YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 147/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 84

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 147/2007/3 Dnro LSY 2007 Y 84 Annettu julkipanon jälkeen 6.11.2007 ASIA LUVAN HAKIJAT Ikaalisten kaupungin Juhtimäen ja Isoröyhiön kylissä sijaitsevan Vähä Kalajärven kunnostus rakentamalla pohjapato Vähäkalajärvenojaan Timo ja Margit Mustonen, Orvokki, Antti, Sonja ja Topi Sorvajärvi sekä Katja Viitala ja Heidi Anttila, Kari Silfverberg, Aarne ja Eila Salo, Tero ja Anja Hakala, Sini ja Sakari Haverinen, Merja ja Jorma Jokela, Pertti Perälä, Ari Tanttu, Saini Kilpi, Eino Kilpi, Arvo ja Margit Silvala, Jari, Riitta ja Tuula Järvenpää, Mirja Eljaala, Marjatta ja Tapani Österbacka, Erkki ja Inkeri Mäkelä sekä Annikki Lilius ja Pirkko Järvensivu HAKEMUS Ikaalisten kaupungin Juhtimäen kylässä sijaitsevien tilojen omistajat Timo ja Margit Mustonen (Kesämaa RN:o 32:1), Kari Silfverberg (Viinikka RN:o 4:91), Aarne ja Eila Salo (Mäntyranta RN:o 4:62), Tero ja Anja Hakala (Mäntyrinne RN:o 4:59), Sini ja Sakari Haverinen (Kivelä RN:o 4:61), Merja ja Jorma Jokela (Kalliorinne RN:o 4:50), Pertti Perälä (Heinikorpi RN:o 4:99), Ari Tanttu (Käkisalo RN:o 4:116), Saini Kilpi (Koivuranta RN:o 32:8), Eino Kilpi (Takamaa II RN:o 32:9), Arvo ja Margit Silvala (Kalaranta RN:o 32:6), Jari, Riitta ja Tuula Järvenpää (Metsärinne RN:o 4:51), Mirja Eljaala (Leporanta RN:o 4:75), Marjatta ja Tapani Österbacka (Vähäkallio RN:o 4:98), Erkki ja Inkeri Mäkelä (Vähäranta RN:o 4:97) sekä Annikki Lilius ja Pirkko Järvensivu (Kivistö RN:o 4:6) sekä saman kaupungin Isoröyhiön kylässä sijaitsevan tilan Lahdenmäki RN:o 30:0 omistajat Orvokki, Antti, Sonja ja Topi Sorvajärvi, Katja Viitala sekä Heidi Anttila ovat 19.3.2007 ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Ikaalisten kaupungin Juhtimäen ja Isoröyhiön kylissä sijaitsevan Vähä Kalajärven kunnostamiseen 31.12.2006 päivätyn suunnitelman mukaisesti. Vähä Kalajärvestä laskevaan Vähäkalajärvenojaan rakennetaan kivistä ja moreenista uusi ylisyöksypato hakemukseen liitetyn kunnostussuunnitelman mukaisesti. Padon virtausaukon pohjan korkeudeksi tulisi alimmassa kohdassaan N 60 +136,52 m. Padon harjan muotoilulla on tarkoitus nostaa järven alivedenkorkeutta noin 22 cm 1970 luvulla asetettua kynnyskorkeutta ylemmäksi. Kunnostussuunnitelman tavoitteena on nostaa järven ali ja keskivedenkorkeutta siten,

2 että järven virkistys ja kalastusmahdollisuudet paranevat ja rehevöityminen hidastuu. Järven rantatiloja on yhteensä 19, joista 17 tilan omistajat ovat hankkeessa mukana luvan hakijoina. Metsähallitus yhden rantatilan omistajana on 5.3.2007 antanut hankkeelle kirjallisen suostumuksensa, jossa se on todennut, ettei sillä ole asiassa korvausvaatimuksia. Yhden rantatilan omistaja on suullisesti ilmoittanut suostumuksensa. Hankkeen johdosta maa aluetta muuttuu vesialueeksi yhteensä 0,54 ha. SUUNNITELMA Hankkeen tausta ja tavoitteet Vähä Kalajärvi sijaitsee Ikaalisten kaupungin Juhtimäen ja Isoröyhiön kylissä, tien nro 3352 varrella noin 23 km Ikaalisten keskustasta koilliseen. Järvi kuuluu Pääjärven vesistöalueeseen (35.584). Vähä Kalajärvestä laskevaa Vähäkalajärvenojaa on perattu vuosina 1968 69 ojitustoimituksessa 17.12.1965 annetun päätöksen (tno 2372 Ta 1) perusteella. Perkaus on todettu tehdyksi osittain ylisyväksi 1970 luvulla, ja silloinen Tampereen vesipiiri kehotti rakentamaan padon järvestä laskevaan Vähäkalajärvenojaan. Syksyllä 2006 suoritetussa tarkastuksessa Pirkanmaan ympäristökeskus totesi, että pato on huonokuntoinen, vuotava ja sen kynnyskorkeus on noin 8 cm 1970 luvulla asetettua korkeutta alempana. Myöhemmin maastomittausten aikana todettiin lisäksi, että pato vuotaa ja virtauksen aiheuttama eroosio on syövyttänyt ojapengertä padon vasemmalta puolelta alavirtaan katsottuna sekä kuljettanut maaaineksen alapuoliseen laskuojaan. Lisäksi padon vasemmalta puolelta purkautuu ohivirtausta, jota on yritetty estää puurakenteilla ja muovilla tiivistämällä. Vähä Kalajärven valuma alue on pääosin metsä ja suovaltainen. Vuosikymmenten aikana valuma alueella tehdyt ojitukset ovat kuljettaneet järveen humusta, joka on osittain sedimentoitunut järven pohjaan. Järven ulkoisen ja sisäisen ravinnekuormituksen sekä pienen vesisyvyyden johdosta järven kasvillisuus on lisääntynyt ja rehevöitymiskehitys nopeutunut. Tällä hetkellä järven suurimpina ongelmina pidetään järven mataluutta, alhaista alivedenkorkeutta ja kasvillisuuden lisääntymistä. Virtaamat ja vedenkorkeudet Vähä Kalajärven pinta ala on noin 16 ha. Järven suurin pituus on noin 0,9 km ja suurin leveys noin 0,25 km. Rantaviivaa järvellä on noin 2 km. Järven keskisyvyys on noin 1,5 m ja suurin syvyys noin 4 m. Järven tilavuus on noin 0,24 milj. m 3. Järvi laskee Vähäkalajärvenojan kautta noin 7 m alempana olevaan Petäjäjärveen. Vähä Kalajärven valuma alueen pinta ala on noin 427 ha ja järvisyysprosentti 10,5.

3 Valuma alueen ominaisuuksien perusteella laskettuna Vähä Kalajärvestä purkautuvat virtaamat ovat seuraavat: Valuma alue Alaraja Pinta ala (ha) Järvisyys (%) HQ 1/20 (l/s) MHQ (l/s) MQ (l/s) MNQ (l/s) NQ (l/s) Vähä Kalajärvi Järven luusua 427 10,5 560 330 n. 40 n. 10 0 Vähä Kalajärven vedenkorkeuksista ei ole olemassa havaintotietoja. Elokuun lopulla 2006 Pirkanmaan ympäristökeskus on mitannut järven alivedenkorkeudeksi N 60 +136,22 m. Järven vedenkorkeus oli tuolloin noin 8 cm vuotavan padon kynnyskorkeutta alempana. Tätä vedenkorkeutta voidaan pitää järven alivedenkorkeutena (NW). Järven ylivedenkorkeudeksi on paikallisen rannanomistajan havainnon perusteella mitattu N 60 +136,81 m, jota voidaan pitää kerran kahdessakymmenessä vuodessa tapahtuvana ylivedenkorkeutena (HW 1/20). Järven keskivedenkorkeudeksi (MW) ja samalla kasvukauden keskivedenkorkeudeksi (MW veg ) on arvioitu N 60 +136,35 m. Järven vedenlaatu ja kuormitus Järven käyttö Vähä Kalajärvi on melko pieni tummavetinen järvi. Pirkanmaan ympäristökeskuksesta saadun tiedon mukaan järvestä ei ole otettu vesinäytteitä. Järven valuma alue on hyvin samanlainen kuin siihen laskevan Iso Kalajärven, jonka vedenlaatua on tutkittu vuosina 1993 1999. Tutkimusten mukaan vesi on humuksen värjäämää ja melko hapanta (ph 5,3 6,1). Kokonaisfosforin mukaan järven vesi on lievästi rehevää. Vähä Kalajärven kuormitus muodostuu pääosin valuma alueen metsä ja suoalueilta kulkeutuvista ravinteista ja kiintoaineesta sekä järven sisäisestä ja haja asutuksen aiheuttamasta kuormituksesta. Pistekuormittajia ei valuma alueella ole. Vesikasvillisuus on rehevintä järven pohjoispäässä. Vesikasvillisuus on lähinnä kelluslehtistä kuten ulpukkaa ja lummetta. Kasvillisuutta on niitetty muutamina vuosina ja kasvijäte on kuljetettu pois. Kalastus järvellä on pienimuotoista kotitarvekalastusta. Talvisin harjoitetaan myös pilkintää. Järven kalasto muodostuu pääosin hauista, ahvenista, lahnoista ja särjistä. Käytetyimmät pyyntivälineet ovat virveli, verkko ja katiska. Kalastusrajoituksia ei järvellä ole ollut. Metsästys järvellä on hyvin pienimuotoista. Vesilintujen metsästystä järvellä ei harjoiteta. Vähä Kalajärveen rajoittuu tai hankkeen vaikutusalueella on 19 tilaa. Rantaan rajoittuvista tiloista kolmellatoista on vapaa ajankäytössä oleva rakennus. Kaikkien tiloilla sijaitsevien rakennusten sokkelikorkeus on suurempi kuin ylivedenkorkeus (HW 1/20 ) N 60 +136,81 m. Rantavyöhyke on osittain vesijättöä. Vesiliikenne järvellä on soutuveneilyä.

Kunnostustoimenpiteet 4 Suunnitelman mukaan Vähä Kalajärven alivedenkorkeuksien nostamiseksi rakennetaan kivistä ja moreenista ylisyöksypato järven länsiosasta laskevan Vähäkalajärvenojan yläosaan paalulle 0+66. Padon harjan leveys on noin 1,0 m ja harjan korkeus uoman reunoilla N 60 +137,00 m. Padon keskelle rakennetaan noin 3,0 m leveä virtausaukko, jonka pohja on alimmassa kohdassaan keskellä korkeudella N 60 +136,52 m ja reunoilla korkeudella N 60 +136,60 m. Padon tiiviys ja harjan muoto vahvistetaan käyttämällä tukena ja tiivisteenä 3 mm:n ruostumatonta teräslevyä, jonka alapinta muotoillaan patoalueen kalliopinnan mukaisesti. Teräslevyn yhtymäkohdat kallioon tiivistetään esimerkiksi teräskuitubetonilla. Betonitiivistyksen kiinnittyminen kallioon varmistetaan kallioon porattavilla rst tapeilla (d=10 mm). Teräslevy ulotetaan noin metrin padon vasemmalta puolelta, myötävirtaan katsottaessa, ojatörmään. Padon ylävirranpuoleinen luiska muotoillaan kaltevuuteen 1:3 ja kivetään. Padon alavirranpuoleinen luiska muotoillaan kaltevuuteen 1:7 ja kivetään koskimaiseksi kalan nousun mahdollistamiseksi järveen silloin, kun se on virtaamien puolesta mahdollista. Padon alueelta poistetaan tarvittavilta osin pintamaata ja uoman kalliopohjaa tasataan mahdollisuuksien mukaan, rakennetaan laudoitus betonitiivistykselle ja tuennat asennettavalle teräslevylle, asennetaan muotoiltu teräslevy oikeaan korkeuteen ja tehdään teräslevyn tiivistystäyttö. Luiskat ja maaleikkaukset kivetään eroosion estämiseksi. Järven luusuassa olevat puiset virtausta padottavat rakenteet sekä olemassa oleva betonipato rakenteineen puretaan ja kuljetetaan esimerkiksi lähimmälle kaatopaikalle. Kunnostuksen vaikutukset Padon rakentamisen seurauksena vedenkorkeudet Vähä Kalajärvessä nousevat. Vedenkorkeuksien muutosten on Pato atkohjelmalla laskettu olevan N 60 korkeusjärjestelmässä seuraavat: Vedenkork. tunnus HW 1/20 (m) MHW (m) MW=MW veg (m) MNW (m) NW (m) Nykyinen 136,81 136,50 (arv.) 136,35 (arv.) 136,26 (arv.) 136,22 Tuleva 136,81 136,73 136,60 136,56 136,47 136,52 Järven keskivedenkorkeus nousee arviolta noin 25 cm. Hakemussuunnitelmassa on esitetty tilakohtaiset arviot vesialueiksi muuttuvista maa alueista sekä hankkeen hyödyistä ja haitoista. Keskimääräinen rantaviivan siirtyminen rantavyöhykkeessä arvioidaan olevan noin 2,5 m. Suunnitelman mukaan maa aluetta muuttuu vesialueeksi yhteensä 0,54 ha.

5 Vaikutukset vedenlaatuun, kasvillisuuteen, kalastoon ja virkistyskäyttöön Alivedenkorkeuksien nostamisesta aiheutuvat vaikutukset ovat pääasiassa myönteisiä. Vaikutukset vedenlaatuun ovat myönteisiä mutta merkitykseltään vähäisiä. Myös vaikutukset kalastoon, kalastukseen ja kasvillisuuteen ovat myönteisiä. Kevätkutuisten kalojen lisääntymis ja kasvuolosuhteet paranevat vedenkorkeusvaihteluiden pienentyessä ja osissa järveä pohjaan jäätymisen vähentyessä. Myös kalastusolosuhteet paranevat. Vaikutukset maa ja metsätaloudelle ovat osittain myös negatiivisia. Keskivedenkorkeuden nousu noin 25 senttimetrillä saattaa aiheuttaa jonkin asteista kuivatushaittaa alavimmilla metsäalueilla. Vaikutukset järven virkistyskäytölle ja vesilintujen pesinnälle ovat myös myönteisiä. Muut vaikutukset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Hankkeen toteutuessa Vähä Kalajärven tilavuus kasvaa keskivedenkorkeudella N 60 +136,60 m noin 0,04 milj. m 3. Järven pinta alan arvioidaan kasvavan noin 0,54 ha. Hankkeen toteutumisesta aiheutuu rantakiinteistöille maa alueen menetyksiä keskivedenkorkeuden noustessa noin 25 cm. Lisäksi rantavyöhykkeessä sijaitseville peltotai metsämaille saattaa aiheutua kuivatus tai kasvuhaittaa. Padon rakentamisesta saattaa aiheutua jonkin verran veden työnaikaista samenemista Vähäkalajärvenojassa padon alapuolisella osuudella. Alapuoliselle Petäjäjärvelle hankkeella ei ole vaikutusta. Vaikutus rantakiinteistöjen arvoon Vähä Kalajärven alivedenkorkeuksien nostolla pyritään parantamaan järven virkistyskäyttöarvoa. Järven rantakiinteistöjen virkistyskäyttöarvon arvioidaan kasvavan kiinteistön koosta, sijainnista, rantamatalan syvyydestä ja rannanmuodosta riippuen noin 1 000 5 000 /kiinteistö. Suunnitelmaan liitetyn selvityksen mukaan hankkeen tilakohtaiset hyödyt ovat yhteensä 37 255 ja haitat yhteensä 2 789. Suunnitellun padon itäranta kuuluu tilaan Käkisalo RN:o 4:116 ja länsiranta tilaan Kivistö RN:o 4:6. Näiden tilojen omistajat ovat hankkeen luvan hakijoita. Vähä Kalajärven vesialue kuuluu osittain Isoröyhiön kylän tilaan Lahdenmäki RN:o 30:0 ja osittain Juhtimäen osakaskunnan yhteisiin vesialueisiin (kiinteistötunnukset 143 409 876 2 ja 143 876 4 0). Hankkeen kustannuksiksi on arvioitu noin 7 000 (+alv.). Padon rakentaminen toteutetaan alimpien kesävedenkorkeuksien aikana. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Ikaalisten kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 29.6.2007.

MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 6 1) Pirkanmaan ympäristökeskus on pitänyt hakemusta perusteltuna, eikä sen tiedossa ole estettä luvan myöntämiselle. Ympäristökeskus on todennut, että hakemussuunnitelman sivulla 5 taulukossa 1 on esitetty arvio Vähä Kalajärven menovirtaamista, eikä ympäristökeskuksella ole taulukkoon muuta huomauttamista kuin alivirtaaman osalta. Ympäristökeskus on pitänyt pienenä taulukon arvoa 0 l/s, joka perustuu arvioituun alivalumaan 0 l/s km 2, koska valuma alueen järvisyys on niinkin suuri kuin 10,5 %. Ympäristökeskus on arvioinut alivaluman suuruudeksi 0,5 l/s km 2 ja alivirtaamaksi noin 2 l/s, joka alentaisi Vähä Kalajärven pintaa noin 2 cm:llä kuukaudessa. Ympäristökeskus on katsonut, että vähimmäisvirtaama alapuoliseen uomaan on turvattava silloinkin, kun vedenpinta Vähä Kalajärvessä laskee alle korkeuden N 60 +136,52 m eli patokynnyksen alapuolelle. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi asentamalla padon läpi vaakasuora tai loivasti laskeva muoviputki 63 PEH 10, jonka ylävirran puoleisen suun keskipiste on korkeudella +136,35 m. Ympäristökeskus on esittänyt, että luvan saajan tulisi ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä patoon putki tai muu aukko vähimmäisvirtaaman noin 2 l/s juoksuttamiseksi asentaa ja pitää kunnossa vedenkorkeusasteikko Vähä Kalajärven vedenkorkeuksien havaitsemiseksi sekä viiden vuoden ajan tarkkailla järven vedenkorkeuksia ja menovirtaamia. 2) Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö on muun ohella todennut, että Vähä Kalajärven merkitys kalavetenä on paikallinen. Järven kalasto koostuu ainakin hauesta, ahvenesta, lahnasta ja särjestä. Kunnostuksessa vesisyvyyden lisääminen ja kalan kulun turvaaminen parantavat sekä kalojen elinmahdollisuuksia että kalastusmahdollisuuksia. Vähä Kalajärvi kuuluu Sipsiöjärven reittiin, jossa on lohi ja siikapitoisia virtapaikkoja. Kalan kulun turvaamisen lisäksi on padon rakentamisen aiheuttama kiintoaine ja ravinnekuormitus mahdollisuuksien mukaan ehkäistävä asianmukaisin lupamääräyksin. TE keskus on katsonut, että lupa voidaan myöntää, ja on esittänyt lupaan seuraavia lupamääräyksiä: Padon harja ja sitä vahvistava teräslevy on muotoiltava siten, että kalan kulku padon yli on mahdollista pienimpiä virtaamia lukuun ottamatta. Kiintoaineen ja ravinteiden leviämisen estämiseksi pato on rakennettava mahdollisuuksien mukaan vähävetiseen aikaan.

7 3) Ikaalisten kaupungin ympäristölautakunta on ilmoittanut suhtautuvansa hankkeeseen periaatteessa myönteisesti. Vedenpinnan nostolla voidaan saavuttaa myönteisiä vaikutuksia, kuten lisätä vesistön virkistyskäyttöarvoa sekä pidemmällä aikavälillä parantaa myös vedenlaatua ja vähentää umpeenkasvua. Ympäristölautakunta on kuitenkin todennut, että hankkeessa tulee tarkastella myös hankkeen vaikutuksia alapuolisen Vähäkalajärvenojan vesiolosuhteisiin. Alapuolisissa vesistöissä patoaminen saattaa laskea alimpia vedenkorkeuksia. Vedenpinnan nosto tulee toteuttaa siten, että veden vähyys ei aiheuta erityistä haittaa alapuolisille ympäristöolosuhteille tai virkistyskäytölle. Jo tällä hetkellä Vähä Kalajärvestä laskevassa Vähäkalajärvenojassa on havaittavissa valuma alueelle tehtyjen metsäojitusten ja ojan reunojen sortumisen aiheuttamaa tukkeutumista. Virtaama on vähäistä ja vedenpinta alhainen. Veden vähyyteen vaikuttanee osaltaan myös nykyinen patorakennelma. Lisäksi ympäristölautakunta on huomauttanut, että patoa rakennettaessa ja hanketta muutoinkin toteutettaessa on huolehdittava siitä, että irtoava kiintoaines ei lisää laskuojan tukkeutumista. Mikäli rakenteellisesti ei voida estää kiintoaineksen kulkeutumista alajuoksulla, on varauduttava mahdolliseen laskuojan kunnostukseen. 4) AA (tila Tamminen RN:o 32:4, Juhtimäki, Ikaalinen) on ensisijaisesti vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Toissijaisesti AA on vaatinut, että alueella on toimitettava katselmus hankkeen tarpeellisuuden ja vaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi hakijat on velvoitettava korvaamaan AA:lle tähän mennessä aiheutuneet kulut 896,70 euroa lisättynä korkolain 4 :n 1 momentin mukaisella viivästyskorolla kuukauden kuluttua ympäristölupaviraston päätöksestä lukien. AA:n tilalle aiheutuvat vahingot Vaatimustensa perusteluina AAn on muun muassa todennut, että hänen omistamallaan tilalla oleva vapaa ajan rakennus sijaitsee noin 25 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Maanpinnan muoto tilalla on loivaa eikä keskivedenkorkeuden ja tilan korkeusaseman välillä ole suurtakaan korkeuseroa. Vähä Kalajärven keskivedenkorkeus on 137,50 m ja AA:n tilan keskimääräinen korkeus 137,80 m eli korkeuseroa on ainoastaan 30 senttimetriä. Muistuttajan mielestä ylisyöksypadon rakentamisesta seuraisi, että Aa:n tilan osalta rantaviiva siirtyisi käytännössä lähes rakennukseen kiinni ja vesi tulvisi rakennukseen sisälle. Tilan käyttö ja hyödyntäminen estyisivät käytännössä kokonaan ja tilan arvo romahtaisi. Vaikka erityisesti hakijoiden omistamat tilat lähtökohtaisesti hyötyisivät järven vedenkorkeuden nostosta, tämä ei voi kuitenkaan merkitä sitä, että joidenkin muiden tilojen voitaisiin antaa tulla käyttökelvottomiksi. Toisaalta hakemus sellaisenaan ei muistuttajan mielestä osoita mitään hyötyä. Hankkeesta aiheutuisi AA:n tilalle korvaamatonta va

8 hinkoa ja haittaa. Kaikki järven ranta alueilla olevat kiinteistöt ovat vapaa ajan käytössä, joten esimerkiksi elinkeinotoiminnasta tai muusta taloudellisesta toiminnasta johtuvia syitä kiinteistöjen eriarvoiseen kohteluun ei ole. Erityisesti talvisin hankkeesta olisi seurauksena, että tilan maaperä vettyisi ja jäätyisi normaaliakin enemmän ja routimisen seurauksena jäätyminen vahingoittaisi tilan rakennusta. Muistuttaja on myös katsonut, ettei hankkeesta kiinteistökohtaisesti aiheutuvia haittoja ja vahinkoja ole selvitetty riittävän yksityiskohtaisesti. Joka tapauksessa hakijoiden tulisi korvata AA:n tilalle aiheutuvat vahingot. Vahingon määrän arvioimiseksi ei muistuttaja mielestä ole hakemuksen puutteellisuuden vuoksi riittäviä edellytyksiä. Hankkeesta väitetyiksi aiheutuvat hyödyt Muistuttajan omien havaintojen mukaan järven vesi ei ole ratkaisevasti samentunut eikä kasvillisuus lisääntynyt viimeisen 30 vuoden aikana. Vedenpinnan nostosta olisi muutenkin vedenlaadulle ainoastaan vähäistä hyötyä. Pelkästään virkistyskäytöstä muille kiinteistöille mahdollisesti aiheutuva vähäinen hyöty ei ole sellaista, että lupa tulisi myöntää. Kokonaisuutena arvioiden hankkeesta aiheutuvat haitat olisivat joka tapauksessa hyötyjä suuremmat. Lisäksi hyödyn arvioimiseksi tarpeelliset selvitykset ovat muistuttajan mielestä puutteelliset. Kulujen korvausvelvollisuus Hakijat ovat velvollisia korvaamaan muistuttajan kulut asiassa, koska hänen on ollut tarpeen ryhtyä erityisiin toimiin sen osoittamiseksi, että hänelle aiheutuu hankkeesta vahinkoa ja haittaa. 5) BB, CC ja DD (tila Korpirinne RN:o 4:110, Juhtimäki, Ikaalinen) ovat ihmetelleet sitä, ettei heille ole ilmoitettu hankkeesta, vaikka Vähäkalajärvenoja kulkee heidän tilansa halki ja asia koskee myös heitä. He ovat rakentaneet mökin puron varrelle ja saunaveden he ovat tähän saakka saaneet purosta. Purossa on ollut myös uimapaikka. Jos patohanke toteutetaan, loppuu veden tulo Vähäkalajärvenojasta kokonaan, maisema kuivettuu eikä entisistä näköaloista ole jälkeäkään. Lisäksi muistuttajat ovat muun muassa huomauttaneet, ettei suunniteltu pato ole ylivirtauspato, koska veden pinta ei tule nousemaan niin korkealle kuin korkeintaan keväällä ja erittäin sateisina vuosina. Nouseva vesi ohjautuu ja imeytyy maastoon eikä tule riittämään Vähäkalajärvenojaan, koska maasto järven ympärillä on alavaa ja ojitettua metsämaastoa. Muistuttajat ovat vastustaneet padon korotusta vedoten muun muassa puron kuivumiseen, luontoarvoihin, sauna ym. käyttövedelle aiheutuviin haittoihin sekä tilan virkistyskäytön ja arvon laskuun.

HAKIJOIDEN SELITYS 9 Hakijat ovat antaneet selityksen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1) muistutuksen osalta hakijat ovat ilmoittaneet keskustelleensa asiasta ympäristökeskuksen yliinsinööri Jaakko Muurimäen kanssa. Muurimäki oli ilmoittanut olevansa valmis hyväksymään hakijoiden esittämän muutoksen juoksutettavaksi vähimmäisvirtaamaksi eli noin 1 l/s. Hämeen TE keskuksen kalatalousyksikön (2) muistutuksesta hakijat ovat todenneet, että laadittu suunnitelma uudesta ylisyöksypadosta on TE keskuksen vaatimuksen mukainen. Pato on tarkoitus rakentaa vähävetisenä aikana. Ikaalisten kaupungin ympäristölautakunnan (3) muistutuksen osalta hakijat ovat todenneet, ettei pienen ja matalan Vähä Kalajärven vedenkorkeuden nostaminen aiheuta vähävetisyyttä järven alapuolisella vesialueella. Suurimpana syynä vähävetisyyteen on hakijoiden mielestä se, ettei yläpuolisilta lammilta ja Iso Kalajärvestä ole veden virtausyhteyttä Vähä Kalajärveen ja siitä edelleen alapuolisiin järviin. AA:n (4) muistutuksen osalta hakijat ovat ilmoittaneet, että muistutus perustuu vääriin vedenkorkeuksiin ja tietoihin järven nykytilasta. Muistutus sekä vaatimukset katselmuksen toimittamisesta ja kulujen korvaamisesta tulee hylätä. Järven tilaa ovat arvioineet vakituisesti kesäasuntojaan käyttävät rannanomistajat ja Pirkanmaan ympäristökeskuksen asiantuntijat. Muistuttajan näkemys järven tilasta perustuu reilun kymmenen vuoden takaiseen muistikuvaan, koska kesäasunto on lähes käyttämätön. Selityksen liitteenä on Pirkanmaan ympäristökeskuksen suunnitteluinsinööri EE:n 20.7.2007 päivätty selvitys tilalle Tamminen RN:o 32:4 aiheutuvista vaikutuksista liittyen Vähä Kalajärven vedenpinnan nostamiseen. Selvityksen mukaan peruskartoissa olevat korkeudet kuvaavat kartoitushetken mukaista korkeutta ja niissä on usein huomattavia eroja todellisiin vedenkorkeuksiin. Joissakin tapauksissa saattaa kartassa olla korkeuslukema, joka kuvaa tilannetta ennen ko. järven laskua. Vähä Kalajärven keskivedenkorkeus on N 60 +136,35 eli 1,15 m alhaisempi kuin peruskartassa ilmoitettu korkeus. Vähä Kalajärven kunnostussuunnitelman korkeudet on sidottu maanmittauslaitoksen korkeuskiintopisteeseen nro 764231, jonka korkeus on N 60 +149,26 m. Tila Tamminen RN:o 32:4 on kartoitettu 18.7.2007. Vähä Kalajärven vedenkorkeus oli tuolloin N 60 +136,36 m eli yhden senttimetrin nykyistä keskivedenkorkeutta ylempänä. Kun keskivedenkorkeus nousee korkeuteen N 60 +136,60 m, muuttuu tilan Tamminen rannasta maa aluetta vesialueeksi paikasta riippuen 1,0 1,6 m. Maa aluetta (vesijättöä) muuttuu vesialueeksi noin 65 m 2. Ko. ranta alue on tur

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 10 vetta laiturin viereistä hiekkarantaa lukuun ottamatta. Lisäksi tilalle aiheutuu vähäistä kuivatushaittaa, millä ei kuitenkaan ole tilan puustolle käytännön merkitystä. Tilalle aiheutuvaksi haitaksi on arvioitu 65. Selvityksen mukaan tila Tamminen sijaitsee lähes kokonaan tulvakorkeuden N 60 +136,81 m yläpuolella. Tilaan kuuluva lomarakennus on pilariperusteinen ja lattian alapuolisten tukipuiden korkeudet vaihtelevat korkeuksien N 60 +137,60 137,67 m välillä. Lattian alapinta sijaitsee 80 cm tulvakorkeuden yläpuolella. Ko. rakennukselle ei aiheudu esitetystä vedenpinnan nostosta mitään haittaa. Tilan Tamminen hyödyksi on arvioitu 1 426, joten hankkeen taloudelliset hyödyt ovat 22 kertaa haittoja suuremmat. BB, CC ja DD:nn (5) muistutuksesta hakijat ovat katsoneet, että muistutus tulee aiheettomana hylätä. Uuden asianmukaisen ylisyöksypadon ja siihen tulevan läpivirtausputken rakentaminen parantavat veden tasaista virtausta alapuoliseen laskuojaan. Nykyistä tilannetta parantaa myös uuden padon suunnitelman mukainen kiveäminen ja laskuojan reunojen tiivistäminen uuden padon kohdalta. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Timo ja Margit Mustoselle tilan Kesämaa RN:o 32:1 omistajina, Orvokki, Antti, Sonja ja Topi Sorvajärvelle sekä Katja Viitalalle ja Heidi Anttilalle tilan Lahdenmäki RN:o 30:0 omistajina, Kari Silfverbergille tilan Viinikka RN:o 4:91 omistajana, Aarne ja Eila Salolle tilan Mäntyranta RN:o 4:62 omistajina, Tero ja Anja Hakalalle tilan Mäntyrinne RN:o 4:59 omistajina, Sini ja Sakari Haveriselle tilan Kivelä RN:o 4:61 omistajina, Merja ja Jorma Jokelalle tilan Kalliorinne RN:o 4:50 omistajina, Pertti Perälälle tilan Heinikorpi RN:o 4:99 omistajana, Ari Tantulle tilan Käkisalo RN:o 4:116 omistajana, Saini Kilvelle tilan Koivuranta RN:o 32:8 omistajana, Eino Kilvelle tilan Takamaa II RN:o 32:9 omistajana, Arvo ja Margit Silvalalle tilan Kalaranta RN:o 32:6 omistajina, Jari, Riitta ja Tuula Järvenpäälle tilan Metsärinne RN:o 4:51 omistajina, Mirja Eljaalalle tilan Leporanta RN:o 4:75 omistajana, Marjatta ja Tapani Österbackalle tilan Vähäkallio RN:o 4:98 omistajina, Erkki ja Inkeri Mäkelälle tilan Vähäranta RN:o 4:97 omistajina sekä Annikki Liliukselle ja Pirkko Järvensivulle tilan Kivistö RN:o 4:6 omistajina luvan Vähä Kalajärven kunnostamiseen rakentamalla pohjapato Vähäkalajärvenojaan Vähä Kalajärven vedenkorkeuden nostamiseksi Ikaalisten kaupungissa Juhtimäen ja Isoröyhiön kylissä Suunnittelutoimisto VESSMANNin laatiman ja 31.12.2006 päivätyn kunnostussuunnitelman mukaisesti. Vähä Kalajärven keskivedenkorkeus ja samalla vesilain 1 luvun 6 :n mukainen vesialueen raja maata vastaan, joka nyt on N 60 +136,35 m, on pohjapadon rakentamisen jälkeen N 60 +136,60 m. Ympäristölupavirasto myöntää luvan saajille pysyvän käyttöoikeuden pohjapadon alle jäävään noin 20 m 2 :n suuruiseen alueeseen yhtei

11 sestä vesialueesta RN:o 876:2 sekä vedenpinnan noston vuoksi vesialueeksi muuttuvaan tilaan Tamminen RN:o 32:4 kuuluvaan noin 65 m 2 :n suuruiseen alueeseen. Ympäristölupavirasto määrää pohjapadon alle jäävästä vesialueesta ja veden alle jäävästä maa alueesta maksettavaksi korvaukset lupamääräyksessä 7). Veden alle jäävän maa alueen korvaus on suoritettava vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti puolitoistakertaisena. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muuta vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Rakenteet 1) Vähäkalajärvenojan yläosaan paalulle 0+66 rakennetaan pohjapato suunnitelman liitteenä 1 olevan suunnitelmakartan 31.12.2006 osoittamaan paikkaan liitteenä 3 olevan piirustuksen 15.1.2007 mukaisesti. Padon harjan leveys on noin 1,0 m ja harjan korkeus uoman reunoilla N 60 +137,00 m. Padon keskelle rakennetaan noin 3,0 m leveä virtausaukko, jonka pohja on alimmassa kohdassa keskellä korkeudella N 60 +136,52 m ja reunoilla korkeudella N 60 +136,60 m. Padon ylävirran puoleisen luiskan kaltevuus on 1:3 ja alavirran puoleisen luiskan kaltevuus 1:7. Padon luiskat on kivettävä sekä harja ja sitä vahvistava teräslevy muotoiltava siten, että kalan kulku padon yli on mahdollista pienimpiä virtaamia lukuun ottamatta. Padon läpi tulee asentaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla putki tai muu aukko siten, että padosta purkautuva vähimmäisvirtaama on 1,5 l/s. Töiden päätyttyä järven luusuassa olevat vanhat puiset patorakenteet ja betonipato on poistettava uomasta pohjaa myöten. 2) Padon yhteyteen yleisölle helposti päästävään paikkaan on tehtävä vedenkorkeusasteikko. Töiden suorittaminen 3) Työt on toteutettava siten ja sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa vesistölle ja sen käytölle sekä niin, ettei vettä tarpeettomasti padoteta. 4) Luvan saajilla on oikeus rakentaa hankkeen toteuttamista varten tarpeelliset työmaatiet ja työpadot maanomistajien kanssa sovittaville alueille. Töiden valmistuttua työpadot ja maanomistajien vaatimuksesta työmaatiet on purettava sekä alueet saatettava asianmukaiseen kuntoon.

12 5) Töiden päätyttyä rakennustöiden jäljet on siistittävä sekä rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Kunnossapito Korvaukset 6) Luvan saajien on pidettävä pohjapato suunnitelman mukaisessa kunnossa. 7) Luvan saajien on maksettava, mikäli ei toisin sovita, kertakaikkisena korvauksena myönnetyistä pysyvistä käyttöoikeuksista yhteisen vesialueen RN:o 876:2 omistajalle Juhtimäen osakaskunnalle 20 euroa ja tilan Tamminen RN:o 32:4 omistajalle AA:lle 97,50 euroa. Korvaukset on maksettava ennen töihin ryhtymistä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Eräpäivästä lähtien korvauksille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa. Viivästyskoron määrä on kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 :ssä tarkoitettu viivästyskorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 8) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko on korvattava viivytyksettä asianomaiselle oikeudenomistajalle, ellei toisin sovita. 9) Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetusta hankkeesta aiheutuu sellainen vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota lupapäätöstä annettaessa ei ole edellytetty ja josta luvan saajat ovat vesilain mukaan vastuussa, edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen voi saattaa asian lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä, kuin hakemusasioista on vesilaissa säädetty. Tarkkailu 10) Luvan saajien on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia Vähä Kalajärven vedenkorkeuksiin ja virtaamiin Pirkanmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava ympäristökeskuksella viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailun tulokset on toimitettava tarkkailusuunnitelmassa sanotuin määräajoin ympäristökeskukselle, Hämeen työvoima ja elinkeinokeskukselle sekä Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on pyydettäessä esitettävä myös niille, joiden oikeus tai etu voi olla tiedoista riippuvainen. Luvan voimassaolo 11) Tämän lupapäätöksen tarkoittamat työt on aloitettava kolmen ja saatettava olennaisin osin loppuun viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa ja myönnetyt käyttöoikeudet raukeavat.

Ilmoitukset 13 12) Luvan saajien on hyvissä ajoin tarkoitusta vastaavalla tavalla ilmoitettava töiden aloittamisesta asianomaisille maanomistajille, Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Perustelut Luvan myöntäminen Vähä Kalajärven suurimpia ongelmia ovat alhaiset vedenkorkeudet ja kasvillisuuden lisääntyminen. Vedenpinnan noston tarkoituksena on parantaa järven vedenlaatua, kasvattaa vesitilavuutta, pienentää vedenkorkeuden vaihteluja, parantaa kalastusmahdollisuuksia ja rantojen sopivuutta virkistyskäyttöön sekä hidastaa järven rehevöitymiskehitystä. Hankkeen vaikutusalueella on 19 rantatilaa, joista 17 tilan omistajat ovat hankkeessa mukana luvan hakijoina. Lisäksi Metsähallitus on Suomen valtion omistaman metsämaan RN:o 893:1:1 puolesta antanut hankkeelle suostumuksensa ilman korvausvaatimuksia. Hankkeen seurauksena noin 65 m 2 tilan Tamminen RN:o 32:4 maaaluetta muuttuu vesialueeksi. Hankkeen toteuttamisesta aiheutuu vain lyhytaikaista veden samenemista pohjapadon alapuolella Vähäkalajärvenojassa. Hankkeesta saatavan hyödyn rahallista arvoa on vaikea arvioida. Suunnitelman mukaan hyödyn rahallinen arvo on yhteensä noin 37 000 euroa. Muille kuin hakijoiden tiloille hankkeesta aiheutuvat ennalta arvioitavissa olevat vahingot ovat yhteensä noin 500 euroa. Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hanke ei vaaranna yleistä terveydentilaa, aiheuta huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa eikä suuresti huononna paikkakunnan asutus tai elinkeino oloja. Käyttöoikeudet Vahingot ja haitat Hakijat hallitsevat omistusoikeuden nojalla yli 50 %:n osaa pohjapadon rakentamisen seurauksena veden tai rakenteiden alle jäävistä alueista. Pysyvät käyttöoikeudet voidaan myöntää vesilain 2 luvun 7 :n 1 momentin perusteella. Korvauksia määrätään maksettavaksi pohjapadon alle jäävästä vesialueesta ja veden alle jäävästä maa alueesta tilan Tamminen RN:o 32:4 omistajalle. Ympäristölupavirasto hyväksyy tältä osin hakijoiden esityksen korvausperusteista ja yksikköhinnoista, mutta on ottaen huomioon vesilain 11 luvun 6 :n säännöksen määrännyt korvauksen puolitoistakertaisena Tammisen tilan osalta.

Lainkohdat 14 Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 7 :n 1 momentti sekä 11 luvun 3, 5, 6, 14 ja 14 a Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Ympäristölupavirasto ottaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen (1), Hämeen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön (2) ja Ikaalisten kaupungin ympäristölautakunnan (3) vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto hylkää AA:n (4) sekä BB, CC ja DD:n (5) vaatimukset luvan epäämisestä perustelujen kohdasta "Luvan myöntäminen" ilmenevin perustein. Ympäristölupavirasto katsoo, että hakemusasiakirjoista saatavat selvitykset ja hakijoiden toimittavat lisäselvitykset ovat riittävät asian ratkaisemiseksi, ja hylkää AA:n vaatimuksen katselmuksen suorittamiseksi. Ympäristölupavirasto määrää AA:n omistamalle tilalle Tamminen RN:o 32:4 korvauksen pysyvän käyttöoikeuden myöntämisestä lupamääräyksessä 7). Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan AA:n tilalla olevan lomarakennuksen lattian alapinta sijaitsee noin 80 cm järven tulvakorkeutta ylempänä. Ennalta arvioiden AA:n lomarakennukselle ei aiheudu haittaa Vähä Kalajärven vedenpinnan nostosta. Asian laadun vuoksi ympäristölupavirasto hylkää myös AA:n kulujen korvaamista koskevan vaatimuksen. BB DD:n muistutuksesta ympäristölupavirasto lisäksi toteaa, että muistutusten johdosta antamassaan selityskirjelmässä hakijat ovat ilmoittaneet, että pohjapatoon rakennetaan Pirkanmaan ympäristökeskuksen määräämällä tavalla läpivirtausputki tai muu aukko, jolla parannetaan veden virtausta kuivana aikana Vähäkalajärvenojaan. Siitä on annettu määräys lupamääräyksessä 1). Veden virtausta parantaa myös nykyisten patorakenteiden poistaminen. Ennalta arvioiden pohjapadon rakentamisesta aiheutuu muistuttajan tilalle Korpirinne RN:o 4:110 ainoastaan vähäistä työnaikaista veden samentumishaittaa. KÄSITTELYMAKSU 2 300 euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista 2 (1388/2006)

MUUTOKSENHAKU Liite 15 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Aino Turpeinen Pertti Seppänen Esko Vähäsöyrinki Ulla Kuusiniemi Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet johtaja Aino Turpeinen sekä ympäristöneuvokset Pertti Seppänen ja Esko Vähäsöyrinki (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Ulla Kuusiniemi. UK/ha

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 7.12.2007. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: 020 490 121 (vaihde) telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.