KAINUUN KANSAINVÄLINEN MATKAILUMARKKINOINTI

versio 7..25 (= versio 24..24) KAINUUN KANSAINVÄLINEN MATKAILUMARKKINOINTI sivu

SISÄLLYSLUETTELO versio 7..25 Yhteenveto ehdotuksesta Kainuun matkailun kansainvälisestä markkinoinnista... 4-6 Taustatietoa ehdotetulle kv. - ohjelmalle... 7. Kansainvälisten matkailumarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen... 7 2. Markkinoinnista myyntiin... 3. Valitaan ulkomailta kohdemarkkinat... 3.. Tuote- ja markkina-analyysi Euroopan ranskankielisistä markkinoista... 2 3.2. Tuote- ja markkina-analyysi Iso-Britanniasta markkina-alueena... 2 3.3. Tuote- ja markkina-analyysi Venäjästä markkina-alueena... 2 4. Myyntikanavien rakentaminen ja ylläpitäminen valituilla kohdemarkkinoilla... 2 4.. Matkanjärjestäjien valinta valituilla kohdemarkkinoilla... 3 4.2. Markkinointitoimenpiteet myyntikanavien rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi... 4 5. Tuotepankki ja varausjärjestelmä internetiin jälleenmyyjien käyttöön... 2 5.. Tuotepankki... 2 5.2. Sähköinen kauppapaikka... 22 6. Yhteistyön organisaatio... 23 7. Rahoitus... 24 LIITTEET Tuote- ja markkina-analyysit 7.. Hankerahoituksella... 24 7.2. Kuntarahoituksella... 24 7.3. Yritysrahoituksella... 28 Euroopan ranskankielistä markkinoista... 3 Iso-Britanniasta markkina-alueena...(ei vielä valmis) Venäjästä markkina-alueena... (ei vielä valmis) LIITTEINÄ KOHDEMARKKINOIDEN VALINNASSA KÄYTETTYÄ TILASTOTIETOA Tilastotietoja matkustuksesta valituilta päämarkkina-alueilta Suomeen ja Kainuuseen 23 sekä ennakkotietoja kansainvälisistä yöpymisistä tammi-elokuu 24 Taulukko. Iso-Britannia... 4 Taulukko 2. Ranska... 42 Taulukko 3. Venäjä... 43 Tilastotietoja matkustuksesta muista maista Suomeen ja Kainuuseen sekä ennakkotietoja kansainvälisistä yöpymisistä tammielokuu 24 Taulukko 4. Saksa... 44 Taulukko 5. Alankomaat... 45 Taulukko 6. Belgia... 46 sivu 2

versio 7..25 Taulukko 7. Espanja... 47 Taulukko 8. Italia... 48 Taulukko 9. Japani... 49 Taulukko 2. Kiina... 5 Taulukko 2. Norja... 5 Taulukko 22. Puola... 52 Taulukko 23. Ruotsi... 53 Taulukko 24. Sveitsi... 54 Taulukko 25. Tanska... 55 Taulukko 26. Viro... 56 Taulukko 27. Yhdysvallat... 57 KUVIOT, TAULUKOT Taulukko. Kuntien yhteisrahoitus MEK kampanjoihin osallistumisesta... 6 Taulukko 2. Ulkomaiset yöpymiset suuralueittain 23... 9 Taulukko 3. Kainuun markkinointitoimenpiteet päämarkkina-alueilla... 4-6 Taulukko 4. Kainuun markkinointitoimenpiteet muilla markkina-alueilla... 6-8 Taulukko 5. Matkailun Edistämiskeskuksen markkinointiesitteet... 9 Taulukko 6. Kuntien yhteisrahoitus MEK kampanjoihin osallistumisesta... 24 Taulukko 7. MEK markkinointikampanjoiden kuvaukset... 25-27 Taulukko 8. Kansainvälisten yöpymisten jakautuminen Suomen matkailualueille 23... 29 Taulukko 9. Kansainväliset yöpymiset Suomessa 23... 29 Taulukko. Kainuun kansainväliset yöpymiset 22 23... 3 Kuvio. Ulkomaisten yöpymisten kehitys suomalaisissa majoitusliikkeissä 995 23... 8 Kuvio 2. Ulkomaisten yöpymisten kehitys 2 23... 8 Kuvio 3. Myynnin jakelutiet ja verkostot ulkomaan markkinoilla... Kuvio 4. www.kajaaniregion.fi tuotepankki internetissä... 2 Kuvio 5. Malli tuotekortista ja näkymä hakumoottorin tuottamasta tuloksesta... 2 Kuvio 6. Tuotelinjat www.kajaaniregion.fi (tuotepohjainen markkinointi) 22 sivu 3

Yhteenveto KAINUUN KANSAINVÄLINEN MATKAILUMARKKINOINTI versio 7..25 Valitaan ulkomailta kohdemarkkinat Pääalueet Iso-Britannia Ranska Venäjä kohderyhmä(t) eli loppuasiakkaat markkina-alueella (määritellään) (määritellään) (määritellään) Muut alueet reagointivaraa muilla markkinoilla avautuviin mahdollisuuksiin, harkinta tapauskohtaisesti Kohderyhmien määrittely Menestys (myynti) vaatii ehdottomasti asiakassegmenttien tarkan määrittelyn (tuotteet potentiaalisten asiakasryhmien tarpeisiin). Omat resurssit haluttujen asiakassegmenttien vastaanottamiseen on tunnettava (tunnustettava). Kaikki matkailuyritysten tuottamat tuotteet eivät sovellu kansainvälisille markkinoille, joten yritysten on valittava tuotteistaan kansainvälisille markkinoille sopivat. Matkailuhankkeiden markkinointi- ja myyntiponnistelujen painopiste kohdistetaan päämarkkinaalueille, valittuihin kohderyhmiin. Matkailuhankkeiden resursseista pieni osa varataan mahdollisuuksiin reagoida muilla markkina-alueilla avautuviin mahdollisuuksiin. Matkailuhankkeiden markkinointisuunnitelma annetaan yritysten ja kuntien matkailumarkkinoinnista vastaavien tietoon -> tiedoista apua yritysten / kuntien omien markkinointi- ja myyntiponnistelujen suunnittelussa (synergiaetua?) Matkailuhankkeiden markkinoinnin kohderyhmänä (valitut) matkanjärjestäjät ym. kohdemarkkinoilla Yhteinen jakelutiestrategia Lähtökohta: matkailuyritysten tuotteet ja resurssit riittävä, kohdemarkkinat on valittu ja asiakaskohderyhmät on määritelty. Tämän jälkeen matkailuhankkeiden markkinoinnin konkreettisessa suunnittelussa etsitään yllä mainituilla kohdemarkkinoilla ne ulkomaiset matkanjärjestäjät, jotka toimivat valituissa asiakaskohderyhmissä omalla markkina-alueellaan. Valitsemme ne matkanjärjestäjät, joiden tuotantoon haluamme päästä ja joiden tuotannossa haluamme pysyä. Markkinointi- ja myyntiponnistelut suunnataan säännöllisesti ja pitkäjänteisesti tähän matkanjärjestäjä -kohderyhmään pysyvän myyntikanavan rakentamiseksi. Pääsääntöisesti matkailuhankkeiden puolesta kuluttajiin kohdistuvaa markkinointia ei tehdä, vaan sen toteuttamisesta vastaavat jälleenmyyjät. Keskusvaraamopalvelujen tarjoaminen jälleenmyyjille ja keskusvaraamojärjestelmän tarjoaminen matkailuyrityksille FinF.un Group Oy:n kautta. Jälleenmyyjillä tulee olla, heidän niin halutessaan, saada informaatiota Kainuun matkailupalveluista ja varauspalveluja yhdestä pisteestä. Osa matkanjärjestäjistä varmaan haluaa toimia suoraan matkailupalvelujen tuottajien kanssa, mutta osa tarvitsee mahdollisuuden varata palveluja keskitetysti yhdestä pisteestä. Tuotepohjainen markkinointi Jälleenmyyjille suunnatussa markkinoinnissa tarjolla olevat matkailupalvelut ryhmitellään tuoteryhmittäin, tarvittaessa rekisteröityjen tuotemerkkien alle - kannuste- ja kokoustuotteet (tuotemerkkinä Real Reward) - luontomatkailutuotteet (tuotemerkkinä Wild Taiga) - vapaa-ajan tuotteet (ei tuotemerkkiä) - kulttuuri ja tapahtumat (ei tuotemerkkiä) sivu 4

Määrälliset tavoitteet vuodesta 23 vuoteen 27 - vähintään 2 ulkomaisen matkanjärjestäjän tuotannossa (päämarkkinoilla vähintään 5 / maa, Venäjällä suurempi määrä) - vähintään 3 %:n nousu ulkomaisissa yöpymisissä (66. vuonna 23 -> 86. vuoden 27 lopussa) - myyntiä vähintään 2,4 miljoonaa versio 7..25 Markkinointi- ja myyntiponnistelut myyntikanavan rakentamiseen ja ylläpitämiseen Markkinointisuunnitelma 25-26: katso s. 4 alkaen - myyntikanavien rakentamiseen Nettipankin (www.kajaaniregion.fi) rakentaminen, katso sivut s. 2 alkaen - työkalu alueesta kiinnostuneille / myyville matkanjärjestäjille Sähköisen kauppapaikan (varausjärjestelmän) rakentaminen, katso s. 22 alkaen - mahdollisuus varata nettipankin palveluja myös sähköisesti Yhteinen markkinointiorganisaatio Päämarkkina-alueille matkanjärjestäjäkontakteja hoitamaan valitaan ko. markkina-alueella toimiva, oma (Kainuuta edustava) agentti tehtävänään omalla alueellaan - jatkuvasti etsiä Kainuun myyntiin potentiaalisia, kokeneita Suomi myyjiä - henkilökohtaiset, säännölliset myyntikäynnit matkanjärjestäjien luona, tutustumisvierailuille kutsuttavien henkilöiden valinta ja järjestelyissä mukana oleminen - mediakontaktit ja mediamatkat - markkinatietoa kohdealueilta Muilla alueilla matkanjärjestäjäkontakteja hoitavat kansainvälisten matkailuhankkeiden projektipäälliköt (keskenään toimenpiteet koordinoiden), tehtävänään - jatkuvasti etsiä Kainuun myyjiksi potentiaalisia, kokeneita Suomi myyjiä - henkilökohtaiset, säännölliset tapaamiset matkanjärjestäjien kanssa (myyntikäynnit / workshopit / ammattilaismessut / Kainuussa toteutettavilla tutustumismatkat) - mediakontaktit ja mediamatkojen järjestelyt - markkinatietoa kohdealueilta Rahoitus Yhteensä Tämän markkinointisuunnitelman mukaisesti vuosina 25-27 Kainuun kansainväliseen markkinointiin, yritysten ja kuntien yhteistyötä, käytetään n.,2 miljoonaa euroa Hankerahoituksella Tämän hetkisten kansainvälisten matkailuhankkeiden yhteenlaskettu budjetti vuosille 25-26 on noin, miljoonaa euroa. Tästä summasta yritysrahaa on noin 244. (22 %) ja julkista rahoitusta noin 886. (78 %). Matkailuhankkeiden budjeteissa on markkinointiin käytettävissä noin 45. (+5. TTL - hankkeesta, mikäli yritysrahaa toteutettaviin kampanjoihin löytyy 5 % eli 25. ). Tällä rahoituksella saadaan sekä henkilöresursseja (projektipäälliköt, päämarkkina-alueille palkatut agentit) että toteutetaan taulukoissa 3 ja 4 matkailuhankkeiden rahoitettaviksi ja toteutettaviksi merkityt käytännön markkinointitoimenpiteet. Kuntarahoituksella Taulukoissa 7 on kuvattu ne Matkailun Edistämiskeskuksen markkinointikampanjat ja -toimenpiteet, joihin Kainuu ilmoittautuu mukaan ja jotka kainuulaiset kunnat yhdessä rahoittavat. Kokonaiskoordinointivastuunsa mukaisesti Kainuun Etu Oy laskuttaa vuosittain kunnilta niiden MEK yhteistyöhön vuosille 25-27 (n.. ) varaamat markkinointirahat ja vastaa MEK:n kampanjoiden vaatimista käytännön toimenpiteistä. sivu 5

MEK:n kampanjat kesä 25 ja talvi 5 6 kesä 26 ja talvi 6-7 versio 7..25 kesä 27 ja talvi 7 8 Kuntarahoitus 27. 37.5 37.5 summat ALV % Taulukko. Kuntien yhteisrahoitus Matkailun Edistämiskeskuksen kampanjoihin osallistumisesta Yritysrahoituksella Hankerahoituksesta (, miljoonaa euroa) siis noin 244. euroa kerätään siis hankkeisiin osallistuvilta yrityksiltä. Kuntien yhteistyöllä Kainuu saadaan mukaan valittuihin MEK:n markkinointikampanjoihin. Kun matkailualue on mukana MEK:n markkinointikampanjoihin, ko. kampanjoissa yksittäisille yrityksille avautuu lisämahdollisuuksia omiin, yrityskohtaisiin markkinointitoimenpiteisiin. Ilman alueen mukana oloa MEK:n peruskampanjassa, yritys ei voi hyödyntää näitä MEK:n kampanjoiden tarjoamia lisämoduuleja. Päätökset mukaan menemisestä tekee kukin yritys päättää ja rahoittaa itse. sivu 6

LUKIJALLE TAUSTATIETOA EHDOTETULLE KV-OHJELMALLE versio 7..25 Matkailuyritykset ovat lähivuosien aikana enenevässä määrin tuoneet esille, että Kainuun matkailun kansainvälistyminen ja markkinointi tulisi hoitaa huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja pitkäjänteisesti. Toiminta vaatii organisoitumista ja kaikkien saatavissa olevien resurssien maksimoimista. Tämä on sisällytetty myös maakunnan hallintokokeilun kehittämisohjelmaan. Maakunnan kehittämisohjelmassa matkailun keskeiseksi toimenpiteeksi lähivuosina määritellään mm. maakunnan kansainvälisen matkailumarkkinoinnin ja myynnin organisoiminen systemaattiseksi, pitempiaikaiseksi ja kaupallisesti järkeväksi konseptiksi (b-to-b), pohjautuen nykyaikaiseen sähköiseen on-line myyntijärjestelmään sekä kansainvälisiin portaaleihin Keväällä 24 kainuulaiset matkailuyritykset antoivat Kainuun kansainvälisen matkailun yhteismarkkinoinnin koordinointitehtävän Kainuun Etu Oy:lle. Kainuun Etua pyydettiin laatimaan konkreettinen ehdotus toimintamallista ja tarvittavista markkinointitoimenpiteistä ja käynnistää ja koordinoida markkinointia kevääseen 27 saakka. Kolmen vuoden tavoite on paitsi yhteismarkkinoinnin käytännön toteutuminen, myös toimivan yhteistyömallin hioutuminen muotoon, joka voi jatkaa eteenpäin elämäänsä yritysvetoisesti.. Kansainvälisten matkailumarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen Matkailu EU-maista Suomeen kasvoi 5 prosenttia 23 EU-maista tulleiden matkailijoiden yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä lisääntyivät edellisestä vuodesta 5 % ja niiden määrä nousi 2,5 miljoonaan vuonna 23. Matkailu Suomeen väheni Venäjältä, Yhdysvalloista ja Aasiasta, mikä pienensi Suomeen suuntautuvan matkailun kokonaiskasvun vajaaseen prosenttiin. Yhteensä ulkomaalaiset yöpyivät majoitusliikkeissä 4,3 miljoonaa kertaa. Matkailutulot EU-maista lisääntyivät edellisestä vuodesta lähes 3 prosenttia 852 miljoonaan euroon, mikä on yli puolet Suomen matkailutuloista. Vuonna 23 ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa rahaa palveluihin ja ostoksiin,7 miljardia euroa eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin (lähde: Tilastokeskuksen matkailutilasto 24). Yöpymisten kokonaismäärän kasvu jäi,6 prosenttiin 23 Vuonna 23 kotimaan matkailijoiden majoituspalvelujen käyttö lisääntyi marginaalisesti (,4 %). Kysynnän pieni kasvu ei riittänyt korvaamaan edellisen vuoden lähes 3 prosentin laskua, ja kotimaisten matkailijoiden määrä vuonna 23 jäi edelleen pari prosenttia 2 tasoa pienemmäksi, yhteensä,8 miljoonaan yöpymisvuorokauteen. (lähde: Tilastokeskuksen matkailutilasto 24). Koska vetoapua ei tullut ulkomaisesta kysynnästä, yöpymisten kokonaismäärän kasvu majoitusliikkeissä jäi vaatimattomaan,6 prosenttiin. Hotelliyöpymisten määrä kasvoi jonkin verran ( %). Vuonna 23 majoitusliikkeissä kirjattiin yhteensä 6, miljoonaa yöpymistä, näistä 2,9 miljoonaa oli hotelliyöpymisiä. Kasvu lähes pysähtynyt myös 24 Majoitustoimen liikevaihto on polkenut lähes paikallaan 2-23 ja sama tilanne on jatkunut myös kuluvana vuonna 24. Suomen majoitusliikkeissä tammi-toukokuussa 24 kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 2 prosenttia ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät vajaan prosentin. Tammi-toukokuussa 24 yöpymisten määrä lisääntyi Satakunnassa 5 prosenttia sekä Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla yli 7 prosenttia. Eniten yöpymiset vähenivät Kainuussa ja Kymenlaaksossa, prosenttia (Tilastokeskus). sivu 7

Kasvua haetaan ulkomaan markkinoinnilla versio 7..25 Viime vuosina ulkomaisten yöpymisten kasvuluvut ovat olleet kotimaista kehitystä parempaa (Kuvio ). Yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä 995-23* vuosittainen kasvu% 2, %, % 8, % 6, % 4, % 2, %, % -2, % -4, % 995 996 997 998 999 2 2 22 23* vuosi SUOMALAISET ULKOMAALAISET Kuvio. Ulkomaisten yöpymisten kehitys suomalaisissa majoitusliikkeissä 995-23* (vuodelta 23 ennakkotieto) Ulkomaisten matkailijoiden kasvava kiinnostus Suomea kohtaan tarjoaa mahdollisuuksia kasvuun ja lisämyyntiin myös kainuulaiselle matkailuelinkeinolle. Viime vuosina kainuulaisten matkailukeskukset eivät kuitenkaan ole onnistuneet kasvattamaan ulkomaalaisten yöpymisten määrää samassa tahdissa lähialueidemme kanssa. Kuten Kuviosta 2 nähdään esimerkiksi sekä Kittilä että Kuusamo ovat viime vuosina onnistuneet hakemaan kasvua kansainvälisyydestä. Kainuulaisista kohteista Kajaani ja Sotkamo ovat ulkomaalaisten osalta taistelemassa vähentyviä lukuja vastaan. 7 6 5 4 3 Kajaani Sotkamo Kuusamo Kittilä 2 2 2 22 23 Kuvio 2. Ulkomaalaisten yöpymisten kehitys 2-23 (Tilastokeskus) Viime vuosien matkailuhankkeet ovat mahdollistaneet kansainvälisille matkailumarkkinoille suunnattujen tuotteiden tuotekehityksen lisäksi ulkomaisten matkanjärjestäjien tutustumismatkat Kainuuseen. Tutustumisvierailuille osallistuneet ulkomaiset matkanjärjestäjät ovat antaneet hyvää palautetta matkailupalveluistamme, perusasiat ovat kunnossa (toki kehittämisvinkkejäkin olemme saaneet). Kainuun maantieteellinen sijainti ja sääolosuhteet sivu 8

versio 7..25 yhdistettynä rakennettuun infrastruktuuriin mahdollistaa ympärivuotisen palvelutarjonnan. Matkailupalvelujen ympärivuotisuuden onnistuneella kaupallistamisella kainuulaisilla matkailuyrityksillä on varmasti oma osansa otettavana Suomeen suuntautuvista ulkomaisista matkailijavirroista. Valtakunnan tasolla Kainuun osuus rekisteröidyistä ulkomaisista yöpymisistä on vaatimatonta luokkaa (2 % vuonna 23) Suomessa rekisteröidyistä ulkomaalaisista yöpymisvuorokausista, kun taas lähialueemme Järvi - Suomi ja Pohjois-Suomi tilastoivat merkittäviä määriä yöpymisvuorokausia (Taulukko 2). Suomi Helsinki Muu etel. Suomi Läntinen Suomi Järvi-Suomi Lappi Ahvenanmaa Kuusamo KAINUU NED 29 747 5 42 25 % 24 272 2 % 4 65 7 % 53 738 26 % 53 592 26 % 422 % 5 598 3 % 5 64 3 % BEL 46 775 7 73 37 % 7 37 5 % 2 7 4 % 7 48 6 % 93 24 % 9 % 399 3 % 339 % ESP 492 5 42 49 % 9 67 9 % 2 97 3 % 5 277 5 % 22 757 22 % 27 % 693 % 459 % UK 48 567 74 353 43 % 45 527 % 5 627 4 % 43 3 % 24 624 3 % 469 % 949 % 888 % ITA 5 793 65 82 43 % 22 7 5 % 8 87 6 % 24 984 7 % 26 973 8 % 47 % 46 % 9 % JPN 3 2 67 5 52 % 7 43 3 % 3 4 2 % 58 9 % 28 349 22 % 74 % 56 % 2 537 2 % CHI 8 45 5 774 63 % 9 945 25 % 2 74 3 % 4 227 5 % 2 878 4 % 32 % 38 % 977 % NOR 24 549 53 229 25 % 3 525 5 % 6 49 29 % 9 83 9 % 42 77 2 % 5 858 3 % 497 % 69 % POL 39 422 3 2 33 % 6 92 8 % 2 92 7 % 9 973 25 % 4 935 3 % 848 2 % 56 % 38 % FRA 88 243 46 422 25 % 2 388 % 7 688 4 % 26 85 4 % 79 34 42 % 7 % 3 487 2 % 2 394 % SWE 595 39 38 376 23 % 22 745 2 % 46 394 8 % 56 575 % 8 992 3 % 28 927 35 % 2 % 2 28 % GER 525 998 39 947 27 % 77 329 5 % 34 84 6 % 27 95 24 % 2 44 23 % 82 2 % 7 385 % 7 96 2 % SUI 4 737 35 94 3 % 3 86 % 4 9 4 % 26 32 23 % 3 8 27 % 6 % 743 2 % 45 % DEN 97 754 35 94 37 % 23 23 24 % 6 947 7 % 9 988 2 % 7 723 8 % 3 623 4 % 253 % 257 % RUS 46 459 22 464 27 % 7 65 6 % 2 67 3 % 69 66 37 % 39 47 9 % 67 % 9 4 2 % 36 85 8 % EST 93 5 33 46 36 % 9 932 2 % 8 5 9 % 24 229 26 % 3 424 4 % 2 262 2 % 838 % 8 % USA 92 328 8 939 62 % 3 86 6 % 7 2 4 % 26 45 4 % 7 548 4 % 72 % 58 % 98 % 3 652 55 24 82 33 % 563 27 5 % 24 346 7 % 667 73 8 % 625 335 7 % 239 85 7 % 36 895 % 65 922 2 % Taulukko 2. Ulkomaiset yöpymiset suuralueittain 23 (luvut Tilastokeskus) Taulukon 2 pohjalta kainuulainen matkailuelinkeino voi pohtia ja hakea uskonvahvistusta sille, miten kilpailukykyinen Kainuu on ulkomaan markkinoilla, verrattuna esim. naapureihimme Järvi - Suomeen ja Lappiin. Sijaitsemme maantieteellisesti näiden kahden matkailualueiden välissä; myös tuotetarjonta muistuttaa toisiaan, joten kainuulaisilla matkailupalveluilla uskoisi olevan vetovoimaa ja kilpailukykyä ulkomaisten matkailijoiden houkuttelemiseen alueellemme. Kansainvälistymisen mittareita on useita mutta myyntiä odottaville yritysjohtajille hyvä tunnusluku myyntikanavien arviointiin varmasti on niiden ulkomaisten matkanjärjestäjien määrä, jotka tällä hetkellä markkinoivat omille asiakkailleen matkailutuotetta, joka sisältää kainuulaisen matkailuyrittäjän tuottamia palveluja. Tarkemmat tilastotiedot vielä puuttuvat, mutta jo selvitystyön tässä vaiheessa (kesän 24 tuotanto Suomeen) on selvinnyt, että kainuulaisia matkailupalveluja ei juuri ole ulkomaisten matkanjärjestäjien omassa kuluttajille kohdistetussa markkinointimateriaaleissa (katalogeissa, nettisivuilla) esillä. Mikäli tilanne osoittautuu samaksi myös talvimatkailun osalta, kainuulaisten matkailupalvelujen markkinoinniksi on (joko tietoisesti tai muiden mahdollisuuksien puuttuessa) valikoitunut kainuulaisten yritysten omat markkinointitoimenpiteet ulkomailla ja/tai Kainuuta myyvät matkanjärjestäjät toteuttavat oman markkinointinsa suoramarkkinointina omille asiakkailleen. Nykyinen malli ei tuo riittävästi kauppaa, minkä vuoksi kainuulainen matkailuelinkeino rohkeasti yhdistää voimansa myös ulkomaanmarkkinoinnissa; tavoitteena nostaa yhteisellä jakelutiestrategialla ja toiminnalla kainuulaisia matkailupalveluja markkinoivien ja myyvien ulkomaisten matkanjärjestäjien määrää. Kotimaan markkinoinnissa yhteistyötä on jo tehty, mutta kansainvälisellä puolella vielä ei. Nyt yhteistyö kotimaan markkinoinnissa toteutetaan Vuokatin Matkailukeskuksen organisoiman yhteismarkkinoinnin kautta ja kansainvälisen yhteismarkkinointi Kainuun Etu Oy:n kautta. sivu 9

2. Markkinoinnista myyntiin versio 7..25 Matkailutuotteen tie tuottajalta kuluttajalle voi olla joko suora (kuluttaja varaa/ostaa palvelun suoraan tuottajalta) tai moniportainen (tuotteen kuluttajalle välittää jälleenmyyjä joukkoa itsenäisiä organisaatioita ja/tai henkilöitä, jotka erikoistuvat tuotteiden saatavuuden järjestämiseen). Matkailuyrityksen kannalta tärkeintä on se, että potentiaaliset asiakkaat löytävät yrityksen tuotteen markkinoilta ja kaupan mahdollistava järjestelmä. Jakelutie käsitteenä voidaan jakaa - informaatio- eli markkinointikanavaan (korostaa potentiaalisen asiakkaan huomion ja ostohalun herättämistä) - jakelu- eli myyntikanavaan (korostaa kaupan päättämiseen tähtäävää näkökulmaa) Jakelutie on se markkinointi- ja myyntikanavien yhdistelmä, joka matkailuyrittäjällä on käytettävissään. Markkinointikanavina toimivat mm. - yrityksen oma markkinointiviestintä - paikalliset matkailutoimistot - alueelliset markkinointiorganisaatiot - MEK - erilaiset tietoverkot - messut ja muut yleisötapahtumat Myyntikanavina toimivat mm. - matkanjärjestäjät - keskusvaraamot - alueelliset myyntiorganisaatiot - sektorikohtaiset myyntiorganisaatiot (esim. hotelliketjut) - matkatoimistot Kuvio 3. Myynnin jakelutiet ja verkostot ulkomaan markkinoilla (lähde: MEK) Tähän saakka voitaneen sanoa, että ulkomaan markkinoinnissaan kainuulaisten matkailuyritysten keskinäisen yhteistyössä painopiste on ollut enemmän markkinointikanavien kuin myyntikanavien suunnassa. Viimeistään nyt on aika siirtää yhteistyön painopiste myyntikanavien systemaattiseen rakentamiseen ja säännölliseen hoitamiseen. Pelkkiä markkinointikanavia käyttävä yritys joutuu suuntaamaan markkinointityönsä painopisteen markkinointiviestintään, jonka avulla yritys voi tavoittaa haluamansa kohderyhmät. Tämä saattaa, kohderyhmän laajuudesta riippuen olla erittäin kallista ja edellyttää aina kohderyhmien ja niihin vaikuttavien viestimien hyvää tuntemusta ja hallintaa. Halutut kohderyhmät voi tavoittaa myös myyntikanavan kautta. Mikäli matkailuyritys ei itse halua / pysty hoitamaan kuluttajamarkkinointia kohdemarkkinoillaan, oikeantyyppisellä jälleenmyyjävalinnalla vähennetään merkittävästi tai kokonaan poistetaan yrityksen omaa, suoraan kuluttajiin kohdistuvaa markkinointiviestintää (tosin matkanjärjestäjä saattaa haluta neuvotella matkailupalvelujen tuottajien osallistumisesta kuluttajamarkkinoinnin kustannuksiin, silloin yksityiskohtainen kampanjaohjelma budjetteineen on suunniteltava yhdessä matkanjärjestäjän kanssa ja sopimus liitettävä osaksi jälleenmyyjäsopimusta). sivu

versio 7..25 Myyntikanavan tehtävänä on tuotteen kaupallinen toimittaminen ostavan asiakkaan ulottuville, myyntiä tukevan informaation jakelu sekä kaupantekoon tarvittavat markkinointi- ja myyntitoimenpiteet. Myyntikanava hoitaa myös rahaliikenteen ostajalta palvelun tuottajalle, markkinainformaation ja palautteen lähtöalueen kuluttajilta palvelujen edelleen kehittämiseksi. Matkailupalveluja tuottavalle yritykselle myyntikanavan eri portaiden arvo ja mielekkyys on mitattavissa sillä lisäarvolla, jonka kukin porras tuo jakeluprosessiin lisääntyvänä kauppana, laajempina ja paremmin hyödynnettyinä markkinoina. Myyntikanavan toimijoiden on tuotettava lisäarvoa myös tiedonvälittäjinä ja tuotantoyrityksen edustajina kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Luonnollisesti sekä matkailuyrittäjä että myyntikanava mittaa suhteen toimivuutta ja kannattavuutta toteutuneen myynnin määrällä. Kainuulaisten matkailuyritysten tulee nyt ulkomaan kaupan osalta analysoida nykyisiä ulkomaisia asiakasvirtojaan, toteutuneen myynnin määrää ja tulevaisuudessa tarvittavia markkinointitoimenpiteitä ulkomaisten asiakkaiden tavoittamiseksi. Haluaako kukin asiakkaansa pääsääntöisesti omien markkinointitoimenpiteiden ja suorien varausten perusteella vai (myös) välittäjän kautta. Mikäli yrityksellä on jo ulkomaita tulleessa myynnissä myös välittäjien kautta tulevaa kauppaa, kannattaa selvittää näiden osuus toteutuneesta myynnistä ja verrata saatua tulosta yrityksen omaan markkinointibudjettiin. Mikäli yritys haluaa hakea lisää kauppaa ulkomailta tai mikäli yritys harkitsee kansainvälisen markkinoinnin aloittamista, molemmissa tapauksissa yrityksen tulee kartoittaa potentiaalisten uusien jälleenmyyjien määrä, tutustua näiden jakelukanavien tarjoamiin mahdollisuuksiin ja laatia suunnitelma, jolla omat palvelunsa saa jälleenmyyjien tuotantoon ja myyntiin mukaan. Myyntikanavan jäsen on matkailuyrityksen näkökulmasta asiakas. Matkailuyritys pyrkii myymään tuotteensa myyntikanavalle, joka taas pyrkii myymään tuotetta omille asiakkailleen. Markkinointiorientoituneita organisaatioita toki myös tarvitaan. Käytännössä ostajat käyttävät niitä informaatiokanavinaan. Niiltä saadaan tietoa, jota käytetään ostopäätösprosessin kahdessa ensimmäisessä vaiheessa eli tiedonhankinnassa ja vaihtoehtojen kartoituksessa. Matkailija muodostaa yleisen markkinointiviestinnän avulla mielikuvia matkailualueiden imagosta ja tekee valintoja näiden mielikuvien perusteella. Jos tämä linkki ostajan päätöksentekoon puuttuu, on vaarana että kauppa jää toteutumatta. Näistä syistä sekä markkinointi- ja myyntikanavilla on oma paikkansa matkailutuotteen jakelutiessä. Molempiin jakelutien toimijaryhmiin on hyvä kehittää kumppanuussuhteet. 3. Valitaan ulkomailta kohdemarkkinat Ehdotamme, että yhteistyönä toteutettavien markkinointi- ja myyntiponnistelujen kohdistamisista seuraaville markkina-alueille tehostetusti Päämarkkina-alueet Iso-Britannia Ranska Venäjä kohderyhmä(t) eli loppuasiakkaat markkina-alueella (määritellään) (määritellään) (määritellään) Muut markkina-alueet reagointivaraa muilla markkinoilla avautuviin mahdollisuuksiin, harkinta tapauskohtaisesti Maavalinnoissa on käytetty liitteissä esitettyjä maakohtaisia tilastotietoja. Menestys (myynti) vaatii ehdottomasti asiakassegmenttien tarkan määrittelyn (tuotteet potentiaalisten asiakasryhmien tarpeisiin). Omat resurssit haluttujen asiakassegmenttien vastaanottamiseen on tunnettava (tunnustettava). Kaikki matkailuyritysten tuottamat tuotteet eivät sovellu kansainvälisille markkinoille, joten yritysten on valittava tuotteistaan kansainvälisille markkinoille sopivat. Matkailuhankkeiden markkinointi- ja myyntiponnistelujen painopiste kohdistetaan ym. markkina-alueille, valittuihin kohderyhmiin. Matkailuhankkeiden resursseista pieni osa varataan mahdollisuuksiin reagoida muilla markkina-alueilla avautuviin mahdollisuuksiin. Hankkeiden markkinointisuunnitelmat annetaan yritysten ja kuntien matkailumarkkinoinnista vastaavien tietoon -> tiedoista apua yritysten / kuntien omien markkinointi- ja myyntiponnistelujen suunnittelussa (synergiaetua?)

2 versio 7..25 Määritellään asiakassegmentti Loppuasiakassegmentointia voidaan tehdä monien eri kriteerien pohjalta (määritellään myöhemmin). Oikea segmentti löytyy yleensä eri kriteerejä luovasti yhdistelemällä. Tärkeää on, että segmentti rajataan usealla kriteerillä mahdollisimman selkeäksi, jotta sen erityisominaisuudet voidaan ottaa tuotteistamisessa huomioon ja asiakkaan saaman lisäarvon esilletuominen on helpompaa. Tässä alustavaa listaa pohdinnan / segmentoinnin pohjaksi: ASIAKAS Maantieteelliset alueet: esim. markkina-alueen sisällä maakunnat, kaupungit Asiakkaan kulutustottumukset: esim. ryhmämatkailu, automatkailu Matkustusmotiivin mukaan: esim. harrasteet, sukulaiset, työ Elämänvaiheen perusteella: esim. nuoret, eläkeläiset, sinkut Matkan pääsyy: esim. työmatka (esim. kokous, incentive, muu työmatka) vapaaajanmatka (esim. ostosmatka, ulkoilma-aktiviteetit, monen maan kiertomatka), yhdistelmä eli työ + vapaa-ajan matka ASIAKKAAN HAKEMA PALVELU Kesätuotteet kiertomatka, kesäaktiviteetit (esim. kalastus, vaellus, kanootti, golf, pyöräily, - aktiviteetit voitaisiin vielä jakaa luonto- ja urheiluaktiviteetteihin?), maaseutuloma, luontomatka Talvituotteet joululomat, talviaktiviteetit (esim. maastohiihto, laskettelu, lumilautailu, moottorikelkkailu, husky safarit, pilkkiminen aktiviteetit voitaisiin vielä jakaa luonto- ja urheiluaktiviteetteihin?) Ympärivuotiset lyhytlomat, kannustematkat, tapahtumat, special interest, hyvinvointi (wellness), kulttuuri 3.. Tuote- ja markkina-analyysi Euroopan ranskankielisistä markkinoista Liitteenä 3.2. Tuote- ja markkina-analyysi Iso-Britanniasta markkina-alueena Liite lisätään myöhemmin 3.3. Tuote- ja markkina-analyysi Venäjästä markkina-alueena Liite lisätään myöhemmin 4. Myyntikanavien rakentaminen ja ylläpitäminen valituilla kohdemarkkinoilla Yksittäisellä matkailuyrityksellä on yleensä useita, samanaikaisesti käytössä olevia jakelutievaihtoehtoja. Jakeluteitä, niin perinteisiä kuin sähköisiäkin, on ja tulee olemaan useita rinnakkaisia. Jakelukanavista muodostuva jakelutie voi olla moniportainen, sen valintaan ja rakenteeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kotimaisilla markkinoilla myyntikanavien osalta Kainuu on nojautunut voimakkaasti suorajakeluun (yritys markkinoi ja myy eli ottaa varaukset ja maksut vastaan suoraan asiakkaalta itse). Markkinoinnissa kotimaan osalta yhteistyötä tehdään. Ulkomaan markkinoinnissa on vähäistä yhteistyötä tehty markkinointikanavien (informaation jakamisen) osalta, mutta myyntikanavien osalta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä ei juurikaan ole tehty (poikkeuksena Venäjän markkinointi). Ulkomaan markkinoinnissaan jakelutieratkaisu on se strateginen päätös, joka Kainuun alueen matkailuyritysten tulee nyt tehdä. Halutaanko jatkaa nykyisellä toimintamallilla (ja nykyisillä tuloksilla) vai onko aika muuttaa toimintamallia? Matkailuyritysten valitsema toimintatapa vaikuttaa luonnollisesti siihen syntyykö Kainuun alueelle yhteistä toimintamallia matkailupalvelujen ulkomaan myyntiin lainkaan. Mikäli sellainen synnytetään, sen muoto vaikuttaa myös yksittäisen matkailuyrityksen omiin markkinointi- ja myyntiponnistelujen suunnitteluun ja toteutukseen ja meneillään oleviin ja suunnitteilla oleviin matkailuhankkeiden käytännön toimenpiteisiin. Päätöksellä on siis laajat vaikutukset. Kainuulaiset matkailuyritykset yhdistävät voimansa, yhteistyön tavoitteena jälleenmyyjäverkoston rakentaminen ja säännöllinen hoito valituilla kohdemarkkinoilla. Voimien yhdistämisellä yksittäinen yritys voi tavoittaa suurempia ja kaukaisempia asiakasryhmiä kuin pelkkien

versio 7..25 omien markkinointitoimenpiteidensä avulla. Onnistunut yhteistyö tehokkaan matkanjärjestäjän kanssa tuottaa usein myös kuluttajamarkkinointiratkaisun valitulla kohdemarkkina-alueella. (tässä siis tavoiteltu työnjako: Kainuun matkailuyritysten markkinoinnin kohderyhmänä jälleenmyyjät, jälleenmyyjät toteuttavat kuluttajamarkkinoinnin omilla markkinoillaan). Suomalaisen matkailuelinkeinon edustajat toteuttavat jatkuvasti henkilökohtaista myyntityötä tapaamalla Suomi myyjiä ja potentiaalisia uusia matkanjärjestäjiä lähtömaissa myyntikäynnein, markkina-alueilla pidettävissä workshopeissa ja matkailumessuilla. Suomen matkailu-elinkeino ja MEK kutsuvat säännöllisin väliajoin sekä nykyisiä että uusia potentiaalisia agentteja Suomeen myyntitapahtumiin sekä tutustumismatkoille. Kainuun matkailuelinkeinolla säännölliset, henkilökohtaiset kontaktit potentiaalisiin matkanjärjestäjiin ulkomailla ovat olleet vähäisiä (poikkeuksena Venäjä, jonka markkinoinnin ja myynnin kainuulaiset matkailuyritykset ovat merkittävässä määrin delegoineet FinFun Vuokatille). Harvalla yksittäisellä matkailuyrityksellä on taloudellisia, ajallisia ja/tai henkilöresursseja säännölliseen henkilökohtaiseen kanssakäymiseen potentiaalisten ulkomaisten matkanjärjestäjien kanssa. Ehkäpä tämä selittänee eniten Kainuuta tällä hetkellä myyvien matkanjärjestäjien vähäistä määrää. 4.. Matkanjärjestäjien valinta valituilla kohdemarkkinoilla Tavoitteena on selvästi nostaa kainuulaisia matkailutuotteita markkinoivien ja myyvien ulkomaisten matkanjärjestäjien määrää valituilla kohdemarkkinoilla. Konkreettisessa tavoiteasettelussa nimetään ne ulkomaisten matkanjärjestäjät, joiden tuotantoon haluamme päästä ja joiden tuotannossa haluamme pysyä. Kaikki valituilla kohdealueilla toimivat Suomea myyvät ulkomaiset matkanjärjestäjät eivät välttämättä ole sopivia Kainuun myyjiksi. Jotta voimme valita parhaiten sopivat jälleenmyyjät, meillä tulee olla tarkempaa tietoa kullakin markkina-alueella toimivasta matkanjärjestäjästä. Informaatiota on hankittava niin, että tarvittava jälleenmyyjätieto on nopeasti ja tarkasti saatavilla kultakin kohdealueelta. Myyntiverkoston rakentaminen ja ylläpito on pitkäaikainen investointi, minkä vuoksi myös markkinoinnin tavoitteeksi on otettava pitkäaikainen yhteistyö (ns. elinikäisen asiakkuuden malli). Jälleenmyyjäsuhdetta arvioidaan sen kokonaiskeston pohjalta. Jälleenmyyjät on toki ryhmiteltävä aktiivisiin ja passiivisiin tuottoisuuden perusteella, ja markkinointia varten säännöllisesti arvioitava tältä pohjalta kuinka paljon kunkin jälleenmyyjäsuhteen säilyttämiseen kannattaa sijoittaa varoja. Rakennamme tietokannan valituilla kohdemarkkinoilla Suomea myyvistä matkanjärjestäjistä. Kansainvälistä markkinointia varten kerätään valituilta kohdemarkkina-alueilta tiedot Suomea myyvistä matkanjärjestäjistä. Kainuun yhteismarkkinoinnissa mukana olevilta matkailuyrityksiltä pyydetään: - tarkistamaan ko. jälleenmyyjäluettelo; täydentää listasta mahdollisesti puuttuvat matkanjärjestäjät valituilla kohdemarkkinoilla (saamme tietokannan eli rekisterin ajan tasalle) - luokittelemaan jokainen listalla olevat matkanjärjestäjät oman liiketoimintansa osalta ( = merkittävästi kauppaa, =kohtuullisesti kauppaa, =vähän kauppaa, =ei kauppaa, mutta kiinnostava matkanjärjestäjä, = ei kauppaa / ei kiinnostava matkanjärjestäjä) - ja yhteistyönä ylläpitämään näin syntynyttä tietokantaa (tiedot kuhunkin matkanjärjestäjään kohdistetuista yhteisistä markkinointi- ja myyntitoimenpiteistä, heidän Kainuuseen tunteman kiinnostuksen taso, luokitus miten merkittävästi kukin jälleenmyyjä tuo kauppaa ( = merkittävästi kauppaa, = kohtuullisesti kauppaa, = vähän kauppaa, = ei kauppaa, mutta kiinnostava matkanjärjestäjä, = ei kauppaa / ei kiinnostava matkanjärjestäjä) Tavoitteen ollessa elinikäisten jälleenmyyjäsuhteiden luominen ja kehittäminen, merkittävin markkinoinnin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä on toimiva tietokanta. Tällä tietokannalla systemaattisesti etsimme, rakennamme ja ylläpidämme kainuulaisille matkailupalveluille myyntikanavia hoitamalla jälleenmyyjäsuhteita säännöllisesti asiakassuhteiden tapaan. Myyntikanavan jäsenhän on matkailuyrityksen näkökulmasta myös asiakas. Matkailuyritys pyrkii myymään tuotteensa myyntikanavalle, joka taas pyrkii myymään tuotetta omille asiakkailleen. Tietokannan avulla pystymme asettamaan konkreettiset tavoitteet esimerkiksi yksilöimällä (nimeämällä) ne matkanjärjestäjät, jotka eivät vielä myy kainuulaisia matkailupalveluja mutta joiden myyntiin haluamme alueemme nimenomaan päästä tai asettamalla lisämyyntitavoitteita palveluja jo myyvälle jälleenmyyjälle. Kainuun tulee siirtyä nykyisestä markkinointiorientoituneesta toiminnasta eteenpäin, niin sanotusti ottaa jakelutiet hallintaa. Muutoin saamme jatkaa markkinointiin panostamista vielä pitkään, mutta teemme sen myynnin kustannuksella! 3

versio 7..25 Nykyiset ja mahdolliset tulevat matkailuhankkeet saavat tämän konkreettisen tavoiteasettelun ja systemaattisen työn kautta paremman tietopohjan jatkaa siitä mihin edelliset hankkeet päättivät. Samoin yrityksilläkin on helpompaa kohdentaa omia markkinointi- ja myyntiponnistuksiaan. 4.2. Markkinointitoimenpiteet myyntikanavien rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi Markkinoinnin kohderyhmänä tavoitteeksi aseteltuja matkanjärjestäjiä valituilla markkina-alueilla tavoitellaan ja rakennettuja jälleenmyyjäsuhteita hoidetaan seuraavin toimenpitein (yhteenveto vuosille 25-26 ehdotetuista toimenpiteistä): Toimenpiteitä rahoitetaan a) kuntarahalla (JR), b) hankkeiden ulkopuolella yritysten omalla rahalla (Y) ja c) hankerahoituksella (hankkeiden koodit alla)? = ei vielä päätetty mikä hanke LM? = suunnitteilla oleva luontomatkailuhanke P&V = pyöräily- ja vaellushanke Ellare RR = Real Reward markkinointihanke (9/24 8/25) RR? = Real Reward markkinointihanke jatkuu 25-26? TH = Tapahtumahanke 4/24 4/27 TTL = The Thousand Lakes (9/24 8/25) WE = Wellness matkailuhanke (5/24 4/27) WT = Wild Taiga luonnonkatselutuotteet (9/23 /25) VV = Vaarojen vuodenajat (2/24 8/25) XX = useampi matkailuhanke mukana Muu = joku muu taho esimerkiksi kotimaan yhteismarkkinointiryhmät KV -MARKKINOINTIKOOSTE 24-26 KV -MARKKINOINTIKOOSTE 24-26 25 Matkailuhanke Julkinen rahoitus Yritysrahoitus Muu 26 Matkailuhanke Julkinen rahoitus Yritysrahoitus Muu SUOMEN KV-TAPAHTUMAT 25 SUOMEN KV-TAPAHTUMAT 25 Finland Purpuri Travel Market XX Snowball Travel Market /25 XX Snowball Travel Market /26 XX MATKA-messut, ammattilaispäivät XX kotimaa MATKA-messut, ammattilaispäivät XX kotimaa MICE Training Kuusamo RR MEK MARKKINOINTI MEK MARKKINOINTI Talviesitteet, talvikampanja 5-6 JR Talviesitteet, talvikampanja 6-7 JR Incentive peruskampanja 26 JR Incentive peruskampanja 27 JR Kainuun joulucharter 25 UK? X??? tarve? Kainuun joulucharter 26 UK? X??? tarve? Etelä-Eurooppa kesä 26 JR Etelä-Eurooppa kesä 27 JR Venäjä kesä 26 JR Venäjä kesä 27 JR Venäjä talvi 25-26 JR Venäjä talvi 26-27 JR Alankomaat kesä (charter?) JR Alankomaat kesä (charter?) JR Kalastuskampanja???? tarve? Kalastuskampanja???? tarve? UK JA IRLANTI 25 UK JA IRLANTI 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ leisure/joulu /25 RR Educ (SI) LM? Educ (leisure, SI.) LM? Educ talvi incentive, leisure /5 RR Educ leisure, SI RR? Educ incentive, kesä RR Educ incentive RR? Educ Media Educ Media ei vielä päätetty X? ei vielä päätetty X? Myyntikäynnit Myyntikäynnit agentin säännölliset myyntikäynnit RR agentin säännölliset myyntikäynnit RR? Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. 4

WTM (leisure, SI, inc) WTM (leisure, SI, inc) LM? Bird Fair (SI) LM? Bird Fair (SI) LM? Game Fair (SI) LM? Game Fair (SI) LM? UK Workshop (leisure, SI, inc) RR Sports&Adventure /5 P&V versio 7..25 Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kainuun joulucharter 25???? tarve? Kainuun joulucharter 26? X??? tarve? Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat RANSKA 25 RANSKA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ talvi (leisure, SI, W) WE Educ talvi (leisure, SI, W) WE Educ kesä (leisure, SI, W) WE Educ kesä (leisure, SI, W) WE Educ syksy WE Educ WE Kalastus educ (SI) LM? Kalastus educ LM? Educ Media Educ Media ei vielä päätetty WE ei vielä päätetty WE Myyntikäynnit Myyntikäynnit agentin säännölliset myyntikäynnit WE agentin säännölliset myyntikäynnit WE Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. markkinointisuunitelma tulossa WE markkinointisuunnitelma tulossa WE Kalastus workshop (leisure, SI) LM? Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat MEK Kesäk. Etelä-Eurooppa 26 JR MEK Kesäk. Etelä-Eurooppa 27 JR MEK-yhteistyö Ranska JR MEK-yhteistyö Ranska JR Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat VENÄJÄ 25 VENÄJÄ 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Tour operator (leisure, SI) TTL Educ kalastus (SI) LM? Kalastus/metsästys (SI) LM? Kalastus/metsästys (SI) LM? Educ Tour Media Educ Tour Media Educit media, MEK (leisure, SI) TTL Educit media, MEK (leisure, SI) JR Myyntikäynnit Myyntikäynnit Myyntikäynti Tallinna, Riika (Le, SI) TTL JR Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Pietari workshop (leisure, SI) JR Pietari workshop (leisure, SI) JR Moskova workshop (leisure, SI) JR Moskova workshop (leisure, SI) JR MITT (leisure, SI) JR MITT (leisure, SI) JR Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat MEK Talvi 25-26 JR MEK Talvi Venäjä 26-27 JR MEK Kesä Venäjä 26 JR MEK Kesä Venäjä 27 JR 5

versio 7..25 MEK kesä Venäjä 25 TTL Kesäkampanja (leisure, Si) TTL Taulukko 3. Kainuun markkinointitoimenpiteet päämarkkina-alueilla KV -MARKKINOINTIKOOSTE 24-26 KV -MARKKINOINTIKOOSTE 24-26 25 Matkailuhanke Julkinen rahoitus Yritysrahoitus Muu 26 SAKSA 25 SAKSA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ talvi (leisure, SI, W) WE Educ Educ kesä (leisure, SI, W) X? Educ VV Matkailuhanke Julkinen rahoitus Yritysrahoitus Muu Educ Media Myyntikäynnit Educ Media Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. ITB/Myyntikäynti (leisure, inc, SI) VV ITB/Myyntikäynti (inc, leisure, SI) X? IMEX 4/25 (inc) RR Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat UKRAINA, BALTTIA 25 UKRAINA, BALTTIA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Tour Media Myyntikäynnit Educ Tour Media Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Kiovan messut (leisure, SI) X? Kiovan messut (leisure, SI) Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat SVEITSI, ITÄVALTA 25 SVEITSI, ITÄVALTA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ VV Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. St. Gallen Ferien Messe.-3.2.5 VV Messut, workshopit jne. 6

versio 7..25 Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat BENELUX 25 BENELUX 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Messut, workshopit jne. Workshop 25.-26.5.5 (leisure, SI) OP PAD 3/25 (SI) TTL P&V Messut, workshopit jne. Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kesäkampanja Alankomaat JR Kesäkampanja. Alankomaat JR Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat ESPANJA 25 ESPANJA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Educ Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Barcelona EIBTM (inc) RR FITUR 26.-3..5 TTL FITUR Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat MEK Kesäp. Etelä-Eurooppa 26 JR MEK Kesäp. Etelä-Eurooppa 27 JR Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat ITALIA 25 ITALIA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ (leisure, SI) X? Educ Educ 4/25 (inc) RR Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Messut, workshopit jne. Workshop (leisure, SI) BIT (leisure, SI, inc) TTL TTL Messut, workshopit jne. 7

versio 7..25 Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat MEK Kesäk. Etelä-Eurooppa 26 JR MEK Kesä. Etelä-Eurooppa 27 JR Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat RUOTSI, NORJA 25 RUOTSI, NORJA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat MUUT (ml. multikansalliset) 25 MUUT (ml. multikansalliset) 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ incoming tstot (inc, leisure, SI) kaikki Educ Japani (leisure, SI) TTL Snowball Pre-Tour 6..5 (Le, SI) TTL Kuhmo 5 / 26? LM???? Educ Media Educ Media Kuhmo 5 / 26????? Myyntikäynnit Myyntikäynti (leisure, inc) Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat MARKKINOINTIMATERIAALIT MARKKINOINTIMATERIAALIT www-sivusto ammattilaiskäyttöön www-sivusto ammattilaiskäyttöön englanninkielinen XX Y englanninkielinen XX Y ranskankielinen XX Y ranskankielinen XX Y venäjänkielinen?? Y venäjänkielinen??? Taulukko 4. Kainuun markkinointitoimenpiteet muilla markkina-alueilla 8

MATKAILUN EDISTAMISKESKUKSEN SUOMI ESITTEET versio 7..25 Taulukko 5. MEK:n markkinointiesitteet (tilanne / 24) Taulukossa 5 näkyy MEK:n tämän hetkinen kuluttajamarkkinoinnin esitetarjonta. Kainuu on ollut vuosia poissa MEK:n esitteistä. Pitkän tauon jälkeen, tänä talvena Kainuu on esillä talviesitteissä MINIMITASO KV. MARKKINOINNILLEMME TALVI 25 26 kuluttajaesite TALVI 26 27 kuluttajaesite kampanjaesite heräte-esite KESÄ 26 kuluttajaesite KESÄ 27 kuluttajaesite 9

versio 7..25 5. Tuotepankki ja sähköinen kauppapaikka jälleenmyyjien käyttöön 5.. Tuotepankki Kansainväliseen myyntiin suunnitellut matkailutuotteet kerätään matkailuhankkeiden avulla ns. nettipankkiin (www.kajaaniregion.fi) Kainuun Etu Oy ylläpitää tuotepankkia. Kuvio 4. Mallinnus www.kajaaniregion.fi tuotepankista internetissä Incentive matkailuhankkeen tuottama ja Kainuun Edun hallinnoima www.realreward.fi sivusto siirretään www.kajaaniregion.fi tuotepankkiin (sisällöntuotantona incentive matkailutuotteet). Wild Taiga matkailuhankkeen tuottama ja Ari Sääsken hallinnoima. www.wildtaiga.fi sivusto siirretään www.kajaaniregion.fi. tuotepankkiin (sisällöntuotantona luontomatkailutuotteet) Tapahtumatuotanto hanke tuottaa www.kajaaniregion.fi tuotepankkiin sisällön tapahtumien osalta ja Wellness matkailuhanke vapaa-ajan matkailupalvelujen sisällön yhdessä Lakeland matkailuprojektin kanssa. Tuotepankin tärkein ominaisuus on tiedonhaun helppous, minkä mahdollistaa hakumoottori, jolla jälleenmyyjä löytää nopeasti haluamansa informaation ns. tuotekorttien tai valmiiden ohjelmien muodossa. Kiinnostavat tuotteet ja ohjelmat jälleenmyyjä voi pudottaa ostoskoriin ja lähettää sähköpostina lisäpyyntötiedustelut / varaukset kyseisten matkailupalvelujen tuottajille. 2