Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä käytäntö pähkinänkuoressa: Isän paikka -ryhmä on viisi kertaa kokoontuva pienten lasten isille suunnattu vertaisryhmä. Ryhmä tukee lasten ja koko perheen hyvinvointia vahvistamalla isyyttä, isien ja lasten vuorovaikutusta, vanhemmuutta ja parisuhdetta. Ryhmän teemoina ovat 1) isyyden synty, 2) vanhemmuuden roolit 3) parisuhde ja seksuaalisuus, 4) ajankäyttö, työ, perhe ja harrastukset sekä 5) yhteisesti sovittava teema. Teemoja käsitellään alustusten, ohjatun vapaan keskustelun ja toiminnallisten menetelmien avulla. Hyvän käytännön toteuttaminen Mitä toimijoita, resursseja ja prosesseja edellyttää: Isän paikka -ryhmä vahvistaa ohentunutta isyyttä, isien ja lasten vuorovaikutusta, parisuhdetta ja isän asemaa perheessä tasavertaisena vanhempana. Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isien kohtaaminen ja heidän keskinäisen vertaistukensa mahdollistaminen ennaltaehkäisee perheeseen, parisuhteeseen tai lapsen kasvatukseen liittyvien pulmien syntymistä. Ryhmällä voidaan vahvistaa samanaikaisesti usean miehen isyyttä. Ryhmänohjaajat ja muut resurssit Ajallisesti ryhmä vie työntekijältä 3-4 t/tapaaminen, mikä sisältää suunnittelun, ohjaustilanteen ja käytännön järjestelytyöt. Ryhmä tarvitsee kokoontumistilat ja työvälineet sekä teemojen käsittelyyn liittyvää materiaalia. Ryhmä on perustunut kahden miestyöntekijän yhteistyölle, mutta sen voi toteuttaa myös yksi työntekijä. Ryhmiin osallistuneilta kerätyn palautteen mukaan toiminnalle on tuonut lisäarvoa se, että ryhmänohjaajat ovat miehiä. Ryhmä voidaan toteuttaa myös vapaaehtoisen ja ammattilaisen sekä kahden vapaaehtoisen yhteistyönä. Vapaaehtoisten ohjaajien osalta olisi suositeltavaa, että he olisivat osallistuneet ryhmään aiemmin. Ryhmänohjaajan ei tarvitse olla välttämättä vertainen, mutta siitä on selkeää hyötyä sekä teemojen käsittelyssä että asiakkaiden elämäntilanteen ymmärtämisessä. Ohjaajalla on hyvä olla perustietoa
ja valmiuksia käyttää erilaisia toiminnallisia menetelmiä, esimerkiksi verkosto- ja roolikarttoja sekä muita tehtäviä. Ryhmään osallistuvat Ryhmään osallistuja on pienen lapsen isä. Kohdennus mahdollistaa myös sen, että osallistua voi lähiaikoina ensimmäistä kertaa isäksi tuleva mies. Ryhmään osallistuminen edellyttää ryhmäläisiltä kiinnostusta pohtia isyyttä miesten kesken. Ikäjakauma ryhmiin osallistujilla on ollut 18-50 vuotta. Sopiva ryhmän koko on viidestä kymmeneen osallistujaa. Ryhmässä keskeisinä toimijoina ovat jäsenet ja ryhmänohjaajat. Ryhmään osallistuminen on aktiivista toimintaa. Ryhmäläinen voi osallistua myös ainoastaan kuunnellen. Ohjaajien tulee hyväksyä ryhmäläisten innostuneisuutta, myönteisyyttä ja avoimuutta, mutta myös kielteisyyttä ja pasiivisuutta. Prosessi Ryhmä kokoontuu viisi kertaa noin kaksi tuntia kerrallaan. Ryhmätapaamisten teemat ovat: 1. isäksi tuleminen - isyyden synty 2. isän paikka - vanhemmuuden roolit 3. parisuhde - seksuaalisuus 4. ajankäyttö - työ - perhe - harrastukset 5. yhteisesti sovittava teema Teemoja käsitellään lyhyiden alustusten, ohjatun vapaan keskustelun ja toiminnallisten menetelmien avulla. Alustusten jälkeen keskustelu on vapaata mutta ohjattua. Jos keskustelu ohjautuu pois tapaamisen sisällöstä, ryhmänohjaajien vastuulla on palauttaa keskustelu hienovaraisesti takaisin teemaan. On tärkeää huolehtia siitä, että jokainen osallistuja kokee saaneensa osallistua keskusteluun riittävästi. Ryhmän tapaamistiheyden voivat määrittää ryhmänohjaajat, osallistujat tai molemmat yhteisesti sopien. Tapaamistiheys on vaihdellut toteutettujen ryhmien osalta viikosta kolmeen viikkoon. Viikon välein kokoontumisesta on ollut hyötynä se, että ryhmään sitoutuminen on kasvanut. Kolmen viikon välein kokoontuminen sen sijaan mahdollistaa teemojen pureskeluajan. Ryhmäläisiltä kerätään kirjallinen palaute ryhmän päättyessä. Ryhmän aikana voi ilmetä tarve ohjata isä, pariskunta tai koko perhe tarkoituksenmukaisen kohdennetun tuen piiriin. Ohjaajan tulisikin olla tietoinen palveluohjauksen käytänteistä ja seutunsa perhepalveluista. Miten aiotaan levittää ja juurruttaa: Isän paikka -ryhmä on juurtunut perhepalveluihin osaksi Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ryhmätoimintoja. Perheneuvolassa toimii useita erilaisia ryhmiä lasten ja perheiden tukemiseksi. Ryhmiin ei ole rajattuja ilmoittautumisaikoja vaan niihin voi ilmoittautua jatkuvasti. Useimmat ryhmät aloittavat toimintansa syksyisin ja keväisin. Perheneuvola palvelee jyväskyläläisten lisäksi useita Jyväskylän seudun kuntia. Kaikki palvelut ovat kuntalaisille maksuttomia.
Vuosien 2008 ja 2009 Isän paikka -ryhmän toimintamallia on tarkoitus levittää Jyväskylän kaupungin avoimissa varhaiskasvatuspalveluissa Mäki-Matin perhepuistossa. Lisäksi Helsingin avointen varhaiskasvastuspalveluiden miestyöntekijöille järjestetään Isän paikka - ryhmän toimintamalliin perustuva koulutus. Ryhmän toimintamallia on esitelty työkokouksissa Keski-Suomessa ja valtakunnallisesti. Tätä hyvän käytännön kuvausta esitellään monitoimijaisissa alueellisissa yhteistyöryhmissä Jyväskylän seudulla. Työmuodosta ollaan valmiita kertomaan valtakunnallisissa seminaareissa ja koulutustapahtumissa. Maakunnallisesti ryhmästä välitetään tietoa Sonette-tietoverkon kautta. Hyvän käytännön arviointi Käytännön vaikuttavuudesta ja toimivuudesta on: ammattilaistietoa (AM) asiakkaan/käyttäjän tietoa (AS) tutkijan/arvioijan tietoa (T/A) Miten tieto on kerätty ja mitä se osoittaa: Isän paikka -ryhmästä on kerätty tietoa ryhmiin osallistuneiden isien antamasta kirjallisesta palautteesta sekä ryhmänohjaajien haastattelusta. Kirjallinen palaute ryhmäläisiltä Kirjallinen palaute on kerätty vuonna 2007 toteutuneista kahdesta ryhmästä. Palautelomakkeessa ryhmäläisiä pyydettiin antamaan ryhmästä kouluarvosana perusteluineen sekä pohtimaan syitä, jotka olivat saaneet heidät lähtemään mukaan ryhmään. Lomakkeessa ryhmäläisiltä kysyttiin: mitä uutta he olivat oppineet itsestään, puolisostaan, parisuhteestaan tai suhteesta omiin lapsiinsa ryhmän aikana mitä hyvää, ikävää ja kehitettävää ryhmäläiset näkivät ryhmän toiminnassa miten he olivat kokeneet käsitellyt teemat Lopuksi ryhmäläisillä oli mahdollisuus kertoa terveiset ryhmän ohjaajille. Ryhmänohjaajien haastattelut Ryhmänohjaajien haastatteluissa keväällä 2008 kysyttiin muun muassa: Isän paikka -ryhmien markkinoinnista ja tiedottamisesta ryhmien ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta ohjaajien kokemuksista ryhmänohjaajina ryhmään liittyvistä onnistumisen kokemuksista ja toimintaan liittyvistä kehittämisideoista Haastattelijana toimi ulkopuolinen tutkija. Kirjallisten palautteiden tulokset Kirjallinen palaute osoittaa, että ryhmä oli merkityksellinen kaikille isille elämän- tai perhetilanteesta riippumatta. Ryhmä koettiin ilmapiiriltään avoimeksi, ja siinä oli helppo jakaa kokemuksia miesten kesken.
Käsitellyt teemat koettiin ajankohtaisiksi, mielenkiintoisiksi ja ne pysäyttivät pohtimaan isän roolia perheessä. Ryhmän koettiin edistäneen vastuun ottamista tasavertaisena vanhempana kumppanin rinnalla. Ryhmällä nähtiin olleen vaikutusta myös parisuhteen vahvistumiselle ja lapsen arvostamiselle. "Vinkkejä isänä olemiseen arjen keskellä ja parisuhdeneuvoja myös". Kehittämisideoina ryhmän toiminnalle mainittiin muuan muassa tapaamiskertojen lisääminen, mikä olisi mahdollistanut syvällisemmän teemojen käsittelyn. Toinen kehittämisidea oli ryhmäkoon kasvattaminen, jolloin teemojen käsittely olisi voinut olla moniäänisempää. Ryhmän toimintaan liittyviä ikäviä kokemuksia ei tullut palautteessa esille. Ryhmänohjaajien haastattelujen tulokset Ryhmänohjaajien haastattelussa ilmeni, että työparityöskentely oli tukenut avointa vuorovaikutusta ryhmäläisten välillä ja oli samalla ollut ohjaajille työnohjauksen väline. Ohjaajien valitsema vertaisohjaajan, ei asiantuntijan rooli tuki teemojen avointa käsittelyä. Ryhmän ohjaajat kokivat tärkeänä isien ryhmämuotoisen toiminnan jatkumisen. Suurimmaksi haasteeksi esitettiin ryhmän muodostuminen pysyväksi käytännöksi. Markkinoinnin ja tiedottamisen tulisi olla avointa ja suunnitelmallista, jotta ryhmään ohjautuisi osallistujia entistä tehokkaammin eri perhepalveluista. Hyvän käytännön taustaa Missä kehittynyt ja kokeiltu: Kehittämisprosessi, jonka tuloksena syntynyt Isän paikka -ryhmä on kehitetty Jyväskylän seudun Perhe-hankkeessa yhteistyössä Jyväskylän kaupungin perheneuvolan ja lastensuojelun perhetyön kanssa vuosien 2006-2008 aikana. Jyväskylän seudun Perhe-hanke (2005-2008) on ennalta ehkäisevä kumppanuushanke, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa isän asemaa perheessä ja yhteiskunnassa. Hankkeessa ovat mukana Jyväskylän kaupunki (hallinnoija), Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja MLL:n Keski-Suomen piiri. Hanke on osa STM:n käynnistämää PERHE-hanketta. Isän paikka -ryhmä perustettiin vastaamaan hankkeen tavoitteisiin ja Jyväskylän kaupungin perheneuvolassa koettuun tarpeeseen kehittää työmenetelmiä, jotka erityisesti vahvistaisivat isyyttä ja isän roolia tasavertaisena vanhempana. Syksyllä 2006 hanke mahdollisti viidelle miehiä toiminnassaan kohtaavalle miehelle Miessakit ry:n järjestämän kaksipäiväisen Isyyden varhainen tukeminen -koulutuksen. Hanke velvoitti koulutukseen osallistuneet kehittämään toimintaansa isille varhaisen tuen näkökulmasta. Kolme koulutuksessa mukana ollutta työntekijää kehittivät Isän paikka -ryhmän toimintamallin. Isän paikka -ryhmällä vastataan perhepalveluissa ammattilaisten kokemiin palveluaukkoihin erityisesti isän kohtaamisen osalta. Isille suunnattu vertaisryhmä täydentää perinteistä julkisella sektorilla tehtävää yksilökohtaista työtä. Vuonna 2007 toteutettiin kaksi Isän paikka -ryhmää. Syksyllä 2008 käynnistyy kaksi uutta.
Ryhmänohjaajina ovat toimineet hankkeen isätoimintaa kehittävä perhetyöntekijä ja perheneuvolan psykologi. Ryhmät ovat kokoontuneet perheneuvolan tiloissa ja ovat vakiintuneet osaksi perheneuvolan ryhmätoimintoja. Olettamukset käytännön vaikutuksista: Suomessa on vähän isyyttä tukevaa ryhmätoimintaa, jolla mahdollistettaisiin miesten välinen isyyteen liittyvä keskustelukulttuuri. Lisäksi tutkimustuloksissa viitataan ohentuneeseen isyyteen. Ryhmä mahdollistaa miesten välisen keskustelun isyyteen liittyvistä teemoista. Yhteisen keskustelun ja vertaisuuden kautta ryhmä tukee isyyttä. Vahvistunut isyys heijastuu miehen isäkuvaan, parisuhteeseen sekä lasten ja isän väliseen vuorovaikutukseen. Tätä kautta miehen rooli isänä ja tasavertaisena vanhempana edistää koko perheen hyvinvointia. Moniammatillisesti toteutettuna ryhmä lisää parantaa isien kohtaamista palveluissa. Miten asiakkaiden näkökulma on huomioitu: Ryhmän toimintamallin kehittämisvaiheessa asiakkaiden näkökulma nousi esille lähinnä työntekijöille ilmenneiden asiakasperheiden tarpeiden kautta. Ryhmän suunnitteluvaiheeseen ei osallistunut asiakkaina olleita miehiä. Kun uusi ryhmä on käynnistetty, ensimmäisellä tapaamiskerralla on kysytty osallistujien mielipiteitä ja toiveita tapaamiskertojen sisällöiksi. Ryhmän toimintamalliin on jätetty tarkoituksella yksi tapaamiskerta ilman ennalta määriteltyä aihetta. Näin on mahdollistettu ryhmään osallistujien toiveiden ja tarpeiden huomioiminen. Ryhmien viimeisillä tapaamiskerroilla on käsitelty osallistujien toiveiden pohjalta seksuaalisuutta, henkilökohtaista isäsuhdetta ja omia näkemyksiä omasta tulevasta isyydestä. Myös aiemmilla kerroilla kesken jääneisiin teemoihin on palattu. Toteutettujen ryhmien jälkeen kerätyn palautteen kautta on kehitetty seuraavaksi alkavan ryhmän sisältöjä. Jokaisella ryhmäläisellä on tärkeä ja merkityksellinen rooli osana ryhmää. Ohjaajilla ja osallistujilla on vastuu ryhmässä käytyjen keskustelujen teemoittaisesta käsittelystä. Yhteystiedot: Myllyaho Jani Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun Perhe-hanke etunimi.sukunimi@jkl.fi Kemppainen Jaana Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun Perhe-hanke etunimi.sukunimi@jkl.fi