Kuosit kulttuurissa - Suomalaisen painokankaan tekijöitä
Tekstiileistä teollisuutta - Tekstiiliteollisuus oli yksi suurimpia toimialoja Suomessa 1900-luvun alkupuolella laiva- ja sahateollisuuden ohella. Sen merkitys vientituotteiden valmistajana oli suuri vielä 1980-luvun loppuun asti. - Tekstiiliteollisuus yksi vanhimmista teollisuuden haaroista Suomessa ja sillä oli valtava vaikutus kaupungistumiseen 1800-luvulla. - Tekstiiliteollisuus oli aluksi kehruu- ja kutomateollisuutta, joka tuotti yksivärisiä tai vaatimattomasti kuvioituja kankaita. Kankaat oli suunnattu Venäjän vientimarkkinoille. - Ensimmäinen puuvillatehdas oli FInlayson, jonka skotti James Finlayson perusti Tampereelle 1820. Se oli puuvillakutomo, jonka tuotanto oli suunnattu Venäjän markkinoille. -Teollisuus pääsi kehittymään kunnolla vasta 1860-luvulta lähtien, jolloin elinkeinonvapaus astui voimaan ja höyryvoiman käyttö sallittiin. - Suomalainen kuosisuunnittelu alkoi myöhään vasta 1930-luvulla pienimuotoisesta yritystoiminnasta Helsingin Taidevärjäämössä. Suurteollisuuteen palkattiin ensimmäiset kuosisuunnittelijat vasta 1950-luvulla!
Ensimmäiset painokankaat - Ensimmäinen painokangastehdas oli Forssan tehdas, joka aloitti toimintansa 1861. - Kuosit olivat1800-luvulla ulkomaista tuontitavaraa. - Ensimmäisiä painokankaita olivat Tricot-housukankaat, jotka jäljitteli englantilaisen lordin kudottua liituraitakuosia, engelskan nahka.
Ensimmäiset kotimaiset kuosisuunnittelijat - Painokankaiden kysyntä lisääntyi kotimaassa ja ullkomailta tuotiin yhä enemmän kankaita. 1930-luvulla tehtaat aloittivat kankaiden painamisen filmipainotekniikalla parantaakseen kilpailukykyään ja tarvitsivat uudenlaisia painokangaskuoseja. Näitä malleja tilattiin taiteilijoilta ja muutama palkattiin vakituisiksi. - Ensimmäinen filmipaino, Helsingin Taidevärjäämö, syntyy 1929. Sitä seurasivat Hyvinkään villatehdas 1935, Finlayson-Forssa 1936 (siis telapainon ohelle), ja Porin puuvilla 1938, joka perusti painon keinosilkkikutomonsa yhteyteen. - 1930-luvulla ensimmäiset taiteilijat palkataan teollisuuden palvelukseen, mutta vasta 1950-luvulla heidän osaamistaan alettiin hyödyntää tehtaissa suuremmassa määrin ja heidän asemansa vakiintui.
Eva Taimi ja Helsingin Taidevärjäämö
Helsingin Taidevärjäämö - Uuno Sinervä perusti 1927 yhdessä taiteilija Yrjö Ollila kanssa. Tuotteina lampunvarjostimet, liput ja painokankaat. - Filmipaino mahdollisti uudenlaisten, maalauksellisten kuosien valmistamisen. Oppia käytiin hakemassa Berliinistä. Helsingin Taidevärjäämön painosalissa painettiin päivän aikana 30 metriä kangasta kahden painajan voimin. - Aluksi painettiin sapluunoilla, myöhemmin 30-luvulla siirryttiin valotettuihin seuloihin. - Helmiriitta Honkanen, Kaarina Hälvä, Kaj Franck.
- Kaj Franck siirtyi 1940 Taidevärjäämön suunnittelijaksi toimittuaan sitä ennen Hyvinkään Villatehtaalla kuosisuunnittelijana 1938-39.
Eva Taimi (1913-1991) - Opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa tekstiililsuunnittelun osastolla kudontaa (myös painokangasta). - Eva Taimista tuli ensimmäinen teollisuuden palvelukseen palkattu taideteollisen koulutuksen saanut tekstiilisuunnittelija, kun hän aloitti 1937 Helsingin Taidevärjäämössä. - Hän suunnitteli kuoseja myös muille yrityksille, mm. Stockmannille. - Halusi kehittää taidevärjäämöstä taideteollisuusyrityksen yhdessä työtoverinsa Kaj Franckin kanssa.
Eva Taimi: Niittykukkia 1943.
- Teki kuosit painovalmiiksi alusta loppuun, painoseulojen lakkaamista myöten. - Kuosit luotiin itsenäisesti, eikä niitä koottu yhtenäisiksi mallistoiksi. - Sota-aikana kuviosuunnittelua rajoitti pula materiaaleista. Painettiin tekstiilin sijasta paperille ja kuitukankaille. Kuvioista tuli saada runsaan näköisiä mahdollisimman vähällä. - Kymmenen Taidevärjäämön vuoden jälkeen Eva Taimia pyydettiin suunnittelijaksi Vaasan Puuvillaan kirjailija Eeva Joenpellon ehdotettua tehtaan johdolle taiteilijan palkkaamista tehtaalle. Siihen asti tehtaan mallit olivat olleet lähinnä kopioita tai muunnoksia valmiista kankaista. -1957 lopetti Vaasan Puuvillassa ja palasi Helsinkiin 1962 työskennellen vapaana taiteilijana ja suunnittelijana. Lapinraita, 1944.
Kimara, 1953
Piha, 1947.
Baletti 1955.
Kuosisuunnittelijan asema vakiintui 1950-luvulla - Sota-aika katkaisi suunnittelijoiden ammatin kehityksen, mutta 1950-luvulta lähtien alettiin palkata kuosisuunnittelijoita teollisuuden palvelukseen aiempaa enemmän. Tarve omalle kuosisuunnittelulle tuli kasvavista markkinoista. - Tuontisäännöstely purettiin, minkä seurauksena maahan virtasi ulkomaisia kankaita. Samalla kotimainen teollisuus kärsi tuontiraaka-aineiden hintojen noususta. Suurimmat yritykset hakivat kasvua ulkomailta. Oli tarve luoda omaa kuosisuunnittelua, jota voisi kannattavasti viedä Suomen ulkopuolelle. - Kotimarkkinoilla kysyntä lisääntyi vähitellen, kun kansa toipui säännöstelystä ja elämä palautui uomiinsa. Sodanjälkeisessä jälleenrakentamisen yhteiskunnassa kodista tuli yhä tärkeämpi kiinnekohta elämässä. Sisustukseen panostettiin eri tavalla kuin aiemmin. - Koska tarvittavaa koulutusta ei ollut, tehtaat perustivat ateljeita, joissa alkoivat kouluttaa suunnittelijoita itse vastaamaan teollisuuden vaatimuksiin. Finlayson-Forssa perusti oman malliateljeen 1951, Porin puuvilla 1954.
Finlayson-Forssan malliateljee - Perustettiin 1951. Aluksi ateljeessa oli kaksi työntekijää, taiteilija Elisabeth Lindahl ja mallipiirtäjä Arja Mattila, josta myöhemmin tuli suunnittelija ja ateljeen opettaja. -1950-luvulla siellä aloittivat suunnittelijoina Aini Vaari, Kirsti Rantanen, Ritva Coufron, Ulla Nummikoski, Mirja Tissari. - Uusia taiteilijoita koulutettiin työhön mm. kirjekurssin avulla. Kurssi sisälsi kankaanpainantaa, elävänmallinpiirtämistä, sommittelua, värioppia, kuosimallien piirtämistä. -Ateljeen perustanut vuorineuvos Sadi Sandell vaikutti suunnittelijoiden koulutukseen ja ideointimatkoihin.
Porin Puuvillan ateljee - Porin puuvillan ateljee perustettiin 1954. Mallisuunnittelijana aloitti Anita Borg, tehtaan ensimmäinen taideteollisen koulutuksen saanut suunnittelija. Sitä ennen palkattu mallipiirtäjiä, joilla ei ollut taideteollista koulutusta. - Timo Sarpaneva taiteellisena johtajana 1955-66. - Raili ja Juhani Konttinen ovat sen tunnetuimmat suunnittelijat.
Aini Vaari (1931-)
- Pitkä ja tuottelias ura 1950-luvulta 2000-luvulle asti. - Finlaysonin suunnittelija 1951-74, ensin mallipiirtäjäkoulutuksessa Forssan tehtaalla. - Suunnitteli vaateteollisuudelle omakuoseja. Ateljeesuunnittelijan työhön kuului yhteistyö asiakkaiden kanssa, ts. kuosien esittely, sopiminen väreistä, laadusta ja määristä, sekä väritysten suunnittelu. Puutarha, 1960, Aini Vaari.
- Tunnetaan lastenkuosien tekijänä. 1950-luvulla suunnitteli lasten kretonkeja ja nenäliinoja ja lakanoita. - 1960-luvulla työskenteli lyhyen aikaa Pariisissa lastenkuosien suunnittelijana. - Finlaysonille suunnitellut painokankaat saivat kultamitaleita Sacramenton kansainvälisillä tekstiilimessuilla 1967,1966, 1967. - 1970-luvulla siirtyi freelanceriksi, ja suunnitteli mm. Tampellalle, Finpilelle, Suomen Trikoolle, E. Heleniukselle ja Turo Oy:lle, jossa vastasi painokankaiden koordinoinnista. Taimi, 1961. Suunnittelijat ovat liike-elämän palveluksessa, heidän pitää tuntea ja kokea ympäröivä maailma ja trendit - vaikka he luovatkin omaa tyyliään.
Raili ja Juhani Konttinen
Raili ja Juhani Konttinen - Raili Konttinen (os. Hannilas. 1932) opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen muotiosastolla 195-54. Porin Puuvillaan suunnittelijaksi 1955. - Juhani Konttinen (1934-2003) opiskeli graafisen taiteen osastolla 1955-57. Opiskelijakilpailun voiton myötä pääsi harjoittelijaksi 1956. - Heidän työuransa nivoutui yhdeksi jakamattomaksi kokonaisuudeksi Kun kävelin lämpimänä toukokuun päivänä vuonna 1956 Porin Puuvillatehtaan portista sisälle, matkalaukku kädessä, ei minulla ollut vielä aavistustakaan, mikä minua odotti. En tiennyt, että minua odotti elämäntyö tekstiilien parissa ja, että kun pääsisin ateljeehen asti, siellä odotti tuleva vaimoni.
Konttiset uudistivat Porin puuvillan ilmeen lähtemällä eri linjalle kuin mitä aiemmin tehtaalla oli suosittu. Heidän töissään näkyy etsintä ja kokeilunhalu.
Raili Konttinen 1955-59
Raili Konttinen 1964. Raili Konttinen 1967-69.
Suunnittelijat joutuivat taistelemaan työssään konservatiivisia käsityksiä vastaan. Heidän mielipiteidensä yli käveltiin usein, työ rajoittui mallien piirtämiseen, väritysten suunnitteluun ja työpiirrosten tekoon. Mallien valinnasta vastasivat PMK, insinöörit ja tukkukauppiaat.
Juhani Konttinen: Itäkarjalainen kylä, 1959.
1960-luku oli ateljeesuunnittelun murroskausi - Suunnittelijan työnkuva laajeni, kun kasvussa oleva valmisvaateteollisuus halusi kotimaisia kankaita. Porin puuvillassa alettiin valmistaa tekokuituisia, pienikuvioisia vaatekankaita. - Yrityksille tehtiin paljon omakuoseja, jotka työllistivät suunnittelijoita aiempaa enemmän. - Konttiset menivät mukaan vaateasiakkaiden tapaamisiin, osallistuivat vuosikymmenen lopulla mallistojen kokonaisilmeen ja yrityksen visuaalisen ilmeen suunnitteluun sekä ulkopuolisten mallien ostoon, pääsivät lisäksi valitsemaan malleja tuotantoon.
Raili Konttinen 1964.
Juhani Konttinen 1963. Raili Konttinen 1963.
Juhani Konttinen 1963.
Juhani Konttinen 1963.
Raili Konttinen 1963.
Raili Konttinen 1967-69. Raili Konttinen 1964.
Juhani Konttinen 1960-63.
Juhani Konttinen 1963.
1970-1990-luvulle - Konttiset muuttivat 1976 Forssaan, jonne painokangassuunnittelu oli keskitetty Porin Puuvillan ja Finlayson-Forssan fuusioiduttua 1973. -Juhani työskenteli muodin koordinaattorina ja Raili vastasi vaatekankaiden suunnittelusta. - Perustivat 1981 oman Raili ja Juhani Konttinen Designin. Suunnittelivat mm. SOK:lle, Rissaselle, FinnFlarelle, Karhulle ja Luhdalle. -Heidän yhteistyönsä Finlaysonin kanssa jatkui 1993 asti. Suunnittelivat edelleen kankaita, mutta kokosivat Pariisin-messuilta tietopaketteja ja suunnittelivat Finlaysonin mainoksia. Juhani Konttinen 1970-73.
Raili Konttinen 1972.
Raili Konttinen 1974. Raili Konttinen 1973.
Juhani Konttinen 1973.
Juhani Konttinen 1970-73. Juhani Konttinen 1976.
Raili Konttinen 1970-73.
Raili Konttinen 1976.
Raili Konttinen 1975.