OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT KURSSEITTAIN ERI OPPIAINEISSA

Liite Lisäopetuksen opetussuunnitelma OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT KURSSEITTAIN ERI OPPIAINEISSA 1. Äidinkieli ja kirjallisuus Tavoitteet Äidinkieli ja kirjallisuus on laaja-alainen tieto-, taito- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kirjalliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, jotta hän osaa toimia puhujana, lukijana ja kirjoittajana erilaisissa viestintäympäristöissä. Oppilaan taito tulkita, arvioida ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy. Hän ymmärtää erilaisten mediatekstien vaikutustavat ja oppii itse laatimaan erilaisiin tilanteisiin sopivia tekstejä ja puhe-esityksiä, joissa hyödyntää kielitietoaan. Kaunokirjallinen yleissivistys laajenee ja oppilas tuntee suomalaisen kirjallisuuden vaiheita, Kalevalaa, kansanperinnettä ja klassikoita. Oppilaan suhde kieleen ja kulttuuriin kehittyy niin, että hän ymmärtää kielen ja äidinkielen merkityksen ihmiselle sekä ymmärtää ja hyväksyy monikielisyyden ja monikulttuurisuuden. Oppikurssit ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Ai 7 kurssia à 32 h Äidinkieli on oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline. Oppilasta kannustetaan lukemaan ja arvioimaan monenlaista kirjallisuutta ja mediatekstejä. Hän oppii tuottamaan erityyppisissä viestintätilanteissa tarvitsemiaan tekstejä. Hän oppii huomaamaan suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja ymmärtää äidinkielen aseman muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä. 1. Taivutan ja ryhmittelen sanoja 2. Jäsennän lausetta 3. Huollan kieltä 4. Minä analysoin ja vaikutan 1 (73)

5. Luen, arvioin ja keskustelen 6. Tutustun suomen kielen ja kirjallisuuden vaiheisiin 7. Minä viestijänä Arviointi Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Kurssien arviointi perustuu tuntityöskentelyyn ja sekä kirjallisten ja suullisten kokeiden näyttöihin. Lisäopetuksessa arviointi perustuu kurssien 1-7 arvosanoihin. Arvioinnissa noudatetaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä kriteerejä ja taitotasokuvauksia (OPH 2004). Arviointiasteikko on 4 10. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen: Oppilas oppii kriittiseksi kirjoittajaksi ja lukijaksi. Hänen vuorovaikutustaitonsa kehittyvät. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteetti vahvistuu. Oppilas tutustuu kirjallisuuden eri tyylikausiin, eri kirjallisuuden lajeihin ja ympäröivään kulttuuriin. Opiskelijoiden heterogeenisyys mahdollistaa luontevan tutustumisen vieraisiin kulttureihin. Viestintä ja mediataito: Oppilas oppii tuottamaan erilaisia tekstejä eri tarkoituksiin. Hän suhtautuu mediaan kriittisesti ja ymmärtää viestimet vaikuttajina. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilas tutustuu kielen vaikutuskeinoihin. Hän oppii perustelemaan mielipiteensä ja kommentoimaan muiden ajatuksia. Oppilas tutustuu kokoustekniikkaan ja oppii laatimaan yleisimmät asiakirjat. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Oppilas oppii kriittiseksi ajattelijaksi ja vastuuntuntoiseksi kuluttajaksi. Aineistojen ja aiheiden valinnoilla tuetaan opiskelijoiden tietoisuuden kehittymistä. Turvallisuus ja liikenne: Oppilaalla on erilaisia vuorovaikutuksellisia keinoja puuttua ja selvittää turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä. Hän tunnistaa henkisen väkivallan ja hänellä on keinoja toimia tarkoituksenmukaisesti. Kirjoittaminen toimii oppilaalle terapeuttisena välineenä purkaa väkivaltaan liittyviä kokemuksia. Ihminen ja teknologia: Oppilas oppii käyttämään tietotekniikkaa monipuolisesti ja turvallisesti. taivutan ja ryhmittelen sanoja 2 (73)

Oppikurssit 1. TAIVUTAN JA RYHMITTELEN SANOJA Ai1 Oppilas oppii perustietoa omasta äidinkielestään ja suomen kielen sanojen taivuttamisesta ja sanaluokkajaosta. Hän tuntee kirjoitelman laatimisen prosessin ja harjoittelee tekstin jaksotus- ja jäsentelytapoja. Sanaluokat Verbien persoona- ja aikamuodot Nominien taivutus Ainekirjoitus: jaksotus ja jäsentely Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 3 (73)

2. JÄSENNÄN LAUSETTA Ai2 Oppilas ymmärtää kirjoitetun kielen lauseen ja virkkeen eron, oppii välimerkkien käytön ja tärkeimmät lauseenjäsenet. Hän kehittyy puhujana, lukijana ja kirjoittajana koulussa ja sen ulkopuolella. Lause ja virke Välimerkit Lauseenjäsenet Kysyminen ja haastatteleminen Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 4 (73)

3. HUOLLAN KIELTÄ Ai3 Oppilas oppii kirjoittamaan suhteellisen virheettömästi. Hän ymmärtää kielen sääntöjen merkityksen ja osaa soveltaa oppimaansa kirjoituksessaan. Hän osaa käyttää kieltä monipuolisesti ja valita tekstiinsä sopivat tyyli- ja kohteliaisuuskeinot. oikeinkirjoitus: iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat, numeroilmaukset, lyhenteet, vierassanat, pronominien käyttö tapaluokat eli modukset lauseenvastikkeet Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu sekä toiseen oppiaineeseen integroitu projektityö Arviointi 4-10 5 (73)

4. MINÄ ANALYSOIN JA VAIKUTAN Ai4 Oppilas saa käsityksen median ja tekstien voimasta tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja. Hän osaa arvioida omia luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumuksiaan. Hän osaa laatia tekstejä ja esityksiä eri kohderyhmille ja viestimiin. Hän tekee portfolion mediatöistään. vaikuttamisen keinot ja kriittinen lukutaito kuvan ja mainoksen lukeminen ja analysointi viestimet mainos, uutinen ja mielipidekirjoitus Oppitunnit, kotiopiskelu, tuettu opiskelu ja mediaportfolio (mediapäiväkirja, mainosanalyysi, uutinen ja mielipidekirjoitus) Arviointi 4-10 6 (73)

5. LUEN, ARVIOIN JA KESKUSTELEN Ai5 Oppilas pohtii omia lukutottumuksiaan ja monipuolistaa lukuharrastustaan. Hän oppii kaunokirjallisuuden pääluokittelun ja tyylikaudet. Hän tutustuu eri maiden klassikoihin. Hän harjoittelee muistiinpanojen tekemistä ja esseevastauksen kirjoittamista. - oma lukijahistoria (lapsuuden kirjallisuus) - kaunokirjallisuus ja fiktion käsitteet - eri maiden klassikkokirjallisuus - epiikka, draama, lyriikka - eri maiden klassikkokirjallisuus - muistiinpanotekniikka, esseevastaus Oppitunnit, kotiopiskelu, tuettu opiskelu, tenttiminen ja arvostelun kirjoittaminen Arviointi 4-10 7 (73)

6. TUTUSTUN SUOMEN KIELEN JA KIRJALLISUUDEN VAIHEISIIN Ai6 Oppilas oppii tuntemaan Suomen ja maailman kielitilanteen ja ymmärtämään äidinkielen merkityksen. Hän oppii suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden vaiheet ja syventää Kalevala-tuntemustaan. Hän tutustuu eri murteisiin ja kielen tilannevaihteluun. Hän lukee kotimaista kaunokirjallisuutta. - maailman kielten synty - suomen kielen vaiheet - suomen murteet ja suomalainen nimihistoria - Suomen kirjallisuuden vaiheet ja kansalliskirjailijamme - Kalevala ja kansanperinne Oppitunnit, kotiopiskelu, tuettu opiskelu, valtakunnallinen koe ja kirjallisuusesitelmä Arviointi 4-10 8 (73)

7. MINÄ VIESTIJÄNÄ Ai7 Oppilas kehittää viestintävalmiuttaan ja tilannetajuaan. Hän harjaantuu puhujana. Hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään. Hän osaa kuunnella ja arvostaa toisten mielipiteitä. Hän pystyy laatimaan hakemuksen, ansioluettelon ja raportin. - sanallinen ja sanaton viestintä - esiintymisharjoitukset - kokous ja neuvottelu - työpaikkahaastattelu - tekstinkäsittely, vakioasemointi, työnhakuun liittyvät asiakirjat - raportti Oppitunnit, kotiopiskelu, tuettu opiskelu, arvioitava suullinen esitys, asiakirjat, aine tai raportti Arviointi 4-10 9 (73)

2. Suomi toisena kielenä Tavoitteet Opetuksessa lähtökohtana on oppilan suomen kielen osaamisen taso sekä kielellinen koulu- ja kokemustausta ja ympäristö. Oppilas pystyy itsenäisesti tuottamaan erilaisia kirjallisia tuotoksia. Opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan suomen kielen taitoa suunitelmallisesti. Oppilas oppii ymmärtämään erilaisia suomen kielen lauserakenteita. Opetuksessa hyödynnetään kieliyhteisön keskellä elämistä: sanavaraston kasvattaminen ja kielen rakenteet yhdistetään kulttuuritietouteen. Oppilas perehtyy suomalaiseen kultuuriin ja elämäntapoihin. Hän tunee erilaiset viestintävälineet ja osaa hyödyntää niitä opiskelussaan. Hän osaa ja uskaltaa keskustella sekä perustella mielipiteitään ja tulee ymmärretyksi. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen: Oppilas oppii tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana. Oppilas harjaantuu itsearvioinnissa. Hän oppii toimimaan ryhmän ja yhteisön jäsenenä. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppilas tutustuu suomalaiseen kulttuuriin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä. Oppilaan oma kulttuuri-identiteetti vahvistuu. Viestintä ja mediataito: Oppilas kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan sekä median käyttötaitojaan. Oppilas oppii ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja tulkitsemaan muiden viestintää. Oppilas oppii suhtautumaan kriittisesti mediaan. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilas oppii hahmottamaan yhteiskuntaa ja kehittyy omatoimiseksi, aloitteelliseksi ja osallistuvaksi yhteiskunnan jäseneksi. Oppilas oppii erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Oppilaasta tulee ympäristötietoinen, hän oppii arvioimaan oman kulutuksensa merkitystä kestävän kehityksen näkökulmasta. Turvallisuus ja liikenne: Oppilaalla on erilaisia vuorovaikutuksellisia keinoja puuttua ja selvittää turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä. Ihminen ja teknologia: Oppilas oppii käyttämään tietotekniikkaa monipuolisesti ja turvallisesti. suomi toisena kielenä Stk 23.8.2007 2.6.2008 Perus- ja lisäopetuksen oppilaat Keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perus- tai lisäopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla suomen kielen osa-alueilla. Opetuksessa otetaan huomioon, että uuden kielen syvällinen oppiminen vie useita vuosia. Tavoitteita asetettaessa ja sisältöjä valitessa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, kuten ikä, kielitaito sekä koulu- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomen kielen taito, ei luokka-aste, jolla hän opiskelee. 10 (73)

Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä, erilaisia oppimistapoja ja kulttuuritietoutta. Jokaisella kurssilla käsitellään vuodenaikaan liittyvät juhlat, merkkihenkilöt ja tapahtumat. Arviointi Lisäopetuksen oppilaiden suomi toisena kielenä opinnot koostuvat viidestä pakollisesta kurssista, jotka valitaan kahdeksasta oppilaiden taitotason mukaan. Aihepiirit liittyvät nuoreen itseensä ja hänen lähiympäristöönsä sekä arkisiin kielenkäyttötilanteisiin ja suomalaiseen kulttuuriin. Kursseilla opiskellaan kielitietoa ja harjoitellaan lukemista, kirjoittamista keskustelutaitoa. Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu.. Kurssien arviointi perustuu tuntityöskentelyyn, sanakokeisiin ja sekä kirjallisten ja suullisten kokeiden näyttöihin. Päättöarviointi perustuu kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon (päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: B1.1-B1.2, OPH 2004). Arviointiasteikko on 4 10. 11 (73)

1. TUTUSTUN SUOMEEN Stk1 Perusopetuksen oppilaat Opiskelija oppii kertomaan itsestään ja lähipiiristään. Hän osaa kirjoittaa sanoja, fraaseja ja yksittäisiä peruslauseita. Hän ymmärtää lyhyitä arkielämää käsitteleviä viestejä ja löytää tarvittavan yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä. Hän tunnistaa äänteet ja kirjaimet. - aakkoset ja lukusanat - kirjaimet ja äänteet - ihminen ja lähipiiri (henkilötiedot, perhe, ystävät, asunto, ruoka, vaatteet) - määrä, hinta, aika: kello, viikonpäivät, kuukaudet - värit, perusadjektiiveja - perustietoa Suomesta - kysymyslauseet - omistusrakenne - verbityypit (1-5), preesens ja astevaihtelu - keskeiset nominityypit ja niiden yksikön partitiivi Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu. Opettajan osoittama tai jakama materiaali Arviointi 4-10 12 (73)

2. MATKUSTAN SUOMESSA Stk 2 Perusopetuksen oppilaat Opiskelija oppii kertomaan eri maista ja kaupungeista sekä matkustamisesta. Hän osaa keskustella säästä. Hän pystyy kirjoittamaan lyhyen tekstiviestin tai postikortin. Hänen pari- ja ryhmätyötaitonsa kehittyvät. - maat ja kaupungit - matkustaminen, kulkuneuvot - sääilmaisut - asuinpaikasta kertominen - yksikön paikallissijat ja genetiivi - nominien astevaihtelu - kolmas infinitiivi - ryhmätyö - lyhyiden viestien kirjoittaminen Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu. Erilaiset oppikirjatekstit sekä opettajan osoittama ja jakama materiaali Arviointi 4-10 13 (73)

3. HARRASTAN JA KÄYN LÄÄKÄRISSÄ, OSTOKSILLA JA VIRASTOISSA Stk 3 Perusopetuksen oppilaat Opiskelija oppii kertomaan vapaa-ajastaan ja harrastuksistaan. Hän osaa kertoa terveydestään ja asioida lääkärissä, virastoissa ja ostoksilla. Hän ymmärtää kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Hän lukee selkokielisiä sanomalehtitekstejä, ohjeita ja taulukoita. Hän osaa kirjoittaa lyhyen kirjeen ja ohjetekstin. - vapaa-aika ja harrastukset - ostoksilla käyminen - sairastaminen ja lääkärissä käynti - velvollisuudet ja oikeudet - imperatiivi - nesessiivilauseet - objekti (akkusatiivi/partitiivi) - minen-substantiivit - pre- ja postpositiot - kirje ja ohjeteksti - taulukon lukeminen Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu. Opettajan jakama materiaali, kuten selkokieliset sanomalehtitekstit Arviointi 4-10 14 (73)

4. KERRON OMASTA ELÄMÄSTÄNI Stk 4 Perusopetuksen oppilaat Opiskelija oppii kertomaan omasta elämästään ja perheensä vaiheista eri aikamuotoja käyttäen. Hän osaa suunnitella kronologisen tekstin ideakartan avulla ja jaksotella tekstin kappaleisiin. Hän tutustuu suomalaisiin satuihin ja vertaa niitä oman kulttuurinsa satuihin. - verbien aikamuodot - kertominen ja henkilöhistoria - ideakartta ja kappalejako - satu ja satukirjailijoita Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu. Opettajan jakama materiaali Arviointi 4-10 15 (73)

5. MINUN MIELESTÄNI Stk 5 Perusopetuksen oppilaat Opiskelija osaa kertoa omia mielipiteitään ja tulevaisuuden toiveitaan. Hän osaa muodostaa nominien monikon ja osaa käyttää konditionaalia. - minusta/minun mielestäni -ilmaus - monikon sijamuodot - konditionaalin preesens - mielipidekirjoitus - arvostelu (esimerkiksi lempirunon tai laulun arvostelu) Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu. ja sanomalehti. Arviointi 4-10 16 (73)

6. TUTUSTUN SANOMALEHTEEN Stk 6 Perusopetuksen oppilaat Opiskelija tutustuu sanomalehteen ja uutisen rakenteeseen. Hän oppii suomalaiset lausetyypit ja monikon partitiivin käytön eksistentiaalilauseissa. Hän oppii tavallisimmat verbirektiot ja osaa adjektiivien vertailumuodot. - suomen kielen lausetyypit - adjektiivien vertailumuodot - rektioverbit - uutinen - suullinen referaatti kotimaan uutisesta Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu. Oppikirja ja muu opettajan jakama tai osoittama materiaali sekä sanomalehti. Arviointi 4-10 17 (73)

7. KERRON OMAN KULTTUURINI VAIHEISTA JA JUHLISTA Stk 7 Perusopetuksen oppilaat Opiskelija osaa esitellä oman kulttuurinsa historiaa ja juhlaperinteitä. Hän osaa käyttää passiivia eri aikamuodoissa. Hän tuntee sivulausetyypit. Hän harjoittelee erilaisten koevastausten kirjoittamista. - passiivin aikamuodot - sivulausetyypit: konjunktiolause, relatiivilause, epäsuora kysymyslause - koevastaus - oman maan historia ja juhlat Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu. Oppikirja ja muu opettajan jakama tai osoittama materiaali. Arviointi 4-10 18 (73)

8. MINÄ LUEN JA ANALYSOIN Stk 8 Perusopetuksen oppilaat Opiskelija ymmärtää eri partisiippien käytön. Hän oppii vertailemaan adjektiiveja. Hän tutustuu novelliin, sen historiaan ja peruskäsitteisiin. Hän harjoittelee tekstin analysointia. - partisiippityypit - adjektiivien vertailumuotojen taivuttaminen - novellin historia ja peruskäsitteet Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu. Oppikirja ja muu opettajan jakama tai osoittama materiaali. Arviointi 4-10 19 (73)

3. Englanti En yksi lukuvuosi, 6 kurssia ja 2 valinnaiskurssia Oppilaan tulee osata käyttää kielen keskeistä sanastoa, sanontoja ja perusrakenteita. Hänen tulee osata soveltaa kohdekielelle ja sen kulttuurille ominaisia viestintätapoja, ymmärtää normaalitempoista ja yleisluontoista puhetta, pystyä keskustelemaan jokapäiväisistä asioista, ymmärtää kirjoitetun yleiskielen tekstin keskeinen sisältö tarvittaessa apuneuvoja käyttäen, pystyä tuottamaan lyhyehkö kertova, kuvaileva tai perusteleva teksti tarvittaessa apuneuvoja käyttäen, pystyä kertomaan olennainen sisältö kuulemastaan tai lukemastaan, osata käyttää apuvälineitä (mm. sanakirjat ja internet), sekä omaksua tietoja englanninkielisistä kulttuureista. 1. The ABC of English 2. Hanging on the Telephone 3. Shopping and Dining in English 4. Traveltalk 5. My Body 6. Work it Out 7. Grammar (valinnainen) 8. Speak and Listen (valinnainen) Luokkatyöskentely, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Opettajan jakama tai osoittama monistemateriaali Arviointi Kurssien arviointi perustuu tuntityöskentelyyn, kotitehtäviin (ainekirjoitustehtävät, tiedonhakutehtävät ym.), sekä kirjallisten (sanakokeet, kurssikokeet) ja suullisten kokeiden näyttöihin. Jokainen oppilas osallistuu myös valtakunnalliseen kokeeseen, joka otetaan huomioon arvioinnissa. Lopullinen arvosana perustuu jatkuvaan arviointiin koko lukuvuoden ajalta, kurssiarvosanoihin sekä yleiseen kielitaitoon. Arvioinnissa noudatetaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä kriteerejä ja taitotasokuvauksia (OPH 2004). Arviointiasteikko on 4 10. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen: Kieli on viestinnän väline ja näinollen yhteistoiminnan ja omien tunteiden ja ajatusten ilmaisun väline ja uuden kielen oppiminen tukee oppilaan yhteistyötaitoja ja itseilmaisua.. 20 (73)

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppilas hahmottaa itsensä oman kulttuurinsa jäsenenä mm. kielen kautta. Vertailemalla omaa kieltä ja sen taustakulttuuria vieraaseen kieleen ja kulttuuriin oppilas voi laajentaa kulttuuri-identiteettiään ja oppia viestimään kansainvälisissä medioissa. Viestintä ja mediataito: Englanti on yksi maailman valtakielistä ja englannin tunneilla oppilaat oppivat sijoittamaan mediasta oppimansa kielen kohdekielen kontekstiin. Oppilaat saavat myös harjoitella kohdekulttuurissa hyväksyttävää viestintää. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilas oppii palveluammateissa tarvittavaa kieltä ja kohteliaita ilmaisuja arki- ja työtilanteisiin. Oppilas oppii vertailemaan virallisia ja epävirallisia kielenkäyttötilanteita. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Oppilas oppii keskustelemaan omasta elinympäristöstään. Turvallisuus ja liikenne: Oppilas tutustuuu eri kulkuvälineisiin ja matkustamiseen liittyvään perussanastoon. Oppilas tutustuu turvallisuus- ja suunnittelunäkökulmiin, joita täytyy ottaa huomioon matkustaessa. Opettelemme matkustustilanteisiin liittyvää sanastoa ja fraaseja. Opettelemme suunnan kysymisen neuvomisen perustaitoja. Ihminen ja teknologia: Oppilas oppii nykyteknologiaan liittyvää arkisanastoa. THE ABC OF ENGLISH En1 Oppilas oppii kirjainten ja numeroiden englanninkielisistä ilmaisutavoista, oppii tavallisimpia kohteliaisuuksia, sekä sisällössä lueteltujen kielioppirakenteiden perusasiat. Oppilas hahmottaa, missä englannin kieltä käytetään ja puhutaan. aakkoset, tavaaminen lukusanat, laskutoimituksia viikonpäivät, kellonajat, päiväykset the English language jokapäiväisiä tilanteita kielioppi: o pronomineja: persoona ja possessiivipronominit o verbit be ja have o artikkelit o yksikkö ja monikko o genetiivi Luokkatyöskentely, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 21 (73)

2. HANGING ON THE TELEPHONE. En2 Oppilas oppii kertomaan lyhyesti itsestään, hallitsee tavallisimmat puhelinkeskustelufraasit ja hahmottaa englannin kielen yleis- ja kestomuodon eron, sekä aikamuodoista preesensin, imperfektin, perfektin, pluskvamperfektin ja futuurin. itsestä kertominen, perhe ja harrastukset perhe ja harrastukset kielioppi: o verbit: yleis- ja kestomuodot o aikamuodot. preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti ja futuuri o epäsäännölliset verbit Luokkatyöskentely, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 22 (73)

3. SHOPPING AND DINING IN ENGLISH En3 Oppilas oppii ostoksilla käynnin perussanastoa englanniksi. Oppilas oppii vaatteiden ja värien nimet. Oppilas oppii hallitsemaan ruokailuun liittyvää sanastoa ja osaa toimia ravintolatila tms. tilanteessa kohdekielellä. Rakenteista oppilas oppii käyttämään englannin kielen sanajärjestystä sekä suorissa, että kysymyslauseissa, tunnistaa muodollisen subjektin tarpeen ja käytön ja erottaa adjektiivit ja adverbit toisistaan ja osaa vertailla niitä. Oppilas oppii modaaliapuverbien käytön perusasiat. ostosten tekeminen englanniksi vaatesanastoa ruokasanastoa ja ruokailufraaseja suurten ja pienten lukujen kirjoittaminen värit kielioppi: o sanajärjestys: väite-, kielto- ja kysymyslauseet o muodollinen subjekti o modaaliapuverbit o adjektiivit ja niiden vertailu o adverbit ja niiden vertailu Luokkatyöskentely, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 23 (73)

4. TRAVELTALK En4 Oppilas osaa kertoa englanniksi Suomesta ja suomalaisuudesta. Oppilas tuntee matkailuun liittyvän perussanaston. Oppilas tuntee kansallisuussanat. Oppilas osaa kysyä ja neuvoa tietä englanniksi ja tuntee perusprepositioiden käytön. Oppilas tuntee englanninkielen jos - lauseiden rakenteen. Suomi ja suomalaisuus matkustamiseen liittyvä tilanteita ja sanastoa kansallisuussanat tien kysyminen ja neuvominen kielioppi: o prepositioita o konditionaali ja if - lauseet Luokkatyöskentely, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 24 (73)

5. My BODY En5 Oppilas osaa asioida apteekissa ja lääkärissä kohdekielellä. Oppilas hallitsee ruumiinosien nimet englanniksi. Oppilas tuntee konjunktiot ja hallitsee passiivi- ja relatiivilauseiden rakenteen. ruumiinosat lääkärillä ja apteekissa asiointi kielioppi: o relatiivilauseet o konjunktiot o passiivi Luokkatyöskentely, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 25 (73)

6. WORK IT OUT En6 Oppilas osaa englannin kielen ammatti- ja koulutussanaston perussanaston. Oppilas osaa laatia työhakemuksen ja ansioluettelon englanniksi ja tietää, miten toimia kohdekielellä työnhakutilanteissa. Oppilas kertaa tavallisimpia kohteliaisuuksia, harjoittelee kirjoittamista, kertaa kieliopin perusrakenteita ja hallitsee epäsuoran esityksen periaatteet. ammatti- ja koulutussanastoa työnhakutilanteita small talk - tilanteita kirjoittamista kielioppi: o epäsuora esitys o peruskieliopin kertaus Luokkatyöskentely, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 26 (73)

7. GRAMMAR Arviointi En7 Oppilas syventää englannin peruskieliopin taitojaan peruskielioppi (termit, perusrakenteet) Ohjattu kotiopiskelu ja tenttiminen 4 10 tai suoritusmerkintä SPEAK AND LISTEN Arviointi En8 Oppilas harjoittelee englannin kielen keskustelutilanteita ja harjaantuu kuuntelemaan englanninkielistä puhetta ja muuta materiaalia. keskustelutehtäviä kuuntelutehtäviä Luokkaopiskelu, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu 4 10 tai suoritusmerkintä 27 (73)

4. B1-ruotsi Materiaali: oppikirja Starta på nytt! tai Framsteg ja monisteet. Tavoitteet Tavoitteena on, että oppilas omaksuu ruotsin kielen keskeistä sanastoa ja perusrakenteita niin, että hän selviytyy tavanomaisissa puhetilanteissa, ymmärtää tuttujen aihepiirien tekstejä sekä pystyy kirjoittamaan lyhyitä kirjeitä ja viestejä. Oppilas saa tietoa Pohjoismaista ja kiinnostuu kielialueen maista, kansoista ja kulttuureista. Lisäksi tavoitteena on, että oppilas oppii oppimaan kieliä ja kehittämään opiskelutekniikkaansa. Ruotsin opinnot koostuvat lisäopetuksessa viidestä kurssista. Maahanmuuttajille on yksi pakollinen ruotsin kurssi ja neljä valinnaista. Maahanmuuttajat voivat saada kursseista joko arvosanan tai suoritusmerkinnän. Kurssien arviointi perustuu tuntiosaamiseen, kurssin aikana tehtäviin sanakokeisiin ja etätehtäviin sekä kurssin loppukokeeseen. Oppilaat osallistuvat valtakunnalliseen kokeeseen. Lopullinen arvosana muodostuu kurssiarvosanoista ja valtakunnallisen kokeen arvosanasta. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen: Kielen oppiminen tutustuttaa oppilasta toiseen kulttuuriin edistäen näin suvaitsevaisuutta. Kielen opiskelu tukee oppilaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ja itseilmaisua. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Suomi on kaksikielinen maa ja osa Pohjolaa. Ruotsin kieli mahdollistaa kommunikoinnin muiden pohjoismaalaisten kanssa. Myös työelämässä ruotsin kielen osaaminen voi osoittautua tarpeelliseksi. Viestintä ja mediataito: Oppilaat harjoittelevat erilaisia normaalin arkipäivän viestintätilanteita. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilas oppii palveluammateissa tarvittavaa kieltä ja kohteliaita ilmaisuja arki- ja työtilanteisiin. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Oppilas osaa kertoa omasta asuinympäristöstään. Turvallisuus ja liikenne: Oppilas tutustuu matkustustilanteisiin liittyvään sanastoon ja harjoittelee tien kysymistä ja neuvomista. Ihminen ja teknologia: Oppilaat tutustuvat nykyteknologian keskeisimpiin sanoihin. Oppikurssit 28 (73)

1. Välkommen! Tervehdykset ja toivotukset Perhe ja sukulaiset Aikataulujen tiedustelu Viikonpäivät, kellonajat ja sää Apuverbit ja preesens. Substantiivien taivutus yksikössä. Perusluvut. Kysymyssanat. Kirjallinen koe 2. Ska vi gå och fika? Ystävät ja vapaa-aika Ruuat ja juomat Puhelinkeskustelut Suora ja käänteinen sanajärjestys. Käskyt. Substantiivien taivutus. Kirjallinen koe 3. Vad kostar den här jackan? Pukeutuminen Asuminen Omistusmuodot Värit Verbien taivutusluokat. Imperfekti. Adjektiivien taivutus. Tavan adverbit. Pronomineja. Kirjallinen koe 4. Vad är det för fel med dig? Ruumiinosat, sairaudet ja vointi Perfekti ja pluskvamperfekti. Adjektiivien vertailu Järjestysluvut ja päiväykset Muodolline subjekti 29 (73)

Pohjoismaat Kirjallinen koe 5. Vad ska jag bli? Konditionaali Ammatteja Sivulauseen sanajärjestys Peruskieliopin kertaus Ainekirjoitus Kirjallinen koe 30 (73)

5. Matematiikka Mat Oppilaan tulee hankkia monipuolinen laskutaito, hänen tulee oppia käsittelemään arkielämän ongelmia matemaattisesti ja oppia tulkitsemaan ja arvioimaan saamiaan tuloksia. Oppilaan täytyy myös oppia käyttämään muuttujaa riippuvuuden ilmaisemisessa, yhtälöitä ja kirjainlausekkeita ongelmanratkaisun ja mallintamisen yhteydessä sekä muita tarkoituksenmukaisia apuvälineitä erilaisten tehtävien käsittelyssä. Hän oppii ymmärtämään ja luokittelemaan geometrisia säännönmukaisuuksia ja niistä muodostuvia kokonaisuuksia sekä laskemaan näihin liittyviä 1-, 2- ja 3-ulotteisia suureita. Lisäksi oppilaan tulee oppia tilastojen kerääminen, kuvaaminen ja tulkitseminen. 1. Yhteenlasku kaikissa lukualueissa 2. Kertolasku kaikissa lukualueissa 3. Kertolaskun sovelluksia 4. Funktiot 5. Yhtälöt 6. Kappalegeometria 7. Kolmiogeometria 8. Tilastot ja todennäköisyys Arviointi Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Kurssien arviointi perustuu tuntityöskentelyyn ja sekä kirjallisten ja suullisten kokeiden näyttöihin. Lisäopetuksen arviointi perustuu kurssien 1-8 arvosanoihin sekä mahdolliseen matematiikan valtakunnalliseen kokeeseen. Arvioinnissa noudatetaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä kriteerejä ja taitotasokuvauksia (OPH 2004). Arviointiasteikko on 4 10. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen: Matematiikkaa opiskellaan ryhmässä toiset oppilaat huomioiden, muistaen velvollisuudet sekä tavoitteet. Oppilas oppii pitkäjänteistä toimintaa ja itsearviointia. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Matematiikka on universaali ajattelun kieli. Tutustutaan matemaattisen ajattelun suomalaiseen esitysmuotoon. 31 (73)

Viestintä ja mediataito: Oppilas harjaantuu tulkitsemaan kriittisesti taulukoita ja diagrammeja. Oppilas oppii matemaattisen tiedon esitystapoja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilas oppii talouden perusperiaatteita ja toimimaan yhteiskunnan jäsenenä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Ihminen on osa ympäristöä. Oppilas oppii ajattelemaan asioita eri perspektiiveistä. Turvallisuus ja liikenne: Oppilas oppii ymmärtämään liikenteen lainalaisuuksia ja toimimaan turvallisesti. Ihminen ja teknologia: Oppilas oppii apuvälineistön käyttöä matematiikassa ja kuinka inhimillinen ajattelu ja teknologia voivat toimia yhdessä. Oppikurssit 1 YHTEENLASKU KAIKISSA LUKUALUEISSA Mat1 Oppilas oppii perusteet kokonais-, rationaali- ja reaalilukujen sekä lausekkeiden yhteenlaskutoimituksista. Lisäksi oppilas saa valmiudet ymmärtää ja käsitellä seuraavien kurssien asiasisältöjä. Lukusuoran hahmottaminen Kokonaislukujen yhteenlasku (lämpötila-asteikkojen muunnokset) Rationaalilukujen yhteenlasku Reaalilukujen ja -lausekkeiden yhteenlasku murto- ja desimaalilukujen yhteys ja niillä laskeminen Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4 10 2 KERTOLASKU KAIKISSA LUKUALUEISSA Mat2 Oppilas oppii perusteet kokonais-, rationaali- ja reaalilukujen sekä lausekkeiden kerto- ja jakolaskutoimituksista. Lisäksi oppilas saa valmiudet ymmärtää ja käsitellä seuraavien kurssien asiasisältöjä. 32 (73)

Kokonaislukujen ja polynomien kertominen Kokonaislukujen ja polynomien jakaminen tekijöihin Supistaminen Rationaalilukujen ja lausekkeiden kertominen ja jakaminen Potenssi- ja juurioppia Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 3 KERTOLASKUN SOVELLUKSIA Mat3 Oppilas oppii soveltamaan aiemmin oppimiansa kerto- ja jakolaskutoimituksia prosentti-, arvonlisävero ja korkotehtävissä. Lisäksi oppilas oppii suurten ja pienten lukujen käsittelyä sekä kerrannaisyksikköjä. Huomiota kiinnitetään yksiköiden käyttöön ja vastausten järkevyyden tarkasteluun. Prosenttilasku ja ALV Korkolasku Kerrannaisyksiköt Suurten ja pienten lukujen kirjoittaminen Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 4 FUNKTIOT Mat4 Oppilas ymmärtää muuttujien välisen riippuvuuden ja funktion periaatteen. Hän osaa käyttää koordinaatistoa 1.asteen polynomifunktion kuvaajan piirtämiseen ja tulkita kuvaajaa. Lisäksi oppilas oppii, miltä 2. asteen polynomifunktion kuvaaja näyttää. 33 (73)

Koordinaatisto 1. asteen polynomifunktio ja sen kuvaaja (suora) Funktion kuvaajan tutkiminen Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 5 YHTÄLÖT Mat5 Oppilas osaa ratkaista tuntemattoman ensimmäisen asteen ja toisen asteen vaillinaisesta yhtälöstä sekä tutkia ratkaisun järkevyyttä. Oppilas oppii käsittelemään suoraan ja kääntäen verrannollisuutta sekä ratkaisemaan yhtälöpareja graafisesti tai algebrallisesti. Oppilas saa keinoja ongelmien ratkaisuun. Tuntemattoman ratkaisu yhtälöstä Ensimmäisen asteen yhtälö Toisen asteen vaillinainen yhtälö Yhtälöparien ratkaisu Ratkaisun arviointi ja tulkinta Suoraan ja kääntäen verrannollisuus Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 34 (73)

6 KAPPALEGEOMETRIA Mat6 Oppilas ymmärtää suureiden ja yksiköiden yhteyden sekä eri kerrannaisyksiköiden suurusluokan ja hallitsee niiden muunnoksen. Oppilas osaa piirtää yksinkertaisia geometrisia kappaleita ja laskea niihin liittyviä suureita. Oppilas osaa arvioida tuloksen suuruusluokkaa ja järkevyyttä. Lisäksi oppilas oppii symmetrian periaatteen ja yksinkertaisia kuviomuunnoksia, kuten peilaus, siirto ja kierto. Suureet ja yksiköt, yksiköiden muunnoksia Kappaleiden piirtäminen Kappaleisiin liittyvien pituuksien, pinta-alojen ja tilavuuksien lasku Symmetria ja kuviomuunnokset Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 7 KOLMIOGEOMETRIA Mat7 Oppilas ymmärtää kappaleiden ja kolmioiden sivujen ja kulmien välisiä yhteyksiä ja osaa laskea niitä eri tekniikoiden, kuten Pythagoraan teoreeman, trigonometrian ja yhdenmuotoisuuden avulla. Lisäksi hän oppii mittakaavan käytön perusteet. Pythagoraan teoreema Yhdenmuotoisuus ja mittakaava Trigonometriaa Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 35 (73)

8 TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS Mat8 Oppilas ymmärtää tilastojen keruun ja tilastojen esittämisen periaatteet ja osaa käsitellä kerättyä aineistoa tekemällä siitä kuvaajia tai laskemalla joitain tilastollisia tunnuslukuja. Lisäksi oppilas ymmärtää todennäköisyyden käsitteen ja osaa laskea joitain yksinkertaisia todennäköisyyksiä Tilastotieteen peruskäsitteitä; keskiarvo, moodi, mediaani Erilaiset kuvaajat ja niiden piirtäminen Klassinen todennäköisyys Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 36 (73)

6. Uskonto Tavoitteet: Perehdyttämällä oppilas omaan uskontoon ja suomalaiseen katsomusperinteeseen syvennetään ja laajennetaan hänen ymmärtämystään oman uskonnon luonteesta ja merkityksestä. Tutustumalla myös muihin uskontoihin oppilasta autetaan ymmärtämään muiden uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. Oppilasta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoite on laaja-alainen uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Ihmisenä kasvaminen: Uskontoa opiskellaan ryhmässä, jossa opitaan esittämään omia mielipiteitään ja arvostamaan muiden katsomuksia. Perehtymällä uskontojen kulttuureihin pyritään edistämään suvaitsevaisuutta. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppimalla uskontojen erilaisia kulttuurisia merkityksiä oppilas ymmärtää sekä oman että toisten kulttuurien erityisyyttä ja tapoja. Oppilas oppii kohtaamaan luontevasti vieraita kulttuureja ja niiden edustajia. Viestintä ja mediataito: Oppilas oppii tarkastelemaan kriittisesti median merkitystä katsomuksien muokkaajana. Oppilaat ymmärtävän kohdekulttuurin uskonnollisten kommunikointitapojen merkityksiä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilas oppii ymmärtämään erilaisia maailmankatsomuksia ja osallistumaan suvaitsevaisuutta edistävään keskusteluun. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Oppilas oppii arvioimaan eettisten valintojen vaikutuksia omaan elinympäristöstäänsä. Turvallisuus ja liikenne: Matkustaessaan eri maissa oppilas oppii ymmärtämään kunkin maan uskonnollisia tapoja. 37 (73)

Oppikurssit 1. MAAILMANKATSOMUS JA MAAILMAN USKONNOT Keskeiset tavoitteet Us1 Lisäopetusta suorittavat oppilaat Ydintehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Oppilas oppii tiedostamaan maailmankatsomuksen syntyyn vaikuttavia tekijöitä Ymmärtää uskonnon merkitystä ihmisen ja yhteisönelämässä Tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta elämän merkitys ja rajallisuus uskon ja tiedon suhde Maailmanuskonnot keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän piirteet uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Arviointi Luokkaopiskelu, kotiopiskelu, tenttiminen, tutustumiskäynnit ja tuettu opiskelu Kurssien arviointi perustuu tuntityöskentelyyn, kotitehtäviin (esseetehtävät, tiedonhakutehtävät, esitelmät ym.) sekä kirjallisten kokeiden näyttöihin. Arvioinnissa noudatetaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä kriteerejä ja taitotasokuvauksia (OPH 2004). Arviointiasteikko on 4 10. 38 (73)

7. Elämänkatsomustieto : Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu- ja toimintakyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laaja-alaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Ihmisenä kasvaminen: Elämänkatsomustietoa opiskellaan ryhmässä, jossa opitaan esittämään omia mielipiteitään ja arvostamaan muiden katsomuksia. Perehtymällä eri kulttuureihin pyritään edistämään suvaitsevaisuutta. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Oppimalla erilaisia kulttuurisia merkityksiä oppilas ymmärtää sekä oman että toisten kulttuurien erityisyyttä ja tapoja. Oppilas oppii kohtaamaan luontevasti vieraita kulttuureja ja niiden edustajia. Viestintä ja mediataito: Oppilas oppii tarkastelemaan kriittisesti median merkitystä katsomuksien muokkaajana. Oppilaat ymmärtävän kohdekulttuurin kommunikointitapojen merkityksiä. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilas oppii ymmärtämään erilaisia maailmankatsomuksia ja osallistumaan suvaitsevaisuutta edistävään keskusteluun. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Oppilas oppii arvioimaan eettisten valintojen vaikutuksia omaan elinympäristöstäänsä. Turvallisuus ja liikenne: Matkustaessaan eri maissa oppilas ymmärtää kunkin maan ominaistapoja. 39 (73)

Oppikurssit 1. ELÄMÄNKATSOMUS JA ETIIKKA Keskeiset tavoitteet Keskeiset sisällöt Et1 Opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Erilaisista katsomuksista ja uskonnoista opiskellaan perustiedot sekä tuetaan oppilaan kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan Katsomusten maailma katsomusten historiaa, katsomusvapaus maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus Etiikka ja hyvä elämä etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuorten moraalinen kasvu ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä Arviointi Luokkaopiskelu, kotiopiskelu, tenttiminen, tutustumiskäynnit ja tuettu opiskelu Kurssien arviointi perustuu tuntityöskentelyyn, kotitehtäviin (esseetehtävät, tiedonhakutehtävät, esitelmät ym.) sekä kirjallisten kokeiden näyttöihin. Arvioinnissa noudatetaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä kriteerejä ja taitotasokuvauksia (OPH 2004). Arviointiasteikko on 4 10. 40 (73)

8. Historia Tavoitteet Historian ja yhteiskuntaopin perustietoja ja -taitoja tarvitaan monissa ammateissa. Perehtymällä historiaan ja yhteiskuntaoppiin oppilas ymmärtää tämän päivän tapahtumat ja ilmiöt historiallisen kehityksen seurauksena. Tavoitteena on tarkastella Euroopan ja Suomen historiaa eri näkökumista ja oppia arvostamaan kotiseudun menneisyyttä ja tuttua arkipäivän elämää ja työtä eri aikakausina. Avainasemassa on oppilaan oman ajattelun ja kiinnostuksen herättäminen sekä omien yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien tiedostaminen. Laajentamalla maailmankuvaansa oppilas oppii ymmärtämään paremmin muista kulttuureista tulevien ihmisten käyttäytymistä ja uskomuksia. Historia on värikästä - musta ja valkoinen eivät ole koskaan riittäneet ihmiselämän kuvaajiksi.. Oppikurssit 1. VARHAISHISTORIASTA ENSIMMÄISEEN MAAILMANSOTAAN His1 Lisäopetusta suorittavat oppilaat Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää antiikista alkaen nykypäivään periytyneet tieteen, taiteen, tekniikan ja yhteiskunnallisesti tärkeimmät asiat. Lisäksi oppilas oppii vertailemaan asioita kriittisesti ja ymmärtämään ihmisten toiminnan tarkoitusperiä eri aikakausina. Oppilas saa myös perusteita osata arvioida ja käsitellä seuraavien historian aikakausien asiasisältöjä. 1. Antiikista Ranskan vallankumoukseen. - Egypti, Kreikka ja Rooma - keskiajan yhteiskunta - Ranskan suuri vallankumous 2. Napoleonin aika - sodat - uusi Eurooppa - Suomen sota ja Porvoon valtiopäivät - autonomian alku 3. Nationalismi ja kansallinen herääminen - kulttuuri ja tieteet - kansallisvaltiot - uudet aatteet: liberalismi, sosialismi - teollisuuden kehitys - suomalainen yhteiskunta 1800-luvulla 4. Imperialismi ja siirtolaisuus - siirtomaat - Amerikka 41 (73)

Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen, ryhmätyöt, kirjoitelmat, videot, www:n käyttö.. Arviointi 4 10 2. EUROOPPA JÄRKKYY His2 Lisäopetusta suorittavat oppilaat Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää miten suurvaltojen kilpailusta joudutaan ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen. Hän oppii Suomen itsenäistymisen pääkohdat sekä toisen maailmansodan syyt ja seuraukset. 1. Ensimmäinen maailmansota - sodan syyt - sodan päätapahtumat - sodan seuraukset 2. Suomi ja Venäjän vallankumous - Venäjän keisarikunta sortuu - Suomi itsenäistyy - Suomen itsenäisyyden alkutaival 3. Suomi maailmansotien välillä 4. Demokratiasta diktatuuriin - hauras demokratia - Eurooppa maailmansotien välillä - Hitlerin nousu valtaan - Neuvostoliiton kehitys 5. Toinen maailmansota - toisen maailmansodan syyt - sodan päätapahtumat - Suomi sodassa - sodan seuraukset Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen, tuettu opiskelu, ryhmätyöt, kirjoitelmat, www:n käyttö Arviointi 4 10 42 (73)

9. Yhteiskuntaoppi Yhtk 3 kurssia à 32 h Yhteiskuntaopin tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi jäseneksi. Yhteiskuntaoppi antaa perustiedot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Keskeisenä ajatuksena on rohkaista oppilasta itsenäiseen ja kriittiseen tiedonhankintaan. Tämän avulla ohjataan oppilasta suvaitsevaiseksi ja mahdollisuutensa tiedostavaksi demokraattiseksi kansalaiseksi. Yhtk1, Yksilö, perhe ja yhteiskunta kansalaisena Suomessa ja EU:ssa perheen perustaminen, erilaiset perheet sosiaaliturvajärjestelmä ja hyvinvointivaltio oikeusvaltio ja oikeusturva poliisi ja tuomioistuimet. Yhtk 2: Valta ja vaikuttaminen demokratian tunnusmerkkejä vaalit, eduskunta, presidentti, hallitus ja EU kotikunta puolueet, ammattijärjestöt ja media ulkopolitiikka ja maanpuolustus. Yhtk 3: Työelämä ja talous valistunut kuluttaja ja kuluttajansuoja työsuhde ja työsopimus yritystoiminta kansantalouden rakenne ja talouspolitiikka Suomi vie ja tuo maailmanlaajuisesti Euroopan unioni ja vapaakauppa rahan markkinat. Oppimateriaali Arviointi Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Kirja, opettajan jakama muu materiaali Kurssien arviointi perustuu tuntityöskentelyyn sekä kirjallisten ja suullisten kokeiden näyttöihin. Päättöarviointi perustuu perusopetuksessa 8-9 luokkien arvosanoihin. Arvioinnissa noudatetaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä kriteerejä ja taitotasokuvauksia (OPH 2004). Arviointiasteikko on 4 10. 43 (73)

10. Fysiikka Fys 3 kurssia à 32 h Fysiikan opetuksen tehtävänä laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun. Opetuksen tavoitteena on myös lisätä oppilaan valmiuksia osallistua luontoa, ympäristöä, työolosuhteita ja tekniikkaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. 1. Vuorovaikutukset ja energia, valo-oppi 2. Lämpöoppi 3. Sähköoppi 4. Mekaniikka, avaruus- ja ydinfysiikka Arviointi Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Kurssien arviointi perustuu tuntityöskentelyyn sekä kirjallisten ja suullisten kokeiden näyttöihin. Päättöarviointi perustuu perusopetuksessa 8-9 luokkien arvosanoihin. Arvioinnissa noudatetaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä kriteerejä ja taitotasokuvauksia (OPH 2004). Arviointiasteikko on 4 10. 44 (73)

Aihealueet Ihmisenä kasvaminen: Fysiikkaa opiskellaan ryhmässä toiset oppilaat huomioiden sekä tavoitteet ja velvollisuudet muistaen. Oppilas ymmärtää syy-seuraussuhteita sekä oppii pitkäjänteistä toimintaa ja itsearviointia. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Fysiikassa tutkitaan luonnonilmiöitä. Oppilas ymmärtää yhtenäisen SI-järjestelmän ja osaa verrata sitä muihin järjestelmiin. Viestintä ja mediataito: Oppilas oppii fysikaalisen tiedon oikeita esitystapoja ja harjaantuu tulkitsemaan kriittisesti medioissa esitettyjä taulukoita ja diagrammeja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilas ymmärtää fysiikan tärkeänä tutkimusalana, joka on osa kestävää kehitystä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Ihminen on osa ympäristöä. Oppilas ymmärtää teknologian ympäristöä muokkaavan vaikutuksen ja oppii ajattelemaan asioita ekologisesti. Turvallisuus ja liikenne: Oppilas ymmärtää liikenteen lainalaisuuksia ja oppii toimimaan turvallisesti. Ihminen ja teknologia: Oppilas ymmärtää fysiikan olevan teknologian perusta. Oppilas oppii apuvälineistön käyttöä fysiikassa sekä sitä, kuinka inhimillinen ajattelu ja teknologia voivat toimia yhdessä. Oppikurssit 1 VUOROVAIKUTUKSET JA ENERGIA Fys1 Oppilas oppii perusteet mittaamiseen ja ilmiöihin, jotka liittyvät valooppiin. Lisäksi oppilas saa valmiudet ymmärtää ja käsitellä seuraavien kurssien asiasisältöjä. Vuorovaikutukset ja säilymislait. Erityisesti energian säilymislaki Mittaaminen ja tiedonhankinta fysiikassa Taulukoiden ja graafisten esitysten käyttö Värähdysliike: erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt Ääni- ja valo-oppia. Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4 10 45 (73)

2 LÄMPÖ ja SÄHKÖOPPI Fys2 Oppilas oppii perusteet ilmiöihin, jotka liittyvät lämpö- ja sähköoppiin. Lisäksi oppilas saa valmiudet ymmärtää ja käsitellä seuraavien kurssien asiasisältöjä. Lämpötila ja energia Lämmön vaikutukset (lämpölaajeneminen) Lämmön siirtymistavat Virtapiirin laitteita ja niihin liittyviä suureita ja yksiköitä Ohmin laki Energian laskeminen ja sähkölaitteen käyttökustannusten arviointi Sähkömagneettinen induktio Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 3. MEKANIIKKA Fys3 Oppilas oppii perusteet ilmiöihin, jotka liittyvät mekaniikkaan. Lisäksi hän osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä. Lisäksi oppilas saa valmiudet ymmärtää ja käsitellä seuraavien kurssien asiasisältöjä. Nopeus ja kiihtyvyys Työ, teho ja mekaaninen energia. Voiman tekemä työ Paine Oppitunnit, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu Arviointi 4-10 46 (73)

11. Kemia Ke 2 kurssia à Kemian opintojen tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään kemia luontoa tutkivana tieteenalana. Opinnoilla tähdätään kemian lainalaisuuksien ja kemiallisen reaktion ymmärtämiseen. Lisäksi oppilaita pyritään aktivoimaan niin, että he oppisivat huomaamaan kemiaan liittyviä asioita elinympäristöstään 1. Yleinen ja epäorgaaninen kemia 2. Orgaaninen kemia 3. Lisäkurssi: kemian laskut Luokkatyöskentely, kotiopiskelu, tenttiminen ja tuettu opiskelu. Lisäkurssia suositellaan Tekniikan ja Liikenteen aloille aikoville sekä niille, jotka haluavat korottaa 1. ja 2. kurssin perusteella saatua arvosanaa. Arviointi Opettajan jakama tai osoittama monistemateriaali Kurssien arviointi perustuu pääosin opettajan teettämiä kokeisiin. Tuntityöskentely ja kotitehtävät otetaan huomioon arvioinnissa. Lopullinen arvosana perustuu saatuihin numeroihin ja jatkuvaan arviointiin. Arvioinnissa noudatetaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä kriteerejä ja taitotasokuvauksia (OPH 2004). Arviointiasteikko on 4 10. Aihealueet Ihmisenä kasvaminen: Kemiaa opiskellaan ryhmässä toiset oppilaat huomioiden sekä tavoitteet ja velvollisuudet muistaen. Oppilas ymmärtää syy-seuraussuhteita sekä oppii pitkäjänteistä toimintaa ja itsearviointia. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: Kemiassa tutkitaan luonnonilmiöitä. Oppilas ymmärtää yhtenäisen SI-järjestelmän ja osaa verrata sitä muihin järjestelmiin. Kemiankieli on kansainvälinen maasta riippumatta. Viestintä ja mediataito: Oppilas oppii kemiallisen tiedon oikeita esitystapoja ja harjaantuu tulkitsemaan kriittisesti medioissa esitettyjä kaavioita ja taulukoita. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilas ymmärtää kemian tärkeänä tutkimusalana, joka on osa kestävää kehitystä. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Ihminen on osa ympäristöä. Oppilas ymmärtää teknologian ympäristöä muokkaavan vaikutuksen ja oppii ajattelemaan asioita ekologisesti. Oppilas oppii, että kemia on kaikkien kulutushyödykkeiden perusta. 47 (73)

Turvallisuus ja liikenne: Oppilas ymmärtää myös kotitaloudessa käytettävien kemiallisten aineiden vaarallisuuden ja tunnistaa vaarallisten aineiden kuljetusmerkinnät liikenteessä. Oppilas ymmärtää liikenteen lainalaisuuksia ja oppii toimimaan taloudellisesti ja turvallisesti. Ihminen ja teknologia: Oppilas ymmärtää kemian olevan teknologian perusta. Oppilas tunnistaa kemiassa käytettävää välineistöä, sekä sitä kuinka inhimillinen ajattelu ja teknologia voivat toimia yhdessä. Oppikurssit 1. YLEINEN JA EPÄORGAANINEN KEMIA varoitusmerkit aineen olomuodot, puhtaat aineet ja seokset erotusmenetelmät atomi, alkuaineet ja jaksollinen järjestelmä ioni- ja molekyyliyhdiste mooli-käsite kemiallinen reaktio happamat ja emäksiset aineet 2. ORGAANINEN KEMIA hiili yksi elämän alkuaineista hiilivedyt puhtaita polttoaineita alkaanit, alkeenit, alkyynit alkoholit ja karboksyylihapot hiilihydraatit, valkuaisaineet ja rasvat 3. KEMIAN LASKUT alkuaineiden kemialliset merkit moolimassa, M mooli, n, ainemäärän yksikkö Avogadron vakio, Na yhdisteen prosenttinen koostumus Konsentraatio, c, (mol/l) 48 (73)