Mattbergets daghem hankenumero 3741 1 (18) Ilmakuva tontista Hankesuunnitelma 7.11.2013
2 (18) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta... 3 2. Hankesuunnitelman laadinta... 4 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset... 5 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset... 5 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset... 5 4. Hankkeen perustelut... 5 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys... 5 4.2. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat... 5 5. Rakennuspaikka... 5 5.1. Sijainti ja hallinta... 5 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot... 6 5.3. Tontin ympäristö... 6 5.4. Tontin ominaisuudet... 7 5.5. Tontin rakennuskanta... 7 5.6. Liikenne ja pysäköinti... 7 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka... 7 6. Suunnittelutavoitteet... 7 6.1. Yleiset tavoitteet... 8 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet... 8 6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet... 8 6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet... 10 6.5. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet... 10 6.6. Esteettömyys... 12 6.7. Rakennustekniset tavoitteet... 12 6.8. LVIA -tekniset tavoitteet... 13 6.9. Sähkötekniset tavoitteet... 15 6.10. Huoltokirja... 16 7. Hankkeen laajuustavoitteet... 16 8. Hankkeen kustannustavoitteet... 17 8.1. Rakennuskustannusennuste... 17 8.2. Käyttökustannusennuste... 17 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste... 17 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu... 17 10. Tarvittavat toimenpiteet... 17 10.1. Tiedotus... 17 ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
3 (18) Liitteet Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Asemakaava ja määräykset Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Tavoitehinta-arvio Liite 7: Päiväkotien vertailukustannukset 1. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen numero 3741 Kohteen nimi Mattberget daghem Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Svensk dagvård och utbildning Kaupunginosa 23 Matinkylä Kortteli 23295 Tontti 1 Kiinteistötunnus 49 23-295-1 Osoite Matinkallio 14 Tontin pinta-ala 4512 m² Tontin rakennusoikeus 1200 Asemakaava Vahvistettu 10.9.1998 Tarveselvitys Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 23.5.2012. Rakennuksessa tapahtuva toiminta Lasten päivähoito ja vuorohoito Tilamitoituksellinen päivähoitopaikkamäärä 105 Henkilökuntamäärä 20 Hyötyala 917 hym² (+ kylmät tilat 78 hym², pihakatos 50m2) Bruttoala 1302 brm² (+ kylmät tilat 92 brm²) Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²) 1107 m2 Lasten tiloja, hyötyala / hoitopaikka (105) 7,14 Kerrosluku 2 Aikataulu Rakennussuunnittelu 1/ 2014 2/2015. Rakentaminen 6/ 2015-6/ 2016. Käyttöönotto 8/2016. Tarveselvityksen kustannusennuste 4,1 milj. Investointiohjelman 2013-17 varaus 4,2 milj. Tavoitehinta 4,75 milj. Hinta / hoitopaikka 45 240 Toimitilavuokra 361 149 / vuosi (29,83 / htm²/ kk) ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
4 (18) 2. Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talonsuunnittelu- ja rakennuspalvelut vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet ja yhteystiedot Tilakeskus liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 Espoon kaupunki Rakennuttaja-arkkitehti Rakennetekniikka LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiainsinööri Kustannussuunnittelu Jaana Hellinen Vesa Pyy Jaana Saira Pirjo Kurttila Tiina Sekki Sari Kinnunen Sivistystoimi, Svensk dagvård och utbilding Kamrersvägen 3 B, PB 32, 02070 ESBO STAD Kehittämispäällikkö Päiväkodin johtaja Jaana Suihkonen Lucia Bigos Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, 02070 ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnittelija Eija Riikonen Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Läkkisepänkuja 3 A, PL 3125, 02070 ESPOON KAUPUNKI Kehittämispäällikkö Virpi Mattila Keittiösuunnittelu Espoo Catering -liikelaitos Virastopiha 3 A, PL 5111, 02070 ESPOON KAUPUNKI Ruokapalveluiden suunnittelija Ruokapalveluiden suunnittelija Monica Gentz Johanna Andsten Pohjarakenteet Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41, ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
5 (18) 02070 ESPOON KAUPUNKI Suunnitteluinsinööri Katariina Hämäläinen Esisuunnittelu Arkkitehtitoimisto Eduarch Oy/ Jani Ristimäki Linnoitustie 5, 02600 Espoo puh. +358 40 7090 273, email. jani.ristimaki@vahanen.com 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset Svenska dagvårds- och utbildningsnämnden on hyväksynyt Mattbergetin päiväkodin tarveselvityksen 23.5.2012. Mattbergetin päiväkodille on esitetty rahoitus vuoden 2013 talousarvion investointiosassa: 1,1 milj vuodelle 2015 ja 3,1 milj. vuodelle 2016, yhteensä 4,2 milj.. 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset Alustava rakennettavuusselvitys Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 4. Hankkeen perustelut 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys Mattbergetin päiväkodin uudisrakennus korvaa Mattlidensin koulukeskusalueella sijaitsevat olemassa olevat, epätarkoituksenmukaiset päiväkotitilat. Osa lapsista on vuonna 1961 rakennutussa huonokuntoisessa päiväkodissa, osa siirtokelpoisessa päiväkodissa. Päivähoitopaikkoja on yhteensä 66. Uudisrakennukseen tulee viisiryhmäinen päiväkoti, laskennallinen lapsimäärä on 105. Yksi ryhmistä toimii ympärivuorokautisena vuorohoitoryhmänä, joka on ensimmäinen ruotsinkielisessä päivähoidossa. 4.2. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat Muilla tavoin kuin uudisrakentamisella ei ole mahdollista korvata tarvittavia päivähoitopaikkoja. 5. Rakennuspaikka 5.1. Sijainti ja hallinta Mattbergetin päiväkoti esitetään rakennettavaksi kaupunginosan 23 Matinkylä korttelin 23295 tontille 1. Osoite on Matinkallio 14. Tontin pinta-ala on 4512 m². ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
6 (18) Tontti on kaupungin omistuksessa ja merkitty tonttirekisteriin. 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot Kiinteistötunnus on 49 23-295-1. Alueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistettu 10.9.1998. Asemakaavassa tontin kaavamerkintä on YL, julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Tontin pohjoisosassa on kaavaan merkitty kevyenliikenteen väylä. Rakennusoikeus 1200 m². Tontille saa rakentaa 2-kerroksisen rakennuksen. Liite 3: Asemakaava ja määräykset 5.3. Tontin ympäristö Päiväkotitontti rajoittuu pohjoisessa, etelässä ja lännessä puistoon, alueen lähivirkistysalueeseen. Idässä tontti rajautuu kerrostaloihin. Lähialue on lähes valmiiksi rakennettua asuinaluetta. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
7 (18) 5.4. Tontin ominaisuudet Espoon kaupungin Geotekniikkayksikkö on selvittänyt maaperäkartta-aineistojen ja pohjatutkimusrekisteritietojen perusteella suunniteltavan Mattbergetin päiväkodin rakennettavuusselvitystä. Tontti on rakentamatonta luonnontilaista sekametsää, aivan tontin itärajalla keskivälissä tonttia on pienehkö suoalue. Maanpinta vaihtelee tasovälillä + 22,0... + 17,0 ollen korkeimmillaan tontin etelä ja pohjoisosassa. Maanpinnan taso laskee korkeimmista kohdista tontin keskiosaa ja siitä itä- ja länsirajoja kohti. Tontin pohjois- ja eteläosa on jyrkähköä kalliopaljastumarinnettä. Tontilla tehdyn porakonekairauksen mukaan kallion pinta on itärajalla maanpinnasta 1,6 metrin syvyydessä. Tontin pohjamaa on länsiosan painokairauksen mukaan tiivistä silttiä, jonka alla on moreenia. Tontin keskiosan painokairauksen mukaan pohjamaana on aluksi ohut kerros turvetta, jonka alla on tiiviitä kerroksia hiekkaa ja moreenia, mutta tontin itäosan paino- ja porakonekairauksen mukaan pohjamaana on aluksi turvetta, jonka alla on löyhä hiekka/savikerros ja kallionpinta on tavattu 1,6m syvyydessä. Päiväkoti voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. Perustuksia jouduttanee Iouhimaan. Putkijohdot perustetaan pohjamaan tai kallion varaan. Putkijohtokaivantoja joudutaan todennäköisesti Iouhimaan, linjauksesta riippuen. Liikenne- ja piha-alueet voidaan perustaa rakennusalueen pohjamaaluokan E edellyttämällä tavalla, kunhan rakennekerrosten alta poistetaan humuspitoiset maaainekset. Rakennuksen lopullisen sijoittelun ja rakenneratkaisujen jälkeen ratkaistaan täydentävien pohjatutkimusten tarve. Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 5.5. Tontin rakennuskanta Tontti ei ole rakennuskantaa. Tontin pohjoisosassa kulkee puistoalueen läpikulkuliikennettä palveleva kevyenliikenteen väylä. 5.6. Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenteen saapumisreitti tontille on Nelikkotie - Matinkallio/Mattberget. Matinkallio on tontin koilliskulmalla kääntöpaikkaan päättyvä katu, jonka varrella on kadunvarsipysäköintiä. Tontin sijainti kadun päätteenä kallioisessa maastossa on haasteellista huoltoliikenteen ja pysäköinnin järjestämiseksi ja vaatii louhintaa. Työmaa-aikainen raskasliikenne tulee ohjata työmaalle pohjoisesta käsin Nelikkotie - Puolikkotie - Rauhalan puisto, jotta Mattlidensin koulukeskuksen aamuinen saattoliikenne ei ruuhkaudu eikä oppilaiden kulku kouluun vaarannu. 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka Katuverkko ja kunnallistekniikka ovat valmiit. 6. Suunnittelutavoitteet ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
8 (18) 6.1. Yleiset tavoitteet Päivähoitoympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleinen päiväkotirakennusten suunnitteluohje uudistetaan ja on käytettävissä vuoden 2013 lopulla. Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A, hanke voi sisältää vaatimusluokan AA rakenteita (RakMk A2). 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet Asemakaavassa rakennuspaikka on julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue. Tontin pohjoisosassa on varaus yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle, sijainti on ohjeellinen, mutta yhteys Matinkallioon sitova. Koska alue on valmiiksi rakennettua asuinaluetta puistoineen, tontti ja sen sijainti on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Myös kaavoittaja edellyttää tontille laadukasta suunnittelua. Rakentamisessa on pyrittävä säilyttämään kaupunkikuvan kannalta ja maisemallisesti arvokasta puustoa. Rakentamisessa on myös vältettävä tärvelemästä arvokasta puistoon rajautuvaa kasvillisuuden ja maastonmuotojen reunavyöhykettä. Rakennuspaikan luonnonmukaisuus on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä. 6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa lapsen hoito, kasvatus sekä opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eriikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Kun lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Päiväkotiympäristön tulisi sisältää mahdollisuuksia päivän rytmittämiseen leikin ja levon vuorotteluun, ohjatun toiminnan ja liikkumisen lisäksi pienessä ryhmässä toimimiseen, itsekseen leikkimiseen ja lepoon. Monipuolinen liikkuminen on mahdollista kotialueilla ja erityisesti päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa ja käytävillä sekä leikkipihassa. Sisätilojen tulee olla leikkimään ja liikkumaan houkuttelevat. Sisätilat suunnitellaan helposti valvottaviksi. Tilojen linkittäminen toisiinsa, läpinäkyvyys, sujuvat kulkureitit ja riittävä valaistus lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon lapsen mittakaava ja näkökulma. Kalustuksessa otetaan kuitenkin huomioon myös henkilökunnan työergonomia. Suunniteltavien tilojen tulisi olla muunneltavia ja mahdollistaa tilojen monipuolinen hyödyntäminen. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
9 (18) Mattbergetin päiväkodissa on 5 lapsiryhmää 1-6 vuotiaille. Kaikki lapsiryhmien kotialueet suunnitellaan ja varustetaan 21 lapselle, 2 kotialuetta varustetaan lisäksi 1-3 -vuotiaiden erityistarpeet huomioon ottaen. Yksi kotialue suunnitellaan vuorohoitoon soveltuvaksi. Neljä kotialuetta suunnitellaan pareiksi, joilla on yhteinen sisäänkäynti ja kuraeteinen. Kullakin lapsiryhmällä on omat eteisaulat pesuhuoneineen. Kotialueella on kolme ryhmähuonetta, joista ryhmähuone 1 on leikkitila ja siitä on ovi ryhmähuoneeseen 2 (lepohuone). Kahden kotialueen lepohuoneet (ryhmähuoneet 2) suunnitellaan siten, että ne ovat yhdistettävissä / käynti toisiinsa. Ryhmähuone 3 on kotialueella sijaitseva pienryhmähuone, joka on hyvin valvottavissa. Pelastuslaitoksen vaatimusta noudattaen: jos lepohuoneita sijaitsee toisessa kerroksessa, rakennetaan toisesta oviyhteydellä toisiinsa liittyvästä lepohuoneesta suora yhteys varsinaiseen kunnolliseen uloskäytävään tai oviyhteys säältä suojattuun varatieportaaseen. Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset ja niihin liittyvät sopet ja syvennykset suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Vältetään pitkiä käytäviä. Käynti kotialueelta toiselle suunnitellaan käytävän sijasta yhteisöllisten aulamaisten tilojen kautta, joille voidaan sijoittaa lasten toimintaa ja ruokailutilaa. Kullakin kotialueella on mahdollisuus taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen sanallisin, kuvallisin, ja musiikillisin keinoin. Ratkaisujen toivotaan houkuttelevan lasta oppimaan tutkimalla ja kokeilemalla. Käden taitojen harjoittaminen (mm. käsityöt ja nikkarointi) sekä arkiaskareet (mm. leipominen) ovat luonteva osa lasten elämää. Materiaalivalinnat, valot ja värit houkuttelevat lasta vaikuttamaan oman oppimisympäristön luomiseen ja muuntamiseen. Myös seinät ja lattiapinta ovat leikkimään ja liikkumaan houkuttelevia. Kaikilla kotialueilla on puolapuupari, renkaat ja köydet. Tilapintojen ja varustuksen värityksessä pyritään viihtyisyyteen ja rauhallisuuteen. Lisäksi lukemiseen, kirjojen katseluun, olemiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja soppia löytyy jokaiselta kotialueelta. Vuorohoidon tilojen (pariton kotialue) suunnittelussa tulee painottaa kodinomaista tunnelmaa. Joissain tapauksissa lapsi saattaa asua vuorohoidon tiloissa jopa yhden viikon kerrallaan. Vuorohoidon sydämenä toimii kodinomainen olohuone, jossa voidaan katsella televisiota, pelata lautapelejä ja lukea tms. Tilasta tulee olla erillinen uloskäynti piha-alueelle sekä pihan valvontamahdollisuus. Olohuoneeseen liittyy tarpeen mukaisesti varusteltu keittiö-ruokailutila. Ruokailutilassa tulee olla ruokailumahdollisuus 8 10 lapselle. Olohuoneen on välittömässä yhteydessä eteistilaan ja siihen liittyvään vastaanottonurkkaukseen, jotta varmistetaan lasten luonteva ja häiriötön vuorohoitoon jättäminen ja poishakeminen. Vastaanottonurkkauksessa on odottamista varten sohva sekä leikkitila. Vuorohoidon ryhmähuone toimii päiväsaikaan normaalina leikkitilana. Lepohuoneen tulee olla normaalia suurempi johtuen vuorohoidon isommasta lapsimäärästä. Lepohuoneesta tulee olla suora yhteys vuorohoidon olohuoneeseen. Vuorohoitoryhmän pienryhmähuone toimii normaalina jakotilana, mutta tarvittaessa se voidaan varustaa sairastavan lapsen sängylliseksi eriyttämistilaksi. Vuorohoidon suurempi lapsilukumäärä tulee huomioida sekä pesutilojen että eteistilojen säilytyskalusteiden mitoituksessa. Jokaisella lapsella tulee olla oma naulakko ja säilytyslokerot. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
10 (18) Lapsiryhmien yhteiskäyttöisiä pienryhmätiloja ovat esim. taide-, tiede- ja verstashuone sekä yleinen pienryhmätila. Lisäksi suunnitellaan kotikeittiötila, joka sijoitetaan monitoimitilan lähelle aulatilaan esim. syvennyksenä. Näin monitoimitilan iltakäyttö monipuolistuu. Yhteiset tilat Isommille lapsille toteutetaan yhteinen ruokailutila tai ruokailutilaa voidaan jakaa myös kotiryhmien yhteydessä oleviin aulamaisiin tiloihin, jolloin osa lapsista voi ruokailla ryhmätilassa ja osa aulassa. Alle 3-vuotiaiden ruokailu järjestetään lapsiryhmän omissa tiloissa. Lapsiryhmät käyttävät ruokailutilaa useita kertoja päivässä, joten ruokailutila suunnitellaan sijainniltaan keskeiselle paikalle lähelle keittiötä, kaksikerroksisessa ratkaisussa hissin lähelle (ruuan kuljetus). Ruokailutilan läheisyyteen sijoitetaan tarvittaessa wc-tila. Tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitila/liikuntasali suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Monitoimitilan ja välinevaraston sijainti ryhmähuoneiden läheisyydessä mahdollistaa tilan vapaan käytön lapsille pitkin päivää. Mahdollisuus yhdistää sali aula- yms. tiloihin mahdollistaa salin monipuolisen käytön. Monitoimitilaa voidaan käyttää myös iltaisin ja viikonloppuisin, jos kulku muihin päiväkodin tiloihin estetään, eikä vuorohoitoa häiritä. Päiväkodin varasto voi sijaita väestönsuojassa. Henkilökunnan tilat suunnitellaan kokonaisuudeksi ääneneristystarpeet huomioon ottaen. Palvelukeittiön tilat suunnitellaan Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Palvelukeittiöön on erillinen sisäänkäynti huoltopihalta. Kohteeseen rakennetaan yksi S1 -luokan väestönsuoja. Väestönsuojaan sijoitetaan etupäässä sosiaali-, apu- ja varastotiloja. Laskentaperuste on esitetty huonetilaohjelmassa. Liite 5: Huonetilaohjelma 6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään aidatuksi leikkipihaksi, saatto-, pysäköinti- ja huoltoliikennealueeksi. Saatto- ja huoltoliikenne erotetaan toisistaan. Leikkipihan laajuus on noin 1 630 m² (15,5 m² / hoitopaikka). Piha rajautuu suurimmalta osaltaan puistoon. Pihan suunnittelussa otetaan huomioon sen monipuolinen käyttö, toiminnallisuus, valvottavuus, ilkivaltaa ehkäisevät tekijät sekä kiinteistönhuollon tarpeet. 6.5. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. E-luvun tavoitearvoksi on Espoon päiväkodeille määritetty 130 kwh/m²/a. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
11 (18) Tavoitearvo vastaa luonnosvaiheessa olevan energiatodistuksen (2012) B-luokkaa kouluja päiväkotirakennuksille. Kaukolämmöllä ja tämän hetken korkeatasoista tekniikkaa hyödyntäen E-luvun tavoitetaso 130 kwh/m²/a on saavutettavissa. Rakentamismääräysten sallimaa E-luvun maksimitaso on 170 kwh/m²/a. Poikettaessa yleisestä tavoitteesta esitetään perustelut tavoitetta suuremmalle E-luvulle. Suunnitteluvaiheen energialaskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 (2012) mukaan. Laskenta suoritetaan D3 (2012) kohdan 5.2.2 mukaisella dynaamisella laskentatyökalulla. Lisäksi hankkeessa laaditaan tavoitekulutuslaskenta valituilla teknisillä ratkaisuilla ja oletetuilla käyttöajoilla sisältäen määräysten mukaisen laskennan ulkopuoliset erilliskuluttajat (kuten sulatukset, ulkovalaistus ja valmistuskeittiö). Tavoitekulutuslaskennan perusteella määritetään luonnoksista hankkeen laskennalliset käyttökustannukset (energia ja vesi). E-luvun toteutumisen osoittava laskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaan. Laskennan tulokset esitetään (vähintään) energiaselvityksessä, joka sisältää D3 (2012) kohdan 5.1.1.1 mukaiset tarkastelut. Lisäksi laskennan kulusta ja lähtötiedoista tehdään erillinen selvitys. 6.5.1. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmöneristävyyden ja tiiviyden osalta noudatetaan RakMK osaa D3, Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012. Tiiviyden toteutuminen osoitetaan mittaamalla. Rakennuksen ilmavuotoluvun (q 50 ) tulee olla alle 2,0. Rakennusvaiheessa ilmanvuotoluku mitataan sekä lämpökamerakuvaukset tehdään sellaisessa vaiheessa, jossa korjauksia voidaan vielä tiiveyden parantamiseksi tehdä. Lisäksi tiiveysmittaukset ja lämpökamerakuvaukset suoritetaan takuuaikana. Ulkovaipan osalta U-arvoina käytetään ensisijaisesti D3 vertailutason mukaisia eristystasoja. 6.5.1. Sisäilmasto Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sisäilman osalta saavutetaan korkea taso. Sisäilmaston laatutaso suunnitellaan hyödyntäen sisäilmastoluokitus 2008:n mukaisia vaatimuksia seuraavasti: Ilmanvaihtomäärien mitoitus perustuu S2 sisäilmastoluokkaan. Kesäaikainen lämpötila tulee täyttää S3 mukaiset vaatimukset niinä kuukausina, kun tilat ovat käytössä. Olosuhteiden toteutuminen osoitetaan olosuhdesimuloinnein. Rakennusmateriaalien ovat päästöluokaltaan M1 -luokkaa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. 6.5.2. Arkkitehtuuriin liittyvät ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
12 (18) Rakennuksen massoittelussa kiinnitetään huomiota vaipan kokonaisalaan ja ikkunoiden kokonaisalaltaan tehokkaaseen sijoitteluun. Auringon aiheuttama ylilämpeneminen otetaan huomioon tilojen, erityisesti vuorohoitoryhmän, sijoittelussa. Ylilämpenemistä ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella, jolla pyritään jäähdytyksen välttämiseen. Auringonsuojausten toimivuus esitetään tyyppitiloille tehtävien olosuhdesimulointien perusteella. 6.5.3. Tekniikan tarpeenmukaisuus Tekniikan tarpeenmukaisella käytöllä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tarpeenmukaisuutta tarkastellaan erityisesti ilmanvaihdon ja valaistuksen osalta. Päiväkotihankkeissa E-lukuun vaikuttavia merkittävimpiä tekijöitä ovat valaistustasot sekä valaistuksen tehokkuus, ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus sekä ilmanvaihdon sähkötehokkuus. 6.5.4. Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut keskitetään. Talotekniikan suunnittelussa huomioidaan muuntojoustavuuden näkökohdat. 6.5.5. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. 6.6. Esteettömyys Päiväkodin tilat ovat esteettömiä. Pääsy rakennukseen on esteetön. Jokaisesta lapsiryhmästä on esteetön pääsy leikkipihalle, jossa on mielenkiintoisia leikkivälineitä myös pyörätuolia käyttäville lapsille. 6.7. Rakennustekniset tavoitteet 6.7.1. Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Rakennukset ja putkijohdot perustetaan pääosin maanvaraisina. Perustamisen suunnittelu edellyttää täydentäviä maaperätutkimuksia. Suunnittelussa otetaan huomioon tulvareitti. 6.7.2. Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Päiväkoti on kaksikerroksinen. Kaksikerroksinen ratkaisu edellyttää rakennuksen varustamista hissillä. Rakennusten energiatehokkuudessa noudatetaan tulevia RakMK D3 määräykset ja ohjeet 2012. Muita yleisiä tavoitteita ovat mm: Paloluokka on P1 - P2 suunnitteluratkaisusta riippuen. Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
13 (18) Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. Kosteuden välttämiseksi on suunnittelussa noudatettava Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998). Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, päiväkotikäyttöön soveltuvia materiaaleja. 6.8. LVIA -tekniset tavoitteet 6.8.1. Yleistä Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA - laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan tilakeskuksen ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. 6.8.2. Lämmitys Rakennus liitetään kaukolämpöön ja lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilaksi valitaan 55-35 C. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehoon kiinnitetään erityistä huomiota. Ylisuuri liittymisteho kasvattaa tarpeettomasti liittymismaksua ja vuotuisia perusmaksuja. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. 6.8.3. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
14 (18) Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. 6.8.4. Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla. Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös huolehdittava. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin, tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi. Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on vakioilmavirtaisille koneille alle 1,5 kw/m³/s ja muuttuvailmavirtaisille koneille mitoitustilanteessa alle 2,0 kw/m³/s. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite on yli 70 %. Rakennukseen suunnitellaan tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmavirtasäätöisyys voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO 2 - että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus (erityisesti jos käytetään läsnäoloohjauksia valaistuksessa). LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena vähintään A-luokka. 6.8.5. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhyke-kohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia ratkaisuja. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä. 6.8.6. Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kohteen kokonaisenergiankäyttöä (sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä järjestelmiä sekä erilliskuluttajia seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
15 (18) valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet, kylmiöt ja keittiölaitteet. Lämpimän käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen. Lisäksi on pystyttävä seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian määrää. Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiö. Lisäksi päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla vuodontunnistusjärjestelmällä. Kaikkia tämän kohdan asioita on pystyttävä seuraamaan ja tallentamaan valvomon keskustietokoneelta sekä etäyhteydellä. 6.9. Sähkötekniset tavoitteet 6.9.1. Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. 6.9.2. Sähkötilat ja sähkönjako Rakennuksiin johtavat talojohdot asennetaan maakaapeleina. Pääkeskus kosketussuojaista kennorakennetta asennetaan pääkeskushuoneeseen (3,6 x 2,6 x 2,8 m). Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan sulakeautomaateilla, ryhmitysalue n. 300 m². Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Talojakamoon (2 x 3 m) sijoitetaan puhelintalo- ja atk-jakamo sekä -ristikytkentä, kulunvalvonnan keskusyksikkö. Kerrosristikytkennät asennetaan komeroihin. Tietojärjestelmähuoneeseen (2 x 3 m) asennetaan antennivahvistin, paloilmoitin/varoitinkeskus, hälytyksensiirtojärjestelmä, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Maadoituselektrodit ja betoniraudoituksen maadoitus. Asennukset seudun laitosten erityisohjeen mukaan. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al -tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan pistorasiakouruilla. Päiväkodin putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla. 6.9.3. Valaistus ja pistorasiat Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso on 300 100 Lx. Ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. 6.9.4. Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä puhelin, atk varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A siirtotieluokka E A. Ryhmähuoneissa varaudutaan älytaulujen ja projektorien asennukseen. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
16 (18) Puhelimia mm. ryhmiin, hallintotiloihin ja keittiöön. Kaukomittauksena mitataan lämmön, veden ja sähkön kulutusta yhdestä mittauspisteestä. Tilojen sijoitus voi edellyttää porttipuhelimen asentamista. Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa varten ohjelmakanavanipuilla A, B ja C. Rakennukseen tulee induktiosilmukat RH1:iin ja saliin. Saliin hankitaan äänentoistojärjestelmä ja siihen liitetty silmukkavahvistin sekä langattomat mikrofonit. 6.9.5. Turvallisuusjärjestelmät Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan "munakellolla". Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallentimella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella paloilmoitusjärjestelmällä. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita. 6.9.6. Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle tai rakennuksen muodosta riippuen asennetaan porttipuhelinyhteys kaikkiin ryhmätila 1:iin ja lisäksi keittiöön. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan. Paristokäyttöinen aikakello keittiöön. 6.10. Huoltokirja Kohteesta laaditaan sähköinen huoltokirja (Granlund Manager), johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille. 7. Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet ovat: - bruttoala 1302 brm² (+ kylmät tilat 92 brm²) - hyötyala 917 hym² (+ kylmät tilat 78 hym²) - lasten tiloja 7,14 hym² / hoitopaikka - leikkipihan laajuus noin 1630 m² (15,5 m² / hoitopaikka) Suunnitelmille asetetaan tavoitteeksi, että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä. Liite 5: Huonetilaohjelma ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
17 (18) 8. Hankkeen kustannustavoitteet 8.1. Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty liitteen 5 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: 10/2013, Haahtela ind. 84,3. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet ovat 1302 brm², 917 hym². Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 4,75 milj. (alv 0%), 3648 / brm² (alv 0%), 45 240 / hoitopaikka. Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Tontti, jolle rakennetaan, on haasteellinen. Rakennuspaikan korkeusero on neljä metriä, samoin korkeusero kadulta tontille. Louhintaa joudutaan tekemään myös putkikanaaleille. Koska päiväkotien vertailukustannuksissa olevien päiväkotien tavoitehinnat on laskettu hankesuunnitelmavaiheessa ja samalla, tilaohjelmaan perustuvalla menetelmällä (TAKU), tonttien vaikutukset kustannuksiin on selkeästi nähtävissä. Liite 6: Tavoitehinta-arvio Liite 7: Päiväkotien vertailukustannukset 8.2. Käyttökustannusennuste Mattbergetin päiväkodin arvioidut käyttötalousmenot vuositasolla ovat henkilöstömenot 733 400 ja toimitilavuokra 361 149, yht. 1 094 549 / vuosi ilman alv. 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste 185 000 ilman alv. 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu Espoon kaupunginvaltuuston 5.12.2012 hyväksymässä vuoden 2013 talousarviossa on Mattbergetin päiväkodille varattu 4,2 milj. vuosille 2015-2016. Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään tammikuussa 2014. Suunnitelmat valmistuvat helmikuussa 2015. Rakentaminen alkaa kesäkuussa 2015 ja päiväkodin on määrä valmistua kesäkuussa 2016. Rakennus otetaan käyttöön elokuussa 2016. 10. Tarvittavat toimenpiteet Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaos hyväksyy hankesuunnitelman (alle 2500 brm²). Toteutusmuoto päätetään hankesuunnitelman tultua hyväksytyksi, ennen suunnittelijoiden valintaa. Rakennussuunnittelu käynnistetään suunnittelijoiden valinnan jälkeen tammikuussa 2014. Suunnitteluaikaa on varattu noin 13 kk. 10.1. Tiedotus ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
18 (18) Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin, yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset. ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.FI
2013 Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi Mattbergets daghem 2. Toimiala / tulosyksikkö SITO/ svensk dagvård och utbildning 3. Kaupunginosa 23 Matinkylä 5. Käyntiosoite Kiinteistötunnus 49-23-295-1 Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Matinkallio 14 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) PL, 02070 ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) Uudisrakennus 1302 1009 917 4,75 Laajennus/lisärakennus Muutos/peruskorjaus Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala 4512 m² Rakennusoikeus 1200 kem² Käyttötarkoitus kaavassa YL 8. Hankkeen kuvaus 5 ryhmäinen päiväkoti, jossa yksi ryhmä suunnitellaan vuorohoidon tarpeet huomioon ottaen ja sali myös luontevasti iltaisin käytettäväksi. 21 lapsen (3-6 vuotiaat) ryhmät voivat sijoittua mihin tahansa ryhmätiloista, kahdessa ryhmässä on varustus, joka huomioi myös 0-3 vuotiaden lasten erityistarpeet. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Mattbergetin päiväkodin uudisrakennus korvaa Mattlidensin koulukeskusalueella sijaitsevat olemassa olevat, epätarkoituksenmukaiset päiväkotitilat. Ruotsinkielisessä päivähoidossa ei ole tällä hetkellä vuorohoitomahdollisuutta. Tarveselvityksen on hyväksynyt svenska dagvårds- och utbildningsnämnden lautakunta 23.5.2012 (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika 1/14 2/15 6/15 6/16 Käyttöönotto 8/16 11. Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Kaupungin oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin ks. kohta 9 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) v. 2013 4,2 M 14. Käyttökustannukset n. 1,1 M / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 4,75 M 16. Ensikertainen kalustaminen 185 000 / oppilas 45 240 / hoitopaikka 17. Lisätietoja 18. Laatija(t) yhteystietoineen Jaana Hellinen Päiväys 11.11.2013 TIKE / TS Päivitetty 2013
P I N T A A L A K Ä S I T T E E T Liite 2 ohm2 ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym2 hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm2 bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelmaalan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm2 huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisiä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem2 kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan ker-rosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa 1.1.2000 jälkeen asemakaavoite-tulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne.
13 3 1:652 1:413 13 1 1:648 1:566 12 6 12 6 20 4 13 0 20 6 23 MATINKYLÄ MATTBY 1:413 M601 12 7 1:651 97 21 1 15 6 12 8 12 9 12 6 12 4 96 15 7 93 1:422 15 9 895:2:21 12 1 1:197 17 4 92 1:648 895:2:21 18 3 17 8 10 2 1:259 23K 14 0 20 1 20 5 18 0 11 6 23K 21 4 69 91 sp 74 23 7 I/m ai a kt 83 27 7 Ma tin sy rjä np olk u 1:422 Matinkylän päiv äkoti 16 3 VI 16 3 19 2 16 6 V 23K 19 4 io nkall Mati 23P62 23294 V 30 3 Mattlid en a 95 to puis alan 24 3 21 3.75 +39 ai I/m 23294 VII h Rau 23292 Matin s 21 3 kt 22 3 yrjä II Ma tin ka llio VI 17 2 11 5 895:99:0 23K ma 17 3 16 9 23295 11 8 14 2 1:329 /m a 16 0 ai kt 11 1 IV IV pp 21 6 19 5 19 5 Mattbergsskol 11 2 11 0 kt 13 7 1:348 19 8 17 9 23297 17 6 11 4 kt kt 15 5 pp Paikoitustalo 28 4 11 4 11 1 16 5 III 12 2 18 6 pp 23 23P62 MATINKYLÄ MATTBY 11 8 III 17 2 11 3 14 4 11 5 16 4 II 22 8 11 2 23P62 pp 16 9 kt 21 8 14 3 VII 23296 10 5 VIII VII 16 4 23P60 23296 VIII VIII 15 3 VII 10 1 13 4 12 8 23296 V VI 60 92 V kt -1 a jo a- 23P60 /p 59 -LM ma 57 kt pp 49 II 37 pp 10 6 35 43 46 ma l-1 28 38 30 23 36 5-14.7 37 25 23 pp 1:423 10 0 51 23P60 36 10 0 10 4 10 2 IX 63 74 12 8 VI 23K m 10 5 11 6 10 8 V kt kt IX 11 0 VI VII 10 9 11 7 mal-1 13 6 12 9 11 8 Paikoitustalo 12 8 VII VI 15 6 V 12 1 VII VIII 12 8 kt Paikoitus16 5 taso 12 8 1:410 map-1/p et berg Matt 16 4 14 4 pp 23K 18 7 24 22 21 27 Matinniityn kt päiv äkoti 23033 kt 26 25 29
Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.
Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.
Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.
Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.
Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.
Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.
Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.
Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.
ESPOO ESBO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 (4) Työ 5463 25.03.2012 Geotekniikkayksikkö / K.Hämäläinen Talonsuunnittelu/ Vesa Pyy MATTBERGETS DAGHEM/HANKENRO. 3741 Rakennettavuusselvitys Kortteli 23295, tontti 1 1. YLEISTÄ Espoon kaupungin Geotekniikkayksikkö on selvittänyt maaperäkarttaaineistojen ja pohjatutkimusrekisteritietojen perusteella suunniteltavan Mattbergetsin päiväkodin rakennettavuusselvitystä. Tontilla aikaisemmin tehdyistä pohjatutkimuksista saadut tulokset on esitetty tämän selvityksen liitteissä. 2. POHJASUHTEET Tontti on pääosin rakentamatonta luonnontilaista sekametsää, aivan tontin itärajalla keskivälissä tonttia on pienehkö suoalue. Maanpinta vaihtelee tasovälillä+ 22,0... + 17,0 ollessa korkeimmillaan tontin etelä ja pohjoisosassa. Maanpinnan taso laskee korkeimmista kohdista tontin keskiosaa ja siitä itäja länsirajoja kohti. Tontin pohjois-ja eteläosa on jyrkähköä kalliopaljasruma rinnettä. Tontilla tehdyn porakonekairauksen mukaan kallion pinta on itärajalla maanpinnasta 1,6 metrin syvyydessä. Tontin pohjamaa on länsiosan painokairauksen mukaan tiivistä silttiä, jonka alla on moreenia. Tontin keskiosan painokairauksen mukaan pohjamaana on aluksi ohut kerros turvetta, jonka alla on tiiviitä kerroksia hiekkaa ja moreenia, mutta tontin itäosan paino- ja porakonekairauksen mukaan pohjamaana on aluksi turvetta, jonka alla on löyhä hiekka/savikerros ja kallionpinta on tavattu 1,6m syvyydessä. 3. PERUSTAMINEN Tontti kuuluu pohjamaaltaan rakennettavuusluokkaan 2. Päiväkoti voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. Perustuksia jouduttanee Iouhimaan. Putkijohdot perustetaan pohjamaan tai kallion varaan. Putkijohtokaivantoja jot1dutaan todennäköisesti Iouhimaan, linjauksesta riippa en. Liikenne- ja piha-alueet voidaan perustaa rakennusalueen pohjamaaluokan E edellyttämällä tavalla, kunhan rakennekerrosten alta poistetaan humuspitoiset maa-ainekset. Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen~espoo.fi
Mattbergets daghem 25.03.2013 2 (4) 4. JATKOTOIMENPITEET Tämä selvitys ei ole riittävä lopullisia rakennussuunnitelmia varten, vaan tulevien rakennuspaikkojen kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia maan kerrosrakenteen, maalajien ja kallionpinnan korkeusaseman tarkistamiseksi..aft.-~----- Matti Kaurila geotekr.uukkapäällikkö K~'~H~ ata.runa am en suunnitteluinsinööri LIIITEET Maaperä- ja rakennettavuuskartta Arkistokairausten leikkaukset A ja B Espoon kaupnnki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupnnki puh. 09-816 84723 katariina.hmnalainen~espoo.fi
Mattbergets daghem 25.03.2013 3 (4) Leikkaus A Leikkaus B Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen@espoo.fi
Mattbergets daghem 25.03.2013 4 (4) Maaperä ja rakennettavuuskartta Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen@espoo.fi
hankesuunnitelman liite 5 Mattbergets daghem 4.10.2013 Laatijat: Tilakeskus liikelaitos, Sivistystoimi Lapsiryhmiä 5 Päivähoitopaikkoja 105 ( 5x21) Henkilökuntaa 20 Koko rakennuksen hyötyala 917 Bruttoala 1302 tehokkuusluku 1,42 Huonetilat määrä á koko yht. muuta (kpl) (hym²) (hym²) Ryhmät I-IV: 2 x kotialuepari, integroitu 452 1/2 yhteisestä kuraeteisestä 4 10 eteinen 4 14 wc/pesutila 4 9 ryhmähuoneet 1-2 yhteensä 4 70 ryhmähuone1 0 ryhmähuone 2 ja 3 vierekkäin, käyntiyhteys toisiinsa ryhmähuone2 0 ryhmähuone 3 pienryhmä 4 8 hyvin valvottava 1/2 yhteisestä varastosta 4 2 Ryhmä V, vuorohoito 153 kuraeteinen 10 eteinen 19 sisältää vuorohoidon vastaanottonurkkauksen wc/pesutila 14 tarvitaan enemmän säilytystilaa ryhmähuoneet 1-2 yhteensä 0 ryhmähuone1 35 ryhmähuone 2 ja 3 vierekkäin, käyntiyhteys toisiinsa ryhmähuone2 40 vuorohoidossa enemmän lapsikohtaisia nukkumapaikkoja ryhmähuone 3 pienryhmä 8 hyvin valvottava varasto 2 vuorohoidon olohuone 15 vuorohoidon keittiö ja ruokailu 10 YHT. 605 YHTEISET TILAT pienryhmätila 6 luonnon tutkiminen, vesi, verstas pienryhmätila (kotikeittö) 10 void toteuttaa henkilökunnan taukotilan yhteyteen erillisenä tilana 1) tai void toteuttaa myös käytävän yhteyteen ruokailutila 40 void sij kotial yht (huom pinta-alatarve), käytet myös henkilökunnan kokous- ja koulutustilana monitoimitila 75 monitoimitilan varasto 10 wc 2 kuraeteisen yhteyteen wc 2 ruokailutilan yhteyteen (tarvittaessa) YHT. 145 YHT LASTEN KÄYTÖSSÄ OLEVAT TILAT 750 7,14 m²/ lapsi HENKILÖKUNNAN TILAT työhuone 12 johtajan työtila perhe- ja konsultaatiotila 10 sij johtajan huoneen viereen, vesipiste + peilit, neuvotteluhuonekäyttö henkilökunnan työhuone 12 taukotila 20 henkilökunnan taukotila, mahd kotikeittiö 1) henkilökunnan ja iltakäytön tuulikaappi 5 rajattu iltakäyttöalue! henkilökunnan puku- ja pesutilat 26 (henkilökunnan määrä 17, 25 pukukaappia) henkilökunnan wc:t 2x 2m² 4 1 kpl wc/kerros tai talon eri päihin YHT. 89 MUUT TILAT palvelukeittiö aputiloineen 42 erillinen sisäänkäynti, rullakkovarasto, wc keittiöhenk.k inva-wc 5 sij monitoimitilan läheisyyteen päiväkodin varasto 10 siivouskeskus 8 siivouskomero 3 vaatehuolto, kodinhoitohuone 10 YHT. 78 KAIKKI HUONETILAT YHT. 917
Kylmät tilat määrä (kpl) á koko (hym²) yht. (hym²) muuta leikkivälinevarasto 5 7 35 7 m² / lapsiryhmä varasto/lastenrattaat 1 9 9 laatikko- ja rullakkovarasto 1 7 7 keittiön sisäänkäynnin yhteyteen pihakatos 5 10 50 minimi 10m²/ryhmä kiinteistönhoidon varasto 1 7 7 jätesuoja 1 20 20 Ulkoalueet määrä m² muuta (kpl) paikoitus 16 (0,5 x hk 20) + 2 ylim. + 4 saattopaikkaa päiväkotitontti m² leikkipihaa m² 4512 43 m² / hoitopaikka ( 105 lasta) 1630 15,5 m² / hoitopaikka ( 105 lasta) LVIS tila tekniset tilat IV-konehuone (sis. kiinteistövalvomo) määrä (kpl) m² muuta lämmönjakohuone 10, Sähköpääkeskus 9,5, Teletilat 2 x 6, ristikytkentäkomerot 4 x 1m2 nettoala = 6% bruttoalasta VSS tila määrä (kpl) väestönsuoja (suoja-ala 77 m2) 1 m² muuta VSS:n mitoitushenkilömäärä 0,95x87 ( 21+21+21+12+12) hoitopaikkaa + 20 henkilökuntaa Laskentaperuste: (0,95x87+20) x 0,75
A-INSINÖÖRIT Rakennuttaminen Oy 23.5.2013 Ilkka-Matti Tuononen 14.10.2013 huonetilaohjelman ja hintason päivitys MATTBERGETS DAGHEM Tavoitehinta Lähtötiedot Huonetilaohjelman 20.4.2012 Päivitys 4.10.2013 Tontinkäyttösuunnitelma 04.05.2012 Rakennettavuusselvitys 25.3.2013 Puhelinpalaveri 22.5.2013 Hellinen/Tuononen Espoo Taku 2013 Laajuus brm2 htm2 hum2 hym2 m3 1302 1009 1126 917 5102 Tavoitehinta ( ALV 0 % ) hintatasossa 10 / 2013; KL 84,3 /brm2 /htm2 /hum2 /hym2 B1 Rakennuttajan kulut 676 000 519 670 600 737 B2 Rakennustekniset työt 2 841 000 2182 2816 2523 3098 B3 LVI-työt 384 000 295 381 341 419 B4 Sähkötyöt 247 000 190 245 219 269 B5 Erillishankinnat 174 000 134 172 155 190 Hankevaraus 428 000 329 424 380 467 YHTEENSÄ 4 750 000 3648 4708 4218 5180 Hanketekijöinä on otettu huomioon: määrä yks. / yks Alueen raivaus ja työmaan perustaminen 1 erä 30 000 30 000 ulkovarusteet 1 302 brm2 28 36 000 ulkovalaistus 1 erä 10 000 10 000 stabilointi EI OLE 0 m2 0 0 000 paalutus EI OLE 0 m2 0 0 000 kantava alapohja lisäkustannus EI OLE 0 m2 0 0 000 Louhinta varaus alue 1 000 m3 50 50 000 Louhinta varaus rakennus ja kanaalit 1 000 m2 50 50 000 maankaivu/ täyttö, tontin korkeuserot ym 1 erä 100 000 100 000 Erit hankala tontti, mahd louhikkoa/tukimuureja 1 erä 75 000 80 000 Vss- lisäkustannus 75 vss-m2 1 200 90 000 Järjestelmäjohdotukset 1 erä 11 000 11 000 AV- järj varaus 1 erä 10 000 10 000 Puhelinten sisätukiasemat 1 erä 70 000 70 000 keittiökojeet ja laitteet 42 m2 1 300 55 000 turvaluokka 2, 1 erä 80 000 80 000 energiatehokkuus, lisä ( katto, seinät, lattia ) 1 302 brm2 48 62 000 kaupunkikuvalisä 5 % 1 erä 210 000 210 000 lvi- lisä 1 302 brm2 80 104 000 LVIA energiatehokkuus yms 1 302 brm2 48 62 000 sähkölisä, tilastoista johtuva 1 302 brm2 64 83 000 Sähkö, Energiatehokkuus yms 1 302 brm2 32 42 000 Yhteensä 1 236 000 Ulkopuoliset rakenteet Varastot: leikki/vaunu/keittiö/kiint hoit 58 m2 1 200 70 000 Pihakatos 50 m2 800 40 000 Jätesuoja 20 m2 500 10 000 terassi, arviomäärä 1 erä 20 000 20 000 aitaus 200 jm 200 40 000 varaus muuta 1 erä 30 000 210 000 MUUTA Lisä- ja muutostyövaraus 6% Suunnitteluaikainen kustannusten nousuvaraus 1% Rakennusaikainen kustannusten nousuvaraus 2% Ei sisällä aurinkokennoja, maalämpöä tms Maanvarainen alapohja, Ei tuulettuvaa alapohjaa