Sikaloiden tilatason tautitorjunta Teoriasta käytäntöön

Transkriptio

1 Sikaloiden tilatason tautitorjunta Teoriasta käytäntöön Prof. Dr. Jeroen Dewulf Yhteistyössä: Merel Postma, Bo Van Beselaere, Maria Eleni Filippitzi and Steven Sarrazin

2 Lyhyt esittely Eläinlääkäri Epidemiologi Väitöskirja klassisen sikaruton hallinnasta Tautien ehkäisy Eläinlääketieteellinen kansanterveys Running 2

3 Mikä tautitorjunta? Kaikki toimenpiteet joiden avulla ehkäistään A. Tautien tulo B. Tautien leviäminen C. Tautien tulo ja leviäminen

4 Mikä tautitorjunta Bioturvallisuus = Yhdistelmä kaikista toimenpiteistä, joiden avulla voidaan vähentää tautien leviämisen ja tautien tulon riskiä tila-, alue-, ja valtiotasolla. riskinarviointi ja sellaisten toimenpiteiden toteuttaminen, joiden avulla voidaan alentaa tautien leviämisen riskiä ja parantaa tilan eläinten terveydentilaa

5 Mikä tautitorjunta ULKOINEN TAUTITORJUNTA = alentaa tautien leviämisen riskiä tilalle - endeemiset taudit - eksoottiset tauadit SISÄINEN TAUTITORJUNTA = alentaa tautien leviämisen riskiä tilalle

6 Miksi torjua tauteja TAUTITORJUNTA on (pitäisi olla) perusta kaikkien tautiriskien hallinnalle. hoito ehkäisy Tautitorjunta

7 Miksi torjua tauteja Parempi bioturvallisuus vähemmän tauteja Paremmat tuotantotulokset porsastuotanto kasvu rehuhyötysuhde tasalaatuisuus Vähemmän tarvetta antibiooteille Parempi hinta eläinten myynnistä

8 Miksi torjua tauteja Parempi bioturvallisuus vähemmän tauteja Tautisaneerausohjelmat vapaaehtoiset/pakolliset (salmonellan torjunta) Eksoottisten eläintautien riskit Kansanterveys, eläinten hyvinvointi, kuluttajien odotukset ( kestävä lihantuotanto ) Lainsäädäntö

9 Miksi torjua tauteja Tuottajien motivaatio tautien ehkäisyyn (=558) Mitä tuottajat arvostavat? How would farmers rank? Parantaa eläinten hyvinvointia Parantaa tuotetun lihan laatua ja turvallisuutta Parantaa tuottoa parempien tuotantotulosten avulla Tilan jatkuvuus Laanen et al., 2014

10 Miksi torjua tauteja Tuottajien motivaatio tautien ehkäisyyn (=558) 1. Parantaa tuottoa parempien tuotantotulosten avulla 2. Tilan jatkuvuus 3. Parantaa tuotetun lihan laatua ja turvallisuutta 4. Parantaa eläinten hyvinvointia 5. Velvollisuus huolehtia eläinten terveydestä Laanen et al., 2014

11 Tautitorjunnan periaatteet Sairaiden ja tartunnan saaneiden eläinten eristäminen terveistä vältä sekä suoria että epäsuoria kontakteja! (all-in/all-out, työjärjestys, sairaskarsinat )

12 Tautitorjunnan periaatteet Suorat kontaktit tautien leviämisessä

13 Tautitorjunnan periaatteet Epäsuorat kontaktit tautien leviämisessä,

14 Tautitorjunnan periaatteet PUHDAS (tartunnoille alttiit eläimet) TOIMENPITEET LIKAINEN (suorat ja epäsuorat tartunnan lähteet) Tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat tiloittain (tilan terveystilanne, tuotantosuunta, ) Suorita hyvin ja säännöllisesti

15 Tautitorjunnan periaatteet Perustuu tietämykseen tautien leviämisestä tartunnan aiheuttajien säilymisestä Yleinen ja eläinlajikohtainen Yleinen ja tautikohtainen Hengitystiesairaudet versus suolistotulehdukset monioireiset taudit (PRRS & influenssa, PMWS, PIA, )

16 Actinobacillus pleuropneumoniae (APP) Suora kontakti Henkilöt Sperma Lanta Koti-/villieläimet Jyrsijät Välillinen tartunta Vektorihyönteiset Filippitzi & Postma et al., 2017 Aerosolit Rehu Vesi Fomiitit X X X X X Bordetella bronchiseptica X X X X X X X Brachyspira hyodysenteriae (dysenteria) X X X X X X X X X Brucella suis X X X X X X X X Classical swine fever virus X X X X X X X X X Clostridium perfringens X X X X X X Erysipelothrix rhusiopathiae* X X X X X X X Escherichia coli X X X X X X X X X X Foot-and-mouth disease virus X X X X X X X X X Haemophilus parasuis* X X Lawsonia intracellularis* X X X X X X Leptospires X X X X X X Mycoplasma hyopneumoniae (porsasyskä) X X X X X X Pasteurella multocida X X X X X X X Porcine circovirus type 2* X X X X X X X X

17 Porcine Epidemic diarrhea virus* (PED) Porcine parvovirus Porcine Reproductive and Respiratory Syndrome virus (PRRS) Suora kontakti Henkilöt Sperma Lanta Koti-/villieläimet jyrsijät Välillinen tartunta Vektorihyönteiset Aerosolit Rehu Vesi Fomiitit X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X Pseudorabies virus X X X X X X X X X Salmonella spp. X X X X X X X X X X Streptococcus suis X X X X X X X X Swine influenza virus X X X X X Swine vesicular disease virus Transmissible gastroenteritis virus X X X X X X X X X X X X X X Fillipitzi & Postma et al., 2017

18 Tautitorjunnan periaatteet Hengitysilma Rehu Ilma eläinkuljetusautot, henkilöt, vaatteet, kädet Lemmikit ja jyrsijät tavarat Elävät eläimet MATALA RISKI KORKEA RISKI

19 Tautitorjunnan periaatteet Tautipaineen alentaminen Tartuntaketjun katkaiseminen, elimistön puolustusjärjestelmän kuormituksen alentaminen (pesu, desinfektio, tyhjänäpitoaika, rokotukset, )

20 Kenen tehtävä on huolehtia tautitorjunnasta? Missä bioturvallisuus on tärkeintä? A. Isoilla tiloilla B. Pienillä tiloilla C. Yhtä tärkeää kaiken kokoisilla tiloilla

21 Tautitorjunnan periaatteet Tilakoon kasvaessa myös riskikertoimet nousevat

22 Emakoiden lukumäärä Lihasikojen lukumäärä Tautitorjunnan tason ja tilakoon yhteys Ulkoinen tautitorjunta Ulkoinen tautitorjunta Laanen et al., 2013

23 Rakennusten ikä Tuottajan kokemus (vuosia) eläinten hoidossa Tautitorjunnan tason yhteys rakennusten ikään ja tuottajan kokemukseen Sisäinen tautitorjunta Sisäinen tautitorjunta Laanen et al., 2013

24 Tautitorjunnan periaatteet Oletus: taudin leviämisen riski tilalle rehun mukana on :sta ja rehuntoimitukset tapahtuvat viikoittain, mikä on vuotuinen riski? A. +/- 0,5% B. +/- 5% C. +/- 50%

25 Tautitorjunnan periaatteet Tuhat kertaa esiintyvästä pienestä mahdollisuudesta tulee iso mahdollisuus Riski tartuntareitille (p) Tartuntareitin toistumistiheys (n) P = 1 (1-p) n p= 0.1% (1 out of 1000) n= 52 (e.g. weekly) 5,06%= 1 ( ) 52

26 Ulkoinen tautitorjunta 26

27 Tilojen väliset yhteydet Ribbens et al., 2012 pag. 27

28 Karanteeni Eläinten ja sperman osto tilalle

29 Karanteeni Puhdas alue Likainen alue Tautisulku Karanteenikarsina/- osasto Eläinten sisääntulo 29

30 Karanteeni Emakot Emakot ja porsaat Lihasiat Karanteeni Tautisulku

31 Karanteeni Karanteeni Lihasiat Emakot Emakot ja porsaat Tautisulku

32 Sperman osto ja toimitukset 32

33 Kuolleiden eläinten ja lannan kuljettaminen pois tilalta

34 Kuolleiden eläinten ja lannan kuljettaminen pois tilalta

35 Lannanpoisto 35

36 Raatojen säilytys 36

37 Raatojen säilytys 37

38 Rehun, juomaveden ja tarvikkeiden toimitukset tilalle Hygieniatoimenpiteet Juomaveden laadun varmistus 38

39 Vierailijoiden hallinta

40 Vierailijoiden hallinta

41 Vierailijoiden hallinta

42 Vierailijoiden hallinta pag. 42

43 Vierailijoiden hallinta

44 Vierailijoiden hallinta

45 Jalkineet ja vaatteet 45

46 Jalkineet ja vaatteet 46

47 Tautisulku 47

48 Pesuallas ja saippuaa Puhtaat haalarit Viemäröity lattia Tautisulku Likaiset haalarit Käsidesi Saapaspesuri Pyyhkeet Likaiset saapaat Suihku Penkki, cm korkea Viemäri Pyyhkeet Pöytä ja sisäänkirjaus ulkotakit Ulkokengät 48

49 Tautisulku 49

50 Tautisulku 50

51 Vähimmäisaika tilavierailuiden välillä A. 0 hrs B. 12 hrs C. 24 hrs D. 48 hrs

52 Kuka pesee kätensä sikatilalla vieraillessaan 1. Aina sisään tullessa 2. Aina lähtiessä 3. Aina sekä tullessa että lähtiessä 4. Ei koskaan

53 Käsien pesu 53

54 Käsien pesu pag. 54

55 Haittaeläinten ja lintujen torjunta

56 Haittaeläinten ja lintujen torjunta

57 Haittaeläinten ja lintujen torjunta Älä tarjoa rotille suojaa tilan läheisyydessä 57

58 Haittaeläinten ja lintujen torjunta 58

59 Tilan sijainti ja ympäristö

60 Sisäinen tautitorjunta 60

61 Älä siirrä sairaita eläimiä takaisin 61

62 Vältä porsaiden sekoittelua Porsimiskarsina Porsimiskarsina 1 vk ikäiset porsaat Vieroitetut porsaat Lihasiat 62

63 Vältä porsaiden sekoittelua Porsimiskarsina Porsimiskarsina 1 vk ikäiset porsaat Vieroitetut porsaat Lihasiat 63

64 Kertatäyttöisyys 64

65 Eläintiheys Eläinten paino(kg) EU-lainsäädännön vähimmäisvaatimus (m² eläintä kohden) Ihanteellinen eläintiheys (m² eläintä kohden) (EFSAn raportti 2005) Suomen kansallinen lainsäädäntö alkaen < 10 kg 0,15 0,17 0,15 10 tot 20 kg 0,20 0, kg 20 tot 30 kg 0,30 0,35 tot 50 kg 0,40 0,49 0 tot 85 kg 0,55 0,70 0,17 + (paino kg/130) 85 tot 110 kg 0,65 0, kg 0, kg kg 1,20 65

66 Erittele ikäryhmät 66

67 Osastointi ja työskentelyjärjestys 67

68 Lastaustila 6 Tautisulku Laituri Karanteenio Siemennysosasto Joutilaiden ryhmäkarsinat 3 5 Porsituskarsinat Emakoid en pesu Tautisulku Tautisulku 2 Tautisulku 4 Lihasiat Lannanpoisto Emakot Porsaat 1 Tautisulku Taukotila /keittiö Rehusiilot Tautisulku Autotalli Sairasosasto 7 Lato Asuinrakennus Pysäköintialue 8 Raatosäilytys Yleinen tie

69 Osastointi ja työskentelyjärjestys 69

70 Lemmikkieläimet 70

71 Välineet 71

72 Lääkkeet ja lääkintätarvikkeet 72

73 Lääkkeet ja lääkintätarvikkeet 73

74 Pesu ja desinfektio Hyvään pesu- ja desinfektiotulokseen päästään toteuttamalla kaikki vaiheet. 74

75 Pesu ja desinfektio 1. Kuivapuhdistus ja eloperäisen aineksen mekaaninen poisto

76 Pesu ja desinfektio 2. Kaikkien pintojen vaahdotus lian irroittamiseksi vaahtokerros Biofilmi

77 Pesu ja desinfektio 3. Painepesu vedellä

78 Pesu ja desinfektio 4. Kuivuminen välttämätöntä, jotta desinfektioaineet eivät laimene pinnoille jääneellä vedellä

79 Pesu ja desinfektio 5. Desinfektio

80 Pesu ja desinfektio 6. Kuivuminen

81 Pesu ja desinfektio 7. Pesun ja desinfektion tehon tarkistaminen

82 Kenen vastuulla tilatason tautitorjunta on? A. Tuottaja B. Eläinlääkäri C. Neuvoja D. Hallinto

83 Tautitorjunta on yhteistyötä Tuottaja Alan toimijat Eläinlääkäri Hallinto Uudiseläinten tuottaja Neuvojat

84 Tautitorjunta on yhteistyötä jota usein heikentää ajan puute Tuottaja Alan toimijat Eläinlääkäri Hallinto Uudiseläinten tuottaja Neuvojat

85 An ounce of prevention, is worth a pound of cure - Benjamin Franklin -

86