KIRJALLINEN KYSYMYS 810/2006 vp Hammaslääkäripula Itä-Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Hammaslääkäripula on akuutti tällä hetkellä Itä- Suomessa. Itä-Suomen lääninhallituksen seurannan mukaan hammaslääkäreiden saatavuus julkiselle sektorille Itä-Suomen läänin terveyskeskuksiin on vaikeutunut viime vuosina huomattavasti. Yhtenä suurimpana syynä tähän on pidetty hammaslääkärikoulutuksen lopettamista Kuopion yliopistossa. Itä-Suomen lääninhallitus on myös seurannut hammashoidon saatavuutta koko Itä-Suomen alueella. Kaikissa Itä-Suomen maakunnissa hammashoidon saatavuus on huono. Kehnoin se on Pohjois-Savossa. Esimerkiksi Kuopion kaupungin hammashuollon jonossa oli 31.12.2005 yli kuusi kuukautta odottaneita henkilöitä 996. Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan lääninhallitukselle antaman selvityksen mukaan tilannetta on vaikeuttanut se, että pitkäaikaisia hammaslääkäreiden sijaisuuksia ei ole saatu täytettyä useista yrityksistä huolimatta. Käytännössä Kuopion kaupungin hammashuollossa on ollut kesästä 2005 lähtien neljän hammaslääkärin vajaus. Tammikuussa 2006 Pohjois-Savon terveyskeskuksissa oli arviolta 9 10 hammaslääkärin vajaus. Maaliskuussa 2006 julkaistun Stakesin ja sosiaali- ja terveysministerön selvityksen mukaan Itä-Suomessa hoidon tarpeen mukainen hoitoon pääsy hammashuollon palveluihin on Suomen huonointa, sillä kolmasosalle väestöstä hoidon antamisessa lain mukaisessa kuuden kuukauden määräajassa on jatkuvia ongelmia. Itä-Suomen lääninhallitus on ollut huolissaan valtakunnan eri alueiden eriarvoistumisesta suun terveydenhuollon palvelujen suhteen. Hammaslääkäripalvelut ovat lähipalveluja, joita ei voida hankkia Suomen muilta alueilta. Hammaslääkärit hakeutuvat töihin opiskelupaikkakuntiensa lähiympäristöön tai kotiseudulleen valmistuttuaan. Viime vuosina Itä-Suomen alueelta on Oulun yliopistoon hakeutunut vain yksi tai kaksi uutta hammaslääkärikoulutuksen aloittavaa opiskelijaa. Hammaslääkäreiden eläkepoistuma alkaa myös näkyä Itä-Suomen alueella, ja tämä tulee vaikeuttamaan edelleen hammashoidon tilannetta ja saatavuutta, koska uusiin virkoihin ei ole halukkaita hakijoita. Itä-Suomen lääninhallituksen näkemyksen mukaan ainoa ratkaisu Itä-Suomen hammaslääkäritilanteen parantamiseen on käynnistää hammaslääkärikoulutus Kuopion yliopistossa uudelleen. Itä-Suomen lääninhallitus on ollut yhteydessä Oulun yliopistoon ja neuvotellut Kuopion yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion kaupungin kanssa hammaslääkärikoulutuksen aloittamisesta Kuopiossa. Näillä tahoilla on saatujen selvitysten mukaan valmius aloittaa pikaisesti hammaslääkärikoulutus Kuopiossa, jolloin tulevaisuudessa valmistuvat hammaslääkärit sijoittuisivat todennäköisimmin töihin Itä-Suomen läänin alueelle parantaen jo nyt pahenevaa hammaslääkäripulaa. Lääninhallituksesta on esitetty, että sosiaali- ja terveysministeriö ja opetusministeriö suhtautuisivat Kuopion yliopiston ja Kuopion kaupungin esityksiin hammaslääkärikoulutuksen aloittamisesta Itä-Suomessa vakavasti ja nopeasti. Versio 2.0
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo turvata hammaslääkäreiden saatavuuden Itä-Suomessa ja miten hallitus suhtautuu Itä-Suomen lääninhallituksen esitykseen käynnistää hammaslääkärikoulutus uudelleen Kuopiossa? Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2006 Säde Tahvanainen /sd 2
Ministerin vastaus KK 810/2006 vp Säde Tahvanainen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Säde Tahvanaisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 810/2006 vp: Miten hallitus aikoo turvata hammaslääkäreiden saatavuuden Itä-Suomessa ja miten hallitus suhtautuu Itä-Suomen lääninhallituksen esitykseen käynnistää hammaslääkärikoulutus uudelleen Kuopiossa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hammaslääkärikoulutusta vähennettiin 1990-luvun alkupuolella sosiaali- ja terveysministeriön selvitystyön pohjalta. Supistukset toteutettiin niin, että Kuopion yliopistosta lakkautettiin hammaslääketieteen koulutus kokonaan ja Turun yliopistosta hammaslääkärien peruskoulutus. Tavoitteena oli muodostaa jäljelle jäävistä hammaslääketieteen koulutusyksiköistä Helsingissä ja Oulussa koulutuksen ja tutkimuksen kannalta riittävän vahvat korkeakouluyksiköt. Vuosina 2001 2003 hammaslääketieteen koulutuspaikan vastaanotti keskimäärin runsaat 80 uutta opiskelijaa vuosittain. Vuonna 2004 käynnistettiin uudelleen hammaslääketieteen peruskoulutus Turun yliopistossa. Ratkaisulla pyrittiin lisäämään hammaslääkärien koulutustarjontaa. Tämän taustalla vaikutti se, että Turun yliopistossa oli peruskoulutuksen lakkauttamisen jälkeen edelleen hammaslääketieteen tutkimusta ja jatkokoulutusta, jolloin perusedellytykset koulutuksen laajentamiseen olivat olemassa. Vuodesta 2004 eteenpäin opiskelupaikan vastaanottaneiden määrä on ollut vuosittain runsaat 110. Vuosina 2001 2003 hammaslääketieteen perustutkintoja suoritettiin vuosittain noin 40. Vuonna 2005 tutkintoja suoritettiin yhteensä 52 ja vuonna 2006 yhteensä 54. Turun yliopistosta perustutkinnon suorittaneita alkaa valmistua vuodesta 2009. Hammaslääkärikoulutuksen ongelmana on, että suhteessa aloittajamääriin valmistuneiden määrä on alhainen ja keskeyttäminen suurta. Tähän vaikuttaa se, että monet opiskelijat vaihtavat suorittamaan lääketieteen lisensiaatin tutkintoa. Hammaslääkäreiden työvoimatarjontaa ei siten voida lisätä pelkästään koulutusmääriä lisäämällä, vaan hammaslääkärikoulutukseen otettujen opiskelijoiden valmistumista valitsemaltaan alalta tulee tukea mm. opintoprosesseja ja opiskelijavalintoja kehittämällä. Opetusministeriö on kevään 2006 tulosneuvotteluissa edellyttänyt, että Helsingin ja Oulun yliopistot toteuttavat toimenpiteitä, joiden myötä opintonsa aloittaneet suorittavat tutkintonsa loppuun. Lisäksi yliopistot voisivat tehostaa opiskelijarekrytointia ja opiskelijoiden harjoittelua Itä-Suomessa. Valtioneuvosto ottaa kantaa hammaslääkärikoulutuksen mitoitukseen vahvistaessaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosiksi 2007 2012 vuoden 2007 lopulla. Koulutuksen mitoituksen osalta valmistelutyö on käynnissä opetusministeriön laajapohjaisessa Mitoitus 2012 -projektissa. Mikäli hammaslääkärien koulutustarjonnan lisäämiseen on tarvetta, niin se tapahtuu valtioneuvoston julkisen tutkimusrakenteiden kehittämistä koskevan periaatepäätöksen (Vnp 7.4.2005) ja opetusministeriön 8.3.2006 julkista- 3
Ministerin vastaus mien korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen linjausten mukaisesti. Näiden linjausten mukaisesti korkeakoululaitos ei enää kasva koulutustarjonnan osalta ja yksikkörakenteita kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Hammaslääketieteen koulutustarjonnan mahdollinen lisäys on parhaiten toteutettavissa nykyisissä hammaslääketieteen koulutusyksiköissä Helsingissä, Oulussa ja Turussa. Edellä sanotun perusteella opetusministeriö toteaa, että sillä ei tässä tilanteessa ole suunnitelmia aloittaa hammaslääkärikoulutusta uudelleen Kuopion yliopistossa. Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4
Ministerns svar KK 810/2006 vp Säde Tahvanainen /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 810/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Säde Tahvanainen /sd: Hur avser regeringen trygga tillgången på tandläkare i Östra Finland och hur förhåller sig regeringen till det förslag om att åter starta tandläkarutbildning i Kuopio som länsstyrelsen i Östra Finlands län lagt fram? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Tandläkarutbildningen minskades i början av 1990-talet på basis av ett utredningsarbete som social- och hälsovårdsministeriet hade gjort. Nedskärningarna verkställdes så att hela den odontologiska utbildningen vid Kuopio universitet och grundutbildningen av tandläkare vid Åbo universitet drogs in. Syftet var att av de återstående utbildningsenheterna i odontologi i Helsingfors och Uleåborg bilda högskoleenheter som är tillräckligt starka utbildnings- och forskningsmässigt. Under åren 2001 2003 mottog i genomsnitt drygt 80 nya studerande en utbildningsplats i odontologi. År 2004 återinfördes grundutbildningen i odontologi vid Åbo universitet. Lösningen siktade på att öka utbudet av tandläkarutbildning. En bidragande orsak var att Åbo universitet efter indragningen av grundutbildningen fortfarande hade forskning och påbyggnadsutbildning i odontologi och grundförutsättningarna för att utvidga utbildningen fanns således. Från år 2004 framåt har drygt 110 personer mottagit en studieplats årligen. Under åren 2001 2003 avlades ca 40 grundexamina i odontologi per år. År 2005 avlades sammanlagt 52 examina och år 2006 sammanlagt 54 examina. De första grundexamina avläggs vid Åbo universitet år 2009. Problemet med tandläkarutbildningen är att antalet utexaminerade i förhållande till antalet nya studerande är lågt och avbrotten många. En orsak till detta är att många studerande byter område och börjar studera för medicine licentiatexamen. Arbetskraftsutbudet i fråga om tandläkare kan således inte utökas enbart genom att öka utbildningsvolymen, utan bl.a. studieprocesserna och antagningen måste utvecklas så att de som antagits till tandläkarutbildningen också avlägger examen inom det område de valt. Vid resultatdiskussionerna våren 2006 förutsatte undervisningsministeriet att Helsingfors och Uleåborgs universitet vidtar åtgärder för att få dem som inlett studierna att slutföra dem och avlägga examen. Universiteten kunde också effektivisera rekryteringen av studerande och praktiken för studerande i Östra Finland. Statsrådet kommer att ta ställning till dimensioneringen av tandläkarutbildningen då det fastställer utvecklingsplanen för utbildning och forskning för 2007 2012 i slutet av 2007. I fråga om dimensioneringen av utbildningen pågår ett beredningsarbete inom ramen för undervisningsministeriets omfattande projekt Dimensionering 2012. Om det finns behov av ett ökat utbud av tandläkarutbildning sker ökningen i enlighet med statsrådets principbeslut om strukturell utveckling av det offentliga forskningssystemet (Srb 7.4.2005) och de riktlinjer för strukturell utveckling av högskolorna som undervisningsministeriet offentliggjorde 8.3.2006. Enligt dessa riktlin- 5
Ministerns svar jer växer högskoleväsendet inte längre i fråga om utbildningsutbudet och enhetsstrukturerna samlas till större helheter. En eventuell ökning av utbildningsutbudet i odontologi kan bäst genomföras i de nuvarande odontologiska utbildningsenheterna i Helsingfors, Uleåborg och Åbo. På basis av det ovan sagda konstaterar undervisningsministeriet att det i denna situation inte har planer på att återinföra tandläkarutbildning vid Kuopio universitet. Helsingfors den 27 oktober 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6