Kirsi Anna-Maija Mäkiniemi (ent. Pakarinen) Marielundintie 12 B 62100 LAPUA 30.09.2015



Samankaltaiset tiedostot
Syysolojen ja perimän vaikutus nurmiheinien talvenkestävyyteen, keväistymiseen ja sadontuottoon

Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Lehtilaikkutautien ja niiden kemiallisen torjunnan merkitys säilörehunurmien sadontuottoon

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Nurmien fosforilannoitus

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen kevään 2014 kirjoituksiin viimeistään pe henkilökohtaisesti lukion kansliassa.

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

ILMOITTAUTUMINEN. Ilmoittautuminen syksyn 2013 kirjoituksiin viimeistään ke henkilökohtaisesti lukion kansliassa.

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

ICES: 110 vuotta tiedettä ja merentutkimusta: Mitä ja miksi? Dr. Kai Myrberg ICES Delegaatti Helsinki

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

FYSIIKAN JA MATEMATIIKAN LAITOS, JOENSUU 1. vuosikurssi 2. vuosikurssi 3. vuosikurssi

Kirjoittajainfo KYL Kouvolan Yhteislyseo

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016

Luomun ympäristövaikutukset maa, ilma, vesi ja eliöstö

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Ylioppilastutkinto, Minna Canthin lukio Kuopio

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Viljantuotannon haasteet

Satovarmuutta seosviljelyllä?

Kuopion kaupunki / Kasvun ja oppimisen palvelualue / Lukiokoulutus

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Kirjoittajainfo KYL

Täytä hakulomake kuulakärkikynällä, älä käytä punakynää. Tee jokainen numero ja kirjain niin selvästi, ettei sitä voi tulkita väärin.

Prognos Julkaisusuunnitelmat

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Maitotilan resurssitehokkuus

Heinänurmien kasvutapa ja korjuustrategiat

MTT Maaninka. Kick Off Meeting Siuntio. MTT Agrifood Research Finland

YLIOPPILASTUTKINTO - nyt voimassa oleva lainsäädäntö

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Lukio-opinnoistaopinnoista

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

PUHEVIESTINTÄ Maturiteetti PUH0Y HYV K

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus HAKULOMAKE 2012

1/6. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus Hyvinvointipalveluiden erikoisalan hakulomake 2011

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Kirjoittajainfo KYL

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Kasvinviljelyn tulevaisuus seudulla

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

XML-tutkimus Jyväskylän yliopistossa

Nurmisäilörehun korjuu pitkän aikavälin taloustarkastelu

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Myös opettajaksi aikova voi suorittaa LuK-tutkinnon, mutta sillä ei saa opettajan kelpoisuutta.

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Täsmäviljelyyn, eläinten paikantamiseen ja eläinten terveyden seurantaan liittyvä teknologia. Mtech Digital Solutions Mikko Hakojärvi

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

LUKIOINFOA 9-luokille marraskuu 2014

Biokaasuntuotannon alueelliset mahdollisuudet Pohjois Savossa

ProAgria. Opportunities For Success

Kolmannen säilörehusadon kehitysrytmi ja viljelytekniset ratkaisut

Kohti sähköisiä kielikokeita

1 (6) Harri Mikael Varpanen Haapakoskenkuja Jyväskylä Puh harri.varpanen@aalto.fi

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Lempäälän lukion oppikirjat KURSSI ISBN-koodi 1

Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma Korvavuusluettelo, päivitetty

Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2017

Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2019

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Pisterajat Vuosi

Pisterajat Vuosi

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

ABI-INFO Teklu, Tredu

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Lukion vanhempainilta 16. Yo-kirjoitukset ja jatko-opinnot

Tervetuloa Elimäen lukioon!

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille

Öljykasvien viljelykierto, TIKE:n ja ProAgrian peltolohkotilastoja

MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain

Transkriptio:

Kirsi Anna-Maija Mäkiniemi (ent. Pakarinen) ANSIOLUETTELO Marielundintie 12 B 62100 LAPUA 30.09.2015 Opinnot Agrologin tutkinto, Peltosalmen maaseutuopisto 1994 pääaine kotieläintuotanto, päättötodistuksen keskiarvo 4,6 (arviointi 1 5) Myyjän ammattitutkinto, Pohjois-Savon ammatillinen instituutti, Iisalmi 1998 Tiedotustoiminnan perusteet, Markkinointi-Instituutti, Kuopio 2000 Kirjanpidon perusteet, Markkinointi-Instituutti, Oulu 2000 Ylioppilastutkinto, Kuopion aikuislukio 2004 äidinkieli laudatur ruotsin kieli, keskipitkä oppimäärä eximia cum laude approbatur englannin kieli, pitkä oppimäärä eximia cum laude approbatur reaalikoe (kemia, biologia, uskonto) laudatur saksa, lyhyt oppimäärä magna cum laude approbatur Filosofian maisteri, soveltavan biotekniikan koulutusohjelma, Kuopion yliopisto 2007 pääaine kasviagrobiotekniikka yleisarvosana kiitettävä Pro gradu: Timotein (Phleum pratense L.) pää- ja jälkisadon eri versotyyppien vaikutus kokonaissadon rehuarvoon mainesana kiitettävä Ammatillinen opettajankoulutus, ammatilliset jatko-opinnot (60 op) 2009-2011. Jyväskylän ammattikorkeakoulu/ammatillinen opettajakorkeakoulu. FT-jatko-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto, Biologian laitos. Kasvibiotekniikka. Opintooikeus myönnetty 2007. Väitöskirjatyö (meneillään) Definition of the processes of tiller development influencing the nutritive value of timothy (Phleum pratense L.) and tall fescue (Festuca arundinaceae Schreb.) (Timotein (Phleum pratense L.) ja ruokonadan (Festuca arundinaceae Schreb.) rehuarvoon vaikuttavat versojen kehitysprosessit) Apurahat A. J. ja A. Tiuran Maatalouden Tutkimussäätiö Työskentelyapuraha 6 kk, väitöskirjatyö 2008 8 000 Työskentelyapuraha 4 kk, väitöskirjatyö 2009 5 700 Suomen Kulttuurirahasto Työskentelyapuraha 9 kk, väitöskirjatyö 2013 17 000

Työkokemus Maaningan kunta Maatalouslomittaja 1/1995 5/1995 Pohjois-Savon MTK Valtuutettu viljelijöiden EU-avustaja 1995-2005 Oulun Maaseutukeskus ry. Maitotilayritysneuvoja 5/1995 11/1997 Agrimarket myymälä Pielavesi Maatalousmyyjä 2/1998 11/1998 Suonentieto Oy, Kuopio Myyntineuvottelija, myyntipäällikkö 11/1998 5/2001 Koulutussuunnittelija 6/2001 2/2003 Sovellusneuvoja 3/2003 10/2004 Maatalousyrittäjä, sivutoiminen 1999 MTT Kotieläintuotannon tutkimus, Maaninka Tutkimusapulainen 6/2005 9/2005 Tutkimusassistentti 6/2006 8/2006 Tutkimussihteeri 1/2007 3/2007 Tutkija 4/2007 3/2013 tieteelliset tutkimushankkeet (mm. NURFYS, NurMI, NOFOCGRAN) soveltavat tutkimushankkeet (useita) hankkeiden vetovastuut (mm. ELY-rahoitteinen KARPE, yksityis/yritys/säätiörahoitteinen KALAKKI, TEKES-pilotteja) markkinointi- ja tiedotusvastaava MTT Maaningalla Savonia-ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-ala, Iisalmi Sivutoiminen tuntiopettaja (kasvituotanto) 1/2013 8/2013 Keski-Pohjanmaan Ammattiopisto & Aikuiskoulutus, Luonnonvara-ala, Perho Lehtori (vs), tuntiopettaja (kasvituot., englanti) 9/2013 7/2014 Luonnonvarakeskus Ylistaro (ent. MTT Kasvintuotannon tutkimus) Tutkija 8/2014 - Muut toimet Referee-toiminta Grass and Forage Science (Wiley-Blackwell) 2012 Proc of the International Silage Conference 2012 Ohjausryhmäjäsenyydet Ravinnehävikit Euroiksi (RAE) 2011 2013 NurmiArtturi (varajäsen) 2011 2013

Julkaisut 2015 MÄKINIEMI, K., PARTANEN, K. 2015. How to guide students going to practical training in agricultural studies? In: Nordic View to Sustainable Rural Development. Proceedings of the NJF 25th Congress, 16-18th June 2015, Riga, Latvia, pp. 508-512. MÄKINIEMI, K., HYRKÄS, M., VIRKAJÄRVI, P. 2015. The origin and its effect on growing habits of the regrowth tillers of timothy and tall fescue in Finland. In: Nordic View to Sustainable Rural Development. Proceedings of the NJF 25th Congress, 16-18th June 2015, Riga, Latvia, pp. 121-126. 2014 KYKKÄNEN, S., VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K. 2014. Onko puhdistamoiden jätelietteestä lannoitteeksi? Maaseudun Tiede 2/2014. KYKKÄNEN, S., VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K. 2014. Kalkkistabiloitu puhdistamoliete nurmen ja ohran lannoitteena. Tutkimushankkeen loppuraportti. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 35 s. 2012 VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., SEPPÄNEN, M., BÉLANGER, G. 2012. Tiller characteristics of timothy and tall fescue in relation to herbage mass accumulation. Crop Science 52:970 980. 11 s. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M. 2012. Timotein ja ruokonadan ensimmäisen sadon versojen kehitysaste ennustaa versojen jälkikasvua toisessa sadossa. Julkaisussa: Schulman, N., Kauppinen, H. (toim.) Maataloustieteen Päivät 2012 [verkkojulkaisu]. Suomen Maataloustieteellisen Seuran julkaisuja no 28. Viitattu [10.2.2012]. Julkaistu 15.1.2012. Saatavilla Internetissä: www.smts.fi. ISBN 978-951-9041-56-8. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K. 2012. Nurmen kasvuprosessien esittely. Teoksessa: Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (toim.) Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen 2006 2011 loppuraportti. MTT Raportti 56. 11 s. VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M., PAKARINEN, K., RINNE, M. 2012. Timotein ja ruokonadan erot sadontuottoprosessissa. Teoksessa: Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (toim.) Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen 2006 2011 loppuraportti. MTT Raportti 56. 25 s. HYRKÄS, M., VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K. 2012. Versotyypin vaikutus timotein ja ruokonadan lehtien kasvuun ja kehitykseen. Teoksessa: Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (toim.) Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen 2006 2011 loppuraportti. MTT Raportti 56. 14 s. SEPPÄNEN, M., PAKARINEN, K. 2012. Kukinnan säätely. Teoksessa: Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (toim.) Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen 2006 2011 loppuraportti. MTT Raportti 56. 12 s. LEMETTINEN, J.-P., VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., MANNINEN, O. 2012. Ominaisuuksien ja perimän yhteys. Teoksessa: Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (toim.) Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen 2006 2011 loppuraportti. MTT Raportti 56. 25 s. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., LEMETTINEN, J.-P., RINNE, M., MANNINEN, O., SEPPÄNEN, M. 2012. Tulosten soveltaminen ja merkitys käytännössä. Teoksessa: Hyrkäs, M. ja Virkajärvi, P. (toim.) Nurmen kasvu- ja kehitysprosessit. NURFYS-hankkeen 2006 2011 loppuraportti. MTT Raportti 56. 2 s. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M. 2012. Relations between tiller dynamics and herbage mass production in timothy and tall fescue. NOFOCGRAN Seminar, 10. 11.5.2012, Flakkebjerg, Slagelse, Tanska. 2 s. PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., SUOMELA, R., VIRKAJÄRVI, P. 2012. Nutrient use efficiency in different harvesting strategies of silage swards based on timothy and two fescue species. In: Kuoppala, K.,

Rinne, M., Vanhatalo, A. (eds.): Proceedings of the XVI International Silage Conference, 2 4 July 2012, Hämeenlinna, Finland. pp. 130-131. PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., JUUTINEN, E. 2012. Weed management of grassland and harmful effects of weeds in swards - on-farm experiences. In: Kuoppala, K., Rinne, M., Vanhatalo, A. (eds.): Proceedings of the XVI International Silage Conference, 2 4 July 2012, Hämeenlinna, Finland. pp. 186-187. VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M., PAKARINEN, K., SUOMELA, R. 2012. Importance of senescence and dead material on nutritive value of grass silage. In: Kuoppala, K., Rinne, M., Vanhatalo, A. (eds.): Proceedings of the XVI International Silage Conference, 2 4 July 2012, Hämeenlinna, Finland. pp. 188-189. PAKARINEN, K., HYRKÄS, M. 2012. Effect of the mother tiller type in the first cut on the leaf appearance of regrowth tillers in timothy. The Congress of European Society of Agronomy, 20.- 24.8.2012, Helsinki. PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., JUUTINEN, E. 2012. Development and validation of practical methods for the determination of dry matter yield in grass silage swards. The Congress of European Society of Agronomy, 20.-24.8.2012, Helsinki. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M. 2012. Relations of tiller dynamics and herbage mass production in Nordic varieties of timothy and tall fescue. ASA, CSSA and SSSA International Annual Meetings 21. 24.10.2012, Cincinnati, Ohio, USA. SAIRANEN, A., VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K. 2012. Kolmas kerta toden sanoo myös säilörehun korjuussa. Maito ja Me 2/2012. 2 s. HYRKÄS, M., JUUTINEN, E., PAKARINEN, K. 2012. Säilörehusatoja kannattaa arvioida lohkokohtaisesti. Käytännön Maamies 6/2012. 4 s. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M., SUOMELA, R. 2012. Mitä merkitystä on nurmeen kertyvällä kuolleella solukolla? Maaseudun Tiede 2/2012. PAKARINEN, K., JUUTINEN, E., HYRKÄS, M., VIRKAJÄRVI, P. 2012. Menevätkö nurmen rikkakasvit rikkana rokassa? KM Vet 6/2012. 2 s. PAKARINEN, K. 2012. Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Esitelmä 13.1.2012. Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 12.-.13.1.2012, Pudasjärvi. PAKARINEN, K. 2012. Tutkimustuloksia nurmesta: panos-tuotos -ajattelu nurmenviljelyssä.esitelmä 15.2.2012. InnoNauta Koulutus hankkeen pienryhmäkoulutus, Kaustinen. PAKARINEN, K. 2012. Ttuottavan nurmen edellytykset. Esitelmä 21.2.2012. InnoNauta Koulutus hankkeen pienryhmäkoulutus, Kuopio. PAKARINEN, K. 2012. Kaksi vai kolme satoa? Esitelmä 15.3.2012. VENE-hankkeen Rehuntuotantoseminaari 14.-.15.3.2012, Ylivieska. PAKARINEN, K. 2012. Relations between tiller dynamics and herbage mass production in timothy and tall fescue. NOFOCGRAN Seminar, 10.5.2012, Flakkebjerg, Slagelse, Tanska. PAKARINEN, K. 2012. Nutrient use efficiency in different harvesting strategies of silage swards based on timothy and two fescue species. Esitelmä 3.7.2012. International Silage Conference, 2.-4.7.2012, Hämeenlinna. PAKARINEN, K. 2012. Nurmesta 8000 kg ka/ha miten temppu tehdään? Esitelmä 12.7.2012. Kainuun Luomuyrittäjä 2010 -hankkeen Nurmi-pellonpiennarpäivä 12.7.2012, Sotkamo.

PAKARINEN, K. 2012. Heinänurmien kasvutapa ja korjuustrategiat. Esitelmä 26.7.2012. InnoNauta Koulutus hanke, Nautaparlamentti 26.-.27.7.2012, Oulu. PAKARINEN, K. 2012. MTT Maaningan peltokasvitutkimus. Esitelmä 30.7.2012. MTK Maitovaliokunnan vierailu 30.7.2012, MTT Maaninka. PAKARINEN, K. 2012. MTT Maaninka Research Topics 2012. Esitelmä 31.7.2012. Lantmännen (Ruotsi) nurmi- ja viljakasvijalostajien vierailu 31.7.2012, MTT Maaninka. PAKARINEN, K. 2012. Nutrient use efficiency in different harvesting strategies of silage swards based on timothy and two fescue species. Esitelmä 1.8.2012, Halola-seminaari, MTT Maaninka. 2011 PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., HYRKÄS, M. 2011. The developmental stage of the tiller in the first cut predicts the success of regrowth tillers in timothy and tall fescue. 10 th Research Conference of British Grassland Society, 20 21 st September 2011, Belfast, Northern Ireland. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P. 2011. Kasvuprosessit selittävät nurmen kehitystä ja lajieroja. ProAgria Itä-Suomi 2/2011. 2010 SEPPÄNEN, M., PAKARINEN, K., JOKELA, V., ANDERSEN, J. R., FIIL, A., SANTANEN, A., VIRKAJÄRVI, P. 2010. Vernalization response of Phleum pratense and its relationship to stem lignifications and floral transition. Annals of Botany 106 (5):697-707. SEPPÄNEN, M., PAKARINEN, K., JOKELA, V., ANDERSEN, J. R., FIIL, A., SANTANEN, A., VIRKAJÄRVI, P. 2010. Apex development and stem morphology of vernalized and regrowing tillers of timothy. Grassland Science in Europe 15:362 364. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., SAVOLAINEN, J., ISOLAHTI, M. 2010. Does tiller type distribution explain the differences in yield and nutritive value of timothy genotypes? Grassland Science in Europe 15:572 574. SEPPÄNEN, M., PAKARINEN, K., JOKELA, V., SANTANEN, A., VIRKAJÄRVI, P. 2010. Timotein kukintaan virittyminen ja sen yhteys korren laatuominaisuuksiin. In: Hopponen, A. (toim.) Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no 26: Maataloustieteen Päivät 2010, 12.-13.1.2010 [esitelmät ja posterit] Verkkojulkaisu. 6 s. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., HYRKÄS, M., SAVOLAINEN, J., SEPPÄNEN, M., MANNINEN, O., ISOLAHTI, M., RINNE, M. 2010. Nurmen satofysiologia nurmien sadon määrän ja ruokinnallisen arvon perustana. In: Hopponen, A. (toim.) Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no 26: Maataloustieteen Päivät 2010, 12.-13.1.2010 [esitelmät ja posterit] Verkkojulkaisu. 8 s. SEPPÄNEN, M., JOKELA, V., PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P. 2010. Miksi ensimmäinen ja toinen nurmisato ovat niin erilaisia? Maaseudun Tiede 4/2010 s. 11. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K. 2010. Nurmikasvien kehittyminen ja kasvu. Teoksessa: Peltonen, S., Puurunen, T., Harmoinen, T. (toim.). Nurmirehujen tuotanto ja käyttö. Tieto Tuottamaan 132: ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja 1093:25-30. JUUTINEN, E., PAKARINEN, K., SAIRANEN, A. 2010. Tehdäänkö juhannuksena säilörehua, KARPE selvittää. ProAgria Itä-Suomi 472010. 2009 PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., RINNE, M. 2009. Nurmen jälkikasvulla on arvoa! Nauta 2/2009, s. 35.

2008 PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., SEPPÄNEN, M., RINNE, M. 2008. Effect of different tiller types on the accumulation and digestibility of the herbage mass of timothy (Phleum pratense L.). Grassland Science in Europe 13:495-497. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K. 2008. Rehunurmien rikkakasvien torjunta nurmivuosina. In: Jalli, H. (toim.) Kasvisuojelupäivä 2008. s. 30-35. Kasvisuojeluseura ry. Jokioinen. 52 s. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., SEPPÄNEN, M., RINNE, M. 2008. Timotein (Phleum pratense L.) eri versotyyppien vaikutus sadon määrän ja sulavuuden kehitykseen. In: Hopponen, A. (toim.) Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no 23: Maataloustieteen Päivät 2008, 10.-11.1.2008 [esitelmät ja posterit] Verkkojulkaisu. http://www.smts.fi/mpol2008/index.htm. 5 s. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., SEPPÄNEN, M., RINNE, M. 2008. Timotein (Phleum pratense L.) eri versotyyppien vaikutus sadon määrän ja sulavuuden kehitykseen. In: Rantamäki-Lahtinen, L. (toim.) Suomen maataloustieteellisen seuran tiedote no 24. Maataloustieteen Päivät 2008 10.-11.1.2008, Viikki, Helsinki: esitelmä- ja posteritiivistelmät. s. 163. PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., LUOMA, S., KERÄNEN, O. 2008. Muokattu biotiitti nurmen perustamisen yhteydessä (KEM N3) 2007. Tutkimuksen loppuraportti. In: Pakarinen, K., Issakainen, P. (toim.) Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia 2007. Maaninka: MTT. s. 32-50. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., LUOMA, S., KERÄNEN, O. 2008. Nurmen P-kertalannoitus (KEM N1) 2007. In: Pakarinen, K., Issakainen, P. (toim.) Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia 2007. Maaninka: MTT. s. 29-31. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., LUOMA, S., KERÄNEN, O. 2008. Nurmen P-kertalannoitus II (KEM N4) vuonna 2007. In: Pakarinen, K., Issakainen, P. (toim.) Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia 2007. Maaninka: MTT. s. 51-55. 2007 PAKARINEN, K., VIRKAJÄRVI, P., PIETIKÄINEN, L., ISOLAHTI, M. 2007. Nurmen P-kertalannoitus (KEM N1). In: Issakainen, P. (toim.). Lannoitus- ja kasvisuojelukokeiden tuloksia 2006. Maaninka: MTT. s. 41-50. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K., PIETIKÄINEN, L., ISOLAHTI, M. 2007. Nurmen P-kertalannoitus II (KEM N4). In: Issakainen, P. (toim.). Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia 2006. Maaninka: MTT. s. 81-84. VIRKAJÄRVI, P., PAKARINEN, K. 2007. Osa-aikalaidunnus puolittaa tarvittavan laidunalan. Maito ja me 19, 3: 36-37. PAKARINEN, K. 2007. Timotein (Phleum pratense L.) pää- ja jälkisadon eri versotyppien vaikutus kokonaissadon rehuarvoon. Pro gradu-tutkielma. Kuopion yliopisto, Soveltavan biotekniikan instituutti. 67 s.