Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015



Samankaltaiset tiedostot
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

Poistoa Oy

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen ja korjaaminen Ympäristöopas 28: Kosteus- ja homevaurioituneen

toimintaohjeet sisäilmaongelmissa

Sisäilmaongelman vakavuuden arviointi

SISÄILMAONGELMIEN HALLINTA KORJAUSRAKENTAMISESSA. Juhani Pirinen TkT Hengitysliiton korjausneuvonta

Teija Meklin FT, dos. Työhistoriaa rakennusten kosteus- ja homevaurioiden, rakennusten sisäilman sekä asumisen terveellisyyden parissa

Puheenjohtajien kokous Home- ja kosteusvaurioepäilyt. VTS-kotien toimintamalli

Miten parannan sisäilman laatua?

OHJE SIIVOUKSEEN JA IRTAIMISTON PUHDISTUKSEEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIOKORJAUSTEN JÄLKEEN

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Kosteusvaurioiden korjaaminen Tie terveelliseen asumiseen?

Sisäilmaongelman ratkaisun peruslähtökohdat

Lausunto 1 (5)

SISÄILMA Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy

Uusi vuosi, uudet kujeet - Kurkistus Aerobiologian laboratorion vuoteen Sirkku Häkkilä

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi

Terveydensuojelulain muutos ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyys. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa

Kiinteistön omistajan ja rakennusten käyttäjien rooli

BAT-tutkimus paloasemilla sekä SPAL ry:n henkilöstökysely

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

SISÄILMAOHJE. Kaupunginhallitus

Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Haitta-aineiden huomioiminen korjausrakentamisessa Hyvät toimintatavat korjaushankkeessa

Korjausten jälkeisten siivouksen vaikutus. Mari Turunen, Ulla Haverinen Shaughnessy, Anne Hyvärinen

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

SISÄILMAONGELMIEN HAVAITSEMINEN JA TODENTAMINEN

SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Asumisterveysasetus ja terveydensuojelulain muutos. AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaopas. Toimintaohje sisäilmaongelmien ehkäisyyn ja hallintaan

Sisäilma ja työterveys homeista ympäristöherkkyyteen

Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma Monialainen ratkaisu. Ennakkotehtävät Joensuu Jukka-Pekka Kärki

Työturvallisuuslaki /738

Siivottavuus Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa SIIVOTTAVUUSOPAS AVO- JA ASUMISPALVELUTILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2018

Sisäilmaongelmien valvonta työsuojelun vastuualueella

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Tiedote Akaan koulujen oppilaiden huoltajille irtaimiston puhdistuksesta

Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet. Anne Hyvärinen, tutkimusprofessori

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Outoja oireita ja mitä sitten tehdään?

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III Kosteusongelmiin liittyviä korjauksia on tehty jo lähes kaksi vuosikymmentä.

Sisäilmatutkimuksesta kokonaisuuden ymmärtämiseen - miten on onnistuttu? Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveys - olosuhteet kuntoon

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Suojautumisen haasteet tehtävän jälkeen ja kaluston huollossa

TYÖSUOJELUVIRANOMAINEN JA SISÄILMATAPAUSTEN KÄSITTELY

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Lukuisat epidemiologiset tutkimukset

RAKENNUSTEN MIKROBISTO JA NIIDEN ROOLI RAKENNUSTEN TUTKIMISESSA

Homeettomaksi siivous ja irtaimiston puhdistus kosteus- ja homevaurioiden korjausten jälkeen

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

AVATER-hankkeen tuloksia/ homekorjauksen jälkeinen siivous & biosidit

TUTKIMUSRAPORTTI Luokat 202, 207 ja 208

Voidaanko altistumista sisäilmaongelmaisessa rakennuksessa vähentää käyttöä turvaavat toimenpiteet. Hanna Leppänen, FT, Ympäristöterveysyksikkö

Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Terveydensuojelulain uudistus ja asumisterveysasetus mitä uutta kosteus- ja homeongelmien selättämiseen

Resistentin bakteerin kantaja ja asumispalvelut

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Moniammatillisen sisäilmaryhmän toiminta Tampereen kaupungissa

RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJAN (RTA) HENKILÖSERTIFIOINTIIN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN VAATIMUKSET

Hyvinvointia sisäympäristöstä

OMISTAJAN ROOLI HOMEVAURIOITUNEEN RAKENNUKSEN TAI RAKENTEEN KORJAUTTAMISESSA

Mitä vanhan laitteen modernisoinnissa kannattaa huomioida? Kiwa Inspecta Katri Tytykoski

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Kuntien toimintatavat sisäilmaongelma-asioissa ja PROTEESI-hanke. Forssa, Sisäilmapaja Vesa Pekkola, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Toimintatavat toimenpiteiden ja niiden kiireellisyyden määrittelyssä

Terveystarkastajan rooli sisäilmaongelmissa. Antti Kreko, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Avaimet terveelliseen ja turvalliseen rakennukseen (AVATER) käyttöä turvaavat toimenpiteet. Hanna Leppänen, FT, Ympäristöterveysyksikkö

Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Kampaamo, parturi, kauneushoitola, jalkahoitola tai tatuointi-/lävistysliike. Espoon seudun ympäristöterveys Ohje

VESIVAHINKO KOSTEUSKARTOITUS PURKU KUIVAUS SANEERAUS

Transkriptio:

Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys Puhdasta sisäilmaa tilojen käyttäjille 28.1.2015

Poistoa Oy on erikoistunut homesiivouksiin Poistoa Oy on Suomen ensimmäinen homesiivouksiin erikoistunut siivousalan yritys ja alallaan puhtaasti vaikuttava edelläkävijä Perustettu palvelemaan kiinteistöjen omistajia ja käyttäjiä puhtaamman sisäilman aikaansaamiseksi Toiminnan kärkenä on mikrobien poisto rakennuksista, rakenteista ja irtaimistosta Yrityksellä on vankka asiantuntijuus homesiivouksiin suunnittelusta toteutukseen Kokemusta laajojen projektien käytännön läpiviennistä tarkasti ja ajallaan Koulutustoimintaa (sisäilma-asiat, pölynhallinta jne.)

Rakennusten kosteus- ja homevaurioihin sekä sisäilmaongelmiin liittyvien ulkopuolisten asiantuntijoiden koulutuksen sisältövaatimukset ja osaamistavoitteet Yhteensä 45 op Rakennusfysiikka Kuntotutkimusmenetelmät Rakennustekniikka ja tuotanto Ilmanvaihto- ja ilmastointitekniikka Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet, terveysvaikutukset, tutkiminen, torjunta - Sisäympäristön epäpuhtaudet ja olosuhteet - Sisäympäristön tutkimusmenetelmät - Terveysvaikutukset Käytännössä sama, kuin rakennusterveysasiantuntijakoulutus

Mitä on sisäilmaongelma ja selviääkö siitä?

Lähde: Hengitysliitto

Sisäilmapitoisuuksia lisääviä tekijöitä Kosteusvauriot ja rakennusten ikä Talvi (bakteereja sisältävien materiaalien kuivuminen) Aerosolin muodostumista lisäävät tekijät Kotieläimet Kasvit ja orgaaniset jätteet Siivouksen huono taso Kiinteistön sijaintipaikka Tupakansavu

Ärsytysoireet ja altistuminen Ärsytysoireet Iho-oireet Sairaudet (allergia, astma, keuhkoahtauma, homepölykeuhko) Väsymysoireet ja päänsärky, pahoinvointi ja huimaus, äänen käheys jne. Fyysiset ja psyykkiset oireet Infektiosairaudet Ärsytys- ja yleisoireet Pysyvät haitat eivät parane aikuisiälläkään

Altistumiseen vaikuttavat tekijät Altistumiseen ja oireisiin vaikuttaa mm. ihmisen terveydellinen tila, ikä, altistumistapa, altisteen määrä ja kesto, altistuksen toistuminen, perintötekijät ja vastustuskyky, muu samanaikainen altistuminen ja kuormitus. Todistaminen yleisellä tasolla/ yksilötasolla. Pitoisuudet ovat erittäin pieniä, jotka voivat aiheuttaa haittaa. Pöly laskeutuu kaikille pinnoille ja kaikkiin paikkoihin.

Pölyt ja terveys Pölyn aiheuttamat haitat voivat olla epämiellyttäviä, tai aiheuttaa hengenvaarallisia sairauksia. Elimistöön kertyvä annos on monen tekijän summa. Haitat todetaan yleensä vasta vuosien päästä. Tauti etenee, vaikka altistuminen olisi loppunut. Jotkut pölyt ovat karsinogeenisiä ja aiheuttavat myös syöpää.

Asumisterveysohje (STM 2003) Asumisterveysopas Mikrobimäärityksillä pyritään selvittämään, onko asunnossa terveyshaittaa aiheuttava olosuhde. - mikrobikasvustoa asunnon sisäpinnoilla ja sisäpuolisissa rakenteissa, ulkovaipan lämmöneristeen sisäpuolisissa rakenteissa, lämmöneristeissä sekä rakenteissa ja tiloissa, joista vuotoilmaa kulkeutuu sisätiloihin, voidaan pitää terveydensuojelulain tarkoittamana terveyshaittana.

Milloin sisäilmaryhmää tarvitaan? Sisäilmaongelmien selvittelyä ja ennaltaehkäisyä varten. Sisäilmaston epäillään aiheuttaneen tilojen käyttäjille oireita tai sairauksia. Sisäilmasto-ongelman syy on epäselvä. Ongelmatilanne on pitkittynyt. Sisäilmasto-ongelma huolestuttaa käyttäjiä. Korjaukset ovat mittavia, jatkuvat pitkään ja hankaloittavat toimintaa tiloissa.

Sisäilmaryhmä Tehtävänä on toimia moniammatillisena sisäilmaongelmien ratkaisuelimenä. Sisäilmaryhmään kuuluvat: Henkilöstön edustajat. Työsuojelun edustaja. Kiinteistön hallinnan- ja huollon edustajat. Työterveyshuollon edustajat. Tilaaja. Selvitysvaiheen vetäjä ja tarvittavat asiantuntijat. Johdon edustajat.

Punkit Työterveyslaitoksen tutkimus punkkiherkistymiselle. Miehistä 9,2% ja naisista 3,9% oli herkistynyt punkeille. Herkistyminen punkeille oli yhteydessä allergiseen nuhaan ja astmaan. Kohteissa, joissa työntekijän välittömässä työtilassa oli homevaurioita, oli enemmän punkeille herkistyneitä. Homeet ja kosteusvauriot näyttävät lisäävän punkkien esiintyvyyttä ja määrää niin työpaikoilla, kuin kodeissakin.

Näin vältät punkkeja Huolehtimalla yleisestä siisteydestä. Huolehtimalla, ettei pinnoille kerry pölyä ja roskaa ja ettei siivouksessa käytettävä vesi jää pinnoille ja imeydy rakenteisiin. Riittävällä ilmanvaihdolla, pienempi kosteus. Huolehtimalla kosteusvaurioiden korjauksesta.

Kosteus ja homevaurioiden tunnistaminen Perustuu ensisijaisesti rakennustekniseen arviointiin. vaurioiden havainnointi kosteuslähteiden tunnistaminen riskirakenteiden tunnistaminen riskien toteutumisen todennäköisyyden arviointi epäpuhtauksien kulkureittien tunnistaminen ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden ja puhtauden arviointi

Mittaukset ovat osa kokonaisuutta Näytteenotto ja näytteiden analysointi ovat osa kokonaisuutta, jossa selvitetään sisäilman laatua, terveyshaitan esiintymistä ja altistumisen todennäköisyyttä. Aistinvarainen arviointi Sisäilmamittaukset Pintakosteusmittaukset Rakennekosteusmittaukset Pölynäytteet Lämpökamerakuvaukset

Kosteus- ja homevauriokorjaus Kosteus- ja mikrobivaurion korjaustyön vaiheet Hyvällä etukäteissuunnittelulla työ edistyy vaiheittain järjestyksessä ja kerralla oikein. Korjaustyön eteneminen voidaan jaotella seuraaviin vaiheisiin: 1. vaurion syyn ja laajuuden selvittäminen 2. korjaussuunnitelman laatiminen 3. vaurion aiheuttajan poistaminen 4. tarvittavat suojaukset ja alipaineistus 5. tarvittavat desinfiointi-, purku- ja jätteenkäsittelytoimenpiteet 5. rakenteiden kuivattaminen 6. vaurioituneiden rakenteiden uusiminen 7. homepölysiivous 8. jälkiseuranta

Niina Kesti P. 045 322 4995 Homesiivoustyö

Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä Tulee pyrkiä estämään pölyn leviäminen korjauskohteesta. - Viranomaiset vaativat, että pölynhallinta on suunniteltua Näin suojellaan puhtaiden alueiden käyttäjien terveyttä sekä omaa terveyttä Suojaukset myös vähentävät ja helpottavat korjausten jälkeen tarvittavaa homeettomaksi siivousta

Alipaineistaja Alipaineistajaa käytettäessä alue osastoidaan. Laitteen mekaanisesti suodattama ilma johdetaan letkun tai sukan kautta ulos rakennuksesta, tämä aikaansaa alipaineen osastoidussa tilassa suhteessa ympäröivään tilaan Alipaineistajaa voidaan käyttää myös ylipaineistukseen esim. silloin, kun osastoidaan likaisten tilojen keskelle jäävä tila, jonka halutaan säilyvän puhtaana

Ilmanpuhdistaja Ilmanpuhdistuskone on tehokas ja monikäyttöinen laite, silti se ei sovi kaikkiin käyttötarkoituksiin Ilmanpuhdistajalla voidaan puhdistaa ilmaa, mutta ei pintoja. Hiukkasia, jotka ovat laskeutuneet huonekalujen, pöytien ja muiden kalusteiden pinnoille, ei voida poistaa ilmanpuhdistajan avulla Ilmanpuhdistajan käyttö ei myöskään takaa, että kohteen sisäilma saadaan täysin puhtaaksi

Työnantajan lakisääteiset velvollisuudet (Työturvallisuuslaki 783/2002) Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Työnantajan on suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tällöin on mahdollisuuksien mukaan noudatettava seuraavia periaatteita: 1) vaara- ja haittatekijöiden syntyminen estetään; 2) vaara- ja haittatekijät poistetaan tai, jos tämä ei ole mahdollista, ne korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla; 3) yleisesti vaikuttavat työsuojelutoimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä; ja 4) tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen otetaan huomioon. Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan on myös tarkkailtava toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työnantajan on huolehdittava siitä, että turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevat toimenpiteet otetaan huomioon tarpeellisella tavalla työnantajan organisaation kaikkien osien toiminnassa.

Työntekijän lakisääteiset velvoitteet (Työturvallisuuslaki 783/2002) Noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita sekä järjestystä, siisteyttä, huolellisuutta ja varovaisuutta. Ilmoittaa vioista ja puutteista välittömästi. Poistaa vaaraa aiheuttava vika tai puutteellisuus. Käyttää henkilösuojaimia, varusteita ja työasuja ohjeiden mukaan. Käyttää koneita, välineitä ja laitteita käyttö-ohjeiden mukaisesti. Ei saa koskaan käyttää viallisia laitteita tai koneita. Huolehtia työssään siisteydestä ja järjestyksestä sekä noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta. Käyttäytyä työssä asiallisesti, kohteliaasti ja välttäen toisiin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista kohtelua. Oikeus työstä pidättäytymiseen, jos työvaihe aiheuttaa välitöntä vaaraa hengelle tai terveydelle

Siivoustyön suunnittelu Selvitettävä, onko tiloista otettu mikrobinäytteitä ja minkälaisia tulokset ovat Suunnitteluvaiheessa määritellään terveydelle vaaralliset aineet sekä selvennetään missä ja minkälaisia työmenetelmiä käytetään Onko kohteessa asiantuntija, joka on tehnyt mahdolliset puhdistusohjeet Ennen purku- ja suojaustöiden käynnistämistä tulee sisäilmaasiantuntijan/suunnittelijan/valvojan opastaa ja kouluttaa purku- ja siivoustyöntekijät kohteen homevauriokorjaustoimenpiteiden erityiskysymyksiin Onko kyseessä purkutoimenpiteiden jälkeinen siivous, homeettomaksi siivous vai irtaimiston puhdistaminen

Irtaimiston puhdistus Aina, kun muutetaan eri kiinteistöön on hyvä puhdistaa irtaimisto edellisen kiinteistön epäpuhtauksista. Erityisen tärkeää tämä on, kun siirrytään pois homevaurioituneesta rakennuksesta. Lähde: Työterveyslaitos, Ohje siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen kosteus- ja homevauriokorjausten jälkeen Saneerauksen jälkeen erikoissiivous kiinteistössä on välttämätöntä. Myös kontaminoitunut irtaimisto tulee puhdistaa, jottei epäpuhtauksia viedä irtaimiston mukana uusiin tiloihin.

Esimerkkejä puhdistettavista materiaaleista Kovat kalusteet: puu- ja levypinta, metallipinta ja lasipinta Tekstiilit ja muut pehmeät pinnat Sähkö- ja tietoliikennelaitteet Paperituotteet Viherkasvit ja silkkikasvit Erikoismateriaalit

Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä tulee ilmanvaihtokanavat tulpata huolellisesti niin, etteivät korjaustoimenpiteissä vapautuvat haitalliset epäpuhtaudet pääse ilmanvaihtokanaviin. Tilat tulee osastoida ohjeiden mukaisesti ja alipaineistus pidetään voimassa purkutöiden aloittamisesta homeettomaksi siivoukseen asti. Tiloihin on asennettava alipaineistus pölyn leviämisen estämiseksi.

Homepölystä suojautuminen

Henkilökohtaiset suojaimet Suojaimet ovat aina toissijainen tai muita torjunta- tai hallintakeinoja täydentävä keino tapaturmien tai ammattitautivaarojen torjunnassa. Teknisiä torjuntatoimenpiteitä tulee tehdä niin paljon, kuin on mahdollista Suojaimia käytetään niitä täydentävänä torjuntakeinona, ei niitä korvaavana torjuntakeinona

Henkilökohtaiset suojaimet Saneerauksen/ siivouksen/ pakkaamisen aikana on tärkeää käyttää henkilökohtaisia suojaimia, joilla estetään homepölyn ja aineenvaihduntatuotteiden pääsy keuhkoihin, limakalvoille ja iholle. Työn aikana ilmassa on runsaasti homepölyä ja homeenhajua, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittoja

Asiat kuntoon Sisäilma pitäisi ymmärtää tuotantovälineeksi, niin kuin ATKvälineet, toimistotarvikkeet tms. Sisäilman pitää olla niin hyvää, että työntekijät voivat antaa täyden työpanoksensa, eikä sisäilma heikennä työntekoa. Sisäilmaongelmat eivät koskaan ole yksinkertaisia, eikä niistä selvitä ilman asiantuntijan apua. Ongelmat aiheuttavat myös paljon kustannuksia ja ne kannattaa hoitaa kuntoon ammattilaisen kanssa. Ongelmat koskettavat noin miljoonaa suomalaista päivittäin. Hoidetaan asiat kerralla kuntoon, niin säästetään kustannuksissa, terveysmenoissa ja ihmisten hyvinvoinnissa.

Olemme käytettävissänne. Kiitos!