PORIN ILMANLAATU KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2000 Teollinen energiantuotanto ja liikenne 16.12.2002 PORIN KAUPUNKI ILMANSUOJELUJULKAISU YMPÄRISTÖTOIMISTO 4/2002 JARI LAMPINEN
SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 SUOMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖMÄÄRÄT VUOSINA 1990 JA... 3 3 EU-MAIDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT... 4 4 KORJAUS LASKENTARAPORTTIIN 1990 JA... 5 5 ENERGIAN TUOTTAJAT JA NIIDEN KÄYTTÄMÄT ENERGIAMÄÄRÄT... 6 6 ENERGIATUOTANNON JA TEOLLISUUDEN SYNNYTTÄMÄT KASVIHUONEKAASUMÄÄRÄT... 9 7 LIIKENTEEN SYNNYTTÄMÄT KASVIHUONEKAASUMÄÄRÄT... 11 8 YHTEENVETO... 12 9 LÄHTEET... 17
2 1 JOHDANTO Porissa on laskettu kaupungin kasvihuonekaasutase vuosilta 1990 ja. Kuntaselvitykset ovat osa Suomen Kuntaliiton ja sitä kautta ICLEI:n (International Council for Local Environmental) kampanjaa, jossa on mukana kansallisesti yli 30 ja kansainvälisesti yli 300 kuntaa. Laskennassa noudatettiin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) metodiikkaa ja käytetään Suomen päästöinventaarioiden laskentaparametrejä. Porin kaupungin kasvihuonekaasutase on laskettu käyttäen apuna Kasvener -kasvihuonekaasu- ja energiatasemallia, joka on kehitetty Suomen ympäristökeskuksessa. Tietolähteinä selvitystyössä olivat alueellisen ympäristökeskuksen valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä VAHTI, tilastokeskus, VTT:n yhdyskuntatekniikan kehittämä kaikkien liikennemuotojen päästölaskentajärjestelmä LIPASTO, joka sisältää tie-, rautatie-, vesi- ja ilmaliikenteen sekä työkoneiden kansalliset päästöjen tietokannat. Paikalliset päästötiedot saatiin kaupungin omista virastoista ja liikelaitoksista sekä alueen teollisuus- ja energiantuotantolaitoksista. Laskentamallilla selvitetään syntyviä kasvihuonekaasumääriä tuotantoperäisten tai kulutusperäisten päästötietojen perusteella. Porin kaupungin alueella syntyi kasvihuonekaasuja hiilidioksidiksi muutettuna vuonna 1990 910 000 t sekä vuonna yhteensä 1 231 000 t. Taselaskennassa, johon otetaan huomioon myös metsien aiheuttama hiilidioksidinielu saadaan nettomäriksi 1990 798 000 t ja 1 119 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Kasvun nettomäärät olivat Porissa vuosina 1990 ja oli 46,0 % ja koko Suomessa 4,7 %. Porin osuus koko maan kasvihuonekaasujen tuottajana, laskettuna nettopäästöistä (ympäristöministeriö, 2000) oli vuonna 1990 1,0 % ja vuonna 1,5 %. Kiotossa vuonna solmitun sopimuksen mukaan EU-maihin kohdistuva vähennystavoite vuoteen 2008-2012 mennessä laskettuna vuoden 1990 tasosta on 8%, josta Suomen osuus Euroopan kuplassa on 0% (UNFCCC, 2000). Tämä merkitsee, että hiilidioksidin nykyisiä päästömääriä tulee verrata vuoden 1990 päästömääriin. Porin vertailuluku on 798 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Täällä teollisen energiantuotannon ja liikenteen tuottamat kasvihuonekaasumäärät olivat vuonna 1990 86,5 % ja vuonna 91,1%
3 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä. Tässä selvityksessä on päivitetty Porin alueen teollisen energiantuotannon ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2000. 2 SUOMEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖMÄÄRÄT VUOSINA 1990 JA Tauluko 1 sisältää Suomen kasvihuonekaasupäästömäärät, joita käytettiin laskennan vertailulukuina vuosina 1990 ja. TAULUKKO 1. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja (Ympäristöministeriö 2000) Vuosi Hiilidioksidi CO 2 (t) Metaani CH 4 (t) Typpioksiduuli N 2 O (t) Kasvihuonekaasut CO 2 -ekv. (milj.t) 1990 60 800 000 291 300 26 600 75 66 200 000 207 900 25 700 79 Kansallisen raportin mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen lähteet vuosina 1990 ja 1999 jakautuivat taulukon 2 mukaisesti seuraavasti: TAULUKKO 2. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja 1999 Mt CO 2 -ekv. (Kansallinen ilmastostrategia) Mt CO 2 -ekv 1990 1999 muutos Mt CO 2 -ekv muutos % CO 2 - fossiilisten polttoaineiden käyttö 48,0 49,4 +1,4 +3% - turpeen poltto 5,9 7,4 +1,5 +25% - hävikit 3,5 3,5 0 0% - teollisuusprosessit 1,2 1,1-0,1-5% - maatalousmaat 2,6 2,0-0,6-23% - muut 0,6 0,8 +0,1 +17% CO 2 yhteensä 61,8 64,1 +2,3 +4% Metaani 6,1 3,9-2,2-36% Dityppioksidi 8,4 7,7-0,7-8% Uudet kaasut 0,1 0,4 +0,3 +425% Yhteensä 76,5 76,2-0,2-0,3%
4 3 EU-MAIDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Vuosien 1990 ja kasvihuonekaasulaskennan jälkeen on myös Suomen määriä koskeva laskenta tarkentunut. Taulukoiden 1 ja 2 tiedot eroavat myös Suomen kasvihuonekaasumäärien tuotoksien kohdalla 1,5 Mt. Taulukosta 3 käy selville nykyisin laskennassa käytettävät EU-maiden kasvihuonekaasupäästömäärät vuonna 2000 hiilidioksidiekvivalentteina sekä jäsenvaltioiden taakankantotavoitteet vuosille 2008-2012. Laskennan lopputulokseen vaikuttaa mm. otetaanko siinä huomion metsien puuston hiilivaraston muutokset. Suomessa on myös ne tulokset raportoitu ilmastosopimuksen sihteeristölle. Kansainvälisten laskentasääntöjen puuttuessa niitä ei voida ottaa huomioon Kioton pöytäkirjan päästöjä vähentävänä tekijänä. Epätietoisuutta laskennassa on lisäksi kansanvälisen lentoliikenteen aiheuttamien kasvihuonekaasumäärien laskennassa. TAULUKKO 3. EU-maiden kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina vuonna 2000 sekä taakankantotavoite (Tilastokeskus, Luonnonvarat ja ympäristö 2002) Kasvihuonekaasut 2000 Muutos vuosina Taakankantotavoite CO 2 -ekv. (milj.t) 1990-2000 2008-2012 Luxemburg 6-45 % - 28 % Saksa 991-19 % - 21 % Tanska 69-2 % - 21 % Itävalta 80 + 3 % - 13 % Belgia 152 + 6 % - 7,5 % Alankomaat 217 + 3 % - 6 % Britannia 649-13 % - 12,5 % Italia 543 + 4 % - 6,5 % Ranska 542-2 % 0 % Suomi 74-4 % 0 % Ruotsi 69-2 % + 4 % Irlanti 66 +24 % + 13 % Espanja 386 + 34 % + 15 % Kreikka 130 + 21 % + 25 % Portugali 85 + 30 % + 27 % EU-15 4 059-4 % - 8 %
5 4 KORJAUS LASKENTARAPORTTIIN 1990 ja Raportissa koskien vuosien 1990 ja kasvihuonekaasujen taselaskentaa on virhe teollisen energian määrissä. Lukuihin oli sisällytetty pientalojen synnyttämät kasvihuonekaasumäärät. Taselaskennassa pientalot oli huomioitu näin kahteen kertaan. Taulukossa 4 lukuarvot on korjattu energian, niiden yhteismäärän sekä nettopäästöjen osalta. TAULUKKO 4. Kasvihuonekaasujen kokonais- ja nettopäästöt sekä nielut vuosina 1990 ja, sekä päästöjen %-osuus kokonaispäästöstä, joissa nieluja ei ole huomioitu. Selite Vuosi CO 2 -kok. päästöt (CO 2 -ekv. 1000 t/a) Energia 1990 611 895 Liikenne 1990 176 226 Pientalot 1990 65 66 Jätehuolto 1990 37 25 Maatalous 1990 18 16 Suot 1990 3 3 Vesistöt 1990 0,04 0,04 Metsät 1990 Yhteensä 1990 910 1 231 Nettopäästö 1990 CO 2 -nielut (CO 2 -ekv. 1000 t/a) 112 112 798 1 119 Päästöjen osuus % kokonaispäästöstä 62,6 69,0 18,1 17,4 6,7 5,1 3,8 1,9 1,8 1,2 0,3 0,1 Lisäksi Kioton ilmastokokouksen myötä on laskenta tarkentunut, jonka perusteella myös Suomea koskevat velvoitteet ovat tarkentuneet. Aikaisemmassa laskennassa oli Porin vähennysmääräksi laskettu 8 %, joka olisi ollut 69 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
6 Voimassa olevien ilmastosopimusten mukaan EU:n alueen jäsenvaltioiden yhteinen vähennystavoite on 8 % josta Suomen vähennystavoitetavoite 0 %. Sopimukset velvoittavat, että vuosina 2008-2012 Suomen on päästävä päästöissään vuoden 1990 tasoon. Koko Suomen laskennassa vertailuluku on 76,5 CO 2 -ekv. (milj.t) ja Porin 798 CO 2 - ekv. 1000 t/a. Porissa vähennyksen tulee olla vertailuvuoteen nähden 321 CO 2 -ekv. 1000 t/a. 5 ENERGIAN TUOTTAJAT JA NIIDEN KÄYTTÄMÄT ENERGIAMÄÄRÄT Porin alueella energiantuottajat ovat tyypiltään lauhde-, vara-, lämpö-, tai prosessivoimalaitoksia. Laudevoimalaitokset tuottavat sähköenergiaa valtakunnan verkkoon ja vain pieni osa siitä kulutetaan paikallisesti. Muut energiamuodot käytetään paikallisesti, poikkeuksena kaukolämpö jota myydään myös Ulvilan kuntaan. Taulukoista 5, 6, 7 ja 8 käy ilmi mitä energiapolttoainetta ja kuinka paljon (energiamäärä TJ) on käytetty laitosten tuotannon aikaansaamiseksi. TAULUKKO 5. Porin alueen hiilidioksidia tuottavat lauhdevoimalaitokset sekä kaasuturpiinilaitos (ympäristölupavelvolliset laitokset ) sekä niiden käyttämän polttoaineen laatu ja käytetty energiamäärä (VAHTI 2001) Lauhdevoimalaitokset (+ varavoimalaitos) Käytetty energiamäärä (TJ) 1990 2000 Fortum Power and Heat Oy, Meri-Porin tuotantolaitos 24 191,7 1)12 900,0 + 3)118,0 =13 018,0 PVO-Lämpövoima Oy, Tahkoluodon voimalaitos 3 707,9 11 170,0 1) 4 504,0 + 3) 67,0 = 4 571,0 Fingrid Varavoima Oy, Tahkoluodon kaasuturpiinilaitos 2,3 6,0 2) 6,6 Yhteensä 3 710,2 35 367,7 17 595,6 1) Kivihiili 2) Kevyt polttoöljy 3) Raskas polttoöljy
7 TAULUKKO 6. Porin alueen hiilidioksidia tuottavat suurimmat lämpövoimalaitokset ja keskukset (ympäristölupavelvolliset) sekä niiden käyttämän polttoaineen laatu ja käytetty energiamäärä (VAHTI 2001) Lämpövoimalaitokset Käytetty energiamäärä (TJ) 1990 2000 Fortum Lämpö Oy, Suopuiston Lämpö Oy 52,2 52,2 3) 2,0 Outokumpu konserni Pori, lämpökeskus 236,6 2) 8,5 Pori Energia, Metallin lämpökeskus 208,3 3) 227,3 Pori Energia, Puuvillan lämpökeskus 60,1 59,9 3) 99,2 Pori Energia, Ulasoorin lämpökeskus 28,8 57,9 3) 125,1 Pori Energia, Tiilimäen lämpökeskus 9,8 2) 2,1 Rauma Repola Oy, Aittaluodon voimalaitos 2 884,2 Porin Lämpövoima Oy, Aittaluodon voimalaitos 1 687,0 4 382,0 3) 37,6 + 4) 2 037,0 + 7) 2 070,0 = 4 144,6 A.Ahlström, Pihlava 390,9 Porin Lämpövoima Oy, 3) 0,0 + 3) 79,0 + Pihlavan voimalaitos 447,0 5) 560,0 + 6) 150,0 = 639,0 1) Kivihiili 2) Kevyt polttoöljy 3) Raskas polttoöljy 4) Jyrsinturve 5) Muu puu 6) Palaturve 7) Puutähdehake Yhteensä 3 652,5 5 217,1 3 131,8
8 TAULUKKO 7. Porin alueen hiilidioksidia tuottavat suurimmat prosessivoimalaitokset (ympäristölupavelvolliset) sekä niiden käyttämän polttoaineen laatu ja käytetty energiamäärä (VAHTI 2001) Prosessivoimalaitokset Käytetty energiamäärä (TJ) 1990 2000 Componenta Pori Oy 9,1 2) 1,2 Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Aittaluoto 905,8 Corenso United Oy Ltd, Aittaluoto 19,4 2) 17,9 1) 2251,6 + 3) 460,8 + Kemira Pigments Oy 3 215,4 4390,2 8) 31,1 = 2 743,5 LSO Food Oy, kattilalaitos 56,3 Sinebrychoff Oy Ab Porin Olut 102,5 Outokumpu konsernin Porin yhtiöt 168,8 195,6 2) 8,5 Rosenlew RKW Finland Oy 13,2 11,9 2) 1,4 + 3) 28,3 = 29,7 1) Kivihiili 2) Kevyt polttoöljy 3) Raskas polttoöljy 8) Puru ja kutterilastu Yhteensä 4 471,1 4 617,1 2 800,8 TAULUKKO 8. Porin alueen muut hiilidioksidia tuottavat toiminnot (ympäristölupavelvolliset) sekä niiden käyttämän polttoaineen laatu ja käytetty energiamäärä (VAHTI 2001) Muut tuotantopaikat Käytetty energiamäärä (TJ) 1990 2000 Lahtinen Oy, valimo 2,4 2) 2,3 Oy Shell Ab, Porin varasto 2,7 2) 1,8 Länsi-Suomen Polttoöljy Oy 6,9 2) 5,1 VR Osakeyhtiö, Tahkoluodon öljyvarasto 0,1 Yhteensä 12,1 9,2 2) Kevyt polttoöljy
9 6 ENERGIATUOTANNON JA TEOLLISUUDEN SYNNYTTÄMÄT KASVIHUONEKAASUMÄÄRÄT Taulukoista 9, 10 ja 11 selviää energiatuotantolaitosten, lämpölaitosten ja muiden teollisuuslaitosten synnyttämät kasvihuonekaasumäärät vuosina 1990, ja 2000. TAULUKKO 9. Porin alueen lauhde- ja varavoimalaitosten päästöt vuosina 1990 ja sekä 2000 (VAHTI 2001) Laitos Vuosi CO 2 PM NO 2 SO 2 CH 4 N 2 O CO 2 -ekv. (1 000 t) (t) (t) (t) (t) (t) (1 000 t) Fortum Power and 1990 - - - - - - - Heat Oy, Tahkoluoto 2 280,7 197,4 1 642,5 1834,3 97,1 1 692,3 2 807 Kattilatehot 1 300 MW 2000 1 227,7 64,1 888,2 792,3 52,5 26,0 1 237 PVO -Lämpövoima Oy, 1990 349,4 195,9 1 529,9 1926,5 15,1 257,8 430 Tahkoluoto 966,7 42,4 1 890,0 1246,6 44,8 781,0 1 210 Kattilatehot 581 MW 2000 431,5 26,6 919,2 316,2 36,3 9,1 435 Fingrid Varavoima Oy, 1990 0,2 0,1 0,8 0,2 0,02 0,005 0,2 Tahkoluoto 0,5 0,2 2,3 0,6 0,05 0,01 0,5 Kaasuturbiini 2000 0,5 0,16 2,4 0,6 0,05 0,01 0,5 Yhteensä 1990 349,6 196,0 1 530,7 1 926,7 15,1 257,8 430 3 247,9 240,0 3 534,8 3 081,5 142,0 2 473,3 4 018 2000 1 659,7 90,9 1 809,8 1 109,1 88,9 35,1 1 673
10 TAULUKKO 10. Porin alueen lämpölaitosten päästöt vuosina 1990 ja sekä 2000 (VAHTI 2001) Laitos Vuosi CO 2 PM NO 2 SO 2 CH 4 N 2 O CO 2 -ekv. (1 000 t) (t) (t) (t) (t) (t) (1 000 t) Rauma Repola Oy 1990 7,6 28,5? 32,0 9,0 7,4 0,5 8 Kattilatehot 210 MW PLV Oy, Aittaluoto 268,0 97,0 500,0 444,0 30,8 130,1 277 Kattilatehot 210 MW 2000 219,4 103,1 505,4 393,1 29,1 123,3 258 A. Ahlström Oy, Pihlava Kattilateho 36 MW 1990 5,2 400,0 47,0 216,0 3,2 10,2 9 PLV Oy, Pihlava 20,9 209,0 74,0 25,0 3,1 13,5 25 Kattilateho 36 MW 2000 22,0 108,0 115,0 59,0 5,6 21,5 29 Pori Energia, 1990 4,6 9,1 11,3 52,5 0,5 0,1 5 Puuvillan lämpök. 4,6 0,6 11,7 26,3 0,5 0,1 5 Kattilateho 44,5 MW 2000 7,7 1,1 19,4 43,5 0,8 0,2 8 Pori Energia, Tiilimäen 0,8 0,1 1,6 1,0 0,08 0,02 0,8 lämpök. Kattilateho 43,0 MW 2000 0,5 0,1 1,0 1,0 0,02 0,004 0,5 Pori Energia, 1990 2,2 8,9 4,7 33,0 0,2 0,06 2 Ulasoorin lämpök. 4,5 0,4 11,3 25,4 0,5 0,1 5 Kattilateho 43,0 MW 2000 9,7 0,9 24,4 54,9 1,0 0,3 10 Pori Energia, Metallin 1990 18,0 16,2 45,8 214,4 1,3 0,5 18 lämpök. Kattilateho 41,6 MW 22,1 5,2 40,6 91,4 1,7 0,4 22 2000 17,6 5,2 44,4 99,8 1,8 0,5 18 Fortum Lämpö Oy, 1990 4,0 3,6 9,7-0,4 0,1 4 Suopuiston Lämpö Oy 4,0 3,6 9,7 24,4 0,4 0,1 4 Suopuisto 2000 0,2 3,6 0,4 1,0 0,02 0,004 0,2 Yhteensä 1990 41,6 150,5 515,9 13,0 11,5 46 324,9 315,9 648,9 637,5 37,1 144,3 339 2000 277,1 250,5 710,0 652,3 38,3 145,8 324
11 TAULUKKO 11. Porin alueen prosessilaitosten päästöt vuosina 1990 ja sekä 2000 (VAHTI 2001) Laitos Vuosi CO 2 PM NO 2 SO 2 CH 4 N 2 O CO 2 -ekv. (1 000 t) (t) (t) (t) (t) (t) (1 000 t) Yhtyneet Paperitehtaat 1990 65,2 28,5 98,0 10,5 2,4 27,3 74 Oy, Aittaluoto Corenso United Oy Ltd, 1,4-2,8 1,0 0,2 0,04 2 Aittaluoto 2000 1,4-4,1 1,0 0,1 0,04 1 Kemira Pigments Oy 1990 205,9 369,0 406,0 2 912,0 25,8 133,3 248 325,1 99,7 552,5 1 682,0 35,1 179,3 381 2000 311,3 39,8 562,6 1 532,0 21,9 159,4 361 LSO Food Oy 1990 4,3 3,5 11,3 64,7 0,5 0,1 5 Sinebrychoff Oy Ab, 1990 7,9 3,1 11,6 57,5 0,8 0,2 8 Porin Olut Outokumpu kons. 1990 18,3 59,5 83,8 252,2 3,2 0,9 19 Porin yhtiöt 6,7 20,9 0,4 42,8 0,9 0,4 7 2000 14,4 15,4 9,3 52,4 0,1 0,02 14 Rosenlew RKW 1990 0,9-2,5 11,8 0,1 0,02 1 Finland Oy 0,9 0,8 2,3 5,7 0,1 0,02 1 2000 0,9 1,3 3,1 3,0 0,2 0,06 1 Muut yhteensä* 0,9 0,8 1,8 1,2 0,1 0,02 1 2000 0,1 0,8 0,3 0,1 0,1 0,02 0,1 Yhteensä 1990 302,5 463,6 613,2 3 308,7 32,8 161,8 355 335,0 122,2 559,8 1 732,7 36,4 179,8 392 2000 328,1 57,3 579,4 1 588,5 22,4 159,5 377 7 LIIKENTEEN SYNNYTTÄMÄT KASVIHUONEKAASUMÄÄRÄT Vuonna 1990 liikenteen synnyttämät kasvihuonekaasumäärät Porissa olivat 176 CO 2 -ekv. 1 000 t/a) ja 226 CO 2 -ekv. 1 000 t. Määrien jakaantuminen eri liikennemuotojen kesken käy ilmi taulukosta 12. Laskennan perusteena on käytetty VTT:n yhdyskuntatekniikan kehittämää kaikkien liikenne päästölaskentajärjestelmä LIPASTOA, joka sisältää tie-, rautatie-, vesi ja ilmaliikenteen kansalliset päästöjen tietokannat.
12 TAULUKKO 12. Porin alueen eri liikennemuotojen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990 ja sekä 2000 (LIPASTO 2001) 1990 CO 2 -ekv. (1 000 t) CO 2 -ekv. (1 000 t) 2000 CO 2 -ekv. (1 000 t) Tieliikenne 116 114 117 Raideliikenne 2 2 2 Ilmaliikenne 8 7 7 Meriliikenne 50 103 127 Yhteensä 176 226 253 Vuoden 2000 liikenneperäisten kasvihuonekaasujen laskennasta käy ilmi, että suurin muutos liikenteen osalta on tapahtunut meriliikenteessä. Porissa tämä kasvu johtuu lisääntyneestä rahtialusliikenteestä. Meriliikennemäärät olivat vuonna 883 alusta ja vuonna 2000 1 014 alusta. (Tilastollinen vuosikirja, Pori 2001). 8 YHTEENVETO Teollisen energiatuotannon ja liikenteen synnyttämät kasvihuonekaasumäärät edustivat vuonna 1990 taulukon 13 mukaisia määriä. TAULUKKO 13. Porin alueen teollisen energiatuotannon ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990, sekä 2000 1990 CO 2 -ekv. (1 000 t) CO 2 -ekv. (1 000 t) 2000 CO 2 -ekv. (1 000 t) Lauhdevoimalaitokset 430 4 018 1 673 Lämpölaitokset 46 339 324 Prosessilaitokset 355 392 377 Liikenne 176 226 253 Yhteensä 1 007 4 975 2 672
13 TAULUKKO 14. Kasvihuonekaasujen määrämuutokset prosentteina vertailuvuosina 1990, sekä 2000 Vuosi Toiminnan laatu Muutos % 1990- Muutos % -2000 1990 Lauhdevoimalaitokset +89,3-58,4 2000 1990 Lämpölaitokset +86,4-4,4 2000 1990 Prosessivoimalaitokset +10,9-3,8 2000 1990 2000 Liikenne +22,1 +10,7 Porissa merkittävin kasvihuonekaasujen tuottaja on lauhdevoimalaitokset. Lisäys lauhdevoimalan synnyttämien kasvihuonekaasujenkaasujen määrissä vertailuvuosina 1990 ja johtuu vuonna 1993 Tahkoluotoon rakennetusta IVO Oy:n (nyk. Fortum) tuotantolaitoksesta. Laitosten tuotantomäärät puolestaan riippuvat Suomessa vallitsevasta sähkömarkkinatilanteesta. Liikenteen vaikutuksen kasvu vuonna 2000 verrattuna vuoteen johtuu pääasiassa meriliikenteen kasvaneista liikennemääristä. Kuva 1 on tehty taulukon 13 tietojen perusteella. Teollisen energiatuotannon synnyttämät kasvihuonekaasujen määrät vaihtelevat vuosina 1990, ja 2000 voimakkaasti. Vertailtaessa vuosia 1990 ja on syynä uuden voimalaitoksen käyttöönotto Tahkoluotoon vuonna 1993. Myös tuotantopäivien lukumäärä eri vuosina vaihtelee melkoisesti. Liikenteen osalta kasvu on paljon vähäisempi.
14 4000 4018 CO2-ekv. (1000 t) 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 430 46 1673 355 339 392 324 377 176 226 253 1990 2000 Lauhde vl. Lämpöl. Prosessi vl. Liikenne KUVA 1. Porin alueen teollisen energiatuotannon ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990, sekä 2000 Laskennassa pitää lauhdevoimalaitoksien osalta huomioida vain Porissa käytettävän ostosähkön määrä joka muutetaan hiilidioksidin syntymääräksi. Lauhdevoimalaitoksien tuotantomäärästä suurin osa menee Suomessa muualle käytettäväksi. Porissa sähkön kulutus vuonna 2000 oli 1 124 GWh (Adato Energia 2001). Vuonna 1 013 GWh. Muu, kuin lauhdevoimalaitosten tuottaman sähkön tuotantomäärä vuonna oli 363 GWh. Tällä laskentatavalla lauhdevoimaloiden tuottama osuus Porin kasvihuonekaasumääriin oli vuonna 1990 210 CO 2 -ekv. 1 000 t. ja vuonna 164 CO 2 -ekv. 1 000 t. sekä vuonna 2000 192 CO 2 -ekv. 1 000 t., jos laskennassa käytetään samaa tunnuslukua muun tuotetun sähkön määränä (363 GWh).
15 TAULUKKO 15. Porin alueen teollisen energiatuotannon ja liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990, sekä 2000, jossa lauhdevoimaloiden kasvihuonekaasumäärät on suhteutettu ostosähkön määrään. 1990 CO 2 -ekv. (1 000 t) CO 2 -ekv. (1 000 t) 2000 CO 2 -ekv. (1 000 t) Lauhdevoimalaitokset 210 164 192 Lämpölaitokset 46 339 324 Prosessilaitokset 355 392 377 Liikenne 176 226 253 Yhteensä 787 1 121 1 146 Kuvassa 2 on summattu lauhde-, vara-, lämpö-, tai prosessivoimalaitosten energiantuotanto vuosina 1990 ja sekä 2000. Liikenteen synnyttämien kasvihuonepäästöjen osalta on näkyvissä myös vertailuvuosi 2000. 1050 850 895 893 1000 t CO 2 -ekv 650 450 250 611 253 226 176 50-150 Energia Liikenne Pientalot Jätehuolto Maatalous Metsät Suot Vesistöt KUVA 2. Porin kasvihuonekaasujen päästöt ja nielut 1990 ja sekä teollinen energia ja liikenne vuonna 2000. Lauhdevoimalaitosten päästöt on suhteutettu Porin ostosähkön määrään.
16 Porin kasvihuonekaasujen syntymäärät (netto) olivat vuonna 1990 798 CO 2 -ekv. 1 000 t. ja vuonna 1 119 CO 2 -ekv. 1 000 t. Vähennystavoitteita suhteutetaan Kioton sopimuksen mukaan vuoden 1990 päästömääriin saa kasvihuonekaasujen päästömäärä Porissa olla 798 CO 2 -ekv. 1 000 t. (nettopäästöt), eli määrävähennyksen tulee olla 321 CO 2 -ekv. 1 000 t. (nettopäästöistä).
17 9 LÄHTEET Adato Energia, Sähkö ja kaukolämpö 2000 [http://www.energia.fi/sahko/saka00.pdf] Kansallinen ilmastostrategia. VNS 1/2001 vp Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 27.3.2001. Lampinen, Jari 2001, Insinöörityö Porin ilmanlaatuselvitys, kasvihuonekaasutase 1990 ja, Mikkelin ammattikorkeakoulu. Mäkelä, Kari & Tuominen, Anu 2001. Suomen liikenteen päästöjen laskentajärjestelmä LIPASTO 2001. VTT julkaisuja tutkimusraportti RTE 136/01, Mobile 2 raportti M2T9916-9. VTT Rakennus ja yhdyskuntatekniikan julkaisu ISSN 1237-5721. Porin kaupungin tilastollinen vuosikirja, Pori 2001. Porin kaupunginkanslia, suunnitteluosaston julkaisu. ISBN 951-9050-91-7, ISSN 0358-9366. Tilastokeskus 2002, Luonnonvarat ja ympäristö -EU maiden kasvihuonekaasupäästöt [http://stst.fi/tk/tt/ymparisto_kasvihuonekaasupaastot.html] Valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä VAHTI 2002 [http://wwws.vyh.fi/palvelut/tietoj/vahti/vhti.htm] 29.11.2002