1 EilaAnttila WETTERHOFFINVÄRIKKÄÄTTAITEILIJAT FredrikaWetterhoffinperustamaTyökoulualoittitoimintansaHämeenlinnassavuonna1885. Kudottujenkankaidenvalmistamisestatulipiankoulunkeskeisintuotannonala,jasiellävalmistettujakankaitaalkoivattilataniinerilaisetlaitoksetkuinyksityisetihmisetkin.Aluksi kankaidenmallitperustuivatperinteisiinsuomalaisiinjasuomalais ugrilaisiinkudottujen kankaidenmalleihin.ulkomaisiavaikutteitamalleihinsaatiin1890 luvulla,kunsaksalainen CarlNeutuliWetterhoffinTyökouluunkutomomestariksijatoimukanaanomatmallikirjansa. Varsinainentaiteellinenmalliensuunnittelualkoivasta1900 luvuntaitteessajugend tyylin myötä.siitälähtienonwetterhoffillatoiminutpitkäsarjalahjakkaitataiteilijoita aluksipiirustuksenopettaja suunnittelijoina,sittemmintalonkanssayhteistyössätoimineinaulkopuolisinataiteilijoina joidentyöntuloksenasyntyneetkorkeatasoisettekstiilitovatsaaneet osakseensuosiotajatunnustustaniinjulkisuudessakuinyksityistenkuluttajienkinpiirissä. ILMAHIRN jugend tyylintaitaja IlmaCharlottaHirnsyntyiHelsingissä17.8.1870. HänkäviKristiinankaupungintyttökoulun,josta saipäästötodistuksen1887,jaopiskelisenjälkeen HelsinginjaPorvoontalouskouluissa.Työvuoden 1895 96hänolioppilaanaPorvoon kutomakoulussajajatkoiopintojaansyksyllä1896 HämeenlinnassaFredrikaWetterhoffin Työkoulussa,jostavalmistuiopettajaksijoulukuussa1897.SeuraavanasyksynäIlmaHirnsai opettajanpaikantyökoulustajaolisiinätoimessa syksyyn1904.tänäaikanahänolikahtenatalvena 1902 1904TukholmanTeknillisessäkoulussa suorittamassapiirustuksenopettajakurssia. OpintomatkojaIlmaHirntekiRuotsiinjaNorjaan 1901,Pariisiin1908 09sekäEestiin,Belgiaanja Hollantiin.HäntoimiKäsiteollisuus lehden uskollisenaavustajana yhtenäsen luotettavimpanaturvana jolehdenensimmäisestäilmestymisvuodesta1907alkaenja laativuosienvarrellasiihenlukuisiatekstiilimalleja. Kuva1.IlmaHirn (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)
2 1900 luvunensimmäinenvuosikymmenolijugend tyylinaikakautta,jasemerkitsimurrosta suomalaisessatekstiilisuunnittelussa.kansanomaisten,pääosingeometristenmalliensoveltamisestasiirryttiinvapaittenjataiteellisestiitsenäistenmalliensuunnitteluun.jugend tyyliin sisältyivahvasuomalaiskansallinensuuntaus,janiinpäajankäsityömalleissapyrittiinluomaanuutta,myöskotimaiseenkasvi jaeläinmaailmaanpohjautuvaaornamentiikkaa.wetterhoffinalkuaikojen,1800 luvunlopun,mallisuunnittelueiollutvieläollutvarsinaisestiuuttaluovaa,vaanperinteistensuomalaistenjaulkomaistenmalliensoveltamista.jugend tyylin toteuttaminenkoettiinwetterhoffillaniinvaativaksi,ettäpiirustuksenopetustapäätettiin lisätä.ilmahirnin,jokatoimikoulunpiirustuksenopettajana1898 1904,suunnittelemattekstiilitovatWetterhoffinTyökoulunvarhaisimpiajugend tyylinmukaisiamalleja. IlmaHirninpiirtämiätekstiilienluonnoksiajatyöpiirroksiaonsäilynytWetterhoffintekstiilikokoelmissa8kappaletta.Mallientyylionselkeästijugendia,jaornamenttienkasviaiheet ovatsekoituskoti jaulkomaisialajeja.väreinäonajalletyypillisestitummanvihreääjapunaruskeaa.malleissaonmm.mattoja,kutennokkosenlehtiaiheinenmattojokaoliesilläkuopion koti teollisuusnäyttelyssävuonna1906,sekäryijy,jokaonedelleenwetterhoffoy:ntuotevalikoimassa Jugend nimisenä. Kuva2.IlmaHirninsuunnittelema Jugend ryijy.(kuva:wetterhoffoy) Syksyllä1904IlmaHirnlähtikudonnan japiirustuksenopettajaksityttöjen ammattikouluunhelsinkiin.kutomaosastoeikuitenkaankoulussamenestynyt,jotenselakkautettiinparinvuodentoiminnanjälkeen,muttapiirustuksenopetustahänsaikoulussajatkaa.samanaikaisestihänvuosina1905 1921johtiSuomenYleisenKäsiteollisuusyhdistyksenmallikutomoa,josta toimitettiintilauksestapuku,ikkunaverho,huonekalu,pöytäliina ym. kankaidenmallejakotiteollisuuskouluihin,kansanopistoihinsekäyk
3 sityishenkilöille,janiitäjulkaistiinmyöskäsiteollisuuslehdessä.varojenpuutteessamallikutomosiirtyi1919 valtionylläpitämäksi,jasentoimintalakkautettiin vuoden1922alustasiihenasti,kunnessesaatiin siirrettyähämeenlinnaanwetterhoffintyökoulun yhteyteen,missäsentoimintakäynnistyiuudelleen 1929. IlmaHirntoimivuodesta1920alkaenkutomaopettajana Helsinginkäsityökoulussa.Mallikutomon lakkauttamisenjälkeenhänottimallitilauksiaedelleen vastaanomissanimissään. IlmaHirnelipitkänelämän, hänkuolivasta3.5.1966. Kuva3.IlmaHirninilmoitusKäsiteollisuus lehdennumerossa 2/1922(takasivu). HELGABLOMQVIST kasviaiheisiatekstiilimalleja HelgaBlomqvisttoimipiirustuksenopettajanaFredrikaWetterhoffinTyökoulussavuosina 1903 06.EnnenHämeenlinnaantuloaanhänoliopiskellutmm.NääsinkäsiteollisuusopettajaseminaarissaRuotsissakesällä1902,yhdessäAdèleLojanderinkanssa.WetterhoffiltalähdettyäänHelgaBlomqvisttoimipiirustuksenopettajanaPietarsaaressasekäpiirtäjänäTeollisuus O.Y.:ssä.MyöhemminhänmuuttiYhdysvaltoihinjaasuiainakin1930 luvullanewyorkissa. HelgaBlomqvistinpiirtämiätekstiililuonnoksiaja työpiirustuksiaonwetterhoffintekstiilikokoelmissa7 kappaletta.mallitovatedelleenjugendtyylisiä,janiiden aiheetovatperäisinkasvienmuodoista joukossaonmm. sinivuokkoja,iiriksiäjaunikkoja.väreinäonvihreää,ruskeaa japunaista.blomqvistinmallejaonmyöspainetussa Koristemalleja kirjassa,jokasekinontallella tekstiilikokoelmissa.lisäksikokoelmissaonhelga Blomqvistinkäytössäollutkäsinkirjoitettusaksankielinen kudontamallikirja MusterbuchfürGewebe,jokasisältää kangastilkkujajakankaidenrakennepiirroksia siihen aikaaneivieläollutolemassasuomenkielisiäkudonnanja sidosopinkirjoja.tallellaonmyösryijytekniikalla valmistettutyyny,jonkaonhelgablomqvistinunikkomallin mukaantehnythelmigrönlund,wetterhoffinvuosien1897 1919kudonnanopettaja. Kuva4.HelgaBlomqvistinsinivuokko aiheinentekstiilimalli. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)
4 MAXFRELANDER arkkitehtitekstiilisuunnittelijana MaxGeorgFrelandersyntyiHelsingissä23.4.1881javalmistuiarkkitehdiksivuonna1903. Hänsuunnittelijulkisiarakennuksia,kutenkansallisromanttisenHelsinginTyöväentalonyhdessäKarlLindahlinkanssa,moniajugendtyylisiäasuinkerrostalojajahuviloitasekäomakotitalojenrakennustyyppejä.Hänolimyössisustus jahuonekalusuunnittelija,jatoimitaideteollisuuskeskuskoulussahuonekalukompositionopettajanavuodesta1909.ainakin1930 luvullahänelläoliomaarkkitehtitoimistohelsingissä.hänkuoli29.1.1949. MaxFrelandertoimiFredrikaWetterhoffinTyökoulunpiirustuksenopettajanavuosina1906 07.Syysiihen,miksitoimeenvalittiinarkkitehti,eioletiedossa,muttatavallaansetuntuuhyvinluontevalta:Wetterhoffillavalmistettiinhyvinpaljonsisustustekstiilejä,jajugend ajan henkeenkuuluimyöstiettykokonaisarkkitehtuurinajatus.wetterhoffinjafrelanderinyhteys saattoisyntyäkuopiossavuonna1906järjestetynkotiteollisuusnäyttelynpuitteissa:näyttelynkomissaareinaolivatarkkitehditarmaslindgrenjamaxfrelander.tapahtumaolimelkoinenvoimainponnistus,silläesilläoli25.000esinettänoin3.000näytteilleasettajalta WetterhoffinTyökouluyhtenäniistä.Näyttelyntarkoituksenaolituodaesillemaammekotiteollisuudenosaamisentasojaesteettinentila. WetterhoffintekstiilikokoelmissaontallellamuutamiaMaxFrelanderintekemiksiotaksuttuja tekstiilientyöpiirustuksiasekäyksihänensuunnittelemansaryijytekniikallatoteutettutyynynpäällinen.mallit ryijy,matto,tyyny,kangas ovatjokojugendtyylisiätaigeometrisiaja väreiltäänvoimakkaita. Kuva5.MaxFrelanderinsuunnittelemajasigneeraamamattomalli. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)
5 AINOKEINÄNEN piirustuksenopettajajamallisuunnittelija HelmiAinoKeinänen(myöh.Keinänen Baeckman) syntyihelsingissä18.4.1883taiteilijak.p.keinäsen tyttärenä.hänsaipäästötodistuksenhelsinginsuomalaisesta tyttökoulusta1899.hänvalmistuihelsinginkäsityökoulun opettajatarosastolta1901,toimisamankouluntaideompelun vt.opettajana1904jaauskultoihelsinginsuomalaisessa tyttökoulussa1907.ainokeinänenopiskelitaideteollisuuskeskuskoulunylemmälläosastolla,mistähänvalmistui vuonna1907,sekäyksityisoppilaanasuomen Taideyhdistyksenpiirustuskoulunkuvanveisto osastolla, mistäsaipäästö todistuksen1907.vuosina1907 1908hän opiskelisaksassadresdenissäköniglichesachsische Kunstgeweberschule(Saksinkuninkaallinen taidekudontakoulu). Kuva6.TopiVikstedtinpilapiirros AinoKeinäsestä: AinoKeinänen, koristetaiteilijajahämeenlinnan käsityökoulunkonstinjohtajatar.(kuva PekkaSuhosen kirjastaeivainmuodonvuoksi.suomen Taideteollisuusyhdistys125) Vuonna1908AinoKeinänenmuuttiHämeenlinnaan,missähäntoimisuomalaisenyhteiskoulunpiirustuksenopettajana1908 09.HämeenlinnanYhteiskoulunedeltäjä,Hämeenlinnan suomalainentyttökoulu,oliperustettuvuonna1878,kunhämeenlinnannormaalilyseonopettajatolivattyytymättömiäkaupunginkouluoloihin:hämeenlinnassaolisilloinkaksiruotsinkielistätyttökoulua,muttatytöilläeiollutmahdollisuuttakäydäoppikouluasuomenkielellä. 1900 luvunalussayhteiskouluajatusalkoisaadahämeenlinnassasuurtakannatusta,janiinpäsuomalainentyttökoulumuuttuiyhteiskouluksi1904. Vuonna1908AinoKeinänensiirtyiyhteiskoulustapiirustuksenopettajaksijamalliensuunnittelijaksiFredrikaWetterhoffinTyökouluun,jatässätoimessahänjatkoivuoteen1917.SamaanaikaanhänopettiperspektiivipiirustustaTaideyhdistyksenpiirustuskoulussavuosina 1912 16.Hänolivuoden1911syksylläperustamassaSuomenkoristetaiteilijainliittoa,joka saimyöhemminnimenornamo. AinoKeinänenilmeisestionnistuipiirustuksenopettajantyössäänWetterhoffillahyvin.Kun kotiteollisuustarkastajavuonna1909kävikoulullajajakoimoitteitaopetuksentasosta,sai piirustuksenopetuskuitenkinkiitosta: Piirustuksenopetus,jokatänävuonnaonollutneiti AinoKeinäsenkäsissä,onhyvälläkannalla.Luonnonaiheitakäyttäenonedistyttyhelpommastavaikeimpaan,vieläpäeräitäoppilaittensommitteluistasaatettukudotuiksikin.Se,ettei neitikeinänenainakaantoistaiseksiolekudonnantekniikkaansyvällisemminperehtynyt, eikäpiirustuksenjakudonnanopetusmuutenlaitoksellaolelähemmässävuorovaikutuksessa
6 keskenään,lieneeetupäässävaikuttanutsiihenetteiomatekoistenmallienkokeiluaole enemmältisaatettukäytäntöön. AinoKeinäneneiollutainoaaikakaudentekstiilisuunnittelija,jokaeiollutsaanutTaideteollisuuskeskuskoulussamitäänvarsinaistatekstiilitaiteilijan koulutusta.tekstiilitaiteenopetuskäynnistyisiellävirallisestivastavuonna1929jaensimmäisetkangaspuutolivatilmestyneetkouluntiloihinvasta1920 luvunalussa. PiirustuksenoppimääräWetterhoffinTyökoulussaoliAinoKeinäsenopettajakaudellaesimerkiksilukuvuonna1911 12seuraavanlainen: Iluokka(6tuntiaviikossa).Piirrettykasveja luonnonmukaan.väritasoitteluajavärittelyharjoituksia.värioppiselitetty.yksinkertaisia sommitteluharjoituksia.maalattuvesiväreillä.iiluokka(6tuntiaviikossa).luonnonmukaan onpiirrettykasveja,höyheniä,perhosiaym.sommiteltumallejaerikutomistapojavarten. Mallinsuurentamistajapienentämistä.Värittelyharjoituksia.Vesivärejäkäytetty. WetterhoffintekstiilikokoelmissaonnoinsataviisikymmentäAinoKeinäsentekstiilimallisuunnitelmaa,useimmattyöpiirustuksina:mattoja,verhoja,raanuja,pöytäliinoja,damasteja sekäontelo jakuvikaskankaita.tyyliltäänneedustavatjugendiataigeometrisiamalleja, muutamissaonitämaisvaikutteisiakuvioita.nemallit,joidenväritonannettu,ovatsävyiltään voimakkaita.varsinkinkiintopujotus janukkamattojensuunnitelmissaonvoimakkaatvärit jamonissarunsastaornamenttikuviointia.malleillaeivieläoleerityisiänimiä,muttajotkut niistäonnimettyilmeisestitilaajanmukaan,kuten Hedmaninpöytäliina tai Labbartinservietti.Wetterhoffintämänkaudentilauskirjoissakaanmalleillaeiolenimiä,vaanniihinviitataansuunnittelijannimellä,kutenesimerkiksi 4mhuonekalukangasta,neitiKeinäsenmalli. WetterhoffinkokoelmissaonmyösyksiAinoKeinäsensuunnittelemasuurikokoinenkiintopujotusmatto. Kuva7.YksityiskohdatkahdestaAinoKeinäsensuunnittelemastajasigneeraamastamattomallista. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)
7 AinoKeinäsenjugendtyylisiäkirjontamalleja(tyynyjä,pöytäliinoja,pannumyssyjä)olijulkaistujoSuomenKäsityönYstävienvuosien1906ja1909esitteissä.HänmyösmenestyiKäsityön Ystävienmallisuunnittelukilpailuissaesimerkiksivuonna1913.Käsiteollisuus lehtijulkaisi hänenmallejaanjovuodesta1907lähtien.hänjulkaisimallejaanmyöskirjoina,joitaovat Merkkauskirja (1912), Ompelu,schmelzi,nukka jabatiikkimalleja (yhdessäingegerd Eklundinkanssa), Käsityömalleja (1920,yhdessäIngegerdEklundinkanssa), Kirjaimia (1925,yhdessäIngegerdEklundinkanssa)ja Kutomamalleja (1928,yhdessäIngegerdEklundinkanssa). Vuonna1917AinoKeinänenpalasiHelsinkiin,missähäntoimimallinpiirtäjänäABKonstindustri TaideteollisuusOY:ssä.TaideteollisuusOY:nolivat1917perustaneettaiteilijatMaria Schwartzberg,LinaPalmgrenjaIngegerdEklunderottuaanSuomenKäsityönYstävistä.Liikkeenolimäärätehdäpiirustuksia,valmistaajamyydäkaikenlaisianaistenkäsitöitä, kudonnaisia,ompelutöitäjavastaavaa.linapalmgrenistatuliliikkeentoimitusjohtajajamaria Schwartzbergistätaiteellinenjohtaja.PiirtäjinätoimivatIngegerdEklundjaAinoKeinänen. TaideteollisuusOY:lläoli1920 luvullatoimistoeteläsatamassaja1920 luvunlopullaheikinkadulla(nykyinenmannerheimintie).yrityskaatuimariaschwartzberginkuolemanjälkeen. AinoKeinäsellä jostaolitullutkeinänen Baeckmanvuonna1919meriväenluutnanttiSigurd JohannesTeodorBaeckmaninkanssasolmitunavioliitonmyötä olitämänjälkeenomakutomovironkatu4:ssä.häntyöllistisiten,kutenmonimuukin1920 luvuntekstiilitaiteilija, itsensäperustamallakutomontaisuunnittelutoimiston,jatoimiitsenäisenätekstiilitaiteilijanajayksityisenkudonta ateljeenomistajana.opintomatkojahäntekierikohteisiin,mm. vuonna1923venetsiaan,firenzeen,roomaan,napoliinjamonzaan.ainokeinänen Baeckmankuolivuonna1962. IMPISOTAVALTA ryijysuosikkiensuunnittelija ImpiSotavaltasyntyiLempäälässä2.5.1885.Ylioppilaaksipäästyäänhänlähtiopiskelemaan Taideteollisuuskeskuskouluun,jonkaylemmältätaideteolliseltaosastoltahänsaipäästötodistuksen1909.SamanavuonnahänantoiopetusnäytteetjasaiopettajatodistuksenHelsingin yliopistonpiirustussalilta.vuonna1913hänopiskelisaksassamünchenissälehr undversuch AteliersfürangewandteundfreieKunstissa(Sovelletunjavapaantaiteenoppi jakokeiluateljeet).työvuotena1912 13hänolioppilaanaFredrikaWetterhoffinTyökoulunylimääräiselläkutojaosastolla4kuukautta. ImpiSotavaltatoimiFredrikaWetterhoffinTyökoulunpiirustuksenopettajanajamallien suunnittelijanalyhyenajanvuosina1912ja1916.wetterhoffintekstiilikokoelmissaonkymmenenimpisotavallansuunnittelemientekstiilientyöpiirustusta(mattoja,ryijyjäjaseinävaatteita).osaonjugendtyylisiä,osamalleiltaangeometrisiä.joillakinimpisotavallantekstiilimalleillaonjonimet,kutenmatottairyijyt Orkidea ja PyhäYrjänä.
8 ImpiSotavaltaoliopettajanaTampereen käsityönopettajaseminaarissavuonna1916jahelsinginkäsityökoulussavuonna1917.varsinaisenelämäntyönsähäntekitaiteilijanasuomenkäsityön Ystävissä1917 1943.HänsuunnitteliKäsityön Ystävissäpääasiassaryijyjä,muttamyös karvalankamattoja,sohvatyynyjäjapöytäliinoja. KäsityönYstävissäpiirtäjienjataiteilijoidentehtävät jakautuivatkäytännössämyöstekstiilityyppien mukaan,javuonna1919olisotavallanalueeksi määritelty Kutomatöidenpiirustuksetjavärien valitsemisety.m.. ImpiSotavallantekstiilimallejajulkaistiinKäsiteollisuuslehdessävuosista1918 22alkaen,jahänen ryijymallejaannähtiinkotiliedensivuilla.hän suunnittelimyöskirkkotekstiilejä.hänenpiirtämiään jasuomenkäsityönystävienvalmistamiatekstiilejäon mm.akaan(1926),säynätsalon(1927)jaharjavallan (1934)kirkossa. Kuva8.ImpiSotavallansuunnittelemajasigneeraama mattomalli. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) ImpiSotavaltaoliSuomenKäsityönYstävientuotteliainryijysommittelijajamaammesuosituimpiaryijysuunnittelijoita,jonkayleistajuiset,vanhoihinsuomalaisiinryijyperinteisiinpohjaavatryijytovatlevinneetSuomenkansanlaajojenpiirienkeskuuteen.Ornamonvuosikirjassa1945todettiin: Suomessatuskinonsitäkotia,missäImpiSotavallantöitäeitunnettaisitai omistettaisi. Hänenryijyjäänonmyösmm.VictoriajaAlbert museonkokoelmissasekä TukholmanKuninkaanlinnassa.ImpiSotavaltamatkusteliaikanaanpoikkeuksellisenpaljonja laajastiainaegyptiä,turkkiajamarokkoamyöten.hänkuoli4.5.1943. INKERIKOSKIMIES akvarellientaitaja Ingrid(Inkeri,Inga)CharlottaKoskimies Heng(o.s. Koskimies,ent.Forsman)syntyiHelsingissä7.10.1889. HänenisänsäoliHelsingintaideteollisuuskoulunrehtori WilliamVindicianForsman.InkeriKoskimiessuoritti ylioppilastutkinnonvuonna1908jaopiskelisenjälkeen Taideteollisuuskeskuskoulunylemmälläosastolla,mistä valmistui1912.vuonna1911häntekiopintomatkantanskaan. Kuva9.InkeriKoskimies Heng. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)
9 InkeriKoskimiessuuntasiopettajanurallejasuorittiopettajanäytteetjakasvatusopintutkinnon1912sekäopiskeliHelsinginkäsityönopettajaopistossa,mistävalmistui1915.HänsuorittikansakoulunopettajattarenkäsityökurssinSortavalanseminaarissa1914.Häntoimivt.piirustuksenjakäsitöidenopettajanaHelsinginteollisuuskoulussa1915jaSortavalanseminaarissa1917.Vuonna1917hänolivt.piirustuksenopettajanaHelsinginKäsityökoulussa. InkeriKoskimiesosallistui1910 luvullauseisiinsuomenkäsityönystävientekstiilisuunnittelu piirustuskilpailuihinhyvällämenestyksellä.esimerkiksivuonna1913hänsaitoisenpalkinnonlattiaryijypiirustustensarjassajavuonna1914toisenpalkinnonruokahuoneensisustuksensuunnittelussa.vuonna1916käsityönystävätostihäneltämallipiirustuksia,javuodesta1920eteenpäinhänsuunnittelikinystävillemalleja. Vuonna1917InkeriKoskimiessiirtyiHämeenlinnaanFredrikaWetterhoffintyökoulunpiirustuksenopettajaksi,missätoimessahänolivuoteen1922asti.IlmeisestiInkeriKoskimies olihämeenlinnaanmuutettuaanperustanutopettajantoimensaohellaomankäsityö taikudontaliikkeen,silläfredrikawetterhoff säätiönjohtokunnankokouksenpöytäkirjastalöytyy 7.11.1920seuraavanlainenmerkintä: 5 :Kunjohtokunnantietoonolitullutettäpiirustuksenopettajatarolikaupungissaaloittanutomanliikkeen,jokavoikilpaillakoulunliikkeen kanssajossakinmäärin,annettiinjohtajantoimeksiyksissäneuvoinjohtokunnanpuheenjohtajankanssairtisanoaopettajatar,jossiihenheidänharkintansamukaansyytäon. Syytäirtisanomiseeneinäköjäänsittenkäänlöytynyt,koskaInkeriKoskimiessaijatkaatoimessaan. Kuva10.InkeriKoskimies Henginmaalaamasohvatyynymallinvesiväriluonnos. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) WetterhoffintekstiilikokoelmissaonviitisenkymmentäInkeriKoskimiehentekstiilimallia luonnoksinataityöpiirustuksina.kunwetterhoffintaiteilijatolivataikaisemmintehneetmalleistaanväritettyjätyö eliruutupiirustuksia,niininkerikoskimiehentekemistämalleista löytyvätensimmäisetakvarellinomaisetvesiväriluonnokset.hänsuunnittelimm.mattoja,
10 istuinmattoja,sohvatyynyjä,verhojajaryijyjä.monissamalleissaonkukkiajaitämaisvaikutteisiaornamenttikuvioita.väritovatvoimakkaita. InkeriKoskimiessolmivuonna1920avioliitonsaksalaissyntyisentaiteilijanLeoHenginkanssa.WetterhoffiltalähdettyäänhäntoimiSavonlinnantyttölyseonpiirustuksen,kaunokirjoituksenjakäsityönopettajana1922 39sekäRaahenseminaarinpiirustuksen,kaunokirjoituksenjakäsityönlehtorina1939 55. AviomiesLeo(Leopold)HengolisyntynytEtelä SaksassaMemmingenissä6.12.1897jajoutunutSuomeenensimmäisenmaailmansodanyhteydessävuonna1918.Hänolikoulutukseltaan taiteilijajakonservaattori.myösinkerikoskimies Hengoliopettajantoimensaohellataiteilija, jokamaalasienimmäkseenakvarelleja.hengienpoikabeyhengonkertonutäitinsäolleen ahkera,innostunutmaalari.vapaa aikanasyntyi2 3akvarelliapäivässäjajoskusenemmänkin,kuntyövireolihyvä.Taideteoksetmenivätuseinystävillejaopettajatovereillelahjoiksi,ja niitäonpaljonraahelaisissakodeissa.akvarellienlisäksiingahengsuunnittelikäsityömalleja. LahjakkailleoppilaillemolemmatHengitpitivätkotonaantaidekerhoa. ESTERPERHEENTUPA kudonnanopettajajakirjoittaja EsterPerheentupasyntyi2.6.1896Laitilassa.KäytyäänLapuanemäntäkoulunvuosina 1917 19hänlähtiopiskelemaanHämeenlinnaanFredrikaWetterhoffinTyökouluun,jonka opettajaosastoltahänsaipäästötodistuksen1921.häntoimiturunkotiteollisuusoypirtin työnantaja1922jaoypirtinkankaanpäänkutomonjohtaja1922 23.SittenEsterPerheentupapalasiHämeenlinnaanjatyöskenteliFredrikaWetterhoffintyökoulunammattitiedon,kudonnanjakehruunopettajavuodesta1924vuoteen1946.Tänäaikanahäntekiopintomatkat Tanskaan1927,RuotsiinjaNorjaan1928jaTukholmaan1930.Hänhankkiitselleenajokortin,jaoliensimmäinenHämeenlinnassaajokortinsaanutnainen. Kuva11.EsterPerheentupaWetterhoffinpihalla.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)
11 VaikkaEsterPerheentupaeiollutWetterhoffillapiirustuksenopettajana,joidentoimenkuvaan tekstiilimalliensuunnitteluvarsinaisestikuului,eikäitsepitänytitseääntaiteilijanavaan opettajana,olihänenmerkityksensäwetterhoffilaistentekstiilienkehittymisellesiltihyvin suuri.hänenvaikutuksensaolihuomattavauusienvärisommittelujenjasidostentaitavana kokeilijana.kutenmonetmuutkinwetterhoffinmallisuunnittelijatesterperheentupajulkaisi mallejaanlehdissä(mm.kotiliedessä,kotiteollisuudessajapellervossa)jakirjoissa(mm. Kutokaaitsekankaanne 1928, Kutokaakuviollisiakankaita 1932, Kotikankurinsidosopas 1944).Hänenkirjallinentoimintaolikaikenkaikkiaansangenlaajaa,jahänjulkaisivuosien varrellakirjojenlisäksimyössuurenmääränalansakysymyksiäkosketteleviaartikkeleita Kotiliedessä,EmäntälehdessäsekäOminkäsin lehdessä tehdennimensäkokomaankäsityönharrastajainjaperheenemäntienkeskuudessatunnetuksi,kutenhämeensanomatkirjoittiesterperheentuvantäyttäessä50vuotta.kirjoittajanahänolimonipuolisestilahjakas, sillähänenkynästäänsyntyitarvittaessamyöspakinoitajajoparunoja,kuten Kotiteollisuusopistolaistenlaulu (1933)tairunosikermäWetterhoffinArjanlinna rakennuksentupaantuliaisiin(1933). Vuosina1932 35EsterPerheentupatoimivastaavana toimittajanalastujalanka lehdessä,jokaoli perustettukäsiteollisuus lehdenlakattuailmestymästä. Lastujalankatoimitettiinjapainettiin Hämeenlinnassa,jasepyrkikulkemaanedeltäjänsä Käsiteollisuus lehdenjälkiä,muttaeihalunnutollayhtä kuiva ammattilehti.osaartikkeleistaoli pakinatyylisiä,muttasiinäjulkaistiinmyös kansatieteellisiäkirjoituksiaerikäsityötekniikoista, kerrottiinliitonkokouksistaja kotiteollisuusyhdistystenkursseistajne.lastujalanka lehdessäolimyöskudonta,ompelu japuutöiden malleja.kudontamallejasuun nittelivatmm.esterperheentupa,evaleimujaesterax. Kuva12.Lastujalanka lehden toimitustyötä. (Kuva:Lastujalanka6/1933) KansikuvialehteenpiirsivätEsterPerheentuvanystävätjakollegatLailaKarttunen,EsterAx japiakaterma.lehdenlevikkijataloustuottivatkokoilmestymisenajanhuolta,jajovuoden 1934viimeisessänumerossaEsterPerheentupailmoitti,ettälehtilakkautetaan.Hänjatkoi kuitenkinlastujalangantoimittamistavuoden1935loppuunsaakka,jolloinhänerosisairaudenvuoksipäätoimittajantehtävistä,jalehtilakkasiilmestymästä. EsterPerheentuvanWetterhoffillasuunnittelemiatekstiilimallejaonWetterhoffintekstiilikokoelmissaylikahdeksankymmentäkappaletta.Niissäonvesiväriluonnoksiajatyöpiirustuksia mm.pöytäliinoihin,huiveihin,tyynyihin,ryijyihin,mattoihinjakeinutuolinmattoihin.malleilla onnimet,janiissäontyyliltäänsekäperinteisiäkansanomaisiajakasviaiheisiaettäfunkistyylisiämalleja.kokeellistamateriaalinkäyttöäjatekniikkaaonesimerkiksiräsykuteisessaseinävaatteessa Varsinais SuomijaPohjanmaa,jonkapinnassaonyhdisteltynukkaajakiertopujotusta.
12 WetterhoffiltalähdettyäänEsterPerheentupaperustiHämeenlinnaanomankutomakoulun, jokatoimilahdensivuntie30:ssävuoteen1953asti.opettajanahänvaatikudonnanopiskelijoiltaainaparasta,jatyöolijoskusjopapurettavaelleisetyydyttänytopettajaa. Vuodesta1951alkaenEsterPerheentupapitiPellervo lehdessäkahdentoistavuodenajan suurensuosionsaavuttanutta Pellervonkankureille palstaa.häntoimipalstallalukijoidensaneuvonantajanamonenlaisissakäsityöalankysymyksissä,ennenmuutakankaankudontaa koskevissa.hänopastikutojia,jotkahalusivatvalmistaakauniitakäyttö jajuhlakankaitakoteihinsa javarsinkinvielä1950 luvunalussamonenmoisistapula ajanmateriaaleista.ester Perheentupasommittelilukijoilleenlukuisiakankaidenmalleja,jaantoisiinäohessaneuvoja niinkudonnannikseistäkuinyksinkertaisuudenkauneudestakodintekstiileissä.hänenkirjoitustyylinsäolipakinoivajatuttavallinen,muttasamallavaativatyönhyvänsuorittamisen suhteen. AktiivisinatyövuosinaanEsterPerheentupaolimukanamonissakäsityö jakotiteollisuusalan luottamustehtävissä.viimeisetvuotensahänomistisisälähetysseurantoiminnalle,jahän kuuluipitkäänseuranjohtokuntaan.hänviettiloppuelämänsähämeenlinnansisälähetysseuranvanhainkodissakuolemaansa1979asti. Kuva13.Lastujalanka lehdenkansikuvia,piirtäneetpiakaterma,esteraxjalailakarttunen.
13 LAILAKARTTUNEN kuusikymmentävuottatekstiilitaiteenparissa LailaMariaKarttunensyntyi Suonenjoella16.3.1895.Hänkävi keskikoulunoulunsuomalaisessa yhteiskoulussa.perhemuuttilemille,ja LailaKarttunenmeniopiskelemaan Lappeenrannankutomakouluun,josta valmistuivuonna1915.senjälkeenhän muuttiturkuun,missäkäviturun taideyhdistyksenpiirustuskoulun1915 18.Nuorestalähtientaidemaalarinurasta haaveillutkarttunenkokeilivapaan taiteilijanammattia,muttajoutui toteamaan,etteisilläpystyelättämään itseään.vuonna1919hänlähti opiskelemaanpiirustuksenopettajaksi Taideteollisuus keskuskouluun,vaikka opettajanammattikauhistuttikinhäntä. HänenopettajansaArttuBrummer huomasikarttusentaidotsuunnittelijana jakehottihäntäsiirtymäänmallipiirustusosastolle.opintojenpäätteeksi1922 KarttusellejärjestyityöpaikkaKarhulan lasitehtaalla. Kuva14.LailaKarttunentyöpöytänsäääressävuonna1932. (KuvaSinikkaPeltovuorenkirjastaLinnutliitelisanoja) TekstiilitaiteilijaEvaAnttilanehdotuksestaLailaKarttunenkuitenkinhakijomuutamankuukaudenkuluttuaFredrikaWetterhoffinTyökoulussaavoinnaolluttapiirustuksenjatyyliopin opettajanpaikkaa.vaikkaopettajantyöeihäntäerityisestihoukutellutkaan,niinsidosoppija työhönkuuluvatekstiilimalliensuunnittelukiinnostivathäntä.hänsaipaikanjaviettiseuraavatkahdeksanvuottahämeenlinnassa.tänäaikanahäntekiopintomatkojaskandinavian maihin,pariisiin1925sekäpariisiinjaitaliaan1928.lailakarttusenkudontamallejajulkaistiinkäsiteollisuus lehdessä,javuonna1930hänjulkaisiensimmäisenmallisalkkunsa Malleja kutomatöihini,jonkatoinenosailmestyi1932.hänentekstiiliteoksiaanolijo1920 luvulla esillänäyttelyissäniinkotimaassakuinulkomaillakin esimerkiksipariisissa1925ja1927ja Barcelonassa1929. LailaKarttunenoli1920 luvunalussasisäistänytmm.arttubrummerinedistämänajatusmaailmankäsiteollisuudenkansallisestakutsumuksestajavalistustehtävästä.karttunenkirjoittikäsiteollisuus lehdennumeroon6/1923artikkelin Vanhastaryijyteollisuudestamme, jossahänihannoidenkuvailimenneidenvuosienryijynkutojienajatuksiajasuomalaisen luonnonmerkitystäinnoituksenantajana.aikakaudenvalistustyössäolilähtökohtanakansantaiteenperinnönvaaliminentaideteollisuudessajakotiensisustukseenkuuluvienesinei
14 densuunnittelussa.tekstiilitaiteilijantehtäväksimuodostuitässäajatusmaailmassakansanomaiseensuomalaiseentekstiiliperintöönperustuvien,esteettisestikorkeatasoistenjaajan sisustustyyliinsopeutuvien,helpostihuollettavientekstiiliensuunnittelu nämälähtökohdat olivatvarmastilailakarttusellamielessähänentyössäänwetterhoffintekstiilimalliensommittelijana. LailaKarttusenopettajantyönalkuvaiheessaWetterhoffillaolipiirustuksessasuoritettavina seuraavanlaisetoppimäärät: 1luokka.(6tuntiaviikossa).Piirrettykuivattujakasveja.Syksyllämaalattueläviäkasvejamustallavärillä.Sommiteltuornamenttejasekäyksinkertaisiakudontamalleja.VärisointuoppialuettuViljasen Väriensommittelun mukaan.2luokka.(6tuntia viikossa).maalattueläviäkasvejamustallavärilläsekäsyksynlehtiäväreillä.kudontamallien sommittelua.tyyliopissaluettujapiirrettyerityylisiärakennus jaornamenttimuotoja. Laila Karttuneneikuitenkaanollutkutsumukseltaanopettaja,vaantaiteilija,jahänetluettiinjo 1920 luvullamaammemerkittävimpien kudontataiteilijoiden joukkoon.opettamisenohella hänsuunnittelikinvaltavanmääränmallejawetterhoffinkutojillejaopiskelijoillesekätoteuttijoukonomiauniikkejatekstiilitaideteoksiaan. LailaKarttusenensimmäiseltäWetterhoffin kaudeltaonwetterhoffintekstiilikokoelmissa lähes500mallialuonnoksinajatyöpiirustuksina.malleissanäkyvätniinkansanomaisetkuin luontoaiheet,niinfunktionalisminkuinkuvataiteen(kubismin)vaikutteet.monientyöpiirustuksienkuluneisuudestanäkee,ettämallejaonkäytettypaljon:kutojienkädetjanuppineulat ovatjättäneetniihinjälkensä. Kuva15.LailaKarttusenakvarelli Kaupunki vuodelta 1929sekänäytehänensamoihinaikoihinsuunnittelemastaankudotustakankaasta. (KuvaElsaSilpalanjaTuulaHeinäsenkirjasta Wetterhoffsatavuotta) VaikkaLailaKarttunenoliWetterhoffillamalliensuunnittelijanatuottelias,olitekstiilitaiteilijanatoimiminenpikkukaupungissasijaitsevassaalanoppilaitoksessahänellekuitenkinhenkisestiraskasta.Hänsaiomienteostensanäyttelyistäylistäviäkritiikkejä,ja SinikkaPeltovuo
15 rensanoin hänestä tulilyhyessäajassaliiankuuluisa,jaoppilaitosjäivarjoon. KunSuomenKäsityönYstävätkutsuiLailaKarttusenkutomonsajohtajaksi,hänparivuottaasiaaharkittuaansanoutuiirtiopettajantoimestaanjamuuttiHelsinkiinvuonna1931.HänenseuraajakseenWetterhoffinpiirustuksenopettajanatuliEsterAx. LailaKarttunenpitityöstäänSuomenKäsityönYstävissä.Kutomonjohtaminenoliantoisaa, silläkutojatolivattaitaviajakunnianhimoisia.koskatyökäsityönystävissäeiollutkokopäivätoimista,lailakarttunenpystyiperustamaanmyösomanmallitoimiston.yhteydethämeenlinnaanjawetterhoffilleeivätkatkenneetkokonaan,sillälankatilauksetjamallitkulkivatahkerastisuuntaanjatoiseen.karttunenmyösavustiystävänsäesterperheentuvanlastu jalanka lehteämm.kansikuvapiirroksilla. Kuva16.WSOY:nmainosLastujalanka lehdennumerossa2/1933 1930 lukuolikäsityönystävissäkehityksen,vilkkaantoiminnanjakilpailujenaikaa.kudontatöidenmääräkasvoiselvästiniinkodintekstiileissä,huonekalukankaissakuinkirkkotekstiileissä.käsinkudotuttekstiilitelivätkukoistuskauttaan,jaajanmuotokielisuosipelkistettyjä muotoja,mikäsopihyvinkudontatekniikkaan.lailakarttunensuunnitteliystävilleuseitakudottujenkankaidenmallistoja,jakirkkotekstiiliensuunnittelijanahänolirohkeakokeilijayhdistellessäänerilaisiakutomistekniikoita.hänetpalkittiinuseissakäsityönystävienkilpailuissaniinkodin kuinkirkollisistatekstiileistään.lailakarttunensuunnitteli1930 luvulla myösteollisestikudottujenmattojenmallejajärvenpääläiselleoyplyysijamattoab:lle.hän tekiopintomatkansaksaanjapariisiinvuonna1937. Sodansyttyminen1939tyrehdyttiKäsityönYstäviensuotuisankehityksen.Työntekijöitä, mm.lailakarttunen,joutuipalkattomallelomalle.keväällä1940karttunenkutsuttiintakaisinmuttaalennetullepalkalle.hänjoutuivaikeanvalinnaneteen,kunsyksyllätarjoutuimah
16 dollisuuspalatawetterhoffille.helsinginolojenepävarmuuslopultasaihänetpäätymäänratkaisuunhämeenlinnanhyväksi,janiinhänaloittivuoden1941alussauudentyörupeaman piirustuksenopettajanajamalliensuunnittelijanawetterhoffilla.opetustyöhönhäneikuitenkaankoskaanpystynyttäysinsopeutumaan.seuraavanavuonnahänhalusikinsaadajohdettavikseenmyösammattikutojat,sillähänkatsoisenvaikuttavanedullisestituotteidentaiteellisentasonkohoamiseenjasitenopistonmyyntipuolenkehitykseen jalisäksisemerkitsi opetustuntienvähenemistä. LailaKarttunenkäynnistikansanomaistentekstiilienkeräämisenWetterhoffinkotiteollisuusopistossavuonna1943.Virikkeentällaiseentoimintaanhänolisaanutjo1930 luvunalussa, jolloinhänvuonna1931yhdessäkäsityönopettajaeevajauhiaisenkanssajärjestimarttojen toimestakootunnäyttelynvahoistakansanomaisistatekstiileistä.näyttelyssäolitekstiilejäeri puoliltasuomea,janiistälaatokan KarjalanalueeltakerätyttyöttekivätKarttuseenvoimakkaimmanvaikutuksenerikoisuudellaan,mallienrikkaudellajaetenkinkirjontatöissäesiintyvientyötapojenrunsaudella.Kirjonnastatulikinhänentaiteensaolennainenosavuosikymmenienajaksi.OmaretkiLaatokan Karjalaantoteutuivuonna1938,jolloinKarttunenjaJauhiainenkiersivätkylissävalokuvaten,piirtäenjamuistiinpanojatehden.Kaikenkaikkiaan Karttunentekineljä viisikeruumatkaaeripuolillesuomea.vuodesta1943lähtienwetterhoffinopiskelijatsittenkeräsivättekstiilinäytteitäkotipitäjästääntaijostainmuustasuomen kunnastaopistonkokoelmaan. KunLailaKarttunenpalasiHelsingistäHämeenlinnaan,olisota aikajatekstiilienmateriaaleja säännösteltiin.kotimaistapellavaakasvatettiinjakehrättiinlangaksirunsaasti,japellavasoveltuikinkarttuselleraaka aineeksihyvin,koskahänoliottanuttavoitteekseenpellavaisten revinnäiskirjontatöidenkehittämisen.pellavaolimyösdamastikankaidenmateriaali.paperinaruakäytettiinverhojenjahuonekalukankaidenmateriaalina,jasiitäkinkarttunensuunnittelidamastikangasta. Kuntekstiilimateriaaliensäännöstely1940 luvunlopullaalkoipurkautua,senäkyiryijyjen suunnittelunjavalmistuksenuudelleenalkamisenajatäkänöidenuutenanousuna.verho ja sisustuskankaisiinalettiintaaskiinnittääsuurtahuomiota olihanmaassalukemattomiasodassakärsineitätaisodanjälkeenrakennettujakotejasisustettavina.materiaaliensäännöstelynloppuminenantoisysäyksenlailakarttusenuudelleluomisinnolle,mikänäkyi1950 luvunalkuvuosinamyöspalkintoinamilanontriennalessa.näyttelyissäkarttusentöitäoli lähesjokavuosi,joskusparikinkertaavuodessa.lailakarttunensuunnitteli1950 luvulla Wetterhoffillelukuisiaupeitatäkänöitäjaryijyjä,joistamonionedelleenWetterhoffOy:ntuotevalikoimassa.Wetterhoffinammattikutomossavalmistettiinmyöshänensuunnittelemiaan upeitadamastiliinojasekäpuku jahuonekalukankaita.hänellekehittyiomauskollinenihailijakuntakinasiakkaista,jotkaostivatvuosittainuseitahänensuunnittelemiaantekstiilejä. LailaKarttunenhalusipanostaaWetterhoffintuotteidensuunnittelunjamyynninedistämiseen.Vuonna1950hänjättivirkavapausanomuksenopetusvelvollisuudestavuodeksieteenpäin voidakseensinäaikanakeskittyäopistontaiteellisentason,kutoma jakirjontamallilainaamonsekätuotteidenammattimaisenvalmistamisenkehittämiseen.vuonna1951hän tekiruotsiin,norjaanjatanskaanopintomatkan,jonkaaikanahäntutustuimaidenkotiteollisuusliikkeisiinjamuseokokoelmiin.hänmyössuunnitteliopistontuotteidenmyyntinäyttelyjä,jollaisiajärjestettiinesimerkiksitukholmassa1947jahelsingissä1953. LailaKarttusentällätoisellaWetterhoffin kaudellaansuunnittelemiatekstiilimallejaonluonnoksinataityöpiirustuksinawetterhoffintekstiilikokoelmissakuutisensataa.eritekstiililajit
17 ovatmalleissaedustettuinahyvinmonipuolisesti: joukossaonpaljonmattoja,ryijyjä,täkänöitä, tyynyjäjahuonekalukankaitasekälisäksi rekivaatteita,istuinmattoja,seinävaatteita,vuodepeitteitä,verhoja,huiveja,vaatetuskankaitaja pannumyssyjä.näissäwetterhoffilletehdyissä luonnoksissakinnäkyykarttusenvarmatyylija taiteilijansilmä hänenmallinsaovatselvästi erottuviajauuttanäkemystätuovia. Kuva17.LailaKarttusensuunnittelemaryijy Sininen tulppaani. (Kuva:WetterhoffOy) LailaKarttusentaidothuomattiinjatunnettiinlaajemminkinmaassamme.ArttuBrummer kirjoittiornamonvuosikirjaan1949artikkelin Taideteollisuutemmetaiteilijoita jasiinähän ylistilailakarttustanäin: EnsimmäisenäonmainittavaLailaKarttunen,jokaalunperinvalmistuipiirustuksenopettajaksi,muttahankkisittemminitselleenhyvinkinpätevättekstiiliteknillisettiedot.Hänessäyhtyyharvinaisenpätevästisekätaideettätaitaminen.Laajojen ammatillistentietojensaperusteellahänomaksuumilloinminkinvanhantekniikkamuodon soveltaensitäuudellatavalla,niinettämuseojäljennöstenasemastasaammekastetuoreita töitä. Kuva18.LailaKarttunentyöpöytänsä ääressävuonna1957. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) TekstiilisuunnittelunohellaLailaKarttunenjatkoipiirtämisenjataidemaalauksenharrastamista.Kunhämeenlinnalaistaiteilijoidenns. Hiilikerho vuonna1954järjestäytyihämeenlinnantaiteilijaseuraksi,olihänmukanajoukossa.
18 1950 luvunpuolivälinjälkeenlailakarttunenalkoihiljalleenvähentääsuurtatyömääräänsä Wetterhoffilla.Vuoden1956lopullahänpäätti,neuvottelujenjälkeen,erotaammattikutomon johdosta.kutomontöidensuunnittelustajamyynninjärjestämisestäryhtyihuolehtimaan opettajahelenatarvajärvi.eroanomuksensakotiteollisuusopistonpiirustuksenopettajan toimestajasamallaeläkeanomuksensalailakarttunenjättiopistonjohtokunnalletoukokuussa1958.kuvaamataidonopettajantoimeenvalittiinhänenjälkeensätellervoströmmer. EläkkeellepääsymerkitsiLailaKarttusellemieltävirkistävääjaintoalisäävääkäännettäelämässä.Luomisenvapaustuotti1960 luvunalkupuoleltalähtientekstiilitaidetta,jokapoikkesi jyrkästiaikaisemminsyntyneestä.hänseurasijatkuvastikuvataiteenkehitystrendejä.esimerkiksi1970 luvunalunoptinentaidekiehtoihäntäniin,ettähänkäyttiaineksiasiitäpellavatekstiileissä,jotkahänsuunnitteliwetterhoff säätiönpyynnöstä.yhteistyöwetterhoffin kanssajatkuieläkevuosinamuutenkin. LailaKarttusenuusiluovakausi,jokakestiparikymmentävuottajajonkaaikanasyntyimm. upeitakuvakudoksiajakirkkotekstiilejä,päättyivastasairaudensaatuahänestäyliotteen. Lailakarttunenkuoli7.1.1981.Hänolialoittanuttyöntekstiilienparissajoopiskeluaikanaan Helsingissävuonna1921,jahänenviimeinentyönsäonpäivättyvuonna1980 hänentyöuransakestisitenkaikkiaan60vuotta. SAIMITÖRMÄNEN nuoritaiteilija sijaisena SaimiKaroliinaTörmänen(myöh.Otava) toimifredrikawetterhoffintyökoulussalaila Karttusensijaisenakevätlukukaudella1923 opettaenpiirustustajatyylioppia.hänoli syntynyt12.10.1901jakuoli15.02.90. Kuvataiteilijamatrikkelintietojenmukaanhän opiskelitaideteollisuuskeskuskoulussa1919 21,SuomenTaideyhdistyksen piirustuskoulussajahelsinginyliopiston piirustussalissa1925,aukustituhkantaidegrafiikankurssilla1947 48sekäAcadémie ColarossissajaAcadémiedelaGrandeChau mièressapariisissa1931jalouiscalevaert BruninjohdollaPariisissa1951. Wetterhoffintekstiilikokoelmissaontallella kaksisaimitörmäsensuunnittelemaa mattomallia,jotkaovatvoimakasvärisiäja kuvioiltaanitämaistyyppisiä. Kuva19.SaimiTörmäsensuunnittelemamattomalli Kuusimalli.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)
19 ANNIKKIPALOSUO toinennuorisijaisopettaja KatriAnnikkiPalosuo(ent.Brander)syntyi Helsingissä12.2.1908.Käytyään8luokkaa Helsinginsuomalaistayhteiskouluahänsuoritti piirustus jakaunokirjoitusopettajakurssin Taideteollisuuskeskuskoulussavuosina1926 29. HäntoimiFredrikaWetterhoffintyökoulun piirustuksenapulaisopettajana1929 30.Vuodesta 1933lähtienhäntyöskentelipiirustuksen, muovailunjakaunokirjoituksenopettajaraahen seminaarissa. AnnikkiPalosuonsuunnittelemiatekstiilimalleja onwetterhoffintekstiilikokoelmissapuolenkymmentäkappaletta.joukossaonmattoja, ryijyjaverhokangas.tyyliltääntekstiilitovat funkistyylisiä. Kuva20.AnnikkiPalosuonsuunnittelemamattomalli Honganrunko. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) MARGARETAAHLSTEDT funktionalismia MargaretaAhlstedt(myöh.Ahlstedt Willandt) syntyihelsingissä27.2.1888.hänenisänsäoli taidemaalarifredrikahlstedt,jahänenäitinsä NinaAhlstedtmaalasimuotokuviajaalttaritauluja.MargaretaAhlstedtopiskelimaalaustaensin Suomessajavuosina1907 08Tukholmassa.Syksyllä1908hänaloittiopinnotTaideteollisuuskeskuskoulussa,jostahänvalmistui1912.Koulussa eituohonaikaanvieläollutlinjajakoa,eikätekstiilitaiteenopetuskäynnistynytvirallisestikuin vasta1929.tekstiilitekniikoistakiinnostuneiden taiteilijoidenolisitenhankittavataitonsamuualta,janiinpämm.margaretaahlstedt,evaanttila, GretaSkogsterjaImpiSotavaltatäydensivät opintojaanfredrikawetterhoffintyökoulussa Hämeenlinnassa1920 luvulla. Kuva21.MargaretaAhlstedtinmattoluonnos Luolansuu. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)
20 KoulunsilloinenjohtajaHelenaBranderjärjestiheille räätälöityjä muutamankuukauden kursseja,joillaopiskeltiinkankaidensidoksiajakudontaa. WetterhoffintekstiilikokoelmissaonseitsemänMargaretaAhlstedtinsuunnittelemaamaton taikeinutuolinmatonmallia.needustavattyyliltäänfunktionalismiajaovatväritykseltään hyvinvoimakkaita. MargaretaAhlstedtperustivuonna1924Helsinkiinomankutomon,jokavähitellenlaajeni niin,ettäparhaimmillaansiellätyöskentelikymmenenhenkilöä.käyttötekstiilitmuodostivat kutomontuotannostamäärällisestisuurimmanosan.margaretaahlstedt Willandtinuraku tomonjohtajanakestiylikolmekymmentävuotta.hänjatkoitekstiilitaiteilijantyötään1960 luvulleasti,jauravainhuipentuiloppuakohti,kunhänsaattoikeskittyätaidetekstiileihin kutomonmukanaantuomienvelvollisuuksienjäätyätaakse.taidetekstiileistähänellemuodostuivatkaikkeinomimmiksikuvakudokset.hänkuolihelsingissä29.5.1967. ESTERAX väriensoinnuttaja EsterAx(myöh.Ax Tokkola)syntyiLaukaassa 25.6.1906.HänkävikuusiluokkaaKajaanin yhteislyseota,jostasaierotodistuksenvuonna1924. HänopiskeliTaideteollisuus keskuskoulussajasaisieltä päästötodistuksen1927.seuraavanavuonnahän suorittieerojärnefeltinperspektiiviopintutkinnon Helsinginyliopistossa.Vuosina1927 29EsterAxsai lisäksiauskultoimistodistuksenhelsinginsuomalaisesta tyttölyseosta,suorittikasvatusopin approbaturtutkinnonyliopistossa,käytännölliset opettajanäytteetsuomalaisessanormaalilyseossasekä suomenkielentutkinnon.häntäydensi piirustustaitoaanottamallaosaat.salervon piirustuksenopettajakurssiintammisaaressa1929. Vuosina1929 30EsterAxtoimipiirustuksen, kaunokirjoituksen jamuovailunopettajien viransijaisenakajaaninyhteislyseossa,helsingin KeskuksenyhteiskoulussajaHelsinginKoelyseossa. Kuva22.EsterAx. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Vuoden1931alustaEsterAxtulipiirustuksen,tyyliopin,kaunokirjoituksenjatekstauksen opettajaksijamalliensuunnittelijaksikotiteollisuusopistofredrikawetterhoffintyökouluun. Vuonna1930annettukotiteollisuusopistoasetusasettiuusiaehtojapiirustuksenopettajien kelpoisuusehtoihin.niinpäesteraxinkinoliennentoimensavakinaistamista1933suoritettavakäytännöllisessäjateoreettisessataidossakudonnassakelpoisuuskoe,jostahänsaitodistuksenesterperheentuvalta,sekäkäytännöllisessäjateoreettisessataidossaompelussakelpoisuuskoe,jostahänsaitodistuksenilmaniemiseltä.
21 EsterAxolimallisuunnittelijanaluomisvoimainenjatyöteliäs.Wetterhoffintekstiilikokoelmissaonhänensuunnittelemiaanmallejaluonnoksinajatyöpiirustuksinapitkälletoistatuhattakappaletta.Hänenmallinsasaavuttivathyvinsuurensuosion,jahänensuunnittelemiaan seinätekstiilejäjaryijyjäkudottiintyökoulussamyyntiinrunsaastijaniitävalmistettiinmyös kodeissawetterhoffiltavuokrattujenmallienmukaan.häntekitekstiilimalleistaanpieniävesiväriluonnoksiajaantoimalleillenimet.hänenmallinsaovatpääasiassafunkistyylisiäniin kuva aiheiltaan,kompositioiltaankuinväreiltään tyypillisiäsävyjähänentekstiileissään ovatpunainen,ruskea,sininen,beigejaharmaa.hänsuunnittelimyösperinteisiäkansanomaisiaruutukuosejaesimerkiksihuiveihinjapöytäliinoihin.ruutuja,raitojajafunkikselle ominaisiaviivojaonmm.kaitaliinoissa,oviverhoissajaleposohvanpeitteissä. SinikkaPeltovuorenmukaan1930 luvunsuomalaisissatekstiilitaideteoksissanäkyivätvuosikymmenenalkupuolenpoliittinenilmapiirisekävuosikymmenenpuolivälintienoillatapahtunuthenkinenvapautuminen,jolloinvaaka japystyviivojenja pintojentilalletulivatvapaastijakevyestisommitellutkasvi jaeläinaiheet.kevyestihahmotelluistaluonnonaiheista muodostunutkuvailmaisuheijastikäsitystäsuomentaloudellisestakasvustajavakaastaelämästä. EsterAxinsuunnittelemissatäkänöissäonuseinaiheenaluontoja kasvit,muttamyöskertoviaaiheitalöytyyhänenmalleistaan.ajalle tyypillistäonirrallistenkuvioidensijoittelukokotyönalalle,kuten esimerkiksi Liljat täkänässä.myöshänentyynymalleissaanon samanlaisiakasviaiheitajakokoalalle siroteltuja kukka aiheita.ax suunnittelimyöspaljonryijyjä,joissaonaineksianiinfunkistyylistä kuinkertovistaaiheistasekäperinteisestäreuna jakeskusta alueeseen jakautuvastasommittelusta.hänolikintutkinutkansanomaisiaryijyjä 1930 luvullajatehnytniistävesivärikopioita.axinryijyissäon tyypillistenfunkisvärienohellamyöshyvintummillasävyilläväritettyjä malleja.wetterhoffinryijyvalikoimassaonedelleenmukanaesteraxin suunnittelemiahyvinsuosittujamalleja,kutenesimerkiksi Kevätkesä ja Haave.Myöshänenmattosuunnitelmissaanonfunkikselle ominaisiapiirteitäsekätoisaaltasommittelultaanryijyämuistuttavia malleja.villa taikarvalankamattojenohellahänsuunnittelilattiaryijyjä jafunkistyylisiäräsymattoja.sisustustekstiilienlisäksiesterax suunnittelimyöskirkkotekstiilejä. Kuva23.EsterAxinsuunnitteleman Suokukka istuinmatontyöpiirustus. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) EsterAxvoittitekstiileilläänjasuunnitelmillaanmoniapalkintojasekäkotimaassaettäulkomailla.HänentyönsäpalkittiinBarcelonanmaailmannäyttelyssä1929kunniakirjalla.Suomen KäsityönYstävienryijykilpailussa1930hänsaiensimmäisenpalkinnon,samoinSeinäjoen Kehruu jakutomatehtaanleposohvanpeitekilpailussa1932.milanonmaailmannäyttelystä 1933tulihopeamitali.HänenmallejaanjulkaistiinuseinOminKäsin lehdessä.esteraxavusti opettajakollegansaesterperheentuvantoimittamaalastujalanka lehteäsekätekstiilimalleillaettäkansikuvapiirroksilla.
22 Kuva24.EsterAxinsuunnittelemaryijy Haave. (Kuva:WetterhoffOy) ArvosteluissakiitettiinuseinEsterAxintekstiilimallejajaetenkinniidenväriyhdistelmiä.Väritolivathänellehyvinkeskeinensuunnittelunalue,jahänjulkaisiaiheestavuonna1942kirjankin, Väreistäjavärisoinnuistakansanopistonopettajilleja oppilaille.värienmerkityksestäkotiensisutuksessahänkirjoittilastujalanka lehdessävuonna1933julkaistuntyynymallinsayhteydessänäin: Jokainenkaipaavaihteluajaviihtyisyyttäsiinäympäristössä, missähänenitenjoutuuoleskelemaan asunnossaan.väriontämmöisenvaihtelunaikaansaajanaerittäintärkeätekijä,muttamyöstottumattomallevaikeakäsitellä,sillähelpostivoi toivotunviihtyisyydentilalletullajotainaivanpäinvastaista,joseioleosattuvalitavärejäoikein. Hyvinsuuriepäonnistumisenmahdollisuusonliianrohkeassavärienkäytössähuoneessaolevissasuurissaesineissä.Varmintaonkinvalitaniihinmieluumminneutraalitkuin liiankirkkaatvärit,sillämitäsuurempanapintanaväriesiintyy,sitähimmeämmässämuodossasentuleeolla.sensijaaniloisuuttajapirteyttämuutenliianneutraaliinjayksiväriseenympäristöönonpaljonhelpompiaikaansaadavärikkäilläpikkuesineillä,kutenmaljakoilla,tyynyilläjne.sellaiseentarkoitukseensopivaonylläkuvattutyyny. EsterAxtoimipiirustuksenopettajanaWetterhoffillavuoden1936loppuun,jolloinhännaimisiinmentyäänmuuttiHelsinkiin.Hänelleannettiinlähtiessäryijy lahjanahänenuutterasta työstäänopistossa.hänjatkoihelsingissätyötääntekstiilitaiteilijana,muttakeuhkotauti keskeyttilupaavantaiteilijanuran.esteraxkuolikiljavannummenparantolassa15.7.1946.
23 PIAKATERMA vierailevataiteilija PiaKaterma(1905 1979)toimiHämeenlinnanlyseonkuvaamataidonopettajanavuosina 1929 1949.KunHämeenlinnanseurakunnanmolemmatvakinaisetpapitastuivatyhtäaikaa virkoihinsavuonna1936,lahjoittivatkaupunki jamaaseurakunnannaisettämänharvinaisen tapahtumankunniaksikirkkoonuudetmessupuvut,alttarivaatteetja liinatsekämuitataidekäsitöitä.työtolisuunnitelluttaiteilijapiakatermajanevalmistettiinwetterhoffinkotiteollisuusopistossakudonnanopettajaesterperheentuvanvalvonnanalaisinaoppilastöinä.lahjatekstiileihinkuuluivatantependum,seinävaate Vuorisaarna,seinävaate Hartaus sekäsakaristonseinävaatteet,verho,lattiamattojakirjahyllynliina. Kuva25.PiaKatermanseinävaateluonnos Linnunrata.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) PiaKatermasuunnitteliWetterhoffillejonkinverrantekstiilimalleja.WetterhoffinTekstiilikokoelmissaonvesiväriluonnoksiajatyöpiirustuksianoinsadastahänenmallistaan,joidenjoukossaonmm.seinävaatteita,ryijyjä,istuinmattoja,tyynyjäjaverhojasekäkirkkotekstiilejä. Niissäyhdistyvätkansanomainentyyliraitoineenjakasviaiheineenfunktionalisminvaikutteisiin.Hänenryijymallinsa Kevätlaulu kuuluunykyäänkinwetterhoffinryijyvalikoimaan.pia KatermanmallejajulkaistiinjonkinverranKotiteollisuus jalastujalanka lehdissä,javiimemainittuunhäntekimuutamankansikuvapiirroksenkin. KirkkotekstiilejäPiaKatermasuunnittelimuuallekinkuinHämeenlinnaan.Nakkilanvuonna 1937rakennettuuusikirkkoonensimmäisiäjaparhaimpiafunktionalistisentyylinmukaisia kirkkorakennuksiasuomessa.kirkonerikoisuutenaovatpiakatermansuunnittelematikkunaverhot,joihinonkudottuevankelistojensymbolit.
24 PiaKatermaolimukanaHämeenlinnantaide elämässä.hämeenlinnanseuduntaiteilijatja taiteestakiinnostuneetihmisetlöysivättoisensa,kuntaiteilijahugotrenzschinajatusyhteisistäpiirustusilloistatoteutuivuonna1946.hiilikerhoksinimettyryhmäkokoontuivuoroin osallistujienkodeissa.mukanaolivatkuvaamataidonopettajajataiteilijasalomekonttinen, OskariSirkkolajaHugoLehtoranta,japianjoukkoonliittyivätkuvaamataidonopettajatEeva Pursiainen,EevaUrmi Seppälä,PiaKaterma.Vuonna1948perustettiinHämeenlinnanTaideyhdistysyhdyssiteeksikuvataiteen,kirjallisuuden,musiikinjanäyttämötaiteenvälillä.Pia Katermaoliuudenyhdistyksenensimmäinenpuheenjohtaja.Yhdistysjärjestimonipuolisia taideviikkoja,taideretkiä,luontotilaisuuksiajamuitatapahtumia. PiaKatermatunnetaan myöskirjanomistajamerkkien,exlibristen,suunnittelijana. PiaKatermaolimyöstaiteentutkija.Vuonna1954häntekiHelsinginyliopistoonväitöskirjan taiteilijamariawiikistä(julkaissutwsoyvuonna1954).jositäennenhänolimm.kirjoittanut artikkelin EemilHalosennuoruudenaikaistatuotantoa Suomentaiteenvuosikirjaan1947. PiaKatermanopettajanurajatkui1950 60 luvullataideteollisuusopiston(nykyisentaideteollisenkorkeakoulun)kuvaamataidonosastolla,missähänopettiainakintaidekasvatusta. OsastonjohdossaolleetAnna LiisaSaalasjahänenjälkeensäPiaKatermaesittelivätluennoillaanHerbertReadinajatuksia,jotapidetäänSuomessakuvaamataidon opetuksenjasenuudistamisenedistäjänä. TeosofisestaajattelutavastakiinnostunutPiaKatermajulkaisivuonna1960Elonpyörälehdessäartikkelin Väreistäjaväriensymboliikasta.Siinähänkirjoittaanäin: Väreilläon todellakinomasalaperäinenelämänsäjaomavoimakasmaailmansa,jokakaikkinaaikoinaon viehättänytjakiinnostanutihmisiä.ihminenonyrittänyttulkitavärienolemustajaselvittää värinvertauskuvallistasanomaa.taiteilijat,taidemaalaritjaväritaiteilijatyleensälienevät kuitenkinne,jotkaherkimminjavälittömimminsaavatkosketuksenvärienolemukseenja voivat kukinomantemperamenttinsajakykynsämukaan siirtäävärinsanomankaikkiennähtäväksijaluodasopusointua,terveyttäjailoaihmistenmieliin. SIRKKASALMI perinteistäjamodernia SirkkaSalmisyntyi21.4.1913.Ylioppilaaksipääsynjälkeenhänopiskelikuvaamataidonopettajaksi.HäntoimiFredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopistonpiirustuksenopettajanavuonna 1937. SirkkaSalmensuunnittelemientekstiilimallienvesiväriluonnoksiaonWetterhoffintekstiilikokoelmissanoin160kappaletta.Joukossaonmonenlaisiatekstiililajeja:istuinmattoja,pöytä jakaitaliinoja,tyynyjä,seinävaatteita,sängynpeitteitä,verhoja,ryijyjäjamattoja.perinteisentekstiilisommittelunjafunkistyylinvaikutteetovatniissänäkyvillä,muttajoukossaon muutamiamoderninoloisiakinluonnoksia(esim.ryijy Jokakoivussakäkönen ).Kaiken kaikkiaansirkkasalmenmallitovatväreiltäänaikavoimakkaitajakuvioinneiltaanmelkokoristeellisia.muutamiahänensuunnitelmiaanjulkaistiinkotiteollisuus lehdessä.
25 Kuva26.SirkkaSalmensuunnittelemia pöytäliinamallejavuodelta1937: Porras, Serpentiini, Kangasvuokko ja Sampsa. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) LYYLIVANHATALO tuotteliastekstiilisuunnittelija LyyliVanhatalosyntyi24.11.1910Porinmaalaiskunnassa.Ylioppilaaksipääsynjälkeenhän opiskelikuvaamataidonopettajaksivalmistuen1935.hänauskultoityttönormaalilyseossa 1935jasuorittisamanavuonnaasetuksenmukaisentutkinnonYliopistonpiirustussalissa sekäkasvatusopintutkinnon1936.hänopiskelitaideteollisuuskeskuskouluntekstiilitaiteen osastolla,jostavalmistui1937,jasuorittisamanavuonnakäytännöllisetopetusnäytteet.hän toimifredrikawetterhoffinkotiteollisuusopistonpiirustuksenopettajana1936sekä1938 39. Toimivakinaistettiinvuoden1939alusta,jakelpoisuusehtojentäyttämiseksiLyyliVanhatalo suorittikelpoisuuskokeetompelunjakudonnanammattitiedoissavuoden1938lopussa. LyyliVanhatalonsuunnittelemiatekstiilimallejaonWetterhoffintekstiilikokoelmissanoin neljäjapuolisataa,pääasiassavesiväriluonnoksina.edustettuinaovatkutakuinkinkaikki kodintekstiilitverhoistamattoihinjapöytäliinoistaryijyihin.joukossaonpaljonperinteisiä ruutu jaraitakuoseja,kasviaiheisiakuvioita(esim.tyyny Lieko )sekäjonkinverranfunkisvaikutteisiamalleja.monissaryijyissäesiintyyihmis jaeläinhahmoja,jajotkinryijyistäon sommiteltuhyvinvapaastikin(esim. Aallonvälke ).NykyäänWetterhoffinvalikoimassaon kaksilyylivanhatalonsuunnittelemaryijymallia: Mademoiselle,jokaedustaaperinteistä
26 tyyliäreuna keskus sommitteluineenjaornamentteineen,sekä Oilikki,jossavoihavaita aineksiavanhoistakansanomaisistaryijyistäuudellatavallasommiteltuina. Kuva27.LyyliVanhatalonsuunnittelemaryijy Oilikki.(Kuva:WetterhoffOy) KYLLIKKIURONOJA kuvataiteilijamallisuunnittelijana KyllikkiUronoja(myöh.Uronoja Juntunen)syntyiHelsingissä10.12.1912.Ylioppilaaksi päästyäänhänopiskelitaideteollisuuskeskuskoulussa1933 36valmistuenpiirustuksenopettajaksi.HänopiskeliHelsinginyliopistonpiirustussalissa1932 33ja1936 37sekäsuoritti approbatur arvosanankasvatusopissajataidehistoriassa.häntoimiopettajanahelsingin Keskuksenyhteiskoulussa1936sekäKyminOsakeyhtiönammattikoulussajaKuusankosken yhteiskoulussa1936 37.Vuosina1937 38hänopiskeliPariisissaAcadémieColarossissaja EcoleNationaleSupérieuredesBeaux Arts:AtelierGeorgesd'Espagnat ssa.senjälkeenhän toimipiirustuksenopettajanakotkantyttölyseossa1938jahelsinginsuomalaisessayksityislyseossa1939.myöhemminhänvieläopiskelisuomentaideakatemiankoulussa1946 48sekätyöskenteliopettajanaTaideteollisessaoppilaitoksessa1959 60.KyllikkiUronojantöitäoli
27 ensimmäisenkerranesillänäyttelyssävuonna1939,jasiitälähtienhänosallistuilukuisiin näyttelyihinniinsuomessakuintukholmassajapariisissa.hänkuoli5.10.1999. KyllikkiUronojatoimipiirustuksenopettajanaFredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistossa lyhyenajanvuonna1939.tänäaikanahänehtikuitenkinsuunnitellanoinkaksijapuolisataa tekstiilimallia,joitasäilytetäänwetterhoffintekstiilikokoelmissa.enitenhänenluonnoksissaanonryijyjenjatyynyjenmalleja,muttahänsuunnittelimyösmuitakodintekstiilejäkuten pöytäliinojajamattoja. Kuva28.KyllikkiUronojan vesiväriluonnoksiaistuinmattomalleiksi. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) SVEAKORHONEN sijaisopettajajasuunnittelija SveaSylviaKorhonensyntyi25.8.1915.YlioppilaaksipäästyäänhänopiskeliTaideteollisuuskeskuskoulussavalmistuenpiirustuksenopettajaksi1938.HänauskultoiTyttönormaalilyseossa1937 38,suorittiasetuksenmukaisentutkinnonYliopistonpiirustussalissa1938 sekäoppikoululainsäädännöntutkinnon1938.vuosina1938 39hänolikustannusosakeyhtiö Otavanpalveluksessa.
28 SveaKorhonentoimiFredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistossapiirustuksenopettajan viransijaisenavuonna1939puolentoistakuukaudenajanlyylivanhatalonollessavirkavapaallasairaudentakia. Wetterhoffintekstiilikokoelmissaonnoin130SveaKorhosentekemäätekstiilimallinluonnosta.Enitenontyynyjäjaryijyjä,joissaonsommittelultaansekäperinteisiäettävapaampia malleja.lisäksikokoelmassaonmm.verhoja,istuinmattojajaseinävaatteita. Kuva29.SveaKorhosensohvatyynyluonnoksia.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) HILJAPALOMÄKI perinteistenmalliensuosija HiljaHannaPalomäkisyntyiOulussa26.9.1902.KäytyäänOulunsuomalaisentyttökoulun hänopiskelitaideteollisuuskeskuskoulussavalmistuenpiirustuksenopettajaksi1925.hän auskultoihelsinginsuomalaisessatyttölyseossa1927,suorittikasvatusopinapprobaturarvosanan1929sekäkäytännöllisetopetusnäytteetsuomalaisessanormaalilyseossajaasetuksenmukaisentutkinnonyliopistonpiirustussalissa1936.häntoimipiirustuksenjakaunokirjoituksenopettajanviransijaisenaoulunyhteislyseossa1927 28sekäopettajanaKemin yhteislyseossa1929 30,Imatranyhteiskoulussa1931,Jyväskylänseminaarissa1932,Raahen keskikoulussa1933 34,Raahenseminaarissa1934,Keminyhteislyseossa1934 35,Kajaanin yhteislyseossa1935 36,Raahenseminaarissa1938sekäFredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopistossa1940.HäntekiopintomatkatViroonjaLatviaan1924sekäBelgiaanjaEnglantiin1935.
29 Wetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokuntakäsitteliuudenpiirustuksenopettajanvalintaa kokouksessaan16.11.1939piirustuksenopettajakyllikkiuronojansanottuaitsensäirtivuodenpäättyessä.johtokuntapäättitiedustellamaataloushallitukseltavoitaisiinkotoimeentoistaiseksivalitajokuniistä,jotkaolivathakeneettointakesäkuussasenollessaauki.kunmaataloushallitukseltajoulukuussasaatiinmyöntävävastaus,kysyttiinpiirustuksenopettajahilja Palomäeltä,jotaTaideteollisuuskeskuskouluntaiteellinenjohtajaarkkitehtiRafaelBlomstedt olisuositellut,olisikohännyttilaisuudessatulemaanem.toimeen. HiljaPalomäkisuunnitteliWetterhoffillapiirustuksenopettajanatoimiessaannoinkolmeja puolisataatekstiilimallia,joitanytsäilytetäänwetterhoffintekstiilikokoelmissa.hänenluonnoksissaanonylisataryijyä,joista Hannanpäivä ja Suvisunnuntai ovatedelleenwetterhoffinvalikoimassa.hiljapalomäenryijytovatsommittelultaanmelkoperinteellisiä,samoin kuinhänensatakuntapöytä jakaitaliinamalliaan,jotkaovatkuosiltaanruudullisiajaraidallisia.lisäksihänsuunnittelimoniamuitakinkodintekstiilejä,kutentyynyjä,verhoja,täkänöitä jamattoja. Kuva30.HiljaPalomäensuunnittelemaryijy Hannanpäivä.(Kuva:WetterhoffOy).
30 HELENAKOSKIVAARA uuttavoimakastamuotokieltä HelenaKoskivaara(o.s.Tarvajärvi)onsyntynyt26.3.1926 Tuusulassa.Keskikoulunjakiertävänkotiteollisuuskoulun käytyäänhänopiskelifredrikawetterhoffin Kotiteollisuusopistossa,jostavalmistuivuonna1955. OpintojenpäätyttyähänaloittityöskentelynWetterhoffilla. KuntaiteilijaLailaKarttunenolieronnutammattikutomon johtajantoimestasyksyllä1956,tulikutomontöiden suunnittelustajamyynninjärjestämisestähelenatarvajärven tehtävä.myynninjohtaja aikanaanhänkehittimallipalveluaja suunnittelimallejatuotantoon.vuonna1962helena Koskivaara,naimisiinmentyään,muuttiHelsinkiin,jolloinhän asiaaanottuaansaijohtokunnaltaluvansiirtyäviisipäiväiseen työviikkoon(vapaatlauantait).joulukuussa1963hänsitten erosiwetterhoffinpalveluksesta. Kuva31.HelenaKoskivaara (os.tarvajärvi).(kuva:wetterhoffintekstiilikokoelmat) HelenaKoskivaarasuunnitteliWetterhoffillemm.pöytäliina jahamekankaitasekäsisustustekstiilejä.hänenryijy janukkamattomallinsaolivatilmeeltäänuudenlaisia,voimakkaitaniin muodoiltaankuinväreiltään.wetterhoffinkankaidentyylihistoriastakirjoittaneenveeravallinheimonmukaankoskivaaransekätellervoströmmerinsuunnittelemissatekstiilimalleissa ilmenimerkkejäaivanuudestasommittelutyylistä,jostanäkyymitentaiteilijatetsivätjykevänalkukantaistamuotokieltä.helenakoskivaaranluonnoksetovatvoimakkainvedointehtyjävesivärimaalauksia.ryijyissäjamatoissaonuseimmitenkäytettyjotaintyyliteltyäperinteistäryijykuviotakutentiimalasia,ruutuataivinoneliötä,jollaonpeitettykokotekstiilinala. Väreinäluonnoksissaonkäytettyjokovoimakkaitapunaisia,mustiajasinisiäsävyjätaisitten hillittyjävalkoisen,harmaanjabeigenvivahteita. Kuva32.HelenaTarvajärvenryijymattoluonnokset Ruutu, Kirsi, Sinipiika ja Väikky. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)
31 Kuva32.HelenaKoskivaara(os.Tarvajärvi)(oikealla)jaLiisaHaltiatyöhuoneessaanWetterhoffilla. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) TELLERVOSTRÖMMER uudenlaistenryijyjenjakirkkotekstiiliensuunnittelija TellervoStrömmer(o.s.Mäkinen)onsyntynytVanajassa 2.7.1926.PäästyäänylioppilaaksiHämeenlinnantyttölyseosta vuonna1946hänopiskelikuvaamataidonopettajaksi Taideteollisuuskeskuskoulussavalmistuenvuonna1949sekä suorittiopetusharjoittelunjakäytännöllisetopetusnäytteet Helsingintyttönormaalilyseossa1950.Häntäydensiopintojaan Helsinginyliopistonpiirustussalissasekäsuorittamalla kasvatusopin,taidehistorianjasuomalais ugrilaisen kansatieteenapprobatur arvosanat.häntyöskenteliopettajana Aitoonkotiteollisuuskeskikoulussavuosina1950 52,Etelä Hämeenkeskusammattikoulussavuosina1956 58ja Hämeenlinnantyttölyseossavuosina1956 59. Kuva33.TellervoStrömmer. (Kuva:Wetterhoffintekstiiliko koelmat) TellervoStrömmertulikuvaamataidonopettajaksiFredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopistoonvuonna1958.Häntoimioppilaitoksenvarajohtajanajamyöhemminvararehtorinavuosina1960 1975sekärehtorinavuodesta1975vuoteen1981asti.Hänjäieläkkeellekuvaamataidonlehtorinvirastavuonna1989.
32 KuvaamataidonopetuksenohellaTellervoStrömmersuunnittelidamasti,täkänä,ryijy ja kuultokirjontamallejawetterhoff säätiölle.kunhänenryijyjäänolivuonna1962esillätampereella Uudestisyntynyttäkänä näyttelyssä,nesaivataamulehdenarvostelijaltaosakseen seuraavanlaistakiitosta: Uusista(ryijyistä)kiintyyhuomioennenkaikkeaTellervoStrömmerinryijyihin.Hänellätuntuuolevanmielikuvitustatavallistaenemmän,sillävaikkahänen suunnittelemiaanryijyjäonkinnäyttelyssäkokojoukko,eihänjuuritoistaitseään.hyvin useinhänliittyyvanhaansuomalaiseenryijyperinteeseenjaluosilloinsellaisiaihastuttavia modernisoitujaryijyjäkutenlämminhehkuinen Myötäjäiset,hilpeäväri iloinenrekiretkitai Ystävykset.Hänkäyttääkuitenkinyhtätaitavastitummiavärejäjamoderniakuviointiakutenryijyissä Sinetti jakokonaanviolettiinsävytetyssä Raatikossa. Kuva34.TellervoStrömmerin ryijyluonnoksia: Vuodet ja Karvi.(Kuva:Wetterhoffin tekstiilikokoelmat) TellervoStrömmersuunnittelimyöskirkollisiatekstiilejä1960 1980 luvullakaikkiaankahteentoistakirkkoon,mm.vilppulaan,säkylään,tyrväällejanakkilaan.suurinosanäistäkirkkotekstiileistävalmistettiinfredrikawetterhoff säätiönkutomossa.strömmerinsuunnittelemiakirkkotekstiilejäopinnäytetyössääntutkineetkristiinalautanenjairenepyssysalototeavat,ettäströmmerintekstiileissäsymbolitjamuutkuvioaiheetonkudottuparamenttikankaisiineikätehtyesimerkiksikirjomalla.strömmerinuseimminkäyttämiäkuvioaiheitaovat tähkä,tiimalasi,vihkiristijavalo.strömmerintekstiileilleontyypillistäväripintojenhäivytys sekäkuvioidenvoimakasrytmijatyylittely.useinströmmerleikitteleeviivanrytmityksellä. Suunnittelunpelkistyminenjageometrisetmuodotolivatyleisestikin1960 luvunuusiapiirteitätekstiilimalleissa. LautasenjaPyssysalonmukaanTellervoStrömmerinsuunnittelutyöolihyvinkäytännönläheistä.Hänottisuunnittelussahuomioonmyösmateriaalienhinnansekämallientoteutusmahdollisuuden.ToteutustekniikanjamateriaalitStrömmervalitsiyhdessäWetterhoffin ammattikutomontyönjohtajahelmilehtiönkanssa.se,ettäsuunnitteluaikaoliuseinmelko lyhyt,vaikuttitutuntekniikanjamateriaalinvalitsemiseen.tellervoströmmerintavoitteena olikaikenmahdollisentiedonhankkiminenkulloisenkinsuunnittelutyönpohjaksisekäpaneutuminenkunkinkirkoninteriööriin.
33 TunnetuinTellervoStrömmerinkirkkotekstiilisuunnitelmistaonHelsinginTaivallahdenseurakunnanTemppeliaukionkirkontekstiilitvuodelta1969.Tekstiiliensuunnittelustajärjestettiinkutsukilpailu,jonkaStrömmerinehdotusvoitti.Temppeliaukionainutlaatuinenkirkkosali vaikuttitaiteilijaanhyvinvoimakkaasti.hänpyrkisuunnitelmissaanlähelleluontoa,jahänen värienkäyttönsätaustallaovatluonnonkivensävyvivahteet.luonnonmukaisenvaikutelmanja värillisentuoreudenaikaansaamiseksitekstiileissäonkäytettylähekkäisiäsävyjäsekäerivahvuisialankojajayhdistettyvilla japellavamateriaaleja.suunnittelunpohjaksitellervo StrömmerkeskustelikirkonsuunnittelijoidenTimojaTuomoSuomalaisensekäseurakunnan työntekijöidenkanssatekstiileilleasetettavistatavoitteistajatoteutusmahdollisuuksista. Tekstiilienkootovatarkkitehtientoivomustenmukaiset,janiinpäesimerkiksiantependium ontavanomaistaalttarinesivaatettahuomattavastipienempi.temppeliaukionkirkontekstiilitkudottiinwetterhoffinkutomossavuoden1969kevään,kesänjasyksynaikana. Kuva35.TellervoStrömmerinsuunnittelema HelsinginTaivallahdenseurakunnan Temppeliaukionkirkonmessukasukka.(KuvaElsa SilpalanjaTuulaHeinäsenkirjastaWetterhoffsata vuotta) LautasenjaPyssysalonmukaanTellervoStömmerilläolihyvätjaläheisetvälitWetterhoffin kutomoonkokosenajan,jonkahäntekimallisuunnitteluawetterhoffille.kutomossavalmistettiinkokoajanjotainhänentyötään,kutenesimerkiksidamasteja,jasepitiyllähyväätyöystävyys suhdettahänenjatyönjohtajahelmilehtiönvälillä.tellervoströmmerneuvotteli työnjohtajankanssamateriaaleista,sidoksistajamallinsoveltuvuudestakudottavaksi.työnjohtajanosallistuminensuunnitteluunoliströmmerinmukaantärkeäätöidenonnistumiseksi jaturhienkokeilujenvälttämiseksi.suurimmanosanströmmerinsuunnittelemistakirkkotekstiileistäkutoihannaheinonen,jokaolitaitavakutojajahalukaskokeilemaanerilaisia ratkaisuja.montavuottakestänytyhteistyöantoivapauttasekätaiteilijalleettätyöntoteuttajalle,eikäströmmerintarvinnutantaatarkkojaohjeitasuunnitelmiensatoteutuksesta.
34 KutenHelenaKoskivaarankinniinmyösTellervoStrömmerinryijyluonnoksetovatvoimakkaallatyylillätehtyjävesivärimaalauksiataivahaliitupiirroksia.Väreinähänkinonkäyttänyt vahvojapunaisia,sinisiä,violettejajavihreitäsävyjätaisittenmaanläheisempiäjavaaleampia harmaanjaruskeansävyjä.kuviomaailmahänenkinryijyissäänsisältääpaljonmuistumia vanhoistaperinteisistäryijyistäkutentiimalasejajavinoneliöitä. WetterhoffintaiteilijoidenLailaKarttusen,HelenaKoskivaaranjaTellervoStrömmerintekstiilienosakseensaamastaarvostuksestakertoosekin,ettävuonna1968Meksikonolympialaistenyhteydessäjärjestettyyntaideteollisuusnäyttelyynlähetettiinheidänsuunnittelemiaan ryijyjäjaraanuja. IRMAKUKKASJÄRVI suurtentekstiilienjakokonaisuuksienmestari SuomalaisentekstiilisuunnittelunjatekstiilitaiteenehdottomiinkärkinimiinkuuluvanIrma KukkasjärvenurajatyöskentelyonkoskettanutWetterhoffiajasenkutomoauseaanotteeseen.OsahänensuunnittelemistaanjulkistentilojentekstiileistäontoteutettuWetterhoffilla, janiidenmyötähänoliuseanvuodenajanvakituinenkävijäkutomossa. IrmaKukkasjärvionsyntynytHelsingissävuonna1941,jasuurimmanosanelämästäänhän onasunuthelsinginkatajanokalla,missähänelläolimyöstyöhuoneensajaomastudiokutomonsa.hänopiskeli1960 luvunalkupuolellahelsinginkäsityönopettajaopistossa,ensinkäsityökoulunpuolella,muttasiirtyisitten koskaeiomiensanojensamukaanolluttarpeeksi pikkutarkkaompelija kankaankudontakouluun.senjälkeenolivuorossataideteollisenoppilaitoksen(ateneumin)tekstiilisuunnittelunlinja,missähänpärjäsihyvinjamistähänvalmistui1968.ateneumissaopiskeluolihänenmukaansahauskaa,tupakanpoltonjaalgerialaisenpunaviininmaustamaaaikaa. IrmaKukkasjärvenopiskeluosuiaikaan,jolloinTaideteollinenoppilaitospyrkilaajentamaan ohjelmaansateolliseentuotesuunnitteluun.tekstiilitaiteenopiskeluunliitettiinpainokankaidensuunnittelujaaloitettiinyhteistyökotimaisentekstiiliteollisuudenkanssa.tuleville suunnittelijoilleannettiinihanteeksinäkemys,että KirstiRantasensanoin kauneuttaoli käytännöllisyys,hyveitäyksinkertaisuusjapelkistyneisyys jaettä oikeatmateriaalivalinnat, tekniikantuntemussekäomakädentaitomerkitsivätammatillistaosaamista. IrmaKukkasjärvenuratekstiilisuunnittelijanaalkoifreelancerina.Aluksihäntarjosipainokangassuunnitteluayrityksille,muttapiankäynnistyihänelletärkeäksimuodostuvakudottujensisustuskankaidensuunnittelu.Hänsolminopeastiyhteyksiämerkittäviinkotimaisiinja eurooppalaisiinvalmistajiin. 1960 lukuolikäyttötekstiilienjaanonyymiensuunnittelijoidenaikaa,jossaeiajateltuoman ilmaisuntärkeyttä.käännekohtatässäsuhteessairmakukkasjärvelleoli1970 luvunalussa osallistuminen Tekstiilileikkiä näyttelyyn,jokamerkitsimuutostakohtitaidetekstiiliäja
35 kokeellisuuttaniinmateriaaleissakuintekniikoissakin hänhuomasi,ettätekstiileillävoi sananmukaisestimyösleikkiä.käytännöllinenjakoristeellinen,teollinenjataiteellinensuunnittelukulkivathänelläsiitälähtienrinnakkain.myösryijytekniikkaalkoikiinnostaahäntä,ja IrmaKukkasjärvelläonkinhuomattavamerkityssuomalaisenryijytaiteenuusitutumisessa: ryijynukkaolihänellevälineomantaiteellisenpäämääräntavoittelussa,hänenteoksissaanoli useinreliefimäinenpintajaryijytsaattoivatollamuodoltaanvaikkakolmioitataisuunnikkaita. 1970 luvunlopullaalkoiirmakukkasjärvenurallasuurtenjavaativienerityisprojektienaika yhteistyössämonienhuomattavienarkkitehtienkanssa.yhteistyöwetterhoffinammattikutomonkanssaalkoisamoihinaikoihin.irmakukkasjärventyönäolimm.eduskuntatalonperuskorjaukseenliittynyttalonkaikkiensisutustekstiilienuudistamissuunnitteluvuosina 1979 82.Uudettekstiilitolitehtäväalkuperäistentekstiilienhengessä,jatyövaatipaljonlähteidentutkimistajajopasalapoliisintyötä:IrmaKukkasjärvikolusiEduskuntatalonsilloisen intendentinliisa MariaHakalankanssatalonkellareitajaullakoitamyöten.NiinpäIrmaKukkasjärviesimerkiksisuunnitteliuusienkokolattiamattojenkuviotetsinnöissälöytyneenalkuperäisenkarvalankamatonpalanmukaan.ErityistäkiitostaonsaanutValtiosalinistuinten verhoilukangas,jossatoistuvat arkkitehtisiréninalkuperäisenajatuksenmukaisesti lattianmarmorinvihreätsävyt.irmakukkasjärvimuistaa,kuinkahänsommittelikankaanraidoitustakieputtamallaerilaisiavihreitälankojakepinympärillejavertaamallaniitälattianväreihin.nämäverhoilukankaatkudottiinwetterhoffillajaoikeatsävytlankoihinvärjättiinwetterhoffinvärjäämössävanhojenohjeidenmukaan. Kuntätäverhoilukangastatarvittiinlisää 2000 luvunalussa,tilattiinsetaaswetterhoffilta,muttatälläkertaakangaskudottiinkoneellisestihamk:ntekstiiliverstaallaalkuperäisestäkäsinkudotustamallistasoveltaen. KunWetterhoffvietti100 vuotisjuhlaansavuonna1985,kutsuttiinirmakukkasjärvi,maija LavonenjaKatariinaMetsovaara Heikinheimosuunnittelemaanjuhlavuodentekstiilejä.Irma Kukkasjärvisuunnittelimodernintäkänän,jokaolisipieneenkinkotiinsopivatilanjakaja. Työnlähtökohtanaolinauha,jotavoimuunnellaeritavoinyhdistäenjataitellen. Kuva36.IrmaKukkasjärvijaVappuOravalaWetterhoffinammattikutomossa,valmistumassaHämeenlinnan kirkontekstiilejä.(kuva:wetterhoffintekstiilikokoelmat)
36 Hämeenlinnanseurakuntatilasi1980 luvunpuolivälissähämeenlinnankirkkoonirmakukkasjärvensuunnittelematjawetterhoffillavalmistetuttekstiilit FredrikaWetterhoff säätiön toiminnanjohtajamaijaahtimotoimiprojektissaliikkeellepanevanatekijänä.irmakukkasjärvikertoosuunnittelunsalähtökohtinaolleenkirkonkupariurutjatilan hopeinen tunnelma. Tekstiileistäsuurimmatolivatkaksi1,5x10metrinkokoistalehteritekstiiliä,joidenväreinä olivatkuparijahopea.langatnäihinvaativiintöihinvärjättiinwetterhoffinvärjäämössä. ValitettavastitämätekstiiliparieioleenääkokonaisuudessaanpaikoillaanHämeenlinnankirkossa,kunseurakunnassakatsottiin,ettäkuparinvärinentekstiilieisopinutyhteenkirkkoon rakennettujenuusienurkujenvärinkanssa. IrmaKukkasjärvisuunnitteli1980 luvullauseitasuurikokoisiaesirippujateattereihinjakonserttisaleihineripuolillasuomea.näistäiisalmenkulttuurikeskuksenjajyväskylänkaupunginteatterinesiriputkudottiinwetterhoffilla.näinsuurettyötolikudottavaosina,jotkasitten koottiinyhteen.esimerkiksijyväskylän8metriäkorkeanesiripunvalmiitkangaspakatvietiin Helsinkiin,missänelevitettiinRoihuvuorenkoulunvoimistelusalinlattialleompeluavarten. IrmaKukkasjärvionainaolluttyytyväinenWetterhoffinkutomontyöhön,jokaonhänenmielestäänolluthuolellistajalaadukasta.KutojaVappuOravalanmukaanWetterhoffillaolitärkeääse,ettämitatpitivätkudottaessa,jasenvuoksiyhtätyötäkutoiainavainyksitaikaksi kutojaa. Kuva37.IrmaKukkasjärvensuunnittelemaJyväskylänkaupunginteatterinesirippu(1982). (Kuva:Wetterhoffin100 vuotisnäyttelynesite) SuuriurakkaoliIrmaKukkasjärvelläedessään1990 luvunalussa,kunhänsaisuunnitella Tasavallanpresidentinvirka asunnonmäntyniemenkaikkitekstiilit niinsisustus,kattaus kuintaidetekstiilitkin.työskentelytällaisessakohteessajatiiviissäyhteydessäarkkitehteihin, RailijaReimaPietilään,vaatitietystimyöskompromissejajaarkkitehtiennäkemystenmyötäilyä.Väriskaalanolioltavahillittyjaklassinen,eikäkirkkaitavärejävoinutkäyttää.Irma Kukkasjärvenosuuttatässäpaljonkeskusteluaherättäneessäkohteessaonkuitenkinpidetty yleisestionnistuneena.talontaidetekstiileissäsaisentäänkäyttääomaperäisempiäkinratkaisuja,kutenpresidentintyöhuoneensuuressaseinätekstiilissä.irmakukkasjärvimuistaavieläkinhuvittuneena,mitensuurikokoistatekstiiliäripustettiinpaikoilleenviimeisenäyönäennenvirallisiaavajaisiajamitenpresidenttijarouvakoivistokävivätyöpuvuissaanihmettelemässäyötämyötentyöskentelevääjoukkoa.mäntyniementekstiileistäosakudottiinwetter
37 hoffilla,muttaesimerkiksipellavaisetlakanat,pyyheliinatjapöytäliinatolikudotettavairlannissa,koskaniitäeienäävoitutehdäsuomessatampellanlopetettuakutomotoimintansa. SamoinolikaikkiEduskuntatalonjaMäntyniemenmatotteetettäväRuotsissa,koskaSuomessaeienääollutalanteollisuutta. VaikkaIrmaKukkasjärvieiomiensanojensamukaanerityisestipidäkirkkotekstiiliensuunnittelemisesta,sillähäneijotenkin saaniihinkosketusta,niinarkkipiispajukkapaarman kaapuasuunnitellessaanhänsaitehdäsiitäniinjuhlavankuinhalusi.wetterhoffillakudotun kutojanaolivappuoravala kullanvärisenkaavunlangatvärjättiinmyöswetterhoffilla.työ olihaastava,silläoikeaakullansävyäolivaikealöytää,muttavärjärimestarierkkiyrjölätoki onnistuisenlopultasaavuttamaan. IrmaKukkasjärvipitääsuunnittelijanatilaus jayhteistöistä,silläomiensanojensamukaan hänon huonomyymään omiatöitäänitse.hänpitääisokokoisistateoksista,sillä suurtasaa tehdäsuurpiirteisemmin.hänonainaajatellut,että töidenpitääollaniinsuuria,ettäneräväyttävät.viimeaikoinahänonolosuhteidenpakostatehnytpienikokoisiatöitä,vaikkaei tunneolevansa hyväkäsistään.suurtentöidentaitajaosaakylläsiltinähdä,ettäpienikinvoi ollakaunista.kipinöitäsuunnitteluideoihinhänsaaeripuoliltakutenesimerkiksielokuvista janäyttelyistä. IrmaKukkasjärventöidenjasaavutustenluetteloontodellapitkäjakunnioitustaherättävä. Hänonosannuturallaanyhdistäätuotesuunnittelijan,taiteilijanjayrittäjänroolitrautaisen ammattitaitoiseksikokonaisuudeksi. JUHALAURIKAINEN opettaja,suunnittelija,taiteilija JuhaLaurikainen(s.1955)olijoehtinytvalmistua toimintaterapeutiksihelsinginsairaanhoitoopistostavuonna1980,kuntaidealaalkoivetää häntäpuoleensa.vuonna1982hänpyrkijapääsi opiskelemaantekstiilitaidettataideteolliseen korkeakouluun.tekstiilinhänvalitsiesikuviensa Marimekon,MaisaTikkasen,MaijaLavosen,Irma Kukkasjärven,MarkkuPirin innoittamana.juha Laurikainenvalmistuitaiteenmaisteriksivuonna 1988;opiskeluahiemanpitkittise,ettätämätaiteen moniottelijaopiskelivuodenbrysselissäkokeellista kuvanveistoajatoimiopiskeluaikanaanmyös tanssijanasuomenkansallisteatterissa. Kuva38.JuhaLaurikainenmatkimassaMirónpatsasta Barcelonassavuonna2009.
38 JuhaLaurikainenaloittipainokankaiden,pintojenjakuosienfreelance suunnittelijana1980 luvunlopulla.hänonsuunnitellutmm.marimekolle,finlaysonille,heleniusoy:lle,lassila& TikanojallejaWetterhoffOy:lle.Vuonna1990hänaloittituotesuunnittelunopetusuransa HämeenlinnassaaluksituntiopettajanaWetterhoffinkäsi jataideteollisuusoppilaitoksessaja sittenvuodesta1995lähtientuotesuunnittelunlehtorinahämeenammattikorkeakoulun Muotoilunkoulutusohjelmassa.HänontoiminutmyösMuotoilunkoulutusohjelmajohtajana vuodesta2004alkaen. TekstiiliensuunnittelunWetterhoffOy:lleJuhaLaurikainenaloittivuonna1990 Potpuri huovalla.sittensyntyivätpellervo seuranwetterhoffiltatilaamat Maankunniaksi pellavapöytäliinat,joillaseurahalusijuhlistaasuomenitsenäisyydenjuhlavuotta.niidenvanavedessäsyntyimyöstoinenpellavaliinamalli Säkeistö.Maa jakotitalousnaisettilasivatwetterhoffiltaryijysarjan,jotahevoisivatlevittäämyöstarvikepaketteina.sarjanryijyt, Mustikka, Punaisetmarjat ja Keltaisetmarjat,suunnitteliJuhaLaurikainenjanekuuluvatedelleenWetterhoffOy:ntarvikepakettivalikoimaan.Muitatämänajansuunnittelutöitäolivatkudotutverhokankaatjahuonekalukankaatasuntomessuillesekäpellavainen Saunapolku pyyhe,jokaonedelleenwetterhoffoy:ntuotevalikoimassa. Kuva39.JuhaLaurikaisensuunnittelemaryijy Keltaiset marjat.(kuva:wetterhoffoy) WetterhoffOy:naloittaessatoimintansa1993haluttiintehdäsarjakankaita,joidenpohjana olivatwetterhoffintekstiilikokoelmienraidallisetkankaat.näinsyntyneen Folklore mallistonkankaidenraidoituksetjavärityksetsuunnittelijuhalaurikainenjakankaistavalmistetutvaatteetjamuuttuotteetmarjattanissinen. Vuonna2002pitivätHarriHelorinne,JarkkoKalliojaJuhaLaurikainenHelsingissäyhteisen näyttelyn Pintaa suomalaistapintasuunnittelua,jasinnelaurikainensuunnitteliseinätekstiilisarjan Näkymä jajulkisentilanverhomalliston Pino.VillaisetverhokankaatkudottiinHämeenammattikorkeakoulunTekstiiliverstaallaja Näkymä sarjankutoivappuorava
39 la.wetterhoff brandi projektinosanavuonna2003syntyivätlaurikaisensuunnittelemat pellavaisetpussilakanat. JuhaLaurikaisenpäätyöonolluttuotesuunnittelunopettaminen,muttasenohessahänon toiminutmonissamuotoilu jataidealanjärjestötehtävissä(mm.hämeentaidetoimikunta, Tyyne KerttuVirkki säätiö,ornamo,arshäme,texo)sekäosallistunutuseisiinnäyttelyihin niinsuomessakuinulkomaillakin.vaikkaomasuunnittelutyöonviimevuosinajäänytvähemmälle,häntäkiinnostaaedelleenjulkisentilantaide,mistäonosoituksenakeväällä2010 toteutettuteoskokonaisuushämeenlinnanterveyskeskuksenhyvinvointineuvolaan. ANNUKKAMIKKOLA kuvataiteilija,tekstiilisuunnittelija,kirjoittaja,opettaja AnnukkaMikkolaonsyntynytRaahessa1960. Hänensukutaustansaonvahvastikiinni kudonta jakäsityöperinteessä,sillähänen isoäitinsäolikankurijaäitinsäahkera käsitöidentekijä.tekstiiliperinnekiinnostaa AnnukkaMikkolaa,jahänuskooettähänellä kutenmuillakinnaisillaonviehtymyslankoja kohtaanjogeeneissä.hänvalmistui LübeckerinKotiteollisuuskoulustakutojaksi 1982jatekstiiliartenomiksiWetterhoffilta 1993.SenjälkeenhänopiskeliTaideteollisessa korkeakoulussajavalmistuitekstiilitaiteilijaksi (MA)vuonna1997. Kuva40.AnnukkaMikkolajakameraTunisiassavuonna 2009.(Kuvaaja:RikuSyrjäniemi) LisäksiAnnukkaMikkolaonharjoittanuttaideopintojaTaideteollisessakorkeakoulussaja Vapaassataidekoulussavuosina1987 88sekä2000.HänjatkoiopintojaTaideteollisessakorkeakoulussa2008,jatällähetkellähänopiskeleekuvataidekasvattajaksiAalto yliopistossa Taideteollisenkorkeakouluntaiteenlaitoksella(entinenTaidekasvatuksenosasto)tarkoituksenaanvalmistuavuoden2010lopussatai2011alussa.Valmistuttuaanhänhaluaisityöskennellätuotesuunnittelunopettajana,muttamyösvarhaiskasvatuskiinnostaahäntä. AnnukkaMikkolanuraonolluthyvinlaaja alainenjamonimuotoinen hänontekstiilisuunnittelija,kirjoittaja,opettajajataiteilija.hänontehnytsisustustekstiili jaryijysuunnittelutyötäfreelancerinavuodesta1992:ryijyjäjakattaustekstiilejäsuomenkäsityönystäville,ryijyjä Wetterhoffille,mattoja,huopia,kirjontatöitäjaryijyjäPirkanmaanKotityölle,minitekstiilejä jaryijyjäesitolle,mattomallejavmcarpetille,numeroitujaryijysarjojajahuopiacanttiacallesekävaatetuskuosienpainokangassuunnitteluanansofuntonelle,taitoolle,aitionneuleel
40 le,virkelle,finnwearillejamaldenmillscompanylleusa:han. Nythäneiolemyynytmalleja vähäänaikaan,eikätoistaiseksiteepainokangasmalleja. AnnukkaMikkolanontoiminutfreelance toimittajanavuodesta1997jamallistokoordinaattorinataito lehdessä2002 03.Hänentekemiäänkirjojaovat Mattojuttu (Edita1998), Kirjokuvia (Edita2000)ja KäsityönPikkujättiläinen (WSOY2006).Kirjoissaesitellyissämalleissa,kutenmuussakintekstiilisuunnittelussaan,hänhalusipyrkiäajattomuuteen.Niinpä Käsityönpikkujättiläisen mallitonpyrittysuunnittelemaantaivalitsemaansuurestatuoteperheestäniin,etteiniistäkoskaantulisivanhanaikaisia.niissäyhdistyyainajotainperinteistäjauutta,tuorettaajattomuutta. AnnukkaMikkolaontoiminutopettajanamm.kuvataidekoulussajapäiväkodissa(Espoon Työväenopisto,PäiväkotiPalttina,TaidekulmaTatavuuym.).Hänenmonipuoliseenpedagogiseenkokemukseensasisältyymm.taideopetuksenkäynnistäminenKauklahdenasuntomessualueenkylätalonReggioEmilia pedagogiikkaanperustuvassaateljeessavuosina2006 2008.Hänonmyöstoiminutopiskelijoidenlopputöidenohjaajana.Häntäkiinnostavatopetusprojektitjakäsityönjakuvataiteenyhdistäminen.Prosessinmerkitystaiteessaonhäntä kiinnostavapedagoginennäkökulma. AnnukkaMikkolaontyöstänyttekstiiliäkäsitteellisissätaideteoksissaanjo15vuodenajan. Viimevuosinahänontehnytlähinnäkuvataidettatekstiilinkeinointainiin,ettätekstiilion ainajotenkinmukanatekemisessä.tällähetkellähänonkeskittynytmaalaamiseen:hänopiskelivuosina2008 2009maalaustaprofessoriSakariMarilanoppilaanaTaideteollisessaKorkeakoulussa,jamyöshänenopinnäytetyönsä(gradu)liittyykudonta/maalausprojektiin,jossaonmukanapaljonlankojajalankaviivoja.Ideatjavaikutteetkulkevatsamallasuunnasta toiseen,niinettänytsyntyvätmaalauksetsaattavatollalähtökohtiamyöhemminsyntyville tekstiiliteoksille. AnnukkaMikkolallaontöissäänainakäsitteellinen,filosofinenlähtökohta.Häntäkiinnostaa naisnäkökulmajafeminiini maskuliini asetelma.hänenmielestääntaiteessaontärkeääkierrätysjayhteisöllisyys.häntekeemyössekatekniikkataidetta,jokaonsuomessavieläaikatuntematonta.häntäkiinnostaakolmiulotteinentekstiilimuoto,jamonissahänentöissäänon mukananukkeja.hyväesimerkkihänentaiteestaanoliulkotekstiilinäyttelyssäporissaesillä ollut Karamelliturkki,suojautumisenteemaakäsitellytteos,jokakudottiinkirjapainosta saadustajätemateriaalista,tyhjistäkaramellipapereista.kudotullatyölläpäällystettiintavallinensähkökaappi,jokamuuttuisitensadunhohtoiseksi.teospuhuttelijotakutaniinlujasti, ettäsevarastettiinvähänennennäyttelynpäättymistä. Niidenkuvataide jatekstiilitaidenäyttelyidenluettelo,joihinannukkamikkolaonosallistunut,onpitkä.hänonmielelläänmukanataiteilijaryhmissä,kutenvuonna1999perustetussa NaOH:ssa,jonkamuitajäseniäovatolleetAnna MaijaAalto,MaijuAhlgren,Anna RiittaHaavisto,ImmiHalsti,LiinaHalsti,KaarinaKellomäkijaRiikkaKokko Haanmäki.Ryhmäonpitänytnäyttelyitäjatoteuttanutmoniaprojekteja,mm.erilaistenpaikkojenvaltaamisiakuten pöytäliinojenlaittaminenulkoilmakahvilanpöytiin Kofeiiniaarkiajattelulle näyttelyssä (2007)HelsinginHietalahdentorilla. Minulleryijyonmaalaus,koskatekniikkamahdollistaalangoillamaalaamisenlankalangalta pointillisesti. TekstiilitekniikoistaryijyonAnnukkaMikkolalleerityisenläheinen.Kiinnostus ryijyynsyntyi,kunhänoliharjoittelussasuomenkäsityönystävissä1990 luvulla.ryijyissä
41 kiinnostaakokeilevuus:niissävoitehdäerilaisiamateriaali jamuotokokeiluja.annukkamikkolaaloittimuotoryijyjenteonjowetterhoffillaopiskellessaan,jolloinopiskelijatjärjestivät vuonna1992miniryijynäyttelynhämeenlinnankirjastossa.nykyäänpinnallaolevaminiryijyjenjasarjallisuudentrendiilmeniannukkamikkolantöissäjovarhain.helsinki Euroopan kulttuurikaupunki vuonna2000häntoteuttiyhtenäkutsuttunataiteilijanatexonterve!lastensairaalaprojektiinkäsitteellisen9 osaisenminiryijysarjan PikkuPrinssi Lastenklinikanvastasyntyneidenteho osastolle.seuraavanavuonnahänsuunnitteli PikkuPrinssin innoittamanacanttiacallenumeroidunminiryijysarjan NaturaeLusus,jonka 17miniryijystäonmahdollistakootaerilaisiayhdistelmiä.Vuonna2001SuomenKäsityön YstävillesuunnitellunEspoo ryijynsivutuotteenasyntyicanttiacallemyöstoinenpalaryijysarja Saka,jokaonkunnianosoitus1500 luvullavaikuttaneilleespoolaisillekyläyhteisöille,joistaosajäipäällerakennettujentehdaskompleksienalleennenmuseoväenpaikalle kutsumista. RyijyvoiAnnukkaMikkolallaollamyöskäsitteellinentekstiilitaideteos.Esimerkiksi Silkkihius teoksenlähtökohtanaolihaavepitkistähiuksista teoksessaontyynyntoisellapuolella nukenkasvot,toisellapuolellapitkätsilkkinukat.ryijynmuotojamateriaaliovatvallanneet hänentöissäänuusiaalueita:esitollehänsuunnittelipalloistakoostuvanryijyn, Siperiaopettaa näyttelyssäkulttuurienmuseossavuonna2003oliesilläkolmeerilaistaryijyä,joiden materiaaleinaolivatturkis,villajapellava. AnnukkaMikkolantapaluonnostellaryijyjäon sekinomanlaisensa,sillähänkäyttääluonnostelutekniikkanasekatekniikkaa. WetterhoffilleAnnukkaMikkolaon suunnitelluttarvikepaketteinatai valmiinaryijyinämyytäviämalleja puolenkymmentäkappaletta.niistä Yrttitarha onollutsuosituin,ja sitäonmyytypaljon. Yrttitarha mallinkanssahänsaitehdä antoisaayhteistyötäwetterhoff Oy:ntoimitusjohtajaJaana Rantasenkanssa,jonkatavoitteita AnnukkaMikkolaluonnehtii sanoilla taloudellisuusja tekijäystävällisyys.kun Yrttitarhan suunnitelmassaoli alunperin35erilaistanukkasekoitusta,saatiinneyhdessäjaana Rantasenkanssavähennettyä 15:een. Kuva41.AnnukkaMikkolansuunnittelema Yrttitarha ryijy. (Kuva:WetterhoffOy) MuutAnnukkaMikkolansuunnittelematmallitWetterhoffinryijyvalikoimassaovatnimeltään Jänönapila (kahtenaerivärivaihtoehtona), Pohjantähti (ryijytyyny), Jääkukka sekäuusimpana Lumipuutarha.
42 Kuva41.AnnukkaMikkolansuunnittelemaryijy Lumipuutarha.(Kuva:WetterhoffOy) AnnukkaMikkolanmukaanryijymaailmaavoisikutsuatekstiilitaiteen maalauslinjaksi,koskaryijytekniikkamahdollistaalangoillamaalaamisenparemminkuinmikäänmuutekstiilitekniikka.ryijyssäpystytäänhuomioimaanluonnoksenhienoimmatjavähäeleisimmätvärinyanssitsekämuoto jakuvioaiheet.ryijyonhänenmukaansakuitenkinitsenäinentaideteoseikämaalauksenjatke. AnnukkaMikkolakuuluuOrnamoon(Texo),Muury:hyn,Espoon KuvataiteilijoihinsekäEspoonTaideteollisuusyhdistykseen. MAARITHIRVONEN sarjallisetpienoisryijytkiehtovat MaaritHirvonen(s.1954)valmistui Taideteollisestakorkeakoulustaensin kuvaamataidonopettajaksivuonna 1980,muttajatkoisenjälkeenopiskelua samankouluntekstiilitaiteenosastolla, mistävalmistuitekstiilitaiteilijaksi vuonna1986.koulutusoli suunnittelupainotteista,muttatoki esimerkiksisidosoppiinja kudontaankinperehdyttiin. Kuva42.MaaritHirvonen
43 OpiskeluaikanaanMaaritHirvonensuuntautuipainokankaidensuunnitteluun,muttaonnykyäänkeskittynytlähinnäryijyihinsekäuniikkitöihin.HänopettaaHelsingintyöväenopistossalyhytkurssejamm.tuotesuunnittelustajaväriopista.Tuotesuunnitteluahänonopettanut myöskäsityönopettajaopistolla. HelsinkiläislähtöinenMaaritHirvonenontyöskennellytvuodesta2000lähtienFiskarsissaja kuulunutfiskarsinosuuskuntaan,jonkajäseninäonmonienerialojenkäsityöläisiäjataiteilijoita.vuosisittenhänmuuttiasumaanbillnäsiin.hänpitääerittäinpaljonläntisenuudenmaanluonnostajavanhojenruukkimiljöidenperinnemaisemista ainoahaittapuoliovatkesäkuukausienrunsaatturistilaumat. KiinnostusryijyjäkohtaanheräsiMaaritHirvosessasuunnilleenvalmistumisenaikoihin.Kun hänpitijoitakinsuomalaistaryijyäkoskevialuentoja,hänhuomasimitenmielenkiintoinen tekstiililajiryijyon.siinäyhdistyvätperinnejatietynlainenveistoksellisuusjavoimakasmateriaalintuntu.ryijyissävarsinkinnykyäänyleistynytkolmiulotteisuudenelementtitekee niistäeräänlaisia pehmeitäveistoksia. MyösvärinmerkitysryijyssäonMaaritHirvosenmielestäkiehtova.Ryijynukassatapahtuva optinenväriensekoittuminentekeemahdolliseksiakvarellimaisetväriliu ut.nukkasekoituksetonsuunniteltavasenmukaan,mitennopeastivärisiirtymätapahtuutaimitenkaukanaeri värialueetovattoisistaan.maarithirvosenpitämilläpienoisryijykursseillaonperehdyttyryijynkokovalmistusprosessiinideastatyöpiirustuksenkauttaitsetekemiseen.vaikkaalkuvaiheonhidas,niinsittenkuntyöpiirustusonsaatuvalmiiksi,onryijyntoteutusvaihetodella mukavaatekemistä siinäyhdistyynäkemisenkauttasaatavaesteettinenelämystuntoaistin kauttasaatavaanhaptiseenkokemiseen. MonissaMaaritHirvosensuunnittelemissaryijyissäonaiheenakukat.Vaikkahänhenkilökohtaisestipitääkinehkähiemanminimalistisemmistaaiheista,niinkukkaonhänenmukaansa ryijynaiheenahyvinkiitollinen:kukassaonjotain suurta.kukkajamuutkinluonnonaiheet ovatajattomia,sellaisiajoitajaksaakatsoakauemminkin.tekstiileissätuntuuolevanmenossa jonkinlainenesittävänkukka aiheenrenessanssi,jaseasettaasuunnittelijallemielenkiintoisenhaasteennähdäkukka aihejotenkintuoreesti. NormaalikokoistenryijyjenohellaMaaritHirvonenonsuunnitellutpaljonpienikokoisiaryijyjä.Pikkuryijyjenbuumisyntyijoitakinvuosiasitten,japienikokoisetryijytovattarvikepaketinostajankannaltakäytännöllisiä:ryijynsaanopeastivalmiiksijasemahtuunykyaikaisenkin kodinseinälle.maarithirvonensuunnitteleepieniäryijyjämielelläänsenkintakia,ettäniissä voitoteuttaasarjallisuutta,jaseonasiajonkaedelleenkehittäminenkiinnostaahäntä. MaaritHirvosenensimmäinenWetterhoffillesuunnittelemaryijyoli Tulppaanit.Sensyntyynliittyyhauskatarinasattumanosuudestamallinsynnyssä:MaaritHirvosenalkuperäinen ryijyluonnosolihyvinkeltainen,muttakunhänensittenpitiryhtyäsuunnittelemaanryijyn nukkienvärejä,saihänwetterhoffiltavahingossaryijylankakartoistavainyhdenosan,jossaei ollutlainkaankeltaisialankoja,vainoranssejasävyjä.maarithirvonenarveli,ettäwetterhoffillahaluttiinhänenkäyttävännäitäannettujasävyjä,janiinhänsuunnitteli Tulppaaneistaan oranssinversion jokaehkäolikinkeltaistaparempi,silläseonolluthyvinsuositturyijyjaonedelleenwetterhoffinvalikoimassa.
44 Tulppaanien suunnittelunaikaanoliwetterhoffinkutomovielätoiminnassa,jotensuunnittelijallaolimahdollisuuskatsastaasielläryijynensimmäisenkappaleenvalmistusta.maarit Hirvonenkävipaikalla,kunVappuOravalakutoimallikappaletta,jasentuloksenaryijymalliin tehtiinkinvielämuutoksiamm.tiivistämälläkuva alaa.mahdollisuuskatsastaamallikappaleensyntykutomossaonsuurietu,sillänukkasekoitustentummuusarvotvalmiissaryijyssä ovatainahiemanyllätyksellisiä.kaikistaväreistäeilankakartoissaoleerivalöörejä,jotenne onsaatavaaikaanlankasekoituksilla.ongelmallisimpiaovatkaikkeinvaaleimmatvärit,sillä niissäalkaasilmännäkökykyjoasettaarajoja.nukkasekoitustentekovaatiihyvääjaoikeanlaistavalaistusta,janiinpäparastaaikaavarsinkinvaaleidenvärientekemiselleovatkevätja kesä. SeuraavaMaaritHirvosenryijymalliWetterhoffilleolikolmenpikkuryijynsarja Muistokesästä.Kunsenensimmäinen,ruskankeltainenversiotuntuimenevänkaupaksitasaisesti,tehtiinsiitävieläsavunsininen,vanharoosajaantiikinvihreäversio.SittenseurasiMaaritHirvosenomasuosikkihänenWetterhoff ryijyistään, Virta,jokasekinonkolmenpikkuryijynsarja.Senmodernisommittelutuntuisopivanhyvinajanhenkeen,vaikkaseeiehkäolekaanaivan jokamiehen suosikki. TästämallistaMaaritHirvonenolisimielellääntehnytisokokoisemmankinryijyn.IsojakinryijyjähänonsuunnitellutkymmenisenvuottasittenVuorelmalle jaryijypalvelulle. Kuva43.MaaritHirvosensuunnittelema pienoisryijysarja Muistokesästä (savunsininenversio).(kuva:wetterhoff Oy) MaaritHirvosenmielestäpienikokoisenryijynsyntytavallaan pelasti ryijyntekemisenperinteenvaiheessa,jossaisojenryijyjentekeminenolihiipumassa.ryijyjenitsetekeminenon sillälaillasukupolvikysymys,ettäaikaisemminolimonellakinnaisellaaikaajavoimiavalmistaaryijytvaikkakaikillelapsilleen.nytsellaiseenonvainharvallamahdollisuus,muttapikkuryijyjenmyötäovatnuoremmatkinsukupolvetryhtyneetkokeilemaanryijyntekemistänyt, kunkäsityöinnostusonkaikenkaikkiaankokenutuudennousun.
45 MaaritHirvosenuusinWetterhoff ryijyonnytjoyhdeksänäerivärivaihtoehtona(värikäs sarja,pastellisarjajaharmaasarja,kussakinkolmeeriväriä)saatavissaoleva Kukkasinulle, jokasyntyiwetterhoffoy:ntoimitusjohtajanjaanarantasenaloitteesta.tässäryijyssäyhdistyykaksivanhaasuomalaistakäsityötaitoa,ryijynsolmiminenjakirjonta,sillämallissaon nukitetunkehyksenkeskelläpohjakangasalue,jolleontehtykirjomallakukkakuvio.näintämämodernistisommiteltumallikantaasamallamukanaanniitämuistikuvia,joitamonella meistäonäidintaiisoäidintekemistäkäsitöistä. YhteistyöWetterhoffinkanssaonMaaritHirvosenmukaanollutantoisaajamukavaa.Tekstiiliensuunnittelussajamallientarjoamisessaontärkeääse,millainenvastapuolion,jamolemminpuolinenluottamussiihen,ettäasiattehdäänhyvin,tekeetyöstähauskempaajailoisempaa.Wetterhoffillavoiedelleenaistiahistorianhengenläsnäolon,jaseettähyviäarvojaeiole ajettualas,tekeeyhteistyöstäelämyksellistä.myöswetterhoffinomanvärjäämönolemassaoloonmaarithirvosenmukaantärkeäjaisoasiasuunnittelijankinkannalta. YrityksillesuunniteltujenmallienohellaMaaritHirvonentekeejatkuvastiomiauniikkitöitään, jahänpyrkiisiihen,ettäosallistuujokavuosijohonkinnäyttelyyn.näyttelytöidentekeminen onantoisaa,silläniidenmyötäversooainajotakinuutta.näyttelytöissäänmaarithirvonen käyttääerilaisiatekstiilitaiteenmenetelmiäkutenkankaanpainantaajakirjontaa,jasoveltaa niitäperinteisistätavoistapoikkeavillamateriaaleillajatekniikoilla.hänenuusinaluevaltauksensaonvalaisinsuunnittelu,jokasaialkunsafiskarsin Näkökulmia kesänäyttelyynvuonna 2007puustajasilkkikankaastavalmistetuistavaloveistoksista.Valaisintenkolmiulotteisuusja rakenteellisuusovattuoneetmaarithirvosellemieluisiauusiahaasteita. MINNAPOLUS valööriryijyntutkija KylmäkoskellaeteläiselläPirkanmaallaasuvalla MinnaPoluksella(s.1968)onainaollutmontatyöalaa rinnakkain:hänonopettaja,tutkija,suunnittelijaja taiteilija.hänvalmistuitekstiilisuunnitteluartenomiksiwetterhoffiltavuonna1992,suorittisen jälkeenopettajakoulutuksenhamk:ssasekäkasvatustieteenaineopinnothelsinginyliopistossaja vuonna1999artenomi(amk) tutkinnonhamk:ssa suuntautumisalanaantekstiilisuunnittelu.2000 luvullaminnapoluslähtiopiskelemaantaidehistoriaa Helsinginyliopistoonjavalmistuifilosofianmaisteriksi2008.Hänenprogradu työnsäaiheoli Uhra Simberg EhrströminMetsä ryijy suomalaisen valööriryijynsymboli?.tällähetkellähänsuorittaa taidehistorianjatko opintojajaaloitteleeväitöskirjaa suomalaisestavalööriryijystä. Kuva44.MinnaPolus.(Kuvaaja:ArtturiPolus)
46 MinnaPolusontoiminutkymmenkuntavuottataide jakädentaitoaineidenopettajanaeri kansalaisopistoissasekätaiteenperusopetuksenopettajanaakaanopistossa.hänenomien sanojensamukaan lapsetavaavatsilmiä heidänkanssaantyöskentelytuottaavälilläyllättäviäoivalluksia.viimeaikoinaminnapolusonluennoinuttaidehistoriastatampereenyliopistossa. TällähetkelläMinnaPoluksellaonpäällimmäisenätutkimustyö,jotahäntekee päätoimisestikuluvanvuodenajan(2010)saatuaansuomenkulttuurirahastonapurahan. Väitöskirjanaiheenaonpyrkimyssanallistaavalööriryijy,tutkiamitensitävoikuvaillakuvataiteensanastolla.MinnaPolusiloitseesiitä,ettäKulttuurirahastoonmyöntänytapurahan taidehistorianjanimenomaantekstiilitaiteenjasensisällävieläryijyntutkimiselle. RyijyonMinnaPolukselleläheisintekstiililaji,koskahänkatsooelämääväreinäjaryijyssä värejäpystyykäyttämäänlaajimmallarepertuaarilla,käyttämäänenitensävyjä.tästäsyystä hänestätuntuilukiessaanuhrasimberg Ehrströminsanojasiltä,kuin olisitullutkotiin. Simberg Ehrströmpuhuuryijyistäpuhuessaanväreistä,niidenrinnakkainolosta,väripintojen vierekkäisyydestä eimuodoista,langoistataiedestekstiileistä.minnapolustakiehtooryijyssämyössenpitkähistoria,jokaonerilainenkuinmuillatekstiileillä.ryijynolemuksessaon jotain,jotaeivoipukeasanoiksi,jotainjostatuntuumelkeinpäolevanmuistumiageeneissämme.lisäksiminnapolushaluaatutkimuksessaannostaanäkyviin(taide)ryijyjenkutojat, jotkaovatyleensäjääneetvailleansaitsemaansatunnustusta,vaikkaheilläonollutratkaiseva asemaryijyjentoteutuksessa. Kaupallistenryijyjensuunnittelussaontietenkintehtävämonenlaisiakompromisseja,sillä silloinonotettavahuomioonyritysjayrityksentarpeet,jataloudellisetseikatrajoittavattyöhönmukaanotettavienvärisävyjenmäärää.minnapoluspitääryijyntoteuttamisenkaikista vaiheista:luonnoksenmaalaamisesta,lankojenvalinnastajasävyjenhakemisesta,kokeiluista (vaikkaneovatkinhitaitaommellenkintehtyinä),ruutupiirroksentekemisestä(siihenhän käyttäätietokonetta).suunnitteluntulosnäkyytodellavastasitten,kunmaalikutojatekee ensimmäisenkappaleenuudestaryijystä.minnapolushaluaaantaatässäkintunnustustakutojalle. Kuva45.MinnaPoluksen suunnittelemaryijy Lammella.(Kuva: WetterhoffOy) MinnaPolusonsuunnitellutryijyjäenimmäkseenPirkanmaanKotityöOy:llesekäjonkinverranWetterhoffOy:lle.Wetterhoffinvalikoimassaovathänenryijynsä Lammella vuodelta 2006sekävanhempi Kyyhkyt. Lammella onminnapolukselletyypillinenmaalauksellinen työ,kuntaas Kyyhkyt ryijynvoimakkaatääriviivateiväthänestäenäätunnuniinomilta.
47 MallientarjoaminenjayhteistyöWetterhoffinkanssaonhänenmukaansasujunutainahyvin tunnelmaonollutlämminhenkinenjakannustavaeikäkokeilunhaluakaanolepuuttunut. RyijyjenlisäksiMinnaPolusonsuunnitelluterilaisiakäyttötekstiilimallejamm.Pirkanmaan KotityöOy:llesekäerijulkaisuihinkutenKotiliesi,ETjaTaito. OmissataidetekstiileissäänMinnaPolusonkäyttänyttekniikkanamm.vapaalankavanutusta,jossa onmyösjossainmäärinmahdollistarakentaa väripintojakäyttämällärunsaastiväripisteitäja moniasävyjä.lisäksivapaalankavanutuksissa tuleemukaanläpinäkyvyysyhtenälisäelementtinä.minnapoluskeksi vapaalankavanutuksenkokeilujenkautta,japitää sen itsepäisyydestä tekniikkana.haasteelliset tekniikatovathänellemieluisia,koskaniissävoi tuloksenaollaainajotainenemmänkuinon kuvitellut.minnapoluksentaidetekstiilit,joitahän onesitellytuseissanäyttelyissä,ovatvähitellen kehittyneetveistoksellisempaansuuntaanja puhtaastitekstiiliteoksistakohtisekatekniikoiden käyttöä. Kuva46.MinnaPoluksentekstiiliteos Kääty (2005): paperimenetelmät/paperijamerihiekka,vapaalankavanutus/villa,maalaussilkille.kuvatturaumantaidemuseon Suunta näyttelyssä2005.(kuvaaja:minnapolus) MARITAMETSÄKYLÄ neulesuunnittelun taitaja MaritaMetsäkyläonsyntynytMouhijärvellä vuonna1960,jaasuttuaanvälillätampereellaja Helsingissähänmuuttitakaisinsynnyinkuntaansa 1990 luvunlopulla.nythänasuuperheineen miehensuvunvanhaamaalaistaloajatyöskentelee etä suunnittelijana.tokisuunnittelutyövaatii aktiivistakäymistäyrityksissäkin,muttaonneksi tietoliikennetekniikkatoimiinykyäänniinhyvin, ettäkotonatyöskentelyonmahdollista.marita suunnitteleetätänykyämalleja Tekstiiliteollisuudelle,VihreälleVyyhdille, NovitallejaWetterhoffille. Kuva47.MaritaMetsäkylä
48 MaritaMetsäkyläkäviylioppilaaksipääsynjälkeenLoimaankäsiteollisuuskoulunjavalmistui senjälkeenneulealanartenomiksiwetterhoffinkäsi jataideteollisuusopistostavuonna1985. Hänperustiomanyrityksenpianvalmistumisenjälkeen,muuttiHelsinkiinjaalkoiaktiivisesti tarjotamallejaanyrityksille.maritametsäkylänsuunnittelijantaidothuomattiinnopeasti,ja neule javaatemallientilauksiatulimoniltatahoilta.helsinginvillakehräämölle(sittemmin Novita)työskentelyantoipohjanneulesuunnittelijantyölle,lahtelaisenSelmaKy:nkanssa hänoppihaastavanteollisuusneuleidensuunnittelun,javaatemallejasyntyiusealleeriyritykselle. MaritaMetsäkylänuraneulesuunnittelijanalähtitodellakäyntiinvuonna1991,jolloinhän suunnittelinovitalle Pihlaja ja Lumme neulepuserot.vapaamuotoiset,värikkäätkuvioneuleetolivattulleetsuosituiksikaffefassettinsuomen vierailunmyötä,janovitahalusi tarjotajotainsamantapaista.maritametsäkylämuistaa,miten Pihlajan suunnitteluolihauskaa,kunhänelläoliedessäänisoneuleenkaavajahänmuokkasisiihenkuvioitaluonnollisessakoossakuintaidemaalariikään.kasviaiheidenlisäksihänsuunnittelimyösmm.karhu, ilves,kala jasorsa aiheisetkuvioneuleet. MaritaMetsäkylänmukaanneulesuunnittelunlähtökohtanaovatainalangat.Lankojenlaatu javärikarttamääräävätsen,millaisiamallejakustakinlangastavoitoteuttaa.suunnittelijan ontutustuttavauusiinlankalaatuihinjakokeiltava,mistätuleehyvääpitsineulettajamistä onnistuvatparhaitenpalmikot,mikätyylisopiimillekinlangalle.kuvioneuleetvaativat ohuempialankoja,jakunpaksummatlangatyleistyivät koskaneuleethaluttiinsaadatehtyä nopeammin jäivätkuviotpoisjatilalletulineuleenmuodonsuunnittelu.nytnäyttääsiltä, ettäkirjoneuleetovatjälleennousussajakuviotkinovattaastulossa.maritametsäkylän1990 luvullasuunnittelemienkuvioneuleidenkuvatolivatmelkoesittäviä,muttahänitsetekisi mielelläänvähänpelkistetympiäkuvia pelkistämineneikuitenkaanoleaivanhelppoa. MallejasuunnitellessaanMaritaMetsäkyläkäyttäämenetelminäedelleenkäsinpiirtämistäja mallitilkkujenneulomista.kuntyöohjesittenonvalmis,toteuttaaensimmäisenkappaleen jokumaritametsäkylänkäyttämistäneulojista.suunnittelijallajaneulojallaonoltavaluottamuksellisetvälit,jottalaatu jaaikatauluvaatimuksettäyttyvät.toisaaltaammattitaitoinen neulojasaattaaantaasuunnittelijalletoteutukseenliittyviäideoita,joitatämäeiitseolekeksinyt. Neulemallintiesuunnitelmastajulkaisuunkestäävähintäänpuolivuotta,jasiihensisältyy moniavaiheita.syysmallejatehdäänkevättalvella,jakoskaviimetalvenaolilunta,kuvattiin esimerkiksilokakuussailmestyvännovitantalvilehdenkuviamaaliskuunhangilla. MaritaMetsäkyläntyösuunnittelijanaonolluthyvinmonipuolista.Neulemallienlisäksihän ontehnytvaatesuunnittelua,jasilläalallahänpitääyhtenämielenkiintoisimpanakokemuksenaan1990 luvunlopullalaitostooy:lle(nykyisinimagewear)tekemäänsätyövaatteiden suunnittelua.silloinpititutustuamonieneriammattiryhmien,kutenambulanssinkuljettajien japalomiesten,työoloihinjatutkiamitäpitääottaahuomioonheidäntyöasujensasuunnittelussa.toisaaltahänolisamoihinaikoihinmukanamusu(muodinsuunnanuudistajat)ry:n muotinäytöksissä,joidenasujasuunnitellessasaiirrotellaaivanvapaasti.maritametsäkylä pitäätuollaistairrotteluakaikenkaikkiaanterveellisenä,jasamallafantasiamaailmastasaattaapoikiaajatuksiamuuhunsuunnitteluun.vaatesuunnitteluolihetkenaikaaviedävoiton MaritaMetsäkylänmielityönä,muttasittenhänhuomasi,ettäeivoijättääneuleita.Värien, lankojen,neuleen,tekstiilimateriaalinviehätysonkuitenkinvetovoimaisinta.
49 MaritaMetsäkylärakastaavoimakkaitavärejä,muttaneuleitasuunnitellessaanhänenontietystiajateltavamyösasiakkaidentarpeitajayleisönmieltymyksiä.Trenditjamuoditvaikuttavatneuleissakinmuotoihinjaväreihin,muttavähemmänkuinkangasvaatteissa,jotenniitäei tarvitsenoudattaaorjallisesti.neulemalleissatäytyylöytyäjokaisellejotakinniinväreissä kuinmalleissakin.jatietytklassisetelementit,kutenpalmikotjapitsit,pitävätjatkuvastipintansaneuleissa.jotainuuttajakivaapitääkuitenkinyrittääneuleharrastajilleainakeksiä.eikäkaikkienmallientarvitseollahelppojajanopeastitoteutettavia,silläneulojissaonmyös haasteidenetsijöitä,joillaonrohkeuttatarttuavaikeampiinkinmalleihin. MaritaMetsäkylänyhteistyöWetterhoffinkanssaalkoi,kunWetterhoffpyysihäneltämalleja silkkivillalangastatoteutettaviinneuletarvikepaketteihin.wetterhofflanseerasiuudetsilkkivillalankansaensimmäisenkerranmessuillavuonna2003.ideaniistäolikypsynytpikkuhiljaa,koskatarveuuteenlankalaatuunwetterhoffinlankavalikoimaanoliolemassa.haluttiin jotakinerilaista,ylellistäjalaadukasta.aluksilankavahvuuksinaolivatvainsilviajasivilla, parivuottamyöhemminvalikoimaanlisättiinpaksumpisofia.samastakoostumuksestaotettiinalunperinkinkaksivahvuutta,koskatavoitteenaolilankasekäkutojilleettäneulojille. WetterhoffOy:ntoimitusjohtajaJaanaRantasenmukaanWetterhoffjalostijoolemassaollutta neuletarvikepaketti ideaaeteenpäinpieniinneulepakkauksiin.neuleosaamisenväheneminen oliyksialullepanevatekijäpakettientarjoamiselle,jaostamisenhelppoussekähyvätohjeet ovattärkeitäisolleosalletämänpäivänkuluttajia. Kuvat48 50.MaritaMetsäkylänsuunnittelemianeuleita: HuppuhuiviSofiastasekäLastenSofiamyssyt. (Kuvat:WetterhoffOy)
50 MaritaMetsäkyläonsuunnitellutWetterhoffintarvikepaketteihinmm.myssyjä,huiveja,jakunjashaalin.Silkkivillalangatovatlaadultaantodellahienoja,kevyitä,jaihoavastenihania, muttaneasettavathänenmukaansasuunnittelulleomathaasteensa.malleissaonotettava tietystimyöshuomioonwetterhoffinomatyyli:niidenonoltavaklassisia,eiliianmoderneja. Mallienonoltavamyöshyvinaikaakestäviä,silläWetterhoffinmallistoeiuudistujokavuosi, jatoisaaltakalliistasilkkivillastatoteutettujenasusteidenonsyytäollamalliltaanaikaajattomia.työskentelywetterhoffinkanssaonmaritametsäkylänmukaanollutmukavaa,silläasioistapystytäänainaneuvottelemaanjasaavuttamaankumpaakinosapuoltatyydyttäväratkaisu. NeuleidenlisäksiMaritaMetsäkyläonsuunnitellutWetterhoffillekanavatöitäkirjontatarvikepaketteihin.Ruusu,kissankello japihlajanmarja aiheisissamalleissaontuotutähänperinteiseentekniikkaanuudenlaistailmaisua. SuunnittelutyönlisäksiMaritaMetsäkyläopettaamm.SastamalanopistossajaNokiantyöväenopistossa.Paitsineulettajalankatöitähänohjaamyöshuovutuskursseja.Huovutuksesta häninnostuikäytyäänmm.elinasaarenkursseilla.kurssienvetäminenvaatiisekinpaljon taustatyötäjavalmistautumista:pitäätutustuaeritekniikoihinjamateriaaleihin,jottaopiskelijoilleonainatarjottavanajotainuuttakokeiltavaa,muttatoisaaltakursseiltasaamyösideoitaomaansuunnittelutyöhön. MaritaMetsäkyläpitääsuunnittelijantyöstäänedelleenpaljon työonantoisaajavaihtelevaa,siiheneikoskaankyllästy.hänsanookin,ettäseon munjuttu.suunnittelijanmieli työskenteleetavallaankaikenaikaajaimeejatyöstäävirikkeitä oikeastaanseonkinmarita Metsäkylälleelämäntapajahyvinmieluisasellainen.
51 LÄHTEET ILMAHIRN: FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.143 IlmaHirn60vuotta.Käsiteollisuus5/1930,s.79 Kuoppamäki,Lauri: Käsiteollisuuden yrityksiäkotiteollisuutemmeedistämiseksivuosina1906 1926.Käsiteollisuus 1/1927,s.4 9 Mallikutomo.Käsiteollisuus2/1922,s.22 Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885 1935.Karisto,Hämeenlinna 1935,s.74 Svinhufvud,Leena:Modernejaryijyjä,metritavaraajakäsityötä.TekstiilitaidejanykyaikaistuvataideteollisuusSuomessa maailmansotienvälisenäaikana.designmuseo,helsinki,2009,s.111 Silpala,Elsa Heinänen,Tuula:Wetterhoff100vuotta.FredrikaWetterhoff säätiö Karisto,Hämeenlinna1985,s.54 Wetterhoffintekstiilikokoelmat/IlmaHirninmallit WetterhoffOy:nryijykuvasto) (http://familytreemaker.genealogy.com/users/s/u/n/karl gustaf Sundman/WEBSITE 0001/UHP Index.html#Hirn) HELGABLOMQVIST: FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.139 Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885 1935.Karisto,Hämeenlinna 1935,s.73 Wetterhoffintekstiilikokoelmat/HelgaBlomqvistinmallitjatekstiilit WetterhoffOy:nryijykuvasto SvenskLäraretidning,21:aårg.1902(http://runeberg.org/svlartid/1902/0502.html;luettu1.12.2009) MAXFRELANDER: Aaltonen,Susanna:SIOnlyhythistoria Sisustusarkkitehdinammattikuvanrakentuminen.FMSusannaAaltosenpuheSIO 60 vuottaseminaarissa9.6.2009,korjaamolla.(http://www.finnishdesigners.fi/index.php?article_id=6532;luettu 1.12.2009) FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.140 Heinänen,Seija:Käsityö taide teollisuus.näkemyksiäkäsityöstätaideteollisuuteen1900 luvunalunammatti jaaikakauslehdissä.jyväskylänyliopisto,jyväskylä2006,s.177 Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885 1935.Karisto,Hämeenlinna 1935,s.74 Wetterhoffintekstiilikokoelmat/MaxFrelanderinmallit
52 AINOKEINÄNEN: Designmuseo,Muotoilijarekisteri/AinoKeinänen Baeckmaninkansio Designmuseo/SuomenKäsityönYstävienaineistoa FredrikaWetterhoff säätiönjohtokunnanpöytäkirjat1905 1931/3.7.1909päivättykotiteollisuustarkastajankirje.Hämeenlinnanmaakunta arkisto. FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.146 FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto/Hakemukset.Hämeenlinnanmaakunta arkisto. FredrikaWetterhoffinTyökoulu,kertomustyövuodelta1911 1912,Hämeenlinna1912,s.12 Kuoppamäki,Lauri: Käsiteollisuuden yrityksiäkotiteollisuutemmeedistämiseksivuosina1906 1926.Käsiteollisuus 1/1927,s.4 9 Lahtinen,Sampo:Yhteiskoulupian125 vuotias. (http://koulujenverkkolehdet.hameenlinna.fi/hyk_ylaaste/sisalto.php?id=263;luettu2.12.2009) Priha,Päikki:Rakkaatystävät.SuomenKäsityönYstävät120vuotta.Ajatus,Helsinki Hämeenlinna,1999,s.75 Suhonen,Pekka:Eivainmuodonvuoksi.SuomenTaideteollisuusyhdistys125.Otava,Helsinki Keuruu,2000,s.103 Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885 1935.Karisto,Hämeenlinna 1935,s.75 Svinhufvud,Leena:Modernejaryijyjä,metritavaraajakäsityötä.TekstiilitaidejanykyaikaistuvataideteollisuusSuomessa maailmansotienvälisenäaikana.designmuseo,helsinki,2009,s.38 39 WetterhoffinTekstiilikokoelmat/AinoKeinäsenmallit WetterhoffinTilauskirja1918.Hämeenlinnanmaakunta arkisto IMPISOTAVALTA: Designmuseo,Muotoilijarekisteri/ImpiSotavallankansio FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.146 FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto/Hakemukset.Hämeenlinnanmaakunta arkisto. Kalha,Harri:Impi(Richter )Sotavalta,teoksessaPäikkiPriha:Rakkaatystävät.SuomenKäsityönYstävät120vuotta.Ajatus, Helsinki Hämeenlinna,1999,s.152 Priha,Päikki:Rakkaatystävät.SuomenKäsityönYstävät120vuotta.Ajatus,Helsinki Hämeenlinna,1999,s.65 WetterhoffinTekstiilikokoelmat/ImpiSotavallanmallit INKERIKOSKIMIES HENG: Designmuseonarkisto/SuomenKäsityönYstävienvuosikertomukset1913,1914ja1916sekäInkeriKoskimies Henginkansio
53 FredrikaWetterhoff säätiönjohtokunnanpöytäkirjat1905 1931/Pöytäkirja7.11.1920 FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.142 FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto/Hakemukset.Hämeenlinnanmaakunta arkisto. Kangas,Heli:HerraHengjaklubinhenki.RaahenJoulu lehti2002. (http://edu.raahe.fi/yhdistykset/matkailuoppaat/klubi.html;luettu5.12.2009) Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885 1935.Karisto,Hämeenlinna 1935,s.74 WetterhoffinTekstiilikokoelmat/InkeriKoskimies Henginmallit ESTERPERHEENTUPA: EsterPerheentupa50vuotta.HämeenSanomat2.6.1946.FredrikaWetterhoff säätiönleikekirja EsterPerheentupa60 vuotias.2.6.1956(lehdennimipuuttuu).fredrikawetterhoff säätiönleikekirja FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960,s.151 Heinänen,Seija:Historiaa80vuodenajalta.Kotiteollisuus2/1987 Lastujalanka4/1933ja12/1933 Piri,Elina:Pellervonkankureille.Pellervo Seura,Helsinki1999,s.6 7 Simola,Kaisa:Unohtumatonkankuri.Teoksessa:Piri,Elina:Pellervonkankureille.Pellervo Seura,Helsinki1999,s.8 9 Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885 1935.Karisto,Hämeenlinna 1935,s.77 WetterhoffinTekstiilikokoelmat/EsterPerheentuvanmallit LAILAKARTTUNEN: Brummer,Arttu:Taideteollisuutemmetaiteilijoita.Suomenkoristetaidetta.13.vuosikirja1949.Suomenkoristetaiteilijoiden liittoornamo,s.10 FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932 1956.Hämeenlinnanmaakunta arkisto FredrikaWetterhoffinTyökoulu,Kertomustyövuodelta1923.Hämeenlinna,1924 Karttunen,Laila:Vanhastaryijyteollisuudestamme.Käsiteollisuus6/1923,s.79 81 Peltovuori,Sinikka:Linnutliitelisanoja.LailaKarttusenkuvatekstiilienproblematiikkaa.Helsinginyliopistontaidehistorian laitoksenjulkaisujan:oxiv.helsinki,1995,s.14,135 136,138,140,143 145,177 Priha,Päikki:LailaKarttunen kutomonmestari.teoksessa:priha,päikki:rakkaatystävät.suomenkäsityönystävät120 vuotta.ajatus,helsinki Hämeenlinna,1999,s.149 151, Silpala,Elsa Heinänen,Tuula:Wetterhoff100vuotta.FredrikaWetterhoff säätiö Karisto,Hämeenlinna1985,s.58,70,74 Svinhufvud,Leena:Modernejaryijyjä,metritavaraajakäsityötä.TekstiilitaidejanykyaikaistuvataideteollisuusSuomessa maailmansotienvälisenäaikana.designmuseo,helsinki2009,s.39,120,144
54 TekstiilitaiteilijaLailaKarttusenhaastattelu,Hämeenlinna21.4.1977. HaastattelijoinaHilleviKasurinen,KaisaKopisto,EvaMuhonen.LitteroituhaastatteluWetterhoffintekstiilikokoelmissa. Vartiainen,Liisa,HämeenlinnanTaiteilijaseura60vuotta.(http://www.hameenlinnantaiteilijaseura.fi/seura.htm;luettu 2.12.2009) WetterhoffOy:nryijykuvasto WetterhoffinTekstiilikokoelmat/LailaKarttusenmallit SAIMITÖRMÄNEN: FredrikaWetterhoffinTyökoulu,Kertomustyövuodelta1923.Hämeenlinna1924(laatikossa10044) WetterhoffinTekstiilikokoelmat/SaimiTörmäsenmallit Suomenkuvataiteilijat verkkomatrikkeli.http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/henkilotiedot.asp?id=1059(luettu 2.12.2009) ANNIKKIPALOSUO: Suolahti,Ernesti:KotiteollisuusopistoFredrikaWetterhoffinTyökouluHämeenlinnassa1885 1935.Karisto,Hämeenlinna 1935,s.77 WetterhoffinTekstiilikokoelmat/AnnikkiPalosuonmallit MARGARETAAHLSTEDT WILLANDT: Ateneummaskerad.Taideteollisuudenmuotojajamurroksia.Taideteollinenkorkeakoulu130vuotta.Taideteollinenkorkeakoulu,Helsinki1999,s.118 Brännback,Ebba:MargaretaAhlstedt Willandt.Tekstiilitaiteilija textilkonstnär1888 1967.Taideteollisuusmuseonjulkaisu no.24.helsinki1988 Silpala,Elsa Heinänen,Tuula:Wetterhoff100vuotta.FredrikaWetterhoff säätiö Karisto,Hämeenlinna1985,s.64 WetterhoffinTekstiilikokoelmat/MargaretaAhlstedt Willandtinmallit ESTERAX: Ax,Ester:Pienikirkasvärinentyyny.Lastujalanka4/1932,s.54 [Ax Tokkola,EsterVäreistäjavärisoinnuistakansanopistonopettajilleja oppilaille.kerava1942,hämeenlinna1951 Kansalliskirjasto,käyttövainlukusalissa,sijainti1972KTeknologia] Designmuseo,Muotoilijarekisteri/EsterAx Tokkolankansio EsterAx Tokkola25.6.1906 15.7.1946(Kotiteollisuus4 5/1946,s.54) EsterAx Tokkolainmemoriam.Ominkäsin,4/1946
55 FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960 FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932 1956.Hämeenlinnanmaakunta arkisto Lastujalanka.Vuosikerrat1932 1935 Peltovuori,Sinikka:Linnutliitelisanoja.LailaKarttusenkuvatekstiilienproblematiikkaa.Helsinginyliopistontaidehistorian laitoksenjulkaisujan:oxiv.helsinki,1995,s.140 Silpala,Elsa Heinänen,Tuula:Wetterhoff100vuotta.FredrikaWetterhoff säätiö Karisto,Hämeenlinna1985,s.64 WetterhoffOy:nryijykuvasto WetterhoffinTekstiilikokoelmat/EsterAxinmallit PIAKATERMA: Albumienaarteita.Nakkilanlukionhistorian4.kurssilaistenverkkolehti.Lukuvuosi2006 2007. (http://www.nakkilanseurakunta.fi/?organisaatioid=361&liteid=146&tmto=&paikka=kirkko&lang=1&sid=6;luettu 3.12.2009) [Exlibris06 SuomenExlibrisyhdistys60vuotta kirja(loppuunmyyty,eikirjastoissakaan) ErkkiTuominen:PiaKaterma kolmentienkulkija] Hämeenlinnankaupunki jamaaseurakunnannaistenlahjaluovutettukirkolle.hämeensanomat3.5.1936.fredrikawetterhoff säätiönleikekokoelma [Katerma,Pia:EemilHalosennuoruudenaikaistatuotantoa.Suomentaiteenvuosikirja1947. Porvoo:WSOY,1947,s.83 94 :8kuvaa] [Katerma,Pia:MariaWiik(väitöskirja,Helsinginyliopisto,1954).WSOY,1954] Katerma,Pia:Väreistäjaväriensymboliikasta.Elonpyörä2/1960(http://www.teosofia.net/;luettu5.12.2009) Koskimies,Y.S.:Hämeenlinnankaupunginhistoria1875 1944.Hämeenlinnankaupunki,Hämeenlinna1966,s.504 Lastujalanka,vuosikerta1935 Sallisalmi,Ulla:Kasvatustaiteenavulla.Progradu,Jyväskylänyliopisto/Taidekasvatuksenlaitos,1998 (https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/12170?show=full;luettu7.12.2009) Vartiainen,Liisa,HämeenlinnanTaiteilijaseura60vuotta.http://www.hameenlinnantaiteilijaseura.fi/seura.htm/luettu 2.12.2009 WetterhoffOy:nryijykuvasto WetterhoffinTekstiilikokoelmat/PiaKatermanmallit SIRKKASALMI: FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960 WetterhoffinTekstiilikokoelmat/SirkkaSalmenmallit
56 LYYLIVANHATALO: FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960 FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932 1956.Hämeenlinnanmaakunta arkisto;pöytäkirjat 25.11.1938ja10.1.1939 FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto/Hakemukset.Hämeenlinnanmaakunta arkisto. WetterhoffOy:nryijykuvasto WetterhoffinTekstiilikokoelmat/LyyliVanhatalonmallit KYLLIKKIURONOJA: FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960 FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932 1956.Hämeenlinnanmaakunta arkisto Suomenkuvataiteilijat verkkomatrikkeli.(http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/cv.asp?id=1549;luettu7.12.2009) WetterhoffinTekstiilikokoelmat/KyllikkiUronojanmallit SVEAKORHONEN: FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960 FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto/Hakemukset.Hämeenlinnanmaakunta arkisto. FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932 1956.Hämeenlinnanmaakunta arkisto WetterhoffinTekstiilikokoelmat/SveaKorhosenmallit HILJAPALOMÄKI: FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960 FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopisto/Hakemukset.Hämeenlinnanmaakunta arkisto. FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932 1956.Hämeenlinnanmaakunta arkisto WetterhoffOy:nryijykuvasto WetterhoffinTekstiilikokoelmat/HiljaPalomäenmallit
57 HELENAKOSKIVAARA: FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtokunta,pöytäkirjat1932 1956.Pöytäkirja28.11.1956.Hämeenlinnanmaakunta arkisto FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960 Silpala,Elsa Heinänen,Tuula:Wetterhoff100vuotta.FredrikaWetterhoff säätiö Karisto,Hämeenlinna1985,s.56 SäätiöFredrikaWetterhoffinTyökoulunpöytäkirjat1957 1972.Pöytäkirja10.12.1963.Hämeenlinnanmaakunta arkisto Vallinheimo,Veera:FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopistonkankaidentyylihistoriaa. Kirjassa:FredrikaWetterhoffin Kotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,VeeraVallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Hämeenlinna,1960 Wetterhoffintekstiilikokoelmat/HelenaKoskivaaranmallit TELLERVOSTRÖMMER: E.H mi: Uudestisyntynyttäkänä näyttelytampereella.aamulehtitammikuu1962(fredrikawetterhoff säätiönleikekirja) FredrikaWetterhoffinkotiteollisuusopisto1885 1960.Toim.PaavoKouri,HelviPyysalo,Veeravallinheimo,HelenaTarvajärvi,RakelVällä.Karisto,Hämeenlinna1960 LailaKarttusenjaTellervoStrömmerintekstiilejäMexicoon.HämeenSanomat18.8.1968 Lautanen,Kristiina Pyssysalo,Irene:TellervoStrömmerinsuunnittelematkirkkotekstiilit.Tutkielma1989.FredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopettajaopisto. Luonnonkivienmukaansävytettyjäkirkkotekstiilejä.Kotiteollisuus4/1970,s.14 15 Silpala,Elsa Heinänen,Tuula:Wetterhoff100vuotta.FredrikaWetterhoff säätiö Karisto,Hämeenlinna1985 Wetterhoffintekstiilikokoelmat/TellervoStrömmerinmallit IRMAKUKKASJÄRVI: Designmuseonmuotoilijarekisteri/IrmaKukkasjärvenkansio IrmaKukkasjärvenCV IrmaKukkasjärvenhaastattelu3.3.2010(haastattelijatEilaAnttila,VappuOravalajaHanneleYrjö Koskinen) Kotikirkko2/1998 Rantanen,Kirsti:AsiantuntijalausuntotekstiilitaiteilijaIrmaKukkasjärvenpätevyydestäjasoveltuvuudestatekstiilitaiteen professorinvirkaan.29.7.1994 Wetterhoffinkutomonarkisto
58 JUHALAURIKAINEN: JuhaLaurikaisenCV JuhaLaurikaisenhaastattelu25.1.2010(haastattelijaEilaAnttila) ANNUKKAMIKKOLA: AnnukkaMikkolanCV2009(AnnukkaMikkolansähköpostiviestissäEilaAnttilalle10.2.2010) AnnukkaMikkolanhaastattelu20.2.2010(haastattelijaEilaAnttila) AnnukkaMikkolansähköpostiviestitEilaAnttilalle10.2.2010 Mikkola,Annukka:Mikäonryijy?NäyttelynavajaistenluentoDesignmuseossahuhtikuussa2005. www.kaspaikka.fi/ryijy/designmuseo_ryijy/mika_on_ryijy.pdf Risto,Taina:Modernipalaryijy.GlorianKoti,Tammi helmikuu2002 WetterhoffinVerkkokauppa.http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/verkkokauppa/ MAARITHIRVONEN: MaaritHirvosenCV MaaritHirvosenhaastattelu19.2.2010(haastattelijaEilaAnttila) Henriksson,Seija:UteliaisuuspalkitaanFiskarsissa.Päiväämätönlehtileikevuodelta2007(MaaritHirvosenleikekokoelma) WetterhoffOy:nVerkkokauppa.http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/verkkokauppa/ MINNAPOLUS: MinnaPoluksenCV MinnaPoluksenhaastattelu15.2.2010(haastattelijaEilaAnttila) Polus,Minna:Metsä ryijy suomalaisenvalööriryijynsymbolivairyijypointillisminjättiläinen? Teoksessa:Ryijy!Designmuseo,Helsinki2009 Rauhaniemi,Sirpa:Ajankulkujakorennonlentopiirtyvättekstiilikuvaan.Aamulehti2003(päiväämätönlehtileike/Minna Poluksenleikekokoelma) WetterhoffOy:nVerkkokauppa.http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/verkkokauppa/ MARITAMETSÄKYLÄ: MaritaMetsäkylänhaastattelu25.2.2010(haastattelijaEilaAnttila)
59 JaanaRantasensähköpostiviestiEilaAnttilalle26.2.2010 Ikäheimo,Sari:Moni ilmeinenmarita.suurikäsityö lehti1997 Jokinen,Ann Mari:MaritaLehtimäenneuleissaonvärilläväliä&modernistimuotoa.Novita4/1996. Makkonen,Marita:Elämälangoissa,sielusilmukoissa.Kotiliesinro196.10.2009 Neuleenneljävuodenaikaa.Novita Otava,2003 WetterhoffOy:nVerkkokauppa.http://www.wetterhoff.fi/portal/suomi/verkkokauppa/