Teijon kansallispuisto perustettu 1.1.2015. TOIMINTAKATSAUS 2015 Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy

Teijon kansallispuisto perustettu 1.1.2015 TOIMINTAKATSAUS 2015 Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy

Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 1.1 Yrityssalon tehtävät... 3 1.2 Toimitusjohtajan katsaus vuodesta 2015... 3 1.3 Salon elinkeinorakenne lukuina 31.12.2015... 5 1.4 Työmarkkinatilanne Salossa 31.12.2015... 5 2. YRITYSSALON TOIMINTA VUONNA 2015... 6 2.1. Neuvontapalvelut ja yritysverkostotoiminta... 6 2.1.1 Perustamisneuvonta yrittäjyyteen tähtääville... 6 2.1.2 Yritysten yleisneuvonta sekä yritysten kasvupalvelut ja yritystapahtumat... 7 2.1.3 Yritysten sijoittumispalvelut... 8 2.1.4 Yritysverkostotoiminta... 9 2.1.5 Yritysaluetoimikunnat... 9 2.1.6 Yrityskummitoiminta... 10 2.1.7 Kaupungin yritystalo ja toimistohotelli-innomo... 10 2.2. Kansainvälinen toiminta... 11 2.2.1 Yritysten kansainvälistymispalvelut... 11 2.2.2 Vientirengas- sekä kumppanuusohjelmatoiminta vuonna 2015... 11 2.3. Yrityssalon hanketoiminta 2015... 11 2.3.1 EETU Energiasta maakunnan etu... 11 2.3.2 Salon Voimala palvelupistetoiminta... 12 2.3.3 Seutupilotti: Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutostoiminta seutukaupungeissa... 12 2.3.4 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014 2015... 12 2.3.5 Test in Salo Make in Finland... 13 2.3.6 Älykäs ja uudistuva maaseutu siemenrahoitus... 13 2.3.7 Yhteistyöllä yrittäjyyttä (Y2)... 13 2.3.8 Growing for growth 2015 2016... 14 2.4. Ostopalvelusopimuksilla tuotetut kehittämispalvelut... 14 2.4.1 Invest in Salo -projektitoiminta... 14 2.4.2 Yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää -projektitoiminta... 14 2.4.3 Miehittämättömien ilma-alusten testaus- ja lentopaikka projekti... 15 2.4.4 VOITTO Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen kehittämishanke... 15 2.4.5 Sopimus yritysneuvontapalveluiden toteuttamisesta Somerolla... 15 2.5. Vuonna 2015 haetut hankerahoitukset... 16 2.5.1 Älykäs ja uudistuva maaseutu 2016-2017... 16 2.5.2 Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus AVOT 2016... 16 2.5.3 Sähköistyvä Salo 2016 (DigiSalo)... 16 2.5.4 Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun 2016-2017... 17 2.5.5 Teknologiaa teollisuuteen esiteselvitys 2016... 17 2.5.6 StartupHub co working toiminta 2016-2017... 17 3. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS... 18 4. SEUDULLINEN, KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ... 18 5. YRITYSSALON VIESTINTÄ... 19 6. YRITYSSALO OY:N HALLINTO... 20 2

3 1. JOHDANTO 1.1 Yrityssalon tehtävät Yrityssalo Oy on Salon kaupungin kokonaan omistama, voittoa tavoittelematon elinkeinoyhtiö. Yrityssalo Oy:n perustehtävä Salon kaupungin antaman toimeksiannon mukaisesti: Yritysten perusneuvonta- ja kehittämispalvelujen tarjoaminen Yritysten kasvun edistäminen Uusien työpaikkojen lisääminen Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Mitä tämä tarkoittaa käytännössä: Kaupunki päättää elinkeinopoliittisista linjauksista (vrt. elinkeinopoliittinen ohjelma) Yrityssalo vastaa vision operatiivisesta toimeenpanosta ja toteutuksesta Yrityssalon on tuettava kaikin eri keinoin uusien työpaikkojen syntymistä ja olemassa olevien työpaikkojen säilymistä 1.2 Toimitusjohtajan katsaus vuodesta 2015 Alkuvuodesta 2015 alkanut talouden elpyminen sai ikävän käänteen heinäkuun alussa, kun Microsoft ilmoitti lopettavansa toiminnot Salossa. Noin tuhannesta henkilöstä 200:lle luvattiin töiden jatkuvan lähinnä Espoossa. Loma-ajasta huolimatta toimenpiteet henkilöiden auttamiseksi käynnistettiin Salon kaupungin kanssa välittömästi. Samaan aikaan irtisanottu henkilöstö päätti muodostaa osaamisen markkinointiyhteisön, Smartsalon, jonka virallinen rekisteröityminen toteutettiin joulukuussa. Huono uutinen toi kuitenkin paljon yhteydenottoja Suomesta ja maailmalta, mikä työllisti mukavasti Yrityssalon henkilökuntaa. Samaan aikaan piti kuitenkin huolehtia alueen peruskiven elikä olemassa olevien yritysten neuvonnasta ja yrittäjiksi aikovien palvelemisesta. Yhdessä Smartsalon ja kaupungin kanssa järjestettiin kolme rekrytapahtumaa Merikaaren hallissa. Näissä tapahtumissa paikalliset ja sijoittuvat yritykset pääsivät tutustumaan osaajien tarjontaan ja verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa. Tilaisuuksien sarja jatkuu 2016. Irtisanomisten myötä työttömyysaste nousi joulukuussa ennätyslukemiin 18,3 %. Korkeaa lukemaa selittää osaltaan Varsinais-Suomen TE-toimiston varojen niukkuus, minkä johdosta TE-hallinnon toimenpiteissä oli 300 henkilöä normaalia vähemmän. Samasta syystä starttirahojen myöntäminen loppui jo toukokuussa, mistä johtuen perustettujen yritysten määrä on hieman alhaisempi. Positiivisena voitiin loppuvuodesta todeta, että lomautettuja oli edellisvuotta vähemmän ja avoimia työpaikkoja oli aikaisempaa enemmän. Salo nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuonna 2009 ja tätä päätöstä jatkettiin loppuvuodesta vuoden 2017 loppuun asti. Tämän ansiosta ELY-keskuksella on tiettyjen säädösten puitteissa mahdollisuus myöntää salolaisille yrityksille kehittämisavustusta yrityksen investointeihin ja toiminnan kehittämiseen. Yritysten kehittämisavustusta voidaan myöntää yritysten tila- ja koneinvestointeihin sekä toiminnan muihin kehittämistoimiin kuten tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Salo nimettiin 1.7.2014 korkeamman yritystuen alueeksi. Myös tämä päätös on voimassa vuoden 2017 loppuun asti ja vuoden 2016 valtion budjetissa on varattu erillinen määräraha yritysten kehittämistukiin,

4 jonka alueellisesta kohdentamisesta päätetään vuoden 2016 aikana. Korkeamman yritystuen alue tarkoittaa, että yritysten kehittämistukea voidaan myöntää investointeihin korkeamman tukiprosentin mukaan ja tietyillä edellytyksillä myös isojen yritysten hankkeisiin. Pienen yrityksen osalta (1-50 henkilöä) tukiprosentti voi olla jopa 30 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, keskisuuren yrityksen (50-250 henkilöä) tuki voi olla maksimissaan 20 prosenttia ja suuren yrityksen (yli 250 henkilöä) osalta tuki voi olla maksimissaan 10 prosenttia. Tulevalle vuodelle yritysten arvioidut investointi- ja kehittämishankkeet ovat yli 10 milj., mikä on viestitetty ELY:lle ja TEM:lle. Yritykset ovat Salon seudulla hyödyntäneet kehittämistukea aktiivisesti kilpailukykynsä parantamiseksi ja varmistamiseksi. Vuoden 2009 jälkeen yli 130 Salon alueen yritystä on käynnistänyt ELY -keskuksen tuella 220 investointi- tai kehittämishanketta. Vuonna 2015 tukea myönnettiin 51 hankkeeseen, lähes 5,5 milj., joista kansainvälistymishankkeita oli 20. Yritysten arvion mukaan uusia työpaikkoja syntyy yhteensä 270 näiden toimenpiteiden tuloksena. Yritysten kehittämistuet 1.9.2009-31.12.2015 mennessä Salo Somero SEUTU rahoitettuja hankkeita 220 12 232 rahoitettuja yrityksiä 134 7 141 euroja 16 385 555 806 390 17 191 945 uusia työpaikkoja 839 48 887 Vuonna 2015 Saloon perustettiin uusia yrityksiä 241 kpl, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena (284 kpl). Pitää kuitenkin muistaa, että starttirahat loppuivat TE-toimistolta jo toukokuussa 2015. Huomioiden lakanneet yritykset yritysten nettolisäys vuonna 2015 oli 109 kpl. Invest in -toimintaa on tehty kiinteässä yhteistyössä Salon kaupunkikehityspalveluiden kanssa. TeamSalo - hengessä on toteutettu ensimmäisen luukun periaatetta, jolla varmistetaan, että kontaktoiva yritys saa palvelua kenelle tahansa yhteydenotto tuleekaan. Viikottain sijoittuviin yrityksiin otetaan yhteyttä ja meihin kontaktoidaan suoraan. Tämä tiimi vahvistui merkittävästi alkuvuodesta, kun Ville Tiikasalo (Finpro/Invest in Finland) sijoittui Yrityssalon tiloihin. Yhteistyö kansallisten toimijoiden kanssa syveni ja Ville toi ryhmään kaivattua ICT-puolen osaamista. Yrityssalon tavoitteena vuonna 2015 on ollut perustehtävien lisäksi vaikuttaa laajasti ja monialaisesti yritysten verkottamiseen, mikä näkyi runsaana tilaisuuksien määränä. Sidosryhmistä voidaan erityisesti mainita kauppakamari ja yrittäjäjärjestöt, Yrityskummit, Ykkösakseli, V-S liitto, ELY, Salo-Mill yhteistyö, sekä monet valiokunnat ja jaostot. Teijon kansallispuiston perustaminen toi uusia mahdollisuuksia profiloida seudun matkailua luonnon ja saariston ympärille. Tässä yhteistyötä tehtiin Kemiön kunnan ja yrittäjien kesken. Hallinnollisesti tavoitteena oli yhtiön talouden tasapainottaminen, jossa onnistuttiin hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Henkilökunnan lukumäärä oli vuoden vaihteessa 11, joista kahdeksan on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa. Jyrki Sjöholm Toimitusjohtaja

5 1.3 Salon elinkeinorakenne lukuina 31.12.2015 Yrityksiä Salossa 5 036 kpl (pl. asoy, koy) Yritysten nettolisäys 2015 109 yritystä (vrt. v. 2014 146 kpl, v. 2013 140 kpl, v. 2012 167 kpl) Perustetut yritykset 2015 241 uutta yritystä (vrt. v. 2014 284 kpl, v. 2013 268 kpl, v. 2012 316 kpl) Lakkautetut yritykset 2015 132 yritystä (vrt. v. 2014 138 kpl, v. 2013 128 kpl, v. 2012 149 kpl) Lähde: Suomen Asiakastieto 9.2.2016 1.4 Työmarkkinatilanne Salossa 31.12.2015 verrattuna tilanteeseen 31.12.2014 Lähde: Työllisyyskatsaus V-S ELY-keskus 27.1.2016

6 2. YRITYSSALON TOIMINTA VUONNA 2015 2.1. Neuvontapalvelut ja yritysverkostotoiminta 2.1.1 Perustamisneuvonta yrittäjyyteen tähtääville Salossa panostetaan voimakkaasti yrittäjyyden tukemiseen. Uusien yritysten rooli työpaikkojen luomisessa on merkittävä. Neuvonnan tavoitteena on, että yritysideoista syntyy alueelle menestyviä yrityksiä ja että yrittäjäkandidaatti saa päämäärät paperille ja löytää oikeat kontaktit heti alkutaipaleelle. Neuvontapalvelut ovat asiakkaille maksuttomia. Yrityssalon luottamuksellinen asiakaspalvelu on perusta pidemmälle yhteistyölle ja asiakkuudelle Yrityssalossa. Yrityssalon perustamisneuvontapalvelut tarjoavat laajan paketin erilaisia palveluja yhdessä osoitteessa. Tarjolla on henkilökohtaista neuvontaa, lukuisa määrä maksuttomia infotilaisuuksia sekä tiimiyttämiseen ja yhteistyön käynnistämiseen liittyviä työpajoja. Tavoitteena on tarjota yksi ovi yrittäjyyteen, helpottaa yrittäjyyden alkutaivalta, madaltaa esteitä ja ohjata oikeaan suuntaan. Tavoitteena on edesauttaa kaikin mahdollisin tavoin yrittäjäkandidaatteja ja yrityksiä kasvuun ja menestykseen. On hyvä muistaa, että kaikki ideat eivät aina johda yrittäjyyteen. Kiinnostus sivutoimiseen yrittäjyyteen sekä tiimiyrittäjyyteen madaltavat kynnystä yrittäjyyteen ja ne ovatkin viime vuonna herättäneet mielenkiintoa. Kooste Yrityssalon CRM-ohjelmasta koskien yrityksen perustamiseen liittyviin palveluihin vuonna 2015: Vuonna 2015 Yrityssalon perustamisneuvontapalveluissa on asioinut selvästi aikaisempaa enemmän henkilöitä, joilla on Microsoft- tai Nokia tausta, joiden liikeidea tai yrityksen liiketoimintamalli on uudenlainen, yritys on voimakkaasti kasvuhakuinen, tuotekehitysriippuvainen ja yrityksellä on tarve alkuvaiheen riskirahoitukseen. Näiden kasvuyritysten tukemiseksi on haettu syksyn aikana erillisrahoitusta ns. startup -pöhinän aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Vuonna 2015 Saloon perustettiin uusia yrityksiä 241 kpl. Perustettujen yritysten lukumäärässä oli laskua edelliseen vuoteen verrattuna 15%. Yhtenä syynä tähän on starttirahaan varattujen määrärahojen loppuminen kesken vuoden. TE-palvelut eivät voineet myöntää starttirahaa aloittaville yrittäjille viiden kuukauden aikana. Valtion varoja oli vuonna 2015 noin 30-40% vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toisaalta syynä oli pitkään jatkunut taantuma, talouden hidas elpyminen ja talouskasvun yleiset heikot näkymät.

7 Varsinais-Suomen TE-toimisto teki myönteisiä starttirahapäätöksiä Saloon yhteensä 26 kpl, joista 21 oli starttirahaan ja 5 jatkostarttiin. Vuonna 2014 vastaavat luvut olivat 63 kpl (40 starttiraha- ja 23 jatkostarttipäätöstä). Perustamisneuvontaan liittyen yhteistyökumppaneita ovat olleet myös mm. Salon seudun yrityskummit, Verottaja, Yrittäjien työttömyyskassat, paikalliset lakitoimistot, vakuutusyhtiöt ja pankit sekä Salon seudun ammattiopisto. Yrityssalo hyödyntää valtakunnallisissa Yritys-Suomi palvelua ja on osallistunut Oma Yritys- Suomi palvelun kehittämiseen TEM:n johdolla. Vuonna 2015 perustamisneuvontaan liittyviä palveluja on rahoitettu osin Salon kaupungin perusrahoituksella sekä osin ESR-hankkeista YPK (03/2015 asti) ja YPK Resurssi (04/2015 asti) sekä EAKRhankkeesta Y2 (08/2015 alk.). Perustamisneuvonnasta ovat vastanneet pääasiallisesti Armi Metsänoja, Jukka Heinonen (rahoitus) sekä muut Yrityssalon yritysneuvojat. Rahoituslähde: Salon kaupungin perusrahoitus sekä ESR-hankkeet YPK ja YPK Resurssi sekä EAKR-hanke Y2 2.1.2 Yritysten yleisneuvonta sekä yritysten kasvupalvelut ja yritystapahtumat Salon alueella on noin 5 000 pientä ja keskisuurta yritystä sekä muutamia suuryrityksiä. Asiakastiedon Myyntioptimi palvelun mukaan aktiivista toimintaa on vajaa 4 000 yrityksellä. Näistä yrityksistä vientiä ja/tai tuontia harjoittavia yrityksiä on 250 kpl. Alueen yritysilmapiiri on hyvä ja erikokoiset yritykset tekevät hyvää yhteistyötä keskenään. Alueen Huolimatta sähköisten palvelujen kasvamisesta, henkilökohtainen asiointi yritysten avainhenkilöiden kanssa on ollut tärkeä palvelumuoto elinkeinoyhtiössä. Kooste Yrityssalon CRM-ohjelmasta koskien yritysten neuvontapalvelua vuonna 2015: Yrityssalon neuvontapalvelu ovat maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa ja jatkumo pidemmälle yhteistyölle Yrityssalon kanssa. Palvelut ulottuvat koko Salon alueelle riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai sijainnista.

8 Henkilökohtaista neuvontaa täydentää lukuisat tilaisuudet, joita järjestetään eri kohderyhmille ja eri teemoihin perustuen. Lisäksi on järjestetty verkostotilaisuuksia eri yritysalueilla ja eri toimialoilla (mm. erikoiskauppa, matkailu, ruokaketju) sekä yleisempiä iltatreffejä, joiden tavoitteena on lisätä yhteistyötä yli toimialarajojen sekä vähän aikaa toimineiden ja konkariyrittäjien kesken. Vuonna 2015 yrityspalveluita on rahoitettu pääosin Salon kaupungin perusrahoituksella sekä pieneltä osin alkuvuonna ESR-hankkeesta YPK Resurssi (04/2015 asti). Yritysten yleisneuvonnasta ovat vastanneet pääasiallisesti Jukka Heinonen (rahoitus), Armi Metsänoja (vähän aikaa toimineet yritykset), Juha Metsänoja sekä muut Yrityssalon yritysneuvojat. Rahoituslähde: Salon kaupungin perusrahoitus sekä ESR-hanke YPK Resurssi 2.1.3 Yritysten sijoittumispalvelut Yrityssalo vastaa sijoittuvien yritysten mahdollisimman nopeasta ja vaivattomasta asettumisesta paikkakunnalle. Yrityssalo palvelee yrityksiä kaikissa sijoittumiseen liittyvissä asioissa, toimitilakysymyksissä ja yhteistyökumppanien etsinnässä. Yhteistyöverkostoon kuuluvat kaikki keskeiset yksityiset (esim. kiinteistöomistajat, pankit) ja julkiset palveluntuottajat (esim. Salon kaupunki, Invest in Finland, TE-palvelut). Sijoittumista harkitseva yritys saa mm. seuraaviin sijoittumiseen liittyviin kysymyksiin vastaukset: toimitilat, tontit, työvoima, rekrytointipalvelut, työvoiman koulutusratkaisut, rahoitusratkaisut, alihankinta ja kumppanuudet, logistiikka Neuvontapalvelut, tiedonkeruu ja sijoittumisratkaisujen kokoaminen on asiakkaalle maksutonta. Yrityssalon ylläpitämään toimitilarekisteriin on koottu vapaat toimitilat ja tontit ja palvelu tukee sijoittumispalvelua. Invest in Finlandin Kaato-ryhmässä työskentelevä Ville Tiikasalo työskentelee Yrityssalon tiloissa ja tukee omalla asiantuntijuudellaan sijoittumispalveluja. Kaato-ryhmän tavoitteena on kontaktoida uusia, vielä Suomessa toimimattomia suuryrityksiä ja esitellä alueemme ICT-sektorin osaamista, asiantuntijuutta ja kasvumahdollisuuksia. Sijoittumispalvelun tuloksia vuonna 2015: Vireille tulleet yrityscaset 2015 33 Sijoittuneet yritykset 9 Syntyneet työpaikat 49 Lisärekrytointia aik. sijoittuneissa yrityksissä 35 aktiivisia 31.12.15 26 Vuonna 2015 yrityspalveluita on rahoitettu Salon kaupungin perusrahoituksella sekä Salon kaupungin Invest in Salo EAKR -hankkeesta (6 kk). Yritysten sijoittumispalvelusta on vastannut pääasiallisesti Jouko Urmas. Ville Tiikasalo, Kaato / Invest in Finland on täydentänyt merkittävällä osalla yritysten sijoittumispalveluja. Rahoituslähde: Salon kaupungin perusrahoitus sekä EAKR-hanke Invest in Salo (ostopalvelusopimus 6 kk)

9 2.1.4 Yritysverkostotoiminta Salossa yritykset ovat entistä voimakkaammin verkostoituneita. Verkostoituminen on lisääntynyt, koska yritykset pyrkivät entistä enemmän keskittymään ydinosaamiseensa. Toisaalta yritykset toimivat moniverkostoympäristössä, jossa samat yritykset voivat olla keskenään välillä yhteistyökumppaneita ja toisinaan jopa kilpailijoita. Osan kanssa yhteistyö on löyhää ja satunnaista, osan kanssa yhteistyötä syvennetään pitkäjänteisesti strategiseksi kumppanuudeksi. Yrityssalossa on koottu lähinnä mikroyrityksiä eri toimialan mukaan verkostoihin, joille järjestetään verkostotapaamisia, kontaktimatkoja sekä ajankohtaista toimialakehittämistä. Yrityssalon koordinoimissa verkostoissa toiminta on aktiivista ja tavoitteellista. Verkostotoiminnalla toteutetaan tehokkaasti ns. ryhmäneuvontaa ja tavoitetaan kerralla iso joukko yritysten edustajia. Yhteistoiminnalla vaikutetaan kunkin toimialan kasvuun ja kehittämiseen. Kooste Yrityssalon koordinoimasta verkostotoiminnasta 2015: Toimialaverkostoja: - Matkailuyritykset ja palveluntuottajat VisitSalo www.visitsalo.fi - Erikoiskaupan yritykset SaloShops www.saloshops.fi - Elintarviketoimijat ja koko ruokaketju SaloFood www.salofood.fi Vuonna 2015 yritysverkostotoimintaa on rahoitettu pääosin Salon kaupungin perusrahoituksella. Yritysten verkostotoiminnasta ovat vastanneet pääasiallisesti Maija Pirvola (toimialaverkostot) Rahoituslähde: Salon kaupungin perusrahoitus 2.1.5 Yritysaluetoimikunnat Yritysaluetoimikuntien toiminnan tavoitteena on eri yritysalueiden yritysyhteistyön ja infran kehittäminen, alueiden tarkempi profilointi sekä alueiden saavutettavuuden parantaminen. Yritysalueilla toimii toimikuntia, joissa on mukana kaupungin ja Yrityssalon edustajat. Yhteistyön avulla halutaan myötävaikuttaa eri yritysalueiden infran kehittymiseen sekä osallistaa eri alueilla toimivia yrityksiä yhteistoimintaan. Yritysaluetoimikunnat järjestävät säännöllisesti keskustelutilaisuuksia. Kooste Salon yritysaluetoimikunnista 2015: - Riikin yritysalue, Halikko Riikin yritysalue - Kuusjoen, Muurlan ja Perttelin yritysalueet Kuusjoen, Muurlan ja Perttelin yritysalueet - Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven yritysalueet Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven yritysalueet - Meriniityn yritysalue, Salo Meriniitty - Perniön yritysalueet Perniön yritysalueet - Salon keskusta-alueen kehittäminen Vuonna 2015 yritysaluetoimintaa on rahoitettu pääosin Salon kaupungin perusrahoituksella. Yritysaluetoimikuntatoiminnasta ovat vastanneet Yrityssalossa Pekka Kallio. Rahoituslähde: Salon kaupungin perusrahoitus

10 2.1.6 Yrityskummitoiminta Salon seudun yrityskummit ovat Suomen Yrityskummit ry:n jäseniä ja toimivat itsenäisenä ja varsin aktiivisena osana Varsinais-Suomen yrityskummeja. Salon seudun yrityskummeja on 35 kpl. Yrityskummit ovat maksuttomia yrittäjän mentoreita ja sparraajia, joilla itsellään on kymmenien vuosien kokemus elinkeinoelämän palveluksessa joko yrittäjinä tai asiantuntijoina. Vuonna 2015 Salon seudun yrityskummit auttoivat neuvoillaan 47 eri yritystä ja tekivät näiden kanssa töitä noin 400 tuntia. Yrityskummi ei ole konsultti, vaan vapaaehtoinen mentori, mutta maksullisena konsultointina tuo 400 tuntia olisi maksanut noin 50 000 euroa. Yrityskummit tekevät tiivistä yhteistyötä Yrityssalon kanssa ja ovat korvaamaton apu muiden julkisten yrityspalveluiden joukossa. 2.1.7 Kaupungin yritystalo ja toimistohotelli-innomo Kaupunki on vuokrannut Örninkatu 15 kiinteistöstä ja sen B-rapusta tilaa yritysten vuokrattavaksi Yrityssalo toimii tilaisäntänä ja markkinoi että ylläpitää tiloja sekä tekee tiloihin liittyvät vuokrasopimukset. Vuokralaisia on tällä hetkellä 18 yritystä. Kaksi toimistohuonetta on juuri nyt vapaana. Tilojen käyttöaste vaihtelee 80-100% välillä ollen nyt 90%. Innomon vastuutaho Yrityssalossa on Pekka Kallio. 35

11 2.2. Kansainvälinen toiminta 2.2.1 Yritysten kansainvälistymispalvelut Vuonna 2015 Yrityssalon kv-palvelut ovat liitetty osaksi maakunnallista Team Finland toimintaa. Yrityssalon kansainvälistymisneuvonta on ensiasteen neuvontaa, jossa asiakasta ohjataan eteenpäin valtakunnallisten kumppanien (esim. Tekes, ExportFinland, VisitFinland) palveluiden ja kasvuohjelmien piiriin. Vuonna 2015 yritysten kansainvälistymiseen liittyviä toimenpiteitä (neuvonta ja infot) on rahoitettu Salon kaupungin maksamalla perusrahoituksella. Yritysten kv-palveluista ovat vastanneet pääasiallisesti Jukka Heinonen (rahoitus), Maija Pirvola sekä kaikki muut Yrityssalon yritysneuvojat. Rahoituslähde: Salon kaupungin perusrahoitus 2.2.2 Vientirengas- sekä kumppanuusohjelmatoiminta vuonna 2015 Yrityssalo hallinnoi vuoden 2015 aikana yhtä vientirengasta Venäjälle, jossa toteuttajana oli RusAdv ja se päättyi 04/2015. Yrityssalo hallinnoi myös kolmea kumppanuusohjelmaa, joissa toteuttajana oli Sarus Oy. Nämä päättyivät 12/2015. Yrityssalon roolina on ollut em. ohjelmien hallinnointi Vientiohjelmien hallinnoinnista ja koordinoinnista on vastannut Leila Asikainen. Rahoituslähde: TEMin kansainvälistymisavustus pk-yrityksille 2.3. Yrityssalon hanketoiminta 2015 2.3.1 EETU Energiasta maakunnan etu Yrityssalo on ollut kumppanina maakunnallisessa Valonian hallinnoimassa EETU - Energiasta maakunnan etu hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytyksiä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden avulla. Yrityksille on järjestetty tilaisuuksia sekä liittyen energiatukiin sekä yritysten energia-asioihin. EETU -toiminnasta ovat vastanneet osa-aikaisesti Pekka Kallio sekä Riikka Nurmi. Hankerahoitus päättyi 28.2.2015. Rahoituslähde: EETU Energiasta maakunnan etu hanke, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto.

12 2.3.2 Salon Voimala palvelupistetoiminta Salon Voimala oli ESR-rahoitteinen palvelupisteprojekti, jonka tavoitteena oli tarjota neuvontaa ja tukea uutta suuntaa työurilleen etsiville salonseutulaisille. Voimala tarjosi myös rekrytointitukea työnantajille. Vuonna 2014-2015 hankkeen toiminta painottui ICT-osaajien osaamisen kartoittamiseen. Loppuvuonna 2014 ja vuonna 2015 toteutettiin kokeilumielisesti tiimiyttämistä yhteisöllisenä toimintamallina. Voimalan toiminnasta vastasivat vuonna 2015 pääasiallisesti Hannu Ketola (3 kk) ja osa-aikaisesti Tommi Virtanen. Hanke päättyi 31.3.2015. Hankkeen päättymisen jälkeen Voimala tiedotus jatkui osana Yrityssalon perustoimintaa. Rahoituslähde: ESR-hanke Palvelupiste 2.3.3 Seutupilotti: Herkästi reagoiva ja pitkäjänteinen rakennemuutostoiminta seutukaupungeissa Salo on osallistunut vuodesta TEM:n seutupilottihankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on tukea seutukaupunkien ratkaisukeskeisiä pyrkimyksiä elinkeinorakenteensa monipuolistamiseksi. Vuonna 2015 kahdeksan mukana olevaa kaupunkia (Hamina, Hanko, Imatra, Keuruu, Kouvola, Lieksa, Raasepori ja Salo) kokosivat äkillisen rakennemuutoksen tilanteessa tehdyistä toimenpiteistä Käsikirjan äkillisen rakennemuutoksen tilanteeseen. Käsikirjaan on koottu kokemuksia ja esimerkkejä eri alueilla tehdyistä toimista. Käsikirjaa on hyödynnetty Salossa laadittaessa toimintasuunnitelmaa Microsoftin kesän ilmoitusten jälkeen. Vuoden 2015 aikana hankkeessa toteutettiin neljä työkokousta ja yhteistyö verkostossa mukana olevien kaupunkien osalta oli aktiivista. Kaupunkien välistä yhteistä edunvalvontaa tehtiin esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Ely-keskusten yritystukiin liittyvien linjausten joustavoittamiseksi. Seutupilotti hankkeen vastuutaho Yrityssalossa on Tommi Virtanen. Hanke päättynee 03/2016. Rahoituslähde: TEM 2.3.4 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014 2015 Teijon retkeilyalue nimettiin 02/2015 Teijon kansallispuistoksi. Sen myötä kansallispuisto nousi alueen matkailun veturiksi. Salon matkailun uutena mahdollisuutena oli profiloitua kiinnostavaksi luontomatkailukohteeksi ja sitä kautta panostaa laatuun ja kestävään kehitykseen. Maakunnan kehittämisrahalla toteutetussa projektissa keskityttiin mm. matkailualueen saavutettavuuden parantamiseen, yritysyhteistyön vahvistamiseen, luontomatkailupalveluiden tuotekehitykseen, puistopariyhteistyön käynnistämiseen Saaristomeren kansallispuiston ja Kemiönsaaren kunnan kanssa sekä asiakkaiden viipymän pidentämiseen. Yrityssalossa pääasiallisin vastuu hankkeesta oli Riikka Nurmella. Hanke päättyi 30.8.2015. Hankkeen toimintoja, yritysyhteistyötä ja puistopariyhteistyötä rahoitettiin loppuvuoden ajan Salon kaupungin maksamalla perusrahoituksella. Toimenpiteitä toteutti loppuvuoden ajan Maija Pirvola. Rahoituslähde: Maakunnan kehittämisraha

13 2.3.5 Test in Salo Make in Finland Maakunnan kehittämisrahalla toteutetussa projektissa pyrittiin hahmottamaan sellaisia valmistavan teollisuuden tuotteita ja tuoteryhmiä sekä palveluja, joiden valmistaminen tai tuottaminen Suomessa on jatkossakin kannattavaa ja perusteltua. Hankkeessa kartoitettiin lisäksi sellaisia tekijöitä, joita tulisi pelkkien palkkakustannusten rinnalla ottaa paremmin huomioon mietittäessä tuotteille ja palveluille tuotantopaikkaa. Projektissa analysointiin yritysten arvokarttoja, törmäytettiin yritysten osaamista ja ratkaistiin innovoinnin keinoin yritysten haasteita sekä opinnäytetyön avulla selvitettiin miten suomalaisuutta hyödynnetään tuotteiden ja palveluiden myynnissä. Projektissa oli yhteistyössä mukana Suomalaisen Työn Liitto ja Turun Kauppakamarin Salon osasto. Yrityssalossa pääasiallisin vastuu hankkeesta oli Jouko Urmaksella ja Tommi Virtasella. Hanke päättyi 30.9.2015. Anuliina Fräntti teki opinnäytetyön, joka osaltaan täydensi hankkeen sisältöä. Rahoituslähde: Maakunnan kehittämisraha 2.3.6 Älykäs ja uudistuva maaseutu siemenrahoitus Varsinais-Suomen liitto myönsi Yrityssalolle siemenrahoituksen (5 000 ) maakunnallisen hankkeen valmistelutyötä varten. Tavoitteena oli hakea hankerahoitusta Yrityssalon hallinnoimaan maakunnalliseen hankkeeseen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen tavoitteena oli luoda laajempi konsepti maakunnan maaseutualueiden uudistumistarpeisiin. Valmisteluhankkeen aikana luotiin kumppanuusmalli kehittämiselle sekä selvitettiin maaseutualueella olevien yritysten kehittämistarpeita. Yrityssalossa pääasiallisin vastuu hankevalmisteluun oli Maija Pirvolalla ja Tommi Virtasella. Lopullinen hankehakemus ei saanut myönteistä rahoituspäätöstä. Rahoituslähde: Maakunnan kehittämisraha 2.3.7 Yhteistyöllä yrittäjyyttä (Y2) Y2 -hanke luo uudenlaisen kumppanuuteen perustuvan maakunnallisen yhteistoimintamallin. Malli palvelee aloittavia ja toimintansa innovatiivisesta kehittämisestä kiinnostuneita yrittäjiä. Hanke tarjoaa selkeän, innostavan ja tuetun polun kohti yrittäjyyttä. Yhteistoimintamallin luomisen lisäksi Y2-hankkeessa pilotoidaan uudenlaisia yhteisöllisiä yrittäjyyteen valmentavia työpajoja, yrittäjyyteen tähtäävien tiimien muodostamista ja maakunnallista ideapankkia. Y2- hanketta koordinoi Turku Science Park Oy. Hankkeessa kumppaneina ovat Suomen Humanistisen ammattikorkeakoulun yrityshautomo Creve ja Boost Turku ry. Osatoteuttajina ovat Yrityssalo ja Ukipolis. Hankkeessa työskentelee osa-aikaisesti Armi Metsänoja. Hanke käynnistyi 08/2015 ja on kestoltaan 2 v. Rahoituslähde: EAKR

14 2.3.8 Growing for growth 2015 2016 Talouden murros, digitalisaatio ja älykkäät innovaatiot pakottavat aikaisemmin menestyneet pk-yritykset uudistumaan. Koneiden ja laitteiden äly-ratkaisut sekä niiden pohjalta kehitetty globaali palveluliiketoiminta on suuri mahdollisuus. Valmistavan teollisuuden yritykset, jotka ovat hankkeen kohderyhmänä, kaipaavat uudenlaisella konseptilla toteutettua tavoitteellista ohjausta ja tiivistettyä tietoa uudistumisen tueksi ja älyratkaisujen käyttöönoton ohjaukseen. Projektin toimenpiteiden avulla tunnistetaan tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia ja vaatimuksia, luodaan uusia kumppaniyhteyksiä, esitellään tiivistettyä ja jäsenneltyä tietoa ja konseptoidaan erilaisia innovointikonsepteja yritysten eri tarpeisiin. Hankkeessa työskentelee kokoaikaisesti Timo Rannikko. Hanke käynnistyi 11/2015 ja on kestoltaan 2 v. Rahoituslähde: Toimintaympäristön kehittämisavustus (Varsinais-Suomen ELY-keskus) 2.4. Ostopalvelusopimuksilla tuotetut kehittämispalvelut 2.4.1 Invest in Salo -projektitoiminta Vuodesta 2012 lähtien Yrityssalon ja Salon kaupungin kesken on ollut erillinen ostopalvelusopimus, jossa Yrityssalo on tuottanut asiantuntijapalveluita kaupungin hallinnoimalle Invest In hankkeelle (EAKR). Yrityssalon vastuulla on ollut sijoittumispalveluiden konseptointi ja toteuttaminen Saloon sijoittuville yrityksille sekä proaktiivinen potentiaalisten yritysten kontaktointi ja yhteydenpido. Invest in hanke päättyi 06/2015, jonka jälkeen hankkeessa kehitetty toiminta siirtyi osaksi Yrityssalon ns. peruspalveluita. Invest in toimintaa rahoitettiin loppuvuoden ajan Salon kaupungin maksamalla perusrahoituksella. Yrityssalossa on ollut nimettynä Invest in toimintaan Jouko Urmas. 2.4.2 Yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää -projektitoiminta Vuodesta 2013 lähtien Yrityssalon ja Salon kaupungin kesken on ollut ostopalvelusopimus, jossa Yrityssalo on tuottanut asiantuntijapalveluita kaupungin hallinnoimalle Salon yritysalueiden kehittäminen osana Etelä-Suomen kehityskäytävää -hankkeelle (EAKR). Yrityssalon vastuulla on ollut yritysaluetoimikuntien kokoaminen ja toiminnan koordinointi. Yrityssalossa on ollut nimettynä tehtäviin yksi yritysneuvoja. Yhteistyösopimus päättyi 31.3.2015, jonka jälkeen hankkeessa kootut yritysaluetoimikunnat siirtyivät osaksi Yrityssalon ja toimintaa rahoitettiin Salon kaupungin maksamalla perusrahoituksella. Yrityssalossa on ollut nimettynä yritysaluetoimintaan Pekka Kallio.

15 2.4.3 Miehittämättömien ilma-alusten testaus- ja lentopaikka projekti Yrityssalo teki yhteistyössä Salon kaupungin kanssa selvityksen ulkopuolisen RPAS-asiantuntijan kanssa, voisiko Kiikalan lentopaikka toimia miehittämättömien ilma-alusten ja niiden järjestelmien testauspaikkana. Miehittämättömien ilma-alusten hyödyntäminen esimerkiksi sairaanhoidossa, maa- ja metsätaloudessa, turvallisuudessa ja valvonnassa sekä jakelulogistiikassa liittyy robotiikan hyödyntämiseen. On arvioitu, että tulevaisuudessa miehittämätön ilmailu kasvaa useiden miljardien kokoiseksi kansainväliseksi liiketoiminnaksi lähivuosina. Selvityksen tuloksena voidaan todeta, että Kiikalan lentokenttä on ihanteellinen paikka miehittämättömien ilma-alusten testaamiselle keskeisen sijainnin ja rauhallisen ympäristön vuoksi. Lisäksi Salon alueen yrityksiltä ja it-osaajilta löytyy ilma-alusten kehittämiseen tarvittavaa osaamista. Selvitys toteutettiin yhteistyössä Salon kaupungin sekä Kiikala-Säätiön (lentopaikan ylläpitäjä) ja Metsähallituksen (maanomistaja) kanssa. Selvitystyön teki RPAS-erityisasiantuntija Katja Kapanen. 2.4.4 VOITTO Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen kehittämishanke Salon kaupungin hallinnoiman VOITTO hankkeen (ESR) tavoitteena on luoda asiakaslähtöinen toimintatapa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden ohjaamiseen ja työllistämiseen. Hankkeen toiminnasta vastaa Salon kaupunki. Yrityssalon roolina on koordinoida yritysyhteistyötä. Yrityskoordinaattori neuvoo yrityksiä rekrytoinnissa, palkkakustannusten laskemisessa ja palkkatukien hakemisessa sekä järjestää palkkatukeen liittyviä infoja. Yrityssalo ja Salon kaupunki ovat tehneet kumppanuussopimuksen, jonka seurauksena Voitto projektissa työskentelee Juha Metsänoja 35% työpanoksella. Sopimus on voimassa 08/2018 asti. 2.4.5 Sopimus yritysneuvontapalveluiden toteuttamisesta Somerolla Someron kaupungin elinkeinoyksikön kanssa on solmittu ostopalvelusopimus neuvontapalveluiden tuottamisesta someroisille asiakkaille. Neuvontapalvelut toteutuvat pääasiassa Salossa. Someron kaupunki maksaa sovitun korvauksen riippumatta asiakasmääristä sekä mahdolliset matkakulut toteutuneen mukaan. Somerolaisia asiakkaita palveltiin loppuvuonna 2015 seuraavasti: Somerolaisia asiakkaita ovat palvelleet useat yritysneuvojat. Yhteistyösopimus Someron kanssa jatkuu vuonna 2016.

16 2.5. Vuonna 2015 haetut hankerahoitukset 2.5.1 Älykäs ja uudistuva maaseutu 2016-2017 Yrityssalo valmisteli yhteistyössä Varsinais-Suomen muiden seutukuntien kanssa maaseutualueiden pkyritysten kehittämistoimenpiteitä. Lähtökohtana oli hakea hankerahoitusta yhteistoiminnalliseen kehittämiseen Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta. Tiedonvälityshankkeen tavoitteena oli tuoda uusinta tutkimustietoa lähelle maaseudun yrityksiä ja soveltaa tutkimuksellista tietoa käytäntöön yrityksissä. Innovaatioiden ja tietämyspohjan edistämisen avulla haluttiin parantaa yritysten kyvykkyyttä ja ymmärrystä vastata tulevaisuuden osaamishaasteisiin. Hankesuunnitelmaa valmisteltiin yhteistyössä seutukuntien edustajien ja rahoittajan kanssa. Kohderyhmäyrityksille tehtiin sähköinen kysely, jonka avulla suunniteltiin konkreettisia toimenpiteitä. Varsinais-Suomen ELY-keskus ei myöntänyt hankerahoitusta hankkeelle. Hankevalmistelusta vastasivat Maija Pirvola ja Tommi Virtanen. 2.5.2 Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus AVOT 2016 Yrityssalo on osatoteuttajana Turun yliopiston hallinnoimassa valtakunnallisessa hankkeessa ICTpilotissa vuonna 2016. Hankkeen tavoitteena on rakentaa kasvu- ja rakennemuutosalojen osaamistarpeisiin avoimen korkeakouluopetuksen kestävä toimintamalli, jotta avoin korkeakouluopetus reagoisi ketterästi ja palvelisi työelämän muuttuvia tarpeita paremmin. ICTpilotissa selvitetään yritysten osaamistarpeita, luodaan tarvelähtöisiä koulutusohjelmia ja vaikutetaan toimintamallin kehittämiseen. Hankkeessa työskentelee osa-aikaisesti Tommi Virtanen. Hankevalmistelua tehtiin vuoden 2015 aikana. Rahoituslähde: ESR 2.5.3 Sähköistyvä Salo 2016 (DigiSalo) Sähköistyvä Salo on Ykkösakseli ry:n rahoittama leader hanke, jonka tavoitteena on tiedonvälityksenkeinoin tehostaa ja parantaa maaseudun mikroyritysten ja maaseudun muiden toimijoiden taitoja hyödyntää sähköisiä palveluita ja niiden monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Tiedonvälityshankkeen tavoitteena on myös jakaa helposti omaksuttavaa tietoa sähköisistä palveluista. Projektin toiminnan keskiössä ovat maksuttomat, eri teemoihin keskittyvät tiedonvälitystilaisuudet, joita järjestetään maaseutualueella. Projekti toimii aktiivisena esimerkkinä hyvistä käytänteistä hyödyntäen erilaisia sähköisiä palveluita ja yhteisöpalveluja, joista koostaan myös ajantasainen opas. Hankkeessa työskentelee osa-aikaisesti Elina Ilmanen. Hanke käynnistyy 01/2016 ja on kestoltaan 1 v. Rahoituslähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman leader-rahoitus (Ykkösakseli ry)

17 2.5.4 Yhteisillä eväillä lähiruoka kasvuun 2016-2017 Maakunnallinen lähiruokahanke on tiedonvälityshanke, joka tukee maakunnan elintarvikealan yrityksiä tiivistämällä niin ruokaketjun sisäisten kuin ulkoistenkin verkostojen välistä yhteistyötä. Turun yliopisto Brahea-keskuksen koordinoimassa hankkeessa osatoteuttajina ovat Yrityssalon lisäksi maakunnan muut maaseutualueet. Hankkeen päätavoitteena on myötävaikuttaa siihen, että alueelle syntyy uutta yrittäjyyttä, monipuolistaa yrittämisen muotoja ja kasvattaa jo alalla toimivien yritysten liikevaihtoa ja kannattavuutta. Käytönnössä hanke lisää koko lähiruokaketjun asiakaslähtöisyyttä ja verkostomaista toimintaa. Hankkeessa työskentelee osa-aikaisesti Jukka Heinonen. Hanke käynnistyy 01/2016 ja on kestoltaan 2 v. Rahoituslähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (Varsinais-Suomen ELY-keskus) 2.5.5 Teknologiaa teollisuuteen esiteselvitys 2016 Hankkeen lähtökohtana on selvittää maaseudun uudelleenteollistumisen mahdollisuuksia. Maaseutualueella on pieniä ja keskisuuria teollisuuden yrityksiä, jotka työllistävät merkittävän määrän ihmisiä. Tahtotilana on yritysten osaamisen tason nostaminen, kehittyminen ja verkostojen luominen. Tavoitteena on kartoittaa päähankkijoiden odotuksia ja kriteereitä alihankkijoista sekä selvittää yritysten kehittämistarpeita ja haluja. Ideana tässä esiselvityshankkeessa on luoda sellaisia yritysryhmiä, joiden kanssa voidaan jatkossa toteuttaa yritysryhmähankkeita. Hankkeessa työskentelee osa-aikaisesti Jukka Heinonen. Hanke käynnistyy 01/2016 ja on kestoltaan 6 kk. Rahoituslähde: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman leader-rahoitus (Ykkösakseli ry) 2.5.6 StartupHub co working toiminta 2016-2017 Hankkeen lähtökohtana on hyödyntää yrityksistä vapautuvaa high tech osaamista ja kytkeä se dynaamisesti laajemman ekosysteemin uudistamiseen ja startup yritysten synnyttämiseen. Hankkeen tavoitteena on yhdistää eri suunnista (esim. suuryritykset, pk-yritykset, toimialat, uudet teknologiat, yksittäiset osaajat, osaajatiimit) tulevat liiketoimintaideat, yritysten tarpeet ja osaaminen yhteen ja myötävaikuttaa siihen että syntyy startup yrityksiä sekä yrityslähtöisiä t&k ja kv-hankkeita ja yritysyhteistyöprojekteja. Hankkeeseen palkataan kokoaikainen projektipäällikkö. Hanke käynnistyy 02/2016 ja on kestoltaan 2 v. Hankerahoitukseen sisältyy de minimistukea 150 000, joka vaikuttaa Yrityssalon de minimis kertymään 31.12.2017 asti. Rahoituslähde: Toimintaympäristön kehittämisavustus (Varsinais-Suomen ELY-keskus)

18 3. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUS Alkuvuonna 2015 toteutettiin sähköinen asiakastyytyväisyystutkimus Yrityssalon asiakkaille. Tutkimus toteutettiin sähköisen Digium ohjelman avulla. Vastauksia saatiin määräaikaan mennessä yhteensä 617 kpl. Asiakastyytyväisyystutkimukseen vastanneista 65 % oli yrittäjiä, yritysjohtajia tai yritysten avainhenkilöitä. 86 % vastaajista oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä palveluihin. 88 % vastanneista totesi voivansa suositella palveluita kollegalleen. 4. SEUDULLINEN, KANSALLINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Yrityssalo on ollut vuoden 2015 aikana jäsenenä seuraavissa yhteisöissä: Salon Yrittäjät ry Turun Kauppakamari Salon osasto Ykkösakseli ry Sakko ry Suomen Yrityskummit ry Smartsalo ry PTY Palvelulaitosten työnantajajärjestö Yrityssalo on ollut vuoden 2015 aikana osallistunut seuraaviin valiokunta/jaostoryhmiin: Turun Kauppakamarin elinkeinovaliokunta Varsinais-Suomen yhteistyöryhmän elinkeinojaosto Varsinais-Suomen yhteistyöryhmän maaseutujaosto Varsinais-Suomen TY-neuvottelukunta Varsinais-Suomen elinkeinojohtajat Paikallisten yrittäjyysjärjestöjen puheenjohtajien yhteistyöryhmä Yrityssalo on osallistunut seuraavien tahojen kanssa kehittämisyhteistyöhön: Team Finland Varsinais-Suomi kumppanuusverkosto Varsinais-Suomen Liitto, maakunnallinen matkailun yhteistyöryhmä Seutujohtajien ja maakunnallisen yritysneuvojien työryhmä SaloMill yhteistyöryhmä (perustuu seudullisten yrityspalveluiden tuottamiseen) Jäsenyyksiä SSKKY:n eri jaostoissa Yrityssalon muita yhteistyötahoja ja julkisia kumppaneita Salon alueen yrittäjäyhdistykset: Halikon Yrittäjät, Kiikala-Suomusjärvi-Kisko Yrittäjät, Kuusjoki- Muurla-Pertteli Yrittäjät, Perniö-Särkisalo Yrittäjät, Salon Yrittäjät Varsinais-Suomen Yrittäjät Salon Yrittäjänaiset Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen Liitto Varsinais-Suomen TE-palvelut Tekes Finnvera Finpro: ExportFinland, VisitFinland, InvestinFinland Finnpartnership Suomen Teollisuusrahoitus Salon seudun yrityskummit

19 5. YRITYSSALON VIESTINTÄ Yrityssalon ulkoista viestintää on toteutettu sähköisesti uutiskirjeen ja muiden sähköisesti kohdistettujen viestien avulla. Vuonna 2015 Yrityssalo lähetti yhteensä 17 uutiskirjettä asiakkailleen, jakelun ollessa noin 6 400 sähköpostiosoitetta. Tämän lisäksi kohdistetuilla osoitepoiminnoilla lähetettiin useita tiedotesähköposteja tilaisuuksista ja verkostotapaamisista jne. Uutiskirjeet ovat luettavissa osoitteessa https://hmail.hakosalo.fi/yrityssalo/yrityssalon_uutiskirjeet/. Paikallislehdissä (Salon Seudun Sanomat, Salonjokilaakso, Perniön Seudun Lehti) julkaistiin tilaisuusilmoituksia. Yrityssalo julkaisi vuoden 2015 aikana myös lehdistötiedotteita ja kirjoitti artikkeleita sidosryhmäjulkaisuihin. Yrityssalon ajankohtaisasioista tiedotettiin jokaisessa Salon kaupungin kaupunkitiedotteessa, jotka jaetaan jokaiseen salolaiseen kotitalouteen. Loppuvuonna 2015 käynnistettiin www-sivujen uudistamistyö sekä suunniteltiin vuodelle 2016 entistä avoimempi viestintätapa (mm. Instagram). www.yrityssalo.fi sivuston käväijästatistiikkaa ajalta 1.1-31.12.2015

20 6. YRITYSSALO OY:N HALLINTO Yhtiön hallituksessa on kahdeksan varsinaista jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenistä 3 edustaa elinkeinoelämää ja 4 poliittisia puolueita. Kaupunginjohtaja on hallituksen jäsen viran perusteella. Hallituksen jäsenet ja varajäsenet 2013 2015: Honkanen Raimo, puheenjohtaja varajäsen Asko Määttänen Keskustapuolue Jussila Mikko, varsinainen jäsen varajäsen Leena Manner-Salomaa Kokoomus Seppälä Eija, varsinainen jäsen varajäsen Pekka Kymäläinen SDP Ylönen Heli, varsinainen jäsen varajäsen Pirkko Rannikko Vihreät Rantakokko Antti, varsinainen jäsen varajäsen Irma Nieminen Salon kaupungin edustaja *Helander Pekka, varapuheenjohtaja varajäsen Esko Lammervo Kauppakamarin edustaja 3.3.2015 asti *Hynninen Tiina 21.4.2015 alkaen, varsinainen jäsen Kauppakamarin edustaja Isotalo Kalle, varsinainen jäsen varajäsen Olli Lehti Kauppakamarin edustaja varapuheenjohtaja 21.4.2015 alkaen Korpineva Kimmo, varsinainen jäsen varajäsen Ari Järvi Yrittäjäjärjestöjen edustaja Vuonna 2015 pidettiin 6 hallituksen kokousta ja 1 sähköinen kokous. Varsinainen yhtiökokous, jossa hyväksytään edellisen vuoden tilinpäätös, pidetään yhtiöjärjestyksen mukaisesti kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jyrki Sjöholm ja sijaisena kehittämispäällikkö Maija Pirvola. Taloushallinnon vastuuhenkilönä toimii toimistopäällikkö Leila Asikainen. Henkilöt ovat osallistuneet hallituksen kokouksiin valmistelijoina, esittelijöinä ja sihteerinä. Tilintarkastajana toimii BDO Oy, vastuutilintarkastajana KHT Jukka Korin.