Merikartta Itä- Uudenmaan saariston kehittämisen uusi luotaus Posintra Loppuraportti, huhtikuu 2015 MDI
1 SAARISTO MYLLERRYKSESSÄ Posintra valmisteli vuonna 2012 Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelman. Tämän Porvoon ja Loviisan kaupunkien sekä Sipoon kunnan yhteisen kehittämisasia- kirjan tavoitteena on toimia saariston kehittämisen työkaluna kunnille, alue- viranomaisille ja alueen elinkeinoelämälle. Käsissäsi on MDI:n Posintralle toteuttama Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelman merikartta, jonka tarkoitukse- na on luotsata Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelman toteuttamista keskittyen Posintran rooliin saaristokehittämisen kentässä. Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelma määrittelee, millaisia saariston kehittämis- linjauksia ja toimenpiteitä Itä- Uudenmaan kunnissa tulisi toteuttaa. Ohjel- massa on esitetty seudulle yhteinen näkemys saaristoalueiden kehittämiseksi alueen elinvoimaiseksi osaksi. Saaristo- ohjelmassa on huomioitu valtakunnal- linen saaristolaki ja TEM:n saaristo- ohjelma. Ohjelman toimenpiteiden orga- nisointiin ja koordinointiin on asetettu Itä- Uudenmaan saaristotyöryhmä, jossa ovat jäseninä kohdealueen kuntien (Porvoo, Loviisa, Sipoo), alueviran- omaisten (Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY- keskus) sekä saariston toimi- joiden (Itä- Uudenmaan kylät ry, SILMU ry, Etelä- Suomen kalatalousohjelma) edustajat. Saaristo- ohjelma on tehnyt saariston kehittämistä näkyväksi. Kaikkien kol- men kunnan alueella tärkeinä kehittämisen kohteina on nähty kunnallistek- niikan ja liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien parantaminen sekä peruspalve- luiden säilyttäminen saaristossa. Saaristo on erityislaatuista harvaan asuttua maaseutua. Saaristoyrittäjyydessä ja - asumisessa korostuvat saavutettavuus ja luontoarvot. Mosaiikkimaisuus luonnehtii saariston kehittämistä. Saaris- tossa on erilaisia elämää pursuavia kehityksen taskuja, mutta myös kituvia alueita, joissa väki vähenee ja toimeliaisuus hiipuu. Pienet kylät, joissa asuk- kaina on runsaasti jo eläköityneitä ikäihmisiä sekä itsenäisiä elinkeinonhar- joittajia, kuten kalastajia, ovat tyypillistä Itä- Uudenmaan saaristoa. Saaristos- ta löytyy kuitenkin myös elinvoimaa kuplivia pienempiä matkailukeskittymiä, jotka tarjoavat työtä ja toimeentuloa. Oman leimansa tuo vielä saariston tuntumassa toimivat suuryritykset, jotka antavat elannon useille saaristolai- sille. Itä- Uudenmaan saariston mosaiikkimaisuus haastaa kehittämisessä laajaan keinovalikoimaan. Yhden sortin kehittäminen ei sovi koko saariston alueelle. Saariston kehittäminen on nyt ristiaallokossa. Saaristo- osakuntalisän loppu- minen on tehnyt ison loven kehittämisresursseihin. Yksistään Porvoon kau- pungin kohdalla puhutaan 1,5 miljoonasta eurosta. Tämä aiheuttaa suoria leikkauksia kohdeavustuksiin, kuten laajakaistahankkeisiin ja saaristoinfra- struktuurin kehittämiseen. Nyt, kun kunnilla ei ole enää korvamerkittyä saa- riston kehittämisrahaa, niiden tulee yhä vaikuttavammin osoittaa resursseja olennaisimpiin saariston kehittämishankkeisiin. Kansallisesti katsottuna saa- ristopolitiikan ytimessä ovat virkistäytyminen ja liikennepolitiikka 1. Saaristoa on tarkasteltava kansallisena voimavarana eikä vain saaristolaisten asumisen ja yrittämisen paikkana. Itä- Uudenmaan saaristo kytkeytyy metropolialueen läheisyyden vuoksi kaupunkikehitykseen ja harvaan asutun seudun ja etäi- syyksien vuoksi maaseutumaisten alueiden kehittämiseen. Aikaisemmin saa- riston kehittämistä ei ole juuri yhdistetty maaseudun kehittämiseen. Nyt kytkentä on erityisesti rahoituksen kannalta realistinen ja ajankohtainen. Tämän työn tarkoituksena on auttaa ja inspiroida tilaajaa (Posintra) ja saaris- totyöryhmää aktiiviseen saariston kehittämiseen. Toimintaympäristössä ta- pahtuneet muutokset, kuten rahoituksen muuttunut tilanne, eivät saa la- maannuttaa toimintaa. Saariston kehittämiseen esitetään tässä työssä fo- kusointia matkailun ja palvelujen elinkeinolliseen kehittämiseen sekä anne- taan muutama vinkki saaristotyöryhmän työskentelyn uudistamiseksi. 1 Vartiainen 2014. Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa. TEM raportteja 29/2014 2
2 OHJELMAN TOTEUTTAMISEN ONNISTUMISET JA EPÄ- ONNISTUMISET YHTEENVETO HAASTATTELUISTA JA TYÖPAJASTA Haastatteluissa ja työpajassa pohdittiin saaristo- ohjelman vaikuttavuutta sekä sen ohjaavaa ja toimeenpanevaa roolia Itä- Uudenmaan saariston kehit- tämisessä. Yleisesti ottaen todettiin, että ohjelmassa määritellyt kehittämis- toimenpiteet ovat olleet valideja ja ovat ajankohtaisia vielä tänäkin päivänä. Ohjelmassa oli onnistuttu identifioimaan kehittämistarpeet hyvin. Myös roo- litusta ja työnjakoa kuntien osalta oli ohjelma- asiakirjassa tehty. Heikkoudek- si ohjelman toteuttamiselle koettiin se, että vaikka vastuita ja tehtäviä oli ohjelmassa jaettu kuntakohtaisesti, ei yhteisille tavoitteille ja toimenpiteille oltu määritelty riittävällä tarkkuudella vastuutoteuttajia. Saaristotyöryhmälle lankesi suuri rooli ja vastuu. Sitä ei kuitenkin työryhmänä voitu nähdä ohjel- man päävastuullisena operationaalisena toteuttajana. Haastatteluissa ja työpajassa ohjelman toteutuksen onnistumisista nousi esille seuraavia huomioita: 1) Julkista kehittämisrahoitusta on kanavoitunut ohjelmassa identifioituihin kehittämiskohteisiin (mm. infrastruktuuri-, yrityskehitys- ja saaristokulttuu- rin säilyttämishankkeet) 2) Ohjelma on toiminut valmistelun tukena muille kehittämisen ohjelmille (mm. Leader Silmu ry) 3) Kunnat ovat tietyissä tapauksissa onnistuneet saaristoliikenteen ja palvelu- jen ylläpitäjänä ja kehittäjänä 4) Matkailuyritysten kanssa tehty yhteistyö on kantanut hedelmää. Yhteistyö yritysten kesken on lisääntynyt ja kiinnostus ja innostus sähköisten palvelu- jen kehittämiseen on noussut. Uusia matkailijakohderyhmiä on identifioitu ja otettu vastaan (Japani). Tove Janssonin 100- vuotisjuhlakampanjointi mai- nittiin useassa haastattelussa matkailumarkkinoinnillisena onnistumisena. 5) Matkailupalvelujen (erityisesti sähköisten palvelujen) kehittäminen kunnissa omana työnä ja kuntien välisenä yhteistyönä on vauhdittunut 6) Omaperäisen, aidon ja uniikkiin saaristokulttuurin arvostus on noussut ja tietoisuus lisääntynyt 7) Laajalla valmistelulla tehty ohjelma ja ohjelman toteutus ovat lisänneet kes- kinäistä luottamusta, avanneet luontevia yhteistyön paikkoja ja verkotta- neet eri tahojen kehittäjiä ja yrityksiä toisiinsa. Yhteistyö ja verkostomainen tekeminen ovat lisänneet kehittämisoptimismia ja havahduttaneet erityises- ti pienet toimijat huomaamaan verkostoitumisen hyödyt. Haastatteluissa ja työpajassa ohjelman epäonnistumisista nousi esille seu- raavia huomioita: 1) Infrastruktuurin kehittäminen on ollut hidasta ja vailla resursseja 2) Palvelujen kehittämissä ja turvaamisessa on edelleen paljon puutteita 3) Kaavoitusprosessit kunnissa ovat edenneet ennakoitua hitaammin 4) Asumisen lisäämisessä byrokratia on ollut hidasteena (kaavoittamisen hi- tauden lisäksi vaikeudet saada lupia muuttaa kesäasuntoja pysyvän asumi- sen kodeiksi) 5) Matkailun kehittämisen haasteista mainittiin muun muassa, että infrastruk- tuuri palveluineen on suurelta osin vielä nykyisen vaatimustason mukaan liian kehittymätöntä. Yrittäjyyden eri muodot tarvitsisivat myös enemmän tukea, samoin markkinointi ja tuotteistus. 6) Markkinointiyhteistyössä ja Itä- Uudenmaan oman profiilin tunnistamisessa ja sen esille nostamisessa työt ovat vielä kesken 7) Yhteistyö muiden saaristoalueiden kanssa on ollut vähäistä. Yhteistyösuun- tana Länsi- Uusimaa koetaan vieraana. Kymenlaaksoon ei ole vielä ollut riit- tävästi verkostoja. Kansainvälisiä verkostoja on jonkin verran, mutta ei tar- peeksi. 3
3 HERÄTETÄÄN UINUVA HELMI Haastatteluissa ja työpajoissa kävi erinomaisesti ilmi se, että optimismia, tahtoa ja aktiivisuutta Itä- Uudenmaan saariston kehittämiseen löytyy. Hel- met halutaan ehdottomasti hioa, elävöittää ja tuoda itäuusmaalaista saaris- toa näkyviin. Tekemiseen on vain löydettävä, toimintaympäristönkin ollessa myllerryksessä, uutta kurssia ja konkreettisia toimeen tarttumisen paikkoja. Matkailuelinkeinon kehittäminen Alueena Uusimaa tarjoaa yhdistelmän kaupunkiympäristöä, maaseutua, mer- ta ja muuta luontoa. Alue on kansainvälisesti saavutettavissa Helsinki- Vantaan lentokentän ja Pietarin junayhteyden kautta. Matkailulla on tärkeä rooli Uudellamaalla. Vuoteen 1995 verrattaessa matkailu on kasvanut yöpy- misten määrällä Uudellamaalla 80 prosenttia. Helsingin lisäksi Uudenmaan suuria matkailukeskittymiä ovat Porvoo ja Raasepori. 2 Lyhyt etäisyys pääkau- punkiseudulle on myös haaste Itä- Uudellemaalle, sillä Itä- Uudenmaan mat- kailukohteissa vieraillaan usein yöpymättä paikkakunnalla. 3 Itä- Uudellamaalla matkailun kasvulle on tilausta ja tilaa. Tällä hetkellä Por- voon ja Loviisan seudun työpaikoista 40 prosenttia sijoittuu teollisuuden, varastoinnin ja logistiikan toimialoille, reilu kolmasosa vähittäiskaupan ja kotitalouksien kaupallisten ja julkisten palveluiden toimialoille ja noin 15 prosenttia liike- elämän ja hallinnon palveluiden toimialoille. Loviisan seutua dominoi energia- ala, mikä johtuu Fortumin Loviisan ydinvoimalasta. Porvoon seudun erikoistumisprofiili painottuu taas teollisuuteen, jossa erityisesti öljy- tuotteiden ja kemikaalien valmistus on vahvaa. 4 Juuri alkaneella EU:n ohjelmakaudella 2014-2020 matkailu ja yksityiset palve- lut mainitaan kumppanuussopimuksessa saariston kasvaviksi elinkeinoiksi ja etätyö ja pendelöinti tavallisiksi työn tekemisen tavoiksi. Lisäksi pienimuotoi- sen kalatalouden ja maatalouden sekä näihin liittyvän jalostuksen ja suora- myynnin kehittämiselle on tulevalla ohjelmakaudella avautumassa uusia mahdollisuuksia lähiruuan arvostuksen nousun ja matkailun kehityksen myö- tä. Maatalouden ja kalatalouden säilyttäminen saaristossa tukee matkai- luelinkeinon kehittämistä. 5 Yksi Suomen matkailuvahvuuksista on saavutettavuus Venäjältä. Itä- Uudenmaan kannalta kiinnostava strateginen avaus on vesistömatkailun kehittäminen, jossa korostetaan Suomen saariston potentiaalia kansainväli- sestikin kiinnostavana matkailukohteena. 6 Vesistömatkailun kehittäminen veneettömille turisteille vaatii palveluiden ja kulkuyhteyksien parantamista. Porvoosta on helppo veneillä merelle, mutta ilman venettä liikkuminen saa- ristoon on lähes mahdotonta. Itä- Uudenmaan saaristo on ainutlaatuisen puhdas ja rauhallinen. Matkailijan näkökulmasta saaristo on kuitenkin tuntematon ja houkuttelevat kohteet yksittäisiä ja hajallaan. Itä- Uudenmaan ei kannata jäädä nukkumaan, kun Länsi- Uusimaa houkuttelee matkailijoita. Saaristomatkailun kehittämisessä on olennaista määritellä, missä ja millaisia ovat saariston portit eli matkailu- keskittymät, joiden palveluinfrastruktuuria kehitetään. 7 Pienvenesatamien ja palvelutarjonnan parantaminen kohentaa Itä- Uudenmaan kiinnostavuutta. Saariston ainutlaatuinen luontoarvo kannattaa valjastaa virkistykseen. Saaris- 4 2 Uudenmaan elinkeinotoimintojen nykytilanne ja kehityssuunnat 2014. 3 Majoitusmatkailun kehitys Uudellamaalla. 4 Uudenmaan elinkeinotoimintojen nykytilanne ja kehityssuunnat 2014. 5 Suomen kumppanuussopimus 2014-2020. 6 Suomen matkailustrategia 2020. 7 Matkailun tiekartta 2015-2025.
5 tossa matkaileva kaipaa yksinkertaisuutta, mutta myös turvallisuutta. Kodik- kaiden ravintoloiden ja majoitustilojen ei tarvitse olla luksusta, kunhan mat- kailijat vain tietävät milloin ja mistä saa mitäkin palvelua. Esimerkiksi bed&breakfast- tyyppinen majoitustoiminta sopii saaristoon. Puhtaan ja pai- kallisen ruuan tematiikan ympärille on mahdollista kehittää liiketoimintaa. Matkailun palvelujen kehittäminen win win tilanne kaikille Matkailualan kasvu synnyttää Suomessa lisää hyvää: se työllistää, tuo vero- ja vientituloja sekä hyvinvointia kaikkialle Suomeen. Matkailuelinkeinot tasoit- tavat aluekehitystä tarjoamalla palveluja kasvukeskusten ulkopuolella. Mat- kailupalvelut parantavat usein myös paikallisten asukkaiden palveluita. Mat- kailutoimialalle ominaisia ovat kerrannaisvaikutukset, minkä vuoksi väestön- kasvun alueilla, kuten Uudellamaalla matkailu tuo mukanaan vapaa- ajan palveluiden sekä majoitus- ja ravitsemisalan kasvua. 8 Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelmassa palveluiden väheneminen mainitaan haasteena. Väestön vähetessä palvelut kaikkoavat. Vastatakseen tähän on- gelmaan kyläyhdistykset ovat olleet aktiivisia palveluiden säilyttämisessä. Joissakin tapauksissa kunta on tullut taloudellisesti vastaan, kun kyläyhdistys tai osuuskunta on aloittanut toiminnan. Loviisassa on tehty onnistuneita yh- teishankkeita vesiosuuskuntien ja kuntien välillä ja Porvoon Emäsalossa ja Vessööllä laajakaistaosuuskuntien ja Viestintäviraston välillä. Erityisesti laaja- kaista- ja muiden tietoliikenneyhteyksien parantaminen lisää kuntien valmi- utta tarttua palveluiden digitalisoitumisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Saa- riston asuttuna pitämistä voidaan tukea digitaalisin palveluin, mikä synnyttää kustannussäästöjä ja aktivoi yrittäjäkenttää. 8 Uudenmaan elinkeinotoimintojen nykytilanne ja kehityssuunnat 2014.
4 KEHITTÄMISSUOSITUKSET Ehdotus vastuutahosta: Posintra 6 Oma helmenkalastaja (saariston kehittäjä) Itä- Uudenmaan saaris- toon. Kehittäminen tarvitsee tekijänsä. Itä- Uudenmaan saaristo tarvitsee toimintaympäristön tuntevan kehittäjän/kehittäjätiimin, joka voi ottaa vastuulleen tärkeitä matkailun ja palvelujen edistämistoimen- piteitä. Elinkeinojen kasvun näkökulmasta osaamista tulee olla yrityskehityk- sestä (alueelle sijoittuvat yritykset, start- upit, kasvuyritykset, invest in - toiminta). Myös yrittäjyyden eri muodot (osuuskuntatoiminta, nuoret yrittä- jinä) sekä innovatiiviset julkisen sektorin, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin yhdessä muodostamat palvelukokonaisuudet tulee olla kehittäjän keinovalikoimassa. Sen sijaan pidemmän aikavälin kouluttaminen ja valmiuk- sien parantaminen on Itä- Uudellamaalla toimivien koulutusorganisaatioiden tehtävä. Matkailualan saaristoyrittäjyyden kehittämisessä tunnistettiin selvitystyössä mm. seuraavat tarpeet: markkinointi (ml. lähimatkailun potentiaali, uudet yritysasiakkaat, uudet kv- kohderyhmät), opasteet, saavutettavuus, sähköiset palvelut, tuotteistus, palvelutarjonnan ketjuttaminen, palvelupakettien suunnittelu ja toteutus sekä palvelujen laatustandardointi. Saaristokehittäjän roolissa on tärkeää hakea kehittämiseen voimaa verkostoista läheltä ja kau- kaa. Itä- Uudenmaan saaristokehittämisessä verkostovoima on hyödynnettä- vä yhteistyöllä Helsingin seudun ja muun Uudenmaan kanssa. Rannikkoseu- tujen haasteet kun ovat monella tapaa yhteisiä. Myös Kymenlaakson suun- taan verkostoja ja yhteiskehittämistä olisi luontevaa vahvistaa. Yhteistyötä on hyvä ulottaa Varsinais- Suomen saaristoon, Ruotsiin ja Viroon saakka. Erityi- sesti yhteistyö Viron suuntaan saa kannatusta yrittäjiltä. Tästä hyvänä esi- merkkinä ovatkin jo avaukset Central Baltic ohjelmassa. Saariston kehittä- misessä toteutus on kytkettävä nykyistä vahvemmin maaseutuohjelmaan ja merialueilla eurooppalaisiin ja pohjoismaisiin ohjelmiin. Helmet kartalle. Yrittäjät ja asukkaat kaipaavat tietoa saatavilla olevista palveluista. Palvelut on koottava yhteen karttaan. Toteu- tusmuotona toimisi parhaiten sähköinen alusta, jossa päivitettä- vyys helppoa ja josta hakutoiminnot ovat mahdollisia. Saaristotyöryhmässä karttatyötä on jo aloitettukin. Kartan täydentäminen matkailureiteillä, sata- milla ja erilaisilla palvelujen keskittymillä on tarpeen. Dataa palveluista on olemassa paljon, mutta tieto koko Itä- Uudenmaan saaristosta on hajallaan. Palvelukartan avulla niin läheltä kuin kaukaakin saapuvat matkailijat hahmot- tavat saariston rikkaan ja omaleimaisen tarjonnan. Kartta kokoaa kaiken pal- velun majoituksesta, ravitsemuksesta, liikkumisesta ja reiteistä yhteen. Tieto- ja kartalle voivat osoittaa eritoten kuntien matkailutoimet, myös yrittäjien omaa panostusta on hyvä hyödyntää. Palveluista myös kyläyhdistysten ja osuuskuntien tarjonta on tärkeä saada mukaan. Puuttuvien, uusien tietojen kartoittamisessa voidaan käyttää lönnrotimaista menetelmää eli keräämällä tiedot haastatteluin tai kyselyin. Verkkopohjaisen sähköisen kyselyn, jossa voi sijoittaa palvelun suoraan kartalle, voi toteuttaa esimerkiksi Maptionnaire työkalulla (karttapohjainen kyselytyökalu, http://maptionnaire.com/fi/). Ehdotus vastuutahosta: Saaristotyöryhmä Uusia ratkaisuja palvelutuotantoon. Kehittämisresurssien kaven- tuessa on entistä tärkeämpää olla kekseliäs. Palvelujen keskittyes- sä ja kuntien vetäytyessä yhä useamman palvelun tuottamisesta resurssipulan vuoksi on tehtävä uusia avauksia ja kehitettävä innovatiivisia ratkaisuja palvelutuotantoon myös saaristossa. Kaikki saaristolaiset (mukaan lukien osa- aika- asukkaat ja muut saariston ystävät) on saatava aktiivisiksi ja pohtimaan yhdessä, mitä ja miten tarvittavia palveluja voisi toteuttaa uusilla toteutusmalleilla. Ammattikalastajat voisivat olla uudenlaisen turvaverkon punojia, ympärivuotiset asukkaat voisivat mökkitalkkaroinnin lisäksi tehdä
7 muitakin mökkiläisille tarpeellisia töitä. Erilaiset osuuskunnat, järjestöt, ky- läyhdistykset voisivat tuottaa palveluita, joita asukkaat ja matkailijatkin kai- paisivat. Palvelutuotantoon saaristoon, oli palvelu sitten hoivaa, turvaa, huol- toa, logistiikkaa tai erityisempiä matkailupalveluja, tarvitaan yrittäjät mu- kaan. Yrittäjille matala kynnys tulla mukaan voisi olla kokeiluin kehittäminen. Palvelutuotannon uusia, omaperäisiä itäuusmaalaisia ideoita voitaisiin kalas- taa ja jalostaa erilaisin ideointi- ja tuotteistustyöpajoin. Palvelujen rahoitta- misessa ei myöskään saa liikaa kangistua vanhoihin kaavoihin. Ilahduttavia esimerkkejä, miten palveluja on maaseudulla kyetty rahoittamaan joukkora- hoituksella, on jo. Esimerkkejä asukkaiden ja kesäasukkaiden joukkorahoitus- voimasta löytyy muun muassa Letkun Puoti Osuuskunnasta 9 Kanta- Hämeestä sekä Jalasjärven Kinosta 10 Etelä- Pohjanmaalta. Ehdotus vastuutahosta: Koordinointiin Posintra, toteutukseen yrittäjät, jouk- korahoitukseen kesäasukkaat Majoituksiin innovatiivisuutta! Matkailupalvelujen monimuotoi- nen hyödyntäminen tuo euroja saaristoon. Yksi tapa saada kotiu- tettua matkailueuroja saaristoon on pyrkiä pidentämään matkaili- jan viipymää. Pullonkaulaksi pidempään viipymiseen on tunnistettu rajoittu- nut majoituspalvelujen tarjonta. Toteutettava palvelukartta toivottavasti tuo jo apua tähän. Palvelukartalle saadaan näkyville bed&breakfast - tarjonta, mahdollisesti myös ns. sohvasurffailukohteet eli epävirallisempi kotimajoitus. Majoituspalveluihin voi kehittää ratkaisuksi esimerkiksi majoituksia laivoilla (case: Naantali SPA ja Sunborn- laiva, joka majoitti kylpylän asiakkaita vuosia). Mikäli rannat eivät kaikkialla suosi risteilijöitä, voivat kanavalaivat (case: Amsterdam) tai muut vastaavat kelluvat majoitukset tulla kysymykseen. Hel- potusta majoituskapasiteetin nostoon voidaan hakea monipuolisista ratkai- 9 Lisää tietoa Letkun puoti Osuuskunnasta http://www.letkunpuoti.net/ 10 Lisää tietoa Jalasjärven Kinosta http://www.kinojalasjarvi.fi/ suista, kuten siirrettävistä konttimökeistä tai pysyvämmin sijoitetuista mök- kikylistä, joiden mökit ovat saaristoon sopivaa konttimallia (http://enkelrum.se/fi/). Ehdotus vastuutahosta: Ideointiin Posintra, toteutuksiin yrittäjät, asukkaat, kunnat Saaristotyöryhmän työskentelyn reboot eli uudelleenkäynnistys. Saaristotyöryhmän työtä on konkretisoitava. Kunnat kokevat yh- teistyön ja elinkeinojen kehittämisen Posintran kanssa saumatto- maksi, mutta konkreettisia tuloksia on ollut vaikea osoittaa. Saaristotyöryh- män aktiivisuudella ja toimintatapojen hienoisella säätämisellä päästään aiempaa konkreettisempiin tuloksiin. Tilaajan Posintran olisi hyvä ottaa saa- ristotyöryhmässä koordinaattorin rooli. Haastattelujen ja työpajan keskuste- lujen pohjalta on helppo vetää johtopäätös siitä, että koordinointivastuu sopisi juuri Posintralle. Ohjelmasta työkirja Saaristo- ohjelman sisällöt ovat edelleen päteviä, mutta toimeenpanossa on tehtävä priorisointia, fokusointia ja tarkempaa tehtävä- jakoa. Osa toimenpiteistä vaatii laajan porukan sitoutumista ja monivuotisia investointeja, osa on helpommin toteutettavia. Ehdotus on, että saaristotyö- ryhmä laatii ohjelmasta itselleen lyhyen ja selväsävelisen työkirjan, jossa ke- hittämistoimenpiteet jaotellaan uudelleen. Kehittämistoimenpiteitä voi jao- tella esimerkiksi TARTU TOIMEEN toimenpiteisiin (toteutusaika 0,5-2 vuot- ta) ja VAUHDITA JA VAIKUTA - toimenpiteisiin (toteutusaika 2-5 vuotta). TARTU TOIMEEN toimenpiteet ovat tekemistä, joita ryhmän jäsenet itse taustaorganisaatioiden ja verkostojen avulla kykenevät tekemään ja toteut- tamaan lyhyelläkin aikavälillä. VAUHDITA JA VAIKUTA toimenpiteet ovat sellaisia, joihin tarvitaan kuntien päätöksiä - kaavoitusta, investointeja, ra- kentamista. Näissä toimenpiteissä ryhmä aktivoituu vauhdittajana esimerkik-
8 si antamalla asiantuntijalausuntoja, aktivoimalla eri intressiryhmiä myötävai- kuttamaan ja tukemaan prosesseja ja päätöksentekoa. Työparit ja aktiivisempi edunvalvonta- ja kehittäjärooli. Haastatteluissa ja työpajassa nousi esille, etteivät ryhmässä käsitellyt asiat välttämättä etene saaristotyöryhmän ulkopuolella. Saaristotyöryhmää voisi laajentaa niin, että kaikilta edustajatahoilta (erityisesti kunnista) on kaksi edustajaa. Tällä edesautetaan sitä, että tekemistä vie eteenpäin yhden sijaan kaksi. Saaristo- työryhmä voisi entistä aktiivisemmin myös ottaa kantaa saaristo- asioihin ja toimia asiantuntijaelimenä eri tahojen hallinnoimissa hankkeissa. Ehdotus vastuutahosta: Saaristotyöryhmä Vauhtia maaseudun kehittämisrahastosta. Uusi rahoituslähde voi avautua maaseudun kehittämisrahastosta paikallisen Leader- toimintaryhmä Silmu ry:n ja Itä- Uudenmaan Kylät ry:n kautta. Lea- der- ryhmät ovat omimmillaan toimintaympäristön kehittäjinä. Yksi Silmun painopisteistä on saaristo, jossa esimerkkejä rahoitettavasta toiminnasta ovat esimerkiksi infrastruktuuri- ja matkailun kehittämishankkeet. Ehdotus vastuutahosta: Saaristotyöryhmä ja Silmu ry Osuuskunnat. Kunnan on toimittava mahdollistajana eli tarjota porkkanarahaa ja lähteä mukaan yhdistysten tai osuuskuntien aloittamiin hankkeisiin. Loviisan saaristossa kunnallistekniikassa on onnistuttu vesiosuuskuntien perustamisessa. Kuntien kannattaa edelleen parantaa myös saariston tietoliikennettä. Laajakaistahankkeet (Laajakaista 2015) Emäsalossa ja Vessöössä ovat toimineet pilotteina EAKR:n ja runkolin- jan yhteisrahoituksessa. Ehdotus vastuutahosta: Yhdistykset
LÄHTEET LIITE 1. SELVITYKSEN TAUSTA JA TYÖVAIHEET 9 Itä- Uudenmaan saaristo- ohjelma 2012. Posintra, 2012. http://www.posintra.fi/wp- content/uploads/2014/03/ita- Uudenmaan- saaristo- ohjelma.pdf Majoitusmatkailun kehitys Uudellamaalla 2014. Uudenmaan liitto, 2014. http://www.uudenmaanliitto.fi/files/13416/majoitusmatkailun_kehitys_uud ellamaalla_e129-2014.pdf Matkailun tiekartta 2015-2025.TEM 2015. http://www.tem.fi/files/41896/web_matkailun_tiekartta_2015_2025_tem.p df Suomen kumppanuussopimus 2014-2020. https://www.rakennerahastot.fi/documents/10179/43217/kumppanuussopi mus.pdf/ Suomen matkailustrategia 2020. TEM 2010. http://www.visitfinland.fi/wp- content/uploads/2013/04/matkailustrategia_020610.pdf Uudenmaan elinkeinotoimintojen nykytilanne ja kehityssuunnat. Uudenmaan liitto, 2014. http://www.uudenmaanliitto.fi/files/15094/uudenmaan_elinkeinotoimintoj en_nykytilanne_ja_kehityssuunnat_e141-2014.pdf Vartiainen 2014. Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa. TEM ra- portteja 29/2014. http://www.tem.fi/files/41770/temrap_29_2014_web19122014.pdf Merikarttaa on piirretty tausta- aineiston, mm. TEM:n saaristo- ohjelman ja muiden Uuttamaata luotaavien saaristopolitiikan dokumenttien avulla. Näi- den lisäksi työssä on perehdytty matkailutoimialan uusiin suuntiin ja mahdol- lisuuksiin. Työn havaintoja syvennettiin asiantuntijahaastatteluin, joita tehtiin yhteensä 14 kappaletta. Haastateltavina oli mm. Uudenmaan liiton, TEM:n ja Itä- Uudenmaan kuntien edustajat sekä yrittäjiä. Haastatteluissa kysyttiin muun muassa saaristo- ohjelman onnistumisista ja epäonnistumisista, tapah- tuneista toimintaympäristön muutoksista, uusista rahoitusmahdollisuuksista sekä eri toimijoiden rooleista saariston kehittämisessä. Haastatteluiden ja työpöytätyön jälkeen merikarttaa hahmoteltiin saaristotyöpajassa Porvoossa 24.2.2015. Työpajaan osallistui Itä- Uudenmaan saaristotyöryhmän jäseniä ja siellä työstettiin lähitulevaisuuden toimenpiteitä. Haastatellut asiantuntijat: Janne Ekman, Posintra Sten Frondén, Loviisa Topi Haapanen, Posintra Gunilla Holmberg, Massbybacka Jorma Leppänen, TEM Rita Lönnroth, Sipoo Tora Markkula, Itä- Uudenmaan Kylät ry Per- Stefan Nyholm, Uudenmaan liitto Riitta Salasto, Uudenmaan ELY- keskus Martin Söderlund, Porvoo Esko Taanila, Etelä- Suomen kalatalousryhmä Jonna Turunen, Posintra Perttu Vartiainen, Itä- Suomen yliopisto Annika Weckman, Posintra