KIRJALLINEN KYSYMYS 580/2005 vp Eturauhassyövän seulontatutkimukset Eduskunnan puhemiehelle Suomessa eturauhassyöpäpotilaita on jo noin 20 000. Eturauhassyöpään kuolee vuosittain noin 800 miestä, ja uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 4 000. Eturauhassyöpä onkin miesten yleisin syöpälaji ja varsin monen ikämiehen kuolinsyy. Lisäksi ennustettavissa on, että väestön ikääntyessä ja miesten eliniän pidetessä eturauhassyöpään sairastuvien miesten määrä tulee entisestään lisääntymään. Eturauhasen tilaa voidaan tutkia verinäytteestä otettavan PSA-arvon avulla. HYKS:n urologin Mirja Ruutun mukaan runsaalla neljänneksellä niistä, joiden PSA-arvo oli 4:n ja 10:n välillä, todettiin syöpää. Kun arvossa mennään yli 10:n, nousi syöpätapausten määrä jopa 60 prosenttiin. Verikoetutkimus onkin edistänyt tautien löytymistä entistä varhaisemmassa vaihessa ja näin parantanut potilaiden ennustetta. Ennuste syövän hoidon purevuudesta eturauhassyövänkin osalta on sitä parempi, mitä aiemmin se havaitaan. Lisäksi hoito tulee paljon halvemmaksi, jos syöpä havaitaan varhain. Eturauhassyövän seulonnan menetelmiä pitää kehittää, jotta säännöllisiin testauksiin päästään nykyistä aikaisemmin. Testaukset voidaan suorittaa työterveyshuollon tai kuntien terveydenhuollon toimesta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä kansanterveysasetuksen muuttamiseksi niin, että sen nojalla ryhdytään 50 vuotta täyttäneiden miesten eturauhassyövän systemaattisiin seulontoihin? Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2005 Mikko Immonen /vas Markus Mustajärvi /vas Säde Tahvanainen /sd Jukka Vihriälä /kesk Timo Seppälä /kok Kari Uotila /vas Mikko Kuoppa /vas Eero Akaan-Penttilä /kok Pentti Tiusanen /vas Matti Kauppila /vas Kimmo Sasi /kok Reino Ojala /sd Matti Kangas /vas Anne Huotari /vas Suvi-Anne Siimes /vas Annika Lapintie /vas Reijo Laitinen /sd Veijo Puhjo /vas Timo Soini /ps Tony Halme /ps Raimo Vistbacka /ps Sari Essayah /kd Versio 2.0
Toimi Kankaanniemi /kd Bjarne Kallis /kd Jouko Laxell /kok Risto Kuisma /sd Tero Rönni /sd Lasse Virén /kok 2
Ministerin vastaus KK 580/2005 vp Mikko Immonen /vas ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Immosen /vas ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 580/2005 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä kansanterveysasetuksen muuttamiseksi niin, että sen nojalla ryhdytään 50 vuotta täyttäneiden miesten eturauhassyövän systemaattisin seulontoihin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä Suomessa kuten muissa länsimaissa. Uusia eturauhassyöpätapauksia todetaan maassamme vuosittain noin 4 200. Vuonna 1997 todettiin 2 800 uutta eturauhassyöpätapausta. Eturauhassyöpä kasvaa hitaasti ja on alkuvaiheessa pitkään oireeton. Oireettomat eturauhassyöpään viittaavat kudosmuutokset ovat varsin yleisiä. Ruumiinavauksissa on noin 30 %:lla yli 50-vuotiaista ja 70 80 %:lla yli 80-vuotiaista todettavissa eturauhassyöpään viittaavia solumuutoksia. Eturauhassyövän luonnollista kulkua on vaikea ennustaa. Noin 80 %:lla niistä potilaista, joilla löydetään eturauhaskapselin sisään rajoittunut syöpä, tauti ei etene 10-vuoden seuranta-aikana lainkaan. Yksi kymmenestä latentista eturauhassyövästä kehittyy kliiniseksi syöväksi. Seulontatutkimuksen tarkoitus on vähentää sairastavuutta ja ennenaikaisia kuolemia toteamalla ja hoitamalla sairauksia varhaisessa, vielä oireettomassa vaiheessa. Syöpäsairauksia seulottaessa on elämänlaadun parantamisen ohella erityisesti tavoitteena kuolleisuuden vähentäminen. Eturauhassyövän seulontamenetelmän tulisi kyetä paljastamaan kasvain sen oireettomassa vaiheessa. Hyvän seulontamenetelmän lisäksi ennusteen parantamiseen tarvitaan tehokas hoitomenetelmä, jolla ei ole merkittäviä sivuvaikutuksia. Seulonnan kustannusten tulee olla asiallisessa suhteessa siihen hyötyyn, joka taudin varhaisella toteamisella saavutetaan. Eturauhassyövän varhaisessa toteamisessa käytetyt menetelmät ovat eturauhasen kliininen tutkiminen, transrektaalinen kaikututkimus ja verikoe, jossa mitataan eturauhasen soluista peräisin olevan prostataspesifisen antigeenin (PSA) pitoisuutta veressä. Kohonneita arvoja tavataan sekä eturauhassyöpätapauksissa että hyvänlaatuisen prostatan liikakasvun yhteydessä. PSA- F/T-laboratoriotestin avulla voidaan osittain arvioida kummasta sairaudesta on kysymys. Eturauhassyövän systemaattiseen seulontaan PSA-verikokeen avulla ei Suomessa ole toistaiseksi ryhdytty, koska ei ole voitu osoittaa, että eturauhassyöpätapausten löytyminen seulonnan kautta vaikuttaisi elämän pituuteen. Radikaalin eturauhassyöpäleikkauksen haittavaikutukset ovat melkoiset. Virtsanpidätyskyky menetetään 7 %:ssa tapauksista. Eriasteisia virtsanpidätyshäiriöitä voi olla jopa joka toisella leikatulla potilaalla. Erektiokyky menetetään 9 75 %:ssa tapauksista riippuen kasvaimen paikallisesta leviämisestä. Erilaisia virtsan kulkua vaikeuttavia kudosten arpeutumisia esiintyy 0,5 9 %:lla leikatuista potilaista. Tauti uusii keskimäärin kolmanneksella leikatuista potilaista ja sen takia joudutaan tehostamaan hoitoa. Ulkoisen sädehoidon haittavaikutukset ovat edellä kuvattua jonkin verran vähäisemmät. Sädehoito saattaa aiheuttaa kuitenkin virtsarakon ja suolen pysyvän oireilevan sädevaurion. Eturauhassyövän seulonnan ongelmat ovat edellä kuvatusti moninaiset. Tällä hetkellä ei tiedetä, löydetäänkö vaaralliset syövät ajoissa eli voidaanko seulonnalla vaikuttaa kuolleisuuteen. 3
Ministerin vastaus Ei tiedetä kuinka paljon ylidiagnosoidaan hitaampaa syöpää, jolla luonnollisesti edetessään ei olisi vaikutusta elinikään. Seulonnalla yksistään on elämänlaatuvaikutuksia, huoli omasta terveydestä lisääntyy. Hoidot ovat raskaita ja niihin liittyy erittäin merkittäviä elämänlaatua heikentäviä sivuvaikutuksia. Näin raskaita hoitoja ei pitäisi tehdä varmuuden vuoksi. Seulonnan kustannusvaikuttavuus on myös selvittämättä. WHO, Kansainvälinen syöpäunioni (UICC) ja lääkäriseura Duodecimin Käypähoito-suositus ovat suosittaneet eturauhassyövän seulonnasta pidättäytymistä, koska meneillään on kaksi suurta satunnaistettua väestötutkimusta, joilla saadaan vastaukset eturauhassyöpäkuolleisuuteen, elämänlaatuun ja kustannuksiin. Väestötutkimuksiin osallistuu USA:ssa 80 000 miestä ja Euroopan omaan tutkimukseen 180 000 miestä. Suomi on ollut mukana viimemainitussa tutkimuksessa vuodesta 1996. Helsingin ja Tampereen seuduilla toteutettavaan tutkimukseen osallistuu 30 000 miestä aktiivisen seulonnan ryhmässä ja 50 000 miestä kontrolliryhmässä. Eurooppalaisen seulontatutkimuksen suomalaisen osan tulokset valmistuvat aikaisintaan vuonna 2008. Tämän jälkeen voidaan luotettavammin arvioida seulonnan edellä kuvattuja etuja ja haittoja. Tällä hetkellä ei ole perusteita määrittää rutiininomaisesti PSA:ta oireettomalta mieheltä. Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4
Ministerns svar KK 580/2005 vp Mikko Immonen /vas ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 580/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Mikko Immonen /vänst m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att ändra folkhälsoförordningen så att man med stöd av den börjar ordna systematisk screening av prostatacancer hos män över 50 år? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Prostatacancer är den vanligaste formen av cancer i Finland liksom i de andra västländerna. Årligen konstateras ca 4 200 nya fall av prostatacancer i vårt land. År 1997 konstaterades 2 800 nya fall av prostatacancer. Prostatacancern växer långsamt och är i begynnelseskedet länge symptomfri. Symptomfria vävnadsförändringar som tyder på prostatacancer är mycket allmänna. Vid obduktioner har man konstaterat att ca 30 % av män över 50 år och 70 80 % av män över 80 år har cellförändringar som tyder på prostatacancer. Det är svårt att förutsäga prostatacancerns naturliga förlopp. Hos ca 80 % av de patienter som har cancer som begränsar sig till prostatakapseln fortskrider sjukdomen inte alls under en uppföljningstid på tio år. Ett fall av tio av latent prostatacancer utvecklas till klinisk cancer. Syftet med screeningundersökningarna är att minska prevalensen och fallen av för tidig död genom att konstatera och behandla sjukdomarna i ett tidigt, ännu symptomfritt skede. Vid screening av cancersjukdomar strävar man vid sidan av förbättrad livskvalitet till minskad dödlighet. Metoden för screening av prostatacancer borde kunna avslöja tumören i det symptomfria skedet. En förbättring av prognosen förutsätter vid sidan av en god screeningmetod även en effektiv behandlingsmetod utan betydande biverkningar. Kostnaderna för screeningen bör stå i ett korrekt förhållande till nyttan av ett tidigt konstaterande av sjukdomen. Metoderna som används för att konstatera prostatacancer i ett tidigt skede är klinisk undersökning av prostatan, transrektal ultraljudsundersökning och blodprov, där man mäter blodets halt av prostata-specifik antigen (PSA) som härstammar från prostatacellerna. Förhöjda värden påträffas såväl vid prostatacancer som vid godartad prostataförstoring. Med hjälp av laboratorieprovet PSA-F/T kan man delvis avgöra vilkendera sjukdomen det är fråga om. I Finland har man tills vidare inte inlett en systematisk screening av prostatacancer med hjälp av PSA-blodprov eftersom det inte har kunnat påvisas att konstaterande av prostatacancerfall genom screening skulle inverka på livslängden. Biverkningarna av en radikal prostatacanceroperation är betydande. Urinkontinensen går förlorad i 7 % av fallen. Olika grader av urininkontinens uppträder t.o.m. hos varannan opererad patient. Erektionsförmågan går förlorad i 9 75 % av fallen beroende på tumörens lokala spridning. Olika sorter av ärrbildning i vävnaderna som försvårar urinens flöde förekommer hos 0,5 9 % av de opererade patienterna. Sjukdomen återkommer i medeltal hos en tredjedel av patienterna och därför måste behandlingen effektiveras. Biverkningarna av en utvändig strålbehandling är något lindrigare än det som beskrivs ovan. Strålbehandlingen kan dock orsaka bestående strålningsskador på urinblåsa och tarm. Problemen med screening av prostatacancer är många. För tillfället vet man inte om man hittar 5
Ministerns svar de farliga cancerfallen i tid, alltså om man kan inverka på dödligheten genom screening. Man känner inte till hur mycket man överdiagnostiserar långsammare cancer som, då den fortskrider normalt, inte har någon inverkan på livslängden. Screeningen i sig har en inverkan på livskvaliteten, då oron för den egna hälsan ökar. Behandlingarna är tunga och hänger samman med mycket betydande biverkningar som försämrar livskvaliteten. Såpass tunga behandlingar bör inte utföras för säkerhets skull. Man har inte heller utrett screeningens kostnadseffektivitet. WHO, Internationella cancerunionen (UICC) och Duodecims Gängse vård -rekommendationer har rekommenderat att man avstår från screening av prostatacancer eftersom två stora randomiserade befolkningsundersökningar pågår. De väntas ge svar gällande dödligheten i prostatacancer, livskvaliteten och kostnaderna. I befolkningsundersökningarna deltar ca 80 000 män i USA och 180 000 män i Europas egen undersökning. Finland har deltagit i sistnämnda undersökning från 1996. Undersökningen genomförs i trakterna kring Helsingfors och Tammerfors och består av 30 000 män i gruppen för aktiv screening och 50 000 män i kontrollgruppen. De finländska resultaten från den europeiska screeningundersökningen blir klara tidigast 2008. Efter det kan man mer tillförlitligt bedöma screeningens ovan nämnda för- och nackdelar. För tillfället finns det ingen anledning att rutinmässigt bestämma PSA-värdet hos en symptomfri man. Helsingfors den 22 juni 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6