyviä esteitä. Vapaakauppa-alue Uuden-Seelannin kanssa valmisteilla. Venäjän ja Uuden-Seelannin suunnitteleman vapaakauppa-alueen painopisteenä on lehtitietojen mukaan maatalous. Käytännössä halutaan raivata tariffi- ja ei-tariffipohjaiset esteet niin maataloustuotteiden kuin -koneiden kaupan tieltä. Venäjällä on hyvät edellytykset maatalouteen, Uudella-Seelannilla osaamista ja tekniikkaa. Maiden kauppavaihto on tällä hetkellä 1 mrd. USD. Toinen yhteistyöalue on energia, ja Gazprom voisi osallistua offshore-hankkeisiin Uuden-Seelannin aluevesillä. Sopimus voidaan allekirjoittaa syksyllä, mutta tämä edellyttää tulliliiton maiden hyväksyntää. Vapaakauppa-alueneuvottelut käyntiin myös Vietnamin kanssa? Euraasian talouskomissio saattaa käynnistää neuvottelut piankin, kertoi komission kauppaministeri Andrei Slepnjov Vedomosti-lehdelle. Kolmen tulliliiton maan kauppavaihto Vietnamin kanssa on 3,5 mrd. USD. Vietnamin osuus Venäjän kokonaisviennistä on 0,4 %. Lukuja halutaan kasvattaa lisäämällä kauppaa ja osallisuutta Vietnamin valtion hankkeisiin. Suurin käynnissä oleva yhteishanke on Gazpromin ja Zarubežneftin osallistuminen öljy- ja kaasuhankkeisiin Vietnamin mannerjalustalla. Rosatom rakentaa myös Vietnamiin ydinvoimalaa. Sääntely Kännykkänumeron saa jatkossa siirtää toiselle operaattorille. Uusi lakiehdotus sallisi kännykkänumeron siirtämisen operaattorilta toiselle. Tähän asti operaattorin vaihto on automaattisesti tarkoittanut myös numeron vaihtumista. Venäjällä kolme suurinta operaattoria, Beeline, Megafon ja MTS, myivät vuonna 2011 yli 100 miljoonaa uutta sim-korttia ja ovat luonnollisesti vastustaneet uutta lakiehdotusta. Lakiehdotus on parhaillaan duuman käsittelyssä.

8 Kansallinen sähköinen id-kortti toimii joillakin pilottialueilla. Uusi kansallinen sähköinen id-kortti on otettu käyttöön joillakin Venäjän alueilla. Pilottialueet valittiin jo viime vuonna ja niihin kuuluvat Moskova, Baškortostan, Tatarstan, Komi, Krasnodar, Astrahan ja Volgograd. Moskovassa kokeilu alkoi vuoden alusta ja kesällä kortit ovat aluehallintojen mukaan käytössä myös Tatarstanissa ja Baškortostanissa. Vielä ollaan kuitenkin kaukana tavoitteesta, että kortti olisi käytössä kaikkialla. Syyttäjänvirastoon perustetaan erityinen liikemiesten oikeuksia valvova yksikkö. Pitkään keskustelun alla ollut yrittäjäasiamies-instituutio (ombudsman) on presidentinvaihdoksen jälkeen päätetty perustaa syyttäjänviraston alle. Yksikön kahdesta alaosastosta toisen tarkoituksena on valvoa yrittäjien oikeuksia suojaavien lakien toteutumista. Alaosastoista toinen seuraisi viranomaisten tekemien yritystarkastusten laillisuutta. Markkinoilla paheksutaan päätöstä, koska syyttäjänvirastoa pidetään yhtenä korruptoituneimmista virastoista. Ulkomaisille investoinneille apua ongelmatilanteissa on tarjonnut talouskehitysministeriö 1. varapääministeri Šuvalovin alaisuudessa. Muutoksia tähän järjestelmään ei ole toistaiseksi tiedossa. Uusi määräys erityistalousalueista astui voimaan. Venäjällä toimii jo 27 ns. erityistalousaluetta. Jokainen alue on perustettu hallituksen erillispäätöksellä, eikä alueiden toiminta tai perustaminen ole ollut yhtenäistä. Uusi hallituksen määräys nro 398, joka on päivätty 26.4.2012, säätelee alueiden toimintaa ja määrittelee uusien perustamiskriteerit. Erityistalousalueita saa jatkossa perustaa vain federaation aluekehitysohjelmien mukaisella tavalla, ja niiden ensisijaisena tavoitteena pitää olla investointien houkutteleminen alueelle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että alueen, joka ehdottaa uuden erityistalousalueen perustamista, on perusteltava päätös investointisalkulla. Alueella pitäisi olla valmiina alustavat sopimukset investoijien kanssa. Jo perustetuista alueista vain harva on onnistunut houkuttelemaan uusia investointeja, vaikka erityisalueen status on saatu. Erityistalousalueet nauttivat tiettyjä veroetuuksia: ne ovat saaneet vapautuksen mm. ALV:sta ja omaisuusverosta ja maksavat alennettua voittoveroa. Niille on myönnetty myös tullietuuksia: suurimman osan tuotteista ja palveluista, joita käytetään alueella tuotantoon tai jalostukseen, voi tuoda kokonaan tullitta. Venäjä on määritellyt neljä erilaista erityistalousaluetyyppiä: tuotannolliset alueet, teknis-innovatiiviset alueet, turismialueet ja satama-alueet. Suurin osa olemassa olevista erityistalousalueista on turismialueita.