Ohje kieli- ja viestintäopinnoista: LIITTEET 1. Sovellusohje Metropolian kieli- ja viestintäopintoja koskevista toimintatavoista 2. Kieliä ja viestintää koskeva lainsäädäntö 3. Tutkintojen ja osaamisen eurooppalaiset ja kansalliset viitekehykset 4. Eurooppalainen kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen viitekehys 5. Ammattikorkeakoulujen eritellyt taitotasokuvaukset 6. Kypsyysnäytteen kielen arviointi
1. Sovellusohje Metropolian kieli- ja viestintäopintoja koskevista kriteereistä ja toimintatavoista Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavan kielitaidon osoittaminen Koulusivistyskieli Kielitaitovaatimus Kielitaidon osoittaminen suomi erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito hyväksytty suomenkielinen kypsyysnäyte hyvä tai tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsin kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito ruotsi erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito hyväksytty ruotsinkielinen kypsyysnäyte hyvä tai tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen suomen kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito Koulusivistys on hankittu ulkomailla tai koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi (suomenkieliset koulutusohjelmat) hyvä tai tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen suomen kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito hyväksytty suomenkielinen kypsyysnäyte: hyvä taito Koulusivistys on hankittu ulkomailla tai koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi (englanninkieliset koulutusohjelmat) Opiskelijalla ei ole lain 424/2003, 6 mukaisia suomen ja ruotsin kielen kielitaitovaatimusta. Tutkinnon kielitaitovaatimukset määrittelee koulutusohjelma. viittomakieli ja suomi erinomainen suomen kielen kirjallinen taito hyväksytty suomenkielinen kypsyysnäyte hyvä tai tyydyttävä ruotsin kielen kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsin kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito viittomakieli ja ruotsi erinomainen ruotsin kielen kirjallinen taito hyväksytty ruotsinkielinen kypsyysnäyte hyvä tai tyydyttävä suomen kielen kirjallinen taito lain 424/2003, 6 mukaisen suomen kielen opintojakson suoritus: arvosana 4 tai 5: hyvä taito arvosanat 1, 2 tai 3: tyydyttävä taito viittomakieli ja muu kuin suomi tai ruotsi Opiskelijalla ei ole lain 424/2003, 6 mukaisia suomen ja ruotsin kielen kielitaitovaatimusta. Tutkinnon kielitaitovaatimukset määrittelee koulutusohjelma.
Suomenkielisten koulutusohjelmien kielitaitovaatimukset ja niiden dokumentointi (2/9) A. Opiskelijan koulusivistyskieli on suomi (suomenkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Opiskelijan koulusivistyskieli on suomi, jos hän on suorittanut peruskoulun ja/tai lukion suomen kielellä ja opiskellut suomea äidinkielenä suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti. Myös opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi ilmoittaa koulusivistyskielekseen suomen, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi äidinkielenä -kokeesta hyväksytty arvosana suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Mahdolliset muutokset kielitaitovaatimuksiin Tutkintoon kuuluviin vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimuksiin voi hakea muutosta, jos opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvien kieliopintojen edellyttämää taitotasoa opintojensa aikana. Opiskelija toimittaa Anomuksen kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi koulutusohjelmaan. Kieltenopettajat antavat muutoshakemukseen lausunnon, jonka koulutusohjelma vahvistaa. Opiskelijan merkitään Tutkintoon kuuluvien B2-tason vieraan kielen opintojen sijaan opiskelija suorittaa kyseisen kielen perustason (A1- A2) opintoja. Ruotsin kielen B1-tason opintojen sijaan opiskelija suorittaa perustason (A1-A2) ruotsin kielen opintoja. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Suomenkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi suomen kielen ja viestinnän opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen suomen kielellä ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdolliset muutokset Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaisesta ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kielitaitovaatimuksesta. Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.
(3/9) B. Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi (suomenkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, jos hän on suorittanut suomalaisen peruskoulun ja/tai lukion ruotsin kielellä ja opiskellut ruotsia äidinkielenä suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti. Myös opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi ilmoittaa koulusivistyskielekseen ruotsin, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä -kokeesta hyväksytty arvosana tai ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Jos hakuvaiheessa annettua ilmoitusta on syytä muuttaa, opiskelija toimittaa Ilmoituksen koulusivistyskielestä koulutusohjelmaan. Muutokset kielitaitovaatimuksiin ruotsi Opiskelijan kielitaitovaatimusta muutetaan niin, että opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan 1. merkitään vapautus lain 424/2003, 6 mukaisesta ruotsi toisena kielenä -opintojaksosta ja 2. lisätään vastaava suomi toisena kielenä -opintojakso. Tämän opintojakson opiskelija voi suorittaa näyttökokeella tai suorittamalla Metropolian järjestämän opintojakson. Jos tutkintoon sisältyy ruotsin kielen syventäviä opintoja, opiskelija voi halutessaan suorittaa ne näyttökokeella. Mahdollinen muutos kielitaitovaatimukseen vieras kieli Tutkintoon kuuluvaan vieraan kielen kielitaitovaatimukseen voi hakea muutosta, jos opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvien kieliopintojen edellyttämää taitotasoa opintojensa aikana. Opiskelija toimittaa Anomuksen kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi koulutusohjelmaan. Kieltenopettajat antavat muutoshakemukseen lausunnon, jonka koulutusohjelma vahvistaa. Tutkintoon kuuluvien B2-tason vieraan kielen opintojen sijaan opiskelija suorittaa kyseisen kielen perustason (A1- A2) opintoja. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Ruotsinkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi ruotsin kielen opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen ruotsin kielellä ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen ruotsin kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdolliset muutokset Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.
(4/9) C. Opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi (suomenkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Jos opiskelija suorittanut peruskoulun ja lukion Suomessa muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänellä ei ole lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimusta. Tällöin opiskelijarekisteriin (Winha) merkitään joko 1. Suomessa suoritetun peruskoulun tai lukion opetuskieli tai 2. koulusivistys hankittu ulkomailla. Opiskelija voi kuitenkin ilmoittaa koulusivistyskielekseen suomen tai ruotsin, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi äidinkielenä -ylioppilaskokeesta hyväksytty arvosana tai suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Tällöin kielitaitovaatimus on sama kuin kohdassa A (suomi) tai B (ruotsi) ja hänellä on mahdollisuus osoittaa tutkinnossaan erinomaista suomen/ruotsin kielen taitoa (hyväksytty suomen-/ruotsinkielinen kypsyysnäyte). Muutos kielitaitovaatimukseen ruotsi Opiskelijan kielitaitovaatimusta muutetaan niin, että opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan 1. merkitään vapautus lain 424/2003, 6 mukaisesta ruotsi toisena kielenä -opintojaksosta ja 2. lisätään vastaava suomi toisena kielenä -opintojakso. Tämän opintojakson opiskelija voi suorittaa näyttökokeella tai suorittamalla Metropolian järjestämän opintojakson. Jos tutkintoon sisältyy ruotsin kielen syventäviä opintoja, opiskelija suorittaa niiden sijaan muita kieliopintoja. Tutkintoon kuuluvaan vieraan kielen kielitaitovaatimukseen voi hakea muutosta, jos opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvissa kieliopinnoissa vaadittavaa taitotasoa opintojensa aikana. Opiskelija toimittaa Anomuksen kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi koulutusohjelmaan. Kieltenopettajat antavat muutoshakemuksiin lausunnon, jonka koulutusohjelma vahvistaa. Tutkintoon kuuluvat B2-tason vieraan kielen opinnot korvataan kyseisen kielen perustason kieliopinnoilla. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Suomenkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi suomen kielen ja viestinnän opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito Mahdollinen muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen <koulusivkieli/ulkomailla> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdolliset muutokset Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.
(5/9) D. Viittomakieliset opiskelijat (suomenkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Jos opiskelija on opiskellut peruskoulussa tai lukiossa äidinkielenään viittomakieltä, hänen koulusivistyskielensä on viittomakieli. Viittomakielisen opiskelijan voidaan katsoa saaneen koulusivistyksensä myös suomeksi tai ruotsiksi 1. jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen (suomi tai ruotsi) hyväksytysti 2. jos hän saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur suomi toisena kielenä- tai ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeessa. Jos hakuvaiheessa annettua ilmoitusta on syytä muuttaa, opiskelija toimittaa Ilmoituksen koulusivistyskielestä koulutusohjelmaan. Opiskelijalla on ainoastaan kirjallisen viestinnän kielitaitovaatimus. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Koulusivistyskielet viittomakieli ja suomi: suomenkielinen kypsyysnäyte Lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsi toisena kielenä -opintojakson suoritus hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen suomen kielen kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä ruotsin kielen kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä ruotsin kielen kirjallinen taito Koulusivistyskielet viittomakieli ja ruotsi: ruotsinkielinen kypsyysnäyte hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen ruotsin kielen kirjallinen taito Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen kirjallinen taito Koulusivistyskielet viittomakieli ja muu kuin suomi tai ruotsi: suomenkielinen kypsyysnäyte. hyväksytty kypsyysnäyte hyvä suomen kielen kirjallinen taito Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen kirjallinen taito Muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke (koulusivistyskielet viittomakieli ja suomi tai ruotsi) Opiskelija on saanut koulusivistyksen viittomakielellä ja <suomen/ruotsin> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen <suomen/ruotsin> kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista <ruotsin/suomen > kielen kirjallista taitoa, joka vastaa lain (424/2003, 6 ) mukaista julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut koulutusohjelman pakollisessa englannin kielessä sellaisen kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Tutkintotodistuksen kielilauseke (koulusivistyskielet viittomakieli ja muu kuin suomi tai ruotsi) Opiskelija on saanut koulusivistyksen <koulusivkieli> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista suomen kielen kirjallista taitoa, joka vastaa lain (424/2003, 6 ) mukaista julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.
Englanninkielisten koulutusohjelmien kielitaitovaatimukset ja niiden dokumentointi (6/9) A. Opiskelijan koulusivistyskieli on suomi (englanninkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Opiskelijan koulusivistyskieli on suomi, jos hän on suorittanut peruskoulun ja/tai lukion suomen kielellä ja opiskellut suomea äidinkielenä jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti. Myös opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi ilmoittaa koulusivistyskielekseen suomen, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi äidinkielenä -kokeesta hyväksytty arvosana suomi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Tutkintoon kuuluvaan toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimukseen voi hakea muutosta, jos opiskelija ei ole aikaisemmin opiskellut kyseistä kieltä tai hänen on lähtötasonsa perusteella mahdotonta saavuttaa tutkintoon kuuluvien kieliopintojen edellyttämää taitotasoa opintojensa aikana. Opiskelija toimittaa Anomuksen kielitaitovaatimuksen muuttamiseksi koulutusohjelmaan. Kieltenopettajat antavat muutoshakemuksiin lausunnon, jonka koulutusohjelma vahvistaa. Tutkintoon kuuluvien ruotsin kielen B1-tason opintojen sijaan opiskelija suorittaa perustason (A1-A2) ruotsin kielen opintoja. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Suomenkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi suomen kielen ja viestinnän opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito Mahdollinen muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen suomen kielellä ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen suomen kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdollinen muutos Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaisesta ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kielitaitovaatimuksesta.
(7/9) B. Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi (englanninkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Opiskelijan koulusivistyskieli on ruotsi, jos hän on suorittanut suomalaisen peruskoulun ja/tai lukion ruotsin kielellä ja opiskellut ruotsia äidinkielenä suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä -kokeen hyväksytysti. Myös opiskelija, joka on saanut koulusivistyksensä jollain muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voi ilmoittaa koulusivistyskielekseen ruotsin, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon ruotsi äidinkielenä -kokeesta hyväksytty arvosana ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur Opiskelijan kielitaitovaatimuksia muutetaan niin, että henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta (HOPS) poistetaan lain 424/2003, 6 mukainen ruotsin kielen opintojakso ja sen tilalle lisätään suomi toisena kielenä -opintojakso. Tämän opintojakson opiskelija voi suorittaa näyttökokeella tai suorittamalla Metropolian järjestämän opintojakson. Jos tutkintoon sisältyy ruotsin kielen syventäviä opintoja, opiskelija voi halutessaan suorittaa ne näyttökokeella. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Ruotsinkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvioi ruotsin kielen opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosana 4 tai 5 hyvä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito arvosanat 1, 2 tai 3 tyydyttävä suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito Muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen ruotsin kielellä ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen ruotsin kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista suomen kielen suullista ja kirjallista taitoa, joka vastaa julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Mahdollinen muutos Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.
(8/9) C. Opiskelijan koulusivistyskieli on muu kuin suomi tai ruotsi (englanninkieliset koulutusohjelmat) Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Jos opiskelija suorittanut peruskoulun ja lukion Suomessa muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi tai hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, hänellä ei ole lain 424/2003, 6 mukaista toisen kotimaisen kielen kielitaitovaatimusta. Tällöin opiskelijarekisteriin (Winha) merkitään joko 1. Suomessa suoritetun peruskoulun tai lukion opetuskieli tai 2. koulusivistys hankittu ulkomailla. Opiskelija voi kuitenkin ilmoittaa koulusivistyskielekseen suomen tai ruotsin, jos hänellä on suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi äidinkielenä -ylioppilaskokeesta hyväksytty arvosana tai suomalaisen ylioppilastutkinnon suomi/ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeesta vähintään arvosana magna cum laude approbatur. Tällöin kielitaitovaatimus on sama kuin kohdassa A (suomi) tai B (ruotsi) ja hänellä on mahdollisuus osoittaa tutkinnossaan erinomaista suomen/ruotsin kielen taitoa (hyväksytty suomen-/ruotsinkielinen kypsyysnäyte). Opiskelija suorittaa koulutusohjelman määrittelemän määrän englannin kielen ja suomi toisena kielenä -opintoja. Opiskelijalla ei ole lain 424/2003, 6 mukaista suomen tai ruotsin kielen kielitaitovaatimusta. Kypsyysnäyte Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen englannin kielellä. Kypsyysnäytteen kielen arvioi englannin kielen opettaja. Koulusivistyskieli Kielitaitovaatimukset Tutkintotodistuksen kielilauseke Opiskelija on saanut koulusivistyksen <koulusivkieli/ulkomailla> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen englannin kielellä. Opiskelija on koulusivistyskielensä perusteella vapautettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaisesta suomen ja ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kielitaitovaatimuksesta. Opiskelija on saavuttanut englannin kielessä sellaisen suullisen ja kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ).
(9/9) D. Viittomakieliset opiskelijat (englanninkieliset koulutusohjelmat) Koulusivistyskieli Opiskelijan hakuvaiheessa ilmoittama koulusivistyskieli siirretään opiskelijahallintorekisteriin (Winha). Jos opiskelija on opiskellut peruskoulussa tai lukiossa äidinkielenään viittomakieltä, hänen koulusivistyskielensä on viittomakieli. Viittomakielisen opiskelijan voidaan katsoa saaneen koulusivistyksensä myös suomeksi tai ruotsiksi 1. jos hän on suorittanut suomalaisen ylioppilastutkinnon äidinkielen kokeen (suomi tai ruotsi) hyväksytysti 2. jos hän saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur suomi toisena kielenä- tai ruotsi toisena kielenä -ylioppilaskokeessa. Jos hakuvaiheessa annettua ilmoitusta on syytä muuttaa, opiskelija toimittaa Ilmoituksen koulusivistyskielestä koulutusohjelmaan. Opiskelijalla ei ole suullisen viestinnän kielitaitovaatimusta. Lain 424/2003, 6 mukainen suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä viittomakielellä ja suomen kielellä: Suomenkielinen kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteen kielen arvio suomen kielen ja viestinnän opettaja. Lain 424/2003, 6 mukaisen ruotsi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen suomen kielen kirjallinen taito hyvä tai tyydyttävä ruotsin kielen kirjallinen taito Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä viittomakielellä ja ruotsin kielellä: Ruotsinkielinen kypsyysnäyte. hyväksytty kypsyysnäyte erinomainen ruotsin kielen kirjallinen taito Lain 424/2003, 6 mukaisen suomi toisena kielenä -opintojakson suoritus. hyvä tai tyydyttävä suomen kielen kirjallinen taito Opiskelijat, jotka ovat saaneet koulusivistyksensä viittomakielellä ja muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä: Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen englanniksi. Opiskelijalla ei ole lain 424/2003, 6 mukaista suomen tai ruotsin kielitaitovaatimusta. Muutos kielitaitovaatimukseen Tutkintotodistuksen kielilauseke (koulusivistys viittomakielellä ja suomen tai ruotsin kielellä) Tutkintotodistuksen kielilauseke (koulusivistys viittomakielellä ja muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä) Opiskelija on saanut koulusivistyksen viittomakielellä ja <suomen/ruotsin> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen <suomen/ruotsin> kielellä. Opiskelija on osoittanut sellaista <ruotsin/suomen > kielen kirjallista taitoa, joka vastaa lain (424/2003, 6 ) mukaista julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavaa toisen kotimaisen kielen taitoa kaksikielisessä viranomaisessa arvosanalla < hyvä/tyydyttävä > (arviointiasteikko: hyvä/tyydyttävä). Opiskelija on saavuttanut koulutusohjelman pakollisessa englannin kielessä sellaisen kirjallisen taidon, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen (Asetus 352/2003, 8 ). Opiskelija on saanut koulusivistyksen <koulusivkieli> ja hän on suorittanut opinnäytetyöhön sisältyvän kypsyysnäytteen englannin kielellä. Opiskelija on koulusivistyskielensä perusteella vapautettu julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 424/2003, 6 mukaisesta suomen ja ruotsin kielen suullisen ja kirjallisen taidon kielitaitovaatimuksesta. Opiskelija on erityisistä syistä vapautettu asetuksen 352/2003, 8 mukaisesta vierasta kieltä koskevasta kielitaitovaatimuksesta.
2. Kieliä ja viestintää koskeva lainsäädäntö Ammattikorkeakoululainsäädäntö kirjaa kieleen, viestintään ja kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita seuraavasti. Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352: 7 Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten; 2) edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen; 3) valmiudet jatkuvaan koulutukseen; 4) riittävä viestintä- ja kielitaito; sekä 5) asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle 8 :ssä tarkoitettu kielitaito. Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen. 8 Kielitaito Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa: 1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä (16.6.2004/497) 2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu. Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan. Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.
Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa 12.6.2003/481 Opiskelijan koulusivistyskieli määräytyy seuraavasti: 20 Koulusivistys Henkilön katsotaan saaneen koulusivistyksensä sillä kielellä, jolla hän on perusopetuslain (628/1998) tai lukiolain (629/1998) mukaisista tai vastaavista opinnoista saamassaan päättötodistuksessa saanut hyväksytyn arvosanan äidinkielenä opiskellusta suomen tai ruotsin kielestä. Sen, joka on suorittanut ylioppilastutkinnon eri kielellä kuin 1 momentissa tarkoitetulla koulusivistyskielellään, katsotaan kuitenkin saaneen koulusivistyksensä myös sillä kielellä, jolla hän on ylioppilastutkinnossa suorittanut hyväksytyn kokeen äidinkielessä tai saanut vähintään arvosanan magna cum laude approbatur suomi toisena kielenä tai ruotsi toisena kielenä -kokeessa. (2/2)
3. Tutkintojen ja osaamisen eurooppalaiset ja kansalliset viitekehykset Ammattikorkeakoulututkinnot (AMK) Eurooppalaisten tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF) Kansallinen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (NQF) Vaativuustaso Tiedot Taidot Kompetenssit Osaaminen Taso 6 AMK-tutkinnot (Bachelor) Edistyneet työ- tai opintoalan tiedot, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen. Edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa ja kykyä innovaatioihin ja joita vaaditaan erikoistuneella työ- tai opintoalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseen. Monimutkaisten teknisten tai ammatillisten toimien tai hankkeiden johtaminen, vastuun ottaminen päätöksenteosta ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. Vastuun ottaminen yksittäisten henkilöiden ja ryhmien ammatillisen kehityksen hallinnasta. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) Eurooppalaisten tutkintojen ja osaamisen viitekehys (EQF) Kansallinen tutkintojen ja osaamisen viitekehys (NQF) Vaativuustaso Tiedot Taidot Kompetenssit Osaaminen Taso 7 YAMK-tutkinnot (Master) Pitkälle erikoistuneet, osittain työ- tai opintoalan huippuosaamista vastaavat tiedot, joita käytetään itsenäisen ajattelun ja/tai tutkimuksen perustana. Alan ja eri alojen rajapintojen tietoihin liittyvien kysymysten kriittinen ymmärtäminen. Erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita vaaditaan tutkimusja/tai innovaatiotoiminnassa uusien tietojen ja menettelyjen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen. Monimutkaisten, ennakoimattomien ja uusia strategisia lähestymistapoja vaativien työ- tai opintoympäristöjen johtaminen ja muuttaminen. Vastuun ottaminen ammattialan tietojen ja käytäntöjen kartuttamisesta ja/tai ryhmien strategisen toiminnan arvioinnista. Osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.
4. Eurooppalainen kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen viitekehys (CEFR) Taitotasot ja arvio tasolta toiselle siirtymiseen tarvittavasta opiskeluajasta C2 MESTARIN TASO Virheetön, täsmällinen ja sopiva kielenkäyttö vaativissa tilanteissa 180 460 h taitava kielenkäyttäjä C1 TAITAJAN TASO Monipuolinen ja tehokas kielellinen ilmaisu 180 460 h B2 OSAAJAN TASO Sujuvaa ja spontaania viestintää 180 360 h itsenäinen kielenkäyttäjä B1 KYNNYSTASO Selviytyminen kielialueilla 180 360 h A2 SELVIYTYJÄN TASO Sosiaalinen kanssakäyminen ja lyhyt kerronta 180 360 h perustason kielenkäyttäjä A1 ALKEISTASO Perustarpeet ja hyvin tutut aiheet yksinkertaisin ilmaisuin 180 360 h Yhteensä 1100 2400 h
5. Ammattikorkeakoulujen eritellyt taitotasokuvaukset Suomen kieli ja viestintä Suomen kielen ja viestinnän opintojen kompetenssi- ja osaamistasokuvaukset 1 : Opiskelija pystyy toimimaan tarkoituksenmukaisesti ja taitavasti työelämän viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Hän osaa ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja alan vaatimukset sekä viestiä jäsentyneesti, ymmärrettävästi ja vakuuttavasti. Hän osaa ja haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana omaa ammattitaitoaan. Suomen kielen ja viestinnän opintojen osa-alueet ammattikorkeakouluissa ovat asiantuntijaviestintä: oman viestintäkompetenssin tavoitteellinen kehittäminen työelämän ryhmäviestintä: tarkoituksenmukainen ja yhteistyökykyinen toiminta työelämän yhteisöllisissä viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Kompetenssi Omien viestintätaitojen kehittäminen Opiskelija Työyhteisö- ja vuorovaikutusosaaminen Opiskelija Asiantuntijana viestiminen Opiskelija Tekstuaalinen osaaminen Opiskelija Eettinen ja kulttuurinen osaaminen Opiskelija Tavoitteet osaa arvioida omaa viestintäosaamistaan osaa hyödyntää saamaansa palautetta ymmärtää viestintätaitojen merkityksen ja viestinnän prosessit ymmärtää, millaista on tarkoituksenmukainen viestintä haluaa kehittää suomen kielen ja viestinnän taitojaan osana omaa ammattitaitoaan osaa antaa ja vastaanottaa palautetta työyhteisön viestintätilanteissa osaa toimia tavoitteellisesti alan vuorovaikutustilanteissa osaa kuunnella, havainnoida ja tulkita viestejä tuntee yhteisön sisäisen ja ulkoisen viestinnän merkityksen osaa hyödyntää viestintäkanavia tarkoituksenmukaisesti osaa viestiä asiantuntijana jäsentyneesti, ymmärrettävästi ja vakuuttavasti osaa ottaa huomioon vastaanottajan, tilanteen ja alansa vaatimukset osaa argumentoida osaa vaikuttaa kielellä osaa hyödyntää viestintävälineitä tarkoituksenmukaisesti osaa hankkia ja käyttää alansa tietoa kriittisesti osaa työstää kohdeyleisölle kirjallisen ja suullisen esityksen, jota osaa tarvittaessa havainnollistaa visuaalisesti tuntee verkkoviestinnän erikoisominaisuudet osaa tuottaa hyvää ja tilanteeseen sopivaa kieltä ja tyyliä tuntee työelämän keskeisiä tekstilajeja niihin liittyvine kielenkäyttösuosituksineen käyttää kieltä alansa käytänteiden ja kielenkäyttö-suositusten mukaisesti toimii ammatillisissa viestintätilanteissa vastuullisesti ja sovittujen toimintatapojen mukaisesti osaa ottaa muut viestintätilanteen osapuolet huomioon viestinnässään ja toimia joustavasti noudattaa viestinnän eettisiä periaatteita, kuten tekijänoikeuksia ja vaitiolovelvollisuutta tuntee suomalaisia viestintäkulttuureita ymmärtää kulttuurien vaikutuksen viestintään ja kykenee yhteistyöhön myös kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa 1 Ammattikorkeakoulun kaikille yhteisten suomen kielen ja viestinnän opintojen kompetenssi- ja osaamistasokuvaukset 31.10.2008. Suomen kielen ja viestinnän AMK-opettajien verkosto.
Suomi toisena kielenä (2/7) Suomi toisena kielenä -taitotasokuvaukset Metropolian suomenkielisten koulutusohjelmien suomi toisena -lähtötasovaatimus on joko B2.1 tai B2.2 koulutusohjelmasta riippuen. Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.1 Itsenäisen kielitaidon perustaso Ymmärtää asiallisesti ja kielellisesti kompleksisen puheen pääajatukset, kun se käsittelee konkreetteja tai abstrakteja aiheita. Pystyy seuraamaan yleisesti kiinnostavaa yksityiskohtaista kerrontaa (uutiset, haastattelut, elokuvat, luennot). Ymmärtää puheen pääkohdat, puhujan tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä. Pystyy seuraamaan laajaa puhetta ja monimutkaista argumentointia, jos puheen kulku on selvästi merkitty erilaisilla jäsentimillä (sidesanat, rytmitys). Pystyy tiivistämään tai ilmaisemaan kuulemastaan avainkohdat ja tärkeät yksityiskohdat. Ymmärtää suuren osan ympärillään käytävästä keskustelusta, mutta voi kokea vaikeaksi ymmärtää usean syntyperäisen välistä keskustelua, jos nämä eivät mitenkään helpota sanottavaansa. Osaa esittää selkeitä, täsmällisiä kuvauksia monista kokemuspiiriinsä liittyvistä asioista, kertoa tuntemuksista sekä tuoda esiin tapahtumien ja kokemusten henkilökohtaisen merkityksen. Pystyy osallistumaan aktiivisesti useimpiin käytännöllisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin sekä melko muodollisiin keskusteluihin. Pystyy säännölliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa vaikuttamatta tahattomasti huvittavalta tai ärsyttävältä. Kielellinen ilmaisu ei silti aina ole täysin tyylikästä. Pystyy tuottamaan puhejaksoja melko tasaiseen tahtiin, ja puheessa on vain harvoin pitempiä taukoja. Ääntäminen ja intonaatio ovat selkeitä ja luontevia. Osaa käyttää monipuolisesti kielen rakenteita ja laajahkoa sanastoa, mukaan lukien idiomaattinen ja käsitteellinen sanasto. Osoittaa kasvavaa taitoa reagoida sopivasti tilanteen asettamiin muotovaatimuksiin. Kieliopin hallinta on melko hyvää, eivätkä satunnaiset virheet yleensä haittaa ymmärrettävyyttä. Pystyy lukemaan itsenäisesti muutaman sivun pituisia tekstejä (lehtiartikkeleita, novelleja, viihde- ja tietokirjallisuutta, raportteja ja yksityiskohtaisia ohjeita) oman alan tai yleisistä aiheista. Tekstit voivat käsitellä abstrakteja, käsitteellisiä tai ammatillisia aiheita, ja niissä on tosiasioita, asenteita ja mielipiteitä. Pystyy tunnistamaan kirjoittajan ja tekstin tarkoituksen sekä paikantamaan useita eri yksityiskohtia pitkästä tekstistä. Pystyy nopeasti tunnistamaan tekstin sisällön ja uusien tietojen käyttöarvon päättääkseen, kannattaako tekstiin tutustua tarkemmin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien idiomit ja kulttuuriviittaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä ja yksityiskohtaisia tekstejä monista itseään kiinnostavista aihepiireistä ja tutuista abstrakteista aiheista, rutiiniluonteisia asiaviestejä sekä muodollisempia sosiaalisia viestejä (arvostelut, liikekirjeet, ohjeet, hakemukset, yhteenvedot). Osaa kirjoittaessaan ilmaista tietoja ja näkemyksiä tehokkaasti ja kommentoida muiden näkemyksiä. Osaa yhdistellä tai tiivistää eri lähteistä poimittuja tietoja omaan tekstiin. Osaa laajan sanaston ja vaativia lauserakenteita sekä kielelliset keinot selkeän, sidosteisen tekstin laatimiseksi. Sävyn ja tyylin joustavuus on rajallinen, ja pitkässä esityksessä voi ilmetä hyppäyksiä asiasta toiseen. Hallitsee melko hyvin oikeinkirjoituksen, kieliopin ja välimerkkien käytön, eivätkä virheet johda väärinkäsityksiin. Tuotoksessa saattaa näkyä äidinkielen vaikutus. Vaativat rakenteet sekä ilmaisun ja tyylin joustavuus tuottavat ongelmia.
(3/7) Taitotaso B2 Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen B2.2 Toimiva itsenäinen kielitaito Ymmärtää elävää tai tallennettua, selkeästi jäsentynyttä yleiskielistä puhetta kaikissa sosiaalisen elämän, koulutuksen ja työelämän tilanteissa (myös muodollinen keskustelu ja syntyperäisten välinen vilkas keskustelu). Pystyy yhdistämään vaativia tehtäviä varten kompleksista ja yksityiskohtaista tietoa kuulemistaan laajoista keskusteluista tai esityksistä. Osaa päätellä ääneen lausumattomia asenteita ja sosiokulttuurisia viitteitä sekä arvioida kriittisesti kuulemaansa. Ymmärtää vieraita puhujia ja kielimuotoja. Huomattava taustamelu, kielellinen huumori ja harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset saattavat yhä tuottaa vaikeuksia. Osaa pitää valmistellun esityksen monenlaisista yleisistäkin aiheista. Pystyy tehokkaaseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen syntyperäisten kanssa. Osaa keskustella ja neuvotella monista asioista, esittää ja kommentoida vaativia ajatuskulkuja ja kytkeä sanottavansa toisten puheenvuoroihin. Osaa ilmaista itseään varmasti, selkeästi ja kohteliaasti tilanteen vaatimalla tavalla. Esitys voi olla kaavamaista, ja puhuja turvautuu toisinaan kiertoilmauksiin. Osaa viestiä spontaanisti, usein hyvinkin sujuvasti ja vaivattomasti satunnaisista epäröinneistä huolimatta. Ääntäminen ja intonaatio ovat hyvin selkeitä ja luontevia. Hallitsee laajasti kielelliset keinot ilmaista konkreetteja ja käsitteellisiä, tuttuja ja tuntemattomia aiheita varmasti, selkeästi ja tilanteen vaatimaa muodollisuusastetta noudattaen. Kielelliset syyt rajoittavat ilmaisua erittäin harvoin. Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eri tarkoituksiin laadittuja kompleksisia tekstejä (päivälehtiä, novelleja, kaunokirjallisuutta). Jotkin näistä voivat olla vain osittain tuttuja tai tuntemattomia, mutta henkilön itsensä kannalta merkityksellisiä. Pystyy tunnistamaan kirjoittajan asennoitumisen ja tekstin tarkoituksen. Pystyy paikantamaan ja yhdistämään useita käsitteellisiä tietoja monimutkaisista teksteistä. Ymmärtää riittävästi tiivistääkseen pääkohdat tai ilmaistakseen ne toisin sanoin. Vaikeuksia tuottavat vain pitkien tekstien harvinaisemmat idiomit ja kulttuuriviittaukset. Osaa kirjoittaa selkeitä, yksityiskohtaisia, muodollisia ja epämuodollisia tekstejä monimutkaisista todellisista tai kuvitelluista tapahtumista ja kokemuksista enimmäkseen tutuille ja toisinaan tuntemattomille lukijoille. Osaa kirjoittaa esseen, muodollisen tai epämuodollisen selostuksen, muistiinpanoja jatkotehtäviä varten ja yhteenvetoja. Osaa kirjoittaa selkeän ja jäsentyneen tekstin, ilmaista kantansa, kehitellä argumentteja systemaattisesti, analysoida, pohtia ja tiivistää tietoa ja ajatuksia. Kielellinen ilmaisuvarasto ei rajoita havaittavasti kirjoittamista. Hallitsee hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsennyksen. Virheitä voi esiintyä harvinaisissa rakenteissa ja idiomaattisissa ilmauksissa sekä tyyliseikoissa. Kieliopin hallinta on hyvää. Usein puhuja korjaa virheensä itse, eivätkä virheet haittaa ymmärrettävyyttä.
(4/7) Toinen kotimainen kieli (ruotsi) Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaiset ruotsin kielen taidon arviointikriteerit on määritelty Opetusministeriön aloittamassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen KORU-hankkeessa. 2 Arvioinnin tulee perustua ennen kaikkea kokonaiskuvaukseen. Tarkemmat kriteerit vuorovaikutustaidot, sanasto, rakenteet ja ääntäminen ovat arvioinnin tukena. Ne auttavat opettajaa arvosanan määrittämisessä ja tarkemman palautetiedon antamisessa. Lisäksi niitä voidaan käyttää opiskelijan itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittämiseen. Ruotsin kielen suullinen tuottaminen ja suullinen vuorovaikutus Kokonaiskuvaus Vuorovaikutustaidot Sanasto Rakenteet Ääntäminen HYVÄ TAITO 5 B2.2- C1 4 B2.1 Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy viestimään tilanteeseen sopivalla tavalla ja ottamaan luontevasti huomioon keskustelukumppaninsa. Puhe on sujuvaa ja vaivatonta. Selviytyy hyvin monipuolisissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy pääosin viestimään tilanteeseen sopivalla tavalla ja ottamaan huomioon keskustelukumppaninsa. Puhe on melko sujuvaa eikä viestintä vaadi ponnisteluja kummaltakaan osapuolelta. Osallistuu aktiivisesti ja tilanteen mukaisesti vuorovaikutukseen. Reagoi asianmukaisesti ja sovittaa oman osuutensa kohteliaasti keskustelukumppanien sanomisiin. Osallistuu aktiivisesti vuorovaikutukseen ja edistää sen etenemistä. Ilmaisu pääosin tilanteeseen sopivaa. Hallitsee laajan oman alan ja yleiskielen sanaston sekä käyttää sitä monipuolisesti ja asianmukaisesti. Harvinaiset ilmaisut ja merkitysvivahteet aiheuttavat joskus ongelmia. Osaa tarvittaessa käyttää kiertoilmaisuja. Hallitsee laajahkon oman alan ja yleiskielen sanaston sekä käyttää sitä monipuolisesti. Sanavalinnoissa voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta. Osaa toisinaan käyttää kiertoilmaisuja. Käyttää rakenteita monipuolisesti ja hallitsee ne lähes virheettömästi. Käyttää rakenteita melko monipuolisesti ja hallitsee ne suhteellisen hyvin. Satunnaisia virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa. Ääntää erittäin selkeästi ja luontevasti. Käyttää luontevaa lauserytmiä. Ääntää hyvin selkeästi ja luontevasti sekä käyttää pääosin luontevaa lauserytmiä. Ääntämisessä voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta. TYYDYTTÄVÄ TAITO 3 Selviytyy kohtalaisesti B1.2 jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy välittämään haluamansa viestin, vaikka epäröinti hidastaa puhetta ja epätarkkuudet saattavat häiritä viestintää. Osallistuu aloitteellisesti vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa. Osaa osin sopeuttaa ilmaisua tilanteen mukaan. Hallitsee kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavalinnoissa joitakin epätarkkuuksia. Muiden kielten vaikutus havaittavissa. Käyttää perusrakenteita jokseenkin virheettömästi. Muiden kielten vaikutus havaittavissa. Ääntää ymmärrettävästi, mutta lauserytmi voi olla osin katkonainen. Ääntämisessä voi olla epätarkkuutta ja havaittavissa muiden kielten vaikutusta. 2 B1.1 1 B1.1 Selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy välittämään viestin, vaikka viestintä on hidasta, katkonaista ja osin epätarkkaa. Selviytyy tavallisimmissa ennakoitavissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Pystyy viestimään pääosin ymmärrettävästi, vaikka viestintä vaatii ponnisteluja kummaltakin osapuolelta. Osallistuu vuorovaikutukseen tutuissa tilanteissa ja on osin aloitteellinen. Osallistuu yksinkertaiseen vuorovaikutukseen, mutta tarvitsee usein tukea keskustelukumppanilta. Hallitsee tyydyttävästi oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavaraston niukkuus ja virheellisyys rajoittavat viestintää. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Hallitsee tavallisimman oman alan ja yleiskielen sanaston. Useita epätarkkuuksia ja muiden kielten häiritsevää vaikutusta sanavalinnoissa. Käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti mutta pääosin oikein. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Muiden kielten vaikutus häiritsevää. Ääntää ymmärrettävästi. mutta lauserytmi voi olla katkonainen ja hidas. Ääntämisessä voi olla epätarkkuutta. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Ääntää ymmärrettävästi, vaikka ääntäminen poikkeaa osin kohdekielestä. Lauserytmi usein hidas ja katkonainen. Muiden kielten vaikutus häiritsevää. Hylätty Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista suullisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tuotos liian niukkaa ja/tai puheen pääsisällön ymmärtäminen on muille osapuolille vaikeaa tai lähes mahdotonta. Ei pysty osallistumaan vuorovaikutukseen, koska ongelmia tuottaa omaa puhetta ja/tai ymmärtää muiden osapuolten puhetta. Hallitsee erittäin suppean oman alan ja yleiskielen sanaston, joka ei riitä tilanteesta suoriutumiseen. Käyttää toistuvasti sopimattomia sanoja ja sanontoja. Käyttää perusrakenteitakin puutteellisesti. Ongelmia erottaa sanaluokkia toisistaan, tärkeimmät sanaluokat taivutettu usein väärin. Ääntäminen erittäin vaikeasti ymmärrettävää. Muiden kielten vaikutus erittäin häiritsevää. 2 KORU = Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittäminen.
(5/7) Ruotsin kielen kirjallinen tuottaminen ja kirjallinen vuorovaikutus Kokonaiskuvaus Tekstin sisältö ja jäsentely Sanasto Rakenteet HYVÄ TAITO 5 B2.2-C1 Selviytyy hyvin monipuolisissa ja vaativissakin yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa sujuvasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla. Kirjoittaa sujuvaa, selkeää ja yksityiskohtaista tekstiä asianmukaisella tyylillä. Teksti on vivahteikasta ja vaivattomasti ymmärrettävää. Hallitsee laajan oman alan ja yleiskielen sanaston sekä käyttää sitä monipuolisesti ja asianmukaisesti. Harvinaiset ilmaisut ja merkitysvivahteet aiheuttavat joskus ongelmia. Osaa tarvittaessa käyttää kiertoilmaisuja. Käyttää rakenteita monipuolisesti ja hallitsee ne lähes virheettömästi. 4 B2.1 Selviytyy hyvin monipuolisissa yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa useimmiten kirjoittaa tilanteeseen sopivalla tavalla. TYYDYTTÄVÄ TAITO 3 Selviytyy kohtalaisesti jokapäiväisissä B1.2 työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa johdonmukaista tekstiä, jossa viesti välittyy. Virheet eivät johda väärinkäsityksiin vaikka ne voivat häiritä lukurytmiä. 2 B1.1 1 B1.1 Hylätty Selviytyy tyydyttävästi jokapäiväisissä yleisissä ja alakohtaisissa työelämän kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaista pääosin yhtenäistä tekstiä. Viesti välittyy, vaikka teksti sisältää virheitä ja sen ymmärtäminen voi olla osin hankalaa. Selviytyy tavallisimmissa ennakoitavissa työelämän yleisissä ja alakohtaisissa kielenkäyttötilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaista osin epäyhtenäistä tekstiä. Virheet voivat vaikeuttaa ymmärtämistä, mutta ne eivät estä viestin perillemenoa. Ei suoriudu työelämän yleisistä ja alakohtaisista kirjallisista viestintätilanteista asianmukaisella tavalla. Tekstissä toistuvasti ymmärtämistä haittaavia piirteitä. Kirjoittaa sisällöllisesti ja kielellisesti eheän tekstin. Tekee eron muodollisen ja epämuodollisen kielenkäytön välillä. Satunnaiset epäluontevat ilmaukset ja virheet eivät vaikuta ymmärrettävyyteen. Kirjoittaa sisällöllisesti eheän tekstin. Puutteet vaativien rakenteiden käytössä ja vieraampien aiheiden käsittelyssä voivat häiritä lukurytmiä. Kirjoittaa pääosin yhtenäistä, ymmärrettävää ja sisällöltään sopivaa tekstiä. Tekstin epäjohdonmukaisuudet ja virheet vaikeuttavat osin ymmärtämistä. Kirjoittaa yksinkertaisen omaan alaansa liittyvän tekstin pääosin ymmärrettävästi. Tekstin hajanaisuus, niukkuus ja virheellisyys vaikeuttavat ymmärtämistä. Kirjoittaa vain irrallisia lauseita ja ajatuksia, joista ei muodostu ymmärrettävää tekstiä. Hallitsee laajahkon oman alan ja yleiskielen sanaston sekä käyttää sitä monipuolisesti. Sanavalinnoissa voi esiintyä satunnaista epätarkkuutta. Hallitsee kohtalaisesti oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavalinnoissa joitakin epätarkkuuksia. Muiden kielten vaikutus havaittavissa. Hallitsee tyydyttävästi oman alan ja yleiskielen perussanastoa. Sanavaraston niukkuus ja virheellisyys rajoittavat viestintää. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Hallitsee tavallisimman oman alan ja yleiskielen sanaston. Useita epätarkkuuksia ja muiden kielten häiritsevää vaikutusta sanavalinnoissa. Hallitsee erittäin suppean oman alan ja yleiskielen sanaston, joka ei riitä tilanteesta suoriutumiseen. Käyttää toistuvasti sopimattomia sanoja ja sanontoja. Käyttää rakenteita melko monipuolisesti ja hallitsee ne suhteellisen hyvin. Satunnaisia virheitä esiintyy vaativissa rakenteissa. Käyttää perusrakenteita jokseenkin virheettömästi. Muiden kielten vaikutus havaittavissa. Käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti mutta pääosin oikein. Muiden kielten vaikutus selvästi havaittavissa. Käyttää tavallisimpia perusrakenteita yksipuolisesti ja osin virheellisesti. Muiden kielten vaikutus häiritsevää. Käyttää perusrakenteitakin puutteellisesti. Ongelmia erottaa sanaluokkia toisistaan. Taivuttaa usein sanoja väärin.
Englanti (6/7) Suullinen viestintä Jotta englannin kielen viestintätaitojen oppiminen olisi mahdollisimman tehokasta, opiskelijan lähtötaidon tulee olla vähintään tasoa B1. Englannin opintojaksojen arvioinnissa otetaan huomioon kieli- ja viestintätaidot sekä opiskelijan aktiivisuus niiden kehittämisessä. AMK- ja YAMK-tutkintojen englannin kielen opintojen määrä vaihtelee koulutusohjelmittain. Opintojaksojen tavoitteiden määrittelyssä ja arvioinnissa käytetään hyväksi CEFRtaitotasokuvauksia. Kokonaiskuvaus Vuorovaikutus Ymmärrettävyys ja rakenteet Sanasto Ääntäminen Opiskelija pystyy ammattialansa viestintätilanteissa C2 käyttämään kieltä hyvin laajaalaisesti ja hallitusti ilmaisemaan ajatuksiaan spontaanisti, erittäin sujuvasti ja täsmällisesti painottamaan asioita, nostamaan esiin eroja ja välttämään epäselvyyksiä esittämään selkeän ja sujuvan kuvauksen tai perustelun asiayhteyteen sopivalla tyylillä toimimaan tasaveroisena viestintäkumppanina taitavan kielenkäyttäjän kanssa viestimään vakuuttavasti ja selkeästi esim. monimutkaisissa neuvottelutilanteissa ottamaan puheenvuoronsa erittäin luontevasti jäsentämään ja sovittamaan ilmaisunsa hyvin joustavasti tilanteen mukaan käyttämään sujuvaa rakenteellisesti moitteetonta ja viestintätavoitteita hyvin tukevaa kieltä myös monimutkaisista aiheista vaativissakin tilanteissa käyttämään vivahteikasta ja täsmällistä sanastoa korvaamaan puutteet huomaamattomast i kuten C1 C1 ilmaisemaan itseään melko vaivattomasti käyttäen tilanteeseen sopivia kielellisiä muotoiluja tarvitsematta rajoittaa sanottavaansa esittämään selkeitä, yksityiskohtaisia kuvauksia ja esityksiä mutkikkaistakin aiheista kehittelemään keskustelua sujuvasti ilman tukea viestimään abstrakteistakin aiheista esim. neuvotteluissa spontaanisti ja sujuvasti kytkemään omat puheenvuoronsa taitavasti muiden puheenvuoroihin puhumaan selkeästi ja jäsennellysti mutta joutuu tinkimään sujuvuudesta aiheen ollessa vaativa käyttämään rakenteellisesti monipuolista lähes virheetöntä kieltä, eivätkä virheet haittaa ymmärtämistä käyttämään kohdekielelle tyypillisiä ilmaisuja ja sanastoa täsmällisesti ja tilanteeseen sopivasti pystyy tarvittaessa käyttämään kiertoilmaisuja ilman että puhe katkeaa ääntämään erittäin luontevasti ja vivahteikkaasti käyttämään luontevaa ja vaihtelevaa lauserytmiä ja lausepainoa ilmaisemaan merkitysvivahteita B2 toimimaan puhetilanteissa, jotka vaativat kykyä ilmaista näkökantoja ja kehitellä argumentteja, joutumatta juuri rajoittamaan sanottavaansa kuvaamaan omin sanoin erilaisia asioita yhtämittaisesti, yksityiskohtaisesti ja selkeästi vaikkakin ajoittain hieman epäröiden osallistumaan sujuvasti keskusteluun tilanteeseen sopivalla tavalla ymmärtämään keskustelun yksityiskohtia, välittämään monitahoista tietoa ja perustelemaan omaa kantaansa kommentoimaan toisen puhetta sekä esittämään täydentäviä näkökohtia ja johtopäätöksiä viestimään sujuvasti ja vaivattomasti ymmärrettävällä kielellä käyttämään rakenteita pääosin oikein, eivätkä virheet haittaa ymmärtämistä käyttämään laajaa sanavarastoaan täsmällisesti ja vaihtelevasti, mutta sanavalinnoissa voi esiintyä epätarkkuuksia käyttämään kiertoilmaisuja, jotka edesauttavat viestin perillemenoa ääntämään selvästi ja luonnollisesti kiinnittämään huomiota myös intonaatioon ottamaan puheenvuoroja, vaikkakaan ei aina tyylikkäästi