SOSIAALITURVA Tämä opas kertoo, mitä rahallista tukea Kela antaa sairauden hoitoon ja kuntoutukseen. Lisäksi opas kertoo sairaalamaksuista, sosiaalipalveluista ja verotuksesta. Päivitetty 2/2016
Tässä vihkosessa on käytetty suoria lainauksia Kelan julkaisemasta oppaasta Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi. Suoriin lainauksiin on saatu lupa Kelan viestinnältä. Kelan viestintä 2015. Tekstissä on käytetty lyhennettä e/kk. Se tarkoittaa euroa kuukaudessa. Tämä vihkonen on selkokielinen. Siitä saa siis tietoa helposti ja nopeasti. 2
Sisällys Lääkekorvaukset... 4 Matkakorvaukset... 6 Sairauspäiväraha... 8 Kuntoutus... 11 Vammaisetuudet... 14 Kelan palvelunumeroita... 15 Sairaalamaksut ja terveydenhuollon maksujen omavastuu... 16 Kansallinen Terveysarkisto... 17 Sosiaalipalvelut... 18 Sairastuminen ja verotus... 21 3
Lääkekorvaukset Kela voi maksaa korvausta apteekista ostetuista lääkkeistä, jotka lääkäri tai sairaanhoitaja on määrännyt lääkemääräyksellä sairautesi hoitoon. Kela ei maksa korvausta kaikista lääkkeistä. Löydät tiedon korvattavista lääkkeistä internetistä. www.kela.fi/laakehaku Lääkkeissä on 50 euron alkuomavastuu. Saat lääkekorvauksen vasta, kun olet ostanut korvattavia lääkkeitä yli tuon summan kalenterivuodessa. Peruskorvaus lääkkeestä on 40 % lääkkeen viitehinnasta tai myyntihinnasta. Viitehinta ja lääkkeen vaihtaminen halvempaan Osa lääkkeistä kuuluu viitehintajärjestelmään. Näille lääkkeille on määrätty viitehintaryhmä ja viitehinta. Lääkkeen myyntihinta voi olla korkeampi kuin viitehinta. Kela maksaa korvauksen viitehinnasta. Samassa viitehintaryhmässä on keskenään vaihtokelpoisia lääkkeitä. Voit vaihtaa reseptissäsi eli lääkemääräyksessäsi olevan lääkkeen apteekissa vastaavaan, mutta halvempaan lääkkeeseen. Apteekki ei saa vaihtaa lääkettä, jos lääkkeen määrääjä kieltää lääkkeen vaihtamisen. Kun lääkkeellä ei ole viitehintaa, saat korvauksen myyntihinnasta. Erityiskorvaus Joistakin lääkkeistä saat erityiskorvausta, joka on suurempi kuin peruskorvaus. Sitä saa tiettyjen vaikeiden ja pitkäaikaisten sairauksien hoitoon määrätyistä lääkkeistä. Lääkekorvausta voi saada myös joistakin ravintovalmisteista. Oikeutta erityiskorvaukseen haetaan lääkärin kirjoittamalla B-lausunnolla Kelasta. Alempi erityiskorvaus on 65 % viitehinnasta tai myyntihinnasta. Kela siis korvaa lääkkeen hinnasta 65 %, ja sinulle jää maksettavaksi loppuosa. Ylempi erityiskorvaus tarkoittaa sitä, että lääkkeen viitehinta tai myyntihinta korvataan kokonaan. Apteekissa pitää kuitenkin maksaa lääkkeen omavastuu. Omavastuu on 4,50 euroa. Se pitää maksaa jokaisesta lääkkeestä erikseen. 4
Saat erityiskorvausta lääkkeestä vasta sen jälkeen, kun lääkärinlausunto on mennyt Kelaan. Jos joudut ostamaan lääkettä ennen Kelan tekemää päätöstä, sinun pitää maksaa lääkkeen hinta kokonaan. Osta siis mahdollisimman pieni pakkaus ja säästä apteekin kuitti. Voit hakea korvauksen Kelasta, kun olet saanut päätöksen erityiskorvattavuudesta. Kela lähettää sinulle uuden Kela-kortin päätöksen tehtyään. Kortissa on sairauden korvausnumero. Suuret lääkekulut Lääkekulujen omavastuu on 610,37 euroa vuonna 2016. Kun korvatuista lääkkeistä maksamasi lääkekulut ylittävät tämän summan, Kela lähettää siitä sinulle ilmoituksen. Kun vuosiomavastuusi ylittyy, maksat jokaisesta korvattavasta lääkkeestäsi 2,50 euroa ostoskerralla. Voit seurata sinulle vuoden aikana kertyneitä lääkekuluja internetissä. www.kela.fi /asiointi 5
Matkakorvaukset Kela maksaa korvausta matkoista lääkäriin tai Kelan järjestämään kuntoutukseen. Voit hakea Kelasta korvausta, kun olet matkustanut terveyskeskukseen, yksityiselle lääkärille, sairaalaan tai kuntoutuslaitokseen. Kela korvaa yleensä matkan lähimpään lääkäriin tai hoitopaikkaan. Kela maksaa korvausta yleensä halvimman matkustustavan mukaan, eli yleensä se tarkoittaa matkaa junalla tai bussilla. Jos joudut käyttämään omaa autoa, saat siitä kilometrikorvauksen, joka on 0,20 euroa kilometriltä. Jos sinulla on hoitopaikkaan yli 100 kilometrin matka ja käytät omaa autoa, tarvitset todistuksen matkakorvausta varten. Pyydä todistus (SV67) hoitopaikasta. Taksimatkat Jos joudut käyttämään taksia terveydentilasi vuoksi, sinulla pitää olla hoitolaitoksen todistus (SV67) taksin käytön tarpeellisuudesta. Säilytä saamasi todistus 6 kuukautta. Kela voi pyytää sinua toimittamaan todistuksen heille. Hoitolaitoksen henkilökunta voi kirjoittaa sinulle todistuksen matkakorvauksia varten myös määräajaksi tai toistaiseksi. Silloin todistus on toimitettava Kelaan. Taksin käyttö voidaan korvata myös, jos julkisia liikenneyhteyksiä ei ole käytettävissä. Tässä tilanteessa et tarvitse hoitolaitoksen todistusta, vaan sinun pitää selvittää asia Kelan kanssa. Kun sinulla on oikeus Kelan korvaamaan taksimatkaan, tilaa matka Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella aina numerosta 0600 309 666. Puhelun hinta on 1,50 e. Puhelun hintaan lisätään paikallisverkkomaksu. Jonottaminen tilausnumeroon on maksutonta. 6
Kun tilaat matkan keskitetystä tilausnumerosta, saat matkakorvauksen heti taksissa, ja maksat vain omavastuun. Jos tilaat taksin muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta, maksat koko matkan ensin itse. Sen jälkeen voit hakea korvausta Kelasta. Jos tiedät vastaanottoajan, tilaa matka viimeistään edellisenä päivänä kello 14 mennessä. Voit tilata samalla kertaa kaikki matkat, jotka sinun on määrä tehdä seuraavien kahden viikon aikana. Voit halutessasi pyytää, että saat kuljetukseen oman kotikuntasi taksin. Samassa kyydissä voi olla muitakin asiakkaita. Näytä Kela-korttisi ennen taksimatkan alkua. Korvaus yöpymisestä Jos joudut yöpymään matkallasi, voit saada Kelasta yöpymisrahaa. Se on enintään 20,18 euroa vuorokaudessa vuonna 2016. Matkojen omavastuu Omavastuuosuus yhteen suuntaan tehdystä matkasta on 25 euroa vuonna 2016. Matkakorvaus maksetaan matkan omavastuun ylittävästä osuudesta. Hae korvausta myös maksamistasi, alle omavastuun jääneistä kustannuksista, koska ne kerryttävät vuotuista omavastuuosuuttasi. Jos matkakustannukset ovat vuodessa yli 300 euroa (vuonna 2016), Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta tilatusta matkasta maksat 50 euron omavastuun yhdensuuntaiselta matkalta. Tällöin maksat koko matkan hinnan kuljettajalle ja haet korvauksen jälkikäteen Kelasta. 50 euron omavastuuosuus ei kerrytä maksukattoa. Matkakustannuksissa on 6 kuukauden hakuaika. Voit seurata sinulle vuoden aikana kertyneitä matkakustannuksia internetissä. www.kela.fi /asiointi 7
Sairauspäiväraha Kela maksaa sairausajalta sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaa maksetaan yleensä sen jälkeen, kun olet ollut sairaana 10 päivää. Jos olet yrittäjä, voit saada sairauspäivärahaa jo aikaisemmin. Jos saat sairauslomasi ajalta palkkaa, Kela maksaa korvauksen työnantajallesi. Kuka saa sairauspäivärahaa? Voit saada sairauspäivärahaa, jos olet 16 67-vuotias etkä sairautesi takia kykene työhön. Kuinka paljon saat sairauspäivärahaa? Sairauspäivärahan määrä riippuu tuloista. Päiväraha lasketaan verotuksessa todettujen työtulojen mukaan. Päivärahaa maksetaan yleensä 6 päivältä viikossa. Hakuaika Sairauspäivärahan hakuaika on 2 kuukautta sairauden alkamisesta. Kuinka kauan sairauspäivärahaa maksetaan? Sairauspäivärahaa maksetaan enintään noin vuosi. Jo sitä ennen ryhdytään selvittämään, olisiko kuntoutuksesta apua sairauden hoidossa. Jos työkyvyttömyys jatkuu, etkä voi palata töihin, selvitetään, voitko jäädä kuntoutustuelle tai työkyvyttömyyseläkkeelle. Sitä voi maksaa työeläkelaitos tai Kela. Kela on maksajana, jos et saa riittävää eläkettä työeläkelaitokselta. Voit arvioida sairauspäivärahasi suuruuden Kelan internetsivujen laskurilla. www.kela.fi /laskurit. Jos olet työtön, päiväraha voidaan laskea työttömyysturvan määrästä. Jos olet opiskelija, voit sairastuttuasi hakea sairauspäivärahaa. Silloin opintotukikuukausia säästyy. 8
Osasairauspäiväraha Osasairauspäiväraha tukee työhön paluuta. Osasairauspäivärahaa voi saada henkilö, joka ennen sairastumista on työskennellyt kokoaikaisesti, mutta palaa työhönsä sairauden kestäessä osa-aikaisesti. Työaikaa tulee vähentää noin puoleen (40 % 60 %) aiemmasta työajasta. Tältä ajalta maksetaan osasairauspäivärahaa, joka on puolet sairauspäivärahasta. Osa-aikatyön voit aloittaa aikaisintaan, kun olet ollut sairaana 10 päivää. Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään noin 5 kuukautta (120 arkipäivää). Osasairauspäivärahan hakuaika on 2 kuukautta. Sairauspäiväraha, kuntoutus vai eläke? Jos sairaus kestää pitkään, tulee mietittäväksi, mitä jatkossa voidaan tehdä. Olisiko apua kuntoutuksesta? Kun olet saanut sairauspäivärahaa 60 arkipäivää, Kela selvittää tarvittaessa, voisiko kuntoutuksesta olla apua sairauteesi. Jos olet saanut sairauspäivärahaa 150 arkipäivää eli melkein 6 kuukautta, saat Kelasta kirjeen, jossa kerrotaan eri kuntoutusmahdollisuuksista. Päivärahaa 90 arkipäivää Jos olet työntekijä, Kela pyytää sinua toimittamaan työterveyslääkärisi lausunnon jäljellä olevasta työkyvystäsi ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivää. Työkyvyttömyyseläke Sairauspäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300 arkipäivää. Jos sairaudestasi tai vammastasi aiheutuva työkyvyttömyys jatkuu, voit hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Sitä voi maksaa työeläkelaitos tai Kela tai molemmat. Kelan kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä maksetaan, jos et ole ollut työelämässä tai jos et saa riittävää eläkettä työeläkelaitokselta. Siihen, voitko saada pysyvää työkyvyttömyyseläkettä, vaikuttaa sairauden tai vamman lisäksi myös ikä ja se, mitä työtä olet tehnyt ja millainen ammattikoulutus sinulla on. 9
Jos et pysty palaamaan töihin etkä myöskään saa eläkettä, ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään seuraavana päivänä sairauspäivärahan loppumisesta. Näin voit saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea toimeentulon turvaamiseksi, kun odotat päätöstä työkyvyttömyyseläkkeestäsi. Jos olet työttömyyskassan jäsen, hae ansiopäivärahaa omasta kassastasi. 10
Kuntoutus Kuntoutuksella pyritään parantamaan työkykyä ja toimintakykyä, jos ne ovat alentuneet. Kela järjestää kuntoutusta ja antaa tukea toimeentuloon kuntoutuksen aikana. Kelan lisäksi kuntoutusta järjestävät esimerkiksi terveyskeskukset ja sairaalat, työeläkelaitokset ja TE-toimistot. Voit tiedustella lääkäriltä tai Kelasta, kenen järjestämää kuntoutusta voit hakea. Kelan järjestämää kuntoutusta on ammatillinen kuntoutus kuntoutuspsykoterapia vaativa lääkinnällinen kuntoutus harkinnanvarainen kuntoutus. Löydät Kelan kuntoutuskurssit internetistä osoitteesta www.kela.fi /kuntoutuskurssit. Ammatillinen kuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa tai ylläpitää kuntoutujan työkykyä ja ansiomahdollisuuksia. Tavoitteena on, että pitkäaikaissairas tai vammainen henkilö pystyy jatkamaan työelämässä hänelle soveltuvassa työssä tai palaamaan työhön. Työeläkelaitokset järjestävät suurimman osan ammatillisesta kuntoutuksesta. Muita ammatillisen kuntoutuksen järjestäjiä ovat Kela ja tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöt. Kuntoutuksen aikaisen toimeentuloturvan suuruus ja ehdot määräytyvät kuntoutuksen järjestäjätahoa koskevan lainsäädännön mukaan. Osana ammatillista kuntoutusta myönnetään myös apuvälineitä työssä tai opinnoissa selviytymiseen. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Alle 65-vuotiaiden vaativalla lääkinnällisellä kuntoutuksella pyritään tukemaan kuntoutujan mahdollisuuksia selviytyä arkielämän toiminnoista. Kuntoutuksen tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn turvaaminen. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus ei enää edellytä vammaistuen tai hoitotuen saamista. 11
Harkinnanvarainen kuntoutus Kela järjestää ja korvaa harkinnanvaraista kuntoutusta eri vammaryhmiin ja sairausryhmiin kuuluville henkilöille eduskunnan myöntämän vuotuisen määrärahan puitteissa. Tämä kuntoutus on tarkoitettu pääasiassa työikäisille, joilla sairaus tai vamma haittaa työkykyä. Harkinnanvarainen kuntoutus voi olla esimerkiksi yksilöllisiä kuntoutusjaksoja, ryhmämuotoisia kuntoutusja sopeutumisvalmennuskursseja, kuntoutus- ja kuntouttavaa hoitoa, neuropsykologista kuntoutusta ja ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta. Kuntoutuspsykoterapia Miten pääset kuntoutukseen? Voit hakea kuntoutukseen, jos koet, että työ- tai toimintakykysi on alentunut. Tarvitset aina myös lääkärintodistuksen kuntoutuksen tarpeesta. Kun epäilet, että tarvitset kuntoutusta, ota yhteyttä ensin lääkäriin. Lääkäri tutkii, onko kuntoutuksesta apua, ja antaa asiasta lausunnon. Myös lääkäri voi ehdottaa kuntoutusta. Kun olet saanut lääkärinlausunnon, voit hakea kuntoutusta Kelasta. Kelassa harkitaan, voidaanko kuntoutusta myöntää. Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa sitä tarvitseville 16 67-vuotiaille henkilöille, joiden työkyky tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Korvaaminen edellyttää kolmen kuukauden pituista asianmukaista hoitosuhdetta sekä psykiatrian erikoislääkärin arviota hakijan diagnoosista ja kuntoutustarpeesta. Terapiaa myönnetään vuodeksi kerrallaan ja enintään kolmeksi vuodeksi. Terapiakuluista voi joutua maksamaan osan itse. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveydenhuolto. 12
Kuntoutusraha Kuntoutusraha on pääsääntöisesti saman suuruinen kuin tulojen mukaan määräytyvä sairauspäiväraha. Veronalaista kuntoutusrahaa maksetaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta enintään kuudelta päivältä viikossa. Kuntoutusrahaa ei makseta omavastuuajalta, jonka pituus vaihtelee 0 30 päivään järjestettävän kuntoutuksen ja sitä edeltävien sosiaaliturvaetuuksien mukaan. Kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös vuosiloman ajalta. Kuntoutusrahaa voivat saada myös sopeutumisvalmennukseen ja perhekuntoutukseen osallistuvat omaiset. Kela korvaa myös kuntoutuksesta aiheutuneita matkakustannuksia. Kela voi maksaa myös nuoren kuntoutusrahaa, jonka saaminen ei edellytä kuntoutuspäätöstä. Nuoren kuntoutusrahaa maksetaan 16 19-vuotiaalle nuorelle, joka tarvitsee tehostettua kuntoutusta. Edellytyksenä on, että nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ, ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet ja hän tarvitsee erityisiä tukitoimia opiskelun aikana. 13
Vammaisetuudet Vammaistuki 16 vuotta täyttäneelle 16 vuotta täyttäneen henkilön vammaistuen tarkoitus on helpottaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa. Vammaistukea maksetaan Suomessa asuvalle 16 vuotta täyttäneelle pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle henkilölle, jonka toimintakyky on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän ole eläkkeellä. Toimintakyvyn katsotaan heikentyneen silloin, kun sairaus tai vamma - heikentää kykyä huolehtia itsestään - selviytyä välttämättömistä kotitaloustöistä - tai selviytyä työ- ja opiskelutehtävistä. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa haittaa, joka yleensä arvioidaan lääketieteellisin perustein sekä avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta. Vammaistuen laji ja määrä riippuvat sairauden tai vamman vakavuudesta. Vammaistuen määrät ovat vuonna 2016: perusvammaistuki 92,94 e/kk korotettu vammaistuki 216,87 e/kk ylin vammaistuki 420,51 e/kk. Eläkettä saavan hoitotuki Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa. Tuki korvaa osin myös toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia kustannuksia. Hoitotuen määrät ovat vuonna 2016: perushoitotuki 62,25 e/kk korotettu hoitotuki 154,96 e/kk ylin hoitotuki 327,67 e/kk. 14
Kelan palvelunumeroita Voit soittaa palvelunumeroihin maanantaista perjantaihin kello 8.00 18.00 välisenä aikana. Voit myös jättää soittopyynnön. Eläkeasiat Kansaneläke, vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, takuueläke ja eläkkeensaajan asumistuki Kuntoutus Kuntoutuspalvelut ja -kurssit, kuntoutusraha Lapsiperheiden tuet Vanhempainpäivärahat, lapsilisä, elatustuki ja muut lapsiperheen tuet Maasta- ja maahanmuutto Sosiaaliturva ulkomaille tai Suomeen muutettaessa Omaisen kuoltua Leskeneläke, lapseneläke, perhe-eläke Sairastaminen Sairaanhoito- ja lääkekorvaukset, matkakorvaukset (taksimatkojen tilaus), sairauspäiväraha ja erityishoitoraha Työttömyysajan tuet Työmarkkinatuki, peruspäiväraha, koulutusajan tuet työttömälle Vammaistuet Vammaistuet, eläkettä saavan hoitotuki, keliakiakorvaus 020 692 202 020 692 205 020 692 206 020 634 0200 020 692 208 020 692 204 020 692 210 020 692 211 15
Sairaalamaksut ja terveydenhuollon maksujen omavastuu Satakunnan sairaanhoitopiirissä sairaalamaksujen määrät ovat vuonna 2016 poliklinikkamaksu 32,70 euroa osastohoidon päivämaksu 38,80 euroa sarjahoitomaksu 9,00 euroa päiväkirurgisen toimenpiteen maksu 107,30 euroa osastohoidon päivämaksu psykiatrialla 17,90 euroa psykiatrian päiväosastomaksu 9,00 euroa Säästä kaikki sairaalamaksujen ja terveyskeskusten maksukuitit. Kun omavastuu tulee täyteen, voit hakea vapaakorttia siitä sairaalasta tai terveyskeskuksesta, jossa vaadittava summa tuli täyteen. Joudut itse seuraamaan milloin omavastuu tulee täyteen, koska maksut voivat kertyä eri hoitopaikoista. Lisätietoja saat Satakunnan keskussairaalan potilastoimistosta puhelinnumerosta 02 627 7628. Vuonna 2016 julkisen terveydenhuollon maksujen omavastuu on 691,00 euroa. Jos sinulle kertyy maksuja yli tuon summan kalenterivuodessa, voit hakea vapaakorttia. Vapaakortilla saat loppuvuoden ajan muut julkisen terveydenhuollon palvelut ilmaiseksi, paitsi osastohoidon. Jos sinulla on vapaakortti osastohoidon päivämaksu on 17,90 euroa vuorokaudelta loppuvuoden ajan. Omavastuuseen lasketaan esimerkiksi: terveyskeskusmaksut sairaalamaksut yliopistollisten sairaaloiden maksut. 16
Kansallinen Terveysarkisto Kansallinen Terveysarkisto Kanta palvelee sinua ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka hoitavat sinua. Kanta on sähköinen tietokanta, josta löytyvät muun muassa sinulle määrätyt lääkkeet ja potilastietosi. Tietosi pysyvät tallessa ja ovat sinua hoitavien ammattilaisten ja apteekkien saatavilla missä päin Suomea hyvänsä. Päätät kuitenkin itse kuka saa katsoa tietojasi ja kuinka laajasti. Kun hoitavalla lääkärillä on riittävästi tietoa siitä, miten sinua on aiemmin hoidettu, saat paremmin suunniteltua hoitoa. eresepti Aikaisemmin lääkäri laati ja allekirjoitti lääkemääräyksen paperille. Nyt hän tekee saman tietokoneella. Kun lääkemääräys on valmis, lääkäri tallentaa sen valtakunnalliseen tietokantaan, eli Reseptikeskukseen. Reseptikeskus kerää kaikki lääkitystietosi, joista on tehty eresepti. Tietokannasta löytyy tieto ereseptillä määrätyistä lääkkeistä. Voit asioida terveydenhuollon yksikössä tai apteekissa eri puolilla Suomea ja tietokannasta löytyy aina ajan tasalla olevat tiedot lääkkeistäsi. Voit myös itse seurata terveystietojasi internetistä osoitteesta www.kanta.fi 17
Sosiaalipalvelut Kotihoitopalvelut Kotihoito tarkoittaa kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa sekä palveluja, jotka tukevat kotona selviytymistä. Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun tarvitset apua kotona arkipäivän askareista selviytymiseen sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Voit saada esimerkiksi ateriapalvelua, apua asioimiseen ja peseytymiseen. Kotisairaanhoito tuo lääkärin määräämiä sairaanhoidollisia palveluja kotiisi. Kotisairaanhoidon hoitaja voi esimerkiksi ottaa kotona näytteitä ja valvoa lääkitystäsi. Kotihoitopalvelujen tarve arvioidaan kiireellisissä tapauksissa välittömästi. Kaikilla 75 vuotta täyttäneillä ja Kelan eläkettä saavan hoitotukea saavilla henkilöillä on oikeus päästä sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin. Arviointi tehdään seitsemän arkipäivän kuluessa siitä, kun on oltu yhteydessä kunnan sosiaalityöntekijään. Jos tarvitset jatkuvasti kotihoidon palveluja, maksun suuruuteen vaikuttaa perheesi henkilömäärä sekä tulot. Tilapäisen kotihoitopalvelun hinta vaihtelee hieman eri kunnissa. Jos tarvitset turvapuhelinta, saat siitä lisätietoa oman kuntasi sosiaalitoimistosta. Omaishoidon tuki Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka ei selviydy arjesta omatoimisesti. Avun tarve voi johtua esimerkiksi sairaudesta tai vammasta. Omaishoitajalle voidaan myöntää omaishoidon tukea. Edellytyksenä on, että läheinen tarvitsee paljon hoitoa ja huolenpitoa henkilökohtaisissa päivittäisissä toiminnoissa. Lisäksi hoitajan apua tarvitaan pääsääntöisesti kokopäiväisesti. Omaishoidon tuki on vähintään 387,49 euroa kuukaudessa vuonna 2016. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana hoitopalkkio on vähintään 774,98 euroa kuukaudessa. 18
Hoidollisesti raskas siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne, siirtyminen laitoksesta kotiin, vammaisen lapsen koulunkäynnin aloittaminen, toipuminen vakavasta onnettomuudesta tai äkillinen vakava sairaus. 19
Vammaispalvelut Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan ihmistä, jolla on erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämisen toiminnoista pitkäaikaisesti vamman tai sairauden johdosta. Vaikeavammaisille tarkoitettuja palveluja ja taloudellisia tukitoimia ovat esimerkiksi asunnon muutostyöt, henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ja palveluasuminen. Toimeentulotuki Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon, jos henkilö ei voi saada toimeentuloaan millään muulla tavalla. Jos sinulla on tukeen oikeuttavia menoja enemmän kuin tuloja ja varoja, sinulla on oikeus saada toimeentulotukea. Yksin asuvan henkilön perusosa on enintään 485,50 e/kk vuonna 2016. Perusosan suuruus on säädetty laissa. Perusosan lisäksi voit saada toimeentulotukea asumismenoihin julkisen terveydenhuollon maksuihin lääkärin määräämiin lääkkeisiin, sairaalamaksuihin. Sinulla on oikeus saada päätös toimeentulotuesta seitsemän arkipäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä. Hakemuksessa pitää olla mukana kaikki tarvittavat liitteet. Kiireellisissä tapauksissa sinulla on oikeus saada päätös samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Lisätietoja sosiaalipalveluista saat kuntien sosiaalitoimistoista. Toimeentulotukeen kuuluu kaksi osaa: perusosa ja lisäosa. Toimeentulotuen perusosan pitää riittää ruokakuluihin, vaatekuluihin, henkilökohtaiseen ja kodin puhtauteen liittyviin kuluihin, lehtitilauksiin, televisiolupaan, puhelinlaskuun, ilman reseptiä ostettuihin lääkkeisiin sekä virkistys- ja harrastusmenoihin. 20
Sairastuminen ja verotus Suomalaiset maksavat veroa muun muassa valtiolle ja kunnille. Verovaroilla pidetään yllä monia tärkeitä palveluja yhteiskunnassamme. Sairauden tai vamman vuoksi voi saada helpotusta verojen maksuun. Veronmaksukyvyn alentumisvähennys Voit saada veronmaksukyvyn alentumisvähennystä, jos sinun tai perheesi tulot ja varat ovat vähentyneet olennaisesti erityisestä syystä, kuten suurista sairauskuluista. Perheen yhteenlaskettujen sairauskulujen on oltava vähintään 700 euroa. Samalla sen pitää olla vähintään kymmenen prosenttia perheen verottomista tuloista. Vähennystä voi saada korkeintaan 1400 euroa. Verotuksen invalidivähennys Voit saada verotuksessa invalidivähennystä, jos sairautesi pysyvä haitta-aste on vähintään 30 prosenttia. Haitta-asteen arvioi lääkäri. Jos saat täyttä työkyvyttömyyseläkettä, verottaja myöntää sinulle ilman erillistä hakemusta täyden invalidivähennyksen verotuksessa. Verottajan mielestä sairautesi haitta-aste on 100 prosenttia. Osatyökyvyttömyyseläkkeen haitta-aste on 50 prosenttia. Saat lisätietoja internetistä. www.vero.fi Veronmaksukyvyn alentumisvähennystä myönnetään aina tapauskohtaisesti. Verottaja harkitsee onko alentumisvähennyksen myöntämiselle perusteita. Saat lisätietoja internetistä. www.vero.fi 21
Autoveronpalautus invalideille Uuden auton hinnasta noin puolet on veroa. Tulli voi myöntää autoveronpalautusta, jos olet näkövammainen tai liikuntavammainen. Auton on tultava omaan käyttöösi. Auto ei saa olla rekisteröity aikaisemmin Suomessa. Autoverolain mukaan voit saada palautusta, jos näkövammasi tai liikuntavammasi pysyvä haitta-aste on 80 prosenttia. Haitta-asteen arvioi lääkäri. Autoveron huojennus invalideille Autoveron huojennus tarkoittaa sitä, että henkilö vapautetaan osittain tai kokonaan autoveron maksamisesta. Huojennuksen myöntää Tullihallitus erityisen painavista syistä. Kun hakemusta käsitellään, huomioidaan liikkumista estävän vamman laatu sekä auton tarpeellisuus. Lisäksi kiinnitetään huomiota perheen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen. Saat lisätietoja internetistä. www.tulli.fi Jo 60 % haitta-aste tai 40 % haitta-aste, joka johtuu toisen tai molempien jalkojen puuttumisesta tai toimintavajavuudesta, oikeuttaa sinut saamaan palautusta, jos sinun täytyy hankkia auto työn tai ammattiin valmistavien opiskelujen vuoksi. Saat lisätietoja internetistä. www.tulli.fi 22
Vammaisen pysäköintilupa Vammaisen pysäköintiluvan myöntää Trafin palveluntuottaja Ajovarma. Voit saada pysäköintiluvan, jos sinulla on vamma, joka täyttää ehdot pysäköintiluvan myöntämiseen. Vamma voi estää sinua kävelemästä itsenäisesti tai haitata näön tarkkuutta. Lääkäri arvioi, täyttyvätkö tapaturmavakuutuslaissa määritellyt ehdot. Vammaisen pysäköintilupa oikeuttaa pysäköimään esimerkiksi seuraaviin paikkoihin: pyörätuolimerkillä merkityille vammaisten autoilijoiden pysäköintipaikoille maksullisille pysäköintipaikoille ilmaiseksi alueelle, jossa pysäköinti on kielletty. Pysäköinti ei kuitenkaan saa estää muuta liikennettä. Pysäköintiluvan uudistaminen tehdään aikaisemman pysäköintiluvan perusteella, jos sen voimassaoloaika on 10 vuotta. Uutta lääkärinlausuntoa ei tällöin tarvita. Vapautus ajoneuvoveron perusverosta Voit hakea vammaisen pysäköintilupahakemuksen yhteydessä vapautusta ajoneuvoveron perusverosta. Ilmoita siinä tapauksessa hakemuksessa verovelvollisen henkilötunnus sekä sen ajoneuvon rekisteritunnus, jolle haet vapautusta. Vapautusta voi hakea vain uuden pysäköintiluvan tai aikaisemman pysäköintiluvan uudistamisen yhteydessä. Jos olet uudistamassa aikaisempaa pysäköintilupaa ja sinulla on voimassa oleva vapautus ajoneuvoveron perusverosta (vammaisen pysäköintiluvan perusteella), vapautusta on haettava samassa yhteydessä uudestaan, koska vapautuksen voimassaolo on sidottu pysäköintiluvan voimassaoloaikaan. Jos et ole hakenut verovapautusta pysäköintiluvan yhteydessä, voit hakea vapautusta postittamalla verovapautushakemuksen erikseen Trafiin tai hakemalla vapautusta sähköisesti Suomi.fi -palvelun kautta. Ajovarmasta ei voi hakea pelkkää verovapautusta. Saat lisätietoa internetistä. www.trafi.fi ja www.ajovarma.fi 23
Satakunnan keskussairaala Sairaalantie 3 28500 Pori www.satshp.fi Puhelinvaihde (02) 62771 Sähköposti etunimi.sukunimi@satshp.fi SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALAN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT B2 poliklinikat, kirurgian osastot 2 ja 3 Vastaava sosiaalityöntekijä Tarja Kiiski Sisätautien osasto 1, neurologian osasto ja poliklinikka, sisätautien poliklinikka, dialyysi ja ihotautien poliklinikka Sosiaalityöntekijä Terhi Vahamäki Lastenneurologian osasto ja poliklinikka Sosiaalityöntekijä Aija Peltomaa Sisätautien osasto 4, kirurgian osasto 1, päivystys Sosiaalityöntekijä Jenni Laurila Keuhko-osasto ja poliklinikka, sisätautien osasto 2, silmäosasto ja poliklinikka Sosiaalityöntekijä Katja Törnqvist Syöpätautien poliklinikka ja sädehoitoyksikkö, kirurgian poliklinikka Sosiaalityöntekijä Johanna Aho-Kaipio Lasten- ja naistentautien osastot ja poliklinikat, synnytysosasto ja äitiyspoliklinikka Sosiaalityöntekijä Minna Heinonen Sosiaaliohjaaja Tuija-Leena Kylmänen (ti-to) 044 707 7283 tai (02) 627 7283 044 707 6887 tai (02) 627 6887 044 707 6506 tai (02) 627 6506 044 707 7282 tai (02) 627 7282 044 707 7088 tai (02) 627 7088 044 707 6885 tai (02) 627 6885 044 707 9394 044 707 6883 tai (02) 627 6883 Johtava sosiaalityöntekijä Kaisu-Leena Raikisto 044 707 7280 tai (02) 627 7280 Toimistosihteeri Leila Kangasperko (02) 627 7281 (02) 627 7284 SATALINNAN SAIRAALAN SOSIAALITYÖNTEKIJÄT SIJAINTI Kuntoutusvuodeosasto ja vaativan kuntoutuksen päiväosasto Sosiaalityöntekijä Marika Nevala E-talo 044 707 3365 Päiväkuntoutus ja kuntoutustutkimuspoliklinikka Sosiaalityöntekijä Elina Lindgren A-talo 044 707 3321 24