Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Toimintakertomus 2012 Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta Toimintakertomus 2012 Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö

2 SISÄLLYS 1. KULTTUURILAUTAKUNNAN KOKOONPANO 3 2. KAUPUNKIKULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ 4 Juha Vilja, va. kulttuurijohtaja 2.1 Espoon kaupunginmuseo 5 2.2 Espoon kulttuurikeskus 6 2.3 Näyttelykeskus WeeGee 8 2.4 Sellosali 11 2.5 Tapiola Sinfonietta 12 3. TALOUS 13

3 1. ESPOON KULTTUURILAUTAKUNNAN KOKOONPANO Kulttuurilautakunta kokoontui 9 kertaa vuoden 2012 aikana. Lautakunnan kokoonpano muodostui 13 jäsenestä ja kaupunginhallituksen edustajasta. Kokouksiin osallistuivat edellä mainittujen lisäksi sivistystoimen johtaja tai talous- ja hallintojohtaja sekä nuorisovaltuuston ja henkilöstön edustaja. Lautakunnan alaisuuteen kuuluvien tulosyksiköiden johtajat olivat läsnä kokouksissa toimien yksiköidensä asioiden esittelijöinä. Lisäksi kokouksiin osallistuivat lautakunnan tiedotuksesta vastaava ja lautakunnan sihteeri sekä tarvittaessa eri alojen asiantuntijat. Kulttuurilautakunta Kokoonpano 2012 Varsinaiset jäsenet Lumme, Jasminiitta, puh.joht. SDP Kalpala Tuija, varapuh.joht. Kok. Walkama, Pentti, Kok. Pylvänäinen Osmo, Kok. Grönholm, Bo, Kok Mattila, Veli-Pekka, Kok. Haaro, Heli, Kesk. Schröder-Wikberg, Gunn-Britt, SFP Suntio, Hannu, SDP Tiainen, Jani, PerusS/Sit. Toltti-Loikkanen, Arja, PerusS/Sit. Volotinen, Teresia, Vihr. Yusuf, Said, Vihr. Henkilökohtaiset varajäsenet Gustafsson, Tuulikki, SDP Balk, Mirjami, Kok. Mygrijev, Maarit, Kok Lempiäinen Pekka, Kok. Granström, Timo, Kok. Kuja-Aro, Asko, Kok. Heikkinen, Riikka, Kesk. Pawli, Brita, SFP Keronen, Jukka, SDP Kämäräinen, Aki, PerusS/Sit. Bognomini, Leila, PerusS/Sit. Tenkanen, Marjut, Vihr. le Clech, Rodolphe, Vihr. Kaupunginhallituksen edustaja Johansson, Ulf, SFP Kaupunginhallituksen edustajan varajäsen Blomster René, SFP

2. KAUPUNKIKULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ 4 Kaupunkikulttuurin tulosyksikköön kuuluvat kaupunkikulttuuriyksikkö, Näyttelykeskus WeeGee, Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Espoon kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta. Tulosyksikön tehtävänä on koordinoida kaupungin profiili- ja kärkihankkeita sekä huolehtia kaupungin kulttuuri-imagosta, yritysyhteistyöstä ja kaupunkikulttuurin alaan kuuluvista avustuksista ja yhteistyösopimuksista, sekä tuottaa keskeiset kaupungin kulttuuripainotteiset suurtapahtumat. T3-strategian (Tiede - Taide - Talous) valmistelu eteni Espoon kaupungin strategisten kilpailukykytavoitteiden mukaisesti. Espoon WDC- 2012 hankkeen koordinointi- ja yhteydenpitovastuu Kansainvälisen designsäätiön ja Espoon kaupungin välillä oli vastuutettu Kaupunkikulttuuriyksikölle. World Design Capital 2012 - hanke siirtyi toteuttamisvaiheeseen. Yksikkö toteutti Espoon ohjelman kokoamisen, koordinoinnin ja markkinoinnin yhteistyössä kumppaninen, sidosryhmien ja kaupungin omien yksiköiden kanssa. Espoon kärkiteemat designvuoden ohjelmassa olivat T3, hyvinvointi sekä luonto ja ympäristö ja ne nousivat keskiöön myös WDC-tilan ja Muotoile Espoo!-näyttelyn suunnittelussa ja toteutuksessa. WDC-vuoden ajaksi käytössä ollut tila varustettiin tapahtumatekniikan edellyttämillä laitteilla ja tilaan rakennettiin designvuotta varten suunniteltu Muotoile Espoo! -näyttely. Tilassa vieraili näyttelyssä ja työpajoissa vuoden aikana 6 000 kävijää, pääasiassa lapsia ja nuoria. WDC-vuoden statuksen ja pääsyn WDC-ohjelmaan sai 29 espoolaista hanketta näyttelykokonaisuuksista yksittäisiin tapahtumiin ja kaupungin laajoihin kehittämishankkeisiin (T3, Rusetti). Virallisten hankkeiden rinnalla kaupungissa toteutettiin yksittäisiä hankkeita teemavuoteen liittyen. Futuro-talon konservointi toteutettiin talvella 2012 ja talo siirtyi Näyttelykeskus Wee- Geelle huhtikuussa 2012 ja avattiin yleisölle toukokuussa. Espoon hankkeet saivat WDC- säätiötä 223 000 euroa hankerahaa. Kaupunkikulttuuriyksikkö toteutti Espoon kaupungin perinteisen itsenäisyysjuhlakonsertin Barona Areenalla. Konsertissa esiintyivät mm. Tapiola Sinfonietta, Espoon sotaveteraanikuoro, Jousenkaaren koulun kuoro, Samuli Edelmann sekä Marjukka Tepponen. Areenalla konserttia seurasi noin 5 500 espoolaista. Myös Espoo -päivän 25.8. tapahtumakoordinaatio, omien tapahtumien tuotanto sekä markkinointiviestintä ja yritysyhteistyö toteutettiin kaupunkikulttuuriyksikössä Näyttelykeskus WeeGeen henkilöstön tuottamana. Espoo-päivä laajeni toista kertaa Keilaniemeen T3-ideologian mukaisesti. Keilaniemen suuryritykset - Nokia, Kone ja Fortum sitoutettiin onnistuneesti tapahtumatuotantoon ja yleisö pääsi tutustumaan kohteisiin, jotka normaalisti ovat yksityishenkilöille suljettuina. Espoo-päivä nosti esille myös mm. Haltian ja Nuuksion aluetta. Espoo Live! - nuortentapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran Barona Areenalla 25.8. Espoo päivänä. Tapahtumaa tehtiin yhdessä mm. nuorisopalveluiden kanssa. Mukana oli runsaasti eri toimijoita ja tavoitteena oli saada nuoret mukaan ohjelman suunnitteluun ja toteutukseen. Erilaisten aktiviteettien ja työpajojen kautta, mm. Espoo Tarinaan liittyvä Päivä kaupunginjohtajana työpaja, Areenalla viihtyi päivän aikana lähes 6 000 nuorta. Ilmaistapahtuma huipentui DJ- ja rap-artistien esityksiin sekä Duudsonien show hun. Tapahtuma teki yhteistyötä samanaikaisesti järjestetyn kansainvälisen EHBT-koripalloturnauksen kanssa.

Yksikkö osallistui myös yhteistyössä Barona Areenan ja Vapaan sivistystyön yksikön kanssa lasten joulukonsertin järjestämiseen Areenalle. Konserttiin osallistui noin 3 500 lasta ja lapsiperhettä. Juha Vilja va. kulttuurijohtaja Avustukset Kaupunkikulttuurin tulosyksikön valmistelemat avustukset taiteen ja kulttuurin tukemiseen olivat 10,6 miljoonaa euroa, josta toimitilojen vastikkeeton käyttöoikeus oli 3,3 miljoonaa euroa. Tukea jaettiin toiminta- ja vuokra-avustuksina ammattimaisesti toimiville teattereille, museoille, festivaaleille, kuvataidetoimijoille sekä ammattijohdetuille kuoroille. Kulttuurilautakunta jakoi yhteensä 30 000 euroa kohdeavustuksina taiteilijaapurahoina ja korjausavustuksina kulttuurihistoriallisesti merkittäville korjauskohteille. Kohdeavustuksia käsiteltiin huhti- ja syyskuun kokouksissa, taide- ja kulttuurilaitosten sekä festivaalien toiminta-avustuksista vuodelle 2012 päätettiin joulukuussa 2011. Kuvataidetoimijoiden toiminta-avustushakemukset siirrettiin käsiteltäviksi tammikuussa 2012. Vuoden 2012 kulttuuripalkinnon saivat museonjohtaja Markku Valkonen ja kulttuurijohtaja Georg Dolivo, kumpikin 5 000 euroa. Palkinnon perusteluissa lautakunta totesi, että Dolivo ja Valkonen ovat vaikuttaneet merkittävästi espoolaiseen kulttuurielämään koko 2000 luvun ajan. Erityisen huomioitavaa on ollut entisen kirjapainotalon Wee- Geen kulttuuritoiminnan kehittäminen valtakunnallisestikin merkittäväksi museokeskukseksi ja se on osa kehityshanketta, jossa Tapiola -Otaniemi - Keilaniemi alueesta muodostuu Tieteen, Taiteen ja Talouden kokonaisuus T3. Johtajina Dolivolla ja Valkosella on ollut visionääristä näkemystä kehittää toimintaa ja huomioida myös kaukaisempi tulevaisuus. Tiina Kasvi intendentti 5 2.1 Espoon kaupunginmuseo Kaupunginmuseon vuodelle 2012 oli leimallista palvelumuotojen ja tunnettuuden kehittäminen, samalla kun 2013 avattavaa uutta pysyvää päänäyttelyä "Tuhat tarinaa Espoosta" valmisteltiin lähes koko henkilökunnan voimin. Kehittäminen, yhteistyö Museo oli aktiivisesti mukana Aalto-yliopiston mediatekniikan laitoksen pilottiprojektissa, jossa luodaan mobiilitekniikan avulla toteutettavia kulttuurireittejä. Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti kehitettiin useita innovatiivisia esitystapoja. Tekesin rahoittamassa Älykäs museo-hanke, joka päättyy 2013, kokeilupaikkana olivat WeeGeen kaikki museot. Lisäksi museo on osallistunut pääkaupunkiseudun historian karttapalveluhankkeeseen Museoviraston rahoittamana sekä ollut museolla sopivilla aihepiireillä mukana valtakunnallisessa museoiden nykykulttuurin tallentamisprojektissa (TAKO). Kehittämishankkeisiin osallistumisista päätetään siten, että ne palvelisivat ja edistäisivät mahdollisimman suoraan museon toimintaa ja tulostavoitteita.

Lausunnot, hankkeet Rakennettuun ympäristöön liittyvät työtehtävät lisääntyivät edelleen, keskeisenä osana museon työskentelyä kaupunkilaisten hyvän elinympäristön kehittämisessä. Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue antoi lausuntoja, osallistui neuvotteluihin ja suoritti neuvontatyötä. Pentalan tulevan saaristomuseon rakennuksia korjattiin vuosisuunnitelman mukaisesti ja elokuiset Pentalan saaristopäivät kasvattivat edelleen suosiotaan niin, että vesiliikenteen kuljetuskapasiteetti täyttyi. Museo osallistui World Design Capital vuoteen olemalla mukana Espoon kulttuurikeskuksessa pidettyyn kansainvälisen modernin arkkitehtuurin tutkimus- ja suojelujärjestö DocoMomon kongressijärjestäjänä. Konferenssiin osallistui yli 300 alan ammattilaista 53 jäsenmaasta. 6 Näyttelyt ja ohjelmat Vaihtuvien näyttelyiden pääohjelma oli Marco Polo - mies ja myytti-näyttely 14.3.-23.9. Polon matkasta itään ja sen vaikutuksesta länsimaiden kulttuuriin kertova näyttely tehtiin yhteistyössä usean italialaisen museon ja yksityiskokoelman kanssa. Kävijöitä näyttelyssä oli yhteensä 34 752, joten se jatkoi hienosti museon politiikkaa tuottaa yhdessä ulkomaisten osapuolten kanssa 2-3-vuoden välein laajalti kiinnostavia suurnäyttelyjä. Näyttely jatkoi myös KAMU:n pitkäjänteistä tunnettuuden rakentamista osana pääkaupunkiseudun ja eteläisen Suomen kulttuuritarjontaa. Museon pedagogia-ammattilaiset kehittivät eri-ikäisille suunnattuja palvelumuotoja aina lasten ja vanhempien vaunutreffeistä seniorien historiallisiin iltapäiviin. Museon tunnuslukuja Kaupunginmuseon toimipisteiden yhteinen kävijämäärä oli 70 610 (vuonna 2011 66 384) jakaantuen seuraavasti: KAMU 45 388, Talomuseo Glims 17 523, Koulumuseo Lagstad 1127 (suljettu kesäkauden 19.6.-14.8.), Huvilamuseo Villa Rulludd 4872 (suljettu 8.10.-31.12.), Pentalan saaristopäivät 17.-19.8. 1700 (vesibussien maksimikapasiteetti). Opastuksia yhteensä 1452, lapsia museopedagogiikan piirissä 20 513. Rakennettuun ympäristöön liittyviä lausuntoja muille viranomaisille ja kuntalaisille annettiin 73, muistioita ja kannanottoja 90. Museokokoelmia kartutettiin 160 esineellä (kokonaismäärä 244 995), ja arkisto sai merkittäviä lahjoituksia mm. Suvisaariston historiaan liittyen. Arkistossa kirjattiin 500 asiakastapahtumaa. Timo Tuomi museotoimenjohtaja 2.2 Espoon kulttuurikeskus Yleistä Espoon kulttuurikeskus on Espoon esittävän taiteen päänäyttämö, monipuolinen ja korkeatasoinen taiteen, kulttuurin ja ihmisten kohtaamispaikka. Lisäksi kulttuurikeskus luo puitteita kuntalaisten taiteen harrastamiselle, tiedon haulle ja vapaa-ajan harrastuksille. Vuoden 2012 aikana Espoon kulttuurikeskuksessa kertyi asiakaskäyntejä noin 600 000.

Kulttuurikeskuksen toimijat Kulttuurikeskuksen ohjelmistokokonaisuus rakentuu yhteistyökumppaneiden, tilavuokraajien ja oman tuotannon yhdistelmästä. Kulttuurikeskuksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Tapiola Sinfonietta, Espoon Kaupunginteatteri, Espoon musiikkiopisto, Tapiolan kirjasto, Tapiolan yhteispalvelupiste sekä useat festivaaliorganisaatiot kuten Espoo Big Band ry (April Jazz), Espoon elokuvajuhlat ry (Espoo Ciné) ja Espoon Musiikkifestivaalit yhdistys ry, (PianoEspoo ja KuoroEspoo). Ohjelmatarjonta yleisötiloissa Tapiolasalissa ja Louhisalissa sekä muissa yleisötiloissa järjestettiin vuonna 2012 kaikkiaan 577 tilaisuutta, joissa oli yhteensä 161 000 kävijää. Tilaisuuksia toteutettiin kulttuurikeskuksen omana tuotantona, vakituisten yhteistyökumppanien toimesta sekä vuokraamalla tiloja ulkopuolisille tilavuokraajille. Tarjonta sisälsi korkeatasoisia klassisen ja kevyen musiikin konsertteja, teatterivierailuja, tanssi-, sirkus- ja elokuvaesityksiä sekä lastenesityksiä. Kulttuurikeskuksen salien pääkäyttäjiä olivat Tapiola Sinfonietta ja Espoon Kaupunginteatteri sekä Espoon musiikkiopisto, joiden toiminta muodosti rungon talon ohjelmatarjonnalle. Espoon Kaupunginteatteri järjesti vuoden 2012 aikana Louhisalissa noin 70 kotimaista ja kansainvälistä vierailunäytöstä, Tapiola Sinfonietta soitti Tapiolasalissa 33 konserttia ja Espoon musiikkiopisto järjesti saleissa ja päälämpiössä yhteensä 88 konserttia. Helsingin Musiikkitalon toiminnan käynnistyminen ei vähentänyt Tapiolasalin vetovoimaa. Sali oli edelleen kysytty konserttipaikka monenlaisille musiikkitilaisuuksille. Vuodenaikana Tapiolasalissa esiintyi mm. Eppu Normaali, Tarja Turunen, Jari Sillanpää ja Rajaton. Stand up -kiertue-esitykset olivat edelleen vahva trendi Tapiolasalin ohjelmatarjonnassa. Espoon kulttuurikeskuksen omana tuotantona jatkoi muun muassa Café Louhi - esityssarja, jonka puitteissa järjestettiin klubimuotoisia rytmimusiikin konsertteja. Myös erilaisten yhteistuotantomallien hyödyntäminen lisääntyi. Esimerkiksi Espoo Big Bandin naistenpäivän konsertin solistina esiintyi Paula Koivuniemi ja Flamencolaulun kirkkaimpiin tähtiin kuuluva Miguel Poveda yhtyeineen esiintyi ensi kertaa Suomessa Tapiolasalissa. Festivaaleja ja suuria valtakunnallisia tapahtumia Espoon kulttuurikeskus toimi vuoden 2012 aikana lukuisten korkeatasoisten festivaalien ja muiden mittavien tapahtumien esitysareenana. Säännöllisesti toistuvia festivaaleja olivat April Jazz, Espoo Ciné, Lasten ja nuorten taidefestivaali Kutitus, kansainvälinen lasten ja nuorten teatterifestivaali Bravo! sekä KuoroEspoo. Muita merkittäviä tapahtumia, jotka toivat Espooseen uutta yleisöä ja näkyvyyttä, olivat valtakunnallinen Balettikilpailu, sosiaalialan ammattilaisten tapahtuma Globex, valtakunnalliset Rakennustarkastajapäivät sekä WDC-vuoden ohjelmaan liittyvä kansainvälinen DocoMomo-kongressi arkkitehdeille ja muille alan asiantuntijoille. Espoon kulttuurikeskus toimi myös monien yritysten ja yhteisöjen juhla- ja koulutustilaisuuksien tapahtumapaikkana. Uusista yhteistyökumppaneista mainittakoon TV Nelonen, joka järjesti Talent Suomi - kilpailun karsinnat Tapiolasalissa, minkä myötä Espoon kulttuurikeskus sai laajaa tvnäkyvyyttä: noin 500 000 katsojaa. Palveluja lapsille ja nuorille Espoon kulttuurikeskuksen tuottama Lasten ja nuorten taidefestivaali Kutitus keräsi noin 5 000 asiakaskäyntiä. Kutitus-festivaalin teemana olivat lasten surut ja niiden 7

voittaminen. Esityksiä päiväkoti- ja koululaisyleisölle sekä perheille järjestettiin kulttuurikeskuksessa pitkin vuotta: musiikkiesityksiä, teatteria, elokuvia. Vuoden 2012 aikana kulttuurikeskuksessa kävi esiintymässä yhteensä noin 6 500 tanssia harrastavaa lasta ja nuorta. Espoon kulttuurikeskus onkin vakiinnuttanut asemansa lasten ja nuorten tanssiareenana Espoossa. Louhisalin ja kulttuurikeskuksen muiden yleisötilojen käyttömahdollisuudet otettiin uudenlaisella tavalla haltuun kahdessa tekno/dubstep -musiikkitapahtumassa, joiden ideoijana ja toteuttajana toimi espoolaisista nuorista koostuva UPM11-ryhmä yhteistyössä kulttuurikeskuksen kanssa. Konsertit tavoittivat uutta nuorten aikuisten yleisöä. Näyttelyitä ja avoimia työpajoja Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun kanssa järjestettiin helmikuussa WDCvuoden ohjelmaan liittyen Valoisasti Intiasta -näyttely, joka kertoi intialaisen käsityöperinteen ja länsimaisen muotoilun reilusta yhteistyöstä. Näyttelytilassa ja auloissa järjestettiin vuoden 2012 mittaan useita näyttelyitä, joiden yhteydessä toteutettiin kaikenikäisille avointa työpajatoimintaa. Tämä toimintakonsepti tavoitti runsaasti innokasta yleisöä mm. keväisessä Palstaviljelyn hurmaa -näyttelyssä sekä joulunajan näyttelyissä. Näyttelytilassa oli vieraita vuoden mittaan 35 000 henkeä. Henri Sneck vs. johtava intendentti 8 2.3 Näyttelykeskus WeeGee Näyttelykeskus WeeGee on viiden museon: EMMAn, KAMUn, Helinä Rautavaaran museon, Suomen Lelumuseo Hevosenkengän ja Suomen Kellomuseon sekä Galleria Aarnin, WeeGee Shopin ja SIS.Deli+Café WeeGeen muodostama kokonaisuus, joka tarjoaa elämyksiä kaikenikäisille kuluttajille. WeeGee museoineen tuottaa myös runsaasti erilaisia oheistapahtumia ja vuokraa tiloja tapahtuma-, kokous- ja juhlakäyttöön. Vuosi 2012 oli Näyttelykeskus WeeGeen kuudes täysi toimintavuosi. Näyttelykeskuksen museoiden tuottamat korkeatasoiset näyttelyt, työpajat, opastuspalvelut ja yleisötapahtumat ovat vakiinnuttaneet paikkansa pääkaupunkiseudun museokartalla. Näyttelykeskuksen vuoden 2012 kohokohtia olivat Futuro-talon konservointi ja saapuminen näyttelykeskukseen. Futuro toi WeeGeelle runsaasti julkisuutta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Futuroon tultiin tutustumaan kaikilta eri mantereilta. Futuro oli avoinna 8.5. - 16.9.2012. Futuro vaikutti selkeästi piristävästi kesäkauden kävijämääriin. Muita huomion arvoisia yksityiskohtia olivat BMW Art Cars - näyttely EMMAssa sekä WDC 2012 -hankkeen esittelytilana avattu Muotoile Espoo -näyttely WeeGeen kolmannessa kerroksessa. Näyttelykeskus ja sen museot tuottivat runsaasti sisältöä designvuoden ohjelmaan ja vuosi näkyi toiminnassa monin eri tavoin. Muun muassa Espoo Tarinan työpajoja pidettiin Espoo-päivän 25.8. WeeGeellä. EMMAn uutena museojohtajana aloitti Pilvi Kalhama elokuussa Markku Valkosen jäätyä eläkkeelle. Museoiden näyttelyistä erityisiksi vetonauloiksi osoittautuivat Futuron ohella KAMUn Marco Polo, EMMAn ItalialainenFuturismi -ja Sophie Callen sekä syksyn BMW Art Cars -näyttelyt. Kaikkiaan näyttelyitä museoissa oli vuoden aikana perusnäyttelyiden lisäksi 12.

9 WeeGeen perinteiset yhteistapahtumat vetivät hyvin väkeä. Näiden lisäksi kaikissa museoissa oli vuoden aikana useita omia tapahtumia, työpajoja, opastuksia ja muuta toimintaa. WeeGeen museoiden yhteiset kesäleirit järjestettiin kesä-elokuussa kolmannen kerran. Leiripaikat täyttyivät nopeasti. Näyttelykeskuksessa oli museokäyntejä vuonna 2012 yhteensä n. 365 000. Tämä luku sisältää viiden museon ja Futuro-talon kävijät (32 000). Kävijämäärät museoittain: EMMA 97 992 KAMU 45 388 Helinä R. 55 472 Kellomuseo 54 300 Lelumuseo 80 485 Näyttelyt museoittain 2012 EMMA - Espoon Modernin Taiteen Museo Vaihtuvat näyttelyt: 2.3. - 10.6. Italian Futurismi sekä Sophie Calle: Take Care of Yourself 17.3.2012 asti Juhani Harri 11.7.- 16.9. Pohjoismaista nykydesignia 1.9. - 31.10. BMW Art Cars 14.11.-27.1.2013 Jaume Plensa sekä Brittijulisteet Saastamoisen säätiön kokoelmat sekä kokoelmassa pysyvissä näyttelyissä Punainen KAMU - Espoon kaupunginmuseo Vaihtuvat näyttelyt: 14.3.-23.9. Marco Polo- mies ja myytti Perusnäyttely Aikamatka Espoossa Helinä Rautavaaran museo 26.2. Merkitykselliset paikat. 28.3. - 19.8. Kolme tarinaa kaupungistumisesta Helinä Rautavaaran kokoelmat pysyvästi nähtävillä Suomen Kellomuseo 1.4. saakka Lapponia, The Art of Time 4.5.-31.3.2013 Tyylikkäästi ajassa Perusnäyttely Aika Koneita Suomen Lelumuseo Hevosenkenkä 13.3. saakka Satujen prinssit ja prinsessat 20.3. Hyvät, pahat ja hassut lelut Perusnäyttely. Ymmärrätkö leikkiä? Galleria Aarnissa kuukausittain vaihtuvat nykytaiteilijat: Ville Räty, Sampo Malin, Asko Niemelä-Koura, Sirkku Ketola, Liisa Hiilasvuori, Ylva Holländer, Milla Kuisma ja Tatu Tuominen. WeeGeen koko talon tapahtumapäivät 2012 Kävijät 4.-5.2. Designpääkaupunkiviikonloppu 3 213 1.2-4.3. Hiihtoloma WeeGeellä 7 184 24.-25.3. Fantasiaa - lasten tapahtuma 3 644 18.5. Kansainvälinen museoviikko 4 644

19.5. EMMAn päivä 508 23.8. Taiteiden ilta 1 561 25.8. Espoo-päivä 1 872 11.-14.10. Syysloma WeeGeellä 2 532 24.-25.11. WeeGeen Joulu - tapahtuma ja myyjäiset 3 983 10 Henkilökunta Vakituista henkilökuntaa yksikössä oli vuonna 2012 seitsemän henkilöä: yhteyspäällikkö (talon johtaja), tiedottaja, aulapalveluvastaava, käyttömestari, kaksi aulapalveluneuvojaa ja myyntisihteeri. Määräaikaisena yksikössä toimi WDC-vuoden koordinaattori, WDC-tilan valvoja sekä tuottaja Espoo päivää, EspooLive -konserttia sekä kaupungin itsenäisyyspäivän juhlakonserttia varten. Markkinointi Espoon kaupungin internetpäivitysjärjestelmän vaihtumisen myötä, myös näyttelykeskus WeeGee sai uuden internet-sivut. Ne toivat haasteita ja mahdollisuuksia näkyvyyden parantamiseen verkossa. Sivujen ulkoasun kehitys- ja sivujen päivitystyö veivät paljon työaikaa henkilöstöltä. Sivut julkaistiin kesäkuussa. Näyttelykeskus WeeGee osallistui ryhmämatkojen myyntikiertueelle eri kaupungeissa. Olimme mukana Highlight Helsinki -tapahtumassa, jossa pääkaupunkiseudun matkailualan toimijat esittäytyvät yritysten ja järjestöjen edustajille. Osallistuimme myös Seniori-messuille. Olimme yhteistyössä mukana Helsingin kaupungin matkailutoimiston ryhmä- ja perhekampanjoissa, Helsinki Card-ohjelmassa sekä Espoo Cinén, April Jazzien ja Sellosalin ohjelmamainonnassa. Olimme mukana myös GoFinland ja Toimistosissien internetsivustoilla. WDC-vuosi nosti markkinoinnissaan talon toimintoja, erityisesti Futuro-taloa ja BMW Art Cars-näyttelyä kansainvälisessä ja kansallisessa mediassa. Toiminnan kehittäminen vuonna 2012 Vuonna 2012 paikoitusjärjestelyt uusittiin läheisessä yhteistyössä Kiinteistö Oy Wee- Geen kanssa Kokoustilojen viihtyisyyteen ja varusteluun panostettiin, erityisesti Wirkkala-kabinetin osalta. Kabinetin ja ravintolan ikkunoihin asennettiin sähköiset verhot. Futuro-talon sijoittaminen WeeGeen piha-alueelle toi paineita, mm. logistiikkaan, valvontaan ja turvallisuuteen. Asiakastyytyväisyys ja tutkimus WeeGeellä mitataan asiakastyytyväisyyttä vuosittain tilaisuuksien yhteydessä toteutettavilla yleisötutkimuksilla sekä kerätään palautetta koko talon toiminnasta mutta myös yksittäisten museoiden toiminnasta. Suuri osa palautteen antajista on tyytyväisiä WeeGeen palvelutarjontaan. Lisäksi WeeGeen asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti sähköpostitse, suullisesti sekä palautelomakkeiden avulla. Projektit vuonna 2012 Näyttelykeskus WeeGeen henkilökunta koordinoi ja tuotti vuonna 2012 Espoo-päivä, Espoo Live - nuorten tapahtuman, Espoon kaupungin itsenäisyysjuhlakonsertin sekä vastasi WDC- 2012 hankkeen Espoon osuuden koordinoimisesta. Lea Rintala yhteyspäällikkö

2.4 Sellosali 11 Yleistä Sellosalin vuoden 2012 monipuolinen ohjelmatarjonta sisälsi runsaasti korkeatasoisia konsertteja, oopperaesityksiä, elokuvia, tanssia, teatteria sekä lastenkulttuuria. Sellosalissa järjestettiin vuoden aikana kulttuuritapahtumien lisäksi useita levytyksiä, Espoon kaupungin tilaisuuksia sekä eri yritysten ja yhteisöjen koulutus- ja juhlatilaisuuksia. Myös Musiikkiopisto Juvenalian eri kokoonpanot käyttivät säännöllisesti viikoittain Sellosalia omaan harjoitus- ja konserttikäyttöönsä. Korkeatasoisen ja monipuolisesti kuntalaisia palvelevan tapahtumatuotannon lisäksi Sellosalin toiminnassa keskityttiin markkinointiviestinnän, verkkosivujen ja sosiaalisten mediakanavien, ilmeuudistuksen sekä asiakastyytyväisyyden kehittämiseen. Näkyvyys kulttuurimedioissa oli säännöllistä ja myönteistä. Toiminta tilastoina Kertomusvuonna Sellosalissa järjestettiin 245 yleisötilaisuutta, joissa oli yhteensä 35 004 kävijää. Sellosalissa järjestettyjen tilaisuuksien sekä kävijöiden määrät nousivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Myös Sellosalin toimintatulot kasvoivat edellisvuodesta, johtuen tilojen lisääntyneistä vuokraustarpeista sekä kasvaneista kävijämääristä maksullisissa kulttuuritapahtumissa. Ohjelmatarjonta Vuoden aikana Sellosalissa esitettiin klassista musiikkia, rytmi- ja viihdemusiikin konsertteja, musiikkiteatteria, oopperaa, nukketeatteria, stand up -esityksiä, elokuvia, sekä runsaasti lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmaa. Elokuvat, lämpiössä järjestetyt klubi-illat, luennot, sekä tanssi- ja teatteriesitykset täydensivät vuoden ohjelmistotarjontaa. Klassisen musiikin osalta vuoden näkyvimmät tapahtumat olivat tammikuussa ensimmäistä kertaa järjestetty Schubert-festivaali sekä marraskuussa eri taidelajeja yhdistänyt Riiflect-festivaali, joissa esiintyjinä nähtiin Suomen ykköskaartiin kuuluvia laulajia ja kamarimuusikoita. Elokuussa Sellosalissa nähtiin kantaesityksenä Helsingin juhlaviikkojen ja Suomalaisen Kamarioopperan kanssa yhteistyössä toteutettu Viisi näistä kappelissa -ooppera, ja jo viidentenä vuonna peräkkäin järjestetty Kuorojen kevät - konserttisarja esitteli espoolaista kuoro-osaamista vahvistaen Espoon mainetta kansainvälisesti merkittävänä kuorokaupunkina. Lisäksi lukuisat orkesteri- ja kamarikonsertit täydensivät laadukasta klassisen musiikin ohjelmatarjontaa. Rytmimusiikin tarjonta koostui monipuolisesti jazzista, bluesista, roots- ja maailmanmusiikista sekä pop/rock- ja viihdekonserteista. Vuoden aikana Sellosalissa esiintyi useita eturivin artisteja: mm. Chisu, Jukka Poika & Sound Explosion Band, Tuure Kilpeläinen, Apulanta, Emma Salokoski, Kauko Röyhkä, Don Johnson Big Band, Cheek, Jesse Kaikuranta ja Anna Puu tarjoilivat konserteissaan espoolaisille ikimuistoisia elämyksiä. Sellosali toimi edellisvuosien tapaan huhtikuussa jo kymmenettä kertaa järjestetyn espoolaisen JuuriJuhla-RotFest -kansanmusiikkifestivaalin päänäyttämönä. Myös espoolaiset perheet, päiväkodit ja koulut ovat ottaneet Sellosalin lasten ja nuorten tapahtumat omakseen ja osallistuivat innokkaasti tapahtumiin. Vuoden aikana tarjolla oli useita konsertteja, nukketeatteriesityksiä, työpajoja ja elokuvanäytöksiä. Maaliskuussa Sellosali toimi kansainvälisen Bravo!-lastenteatterifestivaalin yhtenä päänäyttämönä ja lavalla nähtiin huima tsekkiläinen James Blond -agenttiparodia. Muita vuonna 2012 Sellosalissa esiintyneitä lastenartisteja olivat mm. Satu Sopanen & Tuttiorkesteri, Pentti Rasinkangas ja Ohilyönti ja Juurikadun orkesteri. Suosituissa Lasten Lauantai -perhekonserteissa esiintyivät mm. Lastenorkesteri Ammuu, Mimmit sekä Paukkumaissi.

12 Yhteistyökumppanit Sellosalin kulttuuritapahtumien yhteistyökumppaneina vuoden aikana olivat mm. Helsingin juhlaviikot, Suomen Kansallisooppera, April Jazz, Suomalainen Kamariooppera, Espoon kulttuuripalvelut, Tapiola Sinfonietta, JuuriJuhla RotFest -yhdistys, Espoon musiikkifestivaalit yhdistys ry., pääkaupunkiseudun lastenteatterit, Suomen Solistiyhdistys ja musiikkiopisto Juvenalia. Sellosalin pääyhteistyökumppanina on vuodesta 2003 alkaen toiminut kauppakeskus Sello ja kertomusvuonna yhteistyösopimusta jatkettiin NCC-yhtiöiden kanssa. Tero Kaakkunen vs. johtava tuottaja 2.5 Tapiola Sinfonietta Tapiola Sinfoniettalla oli vuonna 2012 yhteensä 88 esiintymistä. Kaikkiaan kuulijoita oli 37 775, joka on noin 50% lisäys vuoteen 2011 verrattuna. Konserttikävijöistä lapsia ja nuoria oli 6 467. Neljä konserteista radioitiin ja televisiossa esiinnyttiin kolme kertaa. Lisäksi tehtiin myös kaksi DVD-tallennetta. Orkesteri teki helmikuussa onnistuneen kiertueen Mario Venzagon johdolla Keski- Eurooppaan ja soitti kaksi konserttia Saksassa ja yhden sekä Itävallassa että Italiassa. Kiertue päättyi Helsinkiin, jossa soitettiin loppuunmyydylle salille Musiikkitalossa. Marraskuussa kierrettiin kotimaata Pekka Kuusiston kanssa. Konsertit Rovaniemellä, Torniossa, Ylivieskassa ja Kaustisilla saivat lämpimän vastaanoton; ensimmäinen konsertti Korundissa oli loppuunmyyty. Konsertoiminen paikkakunnilla, joilla ei ole omaa orkesteria koettiin erittäin tärkeänä kansallisena kulttuurityönä. Orkesteri jatkoi esiintymisiä vanhainkodeissa ja palvelutaloissa, vuoden aikana palvelutaloesiintymisiä oli yhteensä 25. Lokakuussa osallistuttiin jälleen Kutitus-viikolle Espoon kulttuurikeskuksessa. Alle kouluikäisille esitettiin Eläinten karnevaali yhdessä näyttelijä Pertti Sveholmin kanssa. KULPS!- konserteissa 2.- ja 7.-luokkalaisille kävi yhteensä yli 2 400 espoolaista koululaista ja elokuussa Helsingin Juhlaviikoilla järjestetyissä lastenkonserteissa tavoitettiin yli 2 200 lasta. Konserttien yhteydessä jatkettiin työpajoja espoolaisissa kouluissa. Tapiola Sinfonietta esiintyi kansallisessa Veteraanijuhlassa Espoossa 27.4. Helsingin Musiikkitalossa esiinnyttiin kuusi kertaa ja orkesteri vei sinne ensimmäisenä orkesterina tanssin, kun huhtikuussa esiinnyttiin yhdessä Jorma Uotisen, Nina Hyvärisen ja Aapo Siikalan kanssa. Kaksi konserteista oli Camerata-salissa, jossa esiinnyttiin mm. uuteen musiikkiin keskittyvässä Klang-sarjassa. Kesällä esiinnyttiin Crusell-festivaalilla Uudessakaupungissa ja Urkuyö ja aaria festivaalilla Espoon tuomiokirkossa. Espoo-päivänä Tapiola Sinfonietta soitti Kauppakeskus Sellossa. Uusia levytyksiä julkaistiin peräti viisi. Kolme BIS-levy-yhtiölle, yksi Ondinelle ja yksi omakustannelevytys, joka tehtiin yhdessä lauluyhtye How Many Sistersin kanssa. Kevätkaudella 2012 kausikorttiasiakkaita oli 625 ja syksyllä 2012 627, nousua edellisvuoteen lähes 7 %. Hanna Kosonen intendentti

13 3. TALOUS Kulttuurilautakunnan alaisten yksiköiden vuoden 2012 toimintakulut olivat 61,3 milj. euroa ja ne kasvoivat 1,2 prosenttia edellisestä vuodesta. Vuonna 2012 kulttuurilautakunta jakoi avustuksina taiteen ja kulttuurin tukemiseen 15,8 milj. euroa, josta toimitilojen vastikkeeton käyttöoikeus oli noin 5 milj. euroa. Toimintatuottoja kertyi 4,9 milj. euroa. Tulotavoite ylittyi 1,6 milj. euroa nettobudjetoitujen kaupunkikulttuurin tulosyksikön ja työväenopiston tulokertymän ansiosta. Henkilöstön kokonaismäärä oli vuoden lopussa 448. Kirjastoaineistoa hankittiin 1,33 miljoonalla eurolla, 5,26 /asukas. Työväenopiston kurssimaksut olivat 2 miljoona euroa, 63,8 prosenttia maksutuotoista. Talousarviomuutokset: Sitova taso: vapaa sivistystyö, kaupunginkirjasto, kulttuuripalvelut ja yhteispalvelu Valtuuston hyväksymä määrärahalisäys oli 0,25 milj. euroa ja tuloarviolisäys 0,15 milj. euroa. Kaupunginjohtaja siirsi yhteensä noin 90 000 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen, työtehtävien järjestämiseen, kesätyöllistämiseen ja nuorten tukemiseen. Työväenopisto: Valtuusto hyväksyi toimintakatteen muutoksen 70 000 euroa. Kaupunginjohtaja siirsi yhteensä noin 29 000 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen, työtehtävien järjestämiseen.

14 Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö: Valtuusto hyväksyi toimintakatteen muutoksen 130 000 euroa. Kaupunginjohtaja siirsi yhteensä noin 25 000 euroa monikulttuurisuuden edistämiseen ja työtehtävien järjestämiseen. Toimialajohtaja siirsi määrärahoja 38 000 euroa veteraanipäivän näyttelyn järjestämiseksi.

15 Irtain käyttöomaisuus Yksiköt käyttivät irtaimen käyttöomaisuuden muutetusta määrärahasta 1 milj. euroa, 73,8 %. Uuden kirjastoauton valmistuminen eteni suunnitellusti. Auton kori, kalusteet ja ulkoasu valmistuivat syksyn aikana. Työväenopisto hankki nikkariverstaalle purunpoistolaitteen sekä kielistudion Mäkkylään. Kulttuurikeskukseen ja Sellosaliin hankittiin digitaaliset äänipöydät sekä Näyttelykeskus WeeGeelle sähkökäyttöiset valorullaverhot. Tapiola Sinfoniettan soitinhankinta siirtyi vuodelle 2013. Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö Kaupunkikulttuuriyksikön Näyttelykeskus WeeGeen, Espoon kulttuurikeskuksen, Sellosalin, Espoon kaupunginmuseon ja Tapiola Sinfoniettan sitova muutettu toimintakate oli -25,2 milj. euroa, josta yksiköt käyttivät 25,1 milj. euroa, 99,4 prosenttia. Näyttelykeskus WeeGeessä oli museokäyntejä vuonna 2012 yhteensä noin 365 000. Tämä luku sisältää viiden museon ja Futuro-talon kävijät (32 000). Vuoden lopussa kaupunkikulttuurin tulosyksikössä työskenteli 125 henkilöä. Terttu Nygren talousasiantuntija