Ajankohtaista aluekehityksessä Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Tornio 21.9.2011
Keskeisiä asioita Hallitusohjelman linjaukset Aluekehityksen rahoituskysymykset Energiatalous Kaivostoiminta Matkailun kehitys Laajakaistaverkosto Logistiikka Tuleva EU-ohjelmatyö 2014-2020
Suunnitelmat toimeksi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2012-13 valmistuu lokakuussa 2011 Samassa aikataulussa on laaditaan EUtavoiteohjelman maakunnan yhteistyöasiakirja vuosiksi 2012-2013 Aluehallinnon strategiset tulossuunnitelmat valmisteilla Uusi matkailustrategia hyväksytty 4/2011 Teollisuuspoliittinen strategia hyväksytty 8/2011 Ilmastostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma työn alla, valmiita vuoden 2011 lopulla
Lapin väestömuutoksesta Raju syntyvyyden vähentyminen v. 1994 lähtien saatiin pysäytettyä vuonna 2002 Voimakas muuttotappion vuosien 1994-2002 lientyi vuodesta 2003 lähtien Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä väestö kasvoi, toisella vähentyi (matkailu, opiskelijat) Rovaniemi kasvaa, Tornio nousut toiseksi suurimmaksi ohi Kemin Rovaniemen, Kemi-Tornion ja Pohjois-Lapin seutukunnat kasvussa, muut laskussa
1994 REGIONAL COUNCIL 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010(I-VII) 2011(I-VII) Väestönmuutokset Lapissa 1994-2011(tammi-heinäkuu) Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Luonnollinen väestönlisäys 1000 500 0-500 -1000-1500 -2000-2500 -3000 LÄHDE: Lapin liitto 19.9.2011 / JM
1994 REGIONAL COUNCIL 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010 31.7.2011 105,0 100,0 Väkilukuindeksin kehitys (vuosi 1994=100) Lapin seutukunnissa 1994 - heinäkuu 2011 Vuosi 1994 = 100 Rovaniemen seutu; 103,3 95,0 90,0 85,0 Kemi-Tornio; 91,9 LAPPI; 905 Tunturi-Lappi; 89,0 Pohjois-Lappi; 83,7 80,0 75,0 Tornionlaakso; 74,1 70,0 Itä-Lappi; 70,4 65,0 LÄHDE: Tilastokeskus Lapin liitto 16.9.2011 / JM
Työllisyysasteen kehitys Lapin seutukunnissa 2000-2009 Työllisyysaste = alueella asuvien 18-64 vuotiaiden %-osuus samanikäisestä väestöstä - vuoden 2005 työeläkevakuutusuudistus 70,0 65,0 Tunturi-Lapp; 65,9 Rovaniemen seutu; 63,0 Pohjois-Lapp; 62,6i 60,0 LAPPI; 61.0 Kemi-Tornio; 59,9 55,0 Tornionlaakso; 55,6 Itä-Lappi; 54,8 50,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 LÄHDE: Tilastokeskus; Työssäkäyntitilastot Lapin liitto 19.9.2011 / JM
Työttömien %-osuus työvoimasta keskimäärin kuukaudessa Lapin seutukunnissa 2000-2011(I-VII) 23,0 21,0 19,0 Itä-Lappi; 18.0 17,0 15,0 Tunturi-Lappi; 14,0 Tornionlaakso; 13,4 13,0 LAPPI; 12,8 Rovaniemen seutu; 63,0 Kemi-Tornio; 12,7 11,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 (I-VII) Pohjois-Lapp; 11,9 LÄHDE: TEM; Työnvälitystilastot Lapin liitto 19.9.2011 / JM
Energiahankkeita pohjoiseen Fennovoiman ydinvoimala (Simo tai Pyhäjoki) Biovoimaloita (Kemin biodieseltehdas?, Rovaniemen Mustikkamaan biovoimalapäätös tehty, ) Kuntakohtaisia biopolttolaitoksia lisää Edellyttää toimivaa logistiikkaa raakaainehankinnassa Tuulivoimapuistoja lisää Vesirakentamisen mahdollisuudet jatkossa? (merkittävä säätövoimatarve )
Kaivossektori kasvussa Kevitsa Sodankylässä rakenteilla, tuotanto 2012 Suurikuusikko täystuotannossa, laajennus suunnitteilla Pajala/Kolari hankkeista jo Pajala saanut päätöksen. Hannukainen on tarkemmassa selvityksessä (20 milj. euroa). Sokli päätös suuntaa jalostuksen Venäjälle Outokummun Kemin kaivos tuplaa tuotannon Sodankylässä merkittävää tutkimustyötä (Anglo American), uusia löydöksiä Kittilässä ja Ylitorniolla Kaivosten avaaminen ja kerrannaisvaikutukset merkitsevät jopa tuhansien työpaikkalisäystä eri puolille maakuntaa
Lapin matkailustrategia Erityisesti yhteismarkkinoinnin toteutusmallit uusiksi aluetasolla Keskitytään imagomarkkinointiin julkisella rahalla osana koko Suomen matkailuimagotyötä Sisältö painottuu elämystuotantoon ja toisaalta luontomahdollisuuksiin Sähköisen kaupan kehittäminen Saavutettavuuden varmistaminen Lappi Brändi -hanke
Haja-alueiden laajakaista Laajakaista (100 mbit/s) kaikille talouksille vuoteen 2015 haasteellinen prosessi Käynnistynyt nihkeästi, Utsjoki etenee Rahoitusratkaisuista huolimatta vähän tarjouksia operaatioilta Kuntien oman yhtiön perustaminen selvityksessä Yleispalveluna 1 mbit/s kaikille talouksille 1.8.2010 lähtien
Hyvinvointisektori Räätälöidyt palvelut harvaan asutuilla alueilla. Etäpalveluiden tehostaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteämpi yhteistyö ml. kolmas sektori, henkilöstön työnjako,.. (KASTE) Terveyden edistäminen (työ- ja vapa-aika) Urheilu- ja liikuntasektorin uudet tuotteet ja palvelut
KESU -prosessi Suuraluetarkastelu pohjana Aloituspaikkaleikkaukset uhkana Ikäluokkakehitys ei suosi Lappia Pohjois-Pohjanmaalle laskennallista lisäystä pohjoisessa Leikkauspaineita kulttuuri- ja matkailualoille Miten energia- ja kaivossektorin kasvu saadaan perusteluksi aloituspaikoille?
Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet (1) Valtioneuvosto hyväksyy loppuvuodesta Seutukuntajaosta luovutaan Maakuntasuunnitelma valtion aluehallinnon strategiasopimusten perustana Vetovoimaisten innovaatiokeskittymien luomiseksi valmistellaan kasvusopimuksia Maakuntaohjelmissa palvelualan kehittäminen nostetaan nykyistä merkittävämpään osaan Kaivosalan osaamisesta tehdään Suomen EU-politiikan painopiste ja vaikutetaan aktiivisesti EU:n päätöksiin. Mineraali- ja kaivosalan mahdollisuuksia vahvistua tukijalaksi aluetalouksille edistetään.
Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet(2) Alueiden mahdollisuuksia hyödyntää matkailua taloutensa kasvun tekijänä kehitetään. Erityistä huomiota kiinnitetään matkailukeskittymien ja -verkostojen vahvistamiseen. Kunta- ja palvelurakennetta kehitetään vahvan peruskunnan mallin pohjalta. Itä- ja Pohjois-Suomen voimavarojen ja potentiaalin käyttöönoton sekä hyödyntämisen edistämiseksi käynnistetään välittömästi erillisen kehittämisohjelman valmistelu siten, että ohjelma on täysimääräisesti toimeenpantavissa vuoden 2012 puolivälistä alkaen Kulttuuri- ja kulttuuriympäristö otetaan huomioon voimavarana alueellisessa kehittämisessä
Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet (3) Suomen ja Venäjän yhteistyön tiivistämiseksi ja selkeyttämiseksi kansallinen Venäjä-toimintaohjelma päivitetään ja Venäjä-foorumin toimintaa kehitetään. Parannetaan liikenne- ja logistiikkayhteyksiä (maantie-, rautatie- ja vesiyhteydet sekä ratapiha-alueet) ja tehostetaan rajanylitysmuodollisuuksia Venäjälle. Yhteistyötä Suomen ja Murmanskin sekä Venäjän pohjoisten alueiden välillä vahvistetaan erityisesti Luoteis-Venäjän energia- ja logistiikka-alojen kehittämiseksi. Suomen matkailua kehitetään lisäämällä yhteistyötä ja kehittämispanostuksia Barentsin alueella sekä korostamalla Pohjois-Euroopan matkailullista potentiaalia osana Euroopan matkailun kehittämistä. Pyritään saamaan EU:n arktinen tietokeskus Rovaniemelle.
Rakennepolitiikan tulevaisuus? ENPI ohjelmien tulevaisuus?
EAKR-maksatusten vertailu jäsenmaittain (maksupyynnöt/kehys 2007-13; tilanne 1.7.2011) 30 % 28 % 26 % 24 % 22 % 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % EE LT IE DE FI LU ES SI CY BE AT DK FR SE PL UK NL GR Total PT HU SK MT CZ LV IT BG RO
Rakennerahasto-ohjelmien edistymistilanne 29.8.2011 EAKR-toimenpideohjelmat; julkinen rahoitus yht. 29.8.2011 (var&sid: ml. Finnvera) Tapahtumat vuonna 2011: Kehys 2007-2013 Varattu Sidottu Maksettu Varattu Sidottu Maksettu Hankkeita Varattu Sidottu Maksettu Hankkeita Ohjelma (milj. euroa) 29.8.2011 29.8.2011 29.8.2011 (%) (%) (%) (kpl)* 29.8.2011 29.8.2011 29.8.2011* (kpl)* Etelä-Suomi 345,158 244,103 215,792 99,845 70,7 % 62,5 % 28,9 % 1 063 36,252 37,424 29,452 106 Länsi-Suomi 398,440 255,378 239,263 121,721 64,1 % 60,1 % 30,5 % 1 465 42,965 42,046 34,568 173 Itä-Suomi 731,129 483,954 458,332 247,408 66,2 % 62,7 % 33,8 % 1 810 54,769 53,037 59,126 189 Pohjois-Suomi 622,546 480,749 444,027 236,735 77,2 % 71,3 % 38,0 % 2 272 78,379 75,341 64,740 290 Yhteensä 2 097,272 1 464,185 1 357,415 705,709 69,8 % 64,7 % 33,6 % 6 610 212,365 207,849 187,886 758 *) Lisäksi Finnveran EAKR-osarahoitteiset lainat: E-S: 913 kpl, L-S: 1 448 kpl, I-S: 2 532 kpl, P-S: 1 272 kpl, yht. 6 165 kpl *) Ei sis. Finnveran EAKR-osarahoitteisia lainoja ESR-toimenpideohjelma; julkinen rahoitus yht. 29.8.2011 Tapahtumat vuonna 2011: Kehys 2007-2013 Varattu Sidottu Maksettu Varattu Sidottu Maksettu Hankkeita Varattu Sidottu Maksettu Hankkeita Osio (milj. euroa) 29.8.2011 29.8.2011 29.8.2011 (%) (%) (%) (kpl) 29.8.2011 29.8.2011 29.8.2011 (kpl) Valtakunnall. 564,965 456,766 345,196 160,080 80,8 % 61,1 % 28,3 % 539 53,733 72,019 55,339 69 Etelä-Suomi 165,676 137,273 113,479 55,098 82,9 % 68,5 % 33,3 % 270 21,938 23,010 18,451 38 Länsi-Suomi 191,251 144,459 120,172 61,275 75,5 % 62,8 % 32,0 % 256 13,877 16,892 17,496 17 Itä-Suomi 359,574 293,732 236,528 133,924 81,7 % 65,8 % 37,2 % 437 30,879 29,162 39,035 49 Pohjois-Suomi 132,684 116,832 87,845 41,075 88,1 % 66,2 % 31,0 % 255 14,444 19,865 15,920 37 Yhteensä 1 414,150 1 149,062 903,220 451,452 81,3 % 63,9 % 31,9 % 1 757 134,872 160,949 146,241 210 EAKR+ESR yht. 3 511,423 2 613,246 2 260,635 1 157,160 74,4 % 64,4 % 33,0 % 8 367 347,236 368,798 334,128 968
KOHEESIOPOLITIIKAN AIKATAULU TANSKAN PUHEENJOHTAJAKAUSI KEVÄT 2012 Tanska pyrkii rahoitusratkaisuun huippukokouksessa kesäkuussa Ranskan vaaleista johtuen ratkaisu siirtynee syksyyn Asetusten yksityiskohtainen käsittely neuvostossa jatkuu KYPROKSEN, IRLANNIN, LIETTUAN PUHEENJOHTAJAKAUSI SYKSY 2012 - SYKSY 2013 Poliittinen rahoitusratkaisu huippukokouksessa joulukuussa 2012 Yksityiskohtaiset asetusneuvottelut jatkuvat neuvostossa Yhteispäätösmenettely - Euroopan Parlamentti, neuvosto ja komissio sekä rahoituksesta että asetuksista Komissio hyväksyy Eurooppa 2020 strategiaan perustuvan yhteisöstrategian (CSF) jonka jälkeen kumppanuussopimukset voidaan käsitellä loppuun ja allekirjoittaa
EU:N RAHOITUSKEHYKSET 2014-2020 Aluekehityspääosasto tavoittelee koheesiopolitiikalle samaa rahoitustasoa kuin tällä kaudella. Rahoituskausi on 7 vuotta. Lainsäädäntöpaketti 10 vuodeksi? Komissio esittää kolmea jakokriteeriä nykyisen neljän sijaan 1. Vähiten kehittyneet alueet (BKT/asukas alle 75%) Väestöpeitto pienisi nykyiseen verrattuna 2. Välialueet (BKT/asukas vaihteluväli 75-90%) Väestöpeitto suurenisi verrattuna phasing out ja in 3. Kehittyneet alueet (BKT/asukas yli 90 %) väestö peitto ennallaan verrattuna työllisyys- ja kilpailukykytavoitteeseen
EU:N RAHOITUSKEHYKSET 2014-2020 EU:n rahoituskehysesitys 2014-2020 koheesiopolitiikan kannalta mrd. euroa (luvut vuoden 2011 rahassa) Koheesiobudjetti 2014-2020 2007-2013 Konvergenssi 162,4 213,0 (sisältää phasing out) Kilpailukyky 53,1 55,0 (sisältää phasing in) Alueellinen yhteistyö 11,7 9,0 Siirtymäalueet (väliluokka) 39,0 Koheesiorahasto 68,7 70,0 merentakaiset alueet ja pohjoiset harvaan asutut alueet 0,9 YHTEENSÄ: 335,8 347,0 Rahastojen välinen suhde: EAKR 182,1 201,0 ESR 85,0 76,0 koheesiorahasto 68,7 70,0 YHTEENSÄ: 335,8 347,0
EU:N RAHOITUSKEHYKSET 2014-2020 Muita oleellisia rahoitusrakenteeseen liittyviä esityksiä Siirrytään monirahastoiseen ohjelmapolitiikkaan (EAKR, ESR, koheesiorahasto) Uudelle infrastruktuurirahastolle Connecting Europe osoitetaan 40 mrd. euroa ja lisäksi korvamerkitään 10 mrd. euroa koheesiorahastosta liikennehankkeisiin ja rahoituskehyksen ulkopuolelta 3 mrd. euroa Rahastosta ¾ suunnattaisiin liikennesektorille ja ¼ energiasektorille. Työllisyyspääosasto pyrkii turvaamaan ESR:n riittävän osuuden luomalla rahoituksen minimitasoja. EU budjetissa EAKR ja ESR rahoitusta ei aiemmin eritelty, ESR:n osuuden alarajan uskotaan asettuvan 25 prosenttiin vähemmän kehittyneiden maiden osalta. Kehittyneimmissä jäsenmaissa osuus olisi 52 prosenttia. ESR:n osuus Suomen nykyisissä tavoiteohjelmissa on noin 42 prosenttia
REGIONAL COUNCIL Tulevan rakennerahastokauden linjat kansallisesti EU:n rakennerahasto-ohjelmauudistuksessa turvataan voimavarojen käytön mahdollisuus koko maassa. Syrjäinen sijainti ja harvaanasuttujen alueiden erityisaseman turvaaminen on Suomelle rakennerahasto-politiikan avainkysymys. Hallitus pitää Suomen kannalta tärkeinä EU-komission tulevalle ohjelmakaudella linjaamia teemoja, joita ovat älykkään kasvun edistäminen, hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen sekä ympäristön kestävä kehitys. Suomi pyrkii varmistamaan riittävän tuen kaikkien raja-alueidensa yhteistyöhön. Erityisen tärkeää on Suomen ja Venäjän välisen ENPI CBC -ohjelmatyön jatkaminen. Rakennerahastojen käyttöä on hyödynnettävä Pohjoisen ulottuvuuden politiikassa sekä valmisteltavissa erillisissä Itämeren ja Barentsin ja muiden arktisten alueiden strategioissa. Heti hallituskauden alussa alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen integroidaan tehokkaaksi tulokselliseksi kokonaisuudeksi. Linjaus vastaa pääosin aiempaa eikä siten aiheuta suuria muutoksia seuraavan rakennerahastokauden valmisteluun.
Rahoitustilanne EU ohjelmapolitiikan tulevaisuus avoin, mikä on Suomen neuvotteluasema nyt? Harvaanasuttujen alueiden erityistuki 20 e/as? Keskushallinnon intohimo kansallisiin ohjelmiin alueohjelmien sijaan? ESR/EAKR-jako kiistana? Valtion budjettileikkausten merkitys EUohjelmien toteutumiseen? Maakuntarahan lopetus johtaa KOKO-alasajoon
Kiitos huomiostanne!