Päätös. Nuijamaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Lappeenranta

Päätös Etelä-Suomi Nro 44/2011/2 Dnro ESAVI/505/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2011 ASIA Nuijamaan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemus, Lappeenranta LUVAN HAKIJA Lappeenrannan Vesi Oy Villimiehenkatu 1 53100 LAPPEENRANTA Lappeenrannan Vesi Oy on fuusioitunut 1.3.2011 Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa. Vesihuoltotoiminnot on jaettu emoyhtiön Lappeenrannan Energia Oy:n kolmeen tytäryhtiöön, jotka ovat Lappeenrannan Lämpövoima Oy, Lappeenrannan Energiaverkot Oy ja Lappeenrannan Verkonrakennus Oy. Vesihuollon laitokset ovat siirtyneet Lappeenrannan Lämpövoima Oy:lle. Yhtiö vastaa jatkossa myös Nuijamaan puhdistamoa koskevista asioista. Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n osoite on, PL 191, 53101 Lappeenranta. LAITOS JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan Lappeenrannan kaupungin Nuijamaan kylään, (kiinteistörekisteritunnus 405-519-1-100) osoitteessa Käräjärventie 13, 54230 Nuijamaa, sijaitsevan jätevedenpuhdistamon toimintaan. Puhdistetut jätevedet johdetaan Nuijamaanjärveen noin 600 metriä pitkää purkujohtoa pitkin. Kyse on olemassa olevasta toiminnasta. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hakija on toimittanut hakemuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 17.5.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 ja 31 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, 00520 Helsinki PL 115, 00231 Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13) a) ja 5 :n 1 momentin kohta 13) a) 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE Lupa jäteveden vesistöön johtamiseen Nuijamaan jätevedenpuhdistamo on ollut toiminnassa vuodesta 1980 alkaen. Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Vesihallitus on antanut Nuijamaan jätevedenpuhdistamolle 28.3.1977 vesien suojelua koskevista ennakkotoimenpiteistä annetun asetuksen 283/1962 mukaisen lausunnon (No 969/500 VH 1977). Lausunnossa on annettu puhdistamotoimintaa koskevat toimintaehdot. Toimintaehtojen mukaan käsitellyn jäteveden BHK 7 -arvon tulee olla alle 25 mg/l ja fosforipitoisuuden alle 1,5 mg/l vuosikeskiarvona laskien. Puhdistetut jätevedet tulee desinfioida uimakauden aikana. Itä-Suomen vesioikeus on antanut 12.4.1979 luvan jäteveden purkujohdon rakentamiseen Nuijamaanjärveen (No29/Va/79). Puhdistamosta on tehty ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (113/2000) mukainen ilmoitus vuonna 2001. Kaakkois- Suomen ympäristökeskus on antanut ilmoituksen johdosta lausunnon 12.2.2002, jossa todetaan, ettei toiminnalle ilmoitetussa muodossaan ole tarpeen hakea ympäristösuojelulain (86/2000) 28 :n mukaista ympäristölupaa ja että toimintaa voidaan jatkaa entisellään. Luvan tarvetta on harkittu uudelleen, ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta on vuoden 2009 lopulla todettu valvontakäynnin yhteydessä, että Nuijamaan jätevedenpuhdistamon toiminnasta tulee tehdä ympäristölupahakemus Etelä-Suomen aluehallintovirastoon 30.4.2010 mennessä. Valvontaviranomaisten kanssa on sovittu, että hakuaikaa pidennetään 14.5.2010 asti. Lupaa haetaan lähtökohtaisesti entisillä toimintaehdoilla. Puhdistamoalueen kaavoitus Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikalla on voimassa oleva asemakaava. Jätevedenpuhdistamon kiinteistö sijaitsee Kymen lääninhallituksen 6.1.1986 vahvistamassa asemakaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET) merkityllä alueella. Puhdistamon eteläpuolinen alue on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi, länsipuolella on erillispientalojen korttelialue. On suunnitteilla, että tulevaisuudessa puhdistamon viereiset yleisen tien alueet kaavoitetaan katu- ja lähivirkistysalueeksi, aikataulu kyseiseen muutokseen ei ole tiedossa.

3 PUHDISTAMON SIJAINTI JA LÄHIYMPÄRISTÖ Nuijamaan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Lappeenrannan kaupunkiin kuuluvassa Nuijamaan kylässä lähellä Venäjän rajaa. Kiinteistön rekisteritunnus on 405-519-1-100. Kiinteistön pinta-ala on 16 ha ja sille sijoittuu jätevedenpuhdistamorakennus. Kiinteistö on Lappeenrannan kaupungin omistuksessa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 70 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Puhdistamon pohjoispuolella on Nuijamaan vanha raja-asema, joka on poistunut käytöstä vuonna 2006. Lähin koulu sijaitsee noin 600 metrin, lähin päiväkoti noin 600 metrin ja palvelukoti noin 500 metrin etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta. Jätevedenpuhdistamosta vajaan 200 metrin päässä sijaitseva Nuijamaan uimaranta Räihä on Lappeenrannan kaupungin uimarantaluettelon mukaan pieni yleinen uimaranta. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Jousikankaan pohjavesialueella, joka on luokiteltu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueella. Jousikankaan pohjavesialueella sijaitsee vuonna 1979 rakennettu Nuijamaan pohjavedenottamo. Jätevedenpuhdistamon etäisyys pohjavedenottamoon on noin 1,5 km. Nuijamaan pohjavedenottamon kapasiteetti on 80 m 3 /vuorokausi, vuonna 2009 pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 53 m 3 /vuorokausi. Laitoksen läheisyydessä ei ole suojelukohteita, eikä Natura 2000-verkostoon ja suojeluohjelmiin kuuluvia alueita. Nuijamaan jätevedenpuhdistamosta puhdistetut jätevedet johdetaan Nuijamaanjärveen. Nuijamaanjärvi kuuluu Suomen ja Venäjän välille solmittuun sopimukseen rajavesien seurannasta (Suomen ja Venäjän välinen rajavesisopimus ja UN/ECE rajavesisopimus). Rajavesiseuranta alkoi vuonna 1966 ja sen piiriin kuuluvien vesistöjen tilaa seurataan viranomaisseurantana joka kuukausi. Lisäksi Nuijamaanjärven veden tilaa seurataan osana Saimaan kanavan yhteistarkkailua. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ Yleiskuvaus Nuijamaan jätevedenpuhdistamon purkuvesistön Nuijamaanjärven pintaala on noin 528 ha, josta Suomen puolella on noin 395 ha. Järven rantaviivan pituus on noin 22 km, keskisyvyys on noin 4 metriä ja maksimisyvyys 12 metriä. Saimaan kanava (MQ noin 1m 3 /s) kulkee järven läpi.

4 Purkupaikka Vesistönkuormitus Veden laatu Puhdistetut jätevedet johdetaan Nuijamaanjärveen Saimaan kanavan suulle noin 600 metriä pitkällä purkuputkella. Purkuputken pituus vesialueella on noin 450 metriä. Putken pää on noin viiden metrin syvyydessä. Nuijamaan jätevedenpuhdistamon jätevedet lisäävät ja ylläpitävät osaltaan rehevyyttä. Kunnallisen jätevedenpuhdistamon osuus Nuijamaanjärven kokonaiskuormituksesta on kuitenkin pieni. Nuijamaanjärven ravinnepitoisuudet taajama jätevesien purkupaikalla sekä tullin näytepisteellä olivat vuonna 2009: Kuukausi Kalakannat ja kalastus Pitoisuus fosfori µg/l typpi µg/l maaliskuu 27 600 toukokuu 27 630 syyskuu 29 490 marraskuu 26 460 Nuijamaanjärven veden laatu vuonna 2009 on runsasravinteista jo purkupaikan yläpuolisella pisteellä. Fosforipitoisuuden perusteella vesi on lievästi rehevää. Nuijamaanjärven syvänteen alusvedessä oli talvella voimakasta happivajetta, joka oli aiheuttanut fosforipurkaumaa alusveteen. Nuijamaanjärvi oli kesä-aikaan elo-syyskuussa melkein tasalämpöinen pinnalta pohjaan saakka ja alusveden happivaje oli vähäinen. Pintaveden typpipitoisuus ja levämäärästä kertova klorofyllipitoisuus olivat suuria. Vesi oli tavanomaiseen tapaan sameaa ja tummunutta. Taajamajätevesien purkupaikalla sekä tullin näytepisteellä vesi oli lievästi hygieenisesti likaantunutta. Vuonna 2009 Nuijamaanjärven vesi luokiteltiin ekologiselta tilaltaan enimmäkseen tyydyttäväksi. Näkösyvyys oli 1,1 1,9 m ja veden laatuluokka yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan tyydyttävä. Nuijamaanjärven kalalajistoon kuuluvat luontaisesti ahven, särki, hauki, lahna, made, kiiski ja kuha. Vesistöön on istutettu planktonsiikaa sekä järvisiikaa. Lisäksi rapu kantaa on uudistettu täplärapuistukkailla. Nuijamaanjärvessä ei ole ammattikalastajia ainoastaan joitakin kirjanpitokalastajia. Kalastajien mukaan on siikaa saatu vähän istutusmääriin nähden. Rapuja on pyydetty muutaman vuoden ajan.

5 Vesistön muu käyttö Nuijamaan järven veden laatuun vaikuttaa voimakkaasti kanavaliikenne. Laivojen potkurivirrat sotkevat vesimassoja ja kanavan sulutukset sekoittavat myös sen vettä. Kanavan kautta järveen kulkeutuu lisäksi metsäteollisuusjätevesiä Saimaalta. Myös Mustolan satamatoiminta vaikuttaa kanavan kautta Nuijamaanjärven laatuun. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Viemäriverkosto Puhdistamolla käsiteltävistä jätevesistä on nykyisin noin 100 % asutuksen jätevesiä. Kokonaisvirtaama oli 31 150 m 3 vuonna 2009. Puhdistamolle on tullut jätevettä keskimäärin 2700 m 3 /kk vuosina 2005 2009. Suurimmillaan virtaamat ovat huhti-toukokuussa, jolloin suurin mitattu virtaama on ollut 5000 m 3 /kk (2009 huhtikuu). Vuotovesien osuus on noin 45 % puhdistamolle tulevasta kokonaisjätevesimäärästä. Jätevedenpuhdistamolle johdetaan käsiteltäväksi Nuijamaan taajama-alueen jätevedet sekä Nuijamaan raja-aseman jätevedet. Alueella ei synny teollisuusjätevesiä. Jätevesiverkostoa alueella on noin 10 km, putkisto on muovia. Viemäriverkostoon kuuluu 3 jätevesipumppaamoa, jotka ovat kaukovalvonnassa. Jätevedenpuhdistamo ei ole tällä hetkellä kaukovalvonnassa. Vuotovesien määrä puhdistamolle tulevista vesistä on keskimäärin 45 %, vaihteluväli 39-50 %. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon velvoitetarkkailun mukaan tulokuormitus puhdistamolle on vuosina 2000 2009 ollut seuraava: Vuosi P u h d i s t P Virtaama m 3 /d BOD 7ATU kg/d Kok-P kg/d Kok-N kg/d COD Cr kg/d 2005 72 26 1,22 8 57 25 2006 54 24 1,05 6,1 61 13 2007 121 7,4 0,47 3,5 22 6,5 2008 107 16,2 0,71 5,0 32 16,2 2009 68 21,3 0,94 6,6 41 17,9 Keskiarvo 84,4 19,0 0,9 5,8 42,6 15,7 Kiintoaine kg/d

puhdistamon asukasvastineluku (AVL) on VNA 888/2006 mukaisesti laskettuna valvontaviranomaisen, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon mukaan 286 (v. 2009). Puhdistamon prosessit ja mitoitus Jätevedet käsitellään biologisessa rinnakkaissaostusprosessissa. Puhdistusprosessi sisältää seuraavat yksikköoperaatiot: - käsivälppäys - pumppaamo - konevälppä - kemikaalinsyöttö - ilmastus - selkeytys - mittaukset - desinfiointi Pumppaamon käynnistys ja pysäytys tapahtuu pintakytkimellä sekä vuorottelureleellä. Lisäksi on käsiohjausmahdollisuus. Konevälppä ohjaus tapahtuu pumppauksen mukaan. Säleikölle jäävät jätteet siirretään välpekoriin. Tulovälppä on uusittu vuonna 2007. Nykyinen välppä on 3 mm koneellinen porrasvälppä, ennen oli harvempi haravavälppä. Saostuskemikaalina käytetään alumiinisulfaattia. Muovisia kemikaalisäiliöitä on kaksi kappaletta. Toisesta pumpataan paineilmatoimisella syöttölaitteella liuosta ja toiseen valmistetaan ilmasekoituksella kylläinen liuos. Syöttö tapahtuu ilmastusaltaan alkupäähän. Huoltohenkilökunta valmistaa käyttöliuoksen noin kahden viikon välein. Käyttöliuosta varten neljä 35 kg:n säkkiä alumiinisulfaattia liuotetaan veteen puolen kuution astiassa. Saostuksen kemikaalin kulutus on noin 130 g/m 3 puhdistettavaa vettä. Esikäsitelty viemärivesi johdetaan ilmastusaltaan alkupäähän, jossa tapahtuu jäteveden sekoittuminen palautuslietteeseen, joka pumpataan ilmastukseen selkeytysaltaan pohjakartiosta portaattomasti säädettävällä mammuttipumpulla. Ilmastukseen käytetään keskikarkeakuplailmastimia. Ylijäämäliete poistetaan lahottamosta. Ilmastusaltaan tilavuus on 50 m 3 ja lietepitoisuus 3 kg/m 3. Viipymä keskivirtaamalla on 12 h. Ilmastusaltaasta jätevesi johdetaan Dortmund-tyyppiseen selkeyttämöön, joka on varustettu palautuslietepumpulla, rauhoitustilalla ja ylivuotokourulla. Selkeyttämön tilavuus on 24 m 3 ja viipymä mitoitusvirtaamalla 1,6 h. Palautuslietepumppu on jatkuvatoiminen. Ilmastus- ja selkeyttämöaltaisiin on asennettu allasmateriaalin syöpymistä estävä katodinen suojaus vuonna 1996. Katodinen suojaus tarkoittaa korroosiovirran kumoamista samansuuruisella mutta vastakkaissuuntaisella tasavirralla, joka syötetään syöpyvään rakenteeseen ulkoisen tasavirtalähteen avulla, erillisten virransyöttöelektrodien (anodien) kautta. Suojavir- 6

ran syötön määrää ohjataan mittaamalla hapettumisreaktiossa elektronien määrää metallimatriisissa. Puhdistamoon on järjestetty seuraavat ohitukset: - Viemäriverkostosta on ylivuoto purkuputkeen - Välpän alla olevasta laatikosta on säädettävä venttiili ilmastukseen ja ylivuotoputki mittaukseen. Näin saadaan rajatuksi prosessiin menevä virtaama halutuksi ja virtaaman ylittävä osa menee automaattisesti ohituksen mittaukseen ja desinfiointiin. - Konevälpältä on ylivuoto käsivälpälle. Prosessista poistuvalle ja ohitusvedelle on erillinen virtaama mittaus. Puhdistetun veden mittarilla ohjataan kemikaalin annostelua sekä ylijäämälietepumpun toimintaa. Ohitusveden mittarilla ohjataan ohituksen desifiointia. Käsitelty jätevesi desifioidaan natriumhypokloritilla, joka annostellaan paineilmatoimisella syöttölaitteella. Annostelu tapahtuu virtaaman suhteessa, lisäksi on käsiohjausmahdollisuus. Puhdistettu jätevesi desinfioidaan ainoastaan uimakauden aikana (huhtikuu-syyskuu). Puhdistetut jätevedet johdetaan noin 600 metrin pitkällä purkuputkella Nuijamaanjärveen Saimaan kanavan suulle. Puhdistamon tulokuormituksen mitoitusarvot ovat seuraavat : AVL 350 Q kesk 14,5 m 3 /h Qmax 21,0 m 3 /h BOD 7ATU 31,5 kg O 2 /d P kok 1,4 kg/d Kiintoaine 24 kg/d Vuoden 2009 tulevan BOD 7ATU -kuorman vuosikeskiarvon pohjalta laskettu asukasvastineluku on 286. Kemikaalien ja veden käyttö Jätevedenpuhdistamolla käytetään rinnakkaissaostuksessa, saostuskemikaalina alumiinisulfaattia, alkalointikemikaalina kalkkia ja desinfiointiin 10%- natriumhypokloriittia. Fosforin saostamiseen käytetään vuosittain noin 4 tonnia alumiinisulfaattia, kalkkia 0,9 tonnia ja natriumhypokloriittia 0,5 tonnia. Huoltomies tuo kemikaalit puhdistamolle pakettiautolla. Kemikaalien varastointi tapahtuu sisätiloissa niiden alkuperäispakkauksissa (35 kg:n säkki/kanisteri). 7

8 Energian käyttö Liikenne Puhdistamolla ei varastoida polttoaineita. Jätevedenpuhdistamon toiminnassa ei käytetä raakavettä. Jätevedenpuhdistamolla on saniteettitila, johon puhdas vesi tulee Nuijamaan vedenottamolta. Puhtaan veden kulutus vuosien 2005-2010 aikana on ollut yhteensä 354 m 3. Sähköenergiaa kuluu vuodessa noin 48 MWh puhdistusprosessiin ja lämmitykseen. Jätevedenpuhdistamon rakenteet on lämpöeristetty ja katettu. Puhdistamorakennuksessa on kaksi poistoilmapuhallinta ja yksi tuloilman lämmittävä tulopuhallin. Puhdistamon energiatehokkuuden arvioidaan olevan kohtuullinen. Merkittävin jätevedenpuhdistamolle kohdistuva liikenne syntyy loka-autoista, jotka hakevat lietettä käsiteltäväksi. Lietettä haetaan 6-8 kertaa kuukaudessa. Lisäksi huoltomies käy puhdistamolla muutaman kerran viikossa. Autot ajavat päiväaikaan. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Käsittelytulos Puhdistamon luvan mukaiset puhdistustuloksen raja-arvot (enimmäispitoisuus ja vähimmäispuhdistusteho) ja niiden toteutuminen keskiarvoina vuosina 2005 2009: BOD 7 Kok-P COD cr Kiintoaine mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Luparaja 25 80 1,5 ka. 2009 9,0 96,4 1,1 90,0 54 89 16 92,3 ka. 2008 13,3 92,6 1,3 84,1 62 82,9 23 87,2 ka. 2007 8,4 89,9 0,8 84,3 44 82,4 15 79,6 ka. 2006 18,0 94,1 1,2 91,5 113 85,6 22 87,1 ka. 2005 12,1 93,3 1,1 87,5 67 85 19 86,6

Valtioneuvoston asetuksessa (888/2006) annettujen käsittelyvaatimusten toteutuminen viime vuosina: Tarkastelu BOD 7 näytekohtainen* COD Cr näytekohtainen* Kiintoaine näytekohtainen* Kokonaisfosfori vuosikeskiarvo Kokonaistyppi vuosikeskipit.max red.min pit.max red.min pit.max red.min arvo mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Vaatimus 30 70 125 75 35 90 3 * 80 2009 10 96 56 88 17 91 1,1 90 55 29 2008 14 92 49 82 24 87 1,3 84 48 12 2007 9 89 31 82 16 79 0,8 84 40 25 * > 500 avl ja 2 näytettä vuodessa 9 Päästöt vesistöön Asetuksen raja-arvojen toteutumista tarkastellaan BOD 7ATU :n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta näytekohtaisesti. Näiden osalta vaatimukset täyttyivät kaikilla näytekerroilla viime vuosina. Kokonaisfosforin ja -typen osalta asetuksen vaatimukset ovat vuosikeskiarvoja. Kokonaisfosforin osalta asetuksen vaatimukset täyttyivät. Lappeenrannan Vesi Oy:n puhdistamon päästöt Nuijamaanjärveen vuosina 2005 2009 olivat seuraavat: Vuosi BOD 7 COD Kok-P Kok-N Kiintoaine teho % kg/d teho % kg/d teho % kg/d teho % kg/d teho % kg/d 2005 95 1,2 88 7 86 0,2 27 5,9 89 2,9 2006 94 1,4 86 8,8 92 0,1 17 5,0 87 1,7 2007 90 0,7 82 3,9 84 0,1 25 2,6 80 1,3 2008 93 1,2 83 5,5 84 0,1 13 4,3 87 2,1 2009 96 0,8 89 4,5 90 0,1 29 4,7 92 1,4 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjavesiin. Puhdistamon piha-aluetta ei ole asfaltoitu. Sade- ja hulevedet imeytyvät maahan ja osaksi valuvat piha-alueelta läheiseen ojaan ja edelleen Nuijamaanjärveen. Kemikaalien varastointi tapahtuu sisätiloissa, jossa lattiamateriaali on tiivis. Päästöt ilmaan, haju ja melu Jätevedenpuhdistamon toiminnasta syntyvät ilmapäästöt ovat hyvin vähäiset. Puhdistamolla minimoidaan ilmapäästöt kattamalla kaikki allas- ja prosessitilat sekä lämpöeristämällä rakenteet vesihöyryn syntymisen estämiseksi. Lieviä hajuhaittoja voi esiintyä satunnaisesti

Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu melua, puhdistamon laitteisto on sijoitettu sisätiloihin. Laitoksen merkittävimmät melulähteet ovat imuautot, jotka käyvät tyhjentämässä lietesäiliöt 6-8 kertaa kuukaudessa. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Puhdistamon suurin jäte-erä on jätevedenpuhdistuksessa syntyvä jätevesiliete. Liete kuljetetaan Toikansuon jätevedenpuhdistamolle, josta se käsittelyn jälkeen toimitetaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n jätekeskukseen Joutsenon Kukkuroinmäkeen Vapo Oy:n kompostoitavaksi. Myös välppäjäte toimitetaan Toikansuolle. Puhdistamolla muodostuu jäteveden esikäsittelyssä välpe- ja hiekkajätettä ja sekajätettä (jätenumero 200301) 4 tonnia vuodessa. Jätevesilietettä (jätenumero 190805) syntyy puhdistamolla 500 tonnia vuodessa. Jätevedenpuhdistamolla syntyy lisäksi pieni määrä ongelmajätteitä (loisteputket, jäteöljy), jotka kerätään erikseen ja toimitetaan asianmukaiseen ongelmajätteiden käsittelylaitokseen. Kemikaalikanisterit palautetaan toimittajalle tai kerätään erikseen energianjätteeksi. Tyhjät kemikaalisäkit menevät sekajätteeksi. 10 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Lappeenrannan Vesi Oy:n toiminnassa otetaan huomioon toiminnan ympäristövaikutukset ja toimintaan pyritään kehittämään siten, että ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) toteutuisi mahdollisimman hyvin. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) toteuttamisen osalta rajoituksia asetetaan joiltakin osin vanhentunut laitteisto, joiden osalta esimerkiksi energiatehokkuus ei ole paras mahdollinen. Laitoksen jätevedenpuhdistuksen puhdistustulos on hyvä ja häiriötilanteita on hyvin harvoin. Lappeenrannan Vesi Oy:llä on sertifioimaton ympäristöjärjestelmä, joka ei ole ajan tasalla mm. organisaatiomuutoksista johtuen. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistövaikutukset Nuijamaanjärven veden laatuun vaikuttaa voimakkaasti kanavaliikenne. Laivojen potkurivirrat sotkevat vesimassoja ja kanavan sulutukset sekoittavat myös vettä. Kanavan kautta järveen kulkeutuu lisäksi metsäteollisuusjätevesiä Saimaalta. Myös Mustolan satamatoiminta vaikuttaa kanavan kautta Nuijamaanjärven laatuun.

Muut vaikutukset Velvoitetarkkailulla on selvitetty Nuijamaanjärveen kohdistuvan jätevesikuormituksen määrää ja sen vaikutusta vedenlaatuun sekä vesistön tilaan. Vesistövaikutuksia on seurattu fysikaalis-kemiallisin menetelmin. Velvoitetarkkailu tulosten perusteella Nuijamaanjärven vesi on sameaa, tummunutta ja rehevää ja järven syvänteessä esiintyy ajoittain happivajetta. Veden hygieeninen laatu on pääsääntöisesti ollut moitteetonta. Suurimmassa osassa Saimaan kanavan yhteistarkkailuhavaintopaikoista veden laatu oli yleiseltä käyttökelpoisuusluokaltaan tyydyttävää. Normaalitoiminnassa Nuijamaan jätevedenpuhdistamon aiheuttamat vaikutukset Nuijamaanjärven veden laatuun, vesistön tilaan ja kalastoon ovat vähäiset. Haitallisia vesistövaikutuksia voi esiintyä häiriötilanteissa, joissa puhdistamatonta jätevettä pääsee purkaantumaan vesistöön. Häiriötilanteista voi aiheutua uimaveden laadun huononemista tai mahdollisesti uimarannan käyttökielto. Koska kyseessä on pienpuhdistamo, häiriötilanteiden vaikutukset ovat pieniä ja yleensä lyhytaikaisia. Nuijamaanjärven valuma-alueen hajakuormitus on niin suurta, etteivät jätevesikuormituksen vaikutukset näy kalastorakenteessa. Puhdistamon vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen ovat hyvin vähäiset puhdistamon sijainnista johtuen. Meluvaikutukset ovat vähäisiä eikä toiminnasta aiheudu tärinää. Puhdistamon vaikutusalueella ei ole arvokkaita luontotyyppejä, erikoista vesikasvillisuutta eikä suojeltua rakennettua ympäristöä. 11 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Saimaan kanavan vesistötarkkailu on yhteistarkkailuna ja Nuijamaan jätevedenpuhdistamo on osallisena yhteistarkkailussa. Tarkkailu käsittää vain vesistötarkkailun. Nuijamaan jätevedenpuhdistamolla Lappeenrannan Vesi Oy toteuttaa käyttö- ja kuormitustarkkailun omatoimisena tarkkailuna. Vesistö, käyttö- ja kuormitustarkkailuista on viime vuosina vastannut Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry on laatinut nykyisen vesistön yhteistarkkailuohjelman. Kymen vesipiirin vesitoimisto on hyväksynyt, aiemman nykyisen käytössä olevan käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman 11.9.1981.

12 Käyttö- ja kuormitustarkkailu ja ohjelma tarkkailun järjestämiseksi Hakemukseen on liitetty Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n 31.1.2011 (No 160/11) laatima uusi suunnitelma Nuijamaan jätevedenpuhdistamolla toteutettavaksi käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelmaksi. Ohjelma on seuraava: 1 Yleistä Lappeenrannan Vesi Oy:n Lappeenrannassa sijaitseva Nuijamaan jätevedenpuhdistamo on biologinen rinnakkaissaostuslaitos, jossa saostuskemikaalina käytetään alumiinisulfaattia. Natriumhypokloriittia käytetään uimakauden aikana veden desinfiointiin. Jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin 250 henkilön asumisjätevedet sekä Nuijamaan raja-aseman jätevedet. Puhdistamolla ei käsitellä teollisuusjätevesiä. Laitoksen keskimääräinen mitoitusvirtaama on (q mit )14,5 m 3 /h ja AVL 350. Laitoksella käsitellyt jätevedet johdetaan noin 600 m pitkää purkuputkea pitkin Nuijamaanjärveen. Purkuputken pää on 5 metrin syvyydessä. 2 Puhdistamon käyttötarkkailu Puhdistamon käyttötarkkailun avulla selvitetään puhdistamon eri käsittelyvaiheiden toimintaa ja vesimääriä. Puhdistamo on miehittämätön. Lappeenrannan Veden huoltohenkilöstö käy laitoksella kolme kertaa viikossa. Käyntien yhteydessä tarkistetaan kemikaalin syöttö ja tehdään uusi kemikaalin käyttöliuos. Lisäksi tarkistetaan prosessin toiminta ja kirjataan valvontatiedot. Laitoksen käyttöpäiväkirja ylläpidetään Excel-tiedostona, joka esitetään viranomaisille pyydettäessä. Puhdistamon kaukovalvonta otetaan käyttöön tammikuussa 2011, mikä parantaa toimintavarmuutta ja mahdollistaa aiempaa nopeamman reagoinnin häiriötilanteisiin. Käyttötarkkailussa seurataan: virtaamaa, kemikaalien määrää, ilmastus- ja palautuslietteen laskeumaa (½ h) sekä selkeytysaltaan näkösyvyyttä. Lisäksi kirjataan kuukausittain sähköenergian, saostuskemikaalin sekä Toikansuon puhdistamolle kuljetetun ylijäämälietteen määrä. Ohijuoksutettujen jätevesien määrät ja käsittely selvitetään erikseen. Käyttötarkkailuna analysoidaan lähtevästä vedestä neljä (4) kertaa vuodessa (kevät, kesä, syksy ja talvi) Lappeenrannan Veden omassa käyttölaboratoriossa: kokonaisfosfori (kok.p), liukoinen kokonaisfosfori (kok.p, liuk.), kiintoaine (SS), kemiallinen hapenkulutus (COD Cr ), ph ja alkaliteetti.

13 3 Puhdistamon kuormitustarkkailu 3.1 Näytteenotto Puhdistamon velvoitetarkkailunäytteet otetaan kaksi (2) kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Puhdistamolle tulevasta ja sieltä vesistöön lähtevästä jätevedestä kerätään 24 tunnin ajalta vuorokauden kokoomanäytteet automaattisilla näytteenottimilla. Lähtevästä jätevedestä otetaan kokoomanäytteen keräilyn päätyttyä lisäksi yksi erillinen kertanäyte (bakteerinäyte). Lisäksi ilmastusaltaasta ja altaaseen palaavasta palautuslietteestä otetaan kertanäytteet. Tarvittaessa otetaan lisänäytteitä. Velvoitetarkkailunäytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. 3.2 Velvoitetarkkailunäytteistä tehtävät määritykset Näytteistä tehdään seuraavat analyysit: Analyysi Yksikkö TULEVA LÄHTEVÄ ILMASTUS- ALLAS Happipitoisuus mg/l x Kiintoaine/lietepitoisuus mg/l x x x Sähkönjohtavuus ms/m x x ph x x COD Cr mg/l x x BOD 7ATU mg/l x x Kokonaisfosfori mg/l x x Kokonaistyppi mg/l x x Ammoniumtyppi mg/l x Liukoinen fosfori µg/l x Alumiini mg/l x Enterokokit (alust.) 36 C pmy/100 ml x ILMASTUS- JA PALAUTUS- LIETTEET Näytteenoton yhteydessä kirjataan mahdollisuuksien mukaan näytepäiväkirjaan ylös: näytteenottovuorokauden virtaama tulevan ja lähtevän jäteveden lämpötila mahdollinen ohitusvesimäärä ilmastusaltaan lietteen laskeuma (1/2 h, ml/l) selkeytysaltaan näkösyvyys sekä muut tiedot, joilla on merkitystä puhdistamon toiminnan kannalta 4 Puhdistamotulosten raportointi Laboratorio toimittaa tutkimustodistuksen välittömästi velvoitetarkkailutulosten valmistuttua Lappeenrannan Vesi Oy:lle, Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY-keskus).

Lappeenrannan Vesi Oy laatii vuosittain kaikkien puhdistamoidensa kuormitustarkkailuja koskevan yhteenvedon, jossa on raportoituna myös Nuijamaan puhdistamon tulokset. Tämä vuosiraportti toimitetaan Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen, Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen ja Rakkolanjokitoimikunnan puheenjohtajalle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Lisäksi Lappeenrannan Vesi kirjaa jätevedenpuhdistamon tarkkailun tulokset sekä kemikaalitiedot ja viikkovirtaamat vuosittain Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle sähköisesti VAHTI-tietojärjestelmään TYVI-palvelun kautta. 5 Puhdistamon tarkkailuohjelman voimassaolo, ohjelman muuttaminen ja tarkkailun suorittaminen Ohjelma on voimassa toistaiseksi. Tarkkailuohjelmaa voidaan täydentää tai muuttaa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Velvoitetarkkailua suorittavan laboratorion on oltava akkreditoitu. Vesistötarkkailu Nuijamaan jätevedenpuhdistamon vaikutuksia vastaanottavan vesistön (Nuijamaanjärvi) tarkkaillaan osana Saimaan kanavan yhteistarkkailua. Tarkkailusta ja raportoinnista vastaa Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy. Pintavesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa seuraavilta havaintopaikoilta: 14 Asematunnus Nuijamaanjärvi 1, tulli (KANAVA/N2 Nuijamaanjärvi 2, jätevesien pp (KANAVA/N002 Nuijamaanjärvi (KANAVA/N3) Vesistöalue on 05.00. koordinaatit KP:676215 KI:442159 KP:676188 KI:442198 KP:676200 KI:442344 Vesistönäytteistä tehtävät analyysit: Analyysi Yksikkö Lämpötila Happi mg/l Hapen kyllästysaste % Sameus FTU Sähkönjohtavuus ms/m ph Väriluku mg/l Pt Kemiallinen hapenkulutus CODMn mg/l Kokonaistyppi µg/l Kokonaisfosfori µg/l Natrium Na+ mg/l Suolistoperäiset enterokokit 36C alustava kpl/100 ml Haju, alustava o C

15 Vesistötarkkailu ohjelman päivitys: Puhdistamon purkuvesistön tarkkailu on osa Saimaan kanavan yhteistarkkailua, joissa osapuolina on Merenkulkulaitos ja UPM. Tämä tarkkailuohjelman uudelleen laatiminen edellyttää sopijaosapuolten yhteisneuvotteluja. Alustavasti on sovittu, että Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy laatii tarkkailuohjelmaluonnoksen ja käynnistää tältä pohjalta yhteisneuvottelut alkuvuonna 2011. YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET Laitoksen toimintahistorian aikana ei ole tapahtunut vakavia onnettomuus- tai häiriötilanteita, joilla olisi ollut vaikutusta ympäristöön. Toiminnasta aiheutuvat merkittävimmät riskit liittyvät poikkeus- ja onnettomuustilanteisiin, kuten tulipaloon tai sähkökatkokseen. Jätevedenpuhdistamon toiminnan mahdollisia vakavia häiriötilanteita ovat käsittelykemikaalien saannin estyminen, energian saantihäiriöt sekä itse puhdistamon vaurioituminen. Laitoksella ei varastoida palo- ja räjähdysvaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja ja muidenkin kemikaalien varastomäärät pidetään vähäisinä. Vähäisistä kemikaalimääristä johtuen mahdollisessa tulipalotilanteessa muodostuvien haitallisten kaasujen vaikutus ulottuisi todennäköisemmin vain pienelle alueelle. Häiriötilanteissa, joissa purkuputken kapasiteetti ei riitä tai purkuputki on tukkeutunut tai jäätynyt, puhdistettu jätevesi kiertää takaisin laitokselle. Jätevedenpuhdistamolla ei ole hälytyksiä tai kaukovalvontaa. Puhdistusprosessin laitteissa on hälytys valvomoon. Sähkökeskuksen uusimisen yhteydessä vuonna 2010 on tarkoitus laitta ainakin tulopumppaamo kaukovalvonnan piiriin. Nykyisin tulopumppujen toimintahäiriöissä, esim. sähkökatkoksen vuoksi, jätevesi ohjautuu tulokaivosta suoraan purkuputkeen. Kemikaaliturvallisuusohjeet sekä käyttöturvallisuustiedotteet ovat kansiossa Toikansuon jätevedenpuhdistamolla. Toikansuon puhdistamon huoltohenkilöstö hoitaa myös Nuijamaan puhdistamoa. Häiriö- tai onnettomuustilanteista ilmoitetaan välittömästi Lappeenrannan kaupungin ympäristöviranomaiselle sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen valvovalle viranomaiselle. Mikäli poikkeustilanteissa aiheutuu päästöjä ympäristöön, käynnistetään tarpeellinen ympäristövaikutusten tarkkailu yhteistyössä valvontaviranomaisen kanssa. Tämä mahdollistaa nopean reagoinnin häiriötilanteisiin, jolloin myös häiriötilanteiden mahdolliset ympäristövaikutukset saadaan pysymään vähäisinä. Laajemmassa sähkönjakelukatkoksessa jäteveden tulo puhdistamolle keskeytyy, jolloin jätevettä varastoituu aluksi sähköttä jäänyttä pumppaamoa

edeltävälle vietto-osuudelle. Viemärin täytyttyä padotuskynnyksen tasoon jätevettä joutuu pumppaamon ylivuodon kautta järveen. Poikkeuksellisessa tulvatilanteessa puhdistamon tulovirtaamaa joudutaan rajoittamaan päästämällä osa jätevedestä käsittelemättömänä vesistöön. 16 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on ympäristönsuojelulain 38 :n nojalla annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Lappeenrannan kaupungissa15.10. 15.11.2010. Kuuluttamisesta on ilmoitettu erikseen asianosaisille ja 18.10.2009 Etelä- Saimaassa. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n nojalla pyytänyt hakemuksesta lausunnot Kaakkois-Suomen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselta, sen ympäristö- ja luonnonvarat yksiköltä sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri yksikön kalatalousyksiköltä, Lappeenrannan kaupungilta sekä kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lisäksi on 12.1.2011 pyydetty lausunto Suomalais-venäläiseltä rajavesikomissiolta. 1) Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunto Nuijamaan jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta: Lappeenrannan Vesi Oy hakee ympäristölupaa Nuijamaan jätevedenpuhdistamolle, joka on ollut toiminnassa vuodesta 1980 ja jossa käsitellään noin 250 henkilön asumisjätevedet sekä Nuijamaan raja-aseman jätevedet. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan Nuijamaanjärveen noin 600 pitkää purkuputkea pitkin ja putken pää on 5 metrin syvyydessä. Hakemuksen mukaan puhdistamon puhdistustulos on pääsääntöisesti täyttänyt toiminnalle asetetut vaatimukset ja puhdistamon normaalitoiminnassa käsiteltyjen jätevesien aiheuttamat vaikutukset Nuijamaanjärven veden laatuun, vesistön tilaan ja kalastoon ovat vähäiset. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue lausunnonantajana toteaa, että Nuijamaan jätevedenpuhdistamolle voidaan myöntää ympäristölupa jäljempänä esitetyin ehdoin. Lausunnonantaja on esittämissään ehdoissa ottanut huomioon sen, että Nuijamaanjärven tila ei ole hyvä, koska järven pohjan huono happitilanne on jatkunut jo pitkään. Lisäksi tässä lausunnossa on otettu huomioon yhdyskuntien jätevesiä koskevat säännökset ja valtakunnalliset vesiensuojelun tavoitteet ja ohjelmat se-

kä Kaakkois-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma Vuoksen vesienhoitoalueelle. Arvio Nuijamaanjärven nykytilasta: Nuijamaanjärven kuormitus tulee mm. seuraavista lähteistä: 17 Nuijamaan yhdyskuntajätevedet metsäteollisuuden (UMP Kaukas) kuormittama Saimaan vesi, jota kulkeutuu Saimaan kanavan kautta sulutusten yhteydessä kanavaliikenne ja sen potkurivirrat hajakuormitus Nuijamaanjärven tila ei ole hyvä, koska pohjanläheisissä vesikerroksissa todetaan kerrostuneisuuskausina hapettomuutta ja sen seurauksena fosforin vapautumista pohjalietteestä, sisäistä kuormitusta. Oheisena on kuva tilanteesta Nuijamaanjärven rajavesiseurannan havaintopaikalta (Nuijamaanjärvi 003, syvyys noin 10 metriä). Järven pohjan huono happitilanne on jatkunut jo pitkään. Huono happitilanne ilmentää järven sietoon nähden liiallista kuormitusta. Nuijamaanjärven biologiasta ei ole tietoa, eikä sen vuoksi voida arvioida pohjan huonon happitilanteen ja korkeiden fosforipitoisuuksien vastetta vesibiologiaan. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuosille 2010-2015 Nuijamaanjärven tila oli arvioitu hyväksi vedenlaatuluokituksen ja klorofylli-a:n perusteella. Tässä vesipuitedirektiivin mukaisessa luokittelussa tarkastellaan ainoastaan päällysvettä ja sen kokonaisravinne- ja klorofylli-a -pitoisuuksia. Vesipuitedirektiivin mukainen vedenlaatuluokitus ei mittaa pohjanläheisen vesikerroksen tilaa. Vedenlaatuluokitus on ainoastaan apumittari ekologisessa luokittelussa

pääpainon ollessa biologisissa mittareissa, eikä sitä tule yksin käyttää järven tilan arvioimiseen. Nuijamaanjärven ekologista luokittelua ei ole tehty, koska järven biologiasta ei ole tietoa. Todennäköisesti pohjan huono happitilanne näkyy järven pohjaeläimistössä. ELY-keskus esittää seuraavia ehtoja ympäristöluvan myöntämiselle: Ympäristölupahakemusta tulee täydentää ympäristönsuojeluasetuksen 11 edellyttämällä selvityksellä typenpoiston tarpeesta. Lupamääräyksiin on lisättävä selvitysvelvoite, miten Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetty tavoite koskien Nuijamaan jätevedenpuhdistamosta luopumista toteutetaan. Tämä selvitysvelvoite tukee Etelä-Karjalan vesihuollon kehittämissuunnitelman pitkän tähtäimen tavoitetta, joka on Etelä-Karjalan jätevesien mahdollisimman keskitetty käsittely. Jätevedenpuhdistamolla käsitellyn jäteveden (poikkeustilanteet, puhdistamon ohijuoksutukset ja viemäriverkoston ylivuodot mukaan lukien ja puolivuosikeskiarvoina laskettuna) pitoisuudet saavat olla enintään BOD7ATU 15 mg O2/l, CODCr 70 mg O2/l, kiintoaine 15 mg/l ja kok. P 1,0 mg/l. Puhdistustehojen tulee olla vedenlaatumuuttujille vähintään 90 %, paitsi CODCr:lle vähintään 80 %. Lisäksi Nuijamaan jätevedenpuhdistamon toiminnan on täytettävä yhdyskuntajätevesiasetuksen, VNa 2006/888, mukaiset jätevesien biologisen käsittelyn vähimmäisvaatimukset. Jäteveden sisältämän ammoniumtypen vähentämiseksi tulee asettaa velvoitteita, koska ammoniumtyppi aiheuttaa purkuvesistössä hapenkulutusta ja haitallisia kerrannaisvaikutuksia. Ensi vaiheessa tulisi toiminnanharjoittajan laatia selvitys siitä, miten puhdistamolla saavutettaisiin vähintään 40 % ammoniumtypen reduktio. Seuraavassa vaiheessa noin viiden vuoden kuluessa puhdistamolle tulisi asettaa lupaehdot yllä mainitun reduktion vähimmäisvaatimuksesta ja/tai käsitellyn jäteveden ammoniumtypen sallituksi enimmäispitoisuudeksi 30-40 mg N/l. Toiminnanharjoittajan tulee laatia jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelma hyväksyttäväksi ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä. Tarkkailuohjelman laadinnassa voisi soveltaa ympäristöministeriön asettamassa lupatietojärjestelmähankkeessa laadittua ohjeistusluonnosta "Hyvät ratkaisut: jätevedenpuhdistamot jätevedenpuhdistamolle". Tarkkailuohjelman tulosten vuosittaiseen raportointiin tulee lisätä tiedot viemäriverkoston kunnosta, sen saneeraustarpeesta ja raportointia seuraavan vuoden saneeraussuunnitelmasta. Olisi suositeltavaa, että näytteenotto tehtäisiin vähintään kolmesti vuodessa, jotta puhdistamon toiminnasta saataisiin riittävän luotettava tieto. Lupamääräyksiin olisi lisättävä velvoite jätevedenpuhdistamon liittämisestä kaukovalvontaan ja yleensä sen käytön ja hoidon tehostamisesta, jotta ehkäistään mahdollisia häiriöitä puhdistamon toiminnassa. Esimerkiksi keväällä 23.3.2010 puhdistamolta lähtevästä vedestä otetun näytteen tulosten mu- 18

kaan, puhdistamo on toiminut erittäin huonosti ja puhdistustulos ei ole vastannut yhdyskuntajätevesi-asetuksen, VNa 2006/888, raja-arvoja. Viemäriverkoston ylivuotokohdat olisi varustettava ylivuodon mittalaitteilla. Nuijamaanjärven puhdistamon lupahakemus ei sisältänyt puhdistamon jätevesien vaikutustarkkailuohjelmaa. Hakemus tulee täydentää päivitetyllä vesistötarkkailuohjelmalla, joka sisältää vesikemiallisen tarkkailun lisäksi biologisen osion: pohjaeläimet ja kasviplanktonin määrävuosina. Tarkkailuyhteenvedossa tulee hyödyntää myös rajavesiseurantapisteen tuloksia. Tämän lausunnon laadinnassa on ollut mukana asiantuntijana limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta. 2) Lappeenrannan kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan 8.11.2010 seuraavaa: Lappeenrannan kaupunginhallitus on käsitellyt otsikossa mainittua asiaa kokouksessaan 8.11.2010 ja päättänyt ilmoittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, ettei Nuijamaan jätevedenpuhdistamoa koskevaan ympäristölupahakemukseen ole huomauttamista. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi antaa asiasta oman lausuntonsa. 3) Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Jäteveden purkupaikka on noin 450 m uimarannalta itä-kaakkoon. Uimakauden 16.6-31.8. aikana Nuijamaan uimarannalta otetaan kolme uimavesinäytettä. Näytteiden tuloksissa ei ole ollut toistaiseksi erityistä huomautettavaa. Haitallisia vesistövaikutuksia voi syntyä häiriötilanteissa, joissa puhdistamatonta jätevettä pääsee purkaantumaan vesistöön. Häiriötilanteista voi aiheutua uimaveden laadun huononemista tai mahdollisesti uimarannan käyttökielto. Koska kyseessä on pienpuhdistamo, häiriötilanteiden vaikutukset ovat pieniä ja yleensä lyhytaikaisia. Tällaisista häiriö- tai onnettomuustilanteista tulee ilmoittaa välittömästi myös Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Tämä on tärkeää, jotta tarvittavat uimakieltotiedotteet ja lisänäytteiden ottaminen saadaan nopeasti toteutettua. Hakemuksessa esitetyistä puhdistusvaatimuksista tai lupaehdoista lautakunnalla ei ole huomautettavaa. Uimakauden aikana puhdistetut jätevedet on edelleen desinfioitava, kuten lupamääräyksiin on ehdotettu. Näytetulokset tulee laittaa tiedoksi sekä ELY- keskukselle että Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. 19

20 Häiriötilanteista, joissa puhdistamatonta jätevettä pääsee vesistöön, tulee ilmoittaa välittömästi Kaakkois-Suomen Elyyn ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. Aluehallintoviraston on selvitettävä mahdollisuus liittää laitos kaukovalvonnan piiriin. 4) Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä esittää asiakohdassa mainitusta hakemuksesta lausuntonaan seuraavan: Rajavesikomissio Suomen osapuoli on seurannut Nuijamaanjärven vedenlaatua syvännealueella valtioiden välisellä rajalla vuodesta 1994 alkaen kerran kuussa kahdelta syvyydeltä, 1 m syvyydeltä ja 1 m pohjasedimentin yläpuolelta. Tietoja on vaihdettu vuosittain Venäjän osapuolen kanssa. Nuijamaanjärveä vaivaa rehevöitymisestä johtuvat haitat. Orgaanisen aineksen hajoaminen aiheuttaa säännönmukaisesti talvi- ja kesäkerrostuneisuuden loppupuolella hapen liiallista kulumista ja siitä aiheuttavaa sisäistä kuormitusta eli sedimenttiin jo kertaalleen sitoutuneen fosforin vapautumista uudelleen kasviplanktonin käyttöön. Lisäksi puhdistamolta tuleva ammoniumtyppi muuttuu vesistössä kuluttaen happea. Rajavesikomission tavoitteena on parantaa Nuijamaanjärven tilaa. Tämä tavoite on yhdenmukainen ECE:n rajavesisopimuksen sekä vesienhoidosta annetun EU:n direktiivin määräysten kanssa. Parhaassa tilanteessa Nuijamaanjärveen ei laskettaisi jätevesiä ollenkaan. Olettaen, ettei tällaiseen ratkaisuun ole juuri nyt mahdollisuuksia, tulee kuormitusta ainakin vähentää selvästi. Rajavesikomission käytettävissä on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen asiasta antama lausunto KASELY/325/07.00/2010 (14.12.2010), ja siinä esitetyt ehdot ympäristöluvan myöntämiselle on kannatettavia. Selvitystyö jätevesien poisjohtamiselle Nuijamaanjärvestä tulisi aloittaa. Jätevedenpuhdistamon liittäminen kaukovalvontaan edistäisi onnettomuusja häiriötilanteissa tiedon nopeaa saantia myös Venäjän viranomaisille. Edellä olevan perusteella suomalais- venäläinen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä puoltaa luvan myöntämistä asiankohdassa mainittuun hankkeeseen mainituin ehdoin. Muistutukset ja mielipiteet 5) Liikennevirasto Järvi-Suomen väyläyksikkö lausuu muistutuksessa seuraavaa: Liikenneviraston Järvi-Suomen väyläyksiköllä ei ole huomauttamista vireillä olevaan lupa-asiaan.

21 6) Nuijamaan asukasyhdistys ry lausuu muistutuksessa seuraavaa: Hakijan vastine Vastustamme ympäristöluvan myöntämistä ja vaadimme Nuijamaan kylän jätevesien ohjaamista Lappeenrannan kaupungin viemäriverkostoon joka lähimmillään on vajaan 20 kilometrin päässä. Ympäristölupahakemuksessa ei ole huomioitu jätevedenpuhdistamoon liitetyn Nuijamaan raja-aseman kuormitusta. Samoin huomioimatta on kasvavan rajaliikenteen mukanaan tuoma lisääntyvä kuormitus. Oletettavaa myös on, että alueelle tullaan rakentamaan ja/tai laajentamaan rajakaupan liikerakennuksia. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee asutuksen ja uimarannan välittömässä läheisyydessä. Puhdistamosta on selkeää hajuhaittaa alueen asukkaille. Lisäksi mm. sadevesi on päässyt tulvimaan laitokseen aiheuttaen riskitilanteita. Lupahakemuksessa ei olla oltu yhteydessä rajavesikomissioon. Nuijamaanjärvi on rajavesialuetta ja näin ollen järveen johdetut käsitellyt jätevedet tai mahdollisen onnettomuuden seurauksena leviävät käsittelemättömät jätevedet kulkeutuvat myös Venäjän puolelle. 7) AA ja BB vastustavat ympäristöluvan myöntämistä: Muistutus samansisältöinen kuin Nuijamaan asukasyhdistys ry:n muistutus. Hakija on 11.3.2011 toimittanut ympäristölupavirastolle vastineen lausuntojen johdosta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa esitettyihin ehtoihin hakija toteaa seuraavaa: Ympäristölupahakemuksen täydentäminen typenpoiston tarveselvityksellä: Esitetyn typenpoiston selvityksen lähtökohdat ovat joka tapauksessa sellaiset, että typenpoiston tehostaminen ei olisi perusteltua sisäjärvillä, jotka yleisesti ovat fosforirajoitteisia ja typpi on vain poikkeustapauksissa rehevöittävä minimiravinne. Typelle herkälle merialueelle saakka pienpuhdistamon typen kuormitusvaikutusta ei voida pitää merkityksellisenä sillä yleisellä perustelulla, että pitkässä reittivesistössä tapahtuu typen poistumista luontaisten prosessien kautta. Tämän mittavampaa typenpoiston selvitystä ei hakija pidä tarkoituksenmukaisena.

Selvitysvelvoite kuinka Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetty tavoite koskien Nuijamaan jäteveden-puhdistamon luopumista toteutetaan: Lappeenrannan Vesi on laatinut 7.2.2011 lausunnon Lappeenrannan kaupungille keskustan valtuustoryhmän 26.1.2011 tekemästä aloitteesta kyseiseen asiaan liittyen. Hakija toteaa, että annettu lausunto kattaa vaaditun selvitysvelvoitteen. Lausunto on seuraava: "Lappeenrannan Veden vedenjakelun ja jätevesiviemäröinnin toiminta-alue Nuijamaalla käsittää maantieteellisesti kyläkeskuksen ja nykyisen tullin alueen. Toiminta-alueet yleensä laajenevat asemakaavoituksen etenemisen mukaisesti. Nuijamaan vedenottamon ja jätevedenpuhdistamon kapasiteeteilla voidaan huolehtia nykyisellä asemakaavoitetulla alueella yhdyskuntakehityksen tarpeita vastaavasta vesihuollosta, edellyttäen että alueelle sijoittuva toiminta ei ole sellaista, mikä aiheuttaisi poikkeavan suurta vedenkulutusta tai jäteveden määrää. Nuijamaan vedenottamon ja jätevedenpuhdistamon kapasiteetit eivät riitä suuriin kaavalaajennuksiin, eikä niiden kapasiteettia ole käytettävissä asemakaavoitetun alueen ulkopuolisiin kohteisiin. Näiltä osin vesihuolto on ratkaistava kiinteistökohtaisesti omina järjestelminä. Vedenottamon kapasiteetti ei riitä millään alueilla eikä missään olosuhteissa sammutusvesitarpeisiin, vaan ratkaisut on järjestettävä muilla tavoin. Nuijamaan jätevedenpuhdistamosta on toukokuussa 2010 jätetty ympäristölupahakemus, joka on parhaillaan Etelä-Suomen aluehallintoviranomaisen AVI:n käsittelyssä. Lupaviranomainen arvioi puhdistamon toiminnan ja määrittää lupaehtojen kautta myös sen, millä edellytyksillä Nuijamaanjärvi voi toimia puhdistettujen jätevesien purkuvesistönä. Nuijamaan jätevedenpuhdistamolla on joulukuussa 2010 aloitettu sähkökeskuksen uusimistyö, ja tässä yhteydessä puhdistamo saadaan liitettyä kaukovalvonnan piiriin. Tämä mahdollistaa aiempaa nopeamman reagoinnin mahdollisiin häiriötilanteisiin. Pitemmän ajanjakson ratkaisumallina Lappeenrannan Vesi pitää Nuijamaan vesihuoltoverkoston liittämistä kanta-lappeenrannan verkostoon. Ratkaisu mahdollistaa myös kaava-alueiden ulkopuolisten alueiden liittymisen yhdyslinjaan. Verkostojen lähentymistä on jo tapahtunut Mustolassa etenevän asemakaavoituksen myötä, nykyisellään puuttuva verkostovälimatka Nuijamaalta Mustolaan on noin 17 km. Tämän yhdyslinjan rakentamisen sekä siihen liittyen Nuijamaan nykyisen verkoston kunnostuksen vaatimat investointikustannukset ovat alustavien arvioiden mukaan noin 5 milj.. Lappeenrannan Vedellä on kuitenkin lähivuosina näkyvissä useita mittavia investointeja niin jätevesien käsittelyn, vedenhankinnan tarpeiden kuin 22

ympäristönkunnostusvelvoitteiden osalta. Nämä jätevesi- ja vedenhankintaratkaisut vaikuttavat noin kuudenkymmenentuhannen asukkaan vesihuoltoon. Lupamääräyksinä annetut velvoitteet ovat pakollisia toteuttaa ja nämä hankeinvestoinnit asettuvat tärkeysjärjestyksessä ensisijaisiksi. Täten investointien priorisoinnin ja niiden suuren määrän takia Nuijamaan yhdyslinjan rakentaminen toteutettavaksi heti kertaluonteisena hankkeena on syytä siirtää myöhempään ajankohtaan. Tämän ratkaisun toteutusajankohdan nopeuttamiselle voi luoda paineita Nuijamaan alueen vedenkäytön ja jäteveden kuormituksen voimakas kasvu. Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa linjataan mitkä alueet on tarkoitus saattaa vesihuoltolaitosten verkostojen piiriin ja millä aikataululla toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa. Viimeisin päivitetty Lappeenrannan vesihuollon kehittämissuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 31.8.2009. Toistaiseksi Nuijamaan toiminta-alueen vesihuollon parantamiseksi on syytä edetä suunnitelman strategisten periaatteiden mukaisesti siten, että Nuijamaan ja kanta- Lappeenrannan verkostojen yhdistyminen edistyy Lappeenrannan eteläisen alueen kaavoituksen laajentumisen myötä." Täydennetyt ja tiukennetut lupaehdot ja näytteenottomäärän lisääminen kolmeen kertaan / vuosi: Pienpuhdistamolla ei ole käytännössä mahdollista päästä esitettyihin tiukkoihin luparajoihin. Hakija esittää tästä syystä edelleen ympäristölupamääräyksiksi nykyisiä toimintaehtoja. Velvoitetarkkailunäytteiden vuotuinen määrä määräytyy puhdistamon koon mukaan yhdyskuntajätevesiasetuksen (888/2006) perusteella. Nuijamaan puhdistamo on alle 499 AVL:n laitos, jolta on otettava näytteet kaksi kertaa vuodessa. Asetuksen mukaan tulokset on laskettava vuosikeskiarvoina, eikä puolivuosikeskiarvoina, kuten lausunnossa on esitetty. Hakija katsoo, että perusteita poiketa asetuksen mukaisista määräyksistä ei ole. Ammoniumtyppeä koskevat velvoitteet: Ammoniumtypen vähentämiselle eli nitrifikaatiolle on esitetty tiukkoja pitoisuus- ja reduktiovelvoitteita. Nuijamaan puhdistamo on perinteisesti mitoitettu ja varusteltu laitos, jossa ei ole mahdollista päästä riittävän hallittuun nitrifikaatioon. Tasaisia olosuhteita, joita nitrifikaation onnistuminen edellyttää, ei voida saavuttaa mm. virtaaman ja lämpötilojen osalta, ja toisaalta tarvittavaa allastilavuutta tai muutoin riittäviä laitostiloja ei puhdistamolla ole. Nuijamaan pienpuhdistamolle ei ole miltään osin perusteltua antaa typenpoistoon eikä nitrifikaatioon liittyviä velvoitteita. Mittavia investointeja koko laitoksen muutossaneeraukseen ei voida pitää tässä vaiheessa mitenkään tarkoituksenmukaisena toimenpiteenä. 23

24 Käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelma laatiminen ja hyväksyminen: Hakija on alkuvuodesta 2011 toimittanut AVI:iin Saimaan Vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n 31.1.2011 laatiman Lappeenrannan Nuijamaan jätevedenpuhdistamon käyttö- ja kuormitustarkkailuohjelman hyväksyttäväksi ympäristölupakäsittelyn yhteydessä. Tarkkailuohjelman laadinnan yhteydessä on hakija päättänyt esittää lisättävän omaa käyttötarkkailua siten, että Lappeenrannan Veden Toikansuon käyttölaboratoriossa määritetään neljä kertaa vuodessa tietyt perusanalyysit 2011 alkaen. Hakijan näkemyksen mukaan esitetty tarkkailuohjelma on asianmukainen ja riittävä. Puhdistamon liittäminen kaukovalvontaan: Hakija on ympäristölupahakemuksessa todennut, että v. 2010-2011 sähkökeskuksen uusimisen yhteydessä puhdistamo saadaan liitettyä kaukovalvontaan Työ sähkökeskuksen uusimiseksi on aloitettu vuodenvaihteessa, ja kaukovalvonta on tarkoitus saada käyttöön alkuvuoden 2011 aikana. Verkoston ylivuotokohtien varustaminen ylivuodon mittalaitteilla: Nuijamaan noin kymmenen kilometrin jätevesiverkostossa on pumppaamoja muutama kappale. Tällä mittakaavalla riskejä verkostossa tapahtuvaan ylivuotoon ja sen vaikutuksia ympäristöön ei voitane pitää kovin merkittävinä. Hakija ei pidä tarkoituksenmukaisena automaation lisäämistä verkostossa. Vesistötarkkailuohjelman päivitys: Puhdistamon purkuvesistön tarkkailu on osa Saimaan kanavan yhteistarkkailua, jossa osapuolina on myös Merenkulkulaitos ja UPM. Tämän tarkkailuohjelman uudelleen laatiminen edellyttää sopijaosapuolten yhteisneuvotteluja. Alustavasti on sovittu, että Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy laatii tarkkailuohjelmaluonnoksen ja käynnistää tältä pohjalta yhteisneuvottelut alkuvuonna 2011. Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission Suomen ryhmä kannattaa lausunnossaan ELY-keskuksen lausunnossa esitettyjä ehtoja, ja hakijan vastine tähän lausuntoon on edellä todetun mukainen. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan lausuntoon hakija toteaa seuraavaa: Esiin tuodut ilmoitus- ja tiedotusvelvoitteet sekä desinfiointimenettely ovat jo nykyisellään vakiintuneen käytännön mukaisia toimintaperiaatteita, joita jatketaan edelleen. Puhdistamon liittämisestä kaukovalvontaan hakija viittaa edellä todettuun.