16.04.2010 Ohjeet tuontispermaa käyttäville sikaloille 1. Tuontispermaa vastaanottavaa tilaa koskevat vaatimukset 1.1. Vastaanottava tila on mukana Sikaloiden terveysluokitusrekisterissä (Sikava) ja kuuluu sikaterveydenhuollon erityistasolle. 1.2. Eläinlääkäri tekee seurantakäynnin sikalaan kerran kuukaudessa ja käynneistä tehdään käyntidokumentti Sikavan terveydenhuoltokäyntilomaketta käyttäen. Käyntidokumentin tiedot toimitetaan rekisteriin (joko eläinlääkäri tallentaa ne itse tai käyntidokumentti lähetetään Sikavalle). Tuontien loputtua tai kun tuonneissa on tauko, käyntiväli voidaan muuttaa kahdeksi kuukaudeksi ETT:n luvalla. 1.3. Sikalassa noudatetaan tautisuojauksessa ETT:n ohjeita (liitteinä: ETT:n 10 ohjetta, tautisulku ja ohjeet raadon säilytyksestä keräilyä varten) 1.4. Mikäli tilalla havaitaan poikkeavia oireita tai lisääntynyttä sairastuvuutta/kuolleisuutta lähetetään eläinlääkärin harkinnan mukaan veri- ja/tai elinnäytteitä Eviraan tutkittavaksi. 1.5. Muualta kuin Norjasta tai Ruotsista spermaa tuotaessa ETT ry antaa tapauskohtaisesti lisäohjeita (esim. tuonti vain karanteeniyksikköön). 2. Siitoseläinten myynti tuontispermaa vastaanottaneelta tilalta: 2.1. Norjalaista tuontispermaa käyttävät tilat ei karanteeni- eikä tutkimusvaatimuksia. 2.2. Ruotsalaista tuontispermaa käyttävät tilat 2.2.1. Karanteeni ja tutkimukset mikäli spermaa tuodaan jatkuvasti (= tuontien väli alle 4 viikkoa): eläinten myynti tilalta vain myyntikaranteenin* kautta! - Myytävät siitoseläimet ovat erillisessä myyntikaranteenissa* vähintään 30 vrk. - Mikäli myytävissä eläimissä tai tilalla havaitaan tarttuvien tautien oireita, lisääntynyttä sairastuvuutta tai kuolleisuutta, kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä omaan hoitavaan eläinlääkäriin /teurastamon terveydenhuoltoeläinlääkäriin. Eläinlääkärin harkinnan mukaan lähetetään veri- ja/tai elinnäytteitä Eviraan tutkittavaksi. - Karanteenin aikana (vähintään kahden viikon karanteenissa olon jälkeen) eläimistä otetaan eläinlääkärin toimesta verinäytteet ja tutkitaan serologisesti Evirassa: PRRS TGE/PRCV Näytemäärä määritellään karanteenissa olevien sikojen lukumäärän mukaan tapauskohtaisesti. Näytteenotto voidaan suorittaa terveydenhuoltokäynnin yhteydessä. - Eläimet vapautuvat karanteenista, kun näytteet on tutkittu ja todettu negatiivisiksi eikä eläimissä ole havaittu tarttuviin tauteihin viittaavia oireita sekä muita ETT:n ohjeita on noudatettu (käyntidokumentit rekisterissä kunnossa).
2.2.2. Tutkimukset, mikäli spermaa tuodaan jaksottain (tuontien väli yli 4 viikkoa): - Tilalta voidaan myydä eläimiä pitoon, kun tuontispermalla siemennetyt emakot on tutkittu kolme viikkoa viimeisen siemennyksen jälkeen ja todettu kyseisten tautien osalta negatiivisiksi. PRRS TGE/PRCV 2.3. Tanskalaista tai saksalaista tuontispermaa käyttävät tilat OHJEISTETAAN TAPAUSKOHTAISESTI ERIKSEEN. 3. Välityseläinten myynti Välityseläimiä saa myydä vain kertatäyttöisiin kansallisen tason lihasikaloihin, edellyttäen että 1. kohdan vaatimuksia on noudatettu. Välityseläimet haetaan Sikavan erityistason sääntöjen mukaan: Sikojen siirrot / myynti eteenpäin: kaikki sikalasta lähtevät eläimet lastataan lastaustilan tai lastausvaunun kautta, ja tilat/vaunu pestään lastauksen jälkeen uudistuseläinkuljetus järjestetään erillisenä välitys- ja teurassikojen sekä poistoemakoiden kuljetus: sikalan erityistaso otetaan huomioon, ja siat lastataan lastaustilan/lastausvaunun kautta. Nämä pitää lastata sikalasta vähintään kansallisen tason kuljetuksiin Muualta kuin Norjasta tai Ruotsista spermaa tuotaessa ETT ry antaa tapauskohtaisesti lisäohjeita 4. Eläinten myynti teuraaksi Tilojen, jotka käyttävät säännöllisesti tuontispermaa, teuraseläimet haetaan erityistason sääntöjä noudattaen (kts. edellä välityseläinten myynti). Haun edellytyksenä on, että kohdan 1. vaatimuksia on noudatettu. Muualta kuin Norjasta tai Ruotsista spermaa tuotaessa ETT ry antaa tapauskohtaisesti lisäohjeita *Myyntikaranteeni - Myytävät eläimet siirretään kertatäyttöiseen myyntikaranteeniin vähintään 30 vrk ajaksi. - Myyntikaranteenissa noudatetaan seuraavia ohjeita: Karanteeniosaston on sijaittava mieluimmin erillisessä rakennuksessa tai selvästi erillään varsinaisesta sikalasta eikä sieltä saa olla välitöntä kulku-, ilma- eikä lannanpoistoyhteyttä muuhun sikalaan. Karanteeniosastossa on oltava erilliset eläinten hoidossa tarvittavat välineet. Sikojen hoitajalla on karanteeniosastossa oltava eri suojavaatetus kuin työskennellessään varsinaisessa sikalassa. Mahdollisista muista kävijöistä on pidettävä kirjaa ja kävijöille on tarjottava suojavaatetus ja jalkineet. Jos karanteeniosastoon tuodaan uusia sikoja 30 vrk:n kuluessa, on kaikkia karanteeniosastossa olevia sikoja pidettävä osastossa 30 vrk viimeisen eläimen tuonnista lukien. Myyntikaranteenissa on käytettävä tautisulkua (liite 2). Tilan ja myyntikaranteenin tautisuojauskäytännöt käydään läpi eläinlääkärin toimesta, joka tekee käynnistä merkinnän terveysluokitusrekisteriin (= muu thkäynti ja selvitysosioon merkintä myyntikaranteeni) tai lähettää dokumentin ETT:lle. Mikäli myytävissä eläimissä tai tilalla havaitaan tarttuvien tautien oireita, kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä omaan hoitavaan eläinlääkäriin / teurastamon terveydenhuoltoeläinlääkäriin.
Liite 1 TAUTIRISKIEN HALLINTA SIKALOISSA Tuottaja voi itse vaikuttaa eläintensä terveyteen ja vähentää huomattavasti riskiä, etteivät tarttuvat eläintaudit leviä tilalle. Seuraavassa on esitetty kymmenen toimenpidettä, jotka eivät maksa paljon, mutta voivat estää tilan talouden kannalta merkittävien eläintautien leviämisen sikalaan. Osa ohjeista on enemmän suosituksia, joiden pohjalta voi maalaisjärjellään kehittää tilan tautiturvaa. 1. ELÄINAINEKSEN OSTO Muista, että eläimen ostajana sinulla on oikeus ja velvollisuus esittää myyjälle eläinten terveyteen liittyviä vaatimuksia. a.) Jos hankit eläimiä tai spermaa ulkomailta tai ostat TUONTIELÄIMIÄ, varmistu, että ne on tuotu ETT:n ohjeiden mukaisesti. Tällöin on varmistettu, että tarttuvien tautien varalta tarpeelliset tutkimukset ja muut toimenpiteet on tehty, jolloin mahdolliset piilevätkään taudit eivät leviä tilallesi tai naapuriin ja lähialueelle. Elävien sikojen tuonti Suomeen aiheuttaa aina eläintautiriskin! b.) KOTIMAASTA eläimiä ostettaessa on tärkeää saada tietoa lähtösikalan terveydentilasta. Varmista, että lähtösikala täyttää kansallisen tason vaatimukset eli on terveysluokassa. Käytä ostetuille siitoseläimille vastaanotto KARANTEENIA (4vk), jonne voit laittaa vieroitettuja porsaita testiporsaiksi. Karanteenin tarkoituksena on paitsi ehkäistä mahdollisten uusien taudinaiheuttajien leviäminen, niin myös uuden arvokkaan eläimen sopeuttaminen tilan omaan mikrobikantaan. Hanki lihasikalaan ainoastaan terveysluokitusrekisterissä olevilta tiloilta porsaita. Älä hanki välitysporsaita yhdistelmäsikalaan. 2. ELÄINTEN MYYNTI Kun tilasi eläimiä haetaan teuraaksi tai välitykseen, huolehdi siitä, ettei eläinten hakijoiden tarvitse kulkea kaikkien eläintilojen läpi. Sikaloihin suositellaan erillistä lastaushuonetta ja omia ajolevyjä. Eläinkuljettajille on syytä tarjota talon puolesta suojavaatetus ja -jalkineet sekä käsien ja saappaiden pesu- ja desinfiointimahdollisuus. 3. REHUT Osta rehusi vain niiltä yrittäjiltä, jotka ovat ETT:n julkaisemalla POSITIIVILISTALLA (huom. jälleenmyyjät ja kivennäisja vitamiinivalmisteiden myyjät eivät kuulu positiivilistatoiminnan piiriin). Listaa julkaistaan mm. Maaseudun Tulevaisuudessa ja Landsbygdens Folkissa ja sille pääsevät vain ne yrittäjät, jotka noudattavat salmonellan leviämistä estäviä toimenpiteitä. Jos itse tuot maahan rehua, varmista, että tuontierä tutkitaan Suomessa salmonellan varalta ennen käyttöön ottoa. Säilytä tutkimustodistus. Älä syötä sioille RUOKAJÄTETTÄ! Jos sikalassa käytetään elintarviketeollisuuden sivutuotteita (esim. leipomotuotteet) varmista ettei se sisällä lihaa (pizzat, lihapiirakat tms.). 4. VIERAILIJAT Päästä eläinsuojiisi vain välttämättömät vierailijat( lomittaja, seminologi, eläinlääkäri, neuvoja, testaaja, pakolliset tarkastajat tms.). Käytä tautisulkua: tarjoa vierailijoille puhdas ja kuiva suojavaatetus sekä saappaat (lyhyelle käynnille riittävät myös muoviset jalkinesuojat). Penkki sisäänkäynnin yhteydessä helpottaa suojakenkien ja -vaatteiden vaihtoa. Varaa vierailijan työvälineitä varten tukeva, esim. sanomalehdillä päällystetty, hyvin valaistu pöytätaso. Järjestä käsien ja työvälineiden pesumahdollisuus. Desinfiointiainealtaat ovilla ovat oikein käytettyinä suoja eläintauteja vastaan (puhdas liuos kävijöille, altaaseen vain pestyin saappain); väärin käytettyinä ne saattavat toimia taudinlevittäjinä! 5. ULKOMAAN MATKAT JA ULKOMAISET VIERAILIJAT Pukeudu kertakäyttöisiin suojavaatteisiin, jos vierailet ulkomaan matkoilla eläintiloilla. Älä mene kotimaassa eläintiloihin ennen kuin aikaisintaan 48 tuntia matkan jälkeen virustautien leviämisen estämiseksi. Sauno matkan jälkeen perusteellisesti, pese matkalla käytetyt vaatteet ja desinfioi kengät. Myös muut matkavarusteet, kuten laukut, voi kuumentaa saunassa muutaman tunnin ajan. Älä tuo eläinperäisiä tuotteita tuliaisiksi ulkomaan matkoilta! Jos olet saanut matkallasi ripulin, varmistu ettet ole salmonellan kantaja. Tauti voi tarttua välitykselläsi tilasi eläimiin! Vierailuja maihin, joissa esiintyy helposti leviäviä eläintauteja, ei suositella. Tällaisista maista tulevia vierailijoita ei päästetä tuotantoeläintiloihin. Ulkomaisia vierailijoita koskee myös 48 h:n sääntö sekä suojavaateohje. Sikaruttovaaran vuoksi ei ole suositeltavaa osallistua villisian metsästykseen Baltian maissa tai Keski-Euroopassa.
6. MUUT KOTIELÄIMET JA HAITTAELÄIMET Muiden kotieläinten paikka ei ole tuotantoeläintiloissa. Koiria ei tule päästää tuotantotiloihin ja kissojakin vain kohtuullinen määrä hiirien ja rottien hävittämiseksi. Haittaeläimet voivat toimia tautien (leptospira, dysenteria, salmonella) levittäjinä, joten jyrsijät tulee hävittää säännöllisesti, ja rehut suojata linnuilta (katetut rehusiilot ja -astiat, tuuletus- yms. aukkoihin verkkoa jne.). Älä ruoki villilintuja tuotantorakennusten tai rehuvarastojen läheisyydessä. Jos tilalla harjoitetaan turkistarhausta, on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta ja käyttää eri jalkineita ja suojavaatetusta muissa kotieläintiloissa. Turkiseläinten rehut ja ulosteet saattavat levittää esim. salmonellaa muihin tuotantoeläimiin. 7. TARTUNTAKETJUN KATKAISU, TARTUNTAPAINEEN LASKU Huom! Käytä tautisulkua: vaihda sikalaan tullessa työvaatteet ja jalkineet ja käytä osastokohtaisia saappaita. Tuotantotilojen yleisestä HYGIENIASTA huolehtiminen (lannanpoisto, karsinoiden säännöllinen puhdistus, riittävä ilmanvaihto, kärpästen torjunta jne.) vähentää tautiriskiä. Eläintiheyden nousu lisää tartuntapainetta, sillä yleensä taudit leviävät eritteiden tai toisen eläimen kosketuksen välityksellä. Pidä kulkureitit puhtaana. Lihasikaloissa on pyrittävä KERTATÄYTTÖÖN ja emakkotiloilla RYHMÄPORSITUKSEEN. Ikäraken-teeltaan yhtenäinen eläinaines on vastustuskyvyltäänkin yhtenäisempi ja tautien vastustamisen kannalta suotavampi. Lisäksi tilat voidaan erien välillä puhdistaa tehokkaasti tartuntojen hävittämiseksi. OSASTOINTI vähentää tartuntapainetta ja helpottaa infektioketjun katkaisua. ITSESTÄÄN KUOLLEIDEN ELÄINTEN HÄVITYKSESTÄ huolehditaan määräysten mukaisesti. Raadot toimitetaan sikatiheällä alueella keräilyyn; muista toimintavaihtoehdoista on neuvoteltava eläinlääkärin kanssa. 8. ELÄINTEN VASTUSTUSKYVYN LISÄÄMINEN Eläinten vastustuskykyyn voi vaikuttaa monin tavoin. Tarttuvien tautien saneeraus (porsasyskä, kapi, dysenteria) ja säännöllinen loishäätö parantavat sikojen hyvinvointia, lisäävät kasvua, parantavat rehuhyötysuhdetta ja vähentävät lääkitysten tarvetta. TUOTANTO-OLOSUHTEITA ja -MENETELMIÄ kehittämällä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia lajille ominaiseen käyttäytymiseen vähennetään eläinten kokemaa stressiä ja vaikutetaan vastustuskykyyn. Porsastuotantosikaloissa vastustuskykyä parannetaan säännöllisen ROKOTUSOHJELMAN avulla. Suunnitelmallinen ruokinta ja riittävä veden saanti edesauttavat eläinten mahdollisuuksia tuottaa tehokkaasti ja pysyä terveenä. Tarkasta juomakupit ja nipat säännöllisesti. 9. TERVEYDENHUOLTO JA TAUTISEURANTA Liity Sikaloiden terveysluokitusrekisteriin ja kansallisen terveydenhuollon piiriin. Varmista, että sikala terveydenhuollon osalta täyttää kansallisen tason vaatimukset: Tee ETU-terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa. Eläinlääkärin laatiman terveydenhuoltosuunnitelman avulla ongelmakohtia pyritään suunnitelmallisesti vähentämään ja tuottavuutta nostamaan. Huolehdi, että eläintesi sairauksista ja hoidoista sekä rokotuksista pidetään asianmukaista kirjanpitoa. Varmista, että olet teurastamosi kautta sikatautien osalta ryhmävakuutuksen piirissä. 10. ASENNE, MOTIVAATIO, YHTEISTYÖ Tautien torjunta ei välttämättä vaadi suuria investointeja. Oikea asennoituminen päivittäisiin rutiineihin ja jatkuva valppaus parantaa tilasi tautisuojaa nopeasti ja pysyvästi.
Liite 2 TAUTISULKU Periaate: tuotantotila, jossa eläimet ovat, on pidettävä tarttuvista taudinaiheuttajista vapaana (bakteerit, virukset, loiset) Kohderyhmä: Tautisulku on suositeltava jokaiselle siipikarja- ja sikatilalle sekä ehdottomasti karanteeneihin Toimintatapa: Tuotantotiloihin ei tule koskaan mennä ulkovaattein tai -jalkinein, vaan ainoastaan yksikkökohtaisin suojavaattein ja -jalkinein. Eteiseen on hyvä järjestää tautisulku eli penkki poikittain sisäänkäynnin yhteyteen siten, että ulkovaatteet jätetään penkin etupuolelle naulakkoon, istutaan penkille ja riisutaan kengät, heilautetaan jalat penkin yli valkoiselle alueelle, puetaan työvaatteet ja jalkineet ja vasta sitten siirrytään kanalan/ sikalan/navetan puolelle. Ns. likainen alue pestään ja desinfioidaan säännöllisesti. Etuja: -yksinkertainen tapa estää tautien tulo ihmisten mukana (isäntäväki, eläinlääkäri, neuvoja, huoltomiehet, jne) -halpa: tarvitaan penkki, vaihtovaatteet ja -jalkineet sekä oikea asenne -käyttö miellyttävää ja helppoa: ihminen saa istahtaa, jolloin suojajalkineiden ja vaatteiden vaihto onnistuu mukavasti -penkillä erotetaan konkreettisesti puhdas alue (tuotantoalue) likaisesta alueesta (riskialueesta) -esim. Ruotsissa siipikarjatiloilla on luovuttu jalka-altaiden käytöstä (voivat väärin käytettyinä aiheuttaa tautiriskin) ja ohjattu tilat käyttämään tautisulkua.
Liite 3 24.9.2004 Ohjeita tiloille raatojen säilytyksestä keräilyä varten Eläimistä saatavat sivutuotteet jaotellaan sivutuoteasetuksen perusteella kolmeen luokkaan niihin sisältyvän eläinten ja ihmisten terveyteen ja rehuketjun turvallisuuteen liittyvien riskien perusteella. Korkein riski on luokan 1 sivutuotteilla ja matalin luokan 3 sivutuotteilla. Tiloilla itsestään kuolleet ja lopetetut naudat, lampaat ja vuohet kuuluvat luokkaan 1 ja siat ja siipikarja luokkaan 2. Suomessa on kaksi valtion tukemaa raatojen keräysjärjestelmää toinen naudoille, lampaille ja vuohille sekä toinen sioille ja siipikarjalle. Nautojen, lampaiden ja vuohien keräilyn järjestämisestä on tehty sopimus Honkajoki Oy:n kanssa ja sikojen ja siipikarjan keräilystä Findest Protein Oy:n kanssa. Kummallakin yrityksellä on omat keräilijänsä, jotka hakevat raadot määriteltyjen keräilyalueiden piiriin kuuluvilta tiloilta ja kuljettavat ne kyseisiin käsittelylaitoksiin. Keräilyalueiden kartat ovat liitteessä 1. Sikojen ja siipikarjan raatojen keräily saa valtion tukea vain, mikäli kerralla haettavien raatojen yhteispaino on yli 150 kg ja Findest Protein Oy:n keräilijät noutavat raadot. Honkajoki Oy:n keräilijät noutavat siis myös em. raatoja, mutta tämä toiminta ei saa valtion tukea. Nautojen raatojen keräilyn saa valtion tukea Honkajoki Oy:n keräilijöiden hakiessa raadon. Hinta perustuu noudettavien raatojen kappalemäärään. Lampaiden ja vuohien keräily on tuottajille maksutonta. Nautojen, vuohien ja lampaiden raatokeräilyauton voi tilata arkipäivisin klo 8.00-18.00 puhelinnumerosta 0400 365412 (kuljetusliike Lauhaluoma Ky) tai internetsivulta www.lauhaluoma.com. Sioille ja siipikarjalle keräilyauton voi tilata arkipäivisin klo 8.00-17.00 seuraavista puhelinnumeroista: I alueen keräilijä: Backlund & Lindström Ay, Pännäinen p. 0400-365 094 II alueen keräilijä: Jorma Ketola, Kauhajoki p. 0400-261 649 III alueen keräilijät: T:mi Tapio Uusitalo, Mellilä tai Pertti Kattelus, Forssa p. 0400-231 560 p. 0400-483 284 On muistettava, että raatoihin liittyy aina eläintautien leviämisen riski. Raatojen säilytykseen tilalla on suhtauduttava riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella, jotta tilalle itselleen tai ympäristölle ei aiheudu vaaraa. 1. Raatojen lyhytaikainen säilytys tilalla Lyhytaikaisella säilytyksellä tarkoitetaan raadon säilytystä tilalla eläimen kuoleman ja raatojenkeräilyauton saapumisen välisen ajan. Lyhytaikainen säilytys tulee kyseeseen lähinnä nautojen ja kesäaikana emakkojen kohdalla. Tuottajan tilattua keräilyauton, nouto tapahtuu kesäaikana (1.6.- 31.8.) kahden ja muuna aikana kolmen arkipäivän sisällä tilauksesta. Lauantait lasketaan arkipäiviksi. Keräysauto tilataan välittömästi eläimen kuoltua Tilalla on vakiopaikka, jonne raadot viedään odottamaan noutoa. Raadot kerätään tiiviille alustalle, josta valumavesien pääsy ympäristöön estetään. Raato voidaan säilyttää esim. traktorin kauhassa tai peräkärryssä pressulla peitettynä. Peräkärryn tiiviydestä huolehditaan (esim. pressu raadon alle). Raadon säilytyspaikka on varjoisa ja raato suojataan tuhoeläimiltä esim. pressulla tai kuvulla Eri keräysjärjestelmiin kuuluvat raadot (nauta / sika, siipikarja) ovat selvästi erillään toisistaan. Paikka pidetään puhtaana ja kalkitaan, mikäli eritteitä on päässyt valumaan maahan Paikka on sellainen, että keräilyauto pääsee helposti noutamaan raadon. -kulkureitti raadon luo on kovapohjainen, eikä siltä tartu keräilyauton pyöriin lantaa tai likaa -raatoauton reitti ei risteile piha-alueella rehunkuljetus-
reitin kanssa eikä kulje sisäänkäyntien editse Katso esimerkkiohje kohdassa 2; kaaviokuva tilan talouskeskuksen alueesta. 2. Tiloilla tapahtuva pitempiaikainen säilytys Pitempiaikainen säilytys tulee kyseeseen porsaiden ja talviaikana emakoiden ja lihasikojen, siipikarjan ja vasikoiden kohdalla. Tällöin on taloudellisesti järkevää kerätä suurempi määrä raatoja ennen keräilyauton tilausta. Pienillä siipikarjatiloilla, joissa syntyvien raatojen määrä on vähäinen, voidaan raadot säilyttää pakastimessa esim. ruskeassa paperipussissa raatokeräilyauton tuloon asti. Säiliö, johon raadot kerätään suojataan tuhoeläimiltä on lämpötilaltaan riittävän matala, jotta täyttömäärästä, tyhjennysvälistä tai ulkoilman lämpötilasta riippumatta raadot säilyvät pilaantumattomina. Suositeltava säilytyslämpötila on 0-6 C ja enintään + 8 C astetta on tiivis, jotta valumavesien pääsy ympäristöön estyy. Valumat kerätään umpikaivoon on helposti tyhjennettävissä ja käsiteltävissä keräilyauton kalustolla on puhdistettavissa, pestävissä ja desinfioitavissa jokaisen tyhjennyskerran jälkeen. Pesuvesi kerätään umpikaivoon, joka tyhjennetään kunnan jäteveden puhdistuslaitokselle tai tilan omaan lietesäiliöön. Lietesäiliön sisältö voidaan ajaa omalle pellolle. Säiliön sijoitus tilalla keräilyauto pääsee helposti sen luokse - kulkureitti raadon luo on kovapohjainen, eikä siitä tartu keräilyauton pyöriin lantaa tai likaa - raatoauton reitti ei risteile piha-alueella rehunkuljetusreitin kanssa eikä kulje sisäänkäyntien editse Esimerkkiohje; kaaviokuva tilan talouskeskuksen alueesta.
3. Tilojen yhteinen keräilypiste Tilat voivat sopia siipikarjan ja sikojen raatojen pienimuotoisesta säilytyksestä yhteiskontissa tai -säiliössä. Toiminta vaati luvan kunnan ympäristöviranomaiselta. Lisäksi toimintaa suunnittelevien on oltava yhteydessä kunnaneläinlääkäriin. Ne tuottajat, jotka käyttävät yhteistä keräilypistettä sopivat kirjallisesti pelisäännöt raatojen yhteissäilytykseen ja vastuukysymyksiin liittyen. Mikäli toimintaan osallistuvien tilojen määrä, kuljetusmatkojen pituus tai raatojen määrän kasvaa niin suureksi, että eläintautien leviämisen riski nousee merkittävästi, keräilypisteen on täytettävä sivutuoteasetuksen mukaisen 2 luokan väliasteen laitokselle asetetut vaatimukset. Raadot kuljetetaan konttiin tiiviissä ja peitetyissä kuljetusastioissa tai ajoneuvoissa, esim. traktorin kauhassa tai peräkärryssä pressulla peitettynä. Tuottajien pitää kirjaa yhteiskonttiin viemistään raadoista. Tuottajan omasta kirjanpidosta käy ilmi vientipäivämäärä ja eläinlaji. Konttia ei sijoiteta lähelle talouskeskusta / tuotantorakennuksia Raadot nostetaan konttiin välittömästi suoraan kuljetusvälineestä raadon kuljetukseen käytettävän ajoneuvon renkaat desinfioidaan niiden lähtiessä keräilypisteestä esim. reppuruiskulla Yhteiskontilta vaaditaan: siinä on riittävä kylmälaitteisto, joka kykenee pudottaman lämpötilan riittävän nopeasti säilytyslämpötilaan. Suositeltava säilytyslämpötila on 0-6 C ja enintään + 8 C astetta sen on tiivis ja suojattu tuhoeläimiltä se on lukittava se puhdistetaan ja desinfioidaan aina tyhjennyksen jälkeen. Keräystoiminnalle nimetään vastuuhenkilö, joka: huolehtii toiminnan asianmukaisesta toteuttamisesta pitää kirjaa konttiin tapahtuneista vienneistä. Kylmäkontin lähtiessä käsittelylaitokselle on kirjanpidosta käytävä ilmi raatoja toimittaneiden tuottajien nimet ja osoitetiedot, raatojen tuontipäivämäärät, eläinlajit ja painot. huolehtii siitä, että kontti toimitetaan käsittelylaitokselle viipymättä sen täytyttyä Lisäksi: Jokaisesta kuljetuksesta käsittelylaitokselle on kuljettajan täytettävä kaupallinen asiakirja sivutuoteasetuksen määräysten mukaisesti. Yksi kopio asiakirjoista jää vastuuhenkilölle Kuljettajan on noudatettava kylmäkontin kuljetuksessa käsittelylaitokselle sivutuoteasetuksen määräyksiä Osakkaiden on ilmoitettava välittömästi muille yhteiskeräykseen osallistuville tautitapauksista tiloillaan Osakkaiden on sovittava kirjallisesti menettelytavat, tiedotus, vastuut, korvaukset ym. eläintauti- tai vahinkotapauksessa Toiminnasta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille, joka valvoo toimintaa
LIITE: Sikojen ja siipikarjan raatojen keräilyalue.