Opas Suomesta vaihtoon lähteville Jörn Severidt 2014
1 MISTÄ KULTTUURISSA ON KYSE? Kulttuuri on Mielen kollektiivinen ohjelmointi (Geert Hofstede) Ryhmän opitut yhteiset arvot, uskomukset ja käytösmallit. (Milton Bennett) Toisin sanoen: Kun vartumme aikuisiksi, alistumme jatkuvasti vanhempiemme, ystäviemme, opettajiemme, yhteiskuntamme, valtiomme käsityksille siitä mikä on oikein ja väärin, hyvä ja paha, toivottava ja pelottava ja miten toimia eri tilanteissa. Tätä prosessia sanotaan sosiaalisoinniksi. Sen lopputuloksena olemme omassa ympäristössämme hyväksyttävällä tavalla eläviä yksilöitä koska jaamme sen kanssa samaa kulttuuria. Kulttuuri on siis opittua, mutta emme opi sitä tietoisesti, vaan omaksumme sen huomaamatta. Juuri tämän vuoksi kulttuuri on ikään kuin sisäänrakennettu, ja siitä luopuminen tai poikkeaminen tuntuu vaikealta ja väärältä. Jokainen kulttuuri toimii siis omassa ympäristössään ja on sillä tavalla normaali ja paras mahdollinen sen jäsenten silmissä. Jokaisessa kulttuurissa paheksutaan ulkopuolista joka uskoo voivansa parantaa paikallista kulttuuria oman kulttuurinsa antimilla. 2 SINÄ UUDESSA YMPÄRISTÖSSÄSI Matkustaminen ei ole maassa asumista Vaihtoon lähtevillä on tavallisesti ulkomaankokemusta, yleensä pääasiassa matkailijana. Matkailijan asema poikkeaa kuitenkin olennaisesti maasta asuvan asemasta: matkailijaa palvellaan, hänen olosta tehdään mahdollisimman mieluisaa ja hänen eroavaisuutensa suvaitaan jotta hän tulisi uudelleen. Maassa asuvan ulkomaalaisen asema on täysin erilainen. Mieti hetki, kuinka erilaiset asenteet kohdistuvat Suomessakin matkailijoihin ja maahanmuuttajiin! Vaihto opiskelijaa tuskin nähdään tyypillisenä maahanmuuttajana. Mutta hänelle ei myöskään myönnetä samaa asennebonusta kuin turistille. Kun tulee maahan asumaan, vaikka lyhytaikaisesti, sopeutumista paikalliseen kulttuuriin odotetaan. 3 KULTTUURISOKKI Elämäni paras vuosi
Useimmille vaihtoon lähteville aika ulkomailla on ihana kokemus. Elämäni paras (puolikas) vuosi on useasti kuultu palaute vaihdosta palaneilta. vai kulttuurisokki? Toisaalta vieraan kulttuurin kohtaaminen voi myös olla haasteellista. Alkuihanteen jälkeen jonkinlaiset pettymykset ja vaikeudet kuuluvat miltei aina sopeutumisprosessiin ja mitä selvemmin uuden elinympäristön kulttuuri poikkeaa tutusta, sitä haasteellisempaa sopeutuminen luonnollisesti on. Pahimmassa tapauksessa uhkaa kulttuurisokki, jonka oireisiin kuuluvat seuraavat: masennus, avuttomuuden tunne, ahdistus, koti ikävä, sekavuus, ärsyttyneisyys, suvaitsemattomuus, koettu tarve puolustautua jatkuvasti, vetäytyminen ja eristäytyminen. Valmistautuminen on tärkeää Ulkomailla elämisen kokemus voi siis yltää ihanasta ja rikastuttavasta elämyksestä vakavaan psykologiseen sokkitilaan. Miten asiaan voi vaikuttaa etukäteen? On tärkeää ymmärtää jo lähtiessä, että sopeutuminen ei ole koskaan täysin vaivatonta, mutta se on aina mahdollista, suomalaisella kulttuurilla on piirteitä, joita enemmistössä maailman kulttuureista ei jaeta, kohdemaan kulttuuriin tulee tutustua oma aloitteisesti jo ennen lähtöä. Näistä aiheista puhutaan seuraavassa. Sopeutumisen u käyrä Tutkimukset osoittavat sopeutumisprosessin monessa tapauksessa seuraavan u kirjaimen kulkua: alku on ylhäällä, sitten alkaa yhtäkkiä lasku. Sitä seuraa aika pohjalla ennen kuin uusi nousu tapahtuu. Toisin sanoen: Alussa kaikki tuntuu olevan jännää, mielenkiintoista ja jopa paremmin kuin kotona. Aikaa myöten kuitenkin havaitaan pikku hiljaa outoja ja epämiellyttäviksi koettuja seikkoja uudessa ympäristössä. (Miten voimakkaampi alkuinnostus oli, sitä voimakkaampi pettymys voi olla, kun huomaa ettei kaikki olekaan niin ihanaa, tai että todellinen integrointi uuteen ympäristöön osoittautuu vaikeaksi!) Tätä seuraa pettymyksen vaihe, jolloin päätös lähteä kotoa kyseenalaistetaan tai koetaan jopa virheenä. Toisaalta juuri nämä epämiellyttävät kokemukset avaavat silmät kohdekulttuurin todellisuudelle ja käynnistävät siten sopeutumisprosessin. Lopuksi, kulttuurisesti pätevämpänä, pystyy integroitumaan ja nauttimaan elämästä uudessa ympäristössä.
Vinkki: Älä odota liikoja. Hyväksy alusta asti, että ennen pitkää tulet kolaroimaan uuden elinympäristösi kanssa. Hyväksy kolarit kun ne tapahtuvat ja yritä oppia niistä: mitkä ovat ne asiat (arvot, uskot, käytöstavat), joissa sukset tuntuvat menneen ristiin? u käyrästä w käyrään Joissakin tapauksissa u käyrä muuttuu w käyräksi paluun jälkeen, kun sama sopeutumisprosessi on käytävä läpi uudelleen kotimaassa. Kotiin palataan uusina ihmisinä, jotka ovat oppineet näkemään maailman ja myös Suomen uusin silmin. Todennäköisesti on palava tarve puhua uusista näkemyksistä vanhempien tai kavereiden kanssa. Paluun jälkeen koti ei kuitenkaan enää näytä samalta kuin ennen lähtöä. Se mikä oli ennen mukavan tuttu ja turvallinen, tuntuu nyt tylsältä. Eivätkä keskustelutkaan suju odotusten mukaan. Vanhemmat ja kaverit eivät ymmärrä meidän uutta näkökulmaamme ja tarinat ulkomaan kokemuksista vaikuttavat heistä vieraannuttavilta. Ehkä heistä tuntuu, että isotellaan kokemuksilla joita heillä ei ole. Tilanne voi olla yhtä epämiellyttävä kuin kulttuurisokki ulkomailla oli aikanaan.
Vinkki: Älä nytkään odota liikoja. Saavutit uudet näkemyksesi vuoden (tai puolen vuoden) aikana. Miten toiset pääsisivät samalle tasolle yhden iltapäivän keskusteluilla? Uusi kulttuurinen kompetenssisi on erikoisosaaminen, jonka olet ansainnut kovalla työllä. Hyvä kun kaikki ei osaa samaa! Äläkä pelkää: olethan käynyt läpi saman sopeutumisprosessin onnistuneesti jo kerran aiemmin! Loppujen lopuksi et joudu valitsemaan, vaan tästä lähtien voit elää kahdessa kulttuurissa oman tahtosi mukaan. 4 KOHTI KULTTUURIOSAAMISTA Emme ole samanlaisia. Vaan samanarvoisia. Kansainvälisesti tunnetun kulttuurienvälisen kanssakäymisen tutkijan Milton Bennettin mukaan, ihmisen henkilökohtainen kehitys kohti monikulttuurista pätevyyttä kulkee etnosentrismistä etnorelativismiin:
Etnosentrismi on näkemys, jonka mukaan oman kulttuurin arvojärjestelmä, uskomukset ja tavat ovat hyvät ja oikeat. Etnosentrismi näyttää olevan sisäänrakennettu yleinen inhimillinen ominaisuus. Etnorelativismi on kyky ymmärtää että arvot ja näkemykset ovat kulttuurisidonnaisia. Eli syy, miksi meillä on omat arvomme, uskomuksemme ja käytöstapamme on yksinkertaisesti se, että meidän sosialisointiprosessimme tapahtui missä se tapahtuikin. Bennettin mukaan ensimmäisessä vaiheessa ( Denial ) ajattelee, että olemme kaikki samanlaisia, haluamme loppujen lopuksi samoja asioita. Aluksi siis kiistää kulttuurierojen olemassaolon. Toisessa vaiheessa ( Defense ) huomaa, että eroja toki on, ja niihin reagoi puolustamalla omia arvojaan, uskomuksiaan tai tapojaan. Etnosentrismin viimeisessä vaiheessa ( Minimalization ) yritetään ylläpitää samankaltaisuuden illuusiota väittämällä havaittuja eroja pieniksi tai pinnallisiksi. Tavallaan yritetään palata alkuvaiheen tietämättömyyteen. Etnorelativismi käynnistyy vasta kun hyväksyy, että suuria, syvälle juurtuvia erojakin on olemassa ( Acceptance ). Seuraavassa vaiheessa ( Adaption ) muokataan omaa käytöstä ympäristöön sopivaksi tarpeen tullen. Täysin etnorelativistinen ihminen menettää preferenssin omalle kulttuurilleen, koska ymmärtää sen olevan satunnainen. Hän asettaa erilaisia kulttuureja vierekkäin ja liikkuu niissä luonnollisesti, suosimatta yhtään niistä ( Integration ). Huomaathan, että usko, että olemme sisäisesti periaatteessa samanlaisia ja että tavoitteemme elämässä muistuttavat toisiaan voi olla avoimuuden ja hyvän tahdon ilmaisu. Mutta se on yksinkertaisesti väärin ja kulttuurisokin perusedellytys. Acceptance vaihe on ratkaiseva. Siitä pääsee Adaption vaiheeseen opiskelemalla uutta kulttuuria (akateemisesti ja/tai käytännössä) ja soveltamalla oppimaansa. Integration, eli kulttuurisen sensitiivisyyden korkein aste, on se, että pystyy jättämään oman kulttuurin sinne minne se kuuluukin: kotiin. 5 KULTTUURIN KATEGORISOINTI Ylhäältä näkee paremmin Kun kulttuurit kolaroivat, syntyy melkein väistämättä me vastaan ne ajattelu: kumman näkemys on oikea? Täytyy muistaa, että kulttuuri on kuitenkin opittu. Se on sosiaalisointiprosessin tulos, eli jokaisen ihmisen kulttuuri on muokattu toimivaksi nimenomaan sen omassa ympäristössä.
Oikeasta tai väärästä ei yksinkertaisesti ole kyse. Paras tapa lähestyä kulttuurisia eroja on erottaa, missä asiassa (paradigmassa) ero esiintyy. Kun sen ymmärtää, voi nousta tilanteen yläpuolelle ja analysoida kulttuurierot erilaisina vastauksina samoihin inhimillisiin kysymyksiin. Seuraavaksi katsomme sellaisia seikkoja joissa kulttuurit voivat eroa toisistaan, sillä ihmiset ovat löytäneet poikkeavia vastauksia samoihin elämän esittämiin kysymyksiin. Kulttuurierojen paradigmoja 1. Individualismi ja kollektivismi Kukaan ei elä elämäänsä täysin yksin. Haluamme itsellemme mielenkiintoista ja hyvää elämää, mutta emme myöskään halua pettää sosiaalista ympäristöämme (perhe, suku, ystävät, yhteiskunta). Priorisoinko omassa elämänsuunnittelussani omia päämääriäni, vai ympäristön päämääriä? Suomessa priorisoidaan omia päämääriä, mitä sanotaan individualismiksi. Useimmissa kulttuureissa maapallon päällä prioriteetti on pikemmin ympäristön päämäärillä, mitä sanotaan kollektivismiksi. Individualismi voi näyttää kylmältä, vastuuttomalta itsekkyydeltä kollektivismin näkökulmasta. 2. Valtaetäisyys Kaikissa yhteiskunnissa joillakin henkilöillä on enemmän valtaa kuin muilla. Kuinka suuri valtaetäisyys koetaan normaaliksi, ja kuinka suuri on kynnys pyrkiä vaikuttamaan vallassa oleviin? Suomessa valtaetäisyys on melko pieni, mikä näkyy esim. opiskelijoiden ja opettajien välisessä vapaamuotoisessa viestinnässä. Tuttavallinen puhuttelu ja valta asemassa olevien henkilöiden oma aloitteinen lähestyminen voi vaikuttaa epäkunnioittavalta. 3. Saavutettu status ja kohdistettu status Suomessa kohennettu status yhteiskunnassa on aina saavutettu työn tai muun ansion kautta (esim. sotaveteraanit). Useimmissa kulttuureissa status kohdistetaan, eli se on synnynnäinen. Näin esim. kasti, perhetausta, sukupuoli tai ikä voivat olla tekijöitä, jotka myöntävät toisille korkeamman yhteiskunnallisen aseman kuin toisille. Ota selvää, mitä hierarkkisia suhteita kulttuurissa on olemassa. Ketä tulisi kohdella erityisen kunnioittavasti?
4. Spesifinen vai diffuusi asema Ihmisillä on erilaisia rooleja. Ovatko tietyt roolit aina voimassa (diffuusi asema) vai ovatko ne tilannekohtaisia (spesifinen asema)? Suomessa esimerkiksi professori on professori vain opetuksen aikana. Iltapäivän kauppareissulla kohdataan häntä vain kaupan asiakkaana. Monessa kulttuurissa professorin asema on kuitenkin diffuusi, ja häntä tulisi puhutella ja kohdella aina ja kaikkialla samalla kunnioittavalla tavalla. Monessa kulttuurissa valta asema ei ole tilannekohtainen, vaan se on huomioitava yhteiskunnallisena asemana kaikissa kohtaamisissa. 5. Maskuliinisuus ja feminiinisyys Miehet ja naiset ovat biologisesti erilaisia. Mutta eroaako heidän kulttuurinsakin (arvot, näkemykset, tavat)? Suomalaisessa kulttuurissa naisten ja miesten roolit ovat hyvin lähellä toisiaan. Tällaista kulttuuria sanotaan feminiiniseksi. Monessa muussa kulttuurissa pidetään normaalina, että naisten ja miesten arvot, näkemykset, tavat, harrastukset, roolit jne. poikkeavat selvästi toisistaan (maskuliinisuus). Ota selvää, millä tavalla naisten ja miesten kulttuurit poikkeavat toisistaan. Onko olemassa tabuja? 6. Epävarmuuden sietäminen Kaikki ihmiset kärsivät epävarmuudesta, eli siitä ettemme voi tietää mitä tulevaisuus tuo. Eri kulttuureilla on kuitenkin erilaisia tapoja lieventää tätä epävarmuutta. Siinä missä pohjoismaissa sekä englannin ja saksankielisissä maissa pyritään suunnittelemaan ja eletään aikataulujen mukaan, toisessa kulttuurissa sytytetään kynttilöitä pyhimykselle tai luotetaan amuletteihin. Taustalla on sama inhimillinen tarve vaikuttaa tulevaan. Aikataulunsa vanki voi näyttää toisen silmissä yhtä naivilta kuin amulettiin tai rituaaliin luottava henkilö näyttää meidän silmissämme. Myös aikatauluihin tulee jatkuvasti muutoksia 7. Universalismi ja partikularismi Arvot voivat olla vastakkain, kun joutuu priorisoimaan. Kuten rehellisyys ja ystävyys kuuluisassa dilemmassa: valehtelisitko poliisille suojataksesi ystävää, joka on ajanut ihmisen päälle? Suomessa priorisoidaan lainkuuliaisuutta. Laki on sama aina ja kaikille. Tätä sanotaan universalismiksi. Useimmat maailman kulttuureista ovat kuitenkin pikemmin partikularistisia. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen tilanne on arvioittava erikseen, sillä ihmissuhteet ovat tärkeämpiä kuin lait ja säännöt.
Joustamattomuus oikeudenmukaisuuden tai rehellisyyden nimessä vaikuttaa robottimaisen epäinhimilliseltä kulttuurissa, jossa tärkeintä on suojella omiaan. 8. Neutraali ja affektiivinen viestintä Näytetäänkö tunteita avoimesti vai hillitysti, ei ole vain viestinnällinen tyylikysymys. Taustalla on kysymys siitä, tuleeko päätöksenteon perustua järjellisiin syihin, vai tuleeko sen huomioida osapuolten tunteita. Pohjoismaalaista, myös englannin ja saksankielisille maille tyypillistä, rationalisointia ei ihannoida muualla. Se vaikuttaa muiden silmissä epäinhimilliseltä. (Kauko Aasian kulttuureissa tunteita ei näytetä avoimesti, mutta yhteisen harmonian säilyttäminen on aina etusijalla ja voittaa järkisyyt.) 9. Sekulaaris rationaalinen vai perinteinen Uskonto voidaan pyrkiä pitämään erillään poliittisesta päätöksenteosta ja kasvatuksesta (sekularismi), tai se voidaan nähdä kummankin tärkeimpänä perustana. Suomessa on totuttu sekularismiin. Huomaathan, että muutama vuosisata sitten sekularismia ei ollut olemassa. Myös nykypäivänä sekularistinen ajattelu ei toteudu täysin yhdessäkään kulttuurissa, sillä arvot ovat aina kytköksissä hallitsevaan uskontoon. Ota selvää, mitkä uskonnot tai maailmankatsaukset ovat vallitsevat ja tutustu niihin. Millä tavalla ne vaikuttavat arjessa? 6 UUDEN IDENTITEETIN KEHITTÄMINEN Pitääkö minun muka muuttua kokonaan? Ihmisen identiteetti ei ole kiveen hakattu ja muuttumaton. Jokainen meistä käyttäytyy eri tavalla eri tilanteissa, esim. isovanhempiemme seurassa ja kavereiden kesken, kotona ja työ/opiskelupaikalla. Sopeutuminen ei ole itsepetos, vaan älykkään ihmisen keino tulla toimeen ympäristönsä kanssa. Toisaalta kaikkien sopeutumiskyvyllä on rajansa. Yllä mainittu Milton Bennett tiivistää oppinsa yhteen timanttisääntöön : Anna ympäristöllesi sitä, mitä se odottaa sinulta. Tai yritä ainakin ottaa selvää mikä se on. Huomaathan, että asiantuntijan näkemys on vastakohta ole oma itsesi neuvosta, jota kuulee ikävä kyllä monesti tietämättömiltä. Et voi odottaa uuden ympäristösi hyväksyvän sinut, jos et ensin
hyväksy sitä. Osoitat hyväksyväsi sen käyttäytymällä sen arvojen ja käytöstapojen mukaan. Siinä missä et ole halukas tai kykenevä toimimaan näin, on ainakin pidettävä mielessä, että se olet sinä, joka poikkeaa normeista. Ulkopuolisen yrityksiä muuttaa toisten kulttuuria paheksutaan aina. Toisaalta ulkopuoliselle yleensä myönnetään oikeus poiketa kulttuurista niin kauan kun hän osoittaa olevansa tietoinen siitä, että hän poikkeaa, ja niin kauan, kun hän voi perustella poikkeamisensa omalla kulttuuritaustalla. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Mitä tästä oppii? Lähdet ulkomaille koska olet kiinnostunut vieraasta kulttuurista joten jätä oma kulttuurisi kotiin, niin pitkälle kun voit. Siellä se on kehittynyt, siellä se toimii, sinne se kuuluu. Tutustuu uuteen kulttuuriin mahdollisimman perusteellisesti jo ennen lähtöä. Valmistaudu jonkinlaisiin kulttuurikolareihin. Ne kuuluvat asiaan ja niistä voi oppia paljon. Halukkuus oppia uuden kulttuurin tavoille on kaikkein tärkein ja se on sinun asenteestasi kiinni! Onnistunutta, rikastuttavaa kulttuurikokemusta toivottavat: kv yksikkö Jörn Severidt (tekijä, kulttuurisen viestinnän opettaja) 8 SUOSITELTAVAA KIRJALLISUUTTA: 1. Kohdemaa: Kirjallisuutta kohdemaastasi ja sen kulttuurista. Matkaoppaat käsittelevät kulttuuria aivan liian pinnallisella tasolla. Hanki kirjallisuutta kulttuuritutkimuksen tai kulttuurienvälisen viestinnän piiristä! Mikäli kohdemaan kieltä opetetaan Lapin yliopistossa, pyydä lukulistaa kohdemaan kielen opettajalta kielikeskuksessa. Richard D. Lewis: When Cultures Collide (oman kappaleen saavat: Arabimaat; Australia, Uusi Seelanti ja Etelä Afrikka; Espanja; Intia ja Kaakkois Aasia; Iso Britannia; Italia; Japani; Kiina; Portugali; Ranska; Ruotsi; Saksa; Suomi; USA; Venäjä) 2. Suomi: Mitä paremmin ymmärrät, miltä suomalainen kulttuuri näyttää muiden kulttuurien silmissä, sitä paremmin pystyt välttämään kulttuurikolareita. Tässä suositeltavia lähteitä: Richard D. Lewis: Finland, Cultural Lone Wolf (ainoa ainoastaan suomalaisia käsittelevä kirja jonka tiedän) Richard D. Lewis: When Cultures Collide (kappale suomen kulttuurista on mielenkiintoinen) 3. Kulttuurien vertailu:
Nämä kirjat ja internetsivut vertaavat maailman kulttuureita keskenään ja sisältävät suomalaisen kulttuurin): John Mole: Mind Your Manners Fons Trompenaars & Charles Hampden Turner: Riding the Waves of Culture Geert Hofstede: Cultures and Organizations http://www.crossculture.com & http://blog.crossculture.com (The Lewis Model mahdollistaa varsinkin viestinnällisten ja asenteellisten erojen hahmottamisen. Blogista kannattaa hakea esseitä kohdemaasi kulttuurista.) http://geert hofstede.com (klikkaa National Cultures ja vertaa suomen kulttuuria kohdemaasi kulttuuriin!) 4. Kulttuurienvälinen viestintä Lapin yliopistossa voi käydä englanninkielisiä kulttuurienvälisen viestinnän kursseja. Kurssit auttavat ymmärtämään ja käsittelemään kulttuurieroja. Tutustu tarjontaan kielikeskuksen sivuilla! Suositeltavia kirjoja aiheesta ovat mm.: Shuang Liu; Zala Volčič & Cindy Gallois: Introducing Intercultural Communication Helen Spencer Oatey & Peter Franklin: Intercultural Interaction Donal Carbaugh: Cultures in Conversation (interesting chapter of Finnish conversational habits) 9 TEHTÄVÄ: Käytä ylhäällä mainittuja lähteitä löytämään kulttuurieroja Suomen ja kohdemaasi väliltä. Mitkä seikat voisivat aiheuttaa närästystä? Millä tavalla voisit mokata paikallisten silmissä? Tee oma miinakentän kartta ennen lähtöäsi!