Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 35/2010/1 Ympäristölupavastuualue Dnro LSSAVI/49/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.4.2010

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 35/2010/1 Ympäristölupavastuualue Dnro LSSAVI/49/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 30.4.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta voimassa olevan ympäristöluvan tarkistamista koskevasta hakemuksesta. LUVAN HAKIJA Peiron Oy Kangasalan valimo Kannistontie 9 36220 KANGASALA LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kangasalla Lentolan alueella kiinteistöllä Karate RN:o 1:106 sijaitseva rautametallivalimo. Valimon käyntiosoite on Kannistontie 9, 36220 Kangasala. Kiinteistön rekisteritunnus on 211-423-1-106. Ympäristönsuojelulaki 55 Ympäristönsuojelulaki 28 Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti 2 d kohta Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti 2 d kohta ASIAN VIREILLETULO Hakemus (Dnro 1999Y0442-111) on toimitettu Pirkanmaan ympäristökeskukselle 31.12.2008, jolloin asia on tullut vireille. VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristökeskusten toiminta on päättynyt aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) tultua voimaan 1.1.2010. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 4 :n mukaan alueellisissa ympäristökeskuksissa lain voimaan tullessa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastosta annetun lain nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyvät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Pirkanmaan alueella vireillä olleet aluehallintovirastolle kuuluvat asiat siirtyvät Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Pirkanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus toimii tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET 2 Pirkanmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa 30.11.2001 Dnro 1999Y0442-111. Ympäristövahinkovakuutus on IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy:ssä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE LAITOKSEN TOIMINTA Rautavalimo sijaitsee teollisuusalueella Kangasalan Lentolan kylässä. Kangasalan keskusta on noin kolmen kilometrin päässä valimon kaakkoispuolella. Lähin asuinalue on valimon kaakkoispuolella sijaitseva Linturinteen asuinalue noin kilometrin päässä. Länsipuolella kulkevalle valtatielle 12 (Lahdentie) on valimolta matkaa noin 500 metriä, pohjoispuolella kulkevalle Vatialantielle noin 200 metriä ja luoteispuolella kulkevalle rautatielle noin 1,5 kilometriä. Valimon etelä- ja itäpuolella on teollisuusaluetta ja länsi- ja pohjoispuolella suoperäistä metsää ja avo-ojia. Kiinteistön eteläosa sijaitsee Kirkkoharjun vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (II-luokka) muodostumisalueen läheisyydessä. Pohjavesialueen kaakkoisosassa sijaitsevaan Ukkijärven vedenottamoon on valimolta matkaa lähes 5 kilometriä. Kangasalan kunnan pohjavesialueille vuonna 2006 laaditussa suojelusuunnitelmassa Peironin valimoa ei ole merkitty riskikohteeksi. Alueen maaperä on pääosin hiekkaa. Valimo sijaitsee asemakaava-alueella teollisuusrakennusten korttelialueella. Yleiskuvaus toiminnasta Valimo on toiminut nykyisessä paikassa vuodesta 1981 lähtien. Peiron Oy on ostanut valimon vuonna 1989. Peiron Oy Kangasalan valimo valmistaa valuja harmaasta valuraudasta eli suomugrafiittiraudasta. Asiakkaat ovat pääasiassa konepajoja. Valimo käsittää varsinaisen valimorakennuksen lisäksi mallivaraston ja ulkovaraston. Suurin osa valuista pohjamaalataan. Koneistustyöt ostetaan alihankintana ulkopuolisilta konepajoilta. Valimon sulatuskapasiteetti on noin 8 t/d. Sulatusmäärä on noin 2000 tonnia vuodessa ja valuja valmistetaan noin 1500 tonnia vuodessa. Valettujen kappaleiden koko vaihtelee noin 10 kg:sta 5000 kg:aan. Valimo toimii maanantaista perjantaihin kello 7-15.30. Valut puretaan yöaikaan kello 20-4. Työntekijöitä valimolla on noin 20. Raaka-aineet Valujen raaka-aineina ovat valurautaromu (75 %) ja harkkorauta (25 %). Sulatuksen apuaineina käytetään koksia.

Vuonna 2008 raaka-aineita kului seuraavasti: 3 Valimohiekka Harkkorauta Romurauta 1744 tonnia 317 tonnia 1825 tonnia Koksin kulutus oli 441 tonnia vuonna 2008. Koksin rikkipitoisuus on 0,7 %. Kemikaalit Valimon tuotannossa käytetään seuraavia kemikaaleja: Kemikaali Aspo-etamix 300 - etanoli 97 % - asetoni 3 % Alphaset TPA 95 - kaliumhydroksidi 1 % - fenoli 0,2 % Alphaset ACE 1535/10-4,4-isopropylideenidifenoli bisfenoli A 4 % Epocoat 21 Primer maali - ksyleeni 17 % - epoksihartsi 17 % - iso-butanoli 6 % - 1-metoksi-2-propanoli 6 % - etyylibentseeni 2 % Epocoat 21 Primer kovete - ksyleeni 35 % - etyylibentseeni 6 % - 1-metoksi-2-propanoli 2% Ohenne OH-17 - ksyleeni 60 % - isobutanoli 17 % - 1-metoksi-2-propanoli 17 % - metyyliketoni 6 % - etyylibentseeni 6 % PV-coatings S 141 - Isopropanoli 22 % Solosil - natriumsilikaatti 50 % - natrium hydroksidi 0,1 % - resorsinoli 0,1 % Yhdisteen luokitus ja vaaralauseke Käyttötarkoitus F, R11 Peitosteen kantoaine 10 4 Xi, R38, R41 Muottihiekan sideaine 98 25 Xi, R43 Xn, R10, R20/21, R36/38, R43 Xn, R10, R20/21, R38 Xn, R10, R20/21, R38 Muottisideaineen kovete 23 Maali 3 0,2 Maalin kovete 0,5 0,1 Maalin ohenne 1,2 0,3 F, R11 Muottien peitostus 18 2 Xi, R38, R41 Hiekan vesilasi sideaine 0,05 0,1 Käyttömäärä (t/a) Varasto (t) Polttoaineen kulutus Kiinteistö lämpiää kevyellä polttoöljyllä, jonka rikkipitoisuus on 0,1 %. Öljypolttimen teho on 0,5 MW. Lämmitysöljyä kuluu noin 114 tonnia vuodessa. Propaania käytetään senkkojen eli valuastioiden lämmitykseen, sytytykseen muottien peitostuksessa sekä trukeissa ja kupoliuunilla pohjakoksin sytytyksessä. Vuonna 2008 kulutus oli 3,13 tonnia.

Veden kulutus 4 Vesijohtoveden kulutus oli 1908 m 3 vuonna 2008 ja vuonna 2007 se oli 1625 m 3. Vesijohtovettä käytetään saniteettivetenä. Prosessit Valimon prosessit eivät ole muuttuneet voimassa olevan ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Kupoliuunin savukaasujen puhdistus on muuttunut. Savukaasut puhdistetaan nyt kuitusuodattimella ja märkäpesuri on poistunut käytöstä. Mallien valmistus Malli valmistetaan yleensä puusta ja se on valukappaleen muotoinen ja mittainen esine, jonka avulla muotti tehdään. Valimorakennuksessa on erillinen malliveistämö. Kaavaus Muotti on valimohiekasta ja keernoista valmistettu valukappaleen muotoinen ontelo, johon sula metalli kaadetaan. Muotit valmistetaan käsinkaavauksella kvartsihiekasta. Kvartsihiekan sideaineena käytetään hartsia (fenoliformaldehydipolymeeri) ja kovetteena esteriä. Kaavaushiekasta 80 % on kiertohiekkaa ja 20 % uutta hiekkaa. Keerna on hiekkaseoksesta valmistettu ja kovetettu kappale, jota voidaan käyttää muotin yhteydessä valukappaleen sisäpuolisten ja ulkopuolisten muotojen muodostajana. Keerna valmistetaan uudesta hiekasta. Muottien pinnat sivellään ohennetulla peitosteella tulenkestävyyden parantamiseksi. Peitoste on muotin pinnan käsittelyaine, jonka tarkoituksena on hiekan huokosia täyttämällä muodostaa sileä, metallia läpäisemätön pinta muottiin, jotta valumetalli ei reagoisi muottimateriaalin kanssa. Peitoste on mustaa grafiittipitoista tahnaa, jonka sisältämä isopropanoli aiheuttaa hajua. Peitostetta ohennetaan etanolilla, jolloin peitosteeseen saadaan levitykseen sopiva viskositeetti. Välittömästi peitosteen levittämisen jälkeen se sytytetään tuleen, jolloin isopropanoli ja etanoli palavat pois peitosteesta kuivattaen sen valua varten. Muottien tiivistykseen käytetään keernaliimaa, joka on pastamaista ja se on valmistettu alkali- ja alumiinisilikaateista. Sulatus ja valu Metalli sulatetaan kylmäilmakupoliuunissa. Aluksi sytytetään pohjakoksi. Kun koksi on riittävän kuumaa, lisätään rautaraaka-ainetta, koksia ja kalkkikiveä. Rauta sulaa, kun koksin palolämpötila nousee ilma- ja happipuhalluksen avulla riittävän korkeaksi. Sulaa rautaa lasketaan jatkuvasti puskurivarastona toimivaan senkkaan, josta sula kaadetaan valusenkkaan ja valetaan. Kuona poistetaan kuona-aukon kautta kuonanerotuskourua pitkin alla olevaan astiaan. Valupäiviä on noin 10 kpl kuukaudessa. Valu kestää kolme tuntia sulatuskapasiteetin ollessa 6 tonnia tunnissa. Kupoliuunin sisäseinät on päällystetty tulenkestävällä materiaalilla, joka on tiiltä ja uunimassaa. Sisävuoraus on uusittava vuosittain. Muottien tyhjennys ja hiekan regenerointi Muotit rikotaan öisin täryttimellä. Hiekka imetään seulan läpi suljetussa putkistossa varastosiiloon. Hiekkaan lisätään uutta hiekkaa ja kierrätetään takaisin kaavaukseen. Hiekka regeneroidaan murskaamalla karkealla murs-

5 kaimella, seulotaan ja täristetään hiekkarakeet erilleen. Hiekka varastoidaan siiloon. Muottihiekasta noin 20 % jää jätteeksi. Puhdistus Valut puhdistetaan sinkopuhaltamalla teräshiekalla. Suuret ja keskikokoiset valanteet hiotaan laikoilla puhtaaksi kolmessa puhdistuskopissa. Maalaus Kappaleet ruiskumaalataan epoksipohjaisella maalilla erillisessä maalaamossa. Ruiskumaalauksen poistoilma johdetaan ulos lattiassa olevien poistoaukkojen kautta, jotka on varustettu tekstiilisuodattimilla ns. väriloukkumatoilla. Varastointi Raaka-aineet Tuorehiekkaa ja kiertohiekkaa varastoidaan siiloissa valimorakennuksen itäpuolella. Harkko ja kalkkikivi varastoidaan ulkona asfaltoimattomalla alueella. Maapohjaisessa romurautavarastossa on katto ja seinät. Kemikaalit Hartsi varastoidaan 17 m 3 :n säiliössä asfaltoimattomalla alueella. Hartsisäiliö on varustettu suoja-altaalla. Säiliö täytetään suoraan säiliöautosta. Käyttöä varten hartsia otetaan kuution konttiin ja siirretään valimoon hiekan sekoitukseen. Etanoli varastoidaan 1 m 3 :n säiliössä valimohallissa. Peitoste varastoidaan 25 kg:n astioissa ulkona. Kovete varastoidaan 1 m 3 :n konteissa valimohallissa. Maali ja ohenne varastoidaan maalaamossa kemikaalivarastossa. Jätteet Hartsipitoinen valimohiekka varastoidaan asfaltoimattomalla piha-alueella kasalla. Rauta- ja teräsromu sekä epäonnistuneet valut varastoidaan mallivaraston nurkalla olevalle lavalle ja toimitetaan hyötykäyttöön Rauta-Soini Oy:lle. Rauta-Soini Oy toimittaa myös kiertoromua valimolle. Kupoliuunin kuona varastoidaan kasalla asfaltoimattomalla piha-alueella. Kupoliuunin sisäseinien uusimisessa syntyvät muurausjäte ja jätetiilet varastoidaan tontin pohjoispuolella asfaltoimattomalla alueella. Palamaton koksi varastoidaan ulkona asfaltoimattomalla alueella ja hyödynnetään uunissa. Muita jätteitä varastoidaan lavoilla, konteissa ja astioissa. Betoniin briketöidyt savukaasujen puhdistuspölyt varastoidaan mallivaraston päädyssä katoksessa.

6 Ongelmajätteet Ongelmajätteitä varastoidaan tuotantotiloissa. Niille ei ole erillistä varastoa. Polttoaineet Kiinteistön lämmitykseen käytettävä kevyt polttoöljy varastoidaan pannuhuoneessa 20 m 3 :n terässäiliössä, joka on varustettu säiliön suuruisella betonisella suoja-altaalla. Kerrallaan lämmitysöljyä varastoidaan enintään noin 4 tonnia. Traktorin ja kuormaajan tarvitsema polttoöljy varastoidaan ulkona asfaltoimattomalla alueella 2 m 3 :n farmisäiliössä. Tankkauspiste ei ole asfaltoidulla piha-alueella. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Laitoksen toiminta ei kuulu EU:n parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) määrittelevän valimoiden BREF-asiakirjan soveltamisalaan, koska laitoksen tuotantokapasiteetti on alle 20 tonnia rautametalleja vuorokaudessa. Hakija arvioi, että kupoliuunisulatus on BAT:n mukaista tekniikkaa. Kupoliuunissa on puhallusilman happirikastusjärjestelmä, jolla voidaan vähentää koksin käyttöä. Koksin käyttö on vähentynyt noin 20 %. Valimolla käytössä oleva kaavaus ja hiekan kierrätysjärjestelmä ovat toiminnanharjoittajan mukaan BAT:n mukaista teknologiaa. Hakemuksessa ei ollut arviota energian käytön tehokkuudesta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Valimon toiminnassa ei enää synny prosessijätevesiä, koska märkäpesuri on poistunut käytöstä. Saniteettijätevedet johdetaan kunnan viemäriverkostoon. Piha-alueen hulevedet kerätään kahteen sadevesikaivoon, joista toinen on maalaamon vieressä asfaltoidulla alueella ja toinen valimorakennuksen pohjoispuolella asfaltoimattomalla alueella. Sadevesiviemäreistä hulevedet johdetaan maastoon tontin ulkopuolelle. Valimolla syntyy päästöjä ilmaan sulatuksen kupoliuunista, muottien tärytyksestä, hiekan regeneroinnista, valujen puhdistuksesta ja maalaamosta. Poistoilman mukana ilmaan pääsee hiukkasia ja metalleja. Ympäristöluvan myöntämisen jälkeen kupoliuunin savukaasujen puhdistusjärjestelmä on uudistettu. Ennen savukaasut puhdistettiin märkäpesurilla ja vuodesta 2004 lähtien ne on suodatettu kuitusuodattimella.

7 Valimon ilmapäästöjen poistokohdat: Nro Poisto Puhdistin Ilmavirta m 3 /s P1 Valupaikan poisto, (huuva - 0,73 7 kohdassa, jossa sula valutetaan senkkaan) P2 Valimon huippuimurit - 16,59 7 (13 kpl) P3/R1 Kupoliuunin savukaasut Letkusuodatin 5,9 23 P4/R4/R2 Muottien tärytys Sykloni + letkusuodin 3,01 4 P5/R4/R2 Isojen kappaleiden puhdistus sykloni 1,56 4 +letkusuodatin P6/R7/R5 Teräshiekkasinko sykloni + letkusuodin 4 3 3,38 P7/R8 Puhdistamon mirkeli sykloni P8/R6 Maalaamo Tasosuodatin 3,28 8 P9/R3 Puhdistuskoppi, pienet kappaleet letkusuodatin Korkeus maanpinnasta (m) Ympäristöluvassa (30.11.2001) määrättiin, että kupoliuunin savukaasujen hiukkapitoisuus saa 1.1.2004 alkaen olla enintään 10 mg/nm 3. Lisäksi savukaasujen hiukkaspitoisuus määrättiin mittautettavaksi ulkopuolisella asiantuntijalla joka toinen vuosi alkaen vuodesta 2004. Kupoliuunin puhdistettujen savukaasujen hiukkaspitoisuudet määräaikaismittausten perusteella: Hiukkaspitoisuus mg/nm 3 2008 0,72 1,8 2006 1,9 9,2 2004 2,9 9,4 Mittausvuosi Ominaispäästö g/t Valimon hiukkasten vuosipäästöiksi on vuosiraporteissa 2006-2008 ilmoitettu noin 0,25 tonnia, kun esimerkiksi vuonna 2002 päästöksi on raportoitu 1,33 tonnia. Valimon sisäilman häkäpitoisuutta mitattiin vuonna 1999. Silloin häkäpitoisuudet ylittivät moninkertaisesti haitalliseksi tunnetun pitoisuuden (HTParvo). Myös tuloilman häkäpitoisuus oli korkea. Tämä johtui todennäköisesti kupoliuunin savukaasuista ja valimon poistoilmasta. Valimolla otettiin vuoden 2000 aikana käyttöön lisähapen puhallus kupoliuunin paloilmaan, mikä edistää koksin palamista ja vähentää merkittävästi hiilimonoksidin muodostumista. VOC-päästöt Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käytetään peitosteissa ja maalaamossa pohjamaalauksen liuottimissa. Valimon peitosteiden, sideaineiden ym. aineiden käytöstä aiheutuva haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kulutus on noin 16 tonnia vuodessa. Siitä maalaamon haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kulutus on noin 2,4 tonnia vuo-

8 dessa. Hakija on vastineessaan (11.12.2009) ilmoittanut, että vuonna 2008 maalin kulutus oli 3,5 tonnia ja vuonna 2009 noin 1,0 tonnia. Peitosteet sytytetään palamaan heti levityksen jälkeen, jolloin peitosteiden sisältämät VOC:t palavat pois ennen valua. VOC-päästöt vuosiraporttien (2006-2008) mukaan olivat: 7,0 tonnia vuonna 2006 2,5 tonnia vuonna 2007 7,8 tonnia vuonna 2008 Haju Valimolla syntyy hajua kupoliuunista, valuista ja hartsista. Ympäristöluvassa määrättiin, että teknis-taloudelliset mahdollisuudet vähentää valuprosessissa syntyvää hajua on selvitettävä 31.12.2002 mennessä. Selvityksen piti sisältää mm. toiminnanharjoittajan ehdotus toteutettavista toimenpiteistä aikatauluineen. Hajupäästöselvitys on tehty vuonna 2004 (AX-Suunnittelu: mittaus ja lausunto 5.2.2004): Valimon hajupäästöt ovat yleensä peräisin muottien ja keernojen orgaanisten sideaineiden hapettumisesta kuuman sulan vaikutuksesta. Koska palaminen muotin sisällä hapenpuutteesta johtuen ei ole täydellistä, reaktiossa muodostuu häkää ja muita orgaanisia käryjä, joista jotkut ovat pahanhajuisia. Hajunmuodostus on voimakkaimmillaan valamisen eli muotin täytön aikana. Muottikäryistä haisevimpia ovat fenolit, aldehydit ja kresolit. Kupoliuunin sytytys- ja sammutusvaiheissa voi esiintyä tavallista voimakkaampaa savun ja hajun muodostumista. Kupoliuunin päästöistä haisevin on rikkidioksidi. Hajut laimenevat voimakkaasti ulkoilmassa. Selvityksen mukaan monet haisevat yhdisteet ovat kiinnittyneet hiukkasiin ja jäävät kuitusuodattimen erottuneeseen pölymassaan. Kuitusuodattimen käyttöönoton arveltiin vähentävän tehokkaasti hajupäästöjä. Hajua esiintyy vain valupäivinä. Sulatus kestää noin kolme tuntia sulatuspäivää kohti. Sulatustunteja on vuodessa noin 330. Kaavaamokäryjä alkaa syntyä, kun muotit täytetään sulalla. Kärynmuodostus kestää selvityksen mukaan noin 600 tuntia vuodessa. Kärynmuodostus on pahimmillaan heti täytön jälkeen vähentyen jäähtymisen edetessä iltapäivällä. Valetut muotit puretaan valupäivinä iltavuorossa, jolloin hajuja muodostuu enää vähän. Selvityksessä on tarkasteltu kupoliuunin ja kaavaamon päästöjen puhdistamis- vähentämismahdollisuuksia. Selvityksen mukaan biosuodin, absorptiosuodin tai jälkipoltin ei ole valimolle taloudellisesti mahdollinen hajupäästöjen puhdistusmenetelmä. Selvityksessä tarkasteltiin hajupoistoa myös prosessimuutosten kannalta. Tällainen prosessimuutos voisi olla koksiton kupoliuunisulatus tai muottien ja keernojen valmistuksessa käytetyn sideaineen koostumuksen muutos. Sideaineita on kehitetty yhä haitattomimmiksi. Vuoden 2004 alusta lähtien Peiron on kokeillut TPA 95-hartsia, joka sisältää vapaata formaldehydiä niin vähän, ettei sitä määräysten mukaan tarvitse mainita käyttöturvallisuustiedotteessakaan.

9 Melu ja tärinä Valimolla syntyy melua suodatinlaitosten puhaltimista, kupoliuunin palamisilmapuhaltimesta sekä romun käsittelystä kupoliuunia täytettäessä. Ympäristöluvassa (30.11.2001) valimon aiheuttamat melutasot ympäristössä määrättiin selvitettäviksi ulkopuolisen asiantuntijan toimesta 30.6.2003 mennessä. Selvityksen piti sisältää myös melun leviämisen mallinnus. Melumittaukset tehtiin 19.8.2002 (AX Suunnittelu, raportti 13.11.2002). Melulähteiden mitatut äänitehotasot: Melulähde Käyttöaika * Äänitehotaso L WA 1 sinkopuhdistuksen joka arkipäivä 7-15.30 89 oviaukko, pieni 2 sinkopuhdistuksen joka arkipäivä 7-15.30 85 oviaukko, iso 3 singon suodatinlaitos joka arkipäivä 7-15.30 94 4 keskuspölynimuri noin tunti vuorokaudessa 98 5 paineilmakompressori valupäivinä 12-15 96 kaavauspäivinä 7-15.30 6 kupoliuunin palamisilmapuhallin valupäivinä 12-15 113 7 kupoliuunin täyttökori valupäivinä 12-15 108 noin 30 täyttöä valupäivänä a' 1,5 min 8 kupoliuuni valupäivinä 12-15 99 9 kupoliuunin tyhjennyksen noin 15 min valupäivinä 104 traktori 10 letkusuodatinlaitos joka arkipäivä 7-15.30 104 11 valupaikan huuvan joka arkipäivä 7-15.30 98 puhallin 12 yleispoisto joka arkipäivä 7-15.30 103 muottien purkuöinä 22 3 13 yleispoistot joka arkipäivä 7-15.30 85 14 seinän aksiaalipuhallin joka arkipäivä 7-15.30 88 15 PP-10 (poistopuhallin) joka arkipäivä 7-15.30 92 16 oviaukot (etelä- ja pohjoispäädyt) joka arkipäivä 7-15.30 muottien purkuöinä 22 3 86 101 17 säleikkö (1x0,5 m) valupäivinä 12-15 86 kaavauspäivinä 7-15.30 18 täryn suodattimen muottien purkuöinä 22-3 115 puhaltimet 19 oviaukko yöaikana muottien purkuöinä 22-3 101 20 suodattimen täry muottien purkuöinä 10 s /2 min 112 välein 21 maalauksen poistoilmapuhallin noin tunti vuorokaudessa 92 ** 22 romun käsittely valupäivinä 12-15 100 (laskennassa 7-22) * kaikki melulähteet esim. puhaltimet eivät aina ole koko jakson ajan päällä ** laitevalmistajan ilmoittama äänitehotaso

10 Romun käsittelyn osalta suurin melu aiheutuu lastattaessa romua magneettikuljettimesta kupoliuunin täyttökuljettimeen. Kuljettimen täytön yhteydessä muodostuu teräviä kolahduksia, joiden kesto on 2-3 sekuntia. Yhden valun aikana kolahduksien määrä on noin 90 kappaletta. Melun leviäminen Melu mallinnettiin SoundPlan 5.0 melulaskentamallilla. Mittausraportin mukaan melu levisi eniten valimon pohjoispuolelle, jossa ei ole asutusta valimon läheisyydessä. Melun leviämismallinnuksen perusteella muottien purkaminen yöaikaan synnyttää korkeimmat melun keskiäänitasot tehtaan pohjoispuolella. Kaavauspäivien keskiäänitasot jäävät selvästi pienemmiksi kuin purku- ja valupäivien keskiäänitasot. Tuloksia verrattiin valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoihin. Päiväajan A-painotetun keskiäänitason ohjearvo 55 db (klo 7-22) ylittyi valimon pohjoispuolella teollisuusalueella. Yöajan ohjearvo 50 db (klo 22-7) ylittyi mallinnuksen perusteella myös teollisuusalueella. Yöajan melun leviäminen oli mallinnuksen perusteella laajempi kuin päiväaikaisen melun. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Valimolla syntyvät jätejakeet ja niiden määrät eivät ole muuttuneet merkittävästi. Kupoliuunin savukaasupesurin lietettä ei synny enää. Jäte EWC-koodi Määrä t/a (määrä v. 2008) Valimohiekka, hartsipitoinen 10 09 08 1500 (2369,8) Käsittely Humuspehtoori Oy:lle tai kaatopaikalle Rauta- ja teräsromu 19 10 01 30 paloiteltavaksi (Rauta-Soini Oy) palautuu valimolle takaisin hyödynnettäväksi Kupoliuunin kuona 10 09 03 100 (100) kaatopaikalle Savukaasujen suodatinpöly 10 09 10 50 (60) kaatopaikalle Uuninpurkujäte (tiilet ja massat) 16 11 04 10 (8) kaatopaikalle Palamaton koksi 10 09 99 50 kierrätetään takaisin uuniin Singon pöly ja puhdistuskoppien 12 01 17 kaatopaikalle pöly Yhdyskuntajäte 20 03 01 20 (30) kaatopaikalle Jäteöljyt 13 02 05* 0,2 ongelmajätteen käsittelyyn Loisteputket 20 01 21* 0,5 -,,- Maaliainejäte maalaamon suodattimista kaatopaikalle 08 01 12 * ongelmajäte Käytöstä poistettavaa hartsipitoista muottihiekkaa on käytetty maanrakennuskäytössä kaatopaikkojen välipeitossa, kaatopaikkojen sulkemisten yhteydessä ja muissa maanrakennustöissä kuten asfalttikenttien alla. Kupoliuunin sulatuskuonaa on tarkoitus toimittaa hyödynnettäväksi maanrakennuksessa. Kupoliuunin suodattimeen kertyvälle pölylle ja puhdistamossa syntyvälle laikkauspölylle on tehty kokeita niiden kierrättämiseksi sulatusprosessiin briketöitynä betoniin. Briketöityä pölyä on ollut 5-10 % sulatuspanoksen määrästä. Brikettien lisääminen ei ole merkittävästi vaikuttanut sulatukseen.

11 Valimohiekan, kuonan ja koksin liukoisuustestit Tarkistamishakemukseen oli liitetty tulokset liukoisuustesteistä, joita oli teetetty valimohiekasta, kuonasta ja koksista otetuista näytteistä. Testit tehtiin vuonna 2006, paitsi valimohiekan TOC ja PCB vuonna 2008 (Nablabs laboratories). Tulokset eivät sisältäneet asiantuntijan lausuntoa kaatopaikkakelpoisuudesta. Valtioneuvoston päätöksessä kaatopaikoista (1997/861) on annettu tavanomaisten sekajätteiden kaatopaikalle sijoitettavien tuotantotoiminnan jätteiden kelpoisuuskriteerit. Tutkittujen jätteiden liukoisuusominaisuudet alittivat kriteerit seuraavien haitta-aineiden osalta: arseeni (As), barium (Ba) kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), elohopea (Hg), molybdeeni (Mo), nikkeli (Ni), lyijy (Pb), antimoni (Sb), seleeni (Se), sinkki (Zn), kloridi (Cl - ), fluoridi (F - ), sulfaatti (SO 4 2- ), fenoli-indeksi, liuennut orgaaninen hiili (DOC) ja polyaromaattiset hiilivedyt (PAH). Jätteiden ph-arvot olivat kriteerin täyttävät eli yli 6. Orgaanisen hiilen kokonaispitoisuus (TOC) tutkittiin vain valimohiekasta, josta analysoitu pitoisuus alitti kriteerin 5 %. Liuenneiden aineiden kokonaispitoisuutta (TDS) ei näytteistä analysoitu. Jätteiden happoneutralointikapasiteettia (ANC) ei myöskään tutkittu. Valtioneuvoston päätöksen mukaan ANC on aina tutkittava ja arvioitava. Muut selvitykset Teknillisen korkeakoulun vuonna 1999 tekemän valimoiden ylijäämähiekkojen hyötykäyttöä ja sijoituskelpoisuutta koskevan selvityksen (Orkas-Vehmas- Wahström-Ylijoki) mukaan furaani- ja esterikovetteiset fenolihartsihiekat voidaan sijoittaa pohjavesialueiden ulkopuolelle esimerkiksi maanteiden pohjarakenteisiin, meluvalleihin tai maantäyttöön, kun sijoituskelpoisuuskriteerit täyttyvät. Liiallisen hajasijoittamisen estämiseksi pienimmän yhteen kohteeseen sijoitettavan määrän pitäisi olla noin 1000 tonnia (kuiva-aineena ilmoitettuna). Kaikki tutkitut hiekat olivat kaatopaikkakelpoisia tavanomaisen jätteen kaatopaikoille, mutta furaanihiekat pitäisi selvityksen mukaan neutraloida esimerkiksi kalkilla ennen kaatopaikalle sijoittamista. VTT tutki Peiron Oy Kangasalan valimon eräiden jätteiden kaatopaikkakelpoisuutta vuonna 2000. Tutkittuja jätteitä olivat: Imurin pöly (näyte 1), valukappaleiden puhdistuksesta Imurin pöly, tyhjennys (näyte 2), muottien purkamisesta Hiekan siirto (näyte 3) Sinko (näyte 4) Kuona (näyte 5) VTT:n lausunnon mukaan näytteet 1, 3 ja 5 eivät sisältäneet sellaisia pitoisuuksia tutkittuja haitta-aineita, joita voisi pitää esteenä näiden jätteiden kaatopaikkasijoitukselle. Näytteiden 2 ja sisältämät haitallisten metallien kokonaispitoisuudet ylittivät saastuneisuuden raja-arvot, joten VTT teki näytteille liukoisuustestejä jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arvioinnin tueksi. Kokoomanäytteistä testeissä liukenevien haitta-aineiden määrät olivat pieniä verrattuina jopa VTT:n soveltamiin materiaalien hyötykäyttökriteereihin. Testeissä saatuja arvoja voidaan pitää kaatopaikkaolosuhteissa hyväksyttävinä. VTT:n silloisen käsityksen mukaan tutkittujen näytteiden kaltaiset valimojätteet voidaan sijoittaa pysyvän jätteen kaatopaikalle. Helposti pölyäviä jätteitä käsiteltäessä pölyäminen pitää estää.

12 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Kupoliuunin savukaasujen lauhduttimen ja letkusuodattimen toimintaa valvovat sulatusuunia hoitavat työntekijät päivittäin. Laitosmies seuraa, että suodatinelementtien paine-ero ei ole pysyvästi yli 20 mbar. Elementit vaihdetaan. Hiekkapuhalluksen ja tyhjennyksen syklonin ja letkusuodattimen toimintaa valvoo konetta käyttävä työntekijä päivittäin. Viikoittain laitosmies tarkistaa kanavistojen eheyden ja kiilahihnojen tiukkuuden. Laitteiston erotuskykyä seurataan päivittäin pölylaatikkoon kertyvän pölyn määrän perusteella. Teräshiekkasingon poistoilman letkusuodattimen toimintaa ja kuntoa valvoo konetta hoitava työntekijä. Hiekansiirron syklonia ja letkusuodatinta tarkkaillaan seuraamalla paine-ero pysymistä sallituissa rajoissa. Tarkkailusta vastaa laitosmies. Hartsisäiliötä tarkkaillaan silmämääräisesti seuraamalla suoja-altaan kuntoa. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Ilma Kupoliuunin savukaasujen hiukkaspitoisuus mittautetaan ulkopuolisella asiantuntijalla joka toinen vuosi. Jäte Päästöjen suodattimiin kertyville pölyille ja hiekalle tehdään PAH- ja metallipitoisuustesti joka toinen vuosi. Liukoisuustestit tehdään joka neljäs vuosi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Ympäristöluvan tarkistamishakemuksen mukaan valimon ympäristöriskejä, onnettomuuksia ja häiriötilanteita koskeviin tietoihin ei ole tullut muutoksia ympäristöluvan myöntämisen jälkeen. Ympäristölupahakemuksen liitteinä olivat turvallisuussuunnitelma sekä kuvaukset toiminnan riskeistä ja prosessien, varastojen ja säiliöiden tarkkailu-, hälytys- ja sammutusjärjestelmistä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset 25.3.2010, 7.4.2010, 14.4.2010 ja tarkastuksella 25.2.2010 Lupahakemuksesta tiedottaminen Asian vireilläolosta on kuulutettu Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Kangasalan kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustauluilla 10.9. 9.10.2009 ja ilmoitus hakemuksesta on julkaistu Kangasalan Sanomissa. Niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, on lisäksi tiedotettu erikseen lupahakemuksesta. Asiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kangasalan kunnan teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä.

13 Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot 25.2.2010 Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto 14.10.2009: Peiron Oy Kangasalan valimon hajuhaittojen vähentämistoimenpiteet ovat tehonneet. Ympäristönsuojeluun ilmoitukset hajuhaitoista ovat viime vuosina huomattavasti vähentyneet. Ympäristönsuojelun tiedossa ei ole yhtään valitusta laitoksen aiheuttamasta melusta. Ympäristöluvan määräykset tulee edelleen pitää voimassa siltä osin, kuin määräystä ei ole jo toteutettu. Rakennus- ja ympäristölautakunnan tiedossa ei ole, ovatko kaikki aikamääreeseen sidotut määräykset toteutuneet. Lupamääräyksen 11 kappaleeseen 2 tulee lisätä loppuun, että poikkeustilanteista tulee ilmoittaa myös Tampereen aluepelastuslaitokselle. Toiminnan tarkkailuun liittyviä vuosiyhteenvetoja tai muita raportteja ei ole lupamääräyksistä huolimatta toimitettu Kangasalan kunnan ympäristölautakunnalle (nyk. rakennus- ja ympäristölautakunta). Kangasalan kaavoitus toteaa, että laitos sijaitsee kaavanmukaisella alueella. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto 23.3.2010: Voimassaolevassa ympäristöluvassa on kupoliuunin savukaasujen hiukkaspitoisuudelle määrätty päästörajaksi 10 mg/nm 3. Nykytekniikalla päästään kuitenkin selvästi alempiin pitoisuuksiin. Peiron Oy:lla 19.11.2008 tehdyissä kupoliuunin päästömittauksissa hiukkaspäästöt olivat 0,72 mg/nm 3. ELY-keskus katsoo, että hiukkaspäästörajaksi tulisi asettaa 5 mg/nm 3, jotta se vastaisi paremmin parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla saavutettavia päästötasoja. Hiukkaspäästöt tulee jatkossakin mittauttaa ulkopuolisella asiantuntijalla joka toinen vuosi. Laitoksella on tehty ympäristömeluselvitys vuonna 2002. ELY-keskus katsoo, että meluselvitys on jo niin vanha, että se tulisi päivittää ajantasaisen melutilanteen selvittämiseksi, koska laitoksen lähtömelutasoissa on voinut tapahtua muutoksia esim. laitteiden ikääntymisen vuoksi. Meluselvityksen päivityksessä tulee myös huomioida mahdolliset muutokset ympäristön maankäytössä sekä uudet rakennukset ympäristössä. Muilta osin ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut lausunnoista seuraavat vastineet: Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnon sivulla 2 olleesta valimon maalaamon vuotuisia VOC-päästöjä koskevasta maininnasta hakija toteaa vastineessaan (11.12.2009) seuraavaa:

14 'Pöytäkirjassa mainitaan, että maalaamon vuotuiset VOC-päästöt olisivat 7000 kg vuodessa. Tämä ei voi pitää paikkaansa. Ehkä jonain vuonna maalaamon maalin kokonaiskulutus on voinut olla näin paljon, mutta esimerkiksi vuonna 2008 maalia kului 3500 kg ja tänä vuonna maalia on kulunut noin 1000 kg.' Vastine PIR ELY-keskuksen lausunnosta: Hakijan mielestä ei ole kohtuullista lähteä muuttamaan päästörajaa tämän yhden mittauksen perusteella, sillä mittaushetkellä lauhduttimessa oli ollut vuotoja, minkä seurauksena tulos oli huomattavasti parempi kuin edellisillä kerroilla. Tämä on kerrottu myös viimeisen mittauskerran mittausraportissa. Lauhduttimessa olleita vuotoja on korjattu, mutta uusia syntyy kuitenkin lisää. Lauhdutin joudutaan ehkä korvaamaan jollain muulla laitteella esim. syklonilla. Tämän johdosta hakijan mielestä tällä hetkellä on liian aikaista lähteä muuttamaan hiukkaspitoisuuden raja-arvoa. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Pirkanmaan ympäristökeskuksen Peiron Oy:n Kangasalan valimolle 30.11.2001 myöntämän ympäristöluvan lupamääräykset. Ympäristöluvan (30.11.2001) lupamääräykset 5, 7, 8, 9, 11, 12, 15 ja 17 säilyvät sisällöltään ennallaan. Lupamääräyksiä 1, 4, 6, 10, 13, 16 ja 18 muutetaan. Lupamääräykset 2, 3 ja 14 poistetaan. Lisäksi aluehallintovirasto antaa kokonaan uudet määräykset 2, 6, 10 ja 17. Ympäristöluvan tarkistetut lupamääräykset kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Peiron Oy:n on Kangasalan valimon toiminnassa noudatettava hakemuksessa esitettyä, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Päästöt ilmaan Melupäästöt 1 Kupoliuunin suodatinjärjestelmän kautta ilmaan johdettavien savukaasujen hiukkaspitoisuus saa olla korkeintaan 10 mg/nm 3. Lupamääräystä katsotaan noudatetun, kun määräaikaismittauksissa yhdenkään mittausjakson keskiarvo ei ylitä päästöraja-arvoa. (YSL 4, 43, YSA 19, 37 ) 2 Toiminnan melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten piha-alueella, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä eikä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla melun keskiäänitason L Aeq päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db ja yöohjearvoa (klo 22-7) 50 db. (YSL 43, VNp 993/1992)

15 3 Meluselvitys (mittaukset ja mallinnus) on päivitettävä viimeistään 31.12.2018 mennessä. Selvityksessä on huomioitava myös melun mahdollinen impulssimaisuus, matalataajuisuus tai kapeakaistaisuus. Lisäksi meluselvityksessä on otettava huomioon muutokset valimon ympäristössä edellisen melumittauksen (vuonna 2002) jälkeen, mikäli muutoksilla voi olla vaikutusta melun leviämiseen. Suunnitelma meluselvityksestä on toimitettava tiedoksi lupaa valvovalle viranomaiselle viimeistään kuukautta ennen meluselvityksen tekemistä. Meluselvityksen raportti on toimitettava tiedoksi ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle sekä Kangasalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle heti sen valmistuttua. Valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä, että meluselvityksen päivitys tehdään annettua määräaikaa aikaisemmin. (YSL 5, 43, YSA 19 ) Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 4 Uuninpurkujäte, valujen puhdistuksessa ja muottien purkamisessa syntyvät pölyt, sinkopuhdistuksessa syntyvä pöly, kupoliuunin kuona sekä muut valimolla syntyvät jätteet, jotka eivät ole rinnastettavissa asumisessa syntyviin jätteisiin, voidaan toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista liitteen 2 mukaisesti arvioituna voidaan sijoittaa sinne. Mikäli jätteiden koostumus muuttuu oleellisesti, kaatopaikkakelpoisuus on arvioitava uudelleen. Hyötykäyttöön toimitettavan prosessijätteen hyötykäyttökelpoisuus on osoitettava valvontaviranomaiselle aina ennen hyötykäyttöön toimittamista. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, VNp (861/1997) 4, VNA (202/2006) 7 liite 2) 5 Valimohiekkaa (jätehiekka) voidaan toimittaa hyödynnettäväksi kohteissa, joissa sen hyödyntämiseen on ympäristölupa ja, joissa sitä hyödynnetään vähintään 1000 tonnia kerrallaan. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6 ) 6 Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätemateriaalin saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- ja jätelain edellyttämällä tavalla. (YSL 43, 45, YSA 19, JäteL 6, 9, 15 ) 7 Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden käsittelyyn. Ongelmajätteet on toimitettava käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen (659/1996) mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan sen allekirjoittamisesta. (YSL 43, YSA 19, JäteL 15, 19, JäteA 5, 6, VNA 659/1996) Varastointi 8 Valimon piha-alueella saa varastoida jätteitä kerrallaan enintään 2000 tonnia, josta enintään 1500 tonnia jätehiekkaa ja yhteensä 500 tonnia kuonaa, pölyjä ja uuninpurkujätettä. Piha-alueella varastoitavia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. (YSL 43, 45, YSA 19, VNp 861/1997)

16 9 Raaka-aineet, kemikaalit, polttoaineet ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa tai pilaantumisvaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille. (YSL 7, 8, 43, JäteL 19 ) 10 Kupoliuunin kuona, uuninpurkujätteet ja pölyjätteet on varastoitava pihaalueella vaihtolavoilla tai vastaavissa tiiviissä astioissa. Epäpuhtauksien pääsy kupoliuunin lähellä olevaan sadevesikaivoon on estettävä rakenteellisin keinoin tai varastoimalla jätteet sen läheisyydessä tiiviissä astioissa tai vastaavasti. Jätteiden varastoinnin on oltava tämän lupamääräyksen mukainen viimeistään 31.12.2010 mennessä. (YSL 7,8, 43, JäteL 19 ) 11 Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa, tiiviissä ja asianmukaisesti merkityissä astioissa. Astiat on varastoitava tilassa, joka on tiivispohjainen, katettu ja vähintään reunakorokkein varustettu. Ongelmajätevaraston tulee olla myös lukittava. Nestemäisiä ongelmajätteitä sisältävät astiat on sijoitettava suojaaltaisiin, joiden koko on vähintään suurimman varastoastian tilavuus. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään. Samansisältöisiä ongelmajätteitä voidaan yhdistää, mutta ei laimentaa. (YSL 43, 45. YSA 19, JäteL 6, 15, VNp 659/1996) 12 Kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa katetussa reunakorokkein varustetussa tiivispohjaisessa varastossa, jota ei ole viemäröity. Keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit eivät saa vuototilanteissa päästä kosketuksiin toistensa kanssa. Tuotantotiloissa saa varastoida vain käytön kannalta tarpeellisen määrän kemikaaleja. Nestemäiset kemikaalit on sijoitettava suoja-altaisiin. Altaiden on oltava tiiviitä ja kemikaalien varastointiin soveltuvasta materiaalista valmistettuja. Niiden tilavuuden on oltava vähintään suurimman altaassa varastoitavan kemikaalisäiliön tilavuus. Kemikaalit on varastoitava tämän määräyksen mukaisesti viimeistään 31.12.2010 mennessä. (YSL 43, 45, YSA 19 ) 13 Piha-alueella olevan polttoöljysäiliön on oltava joko kaksoisvaipallinen säiliö tai valuma-altaalla varustettu säiliö, jossa sadevesien pääsy valuma-altaaseen on estetty. Säiliö on varustettava laponestolla ja ylitäytönestimellä. Se on sijoitettava tiiviillä materiaalilla päällystetylle alueelle. (YSL 7 ja 8, YSA 19 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 14 Mikäli laitteisiin tulee vikoja tai häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat niiden laatua haitallisemmiksi tai lisäävät toiminnasta aiheutuvaa melua, laitteet on saatava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle alueella on aina oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet jätteet, kemikaalit, polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen ja käsiteltävä asianmukaisesti. (YSL 43, 62, YSA 19, 30 )

17 15 Häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä lupaa valvovalle viranomaiselle ja Kangasalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tällaisia häiriötilanteita ovat: poikkeuksellisen suuria päästöjä aiheuttavat häiriötilanteet vahingot ja onnettomuudet, joissa nestemäisiä ongelmajätteitä, polttoaineita tai muita aineita pääsee vuotamaan pintavesiin, pohjavesiin, viemäriin, maaperään tai haihtumaan ilmaan. poikkeuksellisten erityisiä toimia vaativien jäte-erien syntyminen. (YSL 43, 62, 76, YSA 30 ) Tarkkailu- ja raportointimääräykset 16 Valimon käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista on pidettävä käyttöpäiväkirjaa tai muuta vastaavaa kirjallista tai tiedostoihin tallennettavaa seurantaa. Kirjanpito on esitettävä valvontaviranomaiselle pyydettäessä. (YSL 46, YSA 19 ) 17 Luvan saajan on tarkkailtava valimon käyttöä tarkistamishakemuksen liitteessä esittämänsä tarkkailusuunnitelman mukaisesti. (YSL 46, YSA 19 ) 18 Valimon kupoliuunin savukaasujen hiukkaspitoisuus on mittautettava joka toinen vuosi alkaen vuodesta 2010. Vuoden 2016 määräaikaismittauksen yhteydessä on mitattava myös kupoliuunin savukaasujen lyijyn, sinkin, kuparin, nikkelin, kromin ja mangaanin pitoisuudet. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia tuotantotilannetta. Mittaussuunnitelma on lähetettävä tiedoksi lupaa valvovalle viranomaiselle viimeistään kuukausi ennen mittauksen aloittamista. Tämän jälkeen mittaussuunnitelma toimitetaan lupaa valvovalle viranomaiselle tiedoksi vain, mikäli siihen halutaan muutoksia. Mittausraportti on toimitettava lupaa valvovalle viranomaiselle ja Kangasalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi sen valmistuttua. (YSL 5, 43, 46, YSA 19 ) 19 Toiminnanharjoittajan on raportoitava vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellistä kalenterivuotta koskevat tiedot toiminnasta ja päästöistä valvontaviranomaiselle. Raportissa, joka on soveltuvin osin toimitettava sähköisesti, on esitettävä vähintään: tiedot tuotannosta ja käyntiajoista raaka-, poltto- ja apuaineiden laatu ja kulutus energian ja veden kulutus ilmapäästöt päästökohdittain laskentatapoineen tai mittaustuloksineen ja luotettavuusarviointeineen (mittausten välivuosina hiukkaspäästöt raportoidaan laskennallisesti viimeisimpien mittausten mukaisia ominaispäästökertoimia käyttäen) valimon koko tuotannon VOC-päästöt ilmaan ja erikseen maalaamon liuottimien kulutus (tonnia vuodessa) tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määristä, varastoinnista, kuljetus- ja käsittelytavoista sekä toimituspaikoista vuoden aikana sattuneet häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet, niiden syyt ja kestoajat sekä niiden aikana syntyneet päästöt ja jätteet vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa selvitys vuoden aikana toteutetuista toimenpiteistä jätteiden määrän vähentämiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi

18 vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa tiedot vuoden aikana toteutetuista energiansäästötoimista ja energiatehokkuuden kehityksestä toteutetut ympäristönsuojeluinvestoinnit Vuosiraportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten analyysitulokset, käyttöpäiväkirjat, häiriötulostukset ja muut mittaustulokset, kalibrointiraportit ja huoltotodistukset on säilytettävä vähintään viimeiseltä kolmelta vuodelta viranomaisia varten. (YSL 46, YSA 19, JäteL 51 ja 52, JäteA 22 ) RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnan mahdollinen lopettaminen 20 Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista, esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista laitoksen toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 43, 90, YSA 19, JäteL 6 ) Perustelut lupamääräysten tarkistamiselle Ympäristöluvan tarkistamishakemuksen mukaan valimon toiminta ei ole ympäristöluvan myöntämisen jälkeen muuttunut olennaisesti siten, että ympäristökuormitus olisi lisääntynyt tai muuttunut entistä haitallisemmaksi. Tarkistettujen lupamääräysten perustelut Päästöt ilmaan (määräys 1): Ympäristöluvan (30.11.2001) savukaasujen hiukkaspitoisuusrajaa koskeva määräys 1 säilyy muutoin ennallaan, mutta määräaika (1.1.2004 alkaen) poistetaan. Valimoiden hiukkaspäästöistä noin 2/3 syntyy sulatuksesta. Sulatuksessa syntyvien savukaasujen merkitys ilmansuojelun kannalta on merkittävä, koska niiden sisältämät hiukkaset ovat pienikokoisia. Valimojen BREFasiakirjassa, joka määrittelee EU:n parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT), rautametallien sulatuksen yleiseksi hiukkapäästörajaksi on määritelty 5-20 mg/nm 3. Peiron Oy:n Kangasalan valimon kokoinen valimo ei suoraan kuulu BREF:n soveltamisalaan, koska sen tuotantokapasiteetti on alle 20 t/d. Ympäristöluvan (30.11.2001) lupamääräykset 2 ja 3 kumotaan. Lupamääräyksessä 2 tehtäväksi määrätty teknistaloudellinen selvitys hajun vähentämismahdollisuuksista on jo tehty. Aluehallintovirasto ei näe tarpeelliseksi määrätä teetettäväksi uutta hajunpoistoselvitystä. Kangasalan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa tarkistamishakemuksesta antamassaan lausunnossa, että kunnan ympäristönsuojelun vastaanottamat ilmoitukset hajuhaitoista ovat viime vuosina huomattavasti vähentyneet. Lupamääräys 3 on tarpeeton, koska kaasunpesuri ei ole enää käytössä. Melupäästöt (määräykset 2 ja 3): Melupäästörajaa koskeva määräys 2 on uusi. Melua on rajoitettu valtioneuvoston päätöksen (1993/1992) melutason ohjearvojen mukaisesti. Ympäristöluvan (30.11.2001) lupamääräystä 4 muutetaan. Tarkistamispäätöksessä sitä vastaa lupamääräys 3. Tarkistamishakemuksen liitteenä ollut meluselvitys vuodelta 2002 on tarpeen päivittää. Päivittämistä on vaatinut myös Pirkanmaan ELY-keskus tarkistamishakemuksesta antamassaan lausunnossa. Aluehallintovirasto on määrännyt selvityksen teetettäväksi vasta

19 vuoden 2018 loppuun mennessä, jotta ympäristöluvan seuraavaan tarkistamishakemukseen saadaan liitettyä mahdollisimman ajantasaista tietoa valimon melutilanteesta. Toisaalta Kangasalan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa todetaan, että sen tiedossa ei ole yhtään valitusta valimon aiheuttamasta melusta, joten tämänkään perusteella meluselvityksen tekemistä ei ole tarpeen kiirehtiä. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen (määräykset 4, 5, 6 ja 7) Ympäristöluvan (30.11.2001) lupamääräys 6 on ajantasaistettu ja tarkistamispäätöksessä sitä vastaa lupamääräys 4. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä kaatopaikalle menevien jätteiden laadusta, haitta-ainepitoisuuksista ja haitta-aineiden liukoisuudesta ja luokittelusta yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta annetun ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti. Valtioneuvoston asetuksessa kaatopaikoista määritellään menettelyt ja perusteet jätteen kaatopaikkakelpoisuudelle. Valimolla syntyvien kaatopaikalle toimitettavien jätteiden laadun on vastattava asetuksessa esitettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Ympäristöluvan (30.11.2001) lupamääräys 7 säilyy ennallaan ja sitä vastaa tarkistamispäätöksen lupamääräys 5. Valimohiekkajätteen hallitun hyötykäytön varmistamiseksi hiekkaa on hyödynnettävä käyttökohteessa vähintään 1000 tonnia. Teknillisen korkeakoulun vuonna 1999 tekemässä valimoiden ylijäämähiekkojen hyötykäyttöä ja sijoituskelpoisuutta koskevassa selvityksessä suositellaan kerrallaan hyödynnettävän hiekan määräksi vähintään 1000 tonnia. Ympäristöluvan (30.11.2001) lupamääräys 9 säilyy ennallaan. Sitä vastaava määräys tarkistamispäätöksessä on lupamääräys 7. Ongelmajätteet saa toimittaa vain laitokselle, jolla on lupa käsitellä ongelmajätteitä. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjan avulla voidaan valvoa ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Lupamääräys 6 on uusi. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätetiedostoon hyväksytylle kuljettajalle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan nojalla. Näin varmistetaan, että jäte päätyy asianmukaiseen käsittelyyn. Varastointi (määräykset 8, 9, 10, 11, 12 ja 13) Ympäristöluvan (30.11.2001) lupamääräys 5 säilyy sisällöltään ennallaan. Tarkistamispäätöksessä sitä vastaavat lupamääräykset 8 ja 9. Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) määrittelee kaatopaikaksi paikan, jossa varastoidaan jätettä yli vuoden ennen käsittelyyn toimittamista tai yli kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä. Ympäristöluvan (30.11.2001) lupamääräys 10 säilyy sisällöltään ennallaan muutoin, mutta määräyksen toisessa momentissa annettua määräaikaa on muutettu. Tätä määräystä vastaavat tarkistamispäätöksen lupamääräykset 9, 12 ja 13. Lupamääräys 10 on uusi. Lupamääräys on tarpeen jätteiden asianmukaisenvarastoinnin varmistamiseksi. Ympäristöluvan (30.11.2001) lupamääräys 8 säilyy ennallaan ja sitä vastaava määräys tarkistamispäätöksessä on lupamääräys 11. Jätteiden varastointimäärien rajoittamisella varmistetaan, että valimon pihaalueella varastoitavat jätteet toimitetaan hyötykäyttöön tai jatkokäsittelyyn, eikä niitä keräänny piha-alueelle epäsiisteyttä aiheuttaen. Jätteiden, kemikaali-

20 en, polttoaineiden ja raaka-aineiden varastoinnin järjestämisestä on annettu määräyksiä, jotta terveydelle ja ympäristölle vaarallisten aineiden pääsy maahan, pohjaveteen, vesistöön tai viemäriin voidaan estää. Ympäristövahingot voidaan ehkäistä ennakolta varastoimalla ja käsittelemällä vaarallisia kemikaaleja ja polttonesteitä huolellisesti. Tarkastuskäynnillä 25.2.2010 havaittiin joitain puutteita valimon kemikaalien, polttonesteiden ja jätteiden varastoinnissa. Tarkastuksella todettiin, että hartsisäiliö oli varustettu valuma-altaalla ympäristöluvan (30.11.2001) määräyksen 10 mukaisesti, mutta säiliö oli tarkastushetkellä pois käytöstä. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (määräykset 14 ja 15) Haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisy edellyttää varautumista mahdollisiin häiriö- ja onnettomuustilanteisiin. Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava, jotta päästään välittömästi tarvittaviin torjuntatoimiin ja ympäristölle aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Ympäristölupapäätöksen (30.11.2001) lupamääräykset 11 ja 12 säilyvät sisällöltään ennallaan ja niitä vastaavat määräykset tarkistamispäätöksessä ovat lupamääräykset 14 ja 15. Tarkkailu- ja raportointimääräykset (määräykset 16, 17, 18 ja 19) Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa vaikutuksista ympäristöön, mikä edellyttää ympäristön kannalta merkityksellisten päästöjen suunnitelmallista tarkkailua. Ympäristövaikutusten seuraaminen ja lupamääräysten valvonta edellyttävät kirjanpitoa laitoksen toiminnasta, päästöistä ja jätteistä. Ympäristöluvan (30.11.2001) lupamääräystä 13 on päivitetty. Sitä vastaavatarkistamispäätöksen lupamääräys on 18. Tarkkailumääräykseen 19 on lisätty myös kupoliuunin savukaasujen raskasmetallipitoisuuksien mittaus, koska Peiron Oy Kangasalan valimon raskasmetallipäästöistä ei ole tutkittua tietoa. Raskasmetallipitoisuuksien säännöllisestä mittauksesta voidaan määrätä seuraavan tarkistamishakemuksen käsittelyn yhteydessä. Tarkistamispäätöksen lupamääräys 17 on uusi. Hakija esitti hakemuksessa tarkkailusuunnitelman, jonka mukaisesti valimon käyttöä on määrätty tarkkailemaan. Ympäristöluvan (30.11.2001) lupamääräys 14 poistetaan, koska valimon päästötarkkailusta päätetään tässä päätöksessä, joten erillisen tarkkailusuunnitelman toimittaminen on tarpeetonta. Ympäristöluvan lupamääräys 15 säilyy ennallaan ja sitä vastaava määräys on tarkistamispäätöksen lupamääräys 16. Ympäristöluvan (30.11.2001) raportointimääräys 16 on päivitetty ja sitä vastaava määräys on tarkistamispäätöksen lupamääräys 19. Metallipintojen maalaus on VOC-asetuksen (435/2001) liitteen 1 taulukossa 5 a tarkoitettua toimintaa. Asetusta sovelletaan, jos maalauksen haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kulutus on yli 5 tonnia vuodessa. Valimon maalaamon haihtuvien orgaanisten yhteisteiden kulutus on määrätty raportoimaan erikseen, jotta voidaan varmistua, että tähän toimintaan ei ole sovellettava VOC-asetusta. koska Toiminnan mahdollinen lopettaminen (Lupamääräys 20) Mikäli toiminta päättyy, toiminnanharjoittajaa koskevat myös toiminnan lopettamisen jälkeiset ympäristönsuojeluvelvoitteet, joihin on varauduttava etukäteissuunnittelulla. Lupamääräys 21 vastaa ympäristöluvan (30.11.2001) lupamääräystä 17.