HANNUKAINEN MINING OY Ympäristölupahakemuksen vastine

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN VASTINE 29.5.2019 Nettiversio HANNUKAINEN MINING OY Ympäristölupahakemuksen vastine Dnro PSAVI/3224/2015

Hannukainen Mining Oy Jaana Koivumaa, Hankejohtaja Tuomas Lahti, Ympäristöinsinööri 050 375 8482 040 661 6050 1 etunimi.sukunimi@hannukainenmining.fi Sisältö JOHDANTO 4 1 YLEISTÄ HAKEMUKSESTA 6 2 LÄJITYSALUEET 9 2.1 Suunnitelmissa tapahtuneet muutokset 9 2.2 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 11 3 RIKASTUSPROSESSI JA HIEKKA 17 3.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 17 4 RIKASTUSKEMIKAALIT 21 4.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 21 5 POHJAVEDET 23 5.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 23 6 PADOT, ALTAAT JA MUUT RAKENTEET 24 6.1 Suunnitelmissa tapahtuneet muutokset 24 6.2 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 24 6.2.1 Suojavalli 27 7 VESITASE, VESIMÄÄRÄT JA VESIEN KÄSITTELY 28 7.1 Suunnitelmissa tapahtuneet muutokset 28 7.2 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 28 7.2.1 Rakentamisen aikainen vesienhallinta ja vesienkäsittely 28 7.2.2 Tuotannonaikainen vesienkäsittely 30 7.2.3 Sulfaatti 33 7.2.4 Varastotilavuuden riittävyys 34 7.2.5 Purkuputki 34 7.2.6 Päällekkäiset toiminnot 35 7.2.7 Muonionjoki 35 7.2.8 Niesajoki 36 7.2.9 Valkeajoki 38 7.2.10 Muuta 38

8 KUORMITUS VESISTÖÖN JA VAIKUTUKSET 40 8.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 40 9 MELU 43 9.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 43 10 PÖLY 43 10.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 43 11 MUUT VAIKUTUKSET 43 11.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 43 11.1.1 Terveys, turismi 43 11.1.2 Ilmapäästöt 44 11.1.3 Maisema 45 12 TARKKAILU 45 12.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 45 13 SULKEMINEN 47 13.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 47 14 SUOJELUKOHTEET, ELÄIMET, KASVIT 47 14.1 Hankkeen päivitetyt vaikutukset linnustoon 47 14.2 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 49 14.2.1 Lähteet, luontotyypit 50 14.2.2 Linnut, eläimet 52 15 KALASTO, KALASTUS 53 15.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 53 15.1.1 Riskit ja häiriötilanteet 53 15.1.2 Kalakorvaukset, ja -matkailu 54 15.1.3 Alivirtaaman vaikutukset kaloihin 55 15.1.4 Muut kala-asiat 56 16 POROT 57 16.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 57 17 MAANKÄYTTÖ, KAAVOITUS 58 17.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 58 18 MUUT TOIMINTAAN LIITTYVÄT ASIAT 58 2

18.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 58 18.1.1 Louhinta 58 18.1.2 Kannattavuuslaskenta ja työvoima 59 18.1.3 Luvan myöntämisen edellytykset 59 19 KORVAUKSET, KOMPENSOINTI 59 19.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 59 20 LÄHDELUETTELO 61 3 LIITTEET Seuraavat ympäristölupahakemuksen liitteet ovat päivitetty (numerointi alkuperäisen mukaan) Liite 2 Layoutkartta (liite 2.1) päivätty 28.5.2019 sekä läpinäkyvä rinnakkaiskartta (liite 2.2) päivätty 28.5.2019 Uudet liiteraportit (numerointi jatkuu edellisestä vastineesta) Liite F Vesienkäsittelysuunnitelma, Teollisuuden Vesi Oy Liite G Hannukaisen kaivos Vastineet 22.5.2019, Ramboll Finland Oy Liite 1. Suojavallin rakentamisen esisuunnitelma Liite 1. Asemakuva Liite 2. Täyttötekniikat Liite 3. Maaperäkartta Liite 4. Geotekninen laskentaliite Liite 2 Maisemavaikutusten arvioinnin täydennys

JOHDANTO Hannukainen Mining Oy:n Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupahakemus (Dnro. PSAVI/3224/2015) on tullut vireille 27.11.2015 Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa (PSAVI). Hakemusta on täydennetty 11.11.2016 (julkaistu lupa-palvelussa 15.5.2017) ja 24.2.2017 (julkaistu lupa-palvelussa 15.5.2017), jonka jälkeen PSAVI kuulutti hakemuksen 15.5.2017. Hankevastaava toimitti vastineensa 14.3.2018 (julkaistu lupa-palvelussa 15.3.2018) ja täydensi samalla hakemusta. Tämän jälkeen toimitettiin kaksi täydennystä 8.6.2018 (julkaistu lupa-palvelussa 19.9.2018) ja 5.9.2018 (julkaistu lupa-palvelussa 19.10.2018) hankesuunnittelussa tapahtuneiden muutosten vuoksi, ja tämän johdosta hakemus kuulutettiin uudelleen. PSAVI on varannut Hannukainen Mining Oy:lle tilaisuuden antaa selityksensä hakemuksesta saatujen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Vastineen määräaika on 29.5.2019. 4 Lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä on osoitettu huolta hankkeen vesistöpäästöistä ja niiden vaikutuksista Muonionjokeen. Lisäksi moni on kiinnittänyt huomiota hakemuksen haastavaan aineistokokonaisuuteen useiden täydennysten ja liitetiedostojen takia. Hankesuunnitelmat ovat täsmentyneet hakemusprosessin aikana. Esimerkiksi Hannukaisen aluevedet oli alun perin tarkoitus johtaa lähimpiin vesistöihin, eli Äkäs- Kuer- ja Valkeajokeen. Ympäristölupaprosessin aikana vesienhallintaa muutettiin niin, että vesiä ei johdeta lähijokiin, vaan Rautuvaaran alueen kautta purkuputkea pitkin Muonionjokeen. Hakija tarkentaa vesienkäsittelyprosessiansa sekä sen myötä vesienhallintasuunnitelmia myöhemmin tänä vuonna tehtävään uuteen ympäristölupahakemuksen täydennykseen. Tarkennetut vesienkäsittelysuunnitelmat vaikuttavat moneen asiaan ja tästä syystä sekä kuormituslaskelmat että vaikutukset vedenlaatuun ja eliöstöön päivitetään. Pajalan Kaunisvaarassa sijaitsevan Kaunis Iron Ab:n kaivoksen on määrä jättää ympäristölupahakemuksensa toiminnan laajennustaan koskien kesän aikana. Tämän jälkeen voidaan tehdä yhteisvaikutusten arviointia molempien kaivosten osalta. Samassa yhteydessä päivitetään hankkeen kaivannaisjätteen hallintasuunnitelma sekä sulkemissuunnitelma. Lausuntojen antajat Finavia Oyj Geologian tutkimuskeskus ( GTK ) Havs och Vattenmyndigheten, Ruotsin yhteysviranomainen ( HaV ) Kainuun ELY-keskus, patoturvallisuusviranomainen ( KaiELY ) Kolarin kunta Lapin ELY-keskus, Pohjois-Suomen kalatalouspalvelut ( LapELY, kalatalous ) Lapin ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat ( LapELY, ympäristö ) Luonnonvarakeskus ( Luke ) Länsstyrelsen i Norrbotten, eli Norrbottenin Lääninhallitus Metsähallitus Museovirasto Puolustusvoimat Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen, Ympäristövalvonta Suomalais-Ruotsalainen rajajokikomissio ( Rajajokikomissio ) Säteilyturvakeskus ( STUK )

Muistutuksien ja mielipiteiden antajat Tornio-Muoniojokiseura ry, Kalervo Aska Tornion kaupunki, Meri-Lapin ympäristöpalvelut Kolarin kylän yhteismetsä Muonion paliskunta, Destination Lapland Oy, Jounin Kauppa Oy, Ylläksen Ystävät ry, Äkäslompolon kyläyhdistys, Ylläksen matkailuyhdistys ry, Lapland Hotels Oy, Ylläksen Matkailu Oy. Esittäjänä S. Niemelä, Ympäristölaki Oy. ( Muonion paliskunta ym. ) Suomen Luonnonsuojeluliitto ry ( SLL ) Yksityishenkilö(t) aa Yksityishenkilö(t) ab Yksityishenkilö(t) ac Yksityishenkilö(t) ad Yksityishenkilö(t) ae Yksityishenkilö(t) af Yksityishenkilö(t) ag Yksityishenkilö(t) ah Yksityishenkilö(t) ai Yksityishenkilö(t) aj Yksityishenkilö(t) al Yksityishenkilö(t) ak Yksityishenkilö(t) al Yksityishenkilö(t) am Yksityishenkilö(t) an Yksityishenkilö(t) ao Yksityishenkilö(t) ap Yksityishenkilö(t) ar 5 Vastinetta ovat laatineet Hannukainen Mining Oy ja Pöyry Finland Oy, yhteistyössä Teollisuuden Vesi Oy:n ( Teve ) ja Ramboll Finland Oy:n ( Ramboll ) kanssa. Ympäristölupahakemusta, kaivospiirihakemusta ja kaavaprosessia on kaikkia laadittu saman kehittyvän suunnitelman pohjalta.

1 YLEISTÄ HAKEMUKSESTA Kolarin kunnalla, Museovirastolla sekä Puolustusvoimilla ei ollut huomautettavaa lupahakemuksen täydennykseen. 6 Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -yksikkö muistuttaa, että Hannukaisen hankealue on kokonaisuudessaan haastava toimintaympäristönä. Hakijalla tuleekin olla erittäin selkeät vaikutusarviot ja suunnitelmat, joilla se hallitsee ympäristöön kohdistuvia vaikutuksiaan ja riskejä. Hakemuksessa on tältä osin selkeitä puutteita. ELY-keskus on lausunnossaan edellyttänyt hakijalta monia täydennyksiä ja tarkennuksia, jotka ovat keskeisiä toiminnan vaikutusten arvioinnin ja niiden ehkäisemisen ja vähentämisen kannalta, ja jotka vaikuttavat myös hankkeen luvanmyöntämisedellytyksiin. Siten ELY-keskus haluaa varata mahdollisuuden antaa lausunnon hakijan vastineeseen ja täydennyksiin. Myös mm. Luke ja Muonion paliskunta ym., tuovat lausunnoissaan esille alueen vesistöjen herkkyyttä, sekä huolta vaikutuksista purkuvesistössä. Ruotsin yhteysviranomainen Havs och Vattenmyndigheten HaV, ja Norrbottenin lääninhallitus ilmaisevat tyytymättömyyttään puutteellisesta ruotsinkielisestä aineistosta omissa lausunnoissaan ja ovat sitä mieltä, ettei toiminnalle saa myöntää aloittamislupaa ennen kuin lupa on saanut lainvoiman. Tätä mieltä on myös Rajajokikomissio. Lääninhallitus kyseenalaistaa vuonna 2014 tehdyn Naturaarvioinnin paikkansapitävyyttä, koska yhtiö on arvioinnin jälkeen antanut ristiriitaisia ja vaikeasti verifioitavia tietoja hankkeen vaikutuksista Natura-alueella ja toteaa, että Natura-arviointi voi olla vain yhtä luotettava kuin sen lähdetiedostot, joihin arvioinnit perustuvat. Lisäksi Lääninhallitus muistuttaa, että toimintalupaa ei saa myöntää toiminnolle, joka vaarantaa hyvän ekologisen tilan, tai hyvän kemiallisen tilan ja hyvän ekologisen tilan saavuttamista vesistössä. Lääninhallituksella on kohtuullinen ja merkillepantava epäilys siitä, että saadun tutkimusaineiston perusteella hanke voi aiheuttaa tällaista vaikutusta. Hakijan vastine: Kuten Johdantokappaleessa todetaan, hakija täsmentää vesienkäsittely- ja vesienhallintasuunnitelmia sekä niihin liittyviä keskeisiä aluesuunnitelmia uudessa ympäristölupahakemuksen täydennyksessä myöhemmin tänä vuonna. Hakija on käynyt läpi kaikki AVI:n lupa-palvelussa saatavilla olevan ruotsinkielisen materiaalin. On aivan totta, että kaikkia oleellisia aineistoja ei ole saatavilla ruotsiksi: Tuorein lupa-palvelussa oleva ruotsiksi käännetty Natura-aiheinen tiedosto on syyskuulta 2016 (ELYn vastaus Natura-arvioinnin täydennykseen). Alla (Taulukko 1-1) on listattu kaikki Natura-arviointiprosessin osana tuotettu materiaali, sekä hakijan laatimat asiakirjat että yhteysviranomaisen (LapELY) lausunnot. Oranssilla merkityt tiedostot löytyvät lupa-palvelusta ruotsiksi käännettyinä. Natura-lausunnot tullaan kääntämään Ruotsin viranomaisten käyttöön mahdollisimman pian. Taulukko 1-1. Natura-arviointi 2014-2019. Oranssilla merkityt tiedostot löytyvät AVIn lupapalvelusta ruotsiksi käännettyinä. Värjäämättömät ovat lupa-palvelussa, mutta vain suomeksi. Harmaat eivät ole lupa-palvelussa lainkaan. Kaikki Natura-arviointiin liittyvät

7 tiedostot on toimitettu Lapin ELY-keskukselle, ja ne ovat saatavilla Lapin ELY-keskuksen kautta. Raportti Hannukaisen Kaivoshanke, Natura-arviointi. 7.5.2014, Ramboll Alkuperäinen Natura-arviointi, laadittu Northland Mines Oy:n toimesta Lupa-palvelussa Bilagan 18.2 Naturabedömning (Natura-arviointi) ELY keskuksen täydennyspyyntö, 15.9.2015, Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit luontotyypin osalta ottaen huomioon erityisesti sille ominaisiin lajeihin kohdistuvat vaikutukset. Lupa-palvelussa Bilagan 18.3 Yttrande (Natura lausunto) Hannukaisen kaivoshankkeen Natura-arvion täydennys. 21.1.2016, Hannukainen Mining Saukon pesimäpaikkaselvitys, jokihelmisimpukka, sekä selvitys hankkeen vaikutuksista taimenen elinolosuhteisiin Lupa-pavelussa Bilagan 18.4 natura komplement (Natura Täydennys), ja Bilagan (Natura täydennyksen liite) Täsmennys Hannukainen Mining Oy Niesajoen Natura-arvion täydennykseen, 8.6.2016, Ramboll ELY-keskuksen vastaus, 28.9.2016 Lupa-palvelussa Komplettering av Naturabedömningen av gruvprojektet (ELYn vastaus Natura-arvioinnin täydennykseen) Hannukainen Mining Oy, Lisäykset Natura-arvion täydennykseen (19.1.2016), 21.12.2016, Pöyry Liitteenä päivitetty sulkemissuunnitelma, Ramboll / Pöyry lokakuu 2016 Kokouspöytäkirja 9.6.2017, Natura-lausunnon jättämiseen liittyvä palaveri ELYviranomaisen kanssa, sekä pöytäkirjan liitteenä: Niesajokeen kohdistuvien virtaamavaikutusten lieventämismahdollisuudet kaivoksen toiminnan aikana, 11.6.2017, Pöyry, ja Tulevan Hannukaisen louhosjärven vaikutuksista Äkäsjoen suunnassa, 13.6.2017, Pöyry ELY-keskuksen Luonnonsuojelulain 65 mukainen lausunto, kaivoshankkeen Natura-arvioinnin täydennyksestä, Kolari. 19.6.2017 Hannukaisen ELY-keskuksen selvityspyyntö, Kaivoshankkeen muutokset ja niiden vaikutukset Tornionjoen Muonionjoen Natura-alueen suojeluperusteisiin, 24.7.2018

Raportti 8 Hannukainen Mining Oy, Selvitys Natura-arvion (7.5.2014) ja sen täydennyksien 19.1.2016 ja 15.6.2016) ajantasaisuudesta, 10.9.2018, Pöyry ELY-keskuksen Luonnonsuojelulain 65 mukainen lausunto Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupahakemukseen sisältyvästä Natura-arvioinnista, 31.1.2019 ELY-keskuksen lausunnossa sanotaan mm.: Natura-arvioinnin ja muun käytettävissä olevan aineiston perusteella ELYkeskus katsoo, ettei kaivoshankkeen rakentaminen ja toteuttaminen merkittävästi heikennä Tornionjoen Muonionjoen Natura-alueen suojeluperusteita edellyttäen, että hankkeen lupakäsittelyssä otetaan huomioon tässä lausunnossa esitetyt hankkeen toteuttamista ja haittojen lieventämistä koskevat asiat. Lieventävien toimenpiteiden toteuttamisella voidaan varmistua siitä, ettei hanke merkittävästi heikennä suojeluperusteita. ELY-keskuksen arvion lähtökohtana on, että kaivoshankkeen vaikutukset ovat Naturaarvioinnissa (7.5.2014 ja sen täydennyksissä arvioidun ja esitetyn mukaiset. Hannukaisen kaivoshankkeen Natura-arvion täydennyksen vastine. 12.3.2019, Pöyry Useassa lausunnossa ja muistutuksessa (mm. Lapin ELY-keskuksen, Metsähallituksen, Rovaniemen kaupungin, Havs och Vattenmyndigheten HaV:n, Norrbottenin lääninhallituksen ja Yksityishenkilö(t) ak) on todettu, että lupahakemuksen kokonaiskuvan hahmottaminen on vaikeaa, koska asiaan liittyy useita täydennysasiakirjoja liitteineen, varsinaisen hakemusasiakirjan ja sen liitteiden lisäksi. Hakijan vastine: Tämä vastine on rakennettu samalla tavalla kuin edellinen vastine. Samankaltaisia kommentteja ja niiden vastauksia on koottu aihekohtaisten otsikoiden alle. Aiheeseen liittyvät uudet tiedot ja tutkimukset on tuotu esille kappaleen alussa, ja sen alle lausunnot ja muistutukset sekä niihin annetut hakijan vastineet. Hakijan vastine on esitetty kursiivilla. Lisäksi hakija laatii lupahakemuksen lukemista selkeyttävän dokumentin, joka on tarkoitus julkaista yhtiön kotisivulle pian vastineen valmistumisen jälkeen. Alueen toimintoihin on tullut hankesuunnittelun edetessä muutoksia sivukiviläjityslaajuuden osalta. Alkuperäisen ympäristölupahakemuksen liitteenä 2 ollut layout-kartta on päivitetty vastaamaan hankkeen tämänhetkistä suunnitelmaa. Päivitetty layoutkartta on vastineen liitteenä 2.1 ja 2.2. Yksityishenkilö(t) af kirjoittaa muistutuksessaan, että lupahakemuksen tiedoksianto ei ole ollut riittävän kattava. Asianomainen on saanut tiedon hakemuksesta Kolarin yhteismetsän kautta, mutta asiaa ei ole annettu tiedoksi kaikille asianomaisille. Asianomaisia tulisi kohdella yhdenvertaisesti ja tältä pohjalta odotamme kattavampaa tiedottamista.

Yksityishenkilö(t) al toivoo muistutuksessaan kaikkien selvitysten ja vaikutustutkimusten tulosten olevan helposti saatavilla esim. internet sivujen kautta. Hakijan vastine: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 44 mukaan, lupaviranomaisen on tiedotettava lupahakemuksesta kuuluttamalla lupaviranomaisen internetsivuilla sekä ainakin yhdessä toiminnan vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jollei asian merkitys ole vähäinen tai ilmoittaminen ole muutoin ilmeisen tarpeetonta. Kuulutus on annettava erikseen tiedoksi niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lisäksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on tiedotettava hakemuksen sisällöstä internetsivuillaan mahdollisuuksien mukaan. Kaikki vireillä olevat hakemukset löytyvät Aluehallintoviraston Lupa-tietopalvelusta [https://tietopalvelu.ahtp.fi/lupa/], missä Hannukaisen hakemuksen tiedostot löytyvät esim. kirjoittamalla Hannukainen Hakija-hakukenttään. Lisäksi hakijan kotisivulla on paljon hyödyllistä tietoa hankkeesta. [https://www.hannukainenmining.fi/]. Hakija on lisäksi laatimassa lupahakemuksen lukemista selkeyttävän, kansantajuisen dokumentin, joka julkaistaan yhtiön kotisivuilla vastineen valmistumisen jälkeen. Dokumentti on laadittu nimenomaan paikallisille että muille hankkeesta kiinnostuneille. 9 2 LÄJITYSALUEET 2.1 Suunnitelmissa tapahtuneet muutokset Syksyllä 2018 tehdyssä täydennyksessä (5.9.2018) tarkasteltiin lentoestealueen vaikutukset sivukiviläjitysalueella. Todettiin, että sivukivi- ja maaläjitysalueelta tulisi siirtää yhteensä vajaat 25 Mm 3 lentoestealueen ulkopuolelle. Massat mahtuisivat tarkastelun mukaan hyvin itäisen ja läntisen läjitysalueen väliselle alueelle. Tässä tarkastelussa ei huomioitu työkoneiden vaatimaa työskentelykorkeutta, eikä läjitysalueiden peiterakenteita. Sivukiviläjityksen peiterakenteet sekä peiterakenteita rakentavat puskutraktorit ja kuorma-autot mahtuvat lentoestealueen rajapinnan alle, jos läjitystä madalletaan kymmenellä metrillä aiemmin esitetystä. Kymmenen metrin madaltaminen kasvattaa lentoestealueen takia siirrettävän massan tilavuutta yhteensä 39,2 Mm 3 :ksi. Hannukaisen sivukiveä kuormaavat kiviautot ovat korkeimmillaan 13,2 metriä, kun lava on pystyssä (Kuva 2-1). Kiviauton lava nousee 3,2 metriä lentoestealueen rajapinnan yli, kun läjitysalue on lopullisessa korkeudessaan, mikä tarkoittaa että kiviautoille on haettava lentoestelupa.

10 Kuva 2-1. Kiviauto voi olla yli 10m korkea tyhjentäessä kuormaa. (Volvo R100E:n esitteestä) Kuva 2-2. Kaikki lentoestealueelta pois-siirrettävät massat mahtuvat edelleen kaivospiirialueelle jos läjitetään esimerkiksi kuvassa esitetyllä tavalla. Laajennus

11 noudattaa samoja korkeusvaatimuksia kuin muut läjitykset: lentoestealue + 10 metrin työskentelykorkeus ei ylity. 2.2 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Finavia tuo lausunnossaan esille, että Aavahelukan lentopaikka sijaitsee kaivosalueen lähellä, mutta ei ole Finavian ylläpitämä. Vaikka lupahakemuksen täydennyksen mukaan läjitysalueet eivät ylitä +320 tasoa, niin tulee niissä kuitenkin huomioida työkoneiden vaatima työskentelykorkeus. Lisäksi tehdasalueille suunniteltujen lämpölaitosten piippujen tai muidenkaan rakennusten korkeutta ei ole ilmoitettu. Voi mahdollisesti olla tarve lentoesteluvalle, koska este (piippu tms.) voi aiheuttaa häiriötä lentoliikenteelle. Hakijan vastine: Hakija huomioi lentoestekorkeuden rakennuksien toteutussuunnittelussa ja varmistaa etteivät korkeat piiput tms. ylitä +320 tasoa. Jos kuitenkin tulee tarvetta rakentaa tämän tason yläpuolelle, hakee hakija lentoestelupaa esteelle. Sivukiviläjityksen osalta on tehty massatarkastelu huomioiden 10 m suuruinen työskentelykorkeus. Läjitysalueen sekä työskentelykorkeuden madaltaminen alle lentoestealueen vaatii 39,2 Mm 3 materiaalin siirtämistä. Kuvassa (Kuva 2-2) esitetään, kuinka massoja voidaan uudelleen järjestää niin että ne mahtuvat kokonaisuudessaan kaivosalueelle. Sivukiven läjitykseen käytettäville kiviautoille ja muille työkoneille, joilla työskennellään lentoestealueella, haetaan lentoestelupa (Kuva 2-1). GTK toteaa lausunnossaan, että koska PAF- ja NAF-sivukivialueet ovat muuttuneet suunnitelmien mukaan yhtenäisiksi, täytyy varmistaa, että PAF-sivukivialueen muotoilulla ja rajauksella alueen vedet tulevat kokonaisuudessaan keräykseen. PAF- ja NAF-sivukivialueiden suotovesien sekoittumista ei saa tapahtua. NAF-sivukivialueen vesien tarkkailu on suositeltavaa sisällyttää tarkkailun suunnitelmaan (varsinkin suolojen ja uraanin osalta). Hakijan vastine: PAF- ja NAF- alueiden vesien mahdollisimman tarkka erilleen kokoaminen kuuluu lopullisen toteutussuunnittelun keskeisiin tavoitteisiin. Tarve koota vesilaadut erikseen huomioidaan mm. pohjan kallistusten suunnittelussa sekä soveltuvilta osin läjitysjärjestyksen ja rajapinnan suunnittelussa. Jälkimmäisellä tarkoitetaan menettelyä, jossa rajapinta ja läjitys sen tuntumassa pyritään toteuttamaan siten, että horisontaalivirtauksia PAF-alueelta NAF-alueelle ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat yksikkö huomauttaa lausunnossaan, että kaivannaisjätteiden hallinnan parhaimmat käyttökelpoiset tekniikat (BAT) vertailuasiakirja (MWEI BREF) julkaistiin joulukuussa 2018. Vaikka vertailuasiakirja ei ole laillisesti sitova, sen tulisi toimia ohjaavana asiakirjana toiminnanharjoittajille ja viranomaisille parhaista tekniikoista. Vertailuasiakirjaan kirjatut BAT-päätelmät ovat yleisesti käytettyjä ja hyväksi havaittuja tekniikoita ja ne tulisi ottaa huomioon Hannukaisen kaivoksen ympäristölupakäsittelyssä ja lupamääräysten asettamisessa.

Hakijan vastine: Kaivannaisjätteen hallinnan BREF-dokumentti (2018) toimii keskeisenä vaatimusmäärittelyalustana täydentävässä suunnittelussa 2019. Aikaisemmassa työssä on sovellettu saman BREF-dokumentin aikaisempaa versiota. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta kaivannaisjätteen hallinnassa laaditaan kaivannaisjätteen hallintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä syksyllä 2019. 12 Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat yksikkö huomauttaa lausunnossaan, että hakija esitti aiemmin emäksisen kalkkikiven lisäämistä PAFsivukivialueelle, mutta siitä ei kuitenkaan päivitetyssä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa mainita mitään. Epäselväksi jää, onko tästä suunnitelmasta luovuttu. Hakijan tulee tarkastella erilaisia vaihtoehtoja happoa puskuroivien materiaalien lisäämisestä myös happoa muodostavien rikastushiekkojen sekaan. Hakijan vastine: Kalkkikiven lisäämistä PAF-sivukivialueelle on hankkeen varhaisemmissa kehitysvaiheissa tarkasteltu, lähinnä tiivistä pohjarakennetta korvaavana vaihtoehtona. Koska PAF-sivukivialueelle rakennetaan nykyisen suunnitelman mukaan tiivis pohjarakenne ja alueen vedet ohjataan käsittelyyn, kalkkikivilisäyksellä ei enää saavutettaisi lisähyötyä. Sulkemisen jälkeen sivukivialueen läpivirtaama minimoidaan peittorakenteiden avulla. Rikastushiekan osalta ei ole toistaiseksi suoritettu tarkastelua puskuroivien materiaalien lisäämisestä. Arvio mahdollisesta puskuroivan materiaalin lisäämisestä ja sen hyödyistä on käytännöllisintä laatia mahdollisimman laajan aineiston varaan. On myös muistettava, että alkalisen materiaalin lisäys ei ole automaattisesti kaikissa kohteissa ja kaikilla potentiaalisesti happoa tuottavilla kaivannaisjätealueilla suositeltavaa. On olemassa myös haitta-aineita, jotka voivat mobilisoitua huokosveden ph-arvon kasvaessa. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat yksikkö edellyttää, että mikäli kaikki NAF-kivet läjitetään samaan sivukiviläjitykseen, läjitysalueen pohjarakenteen tulee vastata vettä johtamatonta maa-aineista (k-9 m/s, paksuus >0,5m). Vastaava vaatimus todetaan myös kaivannaisjätteiden hallinnan BAT-asiakirjassa (BAT 35). Hakijan vastine: BAT 35 määrittelyssä todetaan, että tiivis luonnonmateriaalipohjarakenne on relevantti tekniikkavaihtoehto kaivannaisjätteelle, joka ei ole pysyvää. Hakija ei ole esittänyt NAF-kiveä pysyväksi, mutta se sijoittuu pysyvän ja ei-pysyvän jätteen rajoille. NAF-kiven hapontuotto-ominaisuudet ovat selkeästi pysyvän jätteen rajoissa, mutta kivessä on lievästi kohonneita koboltin ja vanadiinin pitoisuuksia. Vna 190/2013 mukaisesti pitoisuuksia on verrattu Vna 214/2007 kynnysarvoihin, kts. Taulukko 2-1 alla. Kaivannaisjäteasetuksen mukaan kokonaispitoisuuksia voidaan vaihtoehtoisesti verrata myös alueellisiin taustapitoisuuksiin, mutta taustapitoisuudetkaan eivät ole koboltin ja vanadiinin osalta erityisesti koholla. Pysyvän jätteen rajan ylitys on NAF-kivessä siis marginaalinen. (Huom. alkuperäisen ympäristölupahakemuksen jälkeen matalarikkinen amfiboliitti on vielä mukana NAF-kivissä, mutta on siirretty osaksi PAF-kiviä 2018 kevään vastineessa (14.3.2018). Mahdollisesti happoa tuottavat kivet (PAF):

o Karsi o Amfiboliitti o Gneissi/kvartsi-maasälpägneissi & kiilleliuske o Dioriitti (osittain) Ei happoa tuottavat kivet (NAF): o Montsoniitti o Pegmatiitti o Dioriitti (osittain) o Kvartsikivi/kvartsiitti 13 Taulukko 2-1. Sivukivien kokonaispitoisuudet verrattuna kynnysarvoihin (Vna 190/2013). Taulukko on esitetty kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa, Hannukaisen ympäristölupahakemuksen 2018 maaliskuussa päivitetty liite 4. NAF-kiviä taulukossa edustavat diorite low sulphur sekä monzonite. BAT 35:ssä (Kaivannaisjätteen BREF-dokumentti 2018)-, todetaan, että tiivis pohjarakenne soveltuu erityisesti potentiaalisesti happoa muodostavalle kaivannaisjätteelle, josta voi liueta metalleja, syanidia tai muita haitta-aineita. Soveltamisen osalta BAT 35:ssä todetaan myös, että tarve perustetaan BAT 5:n mukaiseen vaikutusten ja riskien arviointiin. Ei voida siis yksiselitteisesti todeta, että kaikelle ei-pysyvälle kaivannaisjätteelle pitäisi soveltaa tietyn tiiviysasteen pohjarakennetta. Hannukaisessa vaikutusten arvioinnin pohjalta on päädytty esittämään, että potentiaalisesti happoa muodostavan sivukiven (PAF) alueelle rakennetaan tiivis pohjarakenne BAT 35:n mukaisesti. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat yksikkö huomauttaa lausunnossaan, että PAF- ja NAF-sivukiven läjitysalueiden suotovesien laadun tarkastelu vaatii lupahakemusvaihetta kattavampia ja pidempikestoisia tutkimuksia, joilla varmennetaan tähän saakka saatua tietoa jätteen pitkäaikaisesta kemiallisesta käyttäytymisestä. Hakijan vastine: Sivukiven pitkäaikaiskäyttäytymisen testaus on suoritettu varsin pitkäkestoisena kosteuskammiokokeena, kaikkiaan 175 viikkoa eli yli 3 vuotta. Koejakson loppupään tulokset eivät olleet vielä käytettävissä alkuperäistä lupahakemusta valmisteltaessa. Vesienhallinnan suunnittelun tukena oli tuolloin

käytettävissä SRK Consultingin laatima raportti Hannukainen DFS Waste Rock Geochemical characterization, WRD seepage and pit lake water quality prediction report vuodelta 2013. Raportin laatimisen aikaan kosteuskammiokokeissa oli meneillään viikko 78 eikä testin katsottu olevan kaikkien kivilajien osalta vielä valmis. Tästä syystä raportissa käytettiinkin kosteuskammiokokeen rinnakkaismenetelmänä NAG-testiuutetta. Vetyperoksidilla hapetettava NAG-näyte tuottaa (skaalattunakin) sulfidipitoisesta kiviaineksesta metallipitoisuuksia voimakkaasti liioittelevan tuloksen. Suotovedet mallinnettiin PHREEQC:llä (versio v2 18.5577) sekä skaalattujen kosteuskammiotulosten että skaalattujen NAG-uutetulosten pohjalta. Raportin molempiin testimenetelmiin pohjautuvia mallinnustuloksia hyödynnettiin alkuperäisessä lupahakemuksessa. Myöhemmässä täydennysvaiheessa (Päivitetty Jätehuoltosuunnitelma, päivätty 16.4.2018) koko 175 viikon testijatkumon tulosten ollessa jo käytettävissä verrattiin ensimmäisen 78 viikon ja koko 175 viikon tuloksia toisiinsa. Tällöin todettiin, että pääosin sivukiven merkittävät hapettumisjaksot (ja suotovesimuutokset) olivat tapahtuneet jo ennen viikkoa 78. Kuparin ja nikkelin osalta esiintyi vielä jälkipiikkejä. Kuitenkin, kun havaintoja verrattiin arvioissa käytettyihin NAG-uutteeseen perustuviin syötteisiin, voitiin todeta, ettei pidemmän aikavälin kosteuskammiotestaus ole antanut sellaista tulosta, joka viittaisi NAG-testiin perustuvaa arviota heikompilaatuisiin vesiin. Alla lainaus päivitetyn jätehuoltosuunnitelman vertailuarviosta: Alkuperäisiä sivukivien suotovesiarvioita laadittaessa käytettävissä ollutta kosteuskammiokoejaksoa voidaan pitää pääpiirteissään edustavana. Merkittävimpien kuormittaja-aineiden liukenemishuippuja on pääsääntöisesti esiintynyt jo ensimmäisen 80 testiviikon aikana. Kuparin ja nikkelin mobilisoituminen on kuitenkin ollut vasta alkamassa. Myöhemmillä mittausviikoilla (viikot 81-175) kosteuskammion näyteveden nikkelipitoisuudet ovat olleet joidenkin kivilajien osalta 4-12 -kertaisia alkujaksoon (viikot 0-80) verrattuna ja kuparipitoisuudet 10-150-kertaisia alkujaksoon verrattuna. (Pienten erojen edustajana on korkearikkinen dioriittinäyte SRK2079 ja suurten erojen edustajana korkearikkinen amfiboliittinäyte 2097). Kun tarkastellaan valmiiden suotovesimallien tuloksia, nikkelin pitoisuudet NAG-testeihin perustuvissa PAF-läjitysten suotovesimalleissa ovat olleet noin 9-kertaisia verrattuna kosteuskammiokokeisiin perustuviin suotovesimalleihin. Näin ollen voidaan karkeasti olettaa, että vaikka kosteuskammiotesteihin perustuvissa suotovesimalleissa nikkelipitoisuudet lienevät lievästi aliarvioina, NAG-testiperusteisissa malleissa nikkelipitoisuudet ovat oikeassa suuruusluokassa. Kuparipitoisuudet NAG-testeihin perustuvissa suotovesimalleissa ovat yli tuhatkertaisia verrattuna kosteuskammiokokeisiin perustuviin suotovesimalleihin. Kosteuskammiotesteihin perustuvissa suotovesimalleissa kuparipitoisuudet ovat aliarvioina, mutta NAGtestiperusteisissa malleissa kuparipitoisuudet ovat huomattavan suurina yliarvioina. 14 Lapin ELY-keskus kommentoi myös, että NAF- ja PAF -kiville, kuten myös LIMS- ja korkearikkiselle rikastushiekalle jotka myös luokitellaan ei-pysyväksi

kaivannaisjätteeksi, soveltuu vettäläpäisemätön ja alhaisen virtauksen kuivapeitto (vrt. BAT 38e). Tällaiset rakenteet koostuvat yleensä kahdesta tai useammasta kerroksesta, joita voivat olla esimerkiksi karkea (kuivatus)kerros ja vettäläpäisemätön yksi tai useampi luonnonmaakerros tai geosynteettinen materiaali. Tyypillinen rakenteen kokonaispaksuus on 0,5 3 m ja vettäläpäisemättömän kerroksen vedenjohtavuus alle 10-9 m/s. Tiivistysrakenteet on myös suojattava roudalta. Vuosittaiset jäätymissulamissyklit saattavat muutoin vaurioittaa esimerkiksi hakijan esittämää bentoniittimatto-hdpe-kalvo-moreeni-rakennetta. Mahdollisesti happoa muodostavalle jätteelle voidaan käyttää myös happea kuluttavaa kuivapeittoa (vrt. BAT 38f), jossa happea kuluttavana kerroksena on orgaanista materiaalia. Potentiaalisesti happoa muodostavalle rikastushiekalle voidaan käyttää myös vesipeittoa (BAT 38g). Vesipeitto on mahdollinen vain silloin, kun pohjarakenne on täysin vettäläpäisemätön (vrt. BAT 15, BAT 35). Kaiken kaikkiaan valittujen peittorakenteiden soveltuvuus kyseiseen kohteeseen ja paikallisiin olosuhteisiin tulee osoittaa ympäristöriskien ja vaikutusten arvioinnilla (vrt. BAT 5). Lisäksi Norrbottenin Lääninhallituksen mielestä, kaivannaisjätteen hallintasuunnitelmassa ei esitetä tarpeeksi tieteellisiä todisteita siitä, että ehdotettu PAF sivukiven peittorakenne on tarpeeksi hyvä estämään hapen pääsyn PAF-sivukivien sekaan. Happaman ja metallipitoisen suotoveden pääsy Natura-alueen vesistöihin (Äkäsjoki ym.) tulisi rajoittaa tulevaisuudessa, ettei vesistöihin kohdistu vahingoittamisriskiä. 15 Hakijan vastine: Hannukaisen kaivoshankkeen sulkemissuunnitelma (Ramboll 2013) on esitetty tiivistetyssä muodossa alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa. Lisäksi varsinainen sulkemissuunnitelma on esitetty Natura-arvion täydennyksenä 21.12.2016. Suosituksina suunnitelmassa ovat tuolloin olleet mm. seuraavat: Korkearikkisen rikastushiekan altaalle asennetaan tiivis pohjarakenne. (Huom. myöhemmin, 2018 kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman päivityksen yhteydessä, tiivis pohjarakenne on esitetty myös PAF-sivukivialueelle). Matalarikkisen rikastushiekan altaalle suunniteltu peittorakenne (sulkemissuunnitelmassa esitetty suositeltavin vaihtoehto) käsittää seuraavat kerrokset alhaalta ylös: tasoitettu rikastushiekan pinta, bentoniittimatto, sorakerros 50 cm, tiivistetty moreeni 50 cm, maa-/kasvualustakerros 20 cm ja kasvipeite. Korkearikkisen rikastushiekan altaalle suunniteltu peittorakenne (sulkemissuunnitelmassa esitetty suositeltavin vaihtoehto) käsittää seuraavat kerrokset alhaalta ylös: tasoitettu rikastushiekan pinta, bentoniittimatto, HDPEkalvo 2 mm, sorakerros 50 cm, tiivistetty moreeni 50 cm, maa- /kasvualustakerros 20 cm ja kasvipeite. NAF-sivukiven läjitysalueelle suunniteltu peittorakenne (sulkemissuunnitelmassa esitetty suositeltavin vaihtoehto) käsittää seuraavat kerrokset alhaalta ylös: tasoitettu sivukiviläjityksen pinta, yhdistetty kiilauskerros ja moreenipeitto 30-50 cm, maa-/kasvualustakerros 20 cm ja kasvipeite. PAF-sivukiven läjitysalueelle suunniteltu peittorakenne (sulkemissuunnitelmassa esitetty suositeltavin vaihtoehto) käsittää seuraavat kerrokset alhaalta ylös:

tasoitettu sivukiviläjityksen pinta, kiilauskerros, bentoniittimatto, tiivistetty moreeni 100 cm, maa-/kasvualustakerros 20 cm ja kasvipeite. Hannukaisen alueen kaivannaisjätealueiden sulkemisen jälkeisten vaikutusten arviointi nykyisellään (SRK Consulting 2013a ja 2013b) perustuu seuraaviin numeerisiin perusolettamuksiin: NAF-alueella ja pintamaaläjityksessä peittorakenteen avulla päästään infiltraatiotasolle 74 mm/vuosi. PAF-alueella infiltraatio saadaan vähennettyä tasolle 29-43,5 mm/vuosi. Laskennassa ei ole oletettu, että peittorakenne estäisi kaasunvaihtoa erityisen tehokkaasti. Toistaiseksi arvioidut sulkemisen jälkeiset vaikutukset Hannukaisen alueella eivät siis perustu tiiveimpiin mahdollisiin peittorakenteisiin. Sulkemissuunnitelmassa on kuitenkin sovellettu osittain erittäin tiiviitäkin peittorakenteita. (Sulkemissuunnitelma on päivätty myöhemmin kuin laskelmat sulkemisen jälkeisistä vesistö- ja pohjavesivaikutuksista.) Sulkemissuunnitelman päivittämisen yhteydessä myös vaikutusarvioita tarkistetaan tarvittavilta osin. Peittorakenteiden routasuojaus ja tiivisrakenne laskennallisine perusteluineen tullaan tarkistamaan sulkemissuunnitelman päivityksen yhteydessä. Esitetyt peiterakenneratkaisut tarkistetaan tuoreen kaivannaisjätteen hallinnan BREFdokumentin (2018) mukaisiksi sulkemissuunnitelman ja kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman päivittämistyön yhteydessä. 16 Muonion paliskunta ym. on muistutuksessaan huolissaan siitä, saako eri sivukivet eroteltua toisistaan louhinnassa. Muistuttaja olettaa, ettei eri luokan kiviä pystytä mitenkään erottamaan toisistaan ja että kaikki alkavat vuotamaan hapanta vettä. Hakijan vastine: Hakija viittaa lajittelun osalta edelliseen vastineeseen (14.3.2018) jossa asiaa on käsitelty sivulla 22. Lyhyesti todettakoon, että louhittavasta kentästä muodostetaan louhintareikien näytteiden perusteella tietokoneavusteinen 3D-malli tuotannon suunnittelua varten. Mallissa hilan jokaiselle kuutiolle on annettu joko mitattu tai ympäristön pitoisuusvaihteluun perustuva laskennallinen rikkipitoisuus. Rikkipitoisuusmalli siirretään geologiseen malliin, missä rikkipitoisuudet saadaan kytkettyä louhittavaan sivukiveen ja sivukiven kivilajiyksiköihin. Louhinta suunnitellaan siten, että erottelu on mahdollista. Yksityishenkilö(t) ap kysyi muistutuksessaan, että kun kaivosalueella siirrellään ja läjitellään isoja maamassoja, onko näiden toimintojen vaikutuksia pintavesien virtaamiin tutkittu? Hakijan vastine: Maarakennuskohteissa kaivostoiminnassa ja muillakin toimialoilla läjitykset muuttavat osaltaan pintavaluntasuuntia ja usein myös pohjaveden virtaussuuntia. Vesiä myös siirretään käsittelyyn ja purkuun pumppaamalla. Alueelta purkautuu siis vesiä jossain määrin eri paikkoihin kuin aikaisemmin. Kasvipeitteen muutokset vaikuttavat haihduntaolosuhteisiin. Kohteesta on laadittu sekä Hannukaisen että Rautuvaaran alueen kattava hydrologinen-hydrogeologinen malli (SRK Consulting, 2013a), jossa alueen hydrologiaa ja hydrogeologiaa sekä sen muuttumista läjitysten

vaikutuksista on tarkasteltu. Tähän tarkasteluun perustuvat alkuperäisessä lupahakemuksessa sekä täydennyksissä esitetyt vaikutusarvioinnit sekä lupahakemuksen liitteenä 8 esitetty Vesienhallintaraportti. 17 3 RIKASTUSPROSESSI JA HIEKKA 3.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Metsähallitus toteaa lausunnossaan, että koska rikastuskokeiden tulokset eivät ole olleet julkisesti nähtävillä, on tuloksien paikkansapitävyyttä mahdoton arvioida. Luke toteaa, että asiakirjojen avoimuus ja prosessien läpinäkyvyys toisi luotettavuutta. Muonion paliskunta ym. sanoo muistutuksessaan, että salaiset rikastuskoetiedostot ovat tarpeellisia selvitysten luotettavuuden ja riittävyyden arvioimiseksi. Hakijan vastine: Sellaiset tiedot, joilla on merkitystä ympäristö- ja vesiluvan myöntämiselle ovat julkisia, ja ne asiat on kuvattu lupahakemuksessa. Tuoreimmat koerikastustiedot sisältävät myös sellaista tietoa, jolla on taloudellista arvoa ja sen vuoksi raportti on jouduttu salaamaan. Hakija huomauttaa, että viranomaisilla on tiedot käytettävissään päätöstä tehdessä. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat yksikkö katsoo lausunnossaan, että läjitettävien korkearikkisen sekä LIMS rikastushiekkojen laadun ennustettavuuteen liittyy merkittävää epävarmuutta. ELY-keskus tuo esille erityisesti koerikastustutkimuksien yhteydessä tehdyt ABA- ja NAG-testien tulokset, joiden mukaan LIMS-hiekka luokitellaan mahdollisesti happoa muodostavaksi. Hakija kuvaa molemmat rikastushiekkajakeet luokittuvan jäteluettelon mukaan jäteluokituskoodiin 01 03 04* eli sulfidimalmin käsittelyssä syntyviksi happoa muodostaviksi rikastushiekoiksi, jotka luokitellaan aina vaaralliseksi jätteeksi. Täydennyksessä on kuvattu Rautuvaarassa tehtyjä maa- ja kallioperätutkimuksia, mutta epäselväksi edelleen jää, onko rikastushiekka-alueita suunniteltu sijoitettavan ruhjeisen ja rikkonaisen kallioperän tai vettä johtavien maakerrosten päälle, kuten alkuperäisestä lupahakemuksesta oli käsitettävissä. Täydennyksessä olisi ollut tarpeen esittää selkeä karttakuva, johon on merkitty ruhjeet ja rikkonaisuusvyöhykkeet sekä kaivannaisjätealueiden ja muiden kaivostoimintojen sijainti. Mikäli jätealue sijoitetaan em. mukaisesti, tulee pohjarakenteiden suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden tiiveyteen pitkällä tuhansien vuosien aikataululla pohjaveden pilaantumisen ennalta ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. ELY-keskus edellyttääkin, että vaaralliseksi ja mahdollisesti happoa muodostavaksi kaivannaisjätteeksi luokittuvan LIMS-hiekan läjitysalueelle toteutetaan ympäristöä suojeleva pohjarakenne, joka vastaa vettä johtamatonta maa-ainesta (k<10-9m/s, paksuus >0,5m). Tähän samaan vähimmäistasoon on päädytty myös kaivannaisjätteiden hallinnan BAT-asiakirjassa (BAT 31, 35). Rautuvaaran alueella kyseeseen tulevat monikerrospohjarakenteet, joissa rakenteen tiiveys ei ole yhden kalvorakenteen varassa. Lopullisten pohjarakenteiden soveltuvuus tulee arvioida ja osoittaa ympäristöriskien ja vaikutusten arvioinnin kautta. Hakijan vastine: Vaikutusarvioinnissa käytetty lähestymistapa ei perustu yksittäisten rakojen seuraamiseen, vaan kallioperän rakoilu on huomioitu yleistetyssä (keskiarvoistetussa) hydraulisessa johtavuudessa. Laadittujen vaikutusarvioiden pohjalla oleva pohjavesimalli ei siis käsittele erikseen yksittäisiä rakoja tai

rakovyöhykkeitä. Syötteisiin käytetty mittausdata on kokoreikädataa ja hydrauliset johtavuudet (sisältäen useiden rakojen vaikutukset) on yleistetty ennen syöttämistä malliin. Mikäli rakoja siis lisättäisiin tällaiseen lähestymistapaan erillisinä haittaaineiden kulkeutumisreitteinä, rakojen hydraulinen johtavuus tulisi periaatteessa huomioiduksi kahteen kertaan. Rakojen vaikutus kallioperän yleiseen hydrauliseen johtavuuteen näkyy taulukossa (Taulukko 3-1) alla, rakoilleen pintakallion hydraulisen johtavuuden huomattavassa vaihtelussa eri mittauskohtien välillä. Mallinnuksen perusteet esitetään SRK Consultingin ns. HIA2-raportissa vuodelta 2013(SRK Consulting 2013b). Taulukko 3-1. Hydraulinen johtavuus, Rautuvaara. SRK Consulting, 2013. Hydrological impact assessment for the Hannukainen iron ore-copper-gold project, phase 2. 18 Ylempi pohjavesi (maaperä) Alempi pohjavesi (rakoillut pintakallio) Rikastushiekka K m/s K m/s K m/s Testien lukumäärä 54 52 4 Minimi 8,10E-08 2,31E-09 7,41E-06 Maksimi 3,12E-04 1,15E-04 8,69E-05 Keskiarvo 3,50E-05 1,37E-05 4,25E-05 Alueen rakennegeologia esitetään alla kuvassa Kuva 3-1. HIA2-raportissa esitetään myös slug-testien avulla tuotettuja vuorovaikutustuloksia eri pohjavesiputkissa. Ylemmän pohjaveden ja syväpohjaveden selkeä vuorovaikutus on todettu 9 % testeistä (molemmat ovat vastanneet veden lisäykseen pohjavesiputkessa). Lisäksi 9 %:ssa kokeista vain syväpohjavesi vastasi testiin ja 22 %:ssa vain ylempi pohjavesi vastasi testiin. 35 % testeistä kummassakaan pohjavesivyöhykkeessä ei havaittu reaktiota testiin, lopuissa tulkintaa ei pystytty tekemään puutteellisten tietojen takia. Tästä voidaan päätellä, että keskimäärin Rautuvaaran alueella ylemmän pohjaveden ja syväpohjaveden välinen vuorovaikutus ei ole erityisen tehokasta. Maaperän rakenne alueella on kuitenkin heterogeenistä eivätkä vuorovaikutuksetkaan täysin yhdenmukaisia.

19 Kuva 3-1. Alueen kivilajit ja keskeiset rakenteet. SRK Consulting 2013b. Kun prosessin uudet veden laatutiedot on saatavilla, tehdään erillinen riskiarvio pohjarakenteesta. GTK huomioi lausunnossaan rikastushiekka-altaiden pohjaratkaisusta seuraava; LIMShiekan alueella oleva bentoniittimatto ja korkearikkisen rikastushiekka-alueen HDPEtiiviste + bentoniittimatto ovat hyvien käytäntöjen mukaiset. Kuitenkin näiden

pohjarakenteiden asentaminen ja jätealueiden täyttäminen tulee tehdä niin, että bentoniittimatot ja tiivisteet pysyvät toimivina. Hakijan vastine:korkearikkisen rikastushiekka-altaan pohjarakenteeseen tulee bentoniittimatto alle ja HDPE-kalvo päälle, mikä on normaali ja muuallakin käytetty rakenne. Pohjarakenteiden asennus sekä siihen liittyvät saumaus ja kalvon hitsaustyöt tehdään huolella. Bentoniittimaton turvottamista ei yleensä ole tehty, mutta se toimii kalvoa tukevana tiivisrakenteena, estäen mahdollisten tihkuvuotojen pääsyn maaperään. Rikastushiekan läjittämisessä on huomioitava tarpeelliset suojaukset esimerkiksi rikastushiekan purkukohdilla. Toiminnan (täytön) aikana altailla tulee olemaan käytössä valvontaohjelma. 20 Säteilyturvakeskus sanoo lausunnossaan, että hakemuksen täydennyksessä esitetyt parannukset vesienkäsittelyyn ja jätehuoltoon ovat kannatettavia. Aiemman lausunnon näkökohdat ovat edelleen voimassa. Uuden säteilylain tultua voimaan 15.12.2018, toiminnanharjoittajan tulee tutustua tähän. Hakijan vastine: Toiminnanharjoittaja perehtyy uuteen säteilylakiin 859/2018 ja erityisesti omaa toimintaa koskeviin velvoitteisiin. Toiminnanharjoittaja tulee huolehtimaan vastuutuksesta ja osaamisvaatimuksista asianmukaisesti. Hakijan suunnitelmista ei käy Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat yksikön mukaan ilmi, miten LIMS-hiekan läjitys vaikuttaa vanhojen rikastushiekkojen pitkäaikaiseen käyttäytymiseen. ELY-keskus pitää tätä koskevaa täydennystä tarpeellisena toiminnan pitkäaikaisten vaikutuksien arvioimiseksi. Hakijan vastine: Vanhaan rikastushiekkaan upotetuissa pohjaveden tarkkailuputkissa on havaittu kohonneina pitoisuuksina sulfaattia, kobolttia, nikkeliä, sinkkiä, rautaa ja uraania, kun taas alkali- ja maa-alkalimetallien pitoisuudet ovat alhaisia verrattuna suomalaiseen pohjaveteen (vrt Backman ym. 1999). Pohjoisinta osaa lukuun ottamatta ph on neutraalin tuntumassa. Koska putket ovat nimenomaan rikastushiekassa, tulosten voidaan katsoa pitkälti edustavan vanhan rikastushiekan huokosvettä. Korkeimmillaan pitoisuudet ovat vanhan rikastushiekka-alueen pohjoisosassa. Uudessa matalarikkisessä rikastushiekassa on mineraaleina mm. klinopyrokseenia marialiittiä, plagioklaasia, epidoottia, götiittiä, kvartsia ja magnetiittia. Matalarikkinen rikastushiekka on siis suhteellisen silikaattipitoista. Vuoden 2018 rikastushiekkatarkasteluissa matalarikkisessä rikastushiekassa olevien rikki-, koboltti-, nikkeli- ja sinkkipitoisuuksien todettiin olevan sulfidi-muodossa (vetyperoksidihapetukseen perustuen). Voitaneen myös olettaa, että vanhan rikastushiekan huokosvedessä koholla olevat samojen alkuaineiden pitoisuudet ovat myös peräisin sulfidimineraalien hapettumisesta. Uudessa rikastushiekassa myös kupari oli suhteellisen merkittävästi hapettuvassa (sulfidi-) muodossa. Kuitenkin näiden metallien kokonaispitoisuudet uudessa matalarikkisessä rikastushiekassa jäivät alhaisiksi (verrattuna VNa 214/2007 arvoihin, kts. Vna 190/2013 liite 1 pysyvän kaivannaisjätteen määrittely). vaikka sulfidirikkiä olikin vajaat 0,2 %. Sulfidirikkipitoisuudelle pysyvän jätteen raja on 0,1-1 %, riippuen neutralointikapasiteetin määrästä ja tässä tapauksessa neutralointikapasiteetti oli alhainen.

Pääpiirteissään voidaan siis olettaa, että vanhan ja uuden rikastushiekan pitkäaikaiskäyttäytymiset ovat varsin samansuuntaisia, joskin uuden rikastushiekan neutralointikapasiteetti saattaa olla vanhaa alhaisempi. Uuteen hiekkaan suoraan verrattavissa olevaa tietoa vanhan rikastushiekan neutralointikapasiteetista ei kuitenkaan ole, huomioiden pitkään säilytetyn hiekan olosuhdealtistukset. Vaikka uudessa hiekassa olisikin alhaisempi neutralointikapasiteetti, päälle läjityksen vaikutukset vanhaan hiekkaan jäänevät vähäisiksi: uuden rikastushiekan läjityksen myötä vesipinta rikastushiekka-alueella nousee ja vähitellen rikastushiekat päätyvät enenevästi vedenkyllästämään tilaan, mikä hidastaa jäljellä olevien sulfidimineraalien hapettumista. 21 Muonion paliskunta ym. on muistutuksessaan huolissaan siitä, että pastasakeutettuun jätteeseen muodostuisi liukumista jäätymisen ja sulamisen johdosta. Hakijan vastine: Matalarikkinen rikastushiekka tullaan läjittämään sakeutettuna siten, että keskusta jää kakkumaisesti koholle. Jäätyminen kuuluu kaikissa läjitystavoissa käsiteltäviin riskeihin pohjoisessa ilmastossa ja jäätymiseen liittyvät liukumat ovat siksi erittäin loivasta kulmakaltevuudesta huolimatta relevantti huolenaihe. Riski huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja patomitoituksessa. Toisin sanoen altaan täytössä huomioidaan riittävä turvamarginaali, jotta liukumatilanteessakaan ei synny ylivuotoa. Muonion paliskunta ym. epäilee, ettei saatu rikkikiisurikaste sovi kaupalliseksi tuotteeksi ja se on todennäköisesti varastoitava PAF-jätteenä. Hakijan vastine: Hakija on suorittanut markkinatutkimusta asiasta, sekä koerikastuksen, jonka perusteella tuotteeksi saatava pyriittirikaste täyttää kaupalliset kriteerit ja sillä on kaupallista arvoa. 4 RIKASTUSKEMIKAALIT 4.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Hakijan vastaus Kolarin kunnan ja Rovaniemen ympäristölautakunnan lausuntoihin ksantaattien hajoamiseen liittyen "Puhdistettujen jätevesien ksantaattipitoisuuksia on tarkasteltu hakemuksen täydennyksessä 11.11.2016 (kohta 44)" Luken mukaan, lupaportaalista ei käy ilmi mikä tämä täydennysasiakirja on. Hakijan vastine: Kyseinen täydennystiedosto on julkaistu AVIn lupaportaalissa 15.5.2017, tiedoston nimi lupaportaalin listassa on Täydennys (pdf, 4,31 Mt). Kyseisellä täydennystiedostolla on monta täydennyspyynnön kohta nn nimistä liitetiedostoa listattu täydennystiedoston alla. Lapin ELY-keskus katsoo, että ympäristön kannalta oleellista on rikastusprosessin kemikaalikäytön optimointi, tarvittaessa mittauksin siten, että sen käyttö on tehokasta, vesien tehokas kierrätys sekä ksantaattijäämiä sisältävien vesien mahdollisimman pitkän viipymäajan varmistaminen, jotta ksantaattikemikaalien hajoamiselle on aikaa myös haastavissa olosuhteissa heti toiminnan alkuvaiheesta saakka.

Luke huomauttaa lausunnossaan, että olemassa olevilla tiedoilla turvallisen ksantaattipitoisuuden määrittäminen Muonionjokeen päästettävässä vedessä tai itse Muonionjoessa on mahdotonta, ja ehdottaa tekemään lisätutkimuksia. Hakijan esittämälle laskelmalle natriumisopropyyliksantaatin hajoamiselle happamissa oloissa ja viileässä ei ole esitetty tarkempia perusteluita (tarkat oletukset ph, veden lämpötila, vesimäärät, ksantaattien määrät, laskentatapa?). Vesien viipymäaikoihin ja ksantaattien hajoamiseen vaikuttavina tekijöinä tulee huomioida myös paikalliset olot ja arvioida ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamien ääriolojen vaikutukset. Hakijan vastine: Optimaalinen kemikaalien käyttö on taloudellisesti järkevää, joten kemikaaleja käytetään siitäkin syystä vain tarvittava määrä. Ksantaattien käyttömääriä sekä käyttäytymistä, ja pitoisuuksia purkuvesissä on esitetty edellisessä vastineessa (14.3.2018), sivuilla 42 45. Ksantaattien oletetaan hajoavan sekä rikastushiekka-altaassa että selkeytysaltaassa. Vastineessa 14.3.2018 on kerrottu, että Kylmyyteen liittyvien hajoamisepävarmuuksien täydelliseksi poissulkemiseksi selkeytysaltaalta lähtevän veden ksantaattipitoisuus laskettiin täysin ilman hajoamista, joten esitetty arvio on erittäin konservatiivinen. Koska Muonionjoessa pitoisuus olisi tämän laskelman pohjalta suurimmillaankin alle 1 µg/l, voidaan todeta, että haitallisten vaikutusten tasot alittuvat selvästi. 22 Rovaniemen kaupunki kysyy lausunnossaan, onko edelleen epävarmaa, kuinka suuria määriä rikastuskemikaaleja tarvitaan ja mitkä ovat niiden vaikutukset ympäristöön? Rovaniemen kaupungin mielestä hakijan tulisi esittää toimenpiteet, joilla varmistetaan kemikaalien hajoaminen haitattomaan muotoon ennen niiden johtamista luonnon vesistöön. Yksityishenkilö(t) ae esittää muistutuksessaan, että Muoniojokeen kohdistuvaa kemikaalikuormaa ollaan muutosten mukaan nostamassa, vaikka pyrkimyksen tulee olla päästöjen pienentäminen. Kohonneet päästöt vaarantavat joen puhtauden ja kalakannat. Yksityishenkilö(t) af esittää muistutuksessaan, että kaivoshankkeessa on esitetty materiaalin läjitys yhtenä toiminnan ympäristöystävällisyyttä lisäävänä toimenpiteenä. Hakemuksessa / selvityksessä ei kuitenkaan oteta kantaa ksantaattien liukenemiseen vesistöihin. Ksantaattien osalta ei ole esitetty riittävää riskienhallintasuunnitelmaa. Yksityishenkilö(t) ah sanoo muistutuksessaan, että jätevesien laskeminen harvinaiseen luonnonlohijokeen on käsittämätöntä. Ksantaatin käyttäytymistä arktisissa vesissä ei ole tutkittu, joten lasketut ksantaatin kulkeutumismäärät luonnonvesiin vaikuttavat todella pieniltä. Vesien saastumisen lisäksi huolestuttaa ksantaatin hajoamistuote rikkihiili, joka tuottaa ilmaan joutuessaan hajuhaittoja, joita ei ole otettu ollenkaan huomioon. Hakijan vastine: Kevään 2018 vastineen kappaleessa 4 (14.3.2018), on esitetty koerikastukseen perustuvat rikastuskemikaalien käyttömäärät (taulukko 4-2). Nämä määrät eivät huomioi kierrätysvesiä, jolloin esitetyt kemikaalien käyttömäärät ovat enintään arvoja. Lisäksi, vastineen sivuilla 42 50 on esitetty kattavasti tietoa ksantaateista, niiden viipymästä sekä haitallisuudesta. Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet löytyvät kevään 2018 vastineen liitteestä (päivitetty liite 7).

23 Muonion paliskunta ym. esittää muistutuksessaan, että käytetyt kalkki ja rikkihappomäärät ovat niin suuria, että prosessivesi on kylläinen sekä kalsiumin että sulfaatin suhteen. Tämä johtaa kipsin saostumiseen prosessissa. Ca2+ ja So42- ionit hidastavat pyriitin vaahdotusta (Bulut ja Yenial 2016). Jos rikkikiisua ei saada vaahdotettua erilliseen korkearikkiseen tuotteeseen johdettavaksi korkearikkiselle jätealueelle, syntyy riski että LIMS jätteen rikkipitoisuus nousee. Hakijan vastine: Rikastusprosessi ja siinä veden ph:n säätö Hannukaisessa on yleisesti käytetty menetelmä tämäntyyppisessä malmissa. ph:ta säädetään vaahdotuksessa sen vuoksi, että ionitasapaino saadaan halutunlaiseksi tiettyyn osaprosessiin. Kipsin saostumista ja samalla myös kemikaalien käytön optimointia hallitaan pitämällä rikastamon sisällä korkean ph:n ja matalan ph:n vedet mahdollisimman hyvin omissa kierroissaan. Pääasiassa tämä tapahtuu ohjaamalla tietyn ph:n vedet takaisin tiettyyn osaan prosessia. Joka tapauksessa ph:ta säädettäessä kipsiä saostuu prosessissa, koska Ca-ioneja pyritään saostamaan pyriittivaahdotuksen onnistumiseksi. Kipsi saostuu pääasiassa materiaalien pinnoille, mikä tulee erityisesti ottaa huomioon rikastamon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Ei ole havaittu, että kipsi saostuisi partikkelien pinnoille siinä määrin, että se aiheuttaa ongelmia pyriitin vaahdotuksessa. Lisäksi prosessin toimivuutta Hannukaisen malmille on tutkittu GTK:lla tehdyssä koerikastuksessa vuonna 2017. Lisäksi Muonion paliskunta ym. on muistutuksessaan huolissaan ksantaattipalosta ja paloriskistä yleensä. Hakijan vastine: Ksantaatit ovat yleisesti rikastusprosesseissa käytettyjä vaahdotuskemikaaleja ja niihin liittyvät riskit ovat hallittavissa. Ksantaattien käsittelyssä ja laitehankinnoissa huomioidaan niiden syttymisriski. Ennen yksityiskohtaista suunnittelua tehdään koko rikastamoa koskeva riskiarviointi, ns. HAZOP tarkastus, jossa määritetään tarvittavat toimenpiteet sekä suunnittelu- että operointivaiheessa riskien hallitsemiseksi myös ksantaattien kohdalla. 5 POHJAVEDET 5.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Lapin ELY-keskus katsoo, että erityisesti pohjavesialueella mahdollisen ripevaikutuksen poistamisessa tulee olla erityisen huolellinen. Hakijan vastine: Kuten ympäristöluvan täydennyksessä Dnro PSAVI/3224/2016, 11.11.2016 (kohta 6, s.11) todetaan, ripevaikutusta voi syntyä kuljettimen alapuolelle. Kuljettimen ja toiminnan suunnittelussa ripevaikutukset ja niiden minimointi otetaan huomioon. Rovaniemen kaupunki toteaa lausunnossaan, että kaivostoiminnan käytettävät ja varastoitavat poltto- ja voiteluöljyt muodostavat riskin vesille, ja viittaa siihen, että

kaivoksen vaikutuspiiriin kuuluvalla Äkäsjoen valuma-alueella on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Hakijan vastine: Rakennusvaiheessa tullaan huolehtimaan, että työmaa-alueella on riittävä öljyntorjuntavälineistö ja henkilökunnalla riittävä koulutus käyttämään välineistöä tarpeen vaatiessa. Lisäksi työkoneiden kunnossapitoon kiinnitetään huomiota ja työkoneiden säilytysalueet tarkistetaan jokaisen työvuoron alkaessa mahdollisten öljyvuotojen havaitsemiseksi. Huoltoalueet rakennetaan tiiviiksi. Kemikaalit ja öljyt varastoidaan asianmukaisesti suoja-altaisiin sijoitetuissa säiliöissä. Kaikki suoja-altaat mitoitetaan lainsäädännön mukaan riittäviksi. Henkilökunta koulutetaan toimimaan onnettomuustilanteissa ja riittävää torjuntavälineistöä pidetään saatavilla. Asfaltilta vuodot torjutaan imeytysaineella. Mikäli vuoto pääsisi pinnoittamattomalle alueelle ja maaperään, puhdistettaisiin kyseinen alue poistamalla pilaantunut maa-aines. Hankkeen pohjavesivaikutuksia tullaan seuraamaan ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. 24 Muonion paliskunta ym. sanoo, että "pohjaveden alenema ulottuu vain 100m päähän ylläksen alueen tulevasta mahdollisesta pohjavedenottamosta Aavahelukassa. Epäselvää on, voiko sillä olla vaikutuksia. Ruhjevyöhyke, joka leikkaa Kuervitikon avolouhoksen, sivuaa Aavahelukan pohjavesialuetta. Asia on syytä tutkia tarkemmin." Hakijan vastine: YVA-selostuksessa (16.5.2013) arvioitiin, että Kuervitikon louhoksen alenemakartio ei vaikuta Kuerjoen vastakkaisella puolella sijaitsevaan Aavahelukan IIluokan pohjavesialueeseen (12498500). Päivitetyssä kaivannaisjätesuunnitelmassa (16.4.2018) todettiin, että Aavahelukan pohjavesialue sijaitsee Kuerjoen itäpuolella, eikä sillä siten ole hydraulista yhteyttä kaivosalueeseen. Pohjavesialuetta ei ole merkitty tunturilapin kaavaan tärkeänä pohjavesialueena, alue sijaitsee osittain Aavahelukan lentopaikan kiitoradan alla. 6 PADOT, ALTAAT JA MUUT RAKENTEET 6.1 Suunnitelmissa tapahtuneet muutokset Ramboll Finland Oy on laatinut suojavallin esisuunnitelman. Esisuunnitelma löytyy vastineen liitteestä G. 6.2 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Kainuun ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että hakemuksessa ei käy selville rikastushiekka-alueen kokonaisläjityskorkeus. Lisäksi olisi hyvä tarkastella myös läjityksien kokonaisvarmuutta ja esittää rikastushiekka-altaan läjityssuunnitelma ennen altaan käyttöönottoa. Rikastushiekka-alueen sijaintikarttaan tulisi esittää selkeästi kaikki rikastushiekka-altaan padot, ja rikastushiekan suunniteltu lopullinen läjityskorkeus. Hakijan vastine: Rikastushiekka-altaan läjityssuunnitelma laaditaan ennen altaan käyttöönottoa. Läjityssuunnitelmassa esitetään rikastushiekan läjityskorkeudet sekä patorakenteet.

Kainuun ELY-keskus haluaa patoturvallisuusviranomaisena vielä korostaa, että normaalikäytössä patoaltaiden vedenpinta tulisi olla niin paljon HW-tason alapuolella, ettei vedenpinta ylitä HW-tasoa poikkeustilanteissakaan, esimerkiksi kevät tulvien aikana. Hakijan vastine: Normaalikäytössä altaiden vesipinta pidetään HW-tason alapuolella siten, ettei vedenpinta ylitä HW-tasoa poikkeustilanteissakaan. Ennen altaiden käyttöönottoa laaditaan ohjeistus altaiden käytöstä, jossa myös tämä on huomioitu. Vesivarastoaltaiden sekä selkeytysaltaan riittävyydet tarkistetaan uuden ympäristölupahakemuksen täydennyksen yhteydessä vesienhallinta- ja vesienkäsittelysuunnitelmissa. 25 Kainuun ELY-keskus muistuttaa, että rakennussuunnitteluvaiheessa tulee huolehtia, että ylivuotorakenteen mitoitus täyttää patoturvallisuusasetuksen vaatimukset. Tarvittaessa suunnitelmiin tulee lisätä esim. lappoputkia hätätilanteiden varalle ja esittää tarvittavien pumppujen kapasiteetti. Alueen riittävästä vesien varastointikapasiteetistä tulee olla varmuus. Hakijan vastine: Rakennussuunnitteluvaiheessa altaiden ylivuotorakenteet mitoitetaan patoturvallisuusasetuksen vaatimusten mukaisesti. Lähtökohtaisesti mitoitus tehdään siten, että ylivuotorakenteet riittävät kaikissa tilanteissa. Kainuun ELY-keskus muistuttaa, että ennen patojen käyttöönottoa tulee niiden lopullinen luokka arvioida sekä päivittää niiden tarkkailuohjelmat. Ennen padon käyttöönottoa tulee 1-luokan padolle laatia patoturvallisuuslain 12 mukainen vahingonvaaraselvitys sekä turvallisuussuunnitelma. Muistutuksena vielä, että tällä hetkellä Rautuvaaran alueella, tuleva rikastushiekka-altaan alue, sijaitsee kaksi luokiteltua jätepatoa. Hakijan vastine: Ennen patojen käyttöönottoa päivitetään patojen vahingonvaara-arvio toteutussuunnitelmien mukaan ja sen perusteella esitetään patojen luokitus. Mahdollisille 1-luokan padoille laaditaan tarkempi vahingonvaaraselvitys sekä turvallisuussuunnitelma. Arvioissa huomioidaan nykyiset luokitellut padot Rautuvaaran alueella. Lapin ELY-keskus pitää hyvänä, että hakija on tarkentanut suunnitelmiaan PAFläjitysalueiden pohjarakenteen osalta, mutta edellyttää edelleen asianmukaista tiivistä pohjarakennetta myös NAF-läjitysalueelle. Hakija kuvaa Hannukaisen jätealueiden pohjamaata kohtalaisen hyvin vettä johtavaksi (pintamaan osalta 10-4 10-3 m/s ja moreenin osalta 10-6 10-7 m/s). Lisäksi hakijan esittämät maa- ja kallioperätutkimustulokset eivät näytä poistavan sitä riskiä, etteikö läjitysalueen kallioperässä olisi ruhjeita ja rikkonaisuutta, joita pitkin läjitysalueen suotovedet pääsevät kulkeutumaan ympäristöön. PAF-alueen uusimmat suunnitelmat ovat myös vielä liian yleispiirteiset. [---] hakijalla tulisi olla jo tarkemmat esitykset mm. alapuolisen pohjamaan vedenjohtavuusvaatimuksista, pohjan muotoilusta ja havainnollistavista suunnitelmapiirustuksista. [---] ELY-keskuksen näkemys tosin on, ettei HDPE-kalvoa

voida yksinään pitää satojen tai jopa tuhansien vuosien kestävyyttä vaativana ratkaisuna mahdollisesti happoa muodostavan jätteen läjitysalueen pohjarakenteessa. Lapin ELY-keskus pitää tarpeellisena, että hakija esittää PAF- ja NAF-kiven läjitysalueille yksityiskohtaisemmat pohjarakennesuunnitelmat, joiden pohjalta aluehallintovirasto voi antaa lupamääräykset ympäristöturvallisuuden varmistamiseksi. Hakijan vastine:paf-alueiden pohjarakenne on esitetty kesän 2018 täydennyksen (8.6.2018) liitteessä Liite_5_PAF_yleissuunnitelmakartta_ja_leikkaukset.pdf. Mikäli lentoestealueen vuoksi muuttuneet läjityssuunnitelmat vaikuttavat läjitysalueen sisäiseen materiaalijakoon (NAF/PAF), voidaan suunnitelmia täydentää toteutussuunnitelmavaiheessa. 26 Lapin ELY-keskus mukaan kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa kuvataan, että sivukivialueiden stabiliteettiin liittyvät varmuuskertoimet ylittävät luvun 1,2, jota on kaivostoiminnoissa pidetty rakenteille hyväksyttävänä toiminnan aikaisena varmuuskertoimena. Kun reunaluiska muotoillaan lopullisesti kaltevuuteen 1:3 (18,4 ), lisääntyy reunaluiskan stabiliteetti ja saavutetaan riittävä varmuuskerroin (F>1,3) myös pitkällä aikavälillä. ELY-keskus tuo esille, etteivät sivukivialueiden varmuuskertoimet ole riittävät suhteessa kaivannaisjätteiden hallinnan BAT- vertailuasiakirjan BATpäätelmiin. BAT 22 päätelmässä on todettu, että varmuuskertoimen tulee sivukiviläjityksissä olla vähintään 1,3 toiminnan aikana ja 1,5 toiminnan päätyttyä, pitkällä aikavälillä. Hakijan vastine: Stabiliteettilaskennat sivukivialueen osalta päivitetään vastaamaan uusia, joulukuussa 2018 julkaistussa kaivannaisjätteiden hallinnan BAT päätelmissä, esitettyjä stabiliteettilukuja, toteutussuunnitelmavaiheessa. Lapin ELY-keskus huomioi, että NAF-sivukivien pitkäaikaiseen käyttäytymiseen liittyy epävarmuutta mm. liukenevan uraanin ja muiden mahdollisten haitta-aineiden takia. NAF-sivukiveä ei luokitella pysyväksi jätteeksi, mikä on huomioitava sen läjitysalueen pohjarakenteiden lisäksi myös peittorakenteessa. ELY-keskus katsoo, että vettäläpäisevä 0,5 0,7 m maakerros ei ole riittävä peittorakenne NAF-sivukivialueelle. Hakijan vastine: NAF-/PAF- sivukivijakoa on tiukennettu alkuperäisen lupahakemuksen jälkeen (mikä esitetään mm. kaivannaisjätteen hallintasuunnitelman 2018 päivitetyssä versiossa). Vähärikkisistä sivukivistä siirrettiin tässä yhteydessä amfiboliitti PAF-kivien puolelle, kiven koboltti-, kupari- ja vanadiinipitoisuuksien takia. NAF-sivukiviluokassa jäljellä olevissa kivissä metallipitoisuudet (koboltti ja vanadiini) ovat vain lievästi koholla (asia käsitelty kappaleessa 2.2) ja osasta metallipitoisuuksia ei ole koholla lainkaan. Sulfidisen rikin pitoisuudet ovat varsin alhaisia, välillä 0,01-0,04 %. Sulkemissuunnitelman päivityksen yhteydessä rakennevalinnat perusteluineen tarkistetaan, kuten päivitysprosessissa kuuluu tehdä (asia käsitelty kappaleessa 2.2). Peittorakenteella on arvioitu olevan vähäisempi vaikutus uraanin liukoisuuteen kuin metallien liukoisuuteen, koska uraani on jo lähtökohtaisesti hapettuneessa (uraani VI) muodossa mineraaleissa (SRK Consulting 2013a). Tämä on vahvistettu pitkäaikaisliukoisuuskokeella typpi-ilmakehässä, joka rajoittaa hapettumista. Tärkeimmät uraania sisältävät mineraalit ovat uraani-lyijymineraaleja, kuten fourmarieriittia ja wölsendorfiittia, mutta pieninä määrinä uraania esiintyi myös muissa

mineraaleissa. Uraanin läsnäolo sulfidirakeissa oli harvinaista. Tarkasteluissa todettiin, että uraanin vapautumista ei säätele sulfidien hapettuminen vaan muut rapautumisprosessit. Oleellista on siis lähinnä kiven tekstuuri ja altistuva pinta-ala. 27 6.2.1 Suojavalli Muonion paliskunta ym. on muistutuksessaan huolissaan tilanteesta, jossa selkeytysaltaan pato murtuu ja tämän vedet purkautuvat Niesajokeen. Hakijan vastine: Patoturvallisuuteen liittyvä patojen vahingonvaara-arvio on toimitettu täydennyksen (11.11.2016) yhteydessä, jossa se oli täydennyspyynnön kohtana 111 (julkaistu AVIn Lupatietopalvelussa 15.5.2017). Suojavallin pääsuunnittelijana toimii Ramboll Finland Oy. Ramboll on laatinut suojavallin esisuunnitelman, joka löytyy vastineen liitteestä G. Rambollin vastaukset alla oleviin kysymyksiin löytyvät myös liitteestä G. Lapin ELY-keskus huomauttaa, että hakijan mainitsemat reuna-alueiden rakentaminen paremmista ja karkeammista maamassoista sekä 30 m korkean suojavallin päälle tulevan kasvukerroksen levitys vaativat hakijalta tarkempaa rakentamisen etukäteissuunnittelua. Lisäksi Lapin ELY-keskus huomauttaa, että peiterakenteessa tulisi suosia alueen luontoympäristöön kuuluvaa kasvillisuutta ja puustoa hakijan mainitsemien nopeasti itävien siemensekoitusten sijaan. Tämä mahdollisesti lisää hakijan haastetta asiassa. Hakijalla on myös oltava selvä tarkkailusuunnitelma, kuinka suojavallin pölyyntymistä havainnoidaan ja mihin toimenpiteisiin tarvittaessa ryhdytään. Tarkkailuohjelman tulee sisältää myös kasvipeitteen toteuttamisen ja sen edistymisen tarkkailun. Lisäksi Lapin ELY-keskuksen valvontatyön kannalta on myös olennaista, että hakija on etukäteen varmistanut riittävällä tavalla eri materiaalien saatavuuden, jotta lupaviranomainen voi antaa niistä keskeiset määräykset. ELY-keskus muistuttaa hakijaa siitä, että myöhemmin mahdolliset rakenteiden muutostyöt voivat myös viivästyttää hanketta, mikäli ne poikkeavat hakemuksessa esitetystä siten, että luvan muuttaminen katsotaan tarpeelliseksi. Edellä tuotujen näkökohtien perusteella Lapin ELY-keskus edellyttää, että hakija tarkentaa suunnitelmiaan suojavallin toteuttamisesta, ottaen huomioon myös ELYkeskuksen aiemmassa lausunnossa esille tuotu vallin maaperän tila ja vakaus. Rovaniemen kaupunki huomauttaa, että suojavyöhykkeen korvaaminen suojavallilla on selkeä muutos huonompaan suuntaan. Esim. pöly- ja meluvaikutukset ensimmäisen kahden vuoden aikana ovat suuremmat. Lisäksi vallin rakentamisen mallinnus puuttuu. Hakijan vastine: Edellä esitettyihin asioihin on vastattu liitteessä G.

7 VESITASE, VESIMÄÄRÄT JA VESIEN KÄSITTELY 28 7.1 Suunnitelmissa tapahtuneet muutokset Hakija tarkentaa vesienkäsittelyprosessiansa sekä sen myötä hankkeen vesienhallintasuunnitelmia myöhemmin tänä vuonna tehtävään uuteen täydennykseen. Tarkennetut vesienkäsittelysuunnitelmat vaikuttavat moneen asiaan, ja tästä syystä sekä kuormituslaskelmat että vaikutukset vedenlaatuun ja eliöstöön päivitetään. Pajalan Kaunisvaarassa sijaitsevan Kaunis Iron Ab:n kaivoksen on määrä jättää ympäristölupahakemuksensa toiminnan laajennustaan koskien kesän aikana. Tämän jälkeen voidaan tehdä yhteisvaikutusten arviointia molempien kaivosten osalta. Teollisuuden Vesi Oy toimii vesienkäsittelyn ja hallinnan pääsuunnittelijana ja on laatinut vesienkäsittelyn yleissuunnitelman. Tämä tiedosto on vastineen liitteenä F Vedenkäsittelysuunnitelma, 29.5.2019. 7.2 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 7.2.1 Rakentamisen aikainen vesienhallinta ja vesienkäsittely Lapin ELY-keskus toteaa, että hakemustekstissä mainitaan, että myös muut rakennusaikaiset vedet voidaan ohjata vesivarastoaltaalle heti sen valmistuttua. Lukijalle jää kuitenkin käsitys, ettei näin silti tehtäisi. Päivitetyn vesienhallinta ja - käsittelyraportin (13.3.2018, taulukko 2-9) mukaan kiintoainekuormitus Äkäsjokeen jatkuu koko rakentamisen ajan Y-2 Y0, vaikka allas rakennetaan jo ensimmäisenä vuonna Y-2. Laskennallinen kiintoainekuormitus Äkäs- ja myös Niesajokeenkin on myös kasvanut 10mg/l 20mg/l, mihin ELY-keskus kysyy syytä. Ojaverkosto vaatii myös toiminnan aikaista intensiivistä tarkkailua hakemuksessa esitetyn ns. rajanopeuden tai ylipäätään vesien hallitun kulkeutumisen varmistamiseksi haluttuun suuntaan. Veden samentumisen ja pohjan liettymisen estämiseksi tulee esittää tarkemmat suunnitelmat. Kiintoainekuormitus jokivesiin tulee kaiken kaikkiaan pitää niin pienenä kuin mahdollista. ELY-keskus esittääkin, että laskeutusaltailta Äkäs- ja Niesajokiin johdettavalle vedelle asetetaan kiintoaineen raja-arvoksi 10 mg/l. ELY-keskus jatkaa, että ylivirtaamatilanteisiin tulee varautua myös työn aikana ko. kausien ulkopuolella esim. virtaamansäätöpatojen käytöllä. Niillä voidaan oikein mitoitettuna ja toteutettuna pienentää mm. rankkasateista aiheutuvia hetkellisiä ylivirtaamia. Hakijan vastine: Vesienhallintaraportissa (päivitys 13.3.2018) todetaan, että ennen vesirakentamistöihin ryhtymistä, rakennetaan alajuoksulle selkeytysaltaat. Vedet suotuvat selkeytysaltaiden kautta ympäröiviin vesistöihin kunnes vesivarastoallas on valmis. Vesivarastoaltaan valmistuttua kaikki mahdolliset vedet voidaan johtaa altaaseen. Vesienhallintaraportin liitekartoissa nähdään sekä rakentamisaikaiset että tuotannonaikaiset vesienhallintajärjestelmät Hannukaisessa. Laskennallista kiintoainekuormitusta kasvatettiin 10 -> 20 mg/l, koska aiempi 10 mg/l on ollut melko tiukka ja epärealistinen koko vuoden osalta, joten rajaa on nostettu. Tämä on myös samaa tasoa muiden Suomen kaivosten ympäristöluvissa määrättyjen kiintoainepitoisuusrajojen kanssa. Lisäksi Äkäsjoessa ja Muonionjoessa on luonnostaan ajoittain havaittu yli 10 mg/l kiintoainepitoisuuksia etenkin keväisin, joten 20 mg/l

pitoisuusraja on tämänkin vuoksi perusteltu. Vesienhallintasuunnitelmaa tarkemmat suunnitelmat tehdään toteutusvaiheessa, jolloin voidaan vielä rakenteiden mitoituksia säätää sekä rakentaa esim. virtaamansäätöpatoja. 29 Luke arvioi suojavallin rakentamisen aiheuttavan riskin kiintoaineen kulkeutumiseen Äkäsjokeen sellaisessa määrin, että varsinkin taimenen mädin kuolleisuus kutusorakoissa kasvaa. Muistuttaja Muonion paliskunta riittävyydestä. kysyy suojavallin keräilyaltaiden mitoituksen Myös Metsähallitus toteaa, että ei ole saanut hakijalta vastauksia edellisiin täydennyspyyntöihin, esim. kiintoaineksen kulkeutumista Äkäsjoessa ei ole huomioitu mitenkään. Hakijan vastine: Lähtökohtaisesti Äkäsjokeen ei johdeta toiminta-alueen vesiä. Suojavallin rakentamisen yhteydessä syntyvät mahdollisesti kiintoainepitoiset aluevedet johdetaan vesivarastoaltaaseen heti tämän valmistuttua, ja siitä edelleen Rautuvaaraan, mikä tarkoittaa että Äkäsjokeen ei kulkeudu suojavallin rakentamisesta aiheutuvaa kiintoainetta siinä määrin, että sillä olisi vaikutusta taimenen tai taimenen mädin elinolosuhteisiin joessa. Tarkemmat suunnitelmat tehdään toteutusvaiheessa, jolloin rakenteiden mitoitukset tarkistetaan ja tarvittaessa niitä voidaan vielä säätää. ELY-keskuksen näkemys on, että muille ojituksesta ja infrarakentamisesta muodostuville vesijakeille rakennettavien laskeutusaltaiden toteutus vaatii asianmukaiset riittävän tiiviit pohjarakenteet, joissa vedenjohtavuus vastaa vettä johtamatonta maa-ainesta (k<10-9m/s, paksuus >0,5m). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää erillisiä laitosmaisia moduuleja. Kuten ELY-keskus totesi jo rakentamisvaiheen laskeutusaltaiden osalta, myös selkeytys- ja vesivarastoaltailla on oltava asianmukaiset riittävän tiiviit pohjarakenteet, joissa vedenjohtavuus vastaa vettä johtamatonta maa-ainesta (k<10-9m/s, paksuus >0,5m). ELY-keskus huomauttaa, että rakentamisen aikaiseen ojankaivuuseen sekä infrarakentamiseen ja aluetöihin liittyvien vesien hallinta on kuvattu liian yleispiirteisesti ja epätarkasti. Toisaalta kaivosalueelle ollaan rakentamassa pitkiä ojaverkostoja puhtaiden vesien kulkeutumisen estämiseksi kaivosalueelle. Toisaalta taas infrarakentamisesta syntyy kiintoainepitoisia vesiä alueelle rakennettavien kuivatusojien myötä. Molempia vesijakeita käsitellään ilmeisimmin silti yhteisillä laskeutusaltailla. Myös Rautuvaaran ojaverkoston osalta (12km) jää epäselväksi, missä ja miten rikastushiekka-aluetta ympäröivät keräilyojat kuljettavat vesiä Niesajokeen. Hannukaisen ja Rautuvaaran puhtaiden sekä infrarakentamisesta aiheutuvien kiintoainespitoisten vesien ojaverkostot vaativatkin hakijalta vielä tarkemman toteuttamissuunnitelman, jossa otetaan huomioon myös alueen korkeuserot ja pintamaaaines. Lapin ELY-keskus huomauttaa, että laajassa rakentamishankkeessa, missä koko pintamaa poistetaan, kiintoainekuormituksen voi olettaa olevan suurempaa kuin

esimerkiksi metsäojituksessa [---] Tähän tulee varautua vesiensuojelurakenteiden mitoituksessa ja mitoittaa ne vähintään suositusten ylärajojen mukaan, mielellään suuremmiksikin. Hakijan vastine: Kaikki altaat sekä kuivanapito-ojat suunnitellaan lopullisessa tarkkuudessaan toteutussuunnitteluvaiheessa, jolloin otetaan huomioon myös alueen korkeuserot ja pintamaa-aines. Yleispiirteinen ojitussuunnittelu on tehty, ja seuraavassa täydennyksessä tullaan ojitukset esittämään yhtenäisellä kartalla. Laskeutusaltaisiin johdettavat vedet ovat rakentamisvaiheessa alueella muodostuvia luontaisia valumavesiä, jotka voivat sisältää maansiirtotöistä peräisin olevaa humustai maa-ainesperäistä kiintoainesta. Laskeutusaltaisiin ei johdeta vesiä sellaisilta toiminta-alueilta, missä riski veden haitta-ainepitoisuuksien kohoamiselle on ilmeinen. Näin ollen laskeutusaltaille ei nähdä tarpeelliseksi toteuttaa tiiviitä pohjarakenteita, koska vedet eivät sisällä toiminnasta peräisin olevia haitta-aineita, kuten raskasmetalleja tai kemikaalijäämiä. 30 Kainuun ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että sään ääriolosuhteita tulee tarkastella myös kaivoksen elinkaaren alkuvaiheilla ja rakentamisen aikana vesienhallintaan liittyen. Joka tapauksessa koko kaivosalueen sekä yksittäisten pato- ja varastoaltaiden vesitasetta tulee tarkentaa koko suunnittelu- ja rakentamisprosessin ajan, kuten myös kaivoksen toiminnan aikana. Hakijan vastine: Vesitasetta tullaan tarkentamaan täydennyksessä sekä tarkempien toteutusvaiheen suunnittelujen valmistuessa myös rakennusvaiheen suunnitelmassa. Vesitaseen ennustaminen on osa modernia kaivostoimintaa ja tätä varten toiminnan tarkemman suunnittelun, rakentamisen ja toiminnan aikana käytössä tulee olemaan dynaaminen vesitasemalli, joka pidetään ajan tasalla koko kaivoksen elinkaaren ajan. 7.2.2 Tuotannonaikainen vesienkäsittely Lapin ELY-keskus esittää, että Hannukaisen ja Rautuvaaran vesienkäsittelyprosesseissa muodostuu erilaisia saostuslietteitä ja -sakkoja. Suunnitelmien mukaan PAF-sivukivialueen sekä rikkipitoisen rikastushiekka-alueen vedet käsitellään kemiallisesti saostamalla. Lisäksi yhtiö aikoo varautua käsittelemään myös muiden yksittäisten laskeutusaltaiden vesiä erillisillä kemikalointilaitteistoilla. ELY-keskus katsoo, että erityisesti NAF-sivukiven läjitysalueen vesienkäsittelyyn on varauduttava. Hakijan vastine: NAF-sivukiven läjitysalueen suotoveden laatua seurataan toiminnan aikana säännöllisesti ja vedet johdetaan käsittelyyn metallien poistamiseksi, jos on syytä olettaa vesien laadun huonontuneen (LIITE F).. Vesienkäsittely kuvataan vuoden 2019 aikana jätettävässä ympäristölupahakemuksen täydennyksessä. Lapin ELY-keskus esittää, että sivukivialueiden suotovesien on arvioitu sisältävän mm. uraania 0,2-2,6 mg/l. Hakija suunnittelee läjittävänsä lietteet LIMS-rikastushiekkaaltaalle tai omiin kapseloituihin avoaltaisiin, joista vettä saadaan edelleen selkeyttämällä vielä pois. PAF-sivukivialueen sekä rikastushiekka-altaan vesien lietteet hakija esittää luokiteltavaksi jäteluokituskoodiin 19 08 13* eli teollisuuden jätevesien muussa

käsittelyssä syntyvät lietteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita. Lisäksi täydennyksessä 8.6.2018 kerrotaan, että myös sulfaatin poistolaitoksen kipsisakat läjitetään LIMSaltaalle. Kemiallisessa saostuksessa ja laskeutusaltaissa muodostuvia vesienkäsittelylietteitä läjitettäisiin kokonaisuudessaan 273 000 m3 (75m-%). Sen sijaan sulfaatin poistossa syntyvästä kipsisakan läjitettävästä kokonaismäärästä ei hakemuksesta löydy tietoa. ELY-keskuksen kanta on, että vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat sakat ja lietteet tulee pitää erillään kaivannaisjätteistä. Siksi ELY-keskus puoltaa hakijan ehdotusta rakentaa näille omat läjityslohkot, joiden rakenteissa otetaan huomioon myös näiden jätteiden vaaraominaisuudet. Hakijan on kuitenkin täydennettävä hakemusta lietteiden ja sakkojen läjitysalueen suunnitelmien osalta, kuten mikä on lohkojen tarkempi sijainti, millaiset pohjarakenteet lohkoihin on tulossa ja kuinka hakija järjestää alueen vedenjohtamisjärjestelyt ja jälkihoidon. Hakijan vastine: Vesienkäsittelyssä muodostuvat lietteet ja sakat läjitetään asianmukaisesti niiden laadun mukaan. Arvio eri lietteiden määrästä ja esitys niiden loppusijoituksesta sekä niiden vesienhallinnasta esitetään täydennyksessä. 31 Lapin ELY-keskus esittää, että prosessin lisäveden syöttö on suunniteltu toteutettavan Rautuvaaran selkeytysaltaaseen pumpattavasta Hannukaisen vedestä. Mikäli vesivarastoaltaan vedenlaatu ei ole riittävä prosessin vaatimuksiin, vaadittavat järjestelyt järjestetään vesijakeille erikseen. Näitä järjestelyjä ei ole kuitenkaan käsitelty hakemuksessa riittävällä tarkkuudella. Hakijan vastine: Uuden layout-suunnitelman mukaan, Hannukaisen alueella likaiset ja puhtaat vedet varastoidaan erikseen. Suunnitelmissa esitetyssä puhtaiden vesien varastoaltaassa veden laatu säilytetään hyvänä, jotta sen käyttö joko sellaisenaan tai kevyesti käsiteltynä käy prosessin tarpeisiin. Likaiset vedet puolestaan puhdistetaan, ennen niiden johtamista Rautuvaaran selkeytysaltaalle. Järjestelyjä tarkennetaan näiltä osin vuoden 2019 aikana jätettävässä ympäristölupahakemuksen täydennyksessä. Lapin ELY-keskus suosittelee hakijaa varautumaan tuoreveden ottoon vesistöstä: Vesienhallintaraportin päivityksen jälkeen hakija on tarkentanut rikastamon vesien kierrätystä. Täydennyksen 8.6.2018 liitteessä 1 on kuvattu rikastamon vesikiertoa ja virtauksia. Puhtaan veden kulutuksena on 200 m3/h, josta 100 m3/h on tuorevettä ja 100 m3/h on käänteisosmoositekniikalla (RO-laitos) puhdistettua vettä. Hakijan vastine: Tuoreveden ottoon varautumista ei nähdä oleellisena, sillä puhtaita vesiä kerätään suunnitelmissa esitettyyn vesivarastoaltaaseen, mistä ne edelleen pumpataan käyttöön Rautuvaaraan. Kuivanakin vuonna vesiä kerätään alueelta riittävästi rikastamon tarpeisiin. Lisäksi prosessiveden kierrätyksellä varaudutaan tuottamaan käänteisosmoosilaitoksella puhdasta vettä rikastamolle tuoreveden lisäksi. Tuoreveden riittävyys varmistetaan riittävän suurella vesivarastoaltaalla sekä pitämällä altaan vesitilavuus riittävänä. Lapin ELY-keskus mainitsee, että Täydennyksestä 8.6.2018 ei käy ilmi, vaikuttaako vedenkierrätys ja käänteisosmoosi Rautuvaaran selkeytysaltaasta johdettavien purkuvesien pitoisuuksiin myös muun kuin sulfaatin osalta. ELY-keskus katsoo tarpeelliseksi, että hakija päivittää vesienhallinta- ja käsittelysuunnitelmassa esitetyt

arviot Muoniojokeen purettavan veden laadusta. Vesienkäsittelyjärjestelmä on kuvattu täydennyksen liitteessä 1 hyvin sekavasti. Muonion paliskunta ym epäilee muistutuksessaan, etteivät uudet ehdotetut jäteveden puhdistusprosessit tule toimimaan ja huomauttaa että kolminkertainen vedenkäytön muutos alkuperäiseen verrattuna on merkittävä muutos. Hakijan vastine: Muonionjokeen purettavan veden laatua tarkennetaan vuoden 2019 aikana jätettävässä ympäristölupahakemuksen täydennyksessä. Tämän vastineen liitteessä (Liite F) on esitetty, mitkä tekijät vaikuttavat sekä käsiteltävän että Muonionjokeen purettavan veden laatuun. 32 Lapin ELY-keskus huomauttaa, että Rautuvaaran selkeytysaltaalle johdetaan vesiä Hannukaisen vesivarastoaltaan lisäksi sulfaatinpoistolaitokselta ja rikastushiekkaaltaiden ylitevesien vesienkäsittelyprosessista. Täydennyksessä kuvataan aiemmista suunnitelmista poiketen, että samaan vesienkäsittelyprosessiin johdettaisiin myös kaivosvedet sekä mahdollisesti PAF-sivukivialueen suotovedet. Tarkempia suunnitelmia vesienjohtamisjärjestelyistä tai mitoituksista ei esitetä. ELY-keskus huomauttaa, että eri lähteistä peräisin olevat vedet saattavat olla laadultaan hyvin erilaisia. Siksi toiminnassa tulee tavoitella vesienkäsittely vesijakeittain, jolloin tarvittaessa tehokkaammat ja useimmiten kalliimmat vesienkäsittelymenetelmät voidaan kohdentaa pienemmälle vesimäärälle. Samalla myös eri vesienkäsittelyprosessien optimointi ja säätäminen käsiteltävän veden laadun ja virtaaman suhteen helpottuu. Näin saavutetaan myös ympäristön kannalta parempi lopputulos Hakijan vastine: Lapin ELY-keskus on oikeassa huomautuksessaan, ja juuri tähän pyritään vesienkäsittelyn suunnitelmissa. Käsittelyä vaativista vesistä vähennetään metallipitoisuuksia mm. veden ph:n säätämällä eli saostamalla, ennen kuin ne johdetaan selkeytysaltaalle. Arvion mukaan laadultaan haastavin rikastushiekkaaltaalta eroava ylijäämävesi käsitellään erillään kaivosvesistä ja samalla järjestelmää käytetään esikäsittelynä prosessivesien kierrätysjärjestelmälle. Tarkempi kuvaus eri vesijakeista ja niiden mahdollisista puhdistusprosesseista on liitteessä F. Lapin ELY-keskus katsoo, että hakija on vastineessaan 14.3.2018 arvioinut, että asetuksen 1022/2006 mukaista sekoittumisvyöhykettä ei ole tarvetta hakea. Hakemuksesta ei kuitenkaan selkeästi käy ilmi, millaisella etäisyydellä jätevesien purkupaikasta metallien pitoisuudet laskevat alle ympäristönlaatunormien. ELY-keskus huomauttaa, että esitetyt purettavan jäteveden haitallisten aineiden pitoisuudet ovat varsin korkeat ja lähtökohtaisesti ne tulee puhdistaa ympäristölle turvalliselle tasolle ennen ympäristöön johtamista. Hakijan vastine: Lähtökohtaisesti käsittelyn jälkeisiin metallien ja haitallisten aineiden pitoisuuksiin tullaan kiinnittämään vesienkäsittelysuunnitelmassa erityistä huomiota. Suunnittelun tavoitteena on, että vedet puhdistetaan ympäristölle turvalliselle tasolle ennen ympäristöön johtamista. Purkupaikan tarkastelua tullaan tarkentamaan vuoden 2019 aikana jätettävässä ympäristölupahakemuksen täydennyksessä.

Rovaniemen kaupunki esittää, että varautumissuunnitelma erityisen poikkeuksellisia tilanteita varten pitäisi olla esitetty ja hyväksytty, ennen kuin tuotannon sallitaan alkavan. Hakijan vastine: Kuten vastineessa 14.3.2018 todettiin, tarkempi varautumissuunnitelma laaditaan hankkeen toteutussuunnitteluvaiheessa, ennen tuotannon aloittamista. Tässä vaiheessa on kuvattu vesienhallinta sillä tarkkuudella, kuin se on mahdollista. Vesienhallinnan varautumissuunnitelmaa laadittaessa vesienhallintajärjestelyjen teknisen suunnittelun tulee olla jo toteutussuunnitelmatasoista. Varautumissuunnitelmassa kuvataan tarkasti, missä vedenkorkeuksia mitataan ja mitkä raja-arvot ovat sellaisia, että varatoimenpiteisiin ryhdytään. Varautumissuunnitelmaa tulee päivittää ja ylläpitää läpi kaivostoiminnan elinkaaren. 33 7.2.3 Sulfaatti Muistuttaja Muonion paliskunta haluaa perustelun 95 % kierrätysasteeseen. Lisäksi paliskunta haluaa täsmennyksen raakaveden tarpeesta sekä puhdistusratkaisusta ja soveltuvuudesta ko. kaivosvesille. Hakijan vastine: Liitteenä (F) olevassa vesienkäsittelysuunnitelmassa on kuvattu rikastamon sisäistä vesikiertoa ja käsittelyä tarkemmin. Luke huomauttaa, että sulfaatin laskelmissa on epäloogisuutta, eikä merkintöjä ole selitetty kunnolla, kuten ei laskelmien tausta-arvojakaan. Lupahakemuksen taulukosta 2-2 ei selviä mitä alimman rivin luvut ovat. Metsähallitus huomauttaa, että Hakija arvioi sulfaattipitoisuuden kasvavan vuositasolla tasolta 4000 t/v tasolle 12000 t/v, mutta hakee silti liukuvaa päästörajaa sulfaatille max 10000 t/v. Miksi näin, sadannan mukaan? (vrt. Terrafamen eri rikastusmenetelmä) Norrbottenin Lääninhallituksen mielestä, yhtiö perustaa arviointeja ja johtopäätöksiä ristiriitaiseen, hankalasti verifioitavaan ja ei-läpinäkyvään aineistoon. Hannukaisen suhteellisen korkea sulfidipitoisuus vaatii korkeita rikastuskemikaalimääriä kuten ksantaatteja, jotka ovat vesieliöstölle kuten lohikaloille ja kalanpoikasille myrkyllisiä. Muistuttajalla Muonion paliskunta on epäilyksiä veden kierrätyksestä johtuvista nousevista sulfaattipitoisuuksista. Yksityishenkilö(t) ap mainitsee, että kaivostoiminnan likaamat vedet saataisiin puhdistettua "mahdollisesti" käänteisosmoosilaitoksen tai sulfaatinpoistolaitoksen avulla. Kuitenkaan näiden laitosten työnäytteistä ei ole mitään näyttöjä, eikä Hakija sitoudu niiden rakentamiseen. Myös sivukivien suotovesien puhdistusjärjestelmän tapaus on sama. Hakijan vastine: Hakija on selventänyt sulfaatin pitoisuuden sekä kuormituksen laskentaan liittyviä tekijöitä liitteessä (Liite F) ja tarkentanut sekä sulfaatin että muiden aineiden osalta pitoisuuksia puhdistettavien sekä puhdistettujen vesien laadusta. Sulfaatin päästöä ja kuormituslaskentaa on käytetty suolapitoisten vesien kokonaismäärän arvioinnissa esimerkkiaineena. Sadannan oletetaan lisäävän kokonaiskuormitusta jonkin verran, mutta suurena tekijänä liukuvan päästörajan

esittämiselle on käsittelyä vaativien vesien määrän lisääntyminen toimintavuosien kuluessa. Hakija on sitoutunut kierrätysasteen nostamiseen niin, että käänteisosmoosilaitteistolla valmistetaan puhdasta vettä rikastamon tarpeisiin. Tämä vähentää raakaveden tarvetta, vesitasetta sekä nostaa kierrätysastetta. Hakija korostaa, että kaikki sivukivialueilla, avolouhoksilla sekä rikastushiekka-altailla käsittelyä vaativat vedet johdetaan vesienkäsittelyn kautta selkeytysaltaalle ja sieltä edelleen purkuputkea pitkin Muonionjokeen. 34 7.2.4 Varastotilavuuden riittävyys GTK huomauttaa, että vesivarastoaltaan ja Rautuvaaran selkeytysaltaan kapasiteetin riittävyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnitteluvaiheessa, jotta aktiivisessa toteutuksessa olisi mahdollista reagoida poikkeavien tilanteiden syntymiseen ennakoiden. Hakijan vastine: Sekä vesivarastoallas että Rautuvaaran altaiden kokojen riittävyys on laskettu kuukausitasolla eri hydrologisilla olosuhteilla (Vesienhallintaraportti, päivitetty 13.3.2018, kuva 5-6 ja kuva 5-7). Mikäli vesimäärät muuttuvat suunnittelun edetessä, tarkastellaan altaiden riittävyys uudestaan. Altaiden riittävyys tullaan varmistamaan vielä vesienhallintasuunnitelmassa ympäristölupahakemuksen uuden täydennyksen yhteydessä. 7.2.5 Purkuputki Metsähallitus huomauttaa, että vesienkäsittelyprosessin mitoitus pitäisi suunnitella vastaamaan myös kevään tulvapiikkiä ja poikkeuksellisia kesäaikaisia rankkasateita. (Ilmastonmuutoksen myötä rankkasateet voivat lisääntyä.) Pitäisi siis suunnitella lisävarastoalue vesille ja käsittelymahdollisuus. Hakijan vastine: Vesivarastoaltaiden riittävyyteen kiinnitetään huomiota ja samalla pumppaustehoon vesien saamiseksi Hannukaisesta Rautuvaaraan ja edelleen purkuputkea pitkin puhdistettuna alueelta Muonionjokeen. Lisäksi riittävyyteen vaikuttaa vesienkäsittelylaitteistojen mitoitusvirtaamat niin, että muodostuvalle ja pumpattavalle vedelle puhdistuskapasiteetti on riittävä. Tulva-aikana vesistä muodostuu noin 60 70 % koko vuoden vesistä myös mikäli ennustetut ilmastonmuutoksen vaikutukset paikallisiin sääolosuhteisiin otetaan huomioon. Täydennyksessä altaiden kokonaistilavuus arvioidaan sekä puhtaiden vesien että käsittelyä tarvitsevien vesien osalta. Lapin ELY-keskus katsoo, että purkuputken suunnitelmassa tulee esittää myös, miten mahdollisiin purkuputken toiminnan häiriö- ja poikkeustilanteisiin sekä huoltotöiden toteuttamiseen tullaan varautumaan. Lisäksi ELY-keskus pitää tärkeänä, että purkuputken virtaaman vaikutuksia lievennetään mahdollisimman vähäisiksi, ja talviaikaisen hyyteen muodostumista ehkäistään mahdollisuuksien mukaan. Purkupaikan pohjaolosuhteet tulee luodata ja kartoittaa sekä virtaus- ja sekoittumisolosuhteet selvittää virtausmittauksin. [---]

Hakijan tuleekin harkita erilaisia vaihtoehtoja mahdollisimman tehokkaan sekoittumisen varmistamiseksi, ja perustella valitsemansa vaihtoehto ja soveltuvuus purkualueelle. Lisäksi Rovaniemen kaupunki esittää, että hakija ei ole esittänyt toimenpiteitä, miten Muonionjoen vesien sekoittuminen varmistetaan kaikissa olosuhteissa. Hakijan vastine: Purkuputken virtaaman vaikutuksia tullaan lieventämään ja vaihtoehtoja tehokkaan sekoittumisen varmistamiseksi tullaan tarkastelemaan rakennussuunnitteluvaiheessa. Tässä vaiheessa purkuputken päähän asennetaan supistusyhde, jonka avulla veden virtausnopeus kasvaa ja vesi suihkuaa etäämmälle rannasta (kuvattu täydennyksessä 24.2.2017 ja sen liitteessä 4). Lisäksi tarkemmassa purkuputken rakennussuunnittelu/toteutussuunnitteluvaiheessa varaudutaan häiriö- ja poikkeustilanteisiin sekä kuvataan yksityiskohtaisesti, miten huoltotyöt toteutetaan. 35 7.2.6 Päällekkäiset toiminnot Yksityishenkilö(t) am tiedustelee, miten tulevassa lupapäätöksessä huomioidaan ympäristönsuojelulain 41, koskien luvan hakemista samalla toiminta-alueella päällekkäisille ristiriidassa oleville toiminnoille. Vaatiiko ympäristölupahakemuksen päällekkäiset toiminnot myös TLV:n ympäristöluvan uusimisen ennen kaivoshankkeen luvan käsittelyä? Saatavilla olevan tiedon perusteella on epäselvää, voiko Yksityishenkilö(t) am jatkaa jätevedenpuhdistamon nykymuotoista toimintaa, kun kaivospiiritoimitus on tehty ja kaivoshankkeen ympäristölupa on myönnetty? Hakijan vastine: Hakija on käynyt neuvotteluja asiasta. Hakija ja Yksityishenkilö(t) am pyrkivät pääsemään sopimukseen toimintojen sovittamisesta alueelle ennen ympäristölupapäätöksiä. 7.2.7 Muonionjoki Lapin ELY-keskus kysyy, onko arvioinnissa huomioitu pelkästään virtaaman kasvu vai onko huomioitu myös jätevedenpuhdistamon kuormitus, joka kohdistuisi jatkossa samaan pisteeseen kaivoksen purkuvesien kanssa. Hakijan vastine: Ympäristölupavaiheessa on käytetty arviota ympäristölupahakemuksessa (17.2.2016).) esitetyistä vuoden 2030 vesimääristä ja typen arvona 48 mg/l. Tällöin Muonionjokeen purettavassa veden kuormitusarvioissa on ollut mukana myös jätevedenpuhdistamon vedet. Tällöin on arvioitu, että päästöt eivät heikennä Muonionjoen fysikaalis-kemiallista laatua. Jätevedenpuhdistamon typen osuus kaikista kaivosalueen vesistä on viimeisenä vuonna noin 5 %. Vuoden 2019 täydennyksessä varmistetaan päivitettyjen suunnitelmien ja jätevedenpuhdistamon yhteisvaikutukset Muonionjokeen. Lapin ELY-keskus toteaa, että täydennyksen (8.6.2018) taulukosta 2-2, jossa kuvataan sulfaattikuormituksen pitoisuuslisäystä Muoniojoessa, ei kuitenkaan saa tietoa siitä, miten pitoisuus vaihtelisi eri osissa Muoniojokea, kuten purkupaikalla ja siitä eteenpäin alajuoksulla. Taulukon 2-3 otsikossa onkin tarkennettu, että pitoisuuslisäykset kuvaavat tasoa vesien sekoittumisen jälkeen. On mahdollista, että vesien täydellinen sekoittuminen voi käytännössä vaatia useiden jopa kymmenen kilometrin matkan

purkupaikalta alavirtaan kuten esimerkiksi Kittilän kaivoksen alapuolisessa vesistössä on havaittu. [---] Sulfaatin osalta Muoniojoessa oli määritetty huomioarvoksi 3,8 mg/l ja hälytysarvoksi 65 mg/l. Täydennyksessä 8.6.2018 ei ole arvioitu, ylittyykö hälytysarvo ennen kuin purkuvedet ovat täysin sekoittuneet. ELY-keskus pitää tärkeänä, että purkupaikan ja sen alajuoksun sekoittumisolosuhteita selvitetään mittauksin sekä tehdään päivitetyt, kattavat laskelmat eri aineiden laimenemisesta ja sekoittumisesta Muoniojoessa. Norrbottenin Lääninhallitus huomauttaa, että hakija ei ole kyennyt näyttämään uskottavalla ja läpinäkyvällä tavalla, minkälaisia kemikaalimääriä ja jäännöspitoisuuksia, sekä muita aineita, kuten sulfideja kaikissa esiintymismuodoissaan (anioni- ja kationi), ja kipsisaostumista prosessijätevedessä tulee olemaan. Kokonaiskuvaa ei vaikuta olevan saatavilla, kuten ei myöskään sisäisen kierron sekä arktisten olosuhteiden vaikutus (joka hidastaa erityisesti ksantaattien hajoamista huomattavasti). Yksityishenkilö(t) ac ilmoitti muistutuksessaan, että pitoisuus raja-arvot ovat liian korkeita Muonionjoelle. Hakijan vastine: Vuoden 2019 ympäristölupahakemuksen täydennyksen yhteydessä on tarkoitus esittää päivitetyt laskelmat eri aineiden laimenemisesta ja sekoittumisesta Muonionjoessa. 36 Yksityishenkilö(t) aj huomauttaa, että pääosin haitalliset pitoisuudet ja arvioitavat päästöt ovat täydennyksen myötä lisääntyneet ja ympäristövaikutukset ovat edelleen epäselvät ja täsmentymättömiä. Hakijan vastine: Muodostuvien jätevesien laatua sekä ennen että jälkeen käsittelyn arvioidaan tarkemmin täydennyksessä toimitettavassa vesienkäsittelysuunnitelmassa. Annettavat tarkennukset kohdistuvat erityisesti metallien poistoon, joiden pitoisuudet jäävät aiemmin esitettyä pienemmiksi. 7.2.8 Niesajoki Lapin ELY-keskus huomauttaa, ettei selkeytysaltaan tilavuuden pienentämistä eikä siitä aiheutuvia seurannaisvaikutuksia ole esitelty lupahakemuksessa eikä käsitelty jätevedenpuhdistamon toimintaa valvovan ELY-keskuksen kanssa. [---] ELY-keskus katsoo, että hakijan johtopäätös on epäselvä ja vaatii tarkennusta. ELY-keskus edellyttää hakijaa esittämään tarkemman suunnitelman, miten lisäveden johtaminen toteutettaisiin, jotta veden määrä ja laatu ovat riittävät Niesajoen tilan ylläpitoon. ELY-keskus toistaa myös näkemyksenä siitä, ettei Niesajoen veden laadun heikkeneminen kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen ole kestävän kaivostoiminnan tavoitteiden mukaista. ELY-keskus edellyttää, että hakija esittää suunnitelman tai konkreettisia toimenpiteitä, joilla Niesajoen tilan heikkeneminen tai riski tilan heikkenemisestä estetään kaikissa tilanteissa. Ensisijaisesti tulee kyetä estämään tilan heikkeneminen esim. laadullisesti ja määrällisesti riittävän lisäveden johtamisella Niesajokeen ja muilla tarvittavilla

toimenpiteillä. Poikkeamistarve ja -edellytykset poiketa vesienhoidon tavoitteista tulevat harkittaviksi vasta sitten, jos kaikki VHJL 23 mukaiset ehdot täyttyvät. Lisäksi Luke kommentoi, että virtaaman kompensointiin tarvitaan tarkemmat perustelut, nykyisellään ei vaikuta vakuuttavalta. Lisäksi heräsi kysymys, mistä on saatavilla hyvälaatuista lisävettä alivirtaamakauden aikana (jotta lisävesityksellä on merkitystä eliöstölle)? Virtaaman kompensointi vaatisi tuekseen siis selvityksen lisäveden lähteestä, veden johtamisen menetelmästä, tarvittavasta määrästä ja Niesajoen virtaaman kynnysarvoista, milloin lisävesitykseen ryhdytään. Lisäksi Yksityishenkilö(t) ac oli huolissaan Niesajokeen aiheutuvasta kuormituksesta. Hakijan vastine: Suunnitelmat Niesajoen tilan ylläpitoon tullaan huomioimaan vuoden 2019 aikana jätettävässä ympäristölupahakemuksen täydennyksessä. 37 Lapin ELY-keskus toteaa, että täydennyksessään 8.6.2018 hakija on esittänyt Niesajoen virtaamamuutokset kahdella eri valuma-aluemuutoksella. Mikäli valumaalueeksi jää 14,8 km 2, virtaaman pieneneminen on hakemuksessa esitettyä luokkaa. Täydennyksessä hakija on arvioinut virtaamien muutoksia myös valuma-alueen koolla 5.6 km2, johon päädyttäisiin, mikäli pohjoisosan valuma käännetään etelälammen ympäri. ELY-keskukselle ei ilmene hakemuksen täydennyksestä, miksi ko. vaihtoehto on esitetty, mitä sillä haetaan ja mitkä ovat sen tarkemmat ympäristövaikutukset? Lisäksi ELY-keskus pyytää hakijaa tarkistamaan virtaamat ja pinta-alat. Valuma-alueet ja niihin suunnitellut muutokset on syytä esittää karttapohjalla, joista selviää, miten hakija on rajannut jäljelle jäävät 14,8 tai 5,6 km 2 valuma-alueet. ELY-keskus edellyttää, että hakijan tulee arvioida tällaisten virtaamamuutosten vaikutuksia Niesajoen ekologiseen tilaan ja haitallisten vaikutusten lieventämistoimenpiteitä. [---] Hakemuksessa esitetyillä toimenpiteillä nykyinen Niesajoen vesimuodostuman valuma-alue, 75 km 2, pienentyisi n. 80 % tai n. 93 % (jäljelle jäävä valuma-alue 14,8 tai 5,6 km 2, täydennys 8.6.2018 kohta 12.3) ja virtaama vähenisi jokisuulla joko 8 tai 18 % ja selkeytysaltaan alapuolella 38 % tai 86 %. Hakijan vastine: SRK:n HIA 2 (SRK Consulting 2013b2) on kuvattu Niesan altaan nykyinen valuma-alue. Sen on arvioitu olevan 14,8 km 2 (YVA-selostuksen (16.5.2013) liite 12, kuva 6.8) Tämän kuvan mukaan Niesajoen kokonaisvaluma-alue on 70 km 2 (se osuus, mikä ei ole käännetty Äkäsjokeen). Niesan olemassa oleva allas on jaettu valuma-alueellisesti kahteen osaan; pohjoisaltaan valuma-alue ja eteläaltaan valumaalue (YVA:n liite 12 kuva 6.9). Pohjoisaltaan valuma-alueen kooksi on arvioitu 3,8 km 2 ja eteläaltaan 10,9 km 2. Samassa raportissa (SRK Consulting, 2013 b2) on kuvattu Niesajokeen ja Niesan altaalle kohdistuvat vaikutukset rakentamisaikana, tuotannon aikana sekä sulkemisen jälkeen. Kartat löytyvät YVA:n liitteestä 12 kuvat 9.5 ja 9.6. Niesajoen valuma-alue siis tulee olemaan tuotantovaiheen aikana joko 57,3 km 2, mikäli Niesan altaan koillisessa sijaitsevan valuma-alueen vedet käännetään Rautuvaaran uuteen selkeytysaltaaseen. Tai valuma-alue tulee olemaan 62,9 km 2, mikäli yo. vedet johdetaankin takaisin Niesajokeen.

Nämä laskennat ovat olleet lähtökohtana lupavaiheessa tehtyihin vaikutusarvioihin. Lisäksi raportissa on huomioitu pohjavedet, jotka todennäköisesti muodostavat ison osan Niesan altaaseen tulevista vesistä. Suunnitelmat ovat jonkin verran tarkentuneet YVA-vaiheesta ja ne tullaan kuvaamaan vuoden 2019 aikana jätettävässä ympäristölupahakemuksen täydennyksessä. Täydennykseen pyritään myös päivittämään valuma-alueen kartat. 38 7.2.9 Valkeajoki 7.2.10 Muuta Lapin ELY-keskus esittää, että hakemusasiakirjoista jää epäselväksi, kuinka kauan rakennettava siirtouoma olisi käytössä. Päivitetyssä vesienhallinta- ja käsittelysuunnitelmassa esitettyjen karttapiirustuksien perusteella uoma poistettaisiin käytöstä kaivoksen tuotantovaiheessa, minkä jälkeen uoman vedet ohjautuisivat Hannukaisen vesivarastoaltaaseen. Toisaalta hakemusasiakirjoista ei käy ilmi, miten Kivivuopionojan virtaama on huomioitu vesivarastoaltaan tuotantovaiheen aikaisissa vesitaselaskelmissa tai miten Kivivuopionojan valuma-alueen pieneneminen vesivarastoaltaan alapuolella vaikuttaa Valkeajokeen. Mikäli uusi rakennettava uoma jää pysyvästi kaivosalueelle, jää epäselväksi, miten hakija varmistaa pölyämisen sekä sade- ja sulamisvesien avulla kulkeutuvien haitta-aineiden kulkeutumisen Kivivuopionojaan, erityisesti viereiseltä sivukiven läjitysalueelta? Hakijan vastine: YVA-selostuksessa(16.5.2013) ja lupahakemuksessa (17.2.2016). on kuvattu, että Kivivuopionoja ohjataan kulkemaan vesivarastoaltaan ja rakennettavan padon ohi Valkeajokeen. Näin ollen vesivarastoaltaan oma valuma-alue on pyritty pitämään mahdollisimman pienenä. YVA-selostuksessa tehdyn vaikutusarvion mukaan, Kivivuopionojan valuma-alueen pienenemisen vaikutukset Valkeajokeen jäävät vähäisiksi. YVA-selostuksessa on kuvattu, että tuotannon päättymisen jälkeen tilanne palautuu ennalleen. YVA-selostuksen (16.5.2013) liitteenä (12) olevassa Hydrological Impact Assessment 2 -raportissa on kuvattu Valkeajoen valuma-alueen pieneneminen (ml. Kivivuopionojan siirto). Kivivuopionojan siirtouoma tullaan suunnittelemaan uudelleen ympäristölupahakemuksen uuden täydennyksen yhteydessä. Täydennykseen tarkennetaan vesitaselaskelmat ja valuma-alueen muutokset Valkeajokeen. Lisäksi kuvataan pölyämisen sade- ja sulamisvesien avulla kulkeutuvien haitta-aineiden kulkeutumisen estäminen. Luke toteaa lausunnossaan, että ympäristölupahakemuksessa tai päivitetyssä vesienhallintaraportissa ei arvioida millään tavoin muuttuvan ilmaston vaikutusta kaivoshankkeen suunnitelmiin tai riskinarviointiin. Sen lisäksi Luke toteaa, että hankkeen riskinarvioinnissa on käytetty historiallisen datan perusteella arvioitua kerran 100 vuodessa toistuvaa märkää vuotta, mutta tämä ei voi toimia vertailukohtana. Riskienarviointiin liittyvät yksityiskohdat on perustettava viimeisimmän ilmastonmuutostutkimuksen mukaisiin skenaarioihin kaivoksen koko elinkaaren osalta. Hakijan vastine: Hannukaisen kaivosalueen korkeudella ilmastonmuutos aiheuttaa sen, että keskilämpötila nousee ja sademäärä lisääntyy jonkin verran. Kevättulva on

edelleen korkeimman valunnan aiheuttaja, mutta niiden oletetaan pienentyvän lähivuosikymmeninä 10 15 % (LIITE F). Ilmasto-oppaan mukaan Lapissa Kolarin alueella valuntasumma pienenee 0 20 % eri ilmastonmuutosskenaariossa suhteessa vertailujaksoon ajanjaksolla 2040 2069 (ilmasto-opas.fi). Samaisen oppaan mukaan suurin valunta Lapissa Kolarin alueella pienenee 20 60 %. Tätä vasten on todettava, että historiaan perustuva kerran 100 vuodessa toistuva märkä vuosi toimii hyvin vertailukohtana. 39 Lapin ELY-keskus huomauttaa, että kaivosyhtiö on esittänyt Muoniojokeen johdettavalle purkuvedelle päästöraja-arvoja seuraaville parametreille: ph, kiintoaine, nikkelipitoisuus, kuparipitoisuus, sulfaattipitoisuus sekä kokonaistyppipitoisuus. [---] Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) mukaisesti raja-arvo on asetettava myös elohopealle (5ug/l) ja kadmiumille (10 ug/l). Lisäksi ELY-keskus on aiemmin tässä lausunnossa todennut, että ympäristöluvassa tulee antaa sulfaatin osalta selkeät pitoisuus- ja kuormitusraja-arvot. [---] ELY-keskus katsoo, ettei luparaja-arvoja tulisi myöntää virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona, vaan arvoina, joita ei saa ylittää. Hakijan vastine: Hakija on samaa mieltä elohopealle ja kadmiumille asetettavista rajaarvoista. Niille tullaan esittämään asetuksen mukaisia raja-arvoja. Lisäksi täydennyksessä esitetään sulfaatin osalta sekä pitoisuus- että kuormitusraja-arvot. Muonion paliskunta ym. sanoo muistutuksessaan, että selkeytysaltaan viipymät on laskettu väärin, eikä ole huomioitu Hannukaisen altaan ylitevettä. Todellinen viipymä on vain puolet tai neljäsosa ilmoittamasta. Selkeytysaltaan pitäisi olla isompi, eikä se silloin enää mahtuisi kaavaan. Muistuttaja tuntuu ymmärtävän, että kaikki vesi kierrätettäisiin selkeytysaltaan kautta ja että ksantaatit ehtisivät hajota vain siellä. Muistutuksessa esitetään lisäksi omia vesimäärälaskelmia, paljonko vesiä purkautuisi tai jäisi purkamatta vesistöihin. Muistutuksen antaja on huolissaan siitä, että kaikki rikastamon vedetotettaisiin suoraan alueen pienvesistöistä, ja pelkää, että joet kuivuvat, jos pumpataan vesiä Muonionjokeen. Myös Äkäsjokea pelätään valuvan avolouhokseen Laurinojan kohdalla. Hakijan vastine: Ksantaattien oletetaan hajoavan sekä rikastushiekka-altaassa että selkeytysaltaassa. Vastineessa 14.3.2018 on kerrottu, että Kylmyyteen liittyvien hajoamisepävarmuuksien täydelliseksi poissulkemiseksi selkeytysaltaalta lähtevän veden ksantaattipitoisuus laskettiin täysin ilman hajoamista, joten esitetty arvio on erittäin konservatiivinen. Koska Muonionjoessa pitoisuus olisi tämän laskelman pohjalta suurimmillaankin alle 1 µg/l, voidaan todeta, että yllä esitetyt haitallisten vaikutusten tasot alittuvat selvästi. Vesienhallintaraportissa, päivitetty 13.3.2018, on kuvattu veden kierto kuvassa 5-1. Siitä nähdään, että luonnonvesistä ei oteta vettä kaivosalueelle. Avolouhoksen vaikutusta Äkäsjokeen on tutkittu ja arvioitu. Vesistövaikutukset on kuvattu ympäristölupahakemuksen kappaleissa 5.3.1 ja 5.3.2, ja pohjavesivaikutukset kappaleissa 7.4.1 ja 7.4.2. Pääasiallisesti vaikutukset perustuvat valunnan pienenemiseen kaivosalueella. Äkäsjoen keskimääräisen kuukausivirtaaman on arvioitu pienenevän kaivostoiminnan vaikutuksesta noin 1-2%

8 KUORMITUS VESISTÖÖN JA VAIKUTUKSET 40 8.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Yksityishenkilö(t) ap mukaan tiedoksiantokuulutuksesta ei käy ilmi kaivosalueen nykytilanne luonnonvesien, pohjavesien ja maaperään kohdistuvien vaikutusten osalta. Hakijan vastine: Alueen luonnontila on kuvattu Hannukaisen rautakaivoshankkeen YVA-selostuksessa (16.5.2013) ja ympäristölupahakemuksessa (17.2.2016). Nykytilakuvausta on lisäksi täydennetty yksityiskohtien osalta myöhemmissä täydennyksissä ja vastineissa. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -yksikkö toistaa aiemmassa lausunnossaan (6.7.2017) esittämänsä näkemyksen, että hakemuksessa esitetty typpipäästön raja-arvo Muonionjokeen on korkea. Kaivannaisjätteiden hallinnan BATvertailuasiakirjan mukaan kaivoksien jätevesien nitraattipitoisuudet ilman käsittelyäkin ovat välillä 5 35 mg/l. ELY-keskus ei näe perusteita sille, miksi Hannukaisen osalta luparaja-arvon pitäisi typelle olla 50 mg/l. Yksityishenkilö(t) ac ilmoitti, että hakemuksessa esitetyt pitoisuusraja-arvot ovat liian korkeita Muonionjoelle. Luken mukaan Kaunisvaaran kaivoksen typpi- ja fosforipäästöt tulisi myös huomioida. Ravinteiden yhteiskuormitus Hannukaisen ja Kaunisvaaran kaivoksista ja Tunturilapin Vesi Oy:n talousvesien purkuputkesta vaatisi myös tarkastelun. Lisäksi tulisi tarkastella Hannukaisen ja Kaunisvaaran kaivosten sulfaattipäästöjen yhteisvaikutuksia Muonionjoessa. Norrbottenin Lääninhallitus kyseenalaistaa perustelut, joiden pohjalta laskelmat ja arvioinnit on laadittu, varsinkin prosessivesien vaikutusten osalta Muonionjoessa sivujokineen. Tämä koskee sekä toiminnan aikaisia että sulkemisen jälkeisiä vaikutuksia. Havs och Vattenmyndigheten HaV kyseenalaistaa yhtiön esittämää vesitasetta, joka sisältää monta epävarmuustekijää eri vesijakeisiin liittyen, jotka ovat esitetty liitteessä Gruvprojektet i Hannukainen, licensieringsskede vattenhantering och behandling. Hakemuksessa on lisäksi ristiriitaisia tietoja, minkä johdosta lausunto on tehty mahdollisella maksimaalisella kuormituksella Muonionjokeen perustuen virtaamatietoihin ja ehdotettuihin luparajoihin. Esimerkkinä mainittakoon, että sivulla 150 esitetyt luvut sisältävät todennäköisesti laskelmavirheen (maks. virtaamakuormitus tulisi olla 1,6% keskivirtaamassa, ja 26% alivirtaamassa). käyttäen sivulla 155 esitettyjä lukuja sulfaattikuormitusta laskiessa, olisi kuormitus 2% keskivirtaamassa ja 18% alivirtaamatilassa. Olivat luvut kummat tahansa, ovat ne merkittäviä tämän kaltaisessa joessa (Muonionjoki). HaVin mielestä pitoisuusnousu olisi merkittävä. HaV:ia harmittaa, ettei pitoisuuksien olomuodosta saada selvyyttä, onko biosaatava pitoisuus, vapaa pitoisuus vai kokonaispitoisuus. HaV ei jaa yhtiön mielipidettä siitä, että muut parametrit, joille ei ole ehdotettu luparajaa olisivat epäolennaisia. Esim. sulfaattipitoisuudet voivat kasvaa alivirtaamatilanteessa tasoon, joka voi vaikuttaa ekosysteemien toimintaan. Myös uraanipitoisuus voi nousta Ruotsin kansallisen rajaarvon yli. HaVin laskelmien mukaan, on purkuvesien uraanipitoisuus kokonaan sekoitettuna vesimassaan keskivirtaamatilanteessa 2,5 kertaa ja alivirtaamatilanteessa

noin 22 kertaa (vuosina 16-19) kansallista pitoisuusraja-arvoa isompi. HaVille toimitettu materiaali ei sisällä sellaisia laskelmia, jotka vahvistaisi, että ympäristölaatunormin taso ei vaarannu Muonionjoessa. Lisäksi HaV muistuttaa, että ympäristölaatunormit osoittavat ensisijaisesti tasoa, jolloin ympäristövaikutus on jo liian korkea, ja että nämä arvot eivät ole yksittäiselle toiminnanharjoittajalle hyväksyttävä päästötaso, eikä voida sallia harjoittajaa saastuttamaan kyseiselle tasolle asti. Toiminnanharjoittajan tulisi aina pyrkiä minimoimaan haitallisten aineiden päästöjä sopivalla tekniikalla ja muilla toimenpiteillä. HaVin mielestä yhtiön ehdotettujen luparajaehdotusten ei tulisi perustua yhtiön esittämiin metodeihin. HaV on lisäksi sitä mieltä, ettei laimentaminen ole sopiva tapa puhdistaa vesiä yhtiön esittämässä laajuudessa. Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen esittää huolensa alueen vesien ja ekosysteemien tilan heikkenemisestä hankkeen toteutuessa. Ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty selkeästi, miten mahdolliset toksiset yhteisvaikutukset ja pitoisuuslisäykset vaikuttavat vesiekosysteemiin purkuputken välittömässä läheisyydessä. Yksityishenkilö(t) af vastustaa sulfaatin vuosikuormituksen sadannan mukaista liukuvaa päästörajaa. Jätevesien laimentumista tulisi muistuttajan mukaan arvioida alivirtaamatilanteissa eikä esimerkiksi kuukausittaisten keskivirtaamien pohjalta. Muistuttaja huomauttaa lisäksi, että hakemuksessa ei ole tarkasteltu raskasmetallien mahdollisia yhteisvaikutuksia vesiekosysteemille ja erityisesti kalakannoille. Myös yhteisvaikutukset huolettavat muistutuksenantajaa. Kolarin kylän yhteismetsän edustajan mukaan lupahakemuksessa esitetyt muutokset kuormittavat vesistöjä huomattavasti enemmän kuin YVA-selostuksessa esitetyt määrät. Rikastusprosessivesien altaat ovat liian pienet ja hakijan esittämät pitoisuusraja-arvot liian suuria Muonionjokeen. Muistuttaja myös huomauttaa, että kuormitus näyttää olevan suurimmillaan kaivoksen toiminnan loppuvaiheessa ja tätä seikkaa tulee muuttaa. Muonion paliskunta ym. kritisoivat päästöarvioita. Muistuttajat esittävät, että ionitasapaino on virheellinen, jolloin Muonionjokeen johdettavan veden laatuarvio on epärealistinen. Laskelmat Muonionjokeen ja ympäristövaikutukset on tehtävä uudestaan. Lisäksi on tehtävä yhteisvaikutukset Kaunisvaaran kaivoshankkeiden kanssa. Metsähallituksen lausunnon mukaan ympäristölupahakemus tulisi päivittää ja yhteisvaikutukset Kaunisvaaran kaivoksen kanssa laskea uudelleen. Lausunnon mukaan Hannukaisen vesien johtaminen Muonionjokeen aiheuttaa vedenlaadun heikkenemistä laajalla alueella, koska vedet johdetaan Tornion-Muonionjoen vesistön keskiosaan. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan ympäristölupahakemukseen ja Naturaarviointiin sisältyy huomattavia epävarmuustekijöitä ja todellinen mahdollisuus merkittävistä haitallisista yhteisvaikutuksista. Hannukaisen ja Kaunisvaaran kaivosten yhteisvaikutusten arviointi on puutteellista. Luonnonsuojeluliiton mukaan sekoittumisvyöhykkeen sijoittuminen Natura-alueelle ei ole hyvä asia. Yksityishenkilö(t) ar edustajan mukaan kaivostoiminta ja -kuormitus tulevat tuhoamaan alapuoliset vesistöt Itämeren pohjoisosaan saakka. Hakijan vastine: Alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta, kuormituksen vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden toimijoiden kanssa tullaan arvioimaan vuoden 41

2019 aikana jätettävässä ympäristölupahakemuksen täydennyksessä muuttuneiden lähtöaineistojen vuoksi. Kuormituksen vaikutukset Muonionjoen vedenlaatuun sekä vesieliöstöön tullaan arvioimaan. Vaikutusarviossa tarkastellaan myös haitta-aineiden haitallisuutta ja yhteisvaikutuksia alapuolisissa vesistöissä. Haettavien luparajojen ajantasaisuutta tarkastellaan täydennyksen yhteydessä. 42 Luken mukaan päästöjen tarkastelu tulee tehdä purkuvesipäästöjen kaikkien metallien ja muiden haitallisten aineiden pitoisuuksien ja niille kansainvälisesti esitettyjen rajaarvojen perusteella. Purkuvesien metalleille tulisi määritellä raja-arvot kirjallisuuden perusteella ja tarvittaessa lisäkokein. Metallien yhteisvaikutuksia ei ole tarkasteltu. Hakijan vastine: Kaivoshankkeen YVA-selostuksessa (16.5.2013) (kpl 11.9) on määritelty haitta-aineille huomioarvot ja hälytysarvot, joita on sovellettu vaikutusarvioinnissa myös lupahakemusvaiheessa. Ympäristölupahakemuksen vastineessa (14.3.2018, kpl 8.1). metallien haitallisuutta on käsitelty myös eri maissa asetettujen haitta-aineiden ympäristönlaatunormien näkökulmasta. Metallien yhteisvaikutuksia on tarkasteltu ympäristöluvan hakemuksen täydennyksessä (11.11.2016, kohta 53). Alapuolisiin vesistöihin kohdistuvien vaikutusten arviota päivitetään vuoden 2019 aikana jätettävässä ympäristölupahakemuksen täydennyksessä, ja samassa yhteydessä tarkastellaan myös kuormituksen haitallisuutta ja yhteisvaikutuksia alapuolisissa vesistöissä. Tornion kaupunki/meri-lapin ympäristölautakunta huomauttaa lupahakemusasiakirjojen olevan lukuisten täydennysten takia sekavia ja ristiriitaisia, mikä vaikeuttaa kokonaiskuvan muodostamista hankkeesta ja erityisesti Tornionjokeen kohdistuvista vesistövaikutuksista. Rikastuskemikaalien ekologisten vaikutusten kuvailu on lautakunnan mukaan vähäistä ja jätevesien kationi-anionisuhde on ristiriitainen. Tornionjokeen ja edelleen Perämereen aiheutuu typpikuormitusta ja ksantaattien vaikutukset aiheuttavat suurta huolta. Hakijan vastine: Rikastuskemikaalien vaikutuksia on kuvattu ympäristölupahakemuksen vastineen (14.3.2018) kappaleessa 4. Alapuolisiin vesistöihin kohdistuvia vaikutuksia on kuvattu vastineen kappaleessa 8 ja ympäristöluvan täydennyksessä (8.6.2018). Alapuolisiin vesistöihin kohdistuvia vaikutuksia tullaan lisäksi kuvaamaan kattavammin vuoden 2019 aikana jätettävässä ympäristölupahakemuksen täydennyksessä. Luke toteaa, että kaivoksen kuormitusta ei ole vastineessa tai alkuperäisessä hakemuksessa suhteutettu Muonionjoen muuhun ihmisen aiheuttamaan kuormitukseen. Hakijan vastine: Ympäristölupahakemusta täydennetään syksyllä 2019 ja tällöin myös kuormituksen määrä tarkentuu. Lupahakemuksen kappaleessa 5.1.1.2 on käsitelty valuma-alueelle kohdistuvan kuormituksen jakautumista eri lähteiden välillä. Vaikutusarviointi Muonionjokeen päivitetään vuoden 2019 aikana jätettävässä ympäristölupahakemuksen täydennyksessä.

Luke tiedustelee, kenen kokemukseen perustuu vastineessa (14.3.2018) esitetty empiiriseen tietoon perustuva arvio, jonka mukaan yksipuolinen ravinnelisäys ei todennäköisesti aiheuta merkittävää rehevyystason muutosta Muonionjoessa. Hakijan vastine: Kokonaisuudessaan vastineen teksti kuuluu seuraavasti: Vaikka jokivesien minimiravinteen määräytyminen on teoreettisella tasolla vaikeaselkoinen kysymys, empiirisen tiedon perusteella arvioituna Muonionjoen rehevyys voi hieman lisääntyä kesällä lähinnä purkualueen läheisyydessä. Yksipuolisen typpikuormituksen ei arvioida aiheuttavan, merkittävää rehevyyden kasvua, vaikka typpipäästö on valtaosin räjähdysainejäämistä vesistöön päätyvää nitraattityppeä. Esimerkiksi Tornion edustan merialueelle on kohdistunut vuosikymmenten ajan yksipuolisesti epäorgaanista typpikuormitusta Outokummun Tornion tehtailta, eikä tämä kuormitus ole näkynyt vesistön rehevöitymisenä (Kuva 8-1). Vastineen teksti perustuu Pöyryn toteuttamaan, vuosikymmeniä jatkuneeseen Tornion edustan velvoitetarkkailuun ja siinä saatuun aineistoon sekä vuosien kuluessa tarkkailun raportointiin osallistuneiden asiantuntijoiden päätelmiin. Tornion tehtailta johdetaan mereen vuosittain runsaasti epäorgaanista typpeä, mutta erittäin vähän fosforia. Kuormituksesta huolimatta rannikkoalueella ei ole havaittu merkittävää rehevöitymistä. 43 9 MELU 9.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 10 PÖLY Ramboll on laatinut vastauksia meluaiheisiin kysymyksiin. Kysymykset ja vastaukset ovat esitetty liitteessä G. 10.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Ramboll on laatinut vastauksia pölyaiheisiin kysymyksiin. Kysymykset ja vastaukset ovat esitetty liitteessä G. 11 MUUT VAIKUTUKSET 11.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin 11.1.1 Terveys, turismi Yksityishenkilö(t) ap sanoo muistutuksessaan, että kaivostoiminnan vaikutus Äkäslompolon turismiin on jäänyt kokonaan selvittämättä. Muistutuksen antaja Yksityishenkilö(t) al sanoo, että lupahakemuksesta puuttuu terveysriskin tai -haitan riskinarviot tai ne on esitetty puutteellisesti. Hakijan tulee 1) nimetä ja kuvata ne päästöt, joihin liittyy terveyshaitta tai -riski, 2) arvioida niihin liittyvät terveysriskit tai -haitat, 3) kuvata, miten arviot on tehty, 4) esittää, mitä epävarmuuksia arviointiin liittyy, 5) kertoa, mitkä kaikki päästöt on arvioitu, 6) todeta tulos myös niistä päästöistä, joihin ei arviossa ole todettu liittyvän terveysriskiä.

44 Yksityishenkilö(t) ab sanovat muistutuksessaan, että hanke aiheuttaisi ilmaan epäpuhtauksia (esim. pöly), meluhaittoja, pohjavesien ja maaperän pilaantumista sekä tärinä- haju- ja tietyissä tilanteissa jopa säteilyhaittoja. Veden samentuminen vaikeuttaa sen virkistyskäyttöä. Pöly- ja vesistöpäästöt voivat aiheuttaa sienien, marjojen ja jopa kalojen käytölle rajoituksia. Alueen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille kaivostoiminta aiheuttaisi siis kiistatonta terveyshaittaa. Hakijan vastine: Hankkeen vaikutuksia matkailuun, terveyteen, maisemaan, pinta- ja pohjavesiin on arvioitu YVA-selostuksessa (16.5.2013). Selostusvaiheen jälkeen on tehty uusia pöly- ja melumallinnuksia sekä turvallisuusselvitys Ramboll Finland Oy:n toimesta, kaavoitusprosessin yhteydessä. Hakija katsoo, että matkailutoimintojen ympärivuotinen kysyntä lisääntyy kaivoksen työllistävän vaikutuksen myötä. Jos toiminnan aikana ilmenee todettavia haittoja, esimerkiksi pölyn tai melun muodossa, on toiminnanharjoittaja yksikäsitteisesti velvoitettu korvaamaan aiheutuneen haitan. Hakija huomauttaa, että kaikki viranomaisten esittämät päästörajat määritetään niin, ettei terveyshaittaa synny. 11.1.2 Ilmapäästöt Yksityishenkilö(t) ar:n muistutuksessa sanotaan, että kaivosyhtiön ja konsulttiensa antamat selvitykset ilmansaasteista, niiden sisällöistä ja leviämisestä ovat puutteelliset, vähättelevät ja suurelta osin totuutta vääristävät ja vaatisivat uutta ja puolueetonta selvitystä. Hakijan vastine: Kaivokselta muodostuu ilmapäästöinä pölyä, räjäytysten kaasupäästöjä, liikenteen pakokaasupäästöjä sekä energiantuotannon savu- ja kasvihuonekaasuja. Pölymallinnuksia on tehty Ramboll Finland Oy:n toimesta kaavoitusprosessin yhteydessä. Mm. ympäristölupahakemuksen vastineen (14.3.2018) liitteenä C, on Rambollin esittämät toiminnan aikaiset leviämislaskelmat pölylle. Lämpölaitoksen savukaasupäästöt on mallinnettu vuonna 2013, eivätkä suunnitelmat ole muuttuneet. Kokonaisilmastopäästöt on laskettu lupahakemuksen yhteydessä ja arviointi tarkennetaan, kun kuljetusten ja työkoneiden konetyypit on varmistettu. Luke mainitsee lausunnossaan, että hakija ei ole ilmoittanut tarkemmin mistä hankkeen kasvihuonepäästöjen luvut koostuvat. Hakemuksen taulukoita 4-3, 4-5, 4-6, 4-7 tarkastelemalla päästöjen yhteenlaskettu summa on hakijan ilmoittamaa kokonaispäästöjen alarajaa suurempi, mistä johtuu? Myös räjäytyksistä aiheutuvat päästöt, rikasteen kuljetuksesta täysperävaunuyhdistelmillä, kemikaaleista aiheutuvat päästöt, sähkönkulutuksesta ja maankäytön muutoksista aiheutuvat päästöt tulee huomioida. Entä sähkökäyttöisten koneiden hiilidioksidipäästöt? Kokonaisilmastopäästöjen arvioinnin tarkennus pitäisi tehdä. Hakijan vastine: Hakija muistuttaa, että rikastetta on tarkoitus viedä Rautuvaarasta lähtökohtaisesti rautateitse. Kokonaisilmastopäästöjen tarkkaa arviointia tehdään, kun konetyypit on varmistettu. Kuljetusten ja työkoneiden CO2-päästöt lasketaan keskimääräisellä kuljetusmatkalla

sekä työkoneiden polttoaineen kulutustietoja hyödyntämällä. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan käytettävälle sähköntuotantomuodolle. Maankäytön muutoksen päästöt voidaan laskea vertailemalla alueen olemassa olevan puumäärän ja muun kasvillisuuden, tulevan maankäytön kanssa. Lisäksi huomioidaan räjäytyksien päästöt ja kemikaalipäästöt. 45 11.1.3 Maisema Ramboll on laatinut vastauksia maisema-aiheisiin kysymyksiin. Kysymykset ja vastaukset esitetään liitteessä G. 12 TARKKAILU 12.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -yksikkö edellyttää tarkkailuohjelmaan tarkennuksia. Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) mukaisesti Hannukaisen kaivoshankkeen vesipäästö- ja vesistötarkkailuun on sisällytettävä lyijy, kadmium ja nikkeli (asetuksen liite 1, kohta C2). Asetuksen mukainen tarkkailun tiheys on kerran kuukaudessa, vähintään 12 kertaa vuodessa. Myös elohopealle, jolle on säädetty laatunormi ahvenelle, tarkkailutiheys on vähintään kerran vuodessa. Lisäksi kaivannaisjätteiden hallinnan BAT-päätelmissä on asetettu toimialakohtaisia enimmäispäästötasoja, jolloin kyseisten aineiden päästöjä vesiin on tarkkailtava siten, että niitä voidaan verrata BAT-päätelmien mukaisiin päästötasoihin. Lisäksi ympäristöja luonnonvarat yksikön lausunnon mukaan Muoniojokeen johdettavien vesien toksisuutta on tarpeen tarkkailla säännöllisillä toksisuustesteillä, joita on mm. valobakteeri, viherlevä ja vesikirpputestit. Myös muita menetelmiä tulee selvittää ja ottaa käyttöön mahdollisuuksien mukaan niin purkuvesien laadun kuin mahdollisten ympäristövaikutusten arvioinnissa. Hakijan oma-aloitteisuus on tärkeää. ELY-keskus huomauttaa myös, että tarkkailusuunnitelman tulee kattaa laskeutusaltaiden sakan seuraamisen ja poistamisen. ELY-keskus edellyttää hakijalta tarkempaa selvitystä pohjaveden tarkkailun toteuttamisesta. Selvityksessä on kuvattava tiedot pohjaveden tarkkailupaikkojen määrästä ja sijainnista, valintaperusteista (kuten geofysikaaliset mittaukset), pohjavesiputkien rakenteesta, asennussyvyydestä ja asennustavasta. ELY-keskus pitää hakijan esittämää tarkkailutiheyttä sekä pinnankorkeuden että laadun osalta riittämättömänä, jotta tarkkailun avulla saataisiin kattavasti selville toiminnan vaikutukset pohjaveden korkeuteen ja laatuun. Vertailun vuoksi ELY-keskus mainitsee, että Lapin alueen suurimmilla kaivoksilla pohjaveden laatua ja korkeutta tarkkaillaan neljä kuusi kertaa vuodessa. Lisäksi kaivoksella, jossa ruhjeiden merkitys pohjaveden pinnan alenemisessa on tunnistettu merkittäväksi, pinnankorkeutta seurataan kuukausittain. GTK huomauttaa lausunnossaan, että kokonaissulfaattikuormitus Muonionjokeen kasvaa täydennyksen (8.6.2018) mukaisesti tasosta 4000 t/v tasoon 5000 12000 t/v. Koska hakijan mukaan aineiden toksisia yhteisvaikutuksia ei voida kokonaan sulkea pois, GTK:n mukaan säännöllisen tarkkailun tulee olla kattavaa. Muonionjokeen johdettavien käsiteltyjen talousvesien ja kaivoksen jätevesien sekoittumisen

yhteisvaikutusta Muonionjoessa tulisi arvioida etukäteen ja sisällyttää tarkkailusuunnitelmaan. Luke toteaa, että hakemuksen tiedot suunnitellusta ympäristövaikutusten tarkkailusta ovat riittämättömät. Suunnitelman tulisi olla yksityiskohtaisempi ja ohjelman tulisi sisältää myös kuvauksia ympäristövaikutusten välittömistä ehkäisemis- ja lieventämistoimista. Tarkkailuohjelman tulisi olla nopeasti reaktiivinen, jotta esimerkiksi päästötarkkailussa havaittujen suurten pitoisuuksien pohjalta voidaan vesistötarkkailussa kerätä perusseurantaa täydentävää aineistoa. Luonnonvarakeskus toteaa lisäksi, että esitettyjen tietojen perusteella pohjaveden pinta voi alentua kaivostoiminnan johdosta suunnitelmissa esitettyä laajemmilla alueilla. Äkäs- ja Niesajoen vesistöjen virtaamamuutoksia tulisi siten seurata kattavasti. Pohjavesivaikutuksia tulisi erityisesti seurata. Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunnan mukaan hakija tulisi velvoittaa liittymään Tornion-Muonionjoen yhteistarkkailuun, mikäli ympäristölupa myönnetään. Yksityishenkilö(t) ag on esittänyt kysymyksiä Niesajoen, Muonionjoen ja Äkäsjoen päästömittausten tekemisestä: mitä mittaukset ovat, mikä riippumaton taho mittaukset tekee ja kuka tiedottaa mittauksista julkisuuteen. Hakijan vastine: Ympäristölupahakemuksessa (17.2.2016) on esitetty pinta- ja pohjaveden tarkkailusuunnitelman pääpiirteet ja tarkkailusuunnitelmaa päivitetään ja tarkennetaan myöhemmässä vaiheessa projektin suunnittelun tarkennuttua. Tarkkailu suunnitellaan huomioiden kaivoksen lupamääräykset sekä muut toiminnan luonteeseen liittyvät olennaiset seikat. Ohjelma esitetään hyväksyttäväksi Lapin ELY-keskuksen ympäristönsuojeluyksikölle ja kalatalousyksikölle ennen rakentamistöiden aloitusta. Tarkkailu kohdistuu kaikkiin vesistöihin, joissa kaivostoiminnan vaikutuksia voidaan arvion mukaan havaita (ml. Niesajoki, Äkäsjoki ja Muonionjoki). Ohjelman teossa huomioidaan lausuntojen ja muistutusten antajien kommentit oleellisin osin. Lapin ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -yksikön edellyttämät haitallisia ja vaarallisia aineita sekä BAT-päätelmien koskevat tarkennukset lisätään ohjelmaan. Toksisuustestaukset sisällytetään ohjelmaan ja sopivat menetelmät valitaan tarkkailusuunnitelman päivityksen yhteydessä. Poikkeustilanteiden tarkkailu sekä laskeutusaltaiden sakan seuraaminen ja poistaminen huomioidaan ohjelman päivityksessä. Tarkkailussa käytetään sertifioituja näytteenottajia, analyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa ja tarkkailun raportoinnista vastaa tehtävään perehtynyt asiantuntijajoukko. Hannukainen Mining Oy valitsee tarkkailun toteuttajan tarkkailuohjelman hyväksymisen jälkeen siinä vaiheessa projektia, kun tarkkailun järjestäminen tulee ajankohtaiseksi. Ympäristöluvitetun toiminnan velvoitetarkkailun tulokset ovat lähtökohtaisesti julkisia. Kuvaus ympäristövaikutusten ehkäisemis- ja lieventämistoimista on esitetty ympäristölupahakemuksen kappaleissa 18 ja 20. 46

13 SULKEMINEN 47 13.1 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Lapin ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että hakijan tulee tarkemmin kartoittaa ja arvioida pintarakennemateriaalin saatavuus eri jätealueille. Esimerkiksi maa-aineksen kuljetukset voivat nostaa hyvinkin merkittävästi sulkemiskustannuksia. Hakijan vastine: Pintarakennemateriaalina tullaan käyttämään mahdollisimman paljon kaivosalueelta tuotannon aikana kaivettavaa maa-ainesta. Tämän aineksen laatua tullaan tarkkailemaan maanpoiston yhteydessä ja sulkemisrakenteisiin soveltuvat ainekset tullaan läjittämään suunnitelmallisesti jatkokäyttöä ajatellen. Hakija pyrkii tekemään sulkemistoimia myös tuotannon aikana, kun se on mahdollista, jolloin vältetään ainesten tarpeetonta läjittämistä. Yksityishenkilö(t) ap toteaa hakijan mainitsevan, että kaivokselta ei johdeta mitään vesiä "tuotantoaikana" Äkäs-, Kuer- tai Valkeajokeen. Entä tuotantoajan ulkopuolella? Hakijan vastine: Hakija tulkitsee muistuttajan kommentin viittaavan sulkemisen jälkeiseen aikaan. Hankkeen alustava sulkemissuunnitelma on toimitettu täydennyksen (11.11.2016) yhteydessä. Sulkemissuunnitelmaa täydennetään koko toiminnan ajan. Toiminnan jälkeen toiminta-alueilta johdetaan valumavesiä lähivesistöihin, kun vesien laatu on sellainen, ettei niistä aiheudu haittaa vesieliöstölle. Luke esittää, että luvan myöntämisen ehdoksi pitää kirjata, että kaivoksen sulkemisen jälkeen rikastusvesien pumppausta Muonionjokeen on jatkettava, kunnes suotoveden laatu on palautunut sellaiseksi, ettei se laskettuna Niesajokeen aiheuta haittaa vesieliöstölle. Yksityishenkilö(t) ae esittää myös, että päästöt vaarantavat Niesajoen veden laadun, hakemuksen mukaan erityisesti kaivoksen elinkaaren loppupuolella. Vedet tulee puhdistaa koko kaivoksen toiminta-ajan niin, ettei nykyinen veden laatuluokitus tule muuttumaan. Hakijan vastine: Vesienkäsittely ja käsitellyn veden johtaminen Muonionjokeen jatkuu, kunnes voidaan siirtyä turvallisesti ns. sulkemisen jälkeiseen tilaan. Sulkemisen jälkeisessä tilassa peittorakenteet ovat valmiit ja vettä suotautuu kaivannaisjätteeseen ja siitä ulos enää hyvin vähän. Sulkemistyön aikana lähestytään vähitellen myös tilaa, jossa altaille rikastushiekan mukana aiemmin pumpatut prosessivedet ovat pääsääntöisesti korvautuneet sadevedellä ja uusi huokosvesi saavuttaa tasapainotilan rikastushiekan kanssa. Ajankohta, jossa siirtyminen sulkemisen jälkeisen vesienhallintakäytäntöön on turvallista, varmistetaan tarkkailun avulla. 14 SUOJELUKOHTEET, ELÄIMET, KASVIT 14.1 Hankkeen päivitetyt vaikutukset linnustoon Sotkavuoman suoalue on koko Rautuvaaran alueen arvokkaimpia linnustokohteita, erityisesti sen monipuolisen suolinnuston ansiosta. Hankkeen mahdolliset rakentamisen aikaiset vaikutukset Sotkavuoman alueen suolinnustoon voivat olla suoria,

kaivostoimintojen rakentamisen aiheuttaman elinympäristöjen katoamisen ja häiriöiden (melu ym.) kautta, tai epäsuoria, suon vesitalouden muutoksen (kuivumisen) tai pölyn leviämisen kautta. Mahdollisia toiminnan aikaisia vaikutuksia ovat rikastustoiminnan aiheuttamat häiriöt ja junaliikenteen aiheuttama törmäysriski ja häiriöt. Ympäristölupahakemuksessa esitetty pesimälinnustoon kohdistuvien vaikutusten arviointi on tehty perustuen muun muassa aiemman vesienhallintasuunnitelman (ympäristölupahakemuksen liite 8) liitteenä olleeseen, 30.10.2015 päivättyyn dokumenttiin rakentamisenaikaiset vesienkäsittelyjärjestelmät, jonka mukaan teollisuusalueen rakentamisenaikaiset kuivatus- ja pintavedet johdetaan Sotkavuomalla sijaitsevalle pintavalutuskentälle (Kuva 14-1, vasemmalla). Kyseinen liite on päivitetty 14.3.2018 toimitetun vastineen yhteydessä ja nykyisessä suunnitelmassa pintavalutuskenttä sijaitsee Sotkavuomasta itään hankealueella (Kuva 14-1, oikealla). Sotkavuomalle ei tule kohdistumaan muuta rakentamista kuin teollisuusalueen eteläosa aivan suon pohjoisosaan ja suon läpi kulkevan junaradan mahdolliset rakennus- ja parannustoimenpiteet. 48 Kuva 14-1. Ote vesienhallintasuunnitelman liitekartasta vuonna 2015 ja 2018. Vasemmalla näkyvät alkuperäiset rakentamisen ajan vesienkäsittelyjärjestelmät vuoden 2015 kartasta, ja oikealla vastineen (14.3.2018) yhteydessä päivitetty suunnitelma samasta alkueesta. Sotkavuomalle suunniteltiin alun perin (2015) rakentamisen ajan pintavalutuskenttää (ruskea). Tämä on sittemmin siirretty itään, kaivospiirialueelle. Sotkavuoman alueella rakentaminen ulottuu siis vain marginaalisesti itse suoalueelle, joten elinympäristön häviämisen vaikutukset suolinnustoon ovat korkeintaan vähäiset. Epäsuorat vaikutukset kuivumisen seurauksena ovat niin ikään korkeintaan vähäisiä, koska rakentamisesta ja toiminnasta ei aiheudu merkittäviä muutoksia pohjavedenpinnan tasoon (lupahakemuksen kappale 7.4). Suolinnustolle voi aiheutua rakentamisen ja toiminnan aikaisia häiriövaikutuksia melun ja pölyn leviämisen ja ihmistoiminnan aiheuttaman häirinnän sekä junaliikenteen kautta.

Kaivoksen toiminnan aikainen rikastustoiminnan melu ja junaliikenteen aiheuttama häiriö karkottavat todennäköisesti lintuja teollisuusalueen lähistöltä suoalueen pohjoisosasta ja junaradan välittömästä läheisyydestä, mutta vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi, sillä suoalue säilyy valtaosaltaan suolinnustolle kelvollisena pesimäympäristönä. Pölypäästöjen haittavaikutukset ovat tyypillisesti selvimmin havaittavissa hankealueen välittömässä läheisyydessä, joten myös pölyn osalta haittavaikutukset rajoittuvat todennäköisesti Sotkavuoman pohjoisosiin, eivätkä kokonaisuutena ole kuin korkeintaan vähäisiä. YVA-menettelyn aikaisten linnustoselvitysten mukaan Sotkavuomalla pesivien kahlaajien, soiden tyyppilajien (Väisänen ym. 1998 mukaan) ja muiden uhanalaisten ja häiriölle alttiiden lajien parimäärät ovat kokonaisuudessaan melko pienet (Taulukko 14-1), kun huomioidaan koko maan pesimäkanta, joten kokonaisuutena hankkeen ei arvioida aiheuttavan mainituille lajeille populaatiotason muutoksia tai suojelutason heikkenemistä. Taulukko 14-1. Sotkavuoman alueella pesivät uhanalaiset lajit (Lehikoinen ym. 2019), häiriölle alttiit lajit, kahlaajat ja soiden tyyppilajit maksimiparimäärineen. 49 Laji Parimäärä (maksimi) Suojelutaso Laji Parimäärä (maksimi) Suojelutaso Metsähanhi 5 VU, KV, S Hiiripöllö 4 EU Metso 2 EU, KV Palokärki 1 EU Teeri 1 EU, KV Pohjantikka 1 EU, KV Kanahaukka 1 NT Käenpiika 3 NT Kapustarinta 1 EU Keltavästäräkki 8 S Liro 22 NT, EU, KV, S Niittykirvinen 2 S Metsäviklo 1 Leppälintu 16 KV Mustaviklo 7 NT, EU, S Pensastasku 2 VU Valkoviklo 6 NT, KV, S Lapintiainen 1 NT Suokukko 2 CR, EU, S Hömötiainen 3 EN Pikkukuovi 3 KV, S Kuukkeli 2 NT, KV Taivaanvuohi 13 NT Järripeippo 29 NT Jänkäkurppa 2 KV, S Pajusirkku 1 VU Vesipääsky 1 VU, EU, S Pohjansirkku 6 RT Käytetyt lyhenteet: RT = alueellisesti uhanalainen, NT = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut, EN = erittäin uhanalainen, CR = äärimmäisen uhanalainen, EU = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji, KV = Suomen kansainvälinen vastuulaji, S = soiden tyyppilaji. 14.2 Hakijan vastine jätettyihin lausuntoihin ja muistutuksiin Lapin ELY-keskus on luonnonsuojeluviranomaisena antanut lupahakemuksesta lausunnon 3.10.2017. Merkillepantavaa on, ettei yhtiö ole vastineessaan (14.3.2018)

lainkaan käsitellyt lausuntoa eikä myöskään täsmentänyt tai tarkentanut hakemustaan lausunnossa esille tuotujen epäselvyyksien tai puutteiden osalta. Hakijan vastine: Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat yksikön jättämä lausunnon täydennys on jäänyt huomioimatta inhimillisen virheen takia. Lausunto käsittelee luontotyyppi-, lähde, ja linnustoasioita, ja on huomioitu seuraavissa kappaleissa (14.2.1 ja 14.2.2). 50 14.2.1 Lähteet, luontotyypit Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat yksikkö (lausunto 3.10.2017) edellyttää, että Niesajokivarressa sijaitsevia rauhoitetun ja luontodirektiivin liitteen IV (b) lajin lapinleinikin esiintymien tilaa tulee seurata. Lisäksi yksi lapinleinikin esiintymä sijaitsee suunnitellun purkuputken vieressä. Hakijan tulee huolehtia siitä, ettei purkuputken rakentamisella vahingoiteta esiintymää tai muuteta alueen luonnonolosuhteita. Muussa tapauksessa tulee hakea lupaa poiketa rauhoitussäännöksistä. Hakijan vastine: Hakija on teettänyt lapinleinikkien kartoittamista Niesajokilaaksossa purkureitin varrella. Lähin havaittu esiintymä sijaitsee 30 m purkuputken suunnitellulta linjaukselta itään, Sotkavuoman kaakkoispuolella. Esiintymää huomioidaan purkuputken toteutussuunnitelmavaiheessa, jolloin suunniteltu putkilinjaus on tarkoitus siirtää kauemmaksi lapinleinikkiesiintymästä. Purkuputken lähistöllä sijaitsevien lapinleinikkien tilaa voidaan seurata rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat yksikkö sanoo lausunnossaan, että hakijan esittämälle 23 hankealueella suoraan häviävälle ja 18 alenemakartion alueella häviävälle lähteelle on haettava lupaa vesilain 11 2 momentin mukaisen luonnontilaisen lähteen vaarantamiskiellosta poikkeamiselle. ELY-keskus huomauttaa, että ympäristölupahakemukseen olisi ollut selvennyksen vuoksi tarpeen merkitä kartalle lähteet, joiden lähdesammallajit, lähteen ravinteisuustaso ja suoluontotyyppi on kuvattu. Hakijan vastine: Hankealueella ja alenemakartion alueella häviäville 41 lähteelle haetaan vesilain 11 2 momentin mukainen poikkeamislupa luonnontilaisen lähteen hävittämiselle / heikentämiselle. Lupa haetaan ennen rakentamisen aloittamista. Poikkeamisluvan yhteydessä esitetään toimenpiteitä tuhoutuvien lähteiden haittojen kompensoimiseksi. Esim. lähteiden ennallistamista hankealueen ulkopuolelta. ELY:n pyytämä kartta on esitetty kuvassa (Kuva 14-2) alla. Lähteiden ravinteisuustasot on päätelty tiedossa olevien lähteellä esiintyvien sammalten ilmentämän ravinteisuuden sekä lähdettä ympäröivän kuvion luontotyypin perusteella.

51 Kuva 14-2. Hankkeen lähialueen kartoitetut lähteet. Tähdellä merkityt ovat laajemmin kuvattu. Lapin ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat yksikkö tuo tässä yhteydessä esille kompensaatiomahdollisuuden, joka voi olla letto- ja lähdesoiden ennallistamista (suopuuston hakkuuta, ojien tukkimista ja vesitasapainon palauttamista) siten, että kompensaatiokohteen pinta-alan olisi hankealueella tuhoutuvien lettosuoalueiden ja lähteiden määrään nähden 1,5-2 kertainen. Arvokkaimmiksi todettujen lettosoiden lettosaran ja lähteiden vapaaehtoinen kompensaatio parhaimmillaan edistää arvokkaiden suoluontotyyppien säilymistä edustavana. Hakijan vastine: Hannukaisen suunnitellun sivukivi- ja avolouhosalueen alueella esiintyy noin 3 hehtaarin alueella rehevää välipintalettoa (Warnstorfii-letto) Laukupuolijänkkällä sekä lettoisuutta noin 5 hehtaarin alueella Lamunjänkkällä. Rautuvaaran suunnitellun selkeytysaltaan alueella esiintyy noin 1 ha alueella lettorämettä. Lisäksi suunniteltujen toimintojen alueella esiintyy lähteitä ja lähdesoita. Uusimman luontotyyppien uhanalaisarvioinnin (Kontula ym. 2018) mukaan välipintaletot on arvioitu erittäin uhanalaisiksi (EN) sekä Pohjois-Suomessa, että koko maassa. Lettorämeet on arvioitu vaarantuneiksi (VU) sekä Pohjois-Suomessa, että koko maassa. Lähteiköt on arvioitu Pohjois-Suomessa säilyviksi (LC), mutta koko maassa vaarantuneiksi (VU). Uhanalaisten luontotyyppien hävittämisen kompensoimiseksi voidaan suunnitella ennallistamistoimia ojitusten muuttamille tai heikentämille letto- ja lähdesoille. Ennallistamisen tavoitteena on palauttaa ojitettu suo luonnontilaiseksi. Ojien tukkiminen palauttaa vesitasapainon pikkuhiljaa suolle ja suokasvillisuus pääsee