TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Samankaltaiset tiedostot
Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo 1.2 Terveys ja palveluiden käyttö 1.3 Koettu hyvinvointi

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

THL:n ilmiötyö: Työikäisten päihde- ja mielenterveysongelmat yhdessä Aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmat yhdessä -työryhmä

Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, ja yli 75 miehet ja naiset

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Hyvinvointi ja huonoosaisuus. Kainuu Sokra/ISEA, DIAK Reija Paananen

HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdetilanteen kehitys vuosina

Suomalaisten mielenterveys

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari Mikko Laaksonen

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE hanke

Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) Etelä-Pohjanmaa 2013

Huono-osaisuus ja osallisuus Pohjois- Pohjanmaalla. Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-amk

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöt tilastollista tarkastelua

Päihdeavainindikaattorit

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sosiaalisten ilmiöiden ennakointi ja Metropolialueen erityispiirteet

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

M I K S I T YÖ T TÖ M ÄT E I VÄT T YÖ L L I S T Y E I VÄT K Ä T YÖ PA I K AT TÄY T Y

Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Vantaan hyvinvointikatsaus 2018

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Dokumentin sisältö. Kunnanhallitus liite nro1 Valtuusto liite nro 1 P uumala - VUOSITTAINEN RAP ORTTI 2017

Kuntakohtaista tietoa laitoshoidosta. Lähde: Stakes, SOTKAnet Tallavaara 2006

Esa Iivonen Lapsistrategia-hankkeen ohjausryhmä Evästyksiä lapsistrategiatyölle

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

TYÖIKÄISTEN EDISTÄVÄN JA EHKÄISEVÄN PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSTYÖN TOIMINTAOHJELMA

Väestötutkimustieto kuntien hyte-tiedon lähteenä - FinSote tutkimus

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

VETO vaikuttavaa elintapaohjausta ja työvalmennusta. ESR hanke, hankijana Pohjanmaa Liikunta ja Urheilu ry

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Kolme näkökulmaa huono-osaisuuteen ja huono-osaisuuden mittaaminen

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Aikuisväestön koettu hyvinvointi 13 kunnassa FinSote tutkimuksen tuloksia

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Sosiaalibarometri Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät , Säätytalo Anne Eronen

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

Kunta-HYTE -talo: Rakennetaan yhteistyörakennetta! Siun soten näkökulma

Lapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN HYVINVOINTISELVITYS

edellä kuntakokeilussa

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Transkriptio:

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin Jutta Koskinen 26.9.2019

SISÄLTÖ Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo 1.1.1 Työmarkkinoilla on kohtaanto-ongelma 1.1.2 Pienituloisuusaste on korkea 1.1.3 Paljon yksinhuoltajaperheitä 1.2 Terveys ja palvelujen käyttö 1.2.1 Alueella on korkea sairastavuus 1.2.2 Mielenterveysongelmat ovat näkyviä 1.2.3 Alkoholikuolemat laskussa päihdeongelmat moninaisia 1.3 Koettu hyvinvointi 1.3.1 Koettu psyykkinen hyvinvointi yllättää 1.3.2 Elämänlaatu keskivertoa 1.3.3 Työkyky heikkoa 2. Haasteita ja mahdollisuuksia Lähteet Sotkanet hakemisto 2.10.2019 2

Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista, maakunnittain vuonna 2018 Etelä- Keski- Pohjois- 3,1 3,1 3,5 4,1 4,3 4,4 4,5 4,6 4,6 4,7 5,1 5,1 5,3 5,5 5,8 6 6,5 6,5 7 0 2 4 6 8 2.10.2019 3

Kunnan yleinen pienituloisuusaste, 2017 Keski- Etelä- Pohjois- 9,7 11,8 12 12,3 12,8 13,4 13,4 13,4 13,6 14,1 14,4 14,4 14,7 14,8 14,9 15,4 15,7 15,8 18,1 0 5 10 15 20 Toimeentulotukea saavia enemmän kuin koko maassa keskimäärin Pienituloisuusrajan alle jää 16-23 % enemmän ihmisiä kuin koko maassa keskimäärin! 2.10.2019 4

Kelan sairastavuusindeksi, 2018 Keski- Etelä- Pohjois- 86,9 90,2 97,4 98,8 100 100,6 101,1 101,5 102,5 104,8 106,6 108,4 109,1 113,8 113,9 114,2 114,6 119,1 119,4 0,0 50,0 100,0 150,0 Myös mielenterveysongelmat ovat näkyviä Itä-Suomessa! 2.10.2019 5

Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 000 asukasta, 2017 Pohjois- Keski- Etelä- 2,9 3,3 3,3 3,4 3,8 3,8 4,3 4,6 4,7 4,8 4,8 4,9 5,1 5,2 5,3 5,3 5,6 6,7 7 0 2 4 6 8 Alkoholikuolemia yhä keskimäärin enemmän kuin muualla Suomessa Alkoholikuolemat: 31 / 100 000 36 / 100 000 38 / 100 000 43 / 100 000 2.10.2019 6

Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%), 20 64-vuotiaat, 2018 Etelä- Keski- Pohjois- 9,8 9,8 10,5 10,9 10,9 11 11,1 11,2 11,6 11,9 11,9 12,6 12,9 12,9 13,1 13,3 13,6 13,7 14,7 0 5 10 15 20 MHI-5-kysymyspatteri kartoittaa ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja positiivista mielialaa. 2.10.2019 7

Useampi kuin joka neljäs työikäinen arvioi työkykynsä heikentyneeksi ssa, ssa ja ssa Työkyvyttömyyttä yli 44 prosenttia enemmän kansalliseen keskitasoon nähden Keski- Etelä- Pohjois- 2,2 2,4 2,9 3 3 3,2 3,3 3,3 4 3,1 3,5 3,5 3,7 3,9 3,6 3,9 3,9 4 4,4 4,3 4,9 5,6 5,8 5,9 6,2 6,4 6,4 6,5 6,5 7 7,4 7,4 7,7 7,8 8,2 8,5 8,6 9,2 0 5 10 Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista 2.10.2019 8

MIHIN KATSEET TULISI KÄÄNTÄÄ? Kuinka turvataan tasapuolinen hyvinvointi ja palvelut, kun työikäinen väestö siirtyy kasvukeskuksiin? Itäsuomalaisille selkeä voimavara on, että 18 24-vuotiaat nuoret pääsevät keskivertoa paremmin koulutuksen piiriin. Kuitenkin nuorten koulussa pärjäämisessä ja työllistymisessä on haasteita: Miten saisimme lisätukea näihin selviytymisvaikeuksiin? Entä kuinka kouluissa voitaisiin tukea ja varmistaa, että sosioekonominen huonoosaisuus ei periydy? Kuinka voidaan tukea ja edistää aikuisväestön työkykyä? 2.10.2019 9

LÄHTEET Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8121. Tuloerot (Kansainvälinen Vertailu) 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 19.9.2019]. Saata-villa: http://www.stat.fi/til/tjt/2017/01/tjt_2017_01_2018-12-19_tie_001_fi.html Sotkanet tilastotietokanta: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/haku Alkoholikuolleisuus 20-64-vuotiailla / 100 000 vastaavanikäistä (ind. 192) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (ind. 2355) Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (ind. 2356) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (ind. 3219) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (ind. 3099) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (ind. 3328) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (ind. 2422) Niiden osuus, jotka uskovat, että todennäköisesti eivät jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka (%), 20-64-vuotiaat (ind. 4387) Perustoimeentulotukea vuoden aikana saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väes-töstä (ind. 294) Perustoimeentulotukea vuoden aikana saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väes-töstä (ind. 295) Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä (ind. 326) Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta (ind. 3562) Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 000 asukasta (ind. 3093) Psykiatrian laitoshoidon 18-24-vuotiaat potilaat / 1 000 vastaavanikäistä (ind. 2574) Psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus (%), 20-64-vuotiaat (ind. 4355) Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (ind. 306) Työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista (ind. 2424) Työttömät, % työvoimasta (ind. 181) Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista (ind. 3071) 10

Kiitos mielenkiinnostasi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus www.isonet.fi