Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004

Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 Itä-Suomen yliopisto Oikeustieteiden laitos Kriminologian menetelmät 22.4.2015 Jaana Johanna Kautto 242415 Miia Kilpeläinen, Matti Tolvanen

II SISÄLLYS LÄHTEET....III 1 JOHDANTO....1 2 TUTKIMUSKYSYMYS. 2 2.1 Taustat ja tavoitteet. 2 2.2 Rajaukset. 3 2.2 Metodit....3 3 TUTKIMUKSEN ARVIOINTIA 3.1 Tutkimuksen rakenteesta ja sisällöstä.....5 3.2 Tutkimuksen luotettavuudesta ja vakuuttavuudesta... 6 3.3 Vaihtoehtoisista metodivalinnoista..... 7 3.4 Tutkimuksen onnistuneisuus ja kritiikki.....7 4 LOPUKSI....9

III LÄHTEET KIRJALLISUUS Sirén, Reino Lehti, Martti: Musta Maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, (Helsinki 2006).

1 JOHDANTO Kriminologian menetelmät on ensimmäinen seminaarimuotoinen kurssini kandidaatin seminaaria lukuun ottamatta. Tällainen tutkimuksen analysoiminen ja sen kriittinen pohdinta on minulle ihan uusi asia, ja onkin jännittävää alkaa kirjoittaa seminaarityötä menetelmällä, jollaista ei ole koskaan aiemmin käyttänyt. Erityisen mielenkiintoista tällaisessa menetelmässä on se, ettei lähdeaineistoa tarvitse juurikaan käyttää, ja koko kirjoitelma perustuu omaan pohdintaan ja kriittiseen arviointiin. Valitsin tämän kirjoitelman pohjaksi Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 2006 julkaiseman tutkimuksen, tarkemmin sanottuna vaikutusanalyysin, Musta maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004. Mitään erityistä syytä valinnalle ei ollut. Olen ennen oikeustieteiden laitokselle siirtymistä opiskellut siviilioikeutta, ja rikosoikeus on näin ollen jäänyt hieman vieraaksi oikeudenalaksi, olkoonkin, että pidän sitä jopa siviilioikeutta mielenkiintoisempana. Nyt suorittaessani OTM-tutkintoa, aion perehtyä paremmin rikosoikeudellisiin asioihin, ja juuri tämä seminaarikurssi saa toimia sysäyksenä uuden oikeudenalan valloituksessa. Kirjoitelmani rakenne on seuraavanlainen: aluksi esittelen pääpiirteissään edellä mainitsemaani tutkimusta. Esittelen tutkimuskysymyksen ja tutkimuksessa käytetyt metodit ja rajatun tutkimuskysymyksen. Tämän jälkeen kerron tutkimuksen rakenteesta ja sisällöllisestä selkeydestä, lisäksi arvioiden sen luotettavuutta ja vakuuttavuutta. Tämän esittelyn jälkeen on vuorossa pohtia sitä, olisiko samalla tavalla aseteltuun tutkimuskysymykseen ollut mahdollista saada vastausta jollakin vaihtoehtoisella metodilla. Lopuksi tuon esille mielipiteeni tutkimuksen onnistuneisuudesta ja mahdolliset kritiikin kohteet. Seuraavaksi siirryn esittelemään pääpiirteissään edellä mainitun tutkimuksen taustat ja tavoitteet, sekä metodit ja rajaukset. Tämän jälkeen siirryn kriittisellä otteella pohtimaan tutkimuksen sisältöä ja tuloksia.

2 2 TUTKIMUSKYSYMYS Reino Sirénin ja Matti Lehden laatima tutkimus Musta Maaliskuu? Väkivalta ja alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004 on perusteellinen selvitys siitä, kuinka vuoden 2004 aikana Suomessa tehdyt alkoholipoliittiset muutokset ja niiden aikaansaama alkoholinkulutuksen lisääntyminen vaikuttivat väkivaltatilastoihin kyseisen vuoden aikana. Tutkimuskysymys kyseisessä vaikutusanalyysissä on, liittyikö vuonna 2004 ajankohtiin, jolloin alkoholinkulutusmerkittävästi kasvoi, tilastollisesti havaittavaa kasvua myös poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa ja poliisin kenttä- ja hälytystehtävissä tai niiden rakenteessa. Perusteelliseksi tutkimusta on aiheellista kuvailla siksi, että huomioon on otettu alueelliset erot, erot miesten ja naisten väkivaltarikoksissa, sekä eri alkoholikäyttäjäryhmissä ilmenevät muutokset. Kyseisessä tutkimuksessa ei ole selvitetty ensin sitä, missä määrin alkoholin kulutus on seuraavaksi esittelemieni alkoholipoliittisten muutosten myötä kasvanut, vaan Sirén ja Lehti käyttävät lähteenä ja tutkimuksensa pohjana Österbergin vuonna 2005 tekemää tutkimusta siitä, kuinka alkoholin kulutus vuonna 2004 kasvoi. 1 Seuraavissa kappaleissa esittelen lyhyesti tutkimuksen taustat ja tavoitteet rajauksineen, sekä tutkimuksessa käytetyt metodit. 2.1 Taustat ja tavoitteet Vuonna 2004 Suomessa tapahtui kolme alkoholijuomien kulutukseen vaikuttanutta muutosta; tammikuun alussa poistettiin Suomeen muista EU-maista saapuvien matkustajien alkoholijuomien verovapaata tuontia rajoittaneet kiintiöt. Edelleen saman vuoden maaliskuussa alkoholijuomien valmisteveroja alennettiin merkittävästi, jonka jälkeen vielä toukokuussa alkoholijuomia koskevat tuontirajoitukset poistuivat myös Viron osalta, kyseisen maan liityttyä EU-jäseneksi. Ennen tutkimusta oli tiedossa se, että edellä mainittujen kolmen alkoholipoliittisen muutoksen johdosta alkoholin kulutus oli Suomessa kyseisenä vuonna kasvanut vuositasolla noin kymmenen prosenttia. 2 Koska viimeisen sadan vuoden aikana jokaista merkittävämpää alkoholin kulutuksen kasvukauteen on lieveilmiönä liittynyt lisääntynyt väkivaltarikollisuus 3, on Sirénin ja Lehden tutkimus tästä perusteltu. Kysei- 1 Österberg Alkoholin kulutuksen kasvu vuonna 2004. 2 Österberg 2005 3 Sirén Lehti 2006 s. 9

3 sessä vaikutusanalyysissä tarkoituksena siis oli selvittää alkoholinkulutuksen kasvun ja mahdollisen lisääntyneen väkivaltarikollisuuden suhde, ja sen mahdollinen lisääntyminen vuoteen 2003 verrattuna. Ennakko-olettamana tutkijoilla oli, että alkoholin kulutus oli lisääntynyt erityisesti alkoholin suurkuluttajien keskuudessa, ja näin ollen tähän alkoholinkäyttäjäryhmään kuuluvien henkilöiden väkivaltakäyttäytyminen olisi lisääntynyt. Tämä olettamus perustui siihen, että Suomessa on kaksi kertaa aiemmin toteutettu vastaavanlainen alkoholipolitiikan lievennys, joka johti huomattavaan väkivaltarikollisuuden lisääntymiseen. 4 Tutkimuksessa huomioitiin sekin, onko väkivaltarikollisuus kasvanut viimeisimmän muutoksen myötä yhtä merkittävästi, kuin kahden aikaisemman muutoksen seurauksena. Huomioon on otettu myös vaihtoehtoisia selitysmalleja lisääntyneelle väkivaltarikollisuudelle. 2.2 Rajaukset Kyseisessä vaikutusanalyysissä on otettu tarkastelun kohteeksi nimenomaan vuonna 2004 tilastoitu väkivaltainen käyttäytyminen, selvittäen näin ensisijaisesti sitä, millainen vaikutus kyseisenä vuonna tehdyillä alkoholipoliittisilla muutoksilla ja tästä seuranneella alkoholin kulutuksen lisääntymisellä oli väkivaltatilastoihin vuoteen 2003 verrattuna. Tutkimus on lisäksi rajattu koskemaan väkivaltarikoksista nimenomaan henkirikoksia sekä pahoinpitelyjä. Lisäksi hälytys- ja kenttätehtäviä tarkasteleva osuus tutkimuksesta on rajattu koskemaan ainoastaan Helsinkiä. Tutkimuksessa on otettu huomioon alueellisten erojen lisäksi sukupuolten välisen väkivaltarikollisuuden määrä. Lisäksi huomioon on otettu eri ikäryhmät ja alkoholin käyttäjien eri ryhmät, kuten suur- ja kohtuukuluttajat, sekä ongelmakäyttäjät. 2.3 Metodit Sirénin ja Lehden tutkimuksenmetodina on, kuten tämäntyylisessä tutkimuksessa perusteltua on, empiirinen, tilastollinen analysoiminen. Käytetty aineisto oli pääasiassa saatu Tilastokeskuksen järjestelmistä. Poliisin hälytys- ja kenttätehtävienmääristä tiedot on saatu poliisin omasta päivystyskeskusjärjestelmästä (Päike). Edellä mainittuja tilastoja on tutkittu siinä valossa, onko henkirikosten ja pahoinpitelyiden määrässä, sekä poliisin hälytys- ja kenttätehtävissä tapahtunut vuonna 2004 muutoksia, ja voivatko nämä muutokset olla yh- 4 Vuonna 1920 ja 1969-1974

4 teydessä vuoden 2004 alkoholipoliittisten muutosten aiheuttamaan lisääntyneeseen alkoholinkulutukseen.

5 3 TUTKIMUKSEN ARVIOINTIA 3.1 Tutkimuksen rakenteesta ja sisällöstä Rakenteellisesti tutkimus on koottu erittäin onnistuneesti. Aluksi oli esitelty lyhyesti, mutta kuitenkin riittävän kattavasti tutkimukseen johtaneet syyt ja tutkimuksen taustat. Österbergin vuonna 2005 tekemästä tutkimuksesta oli tuotu esille keskeisimmät, tehtävään tutkimukseen keskeisimmin liittyvät teemat ja tutkimustulokset. Alussa oli lisäksi esitelty suomalaisten alkoholin ja aggressiivisuuden välistä suhdetta. Myös aiempien vuosien alkoholipoliittisista muutoksista johtuneet alkoholinkäytön lisääntymisen seurauksena lisääntyneet väkivaltaisuudet oli esitelty, mikä alusti hyvin nykytilannetta ja antoi eheän kokonaiskuvan nykytilanteesta. Historiallisen näkökulman mukaan ottaminen tähän tutkimukseen helpotti tutkimuksen hahmottamista ja auttoi ymmärtämään tutkimuksen lukemista. Esitetyt kuviot, kaaviot ja diagrammit oli avattu lukijaystävällisesti, ja jokainen kuvio oli sanallisesti selitetty ymmärrettävästi. Tällaisessa tutkimuksissa kuvioiden käyttö on todella perusteltua, sillä se havainnollistaa muutoksia paremmin, kuin pelkkä sanallinen ilmaisu. Kappalejaottelu oli niin ikään onnistunut, eri osiot tutkimuksesta oli jaoteltu selkeästi omiksi luvuikseen, mikä teki tutkimuksen tarkastelemisesta helppoa ja ymmärrettävää. Lisäksi jokaisen luvun loppuun oli koottu erittäin tiivis kooste sadusta tutkimustuloksesta kunkin tutkimuksen eri osiosta. Lopuksi tutkijat olivat koonneet yhteenvedon, jossa tarkasteltiin tutkimuksen keskeisimpiä kohtia ja johtopäätöksiä, sekä peilattiin saatuja tutkimustuloksia hypoteeseihin. Sisällöllisesti tutkimus vastasi alussa asetettuun tutkimuskysymykseen. Tutkimustulokset oli esitetty selkeästi ja huomiota oli kiinnitetty vain niihin asioihin, jota tutkimuksessa oli tarkoituksenakin selvittää. Ajoittain teksti tosin oli tulvillaan sellaisia sanoja, jotka eivät kokemattomalle tutkimusten lukijalle avautuneet, ja olisin toivonut tällaisten termien avaamista niin, että ne olisivat olleet kenen tahansa lukijan ymmärrettävissä. Itse tutkimustulokset oli kuitenkin selitetty hyvin ymmärrettävästi ja selkokielisesti. Lähinnä nämä kummalliset tutkija-termit ilmenivät niissä osioissa, kun esiteltiin sitä, kuinka saatu tutkimustulos on saatu aikaan, joten niillä ei ollut häiritsevää osuutta tutkimuksen ymmärtämisen kannalta. Kaiken kaikkiaan rakenne ja sisältö olivat tässä tutkimuksessa onnistuneet ja

6 asiantuntijuus ja kokeneen tutkijan tausta näkyi sekä tutkimuksen rakenteessa, että sisällössä. 3.2 Tutkimuksen luotettavuudesta ja vakuuttavuudesta Sekä Sirén että Lehti ovat sellaisia tutkijoita, joiden nimi on oikeustieteellisissä tutkimuksissa usein näkyvillä, ja tästä johtuen en missään vaiheessa tutkimukseen tutustumista osannut asettaa kyseenalaiseksi heidän argumenttejaan ja asiantuntijuuttaan. Pidän tutkimusta erittäin luotettavana ensinnäkin juuri siksi, että tekijöinä ovat olleet kokeneet tutkijat. Toiseksi, en näe syytä epäillä tutkimuksen luotettavuutta, kun aineisto on saatu tahoilta, joihin on perusteltua aihetta luottaa. 5 Lisäksi tutkijat olivat poikkeuksetta perustelleet argumenttinsa sekä valitsemansa keinot todella hyvin. Esimerkiksi, ennen kuin ehdin ihmetellä sitä, miksi poliisin hälytys- ja kenttätehtävien osalta tarkastelunkohteeksi oli otettu pelkästään Helsinki, oli perustelu jo esitetty. 6 On kuitenkin mainittava se, että kun on kyseessä tällainen tutkimus, jossa tutkitaan jonkin ilmiön vaikutusta toiseen, on kiinnitettävä huomiota tuloksen luotettavuuden osalta siihen, onko saadulle tulokselle jotakin muuta, vaihtoehtoista selitysmallia. Vaikka historia osoittaakin sen, että alkoholinkäytön lisääminen on perinteisesti lisännyt Suomessa myös väkivaltaista käyttäytymistä, on otettava huomioon se, onko kyseisenä ajankohtana tapahtunut jotakin muuta, mikä on voinut vaikuttaa väkivaltarikollisuuden kasvuun. Tutkijat tosin olivat asiantuntevasti ottaneet tämänkin seikan huomioon, ja kunkin erillisen tutkimustuloksen osalta analysoineet niitä vaihtoehtoisia syitä, jotka ovat voineet vaikuttaa saatuun tulokseen. Kuitenkin, kokonaisuutena arvioiden tällaista tutkimusta ei sen luonteen vuoksi voida pitää sataprosenttisen luotettavana, vaikka kiistatonta onkin se, että saatu tutkimustulos, eli väkivaltarikollisuuden lisääntyminen nimenomaan vuonna 2004 on ainakin jossain määrin ollut yhteydessä alkoholipolitiikan merkittäviin muutoksiin ja tästä seuranneeseen suomalaisten alkoholin kulutuksen lisääntymiseen. Luotettavuuden lisäksi tutkimus oli myös vakuuttava. Tähän pääasiallisena syynä oli se, että tutkijoiden argumentit olivat hyvin asiallisesti perusteltuja, ja tutkimus oli erityisen 5 Tilastokeskus sekä poliisin oma järjestelmä 6 Rajaus koskemaan vain Helsinkiä oli valittu siksi, että voidaan varmistua yhdenmukaisista käytännöistä, koska Helsinki on huomattavan suuri poliisipiiri, jossa erilaatuisia tehtäviä on paljon. Lisäksi tehtävien määrittelyt ja Päike-järjestelmän käyttö on Helsingissä vakiintunutta. Tämä mahdollistaa luotettavimman mahdollisen tuloksen saamisen.

7 hyvin alustettu ja tutkimus toteutettu huolellisesti. Lisäksi tutkimustulokset oli esitelty vakuuttavasti ja johdonmukaisesti, mikä ei antanut aihetta pitää tutkimusta millään tavalla kyseenalaisena. 3.3 Vaihtoehtoisista metodivalinnoista Tällainen vaikutusanalyysin tekemiseen ei voida lähtökohtaisesti käyttää järkevällä tavalla muunlaista menetelmää kuin tässä tutkimuksessa käytetty empiirinen tilastollinen analyysimenetelmä, nimenomaan kun tutkimuskysymyksenä on se, onko lisääntynyt alkoholinkäyttö johtanut väkivaltarikollisuuden lisääntymiseen. Olisi mahdotonta ajatella esimerkiksi, että vastaus tähän kysymykseen saataisiin haastattelemalla ihmisiä satunnaisesti kadulla. Tilastot kertovat luotettavalla tavalla kaunistelematta erilaisten asioiden esiintyvyydestä, ja näin ollen valittu metodi tämänkaltaiseen tutkimukseen oli erittäin perusteltu ja oikeastaan ainoa oikea. Myös se aineistojen lähteeksi valitut tahot oli tarkoin ja perustellusti valittu. Metodivalinnat eivät jätä varaa kritisoinnille. 3.4 Tutkimuksen onnistuneisuus ja kritiikki Olen opiskeluaikanani tutustunut erilaisiin tutkimuksiin jonkin verran, mutten kuitenkaan pidä itseäni kokeneena tai hyvänä tutkimusten lukijana ja tulkitsijana. Olen myös törmännyt todella huonoihin tutkimuksiin, ja vertailukohtaa näin ollen jonkin verran löytyy. Sirénin ja Lehden tekemä tutkimus oli kokonaisuudessaan erittäin onnistunut niin tutkimuskysymyksen asettelun, valittujen metodien, sekä tutkimuksen rakenteen ja sisällönkin osalta. Ainoa kritiikille sijaa jättävä tekijä oli jo edellä mainitsemani ajoittainen käsitteiden ymmärtämisen vaikeus. Lisäksi osa käytetyistä graafisista ilmaisuista oli hieman vaikeasti tulkittavia tällaiselle kokemattomalle kuvioiden tulkitsijalle, mutta uskon siitä huolimatta kuvioiden ilmaisun olleen tarkoituksenmukaista. Lisäksi jokainen kuvio oli selostettu sanallisesti oikein ymmärrettävällä tavalla. Tutkimus oli huolellisesti tehty, ja lisäksi sen jäsentäminen yhdeksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi oli tehty todella hyvin. Tutkimus eteni loogisesti ja johdonmukaisesti. Siinä oli selkeä aloitus, jossa kuvattiin hyvin tutkimuksen sisältö ja tutkimuskysymys sekä metodit. Itse tutkimuksen sisältö oli esitetty tiivistetysti ja selkeästi, ja lopuksi onnistuttu poimimaan ja kokoamaan tutkimuksen keskeisen kohdat omaksi lopetuskappaleeksi. Kaiken

8 kaikkiaan tutkimus vastasi siihen asetettuun tutkimuskysymykseen, metodit olivat tarkoituksenmukaisia ja aineiston kerääminen ja kokoaminen oli tehty hyvin.

9 4 LOPUKSI Loppuun kokoan hieman tuntemuksia tämän kirjoitelman tekemisestä, sekä palautetta Kriminologian menetelmät- kurssista. Kuten jo alussa mainitsin, tämä oli ensimmäinen tutkimusanalyysi, jonka olen tehnyt. Vaikka aluksi minua hirvitti, osaanko kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin ja kuinka vaikeaksi tällaisen täysin uudentyylisen kirjoittaminen muodostuu, onnistuin kuitenkin mielestäni melko hyvin, eikä tutkimuksen analysoiminen tuntunut vaikealta tai vastenmieliseltä. Tehtävänannosta en voi sanoa mitään negatiivista, olen tyytyväinen, että valitsin tämän kurssin, vaikka tämän kirjoitelman laatiminen hieman epäilyttikin. Juristi tulee työssään varmasti tarvitsemaan myös tällaista tilaston tulkintataitoa, johon tämä kurssi antoi hyvät valmiudet. Työmäärältään kurssi oli juuri sopiva, ja seminaarimuoto sopii tällaiselle kurssille oikein loistavasti. Taitoni analysoivan kirjoitelman tekijänä kasvoivat tämän kurssin ja kirjallisen työn johdosta, ja tulevaisuudessa kynnys lähteä kokeilemaan uusia kirjoittamisen muotoja ja uudenlaisia erilaisia kursseja, on paljon matalampi kuin ennen tätä kurssia.