YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1 (18) Helsinki 25.10.2004 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 143 121 No YS 1251 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Isosaaren jätevedenpuhdistamon toimintaa Helsingissä. LUVAN HAKIJA Puolustushallinnon rakennuslaitos Helsinki Santahamina D 34 00860 Helsinki LAITOS JA SEN SIJAINTI Isosaaren jätevedenpuhdistamo Osoite: Santahamina, Helsinki Liike ja yhteisötunnus: 0988874 7 Toimialatunnus: 90010 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 13 a LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 e ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 31.3.2004. MAKSU 1 890 A11 121 AT20 Postiosoite PL 36 00521 Helsinki Käyntiosoite Asemapäällikönkatu 14 Puhelin 020 490 101 Postadress PB 36 00521 Helsingfors Besöksadress Stinsgatan 14 Telefon 020 490 101 E mail kirjaamo.uus@ymparisto.fi Internet www.ymparisto.fi/uus Telefax 020 490 3200
2 (18) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Isosaaren jätevedenpuhdistamolla on Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 12.6.1995 myöntämä ympäristölupa. KIINTEISTÖN OMISTUS Isosaari ja sitä ympäröivät vesialueet ovat valtion omistuksessa. JÄTEVEDENPUHDISTAMON SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ Jätevedenpuhdistamon sijainti Jäteveden purkupaikka Helsingin edustan ulkosaaristoon kuuluva Isosaari sijaitsee avomeren tuntumassa. Isosaari on itäosaansa lukuun ottamatta melko tasainen ja nousee noin 10 m merenpinnan yläpuolelle. Itä ja koillisosissa kalliopaljastumat kohoavat paikoin tasolle +15 m. Jätevedenpuhdistamo sijoittuu saaren kaakkoisrannalle kallioharjanteiden väliin. Isosaaren linnake toimii koulutuslinnakkeena. Saarella on rakennukset kasarmia, ruokalaa ja saunaa varten sekä useita varastorakennuksia ja eräitä muita toimitiloja. Ruokalassa valmistetaan ruokaa suurissa erissä varusmiesten tarpeisiin. Lisäksi saarella on rivitalotyyppisiä asuinrakennuksia sekä koulu. Koulu on kuitenkin tällä hetkellä lakkautettu ja sen tilat ovat saarelaisten käytössä. Asunnot sijaitsevat noin 250 m:n etäisyydellä puhdistamosta. Saarella ei ole teollista toimintaa. Saarella on oma kaivo, mutta osa talousvedestä tulee vesijohdon välityksellä mantereelta. Saaren pääkaivo sijaitsee 600 m:n päässä puhdistamosta. Lisäksi saarella on kriisitilanteiden varalle kaksi porakaivoa. Toinen sijaitsee 400 m:n etäisyydellä puhdistamosta ja toinen 650 m:n etäisyydellä. Isosaaren jätevedenpuhdistamo ja siihen liittyvä kompostointikenttä sijaitsevat pohjaveden muodostumisalueen reunalla. Isosaaren pohjois ja länsirannalla on luontotyyppirajauksena rajattu merenrantaniittyalueita. Saarella ei ole luonnonsuojelualueita. Isosaaren länsi ja pohjoisrannalla veden syvyys on matalampi kuin kaakkoisrannalla, jossa käsitellyn jäteveden johtaminen jätevedenpuhdistamolta mereen tapahtuu. Purkupaikan kaakkoispuolella veden syvyys on rantavyöhykkeen jälkeen noin 17 m ja hieman ulompana 20 m 23 m. Jäteveden laimentumisolosuhteet ovat hyvät. Lisäksi merialue on avoin, joten saaret eivät ole rajoittamassa laimentumista. Isosaaren uimaranta sijaitsee saaren pohjoisrannalla, asutusalueen kohdalla. Jäteveden leviämisestä uimarannalle ei ole vaaraa.
3 (18) Veden laatu ja merialueen tila Kalatalous Vesistön muu käyttö Helsingin edustan merialueen veden laatua on seurattu vuosittain Helsingin Viikinmäen ja Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamoiden velvoitetarkkailuihin liittyen. Lähin Isosaarta oleva havaintopaikka sijaitsee Isosaaren itäpuolella 3,5 km:n etäisyydellä sijaitsevan lähimmän saaren, Länsi Tontun edustalla. Tarkkailutulosten mukaan vuonna 2002 fosforipitoisuudet Länsi Tontun havaintopaikalla olivat 22 µg/l 51 µg/l. Fosforipitoisuusarvot olivat vuonna 2002 hieman korkeammat kaikilla ulkosaariston havaintopaikoilla edellisvuoteen verrattuna, jolloin Länsi Tontun havaintopaikan fosforipitoisuudet olivat 19 µg/l 43 µg/l. Typpipitoisuudet Länsi Tontun havaintopaikalla vuonna 2002 olivat 310 µg/l 460 µg/l ja edellisenä vuonna 280 µg/l 370 µg/l. Pintaveden hygieeninen tila on ulkosaaristossa ollut yleensä hyvä. Ulkosaariston alue on kuulunut veden laatuluokituksen mukaiseen luokkaan hyvä. Helsingin edustan merialueen kalastusta ja kalataloudellista tilaa on seurattu tarkkailulla, joka käsittää mm. saaliskirjanpidon seurannan sekä ammattikalastajille ja vapaa ajankalastajille kohdistetut kalastustiedustelut. Tarkkailutulosten mukaan Helsingin edustan merialueen kalasto kattaa useimmat merialueellamme esiintyvät kalalajit. Alueella harjoitetaan sekä ammattimaista kalastusta että vapaa ajankalastusta. Isosaari on puolustusvoimien Suomenlahden meripuolustusalueeseen kuuluva suoja alue, jossa kaikenlainen kalastus on kielletty 100 m lähempänä rantaa. Muualla suoja alueella kalastus kiinteillä pyydyksillä on mahdollista puolustusvoimien luvalla. Vuosittain lupia on myönnetty 50 60 ruokakunnalle. Lohi ja kuha ovat olleet ammattikalastuksen tärkeimmät saaliskalat. Lohi ja taimensaaliit ovat kuitenkin viime vuosina huomattavasti vähentyneet. Kuhan ohella ahven on ollut puolestaan vapaa ajankalastajien tärkein saaliskala. Isosaaren ympärillä olevaa merialuetta käytetään veneilyyn ja virkistyskalastukseen. Saaren länsi ja pohjoispuolella kulkevat meriväylät. Saaren välittömässä läheisyydessä on kuitenkin veneily ja virkistyskalastus kielletty, sillä saari on sotilasaluetta. Poikkeuksena ovat kuitenkin saarella työskentelevät henkilöt, jotka voivat hakea luvan veneilyyn ja kalastukseen saaren lähialueella. Ulkopuolisten maihinnousu saarelle on kielletty.
4 (18) JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINTA Viemäröinti Puhdistusprosessi Jätevesiviemäriverkon kokonaispituus on 1 400 m. Viemäriverkostossa on yksi pumppaamo. Lisäksi puhdistamolla on tulopumppaamo. Pumppaamoilta on hälytys huoltohenkilökunnan toimiston tietokoneelle. Saarella on erillisviemäröinti, eikä sadevesiä johdeta puhdistamolle. Sadevesien johtaminen mereen tapahtuu useassa eri paikassa. Viemäriverkostoa on viime vuosina saneerattu, joten vuotovesiä tulee puhdistamolle aikaisempaa vähemmän. Saarella syntyvät jätevedet käsitellään omalla biologis kemiallisella puhdistamolla. Biologinen puhdistus perustuu bioroottoritekniikkaan ja kemiallinen käsittely kemikaalin lisäykseen bioroottorin jälkeen ennen jälkiselkeytystä. Käsitellyt jätevedet johdetaan kivisuodattimen kautta mereen. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle vesimäärälle 85 m 3 /d, mitoitusvirtaamalle 14 m 3 /h ja suurimmalle virtaamalle 25 m 3 /h. Puhdistusprosessi käsittää tulopumppauksen, välppäyksen porrasvälpällä, esiselkeytyksen, biologisen käsittelyn bioroottorilla, kemiallisen saostuksen sekä viimeisenä vaiheena jälkiselkeytyksen. Bioroottori on valmistettu muovikennoista, joiden pinta ala on suhteessa tilavuuteen suuri. Bioroottorin kennostojen pinta ala on yhteensä 1 765 m 2. Roottorin halkaisija on 2,4 m ja pituus 3,6 m. Puhdistuksen suorittavat mikrobit elävät kennostojen pinnalla. Bioroottori pyörii hitaasti tasaisella nopeudella, 1 2 kierrosta minuutissa, pitkittäisakselinsa ympäri. Siitä on veden alla jatkuvasti noin 40 %. Upoksissa olleessaan mikrobit poistavat jäteveden sisältämiä epäpuhtauksia ja ilmassa ollessaan saavat tarvitsemansa hapen. Kemiallisessa saostuksessa jäteveteen sekoitetaan saostuskemikaalia pikasekoitusaltaassa. Saostuskemikaalina käytetään Kempac 20 kemikaalia, joka on alumiinihydrokloridia. Kemikaalin lisäyksellä saadaan saostettua fosforia ja orgaanista ainesta ja tehostettua kiintoaineen poistoa. Saostuskemikaalin lisäyksen jälkeen jätevesi johdetaan hämmennykseen, jossa kasvatetaan flokkien kokoa. Jälkiselkeytyksessä flokki saadaan erotettua vedestä laskeuttamalla. Jälkiselkeytyksen jälkeen käsitelty jätevesi mitataan ennen, kuin se johdetaan purkuputken suulla olevan 40 m pitkän kivisuodattimen läpi mereen. Kivisuodatin ulottuu noin 10 m:n etäisyydelle rantaviivasta. Lietteen ja jätteiden käsittely Jäteveden puhdistuksessa erotettu liete pumpataan esiselkeytyksestä ja jälkiselkeytyksestä sakeutukseen, jossa siitä erotetaan mahdollisimman
5 (18) suuri osa vedestä. Vesi palautetaan sakeutuksesta ylivuodon kautta takaisin puhdistamon tulopumppaamolle. Sakeutunut liete kuivataan suotonauhapuristimella. Kuivauksessa erotettu vesi johdetaan myös tulopumppaamolle. Apuna kuivauksessa käytetään polymeeria. Kuivausta suoritetaan yleensä kaksi kertaa kuukaudessa. Liete kompostoitiin aikaisemmin yhdessä ruokalasta tulevan keittiöjätteen kanssa rumpukompostorilla, mutta järjestely jouduttiin lopettamaan, koska rumpukompostori tukkeutui. Nykyisin liete kompostoidaan kuorikkeen ja hakkeen sekä syksyisin myös lehtijätteen kanssa puhdistamon vieressä olevalla asfalttipohjaisella kompostointikentällä. Kentän valumavedet johdetaan puhdistamon tulopumppaamolle. Lietteen sekoitus kuorikkeen ja hakkeen kanssa tapahtuu kompostointikentällä noin kahden viikon välein. Ruokalan keittiöjäte kompostoidaan edelleen rumpukompostorilla ja sekoitetaan kompostointikentällä lietekompostin joukkoon jälkikompostointia varten. Vuonna 2003 puhdistamolietettä kompostoitiin 52 m 3. Komposti käytetään viherrakentamiseen saarella. Kemikaalit Energian käyttö Fosforisaostuksessa käytetään Kempac 20 kemikaalia, jonka kulutus on noin 2 000 kg/a. Annostus on noin 230 g/m 3. Lisäksi käytetään jonkin verran polymeeria, esim. Fennopol, lietteen kuivauksessa. Polymeerin kulutus on noin 25 kg/a. Kempac 20 kemikaali kuljetetaan saarelle 1 000 l:n muovikontissa, joka tyhjennetään puhdistamolla olevaan kemikaalisäiliöön ja kontti palautetaan kemikaalin toimittajalle. Kemikaaliliuos säilytetään sisätiloissa siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä työntekijöille. Sähköenergian käyttö jätevedenpuhdistamolla on suuruusluokkaa 4 kwh/d 8 kwh/d. Vuonna 2003 energiankulutus oli jätevedenpuhdistuksen osalta 8 400 kwh/a ja lämmityksen osalta 5 600 kwh/a. Vuonna 2003 energiaa käytettiin käsiteltyä jätevesimäärää kohti 1,0 kwh/m 3 ja poistettua BOD 7 kuormaa kohti 7,0 kwh/kg. Jätevedenpuhdistamon tehostamistoimenpiteet Jäteveden puhdistus on toiminut tarkkailutulosten perusteella hyvin ja se on täyttänyt puhdistamon suunnittelun yhteydessä puhdistustulokselle asetetut vaatimukset. Puhdistamon toiminnan tehostamiseen ei ole tarvetta. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Isosaaren linnakkeella on toteutettu pitkälle viety biologis kemiallinen jätevedenkäsittely. Bioroottoritekniikkaan perustuva puhdistusprosessi
6 (18) soveltuu tarkoitukseen erityisen hyvin, koska kuormitukselle on tunnusomaista suuri vaihtelu. Tähän on syynä koulutettavien varusmiesten määrän suuri vaihtelu lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä. Bioroottorin ansiosta mikrobit sopeutuvat hyvin nopeasti kuormituksen vaihteluihin, sillä bioroottorin kennoston pinnalla on jäteveden puhdistusta varten riittävästi mikrobeja riippumatta siitä, onko kulloinkin vallitseva kuormitus suuri vai pieni. Kuormituksen kasvun aikana ei pääse myöskään tapahtumaan puhdistamon toimintaa häiritsevää lietteen karkaamista, sillä mikrobit ovat kiinnittyneet tiukasti kennoston pinnalle. Puhdistamon soveltuvuutta kuormitusvaihteluihin parantaa vielä jälkiselkeytyksen yhteydessä oleva kemiallinen saostus, joka kestää hyvin erilaisia kuormitustilanteita. Lisäksi käsitelty jätevesi johdetaan jälkipuhdistusta varten rannassa olevaan, louhitusta kivestä tehtyyn kivisuodattimeen. Kivisuodattimen pinta ala on suuri. Kivisuodattimen puhdistava vaikutus ei kuitenkaan näy tutkimustuloksissa, koska lähtevän jäteveden näytteitä ei pystytä ottamaan riittävän kattavasti kivisuodattimen jälkeen. Jäteveden puhdistus on toteutettu parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tulokuormitus Vuonna 2003 jätevedenpuhdistamolle tulevan jäteveden määrä oli 8 167 m 3, keskimäärin 22,4 m 3 vuorokaudessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevedenpuhdistamolle vuosina 1999 2003 tulleet keskimääräiset jätevesimäärät. Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 Keskim. m 3 /d 26,0 28,4 30,7 26,7 22,4 vesimäärä Vesimäärä on ollut tarkkailukerroilla keskimäärin yhtä suuri kuin kokonaisvesimäärä vuorokautta kohti laskettuna keskimäärin. Suurimmillaan virtaama on ollut vuonna 2001, jolloin se oli keskimäärin 30,7 m 3 /d. Tämä on 36 % puhdistamon keskimääräisestä mitoitusvesimäärästä, joka 85 m 3 /d. Näin ollen puhdistamolla on hydraulista käsittelykapasiteettia runsaasti.
7 (18) Puhdistamolle johdetut kuormitukset vuosina 1999 2003 on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 BOD 7 kg/d 3,4 4,0 5,0 5,1 3,6 Fosfori kg/d 0,10 0,13 0,14 0,16 0,16 Typpi kg/d 0,8 1,0 1,0 1,4 1,0 Kiintoaine kg/d 1,0 2,7 3,1 2,7 4,6 Jätevedenpuhdistamolle tuleva BOD 7 kuorma on vaihdellut rajoissa 3,4 kg/d 5,1 kg/d. Puhdistamon mitoituskuorma on 25 kg/d, joten tulokuorma on ollut mitoituskuormasta keskimäärin 17 %. Puhdistamon BOD 7 :n poistokapasiteetista on ollut käyttämättä 83 %. Vuoden 2003 kuormitukset vastaavat BOD:n osalta 51 henkilön jätevesiä, fosforin osalta 53 henkilön jätevesiä, typen osalta 83 henkilön jätevesiä ja kiintoaineen osalta 42 henkilön jätevesiä, kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD 7 kuormalle on käytetty asukasvastinelukua 70 g/as, fosforikuormalle asukasvastinelukua 3 g/as, typpikuormalle asukasvastinelukua 12 g/as ja kiintoainekuormalle asukasvastinelukua 110 g/as. Seuraavassa taulukossa on esitetty jätevedenpuhdistamolle tulleet keskimääräiset ainepitoisuudet vuosina 1999 2003. Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 BOD 7 mg/l 283 132 142 235 129 Fosfori mg/l 8,7 4,4 4,1 7,6 5,6 Typpi mg/l 65 33 27 66 34 Kiintoaine mg/l 86 90 89 125 165 Tulevan veden laadussa on ollut vuosittain suurta vaihtelua. Pitoisuuksien keskiarvot vastaavat tavanomaisen yhdyskuntajäteveden pitoisuusarvoja. Poikkeuksena on kuitenkin kiitoainepitoisuus, joka on ollut tavanomaista pienempi. Vesistöön johdettu kuormitus Jätevedenpuhdistamolta mereen johdettu kuormitus vuosina 1999 2003 on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 BOD 7 kg/d 0,2 0,2 0,4 0,2 0,3 Fosfori kg/d 0,01 0,01 0,02 0,003 0,01 Typpi kg/d 0,4 0,5 0,6 0,7 0,6 Kiintoaine kg/d 0,2 0,4 0,8 0,2 0,4 Vuonna 2003 mereen johdetun jäteveden BOD 7 kuorma vastasi 4 asukkaan jätevesiä, fosforikuorma 3 asukkaan, typpikuorma 50 asukkaan ja kiintoaine 4 asukkaan jätevesiä.
8 (18) Päästöt ilmaan Päästöt maaperään Seuraavassa taulukossa on esitetty lähtevän jäteveden ainepitoisuudet vuosina 1999 2003. Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 BOD 7 mg/l 12,6 6,1 11,6 8,8 11,2 Fosfori mg/l 0,81 0,14 0,51 0,15 0,24 Typpi mg/l 32 17 16 33 21 Kiintoaine mg/l 20 12 22 7,6 13,6 Poistumaprosentit vuosina 1999 2003 on esitetty seuraavassa taulukossa. Vuosi 1999 2000 2001 2002 2003 Rajaarvo BOD 7 % 96 95 92 96 91 90 Fosfori % 91 97 88 98 96 85 Typpi % 51 49 40 50 38 Kiintoaine % 77 87 75 94 92 BOD 7 :n poistossa reduktio on ollut huonoimmillaan 91 % vuonna 2003 ja fosforin poistossa huonoimmillaan 88 % vuonna 2001. Molemmat tulokset täyttävät kuitenkin puhdistusvaatimukset, jotka toiminnan harjoittaja on asettanut eli BOD poistuma vähintään 90 % ja fosforipoistuma vähintään 85%. Puhdistamon kuormittava vaikutus on vähäinen. Jätevedenpuhdistamo on prosessiltaan sellainen, ettei siellä muodostu päästöjä ilmaan. Kompostointikentällä aiheutuu parin viikon välein hajupäästöjä, kun puhdistamolietettä sekoitetaan ja käännetään kuorikkeen ja hakkeen sekä mahdollisesti muun kompostoinnin apuaineen kanssa. Hajupäästöistä ei kuitenkaan aiheudu haittaa ympäristölle, koska lähistöllä ei ole asutusta tai sellaisia toimintoja, joihin liittyisi useamman tunnin kestävää oleskelua. Kompostointikenttä on maaperän suojaamiseksi päällystetty asfaltilla. Kaikki kompostointikentällä syntyvät valumavedet johdetaan puhdistamon tulopumppaamolle, jotta ne eivät pääse ympäristöön. Puhdistamolta tai kompostointikentältä ei ole päästöjä maaperään. Isosaaren pohjavesialueen suojelusuunnitelma on laadittu 28.5.1999. Suojelusuunnitelmassa on esitetty arvio pohjaveteen kohdistuvista riskitekijöistä. Riskitekijäarvioinnissa todetaan, että kompostointikentästä pohjavedelle aiheutuva riski on pieni.
9 (18) Melu ja tärinä Jätteet Liikenne Isosaaren linnakkeen jätevedenpuhdistamon biologinen puhdistusprosessi ei aiheuta melua tai tärinää ympäristöön. Lietteen kompostoinnissa käytettävä etukuormaaja aiheuttaa melua. Kompostin kääntötyön kesto on kuitenkin lyhyt, sillä siihen kuluu aikaa enimmillään kerralla noin tunti. Kompostia käännetään kahden viikon välein. Isosaaren linnakkeen jätevedenpuhdistamolla syntyy välppäjätettä noin 50 l kuukaudessa. Tämä viedään puhdistamon lähellä olevalle jätepuristimelle, jossa se käsitellään yhdessä linnakkeella syntyvän sekajätteen kanssa. Sekajäte viedään kaatopaikalle. Puhdistamolle on tieyhteys, mutta liikennöintitarve sinne on pieni. Kuoriketta ja haketta tuodaan muutaman kerran vuodessa puhdistamolle ja kompostia viedään muutaman kerran vuodessa kompostointikentältä välivarastoon odottamaan hyötykäyttöä viherrakentamisessa. Puhdistamolla käytettävää kemikaalia tuodaan puhdistamolle 2 3 kertaa vuodessa. Jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutukset Isosaaren linnakkeen aiheuttamat päästöt rajoittuvat jätevedenpuhdistamolta vesistöön johdetun puhdistetun jäteveden aiheuttamiin päästöihin. Päästöjen vaikutus ei ole näkynyt meriveden laadussa eikä niillä ole ollut vaikutusta vesistön virkistyskäyttöön tai muuhun käyttöön. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Isosaaren linnakkeen jätevedenpuhdistamolla ei ole toistaiseksi ympäristöasioiden hallintajärjestelmää. EHDOTUS LUPAEHDOIKSI Luvan hakija esittää mm., että käsitellyn jäteveden pitoisuusarvojen on oltava mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvoina enintään seuraavat ja jäteveden käsittelytehojen vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: Pitoisuusarvo enintään BOD 7 ATU 15 mg O 2 /l 90 % Fosfori 1,5 mg P/l 85 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l Käsittelyteho vähintään
10 (18) JÄTEVEDENPUHDISTAMON TOIMINNAN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kuormitustarkkailu Isosaaren jätevedenpuhdistamon toimintaa on tarkkailtu neljä kertaa vuodessa otetuin vesinäyttein. Jätevedenpuhdistamon uusi käyttö ja kuormitustarkkailuohjelma on päivätty 28.9.2004. Käyttötarkkailua suoritetaan puhdistamolla työpäivisin. Silloin mitataan lähtevän jäteveden määrä, lämpötila, ph, jälkiselkeytyksen näkösyvyys, saostuskemikaalin annostusmäärä, lähtevän jäteveden liukoinen fosforipitoisuus, lietteen kuivauksessa kuivauksen kestoaika ja arvioidaan kuivatun lietteen määrä sekä tehdään havainnot mahdollisista puhdistamon käyttöhäiriöistä. Mittaustulokset ja lukemat kirjataan puhdistamon käyttöpäiväkirjaan. Lisäksi käyttöpäiväkirjaan merkitään tiedot kemikaalien saapumisesta puhdistamolle ja vastaanotetuista kemikaalimääristä. Kirjaa pidetään myös kemikaaliliuosten valmistuksista. Kuukauden vaihtuessa luetaan lähtevän jäteveden määrämittari ja kwh mittarit. Lukemat merkitään käyttöpäiväkirjaan. Kuormitustarkkailua suoritetaan neljä kertaa vuodessa. Havaintoajat ovat huhtikuu, kesäkuu, syyskuu ja marraskuu. Näytteet otetaan virtaamaohjatusti vuorokauden kokoomanäytteinä automaattisilla näytteenottimilla tulevasta ja lähtevästä jätevedestä. Samalla kirjataan käyttötarkkailuun kuuluvat havainnot. Tulevasta jätevedestä määritetään ph, sähkönjohtavuus, BOD 7 ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Lähtevästä jätevedestä määritetään edellisen lisäksi liukoinen fosfori ja ammoniumtyppi. Tutkimuksissa käytetään SFS EN standardien mukaisia määritysmenetelmiä tai muita yleisesti käytössä olevia määritysmenetelmiä. Tutkimustulokset toimitetaan mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa jokaisen tutkimuskerran jälkeen kuukauden kuluessa Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin ympäristökeskukselle. Tarkkailuvuoden päätyttyä laaditaan yhteenvetoraportti, jossa esitetään tarkkailutulokset, puhdistamolle tulevan ja sieltä lähtevän jäteveden ainekuormat sekä tiedot puhdistustuloksesta ja puhdistusvaatimusten toteutumisesta. Lisäksi annetaan selvitys käsitellyn jäteveden kokonaismäärästä ja mahdollisista ohijuoksutuksista, kuivatun lietteen määrästä, kemikaalin syötöstä ja mahdollisista häiriöistä. Yhteenvetoraportti toimitetaan seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin ympäristökeskukselle.
11 (18) POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Erityisiä uhkatekijöitä jäteveden puhdistamon toiminnalle ei ole osoitettavissa. Sähkön syötön keskeytyminen aiheuttaa kuitenkin keskeytyksen puhdistamon toiminnassa. HAITAT JA NIIDEN KORVAAMINEN Isosaaren linnakkeen jätevedenpuhdistamon jätevesipäästöt Suomenlahteen ovat olleet niin pienet, ettei niistä ole aiheutunut minkäänlaista haittaa tai vahinkoa virkistyskäytölle tai muulle vesistön käytölle. Myöskään kalastolle päästöistä ei ole ollut haittaa. Tämä merkitsee sitä, ettei korvattavaa haittaa ole aiheutunut. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty 9.9.2004, 24.9.2004 ja 4.10.2004. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Helsingin kaupungin ilmoitustaululla 28.4.2004 27.5.2004 ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 28.4.2004 27.5.2004. Hakemuksen vireilläolosta on ilmoitettu myös Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet nimisissä lehdissä. Isosaaren jätevedenpuhdistamolla Helsingissä on tarkastuskäynti suoritettu lupaharkinnan yhteydessä 15.8.2003. Hakemuksen johdosta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Helsingin kaupunginhallitukselta ja Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalta. Etelä Suomen lääninhallitus ilmoittaa 27.4.2004 päivätyssä lausunnossaan, että sillä ei ole huomauttamista hakemuksen suhteen. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta esittää 25.5.2004 päivätyssä lausunnossaan mm., että vesistöön johdettavan puhdistetun jäteveden BHK 7 :n on oltava < 15 mg/l ja kokonaisfosforin < 0,7 mg/l sekä molempien puhdistustehojen vähintään 90 % puolivuosikeskiarvoina laskettuna. Puhdistamon toimintaa on seurattava käyttö ja kuormitustarkkailulla sekä purkuvesistön tilaa vesistötarkkailulla. Puhdistamolla syntyvä liete on käsiteltävä siten, että se ei aiheuta ympäristöhaittoja. Lietteen kompostikentän valumavedet on johdettava jätevedenpuhdistamolle käsitte
12 (18) lyyn. Merkittävistä häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista on ilmoitettava välittömästi Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle. Helsingin kaupunginhallitus esittää 7.6.2004 päivättynä lausuntonaan Helsingin ympäristölautakunnan lausunnon. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi 6.8.2004 päivätyllä kirjeellä No YS 884 ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muussa lupakäsittelyssä kertyneestä aineistosta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan lausuntoon toiminnan harjoittaja toteaa 9.9.2004 toimitetussa vastineessa mm., että puhdistamo on aikanaan suunniteltu ja rakennettu fosforipitoisuudelle 1,5 mg/l eikä fosforipitoisuuden raja arvoa pitäisi tiukentaa, vaikka viimeaikaiset puhdistustulokset ovatkin, selvästi mitoituskuormaa pienemmällä kuormalla, täyttäneet vaatimuksen 0,7 mg/l. Lisäksi fosforinpoistoteho olisi säilytettävä 85 %:ssa, koska tulevan jäteveden fosforipitoisuus on tavanomaista pienempi, mikä rajoittaa fosforin poistotehon 90 % saavuttamista jatkuvasti. Koska kuormituksessa tapahtuu jatkuvasti suurta vaihtelua paikalla olevien varusmiesten määrästä riippuen, puhdistustuloksia on parempi tarkastella vuosikeskiarvoina kuin puolivuosikeskiarvoina. Toiminnan harjoittaja esittää lisäksi, että ympäristölupapäätöksessä ei asetettaisi Isosaaren puhdistamolle vesistötarkkailua koskevaa velvoitetta, koska puhdistamo on kuormittajana mitätön ja mereen johdettava jätevesi sekoittuu avoimella ja syvällä merialueella nopeasti suureen vesimäärään eikä sen vaikutus näkyisi tarkkailututkimuksissa millään tavalla. RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Isosaaren jätevedenpuhdistamolle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin. Jätevesien käsittely ja johtaminen 1. Isosaaren alueella muodostuvat kaikki viemäröidyt jätevedet on käsiteltävä jätevedenpuhdistamolla, jotta niistä ei aiheudu terveydellistä vaaraa tai haittaa. (YSL 43 ) 2. Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet saa johtaa Suomenlahteen. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä. (YSL 43 )
13 (18) Puhdistusteho 3. Jätevedenpuhdistamolta lähtevän jäteveden BOD 7 ATU arvo saa olla enintään 15 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Puhdistustehon on lisäksi molempien osalta oltava vähintään 90 %. Puhdistustulokset on saavutettava vuosikeskiarvoina laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. (YSL 43 ) 4. Lietteen kierrätys, lietteen poisto ja kemikaalien käyttö on hoidettava siten, että puhdistamo toimii mahdollisimman tehokkaasti. (YSL 43, JL 4 ) Ylijäämäliete 5. Jätevedenpuhdistamosta poistettavan lietteen kompostointi on hoidettava siten, että olosuhteet ovat suotuisat orgaanisen aineksen hajoamiselle ja että ympäristöhaittoja ei aiheudu. Kompostikentällä muodostuvat kaikki valumavedet on johdettava jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Liete on käsiteltävä paikan päällä siten, ettei lietteen myöhemmästä käytöstä aiheudu terveys tai ympäristöhaittoja. Laitoksen hoito Puhdistamosta poistettava liete voidaan myös toimittaa käsittelypaikkaan tai laitokseen, jonka ympäristöluvassa ko. jätteen vastaanotto on hyväksytty. Tällöin lietteen kuljetus on hoidettava ja kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava siten, ettei lietettä leviä jätevedenpuhdistamon alueelle tai sen ulkopuolelle. (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 3, 6, 9, 15, JA 7, VNp 282/1994) 6. Jätevedenpuhdistamorakennus on pidettävä lukittuna silloin, kun siellä ei työskennellä. (YSL 43 ) 7. Jätevesien käsittely on toteutettava järjestelmällisesti siten, ettei käsittelystä aiheudu maiseman rumentumista, epäsiisteyttä, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta ja pohjavesien pilaantumista, hajuhaittaa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Ympäristön siisteyttä on valvottava. Kompostikentän, viemäreiden, jätevesialtaiden sekä kemikaalien käsittely ja varastointipaikkojen tiiviyttä on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut vauriot korjattava viipymättä, jotta estetään vuodot maaperään ja vesistöön. (YSL 43, NaapL 17 ) 8. Jätevesien käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä on oltava toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. Puhdistamon hoitajan perehdyttämisestä puhdistamon käyttö ja hoitotoimenpiteisiin sekä niihin mahdollisesti tuleviin muutoksiin on huolehdittava. (YSL 43 )
14 (18) 9. Jätevedenpuhdistamon vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mikäli vastaavan hoitajan nimi tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. (YSL 45 ) Poikkeukselliset tilanteet 10. Ympäristönsuojelun kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta ja huolehdittava siitä, että jätevesistä tai puhdistusprosessissa käytettävistä kemikaaleista ja niiden varastoinnista ei aiheudu terveydellistä haittaa. Tarkkailu Poikkeuksellisista tilanteista on tehtävä ilmoitus Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisissa tilanteissa ylimääräisistä näytteenotoista on sovittava Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. (YSL 43 ) 11. Jätevesien puhdistusjärjestelmän toimintaa, jätevesien määrää ja laatua on seurattava ja tarkkailtava säännöllisesti 28.9.2004 päivätyn käyttö ja kuormitustarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenottoajankohdat on valittava siten, että ne kuvaavat edustavasti koko tarkkailuvuotta. Näytteidenotto ja analysointi on suoritettava standardin (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailusta laadittavassa yhteenvedossa on esitettävä käytetyt menetelmät ja niiden epävarmuudet sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Uudenmaan ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailuohjelmaa. (YSL 46, YSA 19 ) Kirjanpito ja raportointi 12. Tulevan ja lähtevän jäteveden määrästä ja laadusta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito koskee myös jätevedenpuhdistamolta poisvietyä lietettä, sen määrää, vientiajankohtaa ja kohdetta sekä viejää. Lisäksi jätevedenpuhdistamon tarkkailuista ja poikkeuksellisista tilanteista on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. (YSL 46, JL 51, 52, JA 22 ) 13. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta laadittavat yhteenvedot ja tarkkailutulokset on toimitettava tarkkailuohjelmassa esitetyn mukaisesti valvontaviranomaisille. (YSL 46, JL 52 )
15 (18) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut Jätevedenpuhdistamo kykenee puhdistamaan sinne johdettavat jätevedet. Valittu puhdistusprosessi soveltuu hyvin suuriin kuormitusvaihteluihin. Puhdistamo on sijoitettu rakennuksen sisälle, minkä vuoksi puhdistamo ei aiheuta hajua ympäristöön. Syntyvästä ylijäämälietteestä huolehditaan asianmukaisesti. Jätevedenpuhdistamon toiminnan voidaan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Isosaaren alueella muodostuvat viemäröidyt jätevedet on niiden haitallisuuden vuoksi käsiteltävä. (Määräys 1.) Puhdistetut jätevedet, jotka eivät aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, voidaan johtaa mereen. (Määräys 2.) Jätevedenpuhdistamon teholle asetetut vaatimukset ovat tarpeen, jotta puhdistamolta lähtevä jätevesi ei aiheuta haittaa meressä. Pitoisuus ja puhdistustehovaatimukset BOD 7 ATU :n ja fosforin osalta noudattavat pienille puhdistamoille nykyisin yleisesti asetettavia numeerisia vaatimuksia. Puhdistustuloksia on kuormituksen suuresta vaihtelusta johtuen tarkasteltava vuosikeskiarvoina. (Määräys 3.) Puhdistamoa on hoidettava siten, että sillä saavutetaan paras mahdollinen puhdistustulos. (Määräys 4.) Lietteen paikan päällä tapahtuvassa kompostoinnissa on huolehdittava siitä, että kompostoinnissa käytetään riittävästi käsiteltävään lietteeseen soveltuvaa seosainetta, kompostikasaa käännellään riittävästi ja että kompostikentällä muodostuvat kaikki valumavedet kerätään yhteen ja johdetaan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi.
16 (18) Liete voidaan myös toimittaa paikkaan, jossa vastaanottajalla on riittävät edellytykset huolehtia lietteen asianmukaisesta käsittelystä. Lietteen kuljetusmatka on pyrittävä minimoimaan. Kuljetus on järjestettävä siten, että siitä aiheutuvat häiriöt ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (Määräys 5.) Ulkopuolisten pääsy puhdistamon laitteisiin on estettävä. (Määräys 6.) Viemäriverkostoa on tarkkailtava ja kunnostettava siten, että sade ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin estetään mahdollisimman tehokkaasti. Kompostikentän, viemäreiden ja puhdistamorakenteiden tiiviyttä on tarkkailtava, jotta estetään pohjaveden ja maaperän pilaantuminen. (Määräys 7.) Jätevedenpuhdistamon asianmukaista hoitoa ja puhdistamon tarkkailua varten on puhdistamolla oltava näistä tehtävistä vastuussa oleva hoitaja. (Määräykset 8. ja 9.) Vahinkotilanteisiin on varauduttava. Kemikaalien säilytys alueella on hoidettava niin, että päästöt veteen ja maaperään on tehokkaasti estetty. (Määräys 10.) Jätevesien puhdistusjärjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi toimintaa on tarkkailtava. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että puhdistamolta mereen johdettava vesimäärä ja sen laatu eivät edellytä vesistön tarkkailua. (Määräys 11.) Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys ja ympäristövaikutuksista. (Määräys 12.) Kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. (Määräykset 12. ja 13.) Valvontaviranomaisella on oikeus saada jätteen haltijalta valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvittavat tiedot. (Määräys 13.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on toimitettava 30.9.2012 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. (YSL 55 ) Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )
17 (18) Korvautuvat päätökset Tämän päätöksen saadessa lainvoiman se korvaa Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan 12.6.1995 Isosaaren jätevedenpuhdistamon toiminnalle myöntämän ympäristölupamenettelylain mukaisen ympäristöluvan. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä lupapäätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 54, 55, 56, 96, 97, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 7, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 890. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksu peritään 35 % taulukon maksua korkeampana, jos asian käsittelyn vaatima työmäärä on taulukossa mainittua työmäärää suurempi.
18 (18) LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Puolustushallinnon rakennuslaitos Helsinki Santahamina D 34 00860 Helsinki Jäljennös päätöksestä Helsingin kaupunginhallitus Helsingin kaupungin ympäristönsuojelulautakunta Etelä Suomen lääninhallitus Suomen ympäristökeskus Ilmoittaminen kunnassa ja lehdessä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Ylitarkastaja Marjo Vuola Liite Valitusosoitus