KAINUUN KANSAINVÄLINEN MATKAILUMARKKINOINTI

versio 7..25 (= versio 24..24) KAINUUN KANSAINVÄLINEN MATKAILUMARKKINOINTI sivu

SISÄLLYSLUETTELO versio 7..25 Yhteenveto ehdotuksesta Kainuun matkailun kansainvälisestä markkinoinnista... 4-6 Taustatietoa ehdotetulle kv. - ohjelmalle... 7. Kansainvälisten matkailumarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen... 7 2. Markkinoinnista myyntiin... 3. Valitaan ulkomailta kohdemarkkinat... 3.. Tuote- ja markkina-analyysi Euroopan ranskankielisistä markkinoista... 2 3.2. Tuote- ja markkina-analyysi Iso-Britanniasta markkina-alueena... 2 3.3. Tuote- ja markkina-analyysi Venäjästä markkina-alueena... 2 4. Myyntikanavien rakentaminen ja ylläpitäminen valituilla kohdemarkkinoilla... 2 4.. Matkanjärjestäjien valinta valituilla kohdemarkkinoilla... 3 4.2. Markkinointitoimenpiteet myyntikanavien rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi... 4 5. Tuotepankki ja varausjärjestelmä internetiin jälleenmyyjien käyttöön... 2 5.. Tuotepankki... 2 5.2. Sähköinen kauppapaikka... 22 6. Yhteistyön organisaatio... 23 7. Rahoitus... 24 LIITTEET Tuote- ja markkina-analyysit 7.. Hankerahoituksella... 24 7.2. Kuntarahoituksella... 24 7.3. Yritysrahoituksella... 28 Euroopan ranskankielistä markkinoista... 3 Iso-Britanniasta markkina-alueena...(ei vielä valmis) Venäjästä markkina-alueena... (ei vielä valmis) LIITTEINÄ KOHDEMARKKINOIDEN VALINNASSA KÄYTETTYÄ TILASTOTIETOA Tilastotietoja matkustuksesta valituilta päämarkkina-alueilta Suomeen ja Kainuuseen 23 sekä ennakkotietoja kansainvälisistä yöpymisistä tammi-elokuu 24 Taulukko. Iso-Britannia... 4 Taulukko 2. Ranska... 42 Taulukko 3. Venäjä... 43 Tilastotietoja matkustuksesta muista maista Suomeen ja Kainuuseen sekä ennakkotietoja kansainvälisistä yöpymisistä tammielokuu 24 Taulukko 4. Saksa... 44 Taulukko 5. Alankomaat... 45 Taulukko 6. Belgia... 46 sivu 2

versio 7..25 Taulukko 7. Espanja... 47 Taulukko 8. Italia... 48 Taulukko 9. Japani... 49 Taulukko 2. Kiina... 5 Taulukko 2. Norja... 5 Taulukko 22. Puola... 52 Taulukko 23. Ruotsi... 53 Taulukko 24. Sveitsi... 54 Taulukko 25. Tanska... 55 Taulukko 26. Viro... 56 Taulukko 27. Yhdysvallat... 57 KUVIOT, TAULUKOT Taulukko. Kuntien yhteisrahoitus MEK kampanjoihin osallistumisesta... 6 Taulukko 2. Ulkomaiset yöpymiset suuralueittain 23... 9 Taulukko 3. Kainuun markkinointitoimenpiteet päämarkkina-alueilla... 4-6 Taulukko 4. Kainuun markkinointitoimenpiteet muilla markkina-alueilla... 6-8 Taulukko 5. Matkailun Edistämiskeskuksen markkinointiesitteet... 9 Taulukko 6. Kuntien yhteisrahoitus MEK kampanjoihin osallistumisesta... 24 Taulukko 7. MEK markkinointikampanjoiden kuvaukset... 25-27 Taulukko 8. Kansainvälisten yöpymisten jakautuminen Suomen matkailualueille 23... 29 Taulukko 9. Kansainväliset yöpymiset Suomessa 23... 29 Taulukko. Kainuun kansainväliset yöpymiset 22 23... 3 Kuvio. Ulkomaisten yöpymisten kehitys suomalaisissa majoitusliikkeissä 995 23... 8 Kuvio 2. Ulkomaisten yöpymisten kehitys 2 23... 8 Kuvio 3. Myynnin jakelutiet ja verkostot ulkomaan markkinoilla... Kuvio 4. www.kajaaniregion.fi tuotepankki internetissä... 2 Kuvio 5. Malli tuotekortista ja näkymä hakumoottorin tuottamasta tuloksesta... 2 Kuvio 6. Tuotelinjat www.kajaaniregion.fi (tuotepohjainen markkinointi) 22 sivu 3

Yhteenveto KAINUUN KANSAINVÄLINEN MATKAILUMARKKINOINTI versio 7..25 Valitaan ulkomailta kohdemarkkinat Pääalueet Iso-Britannia Ranska Venäjä kohderyhmä(t) eli loppuasiakkaat markkina-alueella (määritellään) (määritellään) (määritellään) Muut alueet reagointivaraa muilla markkinoilla avautuviin mahdollisuuksiin, harkinta tapauskohtaisesti Kohderyhmien määrittely Menestys (myynti) vaatii ehdottomasti asiakassegmenttien tarkan määrittelyn (tuotteet potentiaalisten asiakasryhmien tarpeisiin). Omat resurssit haluttujen asiakassegmenttien vastaanottamiseen on tunnettava (tunnustettava). Kaikki matkailuyritysten tuottamat tuotteet eivät sovellu kansainvälisille markkinoille, joten yritysten on valittava tuotteistaan kansainvälisille markkinoille sopivat. Matkailuhankkeiden markkinointi- ja myyntiponnistelujen painopiste kohdistetaan päämarkkinaalueille, valittuihin kohderyhmiin. Matkailuhankkeiden resursseista pieni osa varataan mahdollisuuksiin reagoida muilla markkina-alueilla avautuviin mahdollisuuksiin. Matkailuhankkeiden markkinointisuunnitelma annetaan yritysten ja kuntien matkailumarkkinoinnista vastaavien tietoon -> tiedoista apua yritysten / kuntien omien markkinointi- ja myyntiponnistelujen suunnittelussa (synergiaetua?) Matkailuhankkeiden markkinoinnin kohderyhmänä (valitut) matkanjärjestäjät ym. kohdemarkkinoilla Yhteinen jakelutiestrategia Lähtökohta: matkailuyritysten tuotteet ja resurssit riittävä, kohdemarkkinat on valittu ja asiakaskohderyhmät on määritelty. Tämän jälkeen matkailuhankkeiden markkinoinnin konkreettisessa suunnittelussa etsitään yllä mainituilla kohdemarkkinoilla ne ulkomaiset matkanjärjestäjät, jotka toimivat valituissa asiakaskohderyhmissä omalla markkina-alueellaan. Valitsemme ne matkanjärjestäjät, joiden tuotantoon haluamme päästä ja joiden tuotannossa haluamme pysyä. Markkinointi- ja myyntiponnistelut suunnataan säännöllisesti ja pitkäjänteisesti tähän matkanjärjestäjä -kohderyhmään pysyvän myyntikanavan rakentamiseksi. Pääsääntöisesti matkailuhankkeiden puolesta kuluttajiin kohdistuvaa markkinointia ei tehdä, vaan sen toteuttamisesta vastaavat jälleenmyyjät. Keskusvaraamopalvelujen tarjoaminen jälleenmyyjille ja keskusvaraamojärjestelmän tarjoaminen matkailuyrityksille FinF.un Group Oy:n kautta. Jälleenmyyjillä tulee olla, heidän niin halutessaan, saada informaatiota Kainuun matkailupalveluista ja varauspalveluja yhdestä pisteestä. Osa matkanjärjestäjistä varmaan haluaa toimia suoraan matkailupalvelujen tuottajien kanssa, mutta osa tarvitsee mahdollisuuden varata palveluja keskitetysti yhdestä pisteestä. Tuotepohjainen markkinointi Jälleenmyyjille suunnatussa markkinoinnissa tarjolla olevat matkailupalvelut ryhmitellään tuoteryhmittäin, tarvittaessa rekisteröityjen tuotemerkkien alle - kannuste- ja kokoustuotteet (tuotemerkkinä Real Reward) - luontomatkailutuotteet (tuotemerkkinä Wild Taiga) - vapaa-ajan tuotteet (ei tuotemerkkiä) - kulttuuri ja tapahtumat (ei tuotemerkkiä) sivu 4

Määrälliset tavoitteet vuodesta 23 vuoteen 27 - vähintään 2 ulkomaisen matkanjärjestäjän tuotannossa (päämarkkinoilla vähintään 5 / maa, Venäjällä suurempi määrä) - vähintään 3 %:n nousu ulkomaisissa yöpymisissä (66. vuonna 23 -> 86. vuoden 27 lopussa) - myyntiä vähintään 2,4 miljoonaa versio 7..25 Markkinointi- ja myyntiponnistelut myyntikanavan rakentamiseen ja ylläpitämiseen Markkinointisuunnitelma 25-26: katso s. 4 alkaen - myyntikanavien rakentamiseen Nettipankin (www.kajaaniregion.fi) rakentaminen, katso sivut s. 2 alkaen - työkalu alueesta kiinnostuneille / myyville matkanjärjestäjille Sähköisen kauppapaikan (varausjärjestelmän) rakentaminen, katso s. 22 alkaen - mahdollisuus varata nettipankin palveluja myös sähköisesti Yhteinen markkinointiorganisaatio Päämarkkina-alueille matkanjärjestäjäkontakteja hoitamaan valitaan ko. markkina-alueella toimiva, oma (Kainuuta edustava) agentti tehtävänään omalla alueellaan - jatkuvasti etsiä Kainuun myyntiin potentiaalisia, kokeneita Suomi myyjiä - henkilökohtaiset, säännölliset myyntikäynnit matkanjärjestäjien luona, tutustumisvierailuille kutsuttavien henkilöiden valinta ja järjestelyissä mukana oleminen - mediakontaktit ja mediamatkat - markkinatietoa kohdealueilta Muilla alueilla matkanjärjestäjäkontakteja hoitavat kansainvälisten matkailuhankkeiden projektipäälliköt (keskenään toimenpiteet koordinoiden), tehtävänään - jatkuvasti etsiä Kainuun myyjiksi potentiaalisia, kokeneita Suomi myyjiä - henkilökohtaiset, säännölliset tapaamiset matkanjärjestäjien kanssa (myyntikäynnit / workshopit / ammattilaismessut / Kainuussa toteutettavilla tutustumismatkat) - mediakontaktit ja mediamatkojen järjestelyt - markkinatietoa kohdealueilta Rahoitus Yhteensä Tämän markkinointisuunnitelman mukaisesti vuosina 25-27 Kainuun kansainväliseen markkinointiin, yritysten ja kuntien yhteistyötä, käytetään n.,2 miljoonaa euroa Hankerahoituksella Tämän hetkisten kansainvälisten matkailuhankkeiden yhteenlaskettu budjetti vuosille 25-26 on noin, miljoonaa euroa. Tästä summasta yritysrahaa on noin 244. (22 %) ja julkista rahoitusta noin 886. (78 %). Matkailuhankkeiden budjeteissa on markkinointiin käytettävissä noin 45. (+5. TTL - hankkeesta, mikäli yritysrahaa toteutettaviin kampanjoihin löytyy 5 % eli 25. ). Tällä rahoituksella saadaan sekä henkilöresursseja (projektipäälliköt, päämarkkina-alueille palkatut agentit) että toteutetaan taulukoissa 3 ja 4 matkailuhankkeiden rahoitettaviksi ja toteutettaviksi merkityt käytännön markkinointitoimenpiteet. Kuntarahoituksella Taulukoissa 7 on kuvattu ne Matkailun Edistämiskeskuksen markkinointikampanjat ja -toimenpiteet, joihin Kainuu ilmoittautuu mukaan ja jotka kainuulaiset kunnat yhdessä rahoittavat. Kokonaiskoordinointivastuunsa mukaisesti Kainuun Etu Oy laskuttaa vuosittain kunnilta niiden MEK yhteistyöhön vuosille 25-27 (n.. ) varaamat markkinointirahat ja vastaa MEK:n kampanjoiden vaatimista käytännön toimenpiteistä. sivu 5

MEK:n kampanjat kesä 25 ja talvi 5 6 kesä 26 ja talvi 6-7 versio 7..25 kesä 27 ja talvi 7 8 Kuntarahoitus 27. 37.5 37.5 summat ALV % Taulukko. Kuntien yhteisrahoitus Matkailun Edistämiskeskuksen kampanjoihin osallistumisesta Yritysrahoituksella Hankerahoituksesta (, miljoonaa euroa) siis noin 244. euroa kerätään siis hankkeisiin osallistuvilta yrityksiltä. Kuntien yhteistyöllä Kainuu saadaan mukaan valittuihin MEK:n markkinointikampanjoihin. Kun matkailualue on mukana MEK:n markkinointikampanjoihin, ko. kampanjoissa yksittäisille yrityksille avautuu lisämahdollisuuksia omiin, yrityskohtaisiin markkinointitoimenpiteisiin. Ilman alueen mukana oloa MEK:n peruskampanjassa, yritys ei voi hyödyntää näitä MEK:n kampanjoiden tarjoamia lisämoduuleja. Päätökset mukaan menemisestä tekee kukin yritys päättää ja rahoittaa itse. sivu 6

LUKIJALLE TAUSTATIETOA EHDOTETULLE KV-OHJELMALLE versio 7..25 Matkailuyritykset ovat lähivuosien aikana enenevässä määrin tuoneet esille, että Kainuun matkailun kansainvälistyminen ja markkinointi tulisi hoitaa huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja pitkäjänteisesti. Toiminta vaatii organisoitumista ja kaikkien saatavissa olevien resurssien maksimoimista. Tämä on sisällytetty myös maakunnan hallintokokeilun kehittämisohjelmaan. Maakunnan kehittämisohjelmassa matkailun keskeiseksi toimenpiteeksi lähivuosina määritellään mm. maakunnan kansainvälisen matkailumarkkinoinnin ja myynnin organisoiminen systemaattiseksi, pitempiaikaiseksi ja kaupallisesti järkeväksi konseptiksi (b-to-b), pohjautuen nykyaikaiseen sähköiseen on-line myyntijärjestelmään sekä kansainvälisiin portaaleihin Keväällä 24 kainuulaiset matkailuyritykset antoivat Kainuun kansainvälisen matkailun yhteismarkkinoinnin koordinointitehtävän Kainuun Etu Oy:lle. Kainuun Etua pyydettiin laatimaan konkreettinen ehdotus toimintamallista ja tarvittavista markkinointitoimenpiteistä ja käynnistää ja koordinoida markkinointia kevääseen 27 saakka. Kolmen vuoden tavoite on paitsi yhteismarkkinoinnin käytännön toteutuminen, myös toimivan yhteistyömallin hioutuminen muotoon, joka voi jatkaa eteenpäin elämäänsä yritysvetoisesti.. Kansainvälisten matkailumarkkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen Matkailu EU-maista Suomeen kasvoi 5 prosenttia 23 EU-maista tulleiden matkailijoiden yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä lisääntyivät edellisestä vuodesta 5 % ja niiden määrä nousi 2,5 miljoonaan vuonna 23. Matkailu Suomeen väheni Venäjältä, Yhdysvalloista ja Aasiasta, mikä pienensi Suomeen suuntautuvan matkailun kokonaiskasvun vajaaseen prosenttiin. Yhteensä ulkomaalaiset yöpyivät majoitusliikkeissä 4,3 miljoonaa kertaa. Matkailutulot EU-maista lisääntyivät edellisestä vuodesta lähes 3 prosenttia 852 miljoonaan euroon, mikä on yli puolet Suomen matkailutuloista. Vuonna 23 ulkomaiset matkailijat käyttivät Suomessa rahaa palveluihin ja ostoksiin,7 miljardia euroa eli lähes saman verran kuin vuotta aiemmin (lähde: Tilastokeskuksen matkailutilasto 24). Yöpymisten kokonaismäärän kasvu jäi,6 prosenttiin 23 Vuonna 23 kotimaan matkailijoiden majoituspalvelujen käyttö lisääntyi marginaalisesti (,4 %). Kysynnän pieni kasvu ei riittänyt korvaamaan edellisen vuoden lähes 3 prosentin laskua, ja kotimaisten matkailijoiden määrä vuonna 23 jäi edelleen pari prosenttia 2 tasoa pienemmäksi, yhteensä,8 miljoonaan yöpymisvuorokauteen. (lähde: Tilastokeskuksen matkailutilasto 24). Koska vetoapua ei tullut ulkomaisesta kysynnästä, yöpymisten kokonaismäärän kasvu majoitusliikkeissä jäi vaatimattomaan,6 prosenttiin. Hotelliyöpymisten määrä kasvoi jonkin verran ( %). Vuonna 23 majoitusliikkeissä kirjattiin yhteensä 6, miljoonaa yöpymistä, näistä 2,9 miljoonaa oli hotelliyöpymisiä. Kasvu lähes pysähtynyt myös 24 Majoitustoimen liikevaihto on polkenut lähes paikallaan 2-23 ja sama tilanne on jatkunut myös kuluvana vuonna 24. Suomen majoitusliikkeissä tammi-toukokuussa 24 kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 2 prosenttia ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät vajaan prosentin. Tammi-toukokuussa 24 yöpymisten määrä lisääntyi Satakunnassa 5 prosenttia sekä Itä-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla yli 7 prosenttia. Eniten yöpymiset vähenivät Kainuussa ja Kymenlaaksossa, prosenttia (Tilastokeskus). sivu 7

Kasvua haetaan ulkomaan markkinoinnilla versio 7..25 Viime vuosina ulkomaisten yöpymisten kasvuluvut ovat olleet kotimaista kehitystä parempaa (Kuvio ). Yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä 995-23* vuosittainen kasvu% 2, %, % 8, % 6, % 4, % 2, %, % -2, % -4, % 995 996 997 998 999 2 2 22 23* vuosi SUOMALAISET ULKOMAALAISET Kuvio. Ulkomaisten yöpymisten kehitys suomalaisissa majoitusliikkeissä 995-23* (vuodelta 23 ennakkotieto) Ulkomaisten matkailijoiden kasvava kiinnostus Suomea kohtaan tarjoaa mahdollisuuksia kasvuun ja lisämyyntiin myös kainuulaiselle matkailuelinkeinolle. Viime vuosina kainuulaisten matkailukeskukset eivät kuitenkaan ole onnistuneet kasvattamaan ulkomaalaisten yöpymisten määrää samassa tahdissa lähialueidemme kanssa. Kuten Kuviosta 2 nähdään esimerkiksi sekä Kittilä että Kuusamo ovat viime vuosina onnistuneet hakemaan kasvua kansainvälisyydestä. Kainuulaisista kohteista Kajaani ja Sotkamo ovat ulkomaalaisten osalta taistelemassa vähentyviä lukuja vastaan. 7 6 5 4 3 Kajaani Sotkamo Kuusamo Kittilä 2 2 2 22 23 Kuvio 2. Ulkomaalaisten yöpymisten kehitys 2-23 (Tilastokeskus) Viime vuosien matkailuhankkeet ovat mahdollistaneet kansainvälisille matkailumarkkinoille suunnattujen tuotteiden tuotekehityksen lisäksi ulkomaisten matkanjärjestäjien tutustumismatkat Kainuuseen. Tutustumisvierailuille osallistuneet ulkomaiset matkanjärjestäjät ovat antaneet hyvää palautetta matkailupalveluistamme, perusasiat ovat kunnossa (toki kehittämisvinkkejäkin olemme saaneet). Kainuun maantieteellinen sijainti ja sääolosuhteet sivu 8

versio 7..25 yhdistettynä rakennettuun infrastruktuuriin mahdollistaa ympärivuotisen palvelutarjonnan. Matkailupalvelujen ympärivuotisuuden onnistuneella kaupallistamisella kainuulaisilla matkailuyrityksillä on varmasti oma osansa otettavana Suomeen suuntautuvista ulkomaisista matkailijavirroista. Valtakunnan tasolla Kainuun osuus rekisteröidyistä ulkomaisista yöpymisistä on vaatimatonta luokkaa (2 % vuonna 23) Suomessa rekisteröidyistä ulkomaalaisista yöpymisvuorokausista, kun taas lähialueemme Järvi - Suomi ja Pohjois-Suomi tilastoivat merkittäviä määriä yöpymisvuorokausia (Taulukko 2). Suomi Helsinki Muu etel. Suomi Läntinen Suomi Järvi-Suomi Lappi Ahvenanmaa Kuusamo KAINUU NED 29 747 5 42 25 % 24 272 2 % 4 65 7 % 53 738 26 % 53 592 26 % 422 % 5 598 3 % 5 64 3 % BEL 46 775 7 73 37 % 7 37 5 % 2 7 4 % 7 48 6 % 93 24 % 9 % 399 3 % 339 % ESP 492 5 42 49 % 9 67 9 % 2 97 3 % 5 277 5 % 22 757 22 % 27 % 693 % 459 % UK 48 567 74 353 43 % 45 527 % 5 627 4 % 43 3 % 24 624 3 % 469 % 949 % 888 % ITA 5 793 65 82 43 % 22 7 5 % 8 87 6 % 24 984 7 % 26 973 8 % 47 % 46 % 9 % JPN 3 2 67 5 52 % 7 43 3 % 3 4 2 % 58 9 % 28 349 22 % 74 % 56 % 2 537 2 % CHI 8 45 5 774 63 % 9 945 25 % 2 74 3 % 4 227 5 % 2 878 4 % 32 % 38 % 977 % NOR 24 549 53 229 25 % 3 525 5 % 6 49 29 % 9 83 9 % 42 77 2 % 5 858 3 % 497 % 69 % POL 39 422 3 2 33 % 6 92 8 % 2 92 7 % 9 973 25 % 4 935 3 % 848 2 % 56 % 38 % FRA 88 243 46 422 25 % 2 388 % 7 688 4 % 26 85 4 % 79 34 42 % 7 % 3 487 2 % 2 394 % SWE 595 39 38 376 23 % 22 745 2 % 46 394 8 % 56 575 % 8 992 3 % 28 927 35 % 2 % 2 28 % GER 525 998 39 947 27 % 77 329 5 % 34 84 6 % 27 95 24 % 2 44 23 % 82 2 % 7 385 % 7 96 2 % SUI 4 737 35 94 3 % 3 86 % 4 9 4 % 26 32 23 % 3 8 27 % 6 % 743 2 % 45 % DEN 97 754 35 94 37 % 23 23 24 % 6 947 7 % 9 988 2 % 7 723 8 % 3 623 4 % 253 % 257 % RUS 46 459 22 464 27 % 7 65 6 % 2 67 3 % 69 66 37 % 39 47 9 % 67 % 9 4 2 % 36 85 8 % EST 93 5 33 46 36 % 9 932 2 % 8 5 9 % 24 229 26 % 3 424 4 % 2 262 2 % 838 % 8 % USA 92 328 8 939 62 % 3 86 6 % 7 2 4 % 26 45 4 % 7 548 4 % 72 % 58 % 98 % 3 652 55 24 82 33 % 563 27 5 % 24 346 7 % 667 73 8 % 625 335 7 % 239 85 7 % 36 895 % 65 922 2 % Taulukko 2. Ulkomaiset yöpymiset suuralueittain 23 (luvut Tilastokeskus) Taulukon 2 pohjalta kainuulainen matkailuelinkeino voi pohtia ja hakea uskonvahvistusta sille, miten kilpailukykyinen Kainuu on ulkomaan markkinoilla, verrattuna esim. naapureihimme Järvi - Suomeen ja Lappiin. Sijaitsemme maantieteellisesti näiden kahden matkailualueiden välissä; myös tuotetarjonta muistuttaa toisiaan, joten kainuulaisilla matkailupalveluilla uskoisi olevan vetovoimaa ja kilpailukykyä ulkomaisten matkailijoiden houkuttelemiseen alueellemme. Kansainvälistymisen mittareita on useita mutta myyntiä odottaville yritysjohtajille hyvä tunnusluku myyntikanavien arviointiin varmasti on niiden ulkomaisten matkanjärjestäjien määrä, jotka tällä hetkellä markkinoivat omille asiakkailleen matkailutuotetta, joka sisältää kainuulaisen matkailuyrittäjän tuottamia palveluja. Tarkemmat tilastotiedot vielä puuttuvat, mutta jo selvitystyön tässä vaiheessa (kesän 24 tuotanto Suomeen) on selvinnyt, että kainuulaisia matkailupalveluja ei juuri ole ulkomaisten matkanjärjestäjien omassa kuluttajille kohdistetussa markkinointimateriaaleissa (katalogeissa, nettisivuilla) esillä. Mikäli tilanne osoittautuu samaksi myös talvimatkailun osalta, kainuulaisten matkailupalvelujen markkinoinniksi on (joko tietoisesti tai muiden mahdollisuuksien puuttuessa) valikoitunut kainuulaisten yritysten omat markkinointitoimenpiteet ulkomailla ja/tai Kainuuta myyvät matkanjärjestäjät toteuttavat oman markkinointinsa suoramarkkinointina omille asiakkailleen. Nykyinen malli ei tuo riittävästi kauppaa, minkä vuoksi kainuulainen matkailuelinkeino rohkeasti yhdistää voimansa myös ulkomaanmarkkinoinnissa; tavoitteena nostaa yhteisellä jakelutiestrategialla ja toiminnalla kainuulaisia matkailupalveluja markkinoivien ja myyvien ulkomaisten matkanjärjestäjien määrää. Kotimaan markkinoinnissa yhteistyötä on jo tehty, mutta kansainvälisellä puolella vielä ei. Nyt yhteistyö kotimaan markkinoinnissa toteutetaan Vuokatin Matkailukeskuksen organisoiman yhteismarkkinoinnin kautta ja kansainvälisen yhteismarkkinointi Kainuun Etu Oy:n kautta. sivu 9

2. Markkinoinnista myyntiin versio 7..25 Matkailutuotteen tie tuottajalta kuluttajalle voi olla joko suora (kuluttaja varaa/ostaa palvelun suoraan tuottajalta) tai moniportainen (tuotteen kuluttajalle välittää jälleenmyyjä joukkoa itsenäisiä organisaatioita ja/tai henkilöitä, jotka erikoistuvat tuotteiden saatavuuden järjestämiseen). Matkailuyrityksen kannalta tärkeintä on se, että potentiaaliset asiakkaat löytävät yrityksen tuotteen markkinoilta ja kaupan mahdollistava järjestelmä. Jakelutie käsitteenä voidaan jakaa - informaatio- eli markkinointikanavaan (korostaa potentiaalisen asiakkaan huomion ja ostohalun herättämistä) - jakelu- eli myyntikanavaan (korostaa kaupan päättämiseen tähtäävää näkökulmaa) Jakelutie on se markkinointi- ja myyntikanavien yhdistelmä, joka matkailuyrittäjällä on käytettävissään. Markkinointikanavina toimivat mm. - yrityksen oma markkinointiviestintä - paikalliset matkailutoimistot - alueelliset markkinointiorganisaatiot - MEK - erilaiset tietoverkot - messut ja muut yleisötapahtumat Myyntikanavina toimivat mm. - matkanjärjestäjät - keskusvaraamot - alueelliset myyntiorganisaatiot - sektorikohtaiset myyntiorganisaatiot (esim. hotelliketjut) - matkatoimistot Kuvio 3. Myynnin jakelutiet ja verkostot ulkomaan markkinoilla (lähde: MEK) Tähän saakka voitaneen sanoa, että ulkomaan markkinoinnissaan kainuulaisten matkailuyritysten keskinäisen yhteistyössä painopiste on ollut enemmän markkinointikanavien kuin myyntikanavien suunnassa. Viimeistään nyt on aika siirtää yhteistyön painopiste myyntikanavien systemaattiseen rakentamiseen ja säännölliseen hoitamiseen. Pelkkiä markkinointikanavia käyttävä yritys joutuu suuntaamaan markkinointityönsä painopisteen markkinointiviestintään, jonka avulla yritys voi tavoittaa haluamansa kohderyhmät. Tämä saattaa, kohderyhmän laajuudesta riippuen olla erittäin kallista ja edellyttää aina kohderyhmien ja niihin vaikuttavien viestimien hyvää tuntemusta ja hallintaa. Halutut kohderyhmät voi tavoittaa myös myyntikanavan kautta. Mikäli matkailuyritys ei itse halua / pysty hoitamaan kuluttajamarkkinointia kohdemarkkinoillaan, oikeantyyppisellä jälleenmyyjävalinnalla vähennetään merkittävästi tai kokonaan poistetaan yrityksen omaa, suoraan kuluttajiin kohdistuvaa markkinointiviestintää (tosin matkanjärjestäjä saattaa haluta neuvotella matkailupalvelujen tuottajien osallistumisesta kuluttajamarkkinoinnin kustannuksiin, silloin yksityiskohtainen kampanjaohjelma budjetteineen on suunniteltava yhdessä matkanjärjestäjän kanssa ja sopimus liitettävä osaksi jälleenmyyjäsopimusta). sivu

versio 7..25 Myyntikanavan tehtävänä on tuotteen kaupallinen toimittaminen ostavan asiakkaan ulottuville, myyntiä tukevan informaation jakelu sekä kaupantekoon tarvittavat markkinointi- ja myyntitoimenpiteet. Myyntikanava hoitaa myös rahaliikenteen ostajalta palvelun tuottajalle, markkinainformaation ja palautteen lähtöalueen kuluttajilta palvelujen edelleen kehittämiseksi. Matkailupalveluja tuottavalle yritykselle myyntikanavan eri portaiden arvo ja mielekkyys on mitattavissa sillä lisäarvolla, jonka kukin porras tuo jakeluprosessiin lisääntyvänä kauppana, laajempina ja paremmin hyödynnettyinä markkinoina. Myyntikanavan toimijoiden on tuotettava lisäarvoa myös tiedonvälittäjinä ja tuotantoyrityksen edustajina kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Luonnollisesti sekä matkailuyrittäjä että myyntikanava mittaa suhteen toimivuutta ja kannattavuutta toteutuneen myynnin määrällä. Kainuulaisten matkailuyritysten tulee nyt ulkomaan kaupan osalta analysoida nykyisiä ulkomaisia asiakasvirtojaan, toteutuneen myynnin määrää ja tulevaisuudessa tarvittavia markkinointitoimenpiteitä ulkomaisten asiakkaiden tavoittamiseksi. Haluaako kukin asiakkaansa pääsääntöisesti omien markkinointitoimenpiteiden ja suorien varausten perusteella vai (myös) välittäjän kautta. Mikäli yrityksellä on jo ulkomaita tulleessa myynnissä myös välittäjien kautta tulevaa kauppaa, kannattaa selvittää näiden osuus toteutuneesta myynnistä ja verrata saatua tulosta yrityksen omaan markkinointibudjettiin. Mikäli yritys haluaa hakea lisää kauppaa ulkomailta tai mikäli yritys harkitsee kansainvälisen markkinoinnin aloittamista, molemmissa tapauksissa yrityksen tulee kartoittaa potentiaalisten uusien jälleenmyyjien määrä, tutustua näiden jakelukanavien tarjoamiin mahdollisuuksiin ja laatia suunnitelma, jolla omat palvelunsa saa jälleenmyyjien tuotantoon ja myyntiin mukaan. Myyntikanavan jäsen on matkailuyrityksen näkökulmasta asiakas. Matkailuyritys pyrkii myymään tuotteensa myyntikanavalle, joka taas pyrkii myymään tuotetta omille asiakkailleen. Markkinointiorientoituneita organisaatioita toki myös tarvitaan. Käytännössä ostajat käyttävät niitä informaatiokanavinaan. Niiltä saadaan tietoa, jota käytetään ostopäätösprosessin kahdessa ensimmäisessä vaiheessa eli tiedonhankinnassa ja vaihtoehtojen kartoituksessa. Matkailija muodostaa yleisen markkinointiviestinnän avulla mielikuvia matkailualueiden imagosta ja tekee valintoja näiden mielikuvien perusteella. Jos tämä linkki ostajan päätöksentekoon puuttuu, on vaarana että kauppa jää toteutumatta. Näistä syistä sekä markkinointi- ja myyntikanavilla on oma paikkansa matkailutuotteen jakelutiessä. Molempiin jakelutien toimijaryhmiin on hyvä kehittää kumppanuussuhteet. 3. Valitaan ulkomailta kohdemarkkinat Ehdotamme, että yhteistyönä toteutettavien markkinointi- ja myyntiponnistelujen kohdistamisista seuraaville markkina-alueille tehostetusti Päämarkkina-alueet Iso-Britannia Ranska Venäjä kohderyhmä(t) eli loppuasiakkaat markkina-alueella (määritellään) (määritellään) (määritellään) Muut markkina-alueet reagointivaraa muilla markkinoilla avautuviin mahdollisuuksiin, harkinta tapauskohtaisesti Maavalinnoissa on käytetty liitteissä esitettyjä maakohtaisia tilastotietoja. Menestys (myynti) vaatii ehdottomasti asiakassegmenttien tarkan määrittelyn (tuotteet potentiaalisten asiakasryhmien tarpeisiin). Omat resurssit haluttujen asiakassegmenttien vastaanottamiseen on tunnettava (tunnustettava). Kaikki matkailuyritysten tuottamat tuotteet eivät sovellu kansainvälisille markkinoille, joten yritysten on valittava tuotteistaan kansainvälisille markkinoille sopivat. Matkailuhankkeiden markkinointi- ja myyntiponnistelujen painopiste kohdistetaan ym. markkina-alueille, valittuihin kohderyhmiin. Matkailuhankkeiden resursseista pieni osa varataan mahdollisuuksiin reagoida muilla markkina-alueilla avautuviin mahdollisuuksiin. Hankkeiden markkinointisuunnitelmat annetaan yritysten ja kuntien matkailumarkkinoinnista vastaavien tietoon -> tiedoista apua yritysten / kuntien omien markkinointi- ja myyntiponnistelujen suunnittelussa (synergiaetua?)

2 versio 7..25 Määritellään asiakassegmentti Loppuasiakassegmentointia voidaan tehdä monien eri kriteerien pohjalta (määritellään myöhemmin). Oikea segmentti löytyy yleensä eri kriteerejä luovasti yhdistelemällä. Tärkeää on, että segmentti rajataan usealla kriteerillä mahdollisimman selkeäksi, jotta sen erityisominaisuudet voidaan ottaa tuotteistamisessa huomioon ja asiakkaan saaman lisäarvon esilletuominen on helpompaa. Tässä alustavaa listaa pohdinnan / segmentoinnin pohjaksi: ASIAKAS Maantieteelliset alueet: esim. markkina-alueen sisällä maakunnat, kaupungit Asiakkaan kulutustottumukset: esim. ryhmämatkailu, automatkailu Matkustusmotiivin mukaan: esim. harrasteet, sukulaiset, työ Elämänvaiheen perusteella: esim. nuoret, eläkeläiset, sinkut Matkan pääsyy: esim. työmatka (esim. kokous, incentive, muu työmatka) vapaaajanmatka (esim. ostosmatka, ulkoilma-aktiviteetit, monen maan kiertomatka), yhdistelmä eli työ + vapaa-ajan matka ASIAKKAAN HAKEMA PALVELU Kesätuotteet kiertomatka, kesäaktiviteetit (esim. kalastus, vaellus, kanootti, golf, pyöräily, - aktiviteetit voitaisiin vielä jakaa luonto- ja urheiluaktiviteetteihin?), maaseutuloma, luontomatka Talvituotteet joululomat, talviaktiviteetit (esim. maastohiihto, laskettelu, lumilautailu, moottorikelkkailu, husky safarit, pilkkiminen aktiviteetit voitaisiin vielä jakaa luonto- ja urheiluaktiviteetteihin?) Ympärivuotiset lyhytlomat, kannustematkat, tapahtumat, special interest, hyvinvointi (wellness), kulttuuri 3.. Tuote- ja markkina-analyysi Euroopan ranskankielisistä markkinoista Liitteenä 3.2. Tuote- ja markkina-analyysi Iso-Britanniasta markkina-alueena Liite lisätään myöhemmin 3.3. Tuote- ja markkina-analyysi Venäjästä markkina-alueena Liite lisätään myöhemmin 4. Myyntikanavien rakentaminen ja ylläpitäminen valituilla kohdemarkkinoilla Yksittäisellä matkailuyrityksellä on yleensä useita, samanaikaisesti käytössä olevia jakelutievaihtoehtoja. Jakeluteitä, niin perinteisiä kuin sähköisiäkin, on ja tulee olemaan useita rinnakkaisia. Jakelukanavista muodostuva jakelutie voi olla moniportainen, sen valintaan ja rakenteeseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kotimaisilla markkinoilla myyntikanavien osalta Kainuu on nojautunut voimakkaasti suorajakeluun (yritys markkinoi ja myy eli ottaa varaukset ja maksut vastaan suoraan asiakkaalta itse). Markkinoinnissa kotimaan osalta yhteistyötä tehdään. Ulkomaan markkinoinnissa on vähäistä yhteistyötä tehty markkinointikanavien (informaation jakamisen) osalta, mutta myyntikanavien osalta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä ei juurikaan ole tehty (poikkeuksena Venäjän markkinointi). Ulkomaan markkinoinnissaan jakelutieratkaisu on se strateginen päätös, joka Kainuun alueen matkailuyritysten tulee nyt tehdä. Halutaanko jatkaa nykyisellä toimintamallilla (ja nykyisillä tuloksilla) vai onko aika muuttaa toimintamallia? Matkailuyritysten valitsema toimintatapa vaikuttaa luonnollisesti siihen syntyykö Kainuun alueelle yhteistä toimintamallia matkailupalvelujen ulkomaan myyntiin lainkaan. Mikäli sellainen synnytetään, sen muoto vaikuttaa myös yksittäisen matkailuyrityksen omiin markkinointi- ja myyntiponnistelujen suunnitteluun ja toteutukseen ja meneillään oleviin ja suunnitteilla oleviin matkailuhankkeiden käytännön toimenpiteisiin. Päätöksellä on siis laajat vaikutukset. Kainuulaiset matkailuyritykset yhdistävät voimansa, yhteistyön tavoitteena jälleenmyyjäverkoston rakentaminen ja säännöllinen hoito valituilla kohdemarkkinoilla. Voimien yhdistämisellä yksittäinen yritys voi tavoittaa suurempia ja kaukaisempia asiakasryhmiä kuin pelkkien

versio 7..25 omien markkinointitoimenpiteidensä avulla. Onnistunut yhteistyö tehokkaan matkanjärjestäjän kanssa tuottaa usein myös kuluttajamarkkinointiratkaisun valitulla kohdemarkkina-alueella. (tässä siis tavoiteltu työnjako: Kainuun matkailuyritysten markkinoinnin kohderyhmänä jälleenmyyjät, jälleenmyyjät toteuttavat kuluttajamarkkinoinnin omilla markkinoillaan). Suomalaisen matkailuelinkeinon edustajat toteuttavat jatkuvasti henkilökohtaista myyntityötä tapaamalla Suomi myyjiä ja potentiaalisia uusia matkanjärjestäjiä lähtömaissa myyntikäynnein, markkina-alueilla pidettävissä workshopeissa ja matkailumessuilla. Suomen matkailu-elinkeino ja MEK kutsuvat säännöllisin väliajoin sekä nykyisiä että uusia potentiaalisia agentteja Suomeen myyntitapahtumiin sekä tutustumismatkoille. Kainuun matkailuelinkeinolla säännölliset, henkilökohtaiset kontaktit potentiaalisiin matkanjärjestäjiin ulkomailla ovat olleet vähäisiä (poikkeuksena Venäjä, jonka markkinoinnin ja myynnin kainuulaiset matkailuyritykset ovat merkittävässä määrin delegoineet FinFun Vuokatille). Harvalla yksittäisellä matkailuyrityksellä on taloudellisia, ajallisia ja/tai henkilöresursseja säännölliseen henkilökohtaiseen kanssakäymiseen potentiaalisten ulkomaisten matkanjärjestäjien kanssa. Ehkäpä tämä selittänee eniten Kainuuta tällä hetkellä myyvien matkanjärjestäjien vähäistä määrää. 4.. Matkanjärjestäjien valinta valituilla kohdemarkkinoilla Tavoitteena on selvästi nostaa kainuulaisia matkailutuotteita markkinoivien ja myyvien ulkomaisten matkanjärjestäjien määrää valituilla kohdemarkkinoilla. Konkreettisessa tavoiteasettelussa nimetään ne ulkomaisten matkanjärjestäjät, joiden tuotantoon haluamme päästä ja joiden tuotannossa haluamme pysyä. Kaikki valituilla kohdealueilla toimivat Suomea myyvät ulkomaiset matkanjärjestäjät eivät välttämättä ole sopivia Kainuun myyjiksi. Jotta voimme valita parhaiten sopivat jälleenmyyjät, meillä tulee olla tarkempaa tietoa kullakin markkina-alueella toimivasta matkanjärjestäjästä. Informaatiota on hankittava niin, että tarvittava jälleenmyyjätieto on nopeasti ja tarkasti saatavilla kultakin kohdealueelta. Myyntiverkoston rakentaminen ja ylläpito on pitkäaikainen investointi, minkä vuoksi myös markkinoinnin tavoitteeksi on otettava pitkäaikainen yhteistyö (ns. elinikäisen asiakkuuden malli). Jälleenmyyjäsuhdetta arvioidaan sen kokonaiskeston pohjalta. Jälleenmyyjät on toki ryhmiteltävä aktiivisiin ja passiivisiin tuottoisuuden perusteella, ja markkinointia varten säännöllisesti arvioitava tältä pohjalta kuinka paljon kunkin jälleenmyyjäsuhteen säilyttämiseen kannattaa sijoittaa varoja. Rakennamme tietokannan valituilla kohdemarkkinoilla Suomea myyvistä matkanjärjestäjistä. Kansainvälistä markkinointia varten kerätään valituilta kohdemarkkina-alueilta tiedot Suomea myyvistä matkanjärjestäjistä. Kainuun yhteismarkkinoinnissa mukana olevilta matkailuyrityksiltä pyydetään: - tarkistamaan ko. jälleenmyyjäluettelo; täydentää listasta mahdollisesti puuttuvat matkanjärjestäjät valituilla kohdemarkkinoilla (saamme tietokannan eli rekisterin ajan tasalle) - luokittelemaan jokainen listalla olevat matkanjärjestäjät oman liiketoimintansa osalta ( = merkittävästi kauppaa, =kohtuullisesti kauppaa, =vähän kauppaa, =ei kauppaa, mutta kiinnostava matkanjärjestäjä, = ei kauppaa / ei kiinnostava matkanjärjestäjä) - ja yhteistyönä ylläpitämään näin syntynyttä tietokantaa (tiedot kuhunkin matkanjärjestäjään kohdistetuista yhteisistä markkinointi- ja myyntitoimenpiteistä, heidän Kainuuseen tunteman kiinnostuksen taso, luokitus miten merkittävästi kukin jälleenmyyjä tuo kauppaa ( = merkittävästi kauppaa, = kohtuullisesti kauppaa, = vähän kauppaa, = ei kauppaa, mutta kiinnostava matkanjärjestäjä, = ei kauppaa / ei kiinnostava matkanjärjestäjä) Tavoitteen ollessa elinikäisten jälleenmyyjäsuhteiden luominen ja kehittäminen, merkittävin markkinoinnin onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä on toimiva tietokanta. Tällä tietokannalla systemaattisesti etsimme, rakennamme ja ylläpidämme kainuulaisille matkailupalveluille myyntikanavia hoitamalla jälleenmyyjäsuhteita säännöllisesti asiakassuhteiden tapaan. Myyntikanavan jäsenhän on matkailuyrityksen näkökulmasta myös asiakas. Matkailuyritys pyrkii myymään tuotteensa myyntikanavalle, joka taas pyrkii myymään tuotetta omille asiakkailleen. Tietokannan avulla pystymme asettamaan konkreettiset tavoitteet esimerkiksi yksilöimällä (nimeämällä) ne matkanjärjestäjät, jotka eivät vielä myy kainuulaisia matkailupalveluja mutta joiden myyntiin haluamme alueemme nimenomaan päästä tai asettamalla lisämyyntitavoitteita palveluja jo myyvälle jälleenmyyjälle. Kainuun tulee siirtyä nykyisestä markkinointiorientoituneesta toiminnasta eteenpäin, niin sanotusti ottaa jakelutiet hallintaa. Muutoin saamme jatkaa markkinointiin panostamista vielä pitkään, mutta teemme sen myynnin kustannuksella! 3

versio 7..25 Nykyiset ja mahdolliset tulevat matkailuhankkeet saavat tämän konkreettisen tavoiteasettelun ja systemaattisen työn kautta paremman tietopohjan jatkaa siitä mihin edelliset hankkeet päättivät. Samoin yrityksilläkin on helpompaa kohdentaa omia markkinointi- ja myyntiponnistuksiaan. 4.2. Markkinointitoimenpiteet myyntikanavien rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi Markkinoinnin kohderyhmänä tavoitteeksi aseteltuja matkanjärjestäjiä valituilla markkina-alueilla tavoitellaan ja rakennettuja jälleenmyyjäsuhteita hoidetaan seuraavin toimenpitein (yhteenveto vuosille 25-26 ehdotetuista toimenpiteistä): Toimenpiteitä rahoitetaan a) kuntarahalla (JR), b) hankkeiden ulkopuolella yritysten omalla rahalla (Y) ja c) hankerahoituksella (hankkeiden koodit alla)? = ei vielä päätetty mikä hanke LM? = suunnitteilla oleva luontomatkailuhanke P&V = pyöräily- ja vaellushanke Ellare RR = Real Reward markkinointihanke (9/24 8/25) RR? = Real Reward markkinointihanke jatkuu 25-26? TH = Tapahtumahanke 4/24 4/27 TTL = The Thousand Lakes (9/24 8/25) WE = Wellness matkailuhanke (5/24 4/27) WT = Wild Taiga luonnonkatselutuotteet (9/23 /25) VV = Vaarojen vuodenajat (2/24 8/25) XX = useampi matkailuhanke mukana Muu = joku muu taho esimerkiksi kotimaan yhteismarkkinointiryhmät KV -MARKKINOINTIKOOSTE 24-26 KV -MARKKINOINTIKOOSTE 24-26 25 Matkailuhanke Julkinen rahoitus Yritysrahoitus Muu 26 Matkailuhanke Julkinen rahoitus Yritysrahoitus Muu SUOMEN KV-TAPAHTUMAT 25 SUOMEN KV-TAPAHTUMAT 25 Finland Purpuri Travel Market XX Snowball Travel Market /25 XX Snowball Travel Market /26 XX MATKA-messut, ammattilaispäivät XX kotimaa MATKA-messut, ammattilaispäivät XX kotimaa MICE Training Kuusamo RR MEK MARKKINOINTI MEK MARKKINOINTI Talviesitteet, talvikampanja 5-6 JR Talviesitteet, talvikampanja 6-7 JR Incentive peruskampanja 26 JR Incentive peruskampanja 27 JR Kainuun joulucharter 25 UK? X??? tarve? Kainuun joulucharter 26 UK? X??? tarve? Etelä-Eurooppa kesä 26 JR Etelä-Eurooppa kesä 27 JR Venäjä kesä 26 JR Venäjä kesä 27 JR Venäjä talvi 25-26 JR Venäjä talvi 26-27 JR Alankomaat kesä (charter?) JR Alankomaat kesä (charter?) JR Kalastuskampanja???? tarve? Kalastuskampanja???? tarve? UK JA IRLANTI 25 UK JA IRLANTI 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ leisure/joulu /25 RR Educ (SI) LM? Educ (leisure, SI.) LM? Educ talvi incentive, leisure /5 RR Educ leisure, SI RR? Educ incentive, kesä RR Educ incentive RR? Educ Media Educ Media ei vielä päätetty X? ei vielä päätetty X? Myyntikäynnit Myyntikäynnit agentin säännölliset myyntikäynnit RR agentin säännölliset myyntikäynnit RR? Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. 4

WTM (leisure, SI, inc) WTM (leisure, SI, inc) LM? Bird Fair (SI) LM? Bird Fair (SI) LM? Game Fair (SI) LM? Game Fair (SI) LM? UK Workshop (leisure, SI, inc) RR Sports&Adventure /5 P&V versio 7..25 Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kainuun joulucharter 25???? tarve? Kainuun joulucharter 26? X??? tarve? Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat RANSKA 25 RANSKA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ talvi (leisure, SI, W) WE Educ talvi (leisure, SI, W) WE Educ kesä (leisure, SI, W) WE Educ kesä (leisure, SI, W) WE Educ syksy WE Educ WE Kalastus educ (SI) LM? Kalastus educ LM? Educ Media Educ Media ei vielä päätetty WE ei vielä päätetty WE Myyntikäynnit Myyntikäynnit agentin säännölliset myyntikäynnit WE agentin säännölliset myyntikäynnit WE Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. markkinointisuunitelma tulossa WE markkinointisuunnitelma tulossa WE Kalastus workshop (leisure, SI) LM? Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat MEK Kesäk. Etelä-Eurooppa 26 JR MEK Kesäk. Etelä-Eurooppa 27 JR MEK-yhteistyö Ranska JR MEK-yhteistyö Ranska JR Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat VENÄJÄ 25 VENÄJÄ 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Tour operator (leisure, SI) TTL Educ kalastus (SI) LM? Kalastus/metsästys (SI) LM? Kalastus/metsästys (SI) LM? Educ Tour Media Educ Tour Media Educit media, MEK (leisure, SI) TTL Educit media, MEK (leisure, SI) JR Myyntikäynnit Myyntikäynnit Myyntikäynti Tallinna, Riika (Le, SI) TTL JR Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Pietari workshop (leisure, SI) JR Pietari workshop (leisure, SI) JR Moskova workshop (leisure, SI) JR Moskova workshop (leisure, SI) JR MITT (leisure, SI) JR MITT (leisure, SI) JR Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat MEK Talvi 25-26 JR MEK Talvi Venäjä 26-27 JR MEK Kesä Venäjä 26 JR MEK Kesä Venäjä 27 JR 5

versio 7..25 MEK kesä Venäjä 25 TTL Kesäkampanja (leisure, Si) TTL Taulukko 3. Kainuun markkinointitoimenpiteet päämarkkina-alueilla KV -MARKKINOINTIKOOSTE 24-26 KV -MARKKINOINTIKOOSTE 24-26 25 Matkailuhanke Julkinen rahoitus Yritysrahoitus Muu 26 SAKSA 25 SAKSA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ talvi (leisure, SI, W) WE Educ Educ kesä (leisure, SI, W) X? Educ VV Matkailuhanke Julkinen rahoitus Yritysrahoitus Muu Educ Media Myyntikäynnit Educ Media Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. ITB/Myyntikäynti (leisure, inc, SI) VV ITB/Myyntikäynti (inc, leisure, SI) X? IMEX 4/25 (inc) RR Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat UKRAINA, BALTTIA 25 UKRAINA, BALTTIA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Tour Media Myyntikäynnit Educ Tour Media Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Kiovan messut (leisure, SI) X? Kiovan messut (leisure, SI) Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat SVEITSI, ITÄVALTA 25 SVEITSI, ITÄVALTA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ VV Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. St. Gallen Ferien Messe.-3.2.5 VV Messut, workshopit jne. 6

versio 7..25 Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat BENELUX 25 BENELUX 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Messut, workshopit jne. Workshop 25.-26.5.5 (leisure, SI) OP PAD 3/25 (SI) TTL P&V Messut, workshopit jne. Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kesäkampanja Alankomaat JR Kesäkampanja. Alankomaat JR Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat ESPANJA 25 ESPANJA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Educ Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Barcelona EIBTM (inc) RR FITUR 26.-3..5 TTL FITUR Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat MEK Kesäp. Etelä-Eurooppa 26 JR MEK Kesäp. Etelä-Eurooppa 27 JR Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat ITALIA 25 ITALIA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ (leisure, SI) X? Educ Educ 4/25 (inc) RR Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Myyntikäynti (leisure, SI) TTL Messut, workshopit jne. Workshop (leisure, SI) BIT (leisure, SI, inc) TTL TTL Messut, workshopit jne. 7

versio 7..25 Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat MEK Kesäk. Etelä-Eurooppa 26 JR MEK Kesä. Etelä-Eurooppa 27 JR Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat RUOTSI, NORJA 25 RUOTSI, NORJA 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ Media Educ Media Myyntikäynnit Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat MUUT (ml. multikansalliset) 25 MUUT (ml. multikansalliset) 26 Educ Tour operator Educ Tour operator Educ incoming tstot (inc, leisure, SI) kaikki Educ Japani (leisure, SI) TTL Snowball Pre-Tour 6..5 (Le, SI) TTL Kuhmo 5 / 26? LM???? Educ Media Educ Media Kuhmo 5 / 26????? Myyntikäynnit Myyntikäynti (leisure, inc) Myyntikäynnit Messut, workshopit jne. Messut, workshopit jne. Ammattilaiskampanjat Ammattilaiskampanjat Kuluttajakampanjat Kuluttajakampanjat MARKKINOINTIMATERIAALIT MARKKINOINTIMATERIAALIT www-sivusto ammattilaiskäyttöön www-sivusto ammattilaiskäyttöön englanninkielinen XX Y englanninkielinen XX Y ranskankielinen XX Y ranskankielinen XX Y venäjänkielinen?? Y venäjänkielinen??? Taulukko 4. Kainuun markkinointitoimenpiteet muilla markkina-alueilla 8

MATKAILUN EDISTAMISKESKUKSEN SUOMI ESITTEET versio 7..25 Taulukko 5. MEK:n markkinointiesitteet (tilanne / 24) Taulukossa 5 näkyy MEK:n tämän hetkinen kuluttajamarkkinoinnin esitetarjonta. Kainuu on ollut vuosia poissa MEK:n esitteistä. Pitkän tauon jälkeen, tänä talvena Kainuu on esillä talviesitteissä MINIMITASO KV. MARKKINOINNILLEMME TALVI 25 26 kuluttajaesite TALVI 26 27 kuluttajaesite kampanjaesite heräte-esite KESÄ 26 kuluttajaesite KESÄ 27 kuluttajaesite 9

versio 7..25 5. Tuotepankki ja sähköinen kauppapaikka jälleenmyyjien käyttöön 5.. Tuotepankki Kansainväliseen myyntiin suunnitellut matkailutuotteet kerätään matkailuhankkeiden avulla ns. nettipankkiin (www.kajaaniregion.fi) Kainuun Etu Oy ylläpitää tuotepankkia. Kuvio 4. Mallinnus www.kajaaniregion.fi tuotepankista internetissä Incentive matkailuhankkeen tuottama ja Kainuun Edun hallinnoima www.realreward.fi sivusto siirretään www.kajaaniregion.fi tuotepankkiin (sisällöntuotantona incentive matkailutuotteet). Wild Taiga matkailuhankkeen tuottama ja Ari Sääsken hallinnoima. www.wildtaiga.fi sivusto siirretään www.kajaaniregion.fi. tuotepankkiin (sisällöntuotantona luontomatkailutuotteet) Tapahtumatuotanto hanke tuottaa www.kajaaniregion.fi tuotepankkiin sisällön tapahtumien osalta ja Wellness matkailuhanke vapaa-ajan matkailupalvelujen sisällön yhdessä Lakeland matkailuprojektin kanssa. Tuotepankin tärkein ominaisuus on tiedonhaun helppous, minkä mahdollistaa hakumoottori, jolla jälleenmyyjä löytää nopeasti haluamansa informaation ns. tuotekorttien tai valmiiden ohjelmien muodossa. Kiinnostavat tuotteet ja ohjelmat jälleenmyyjä voi pudottaa ostoskoriin ja lähettää sähköpostina lisäpyyntötiedustelut / varaukset kyseisten matkailupalvelujen tuottajille. 2

versio 7..25 Kuvio 5. Malli tuotekortista ja näkymä hakumoottorin tuottamasta tuloksesta Suomen lisäksi tuotepankin kielinä kohdemarkkinoiden kielet eli englanti, ranska ja venäjä. Sivusto avataan ensin englanninkielisenä keväällä 25. Ranskan- ja suomenkielisenä sivusto palvelee vielä vuoden 25 aikana. Venäjänkielisen sivuston aikataulu on vielä vahvistamatta. 2

versio 7..25 Tuotepohjainen markkinointi Jälleenmyyjille suunnatussa markkinoinnissa tarjolla olevat matkailupalvelut ryhmitellään tuoteryhmittäin, tarvittaessa rekisteröityjen tuotemerkkien alle - kannuste- ja kokoustuotteet (tuotemerkkinä Real Reward) - luontomatkailutuotteet (tuotemerkkinä Wild Taiga) - vapaa-ajan tuotteet (ei tuotemerkkiä) - tapahtumat (ei tuotemerkkiä) - työhyvinvointituotteet (tuotemerkki rekisteröidään myöhemmin, huom: työhyvinvointipalvelut pääsääntöisesti kotimaan markkinoille suunnattu tuote) Kuvio 6. Tuotelinjasto www.kajaaniregion.fi (tuotepohjainen markkinointi) Jälleenmyyjän näkökulmasta voidaan tuotteelle määritellä eräitä ominaisuuksia, jotka merkittävästi lisäävät myyntikanavan mielenkiintoa tuotetta kohtaan (kun tavoitteena myyntikanavaan pääseminen). Tekemällä tuotteesta jälleenmyyjälle mahdollisimman hyvin soveltuvan, pääsee matkailupalveluja tuottava yritys helpommin yhteistyöhön myyntikanavan kanssa ja yhteistyö voi olla molemmille hedelmällistä. Muun muassa seuraavat tuotteen ominaisuudet ovat jälleenmyyjälle tärkeitä. ) niin selkeä, että se voidaan kaikissa olosuhteissa myydä ilman, että myyjä joutuu kyselemään tuottajalta esim. sen sisällöstä (www-sivuston nettipankista apua tähän) 2) voidaan tarvittaessa muunnella ja liittää toisiin tuotteisiin on joustavasti muunneltavissa, toimii tarvittaessa myös osana suurempaa kokonaisuutta (www-sivuston nettipankista apua tähän) 3) saatavuus: jälleenmyyjällä on mahdollisimman vähin ponnistuksin, nopeasti ja täsmällisesti saada ostettua haluamansa tuotteet (www-sivuston sähköisestä kauppapaikasta apua tähän) Uudet interaktiiviset teknologiat tarjoavat matkanjärjestäjille ajantasaisen tiedon matkailualueella tarjolla olevista palveluista ja siten entistä tehokkaamman ja täsmällisemmän välineen oman tuotantonsa suunnitteluun. 5.2. Sähköinen kauppapaikka FinFun Group Oy rakentaa sähköisen kauppapaikan (varausjärjestelmän) Kainuun Edun hallinnoimassa tuotepankissa (www.kajaaniregion.fi) oleville palveluille. Tuotepankissa yksittäiset matkailupalvelut esitellään tuotekortein. Tuotekortissa on esillä palveluntuottajan yhteystiedot. Jälleenmyyjä voi siis halutessaan ottaa yhteyttä suoraan palveluntuottajaan, mutta hänellä on myös mahdollisuus käyttää FinFun Group Oy:n sähköistä kauppapaikkaa palvelun ostamiseen (mikäli palveluntuottaja ja FinFun Group Oy ovat tästä mahdollisuudesta sopineet mikäli sopimusta ei ole, jälleenmyyjän ainoa vaihtoehto on ottaa tuottajaan suoraan yhteyttä). Malliohjelmat muodostuvat tuotekortteista, joten jälleenmyyjällä on halutessaan sama mahdollisuus myös valmiiden ohjelmien mukana, ostaa se yhtenä kokonaisuutena tai koota itse ottamalla itse yhteyttä jokaiseen malliohjelman palveluntuottajaan. Matkailun jakelutiet kehittyvät erittäin nopeasti uuden teknologian myötä. Tämä tilanne on näkynyt jo pitkään, erityisen selvästi suurien toimijoiden, kuten liikenneyhtiöiden ja valmismatkajärjestäjien panostuksista uuden teknologian jakelutieratkaisuihin. Suurten hotelliketjujen on-line -varausjärjestelmiä avautuu kaiken aikaa. 22

23 versio 7..25 Suomalainen matkailukauppa toki tapahtuu vielä kauan, ainakin osin nykymuotoisena, mutta sähköinen kaupankäynti tulee muodostamaan perinteisen suorajakelun (asiakas varaa itse suoraan palveluntuottajalta) ja välittäjän kautta ostamisen rinnalle kolmannen ja nopeasti kasvavan jakelutievaihtoehdon. (täsmennä tekstiä, niin että kauppapaikan varausjärjestelmä on myös jälleenmyyjien käytössä avoin järjestelmä, jota jälleenmyyjien kannattaa käyttää tilanteessa jossa FinFunilla on lisäarvoa annettavana myyntiprosessiin). Matkailun alueorganisaatioiden rooli oman alueensa matkailupalvelujen markkinoijana ja myyjänä on tulevaisuudessa paljolti riippuvainen siitä, kuinka uudet teknologiaratkaisut osataan ottaa käyttöön ja hyödyntää niiden tuoma lisäarvo. Teknologian kehitykseen pitää lähteä mukaan, suurta pyörää ei enää voi kääntää, sillä kuluttajien ohjaaminen sähköiseen kauppaan on myös matkailuelinkeinossa jo aloitettu. Sähköistä kaupankäyntiä voidaan verrata perinteisen myymälän perustamiseen; tietojärjestelmä eli nettipankki edustaa itse kauppapaikkaa, varausjärjestelmä edustaa varaston perustamista, tietojärjestelmä itse ja portaali kaupan liittämistä osaksi jotain kauppaketjua, brändiä. Jotta sähköisen kaupankäynnin hyödyt saadaan mahdollisimman pian käyttöön, vaaditaan matkailun toimijoilta nopeasti joukko ratkaisuja, jotka mahdollistavat teknologian hyödyntämisen. ) tietojärjestelmä = tuotepankki asiakas voi hakea tietoja kohteesta/hakukone ja tuottaja voi tuoda tuotteitaan esille, tietojärjestelmän kautta päästään etenemään varausjärjestelmään Tuotepankki rakennetaan nykyisten matkailuhankkeiden toimesta. 2) varausjärjestelmän hankinta ja ylläpito FinFun Group Oy rakentaa matkailun sähköisen kauppapaikan ja jälleenmyyjällä on mahdollisuus varata tuotepankissa esillä olevia matkailupalveluja myös tämän varausjärjestelmän kautta 3) portaalit harkiten mukaan matkailun portaaleissa Kainuulaisten matkailualueiden (esim. Vuokatti) omat sivustot (esim. www.vuokatti.fi) suunnitellaan kuluttajamarkkinoinnin työkaluksi. www.kajaaniregion.fi sivuston kohderyhmänä ovat matkailun ammattilaiset, jälleenmyyjät eikä osoitetta tuoda esille kuluttajalle suunnatussa markkinointimateriaalissa. 6. Yhteistyön organisaatio Päämarkkina-alueille matkanjärjestäjäkontakteja hoitamaan valitaan ko. markkina-alueella toimiva, oma (Kainuuta edustava) agentti tehtävänään omalla alueellaan - jatkuvasti etsiä Kainuun myyntiin potentiaalisia, kokeneita Suomi myyjiä - henkilökohtaiset, säännölliset myyntikäynnit matkanjärjestäjien luona, tutustumisvierailuille kutsuttavien henkilöiden valinta ja järjestelyissä mukana oleminen - mediakontaktit ja mediamatkat - tuottaa markkinatietoa kohdealueilta Muilla markkina-alueilla matkanjärjestäjäkontakteja hoitavat matkailuhankkeiden projektipäälliköt (keskenään toimenpiteet koordinoiden) tehtävänään - jatkuvasti etsiä Kainuun myyjiksi potentiaalisia, kokeneita Suomi myyjiä - henkilökohtaiset, säännölliset tapaamiset matkanjärjestäjien kanssa myyntikäynnein / workshopeissa / alan messuilla / Kainuussa toteutettavilla tutustumismatkoilla - mediakontaktit ja mediamatkojen järjestelyt - tuottaa markkinatietoa kohdealueilta Kainuusta kiinnostuneista, muilla markkina-alueilla toimivista matkanjärjestäjistä kerätään tietoa yhteiseen tietokantaan, jotta tarvittaessa on mahdollista reagoida avautuviin mahdollisuuksiin. Keskusvaraamopalvelujen tarjoaminen FinFun Group Oy:n kautta. Jälleenmyyjillä tulee olla, heidän niin halutessaan, saada informaatiota Kainuun matkailupalveluista ja varauspalveluja yhdestä pisteestä. Osa matkanjärjestäjistä varmaan haluaa toimia suoraan matkailupalvelujen tuottajan kanssa, mutta osa tarvitsee mahdollisuuden varata palveluja keskitetysti yhdessä pisteestä. Haluamme kuitenkin tässä vielä korostaa, että matkanjärjestäjä ja matkailuyritys voivat aina halutessaan käyttää nettipankkia vain informaation hakemiseen ja tehdä kauppaa suoraan keskenään. FinFunin mukanaolo myyntikanavassa on järkevää vain ja ainoastaan mikäli se voi

versio 7..25 tuottaa myyntiprosessiin jotain lisäarvoa. Ja tämän arvioinnin tekee aina matkailuyrittäjä ja jälleenmyyjä itse. Mutta aluetta ulkomaisille jälleenmyyjille markkinoitaessa keskusvaraamo - palvelut tuodaan aina esille. KV-tiimi matkailuhankkeiden toteutusten koordinoijana Tämän hetkisiin ja lähiaikoina alkaviin Kainuun Edun matkailuhankkeisiin varattu rahoitus muodostaa merkittävän osan alueemme kansainväliseen yhteismarkkinointiin käytettävissä olevista varoista. Maakunnassa on lisäksi muutamia muita kuin Kainuun Etu Oy:n kautta hallinnoitavia matkailuhankkeita. Yritysten osuus hankkeiden rahoituksesta vaihtelee hankkeittain (yleisesti noin puolet). Nykyisten ja lähiaikoina alkavien matkailuhankkeiden rahoituksella ja keskinäisellä koordinoinnilla rakennetaan ja toteutetaan toimintamalli alueen kansainväliselle matkailumarkkinoinnille. Huhtikuun 27 loppuun saakka hankkeissa toteutettava työ linjataan tässä työpaperissa kuvattuun yhteiseen strategiaan. Hankevetäjät koordinoivat omien hankkeidensa toimenpiteet toisiaan täydentäviksi. Tätä koordinoi Kainuun Etu Oy:n vetämä ns. KV-tiimi, jäseninään hankevetäjät. Kullakin matkailuhankkeella on oma ohjausryhmänsä. Yritysten edustus toteutuu hankkeiden ohjausryhmien kautta. Matkailun klusteri Kainuun hallintokokeilun Elinkeino- ja työvoimapoliittiset toimenpiteet ohjelmassa maakunnan kehittämistoimenpiteet kohdennetaan neljään klusteriin, joista yksi on matkailun sisällään pitävä elämystuotannon klusteri (vastuuvetäjänä Etu Oy). Ohjelmassa matkailun keskeiseksi toimenpiteeksi lähivuosina määritellään mm. maakunnan kansainvälisen matkailumarkkinoinnin ja myynnin organisoiminen systemaattiseksi, pitempiaikaiseksi ja kaupallisesti järkeväksi konseptiksi (B-to-B), pohjautuen nykyaikaiseen sähköiseen on-line myyntijärjestelmään sekä kansainväliseen portaaleihin Klusteri (mukana yrittäjien edustajat) kokoontuu muutaman kerran vuodessa alan tulosten tarkasteluun ja ideointiin. 7. Rahoitus Tämän markkinointisuunnitelman mukaisesti vuosina 25 27 Kainuun kansainväliseen markkinointiin, yritysten ja kuntien yhteistyönä, käytetään n.,2 miljoonaa euroa. 7.. Hankerahoituksella Tämän hetkisten kansainvälisten matkailuhankkeiden yhteenlaskettu budjetti vuosille 25-26 on noin, miljoonaa euroa. Tästä summasta on yritysrahaa noin 244. (22 %) ja julkista rahoitusta noin 886. (78 %). Matkailuhankkeiden budjeteissa on markkinointiin käytettävissä noin 45. (+5. TTL - hankkeesta, mikäli yritysrahaa toteutettaviin kampanjoihin löytyy 5 % eli 25. ). Tällä rahoituksella markkinointiin ja myyntiponnisteluihin saadaan sekä henkilöresursseja (projektipäälliköt, päämarkkina-alueille palkatut agentit) että sivuilla Taulukoissa 3 ja 4 matkailuhankkeiden kautta rahoitettavaksi ja toteutettaviksi esitetyt käytännön markkinointitoimenpiteet. 7.2. Kuntarahoituksella Taulukossa 7 on kuvattu ne Matkailun Edistämiskeskuksen markkinointikampanjat ja - toimenpiteet, joihin Kainuu ilmoittautuu mukaan ja jotka kainuulaiset kunnat yhdessä rahoittavat. Kokonaiskoordinaatiovastuunsa mukaisesti Kainuun Etu Oy laskuttaa vuosittain kunnilta niiden MEK yhteistyöhön vuosille 25-27 (n.. ) varaamat markkinointirahat (Taulukko 6) ja vastaa MEK:n kampanjoiden vaatimista käytännön toimenpiteistä. MEK:n kampanjat kesä 25 ja talvi 5 6 kesä 26 ja talvi 6-7 kesä 27 ja talvi 7 8 Kuntarahoitus 27. 37.5 37.5 summat ALV % Taulukko. Kuntien yhteisrahoitus Matkailun Edistämiskeskuksen kampanjoihin osallistumisesta 24

versio 7..25 Kampanjat tarjoavat vahvat ja monipuoliset jälleenmyyjäkenttään kohdistetut markkinointikampanjat. Kampanjoiden ulkopuolella olevien suomalaisten matkailualueiden on mahdotonta omin voimin vastaavaa tarjota. Nämä MEK:n markkinointitoimenpiteet tukevat Suomea myyvien matkanjärjestäjien myyntityötä tukevaa toimintaa, ja näin pitkälle ohjaavat mitkä matkailualueet pääsevät ulkomaisten matkanjärjestäjien myyntiin. Käytännön markkinointitoimenpiteiden lisäksi MEK:n kampanjoissa mukana oleminen on tärkeää myös imagosyistä. Uuden matkailualueen (Kainuun) on kansainvälisessä matkailuyritysten verkostossa vaikeaa olla vakavasti otettava matkailualue, mikäli oman maan virallisessa ikkunassa eli MEK:n informaatioissa kyseistä aluetta ei ole olemassakaan. Kainuusta kiinnostuville matkanjärjestäjille MEK:n kampanjoissa esillä olo antaa toiminnallemme uskottavuutta. Samalla Kainuu tulee fyysisestikin merkityksi MEK:n markkinointimateriaaleissa oleviin Suomi karttoihin. Kesään 25 tähtääviin markkinointikampanjoihin emme enää ehdi mukaan. Päätökset talvikaudelle 25-26 tähtääviin markkinointikampanjoihin mukaan lähtemisestä tulee tehdä marraskuussa 24 ja kesään 26 tähtääviin markkinointikampanjoihin päätökset tarvitaan vuoden 25 alkupuolella. Nyt tarvitaan nopeaa päätöksentekoa. Alla olevaan Taulukon 6 kuntarahoituksella toteutettavista MEK:n markkinointikampanjoista tarkemmat kuvaukset löytyvät Taulukossa 7. Seuraavassa on lyhyet kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista, joihin Kainuu ilmoittautuu mukaan: Tarkemmat kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista MEK Internetsivut Talvi- kampanjan internetsivut www.visitfinland.com/winter matkailu (englanti, saksa, ranska, italia, espanja, venäjä) - sisältyy kuluttajaesitteen hintaan 25-26 26-27 27-28 Kuluttajaesite (englanti, saksa, italia, espanja) 5. kpl alueen esittely kaikissa kuluttajaesitteen kieliversioissa erillinen matkanjärjestäjäliite italian- ja espanjankielisissä esitteissä alue/paikkakunta merkitään MEK:n talven heräte-esitteen Suomi karttaan, heräte-esitteen yhteispainosmäärä. kpl (englanti, ranska, hollanti, espanja, puola, unkari, tsekki) 3.5 3.5 3.5 Talven heräte-esite (englanti, espanja, ranska, hollanti, puola, unkari, tsekki),. kpl erillinen matkanjärjestäjäliite ranskankielisessä esitteessä MEK Talvimarkkinointi kaikki yhteensä (minimitaso yhdessä incentiven peruskampanjan kanssa) 3.5 3.5 3.5 7. 7. 7: Tarkemmat kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista 25 26 27 MEK Incentive- / TOIMENPITEET 25 (alustava runko myös vuodelle 26) Perustoimenpiteet 2. 2.5 2.5 kannuste-. incentive matkailua koskeva tutkimus matkailu 2. markkinointivälineet a) www.visitfinland.com/incentives -sivuston jatkuva kehittäminen ammattilaisille sopivaksi työkaluksi, kieliversioiden (saksa, ranska, italia, espanja) ylläpito sekä uutisoinnin tiivistäminen; Newsletter/Trade News:in lisääminen b) muu markkinointimateriaali: Incentive DVD/CD, kansiot c) tuotetaan destinaatio-esittelylehtinen ohjelmaehdotuksineen, sekä printti- että nettiversio/per kohde, sisältäen tuote-esittelyn 3. Direct Mailing kampanja incentive-taloille päämarkkina-alueilla (Saksa, Ranska, Espanja, Iso- Britannia, Belelux, Italia) 25

versio 7..25 Kampanjatarjous 4. Ammattilaismessut a) yhteen ammattilaismessuun osallistuminen (IMEX tai EIBTM), hinta / destinaatio b) majoitus-, matka- yms. kulut ym. messulle c) MICE Training Event, kotimaassa, hinta per yritys d) majoitus-, matka- yms. kulut MICE Perustoimenpiteet Kampanjatarjous yhteensä MEK incentivemarkkinointi kaikki yhteensä ei ehditä 2. 2. 2. 3.5. 45 55 2.5 5.5 8. 3.5. 45 55 2.5 5.5 8. Tarkemmat kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista 25-26 Venäjä VENÄJÄN KESÄKAMPANJA (alla olevat toimenpiteet vuoden 25 kampanjasta = runko myös kesille 26 ja 27) Kuluttajiin suunnatut toimenpiteet - TV -mainos - Kampanjalle omat internetsivut - lehtimainontaa Jakeluportaaseen suunnatut toimenpiteet - tutustumisvierailut kesäkampanjassa mukana olelville matkanjärjestäjille 26-27 27-28 3 sek spotti Venäjällä TV:ssä 3 kpl tuotepaketteja internetsivuilla lehtimainos matkailukeskittymän omalla teemalla A4-kokoinen alueinformaatio internetsivuilla 2 Promis-tuotetta (max tuotetta, jos internetissä suoravarausmahdollisuus) pöytä -5% alennuksella Pietarin workshopissa venäläisten tutustumismatka alueelle HINTA PER MATKAILUKESKITTYMÄ 4. 4.5 4.5 Lehdistö- ja kuvausmatkat - mahdollisuuksien mukaan TALVIKAMPANJA (talvikampanjasta ei tietoja, tässä arvio) ei ehditä 2. 2. Matkanjärjestäjävierailut (MEK) tai siirretään raha talvikampanjaan 2. Myyntitapahtumat Finland Workshop, Pietari 6.2.25 osallistuminen - majoitus-, matka-, yms. kulut messuille 5 5 5 MITT-messut, Moskova, 23.-26.3.25 osallistuminen - majoitus-, matka-, yms. kulut messuille 3. 3. 3. Finland Workshop Moskova, syksy 25 - matka-, majoitus- yms. kulut ko. tapahtumaan Venäjän markkinointikampanjat yhteensä Venäjän matkanjärjestäjävierailut (MEK) Venäjän myyntitapahtumien osallistumismaksut yhteensä Venäjän myyntitapahtumien matka- ja majoituskustannukset yhteensä MEK Venäjä kaikki markkinointi yhteensä 5. 4.5 2. 4. 2.5 3. 5. 6.5 4. 2.5 2. 5. 6.5 4. 2.5 2. Tarkemmat kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista 25-26 26-27 27-28 Ranska Jälleenmyyjätoimenpiteisiin - toimenpiteet sovitaan erikseen MEK Pariisin kanssa 5. 5. 5. Ranskan markkinointi yhteensä MEK Ranska kaikki markkinointi yhteensä 5. 5. 5. 26

versio 7..25 Tarkemmat kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista 25 26 27- Kesämatkailu TOIMENPITEET 25 (alustava runko myös vuodelle 26) Etelä-Euroopan kampanja Ranska, Espanja, Italia ilm. 4. 4. Etelä- Ammattilaiskampanjan toimenpiteet aika Eurooppa. Workshop myyntitilaisuudet uusien tuotteiden myymiseksi matkanjärjestäjille ohi jo 2. Postitukset ja tiedotteet matkatoimistoille ja matkanjärjestäjille 3. Myyntikäynnit, seminaarit ja tuotemanuaali 4. Tutustumismatkat matkanjärjestäjille 5. Lehdistötyö Matkat, majoitus- yms. yhteen workshoppiin.. MEK Etelä-Euroopan kesämarkkinointi kaikki yhteensä ---------- 5. 5. Tarkemmat kuvaukset MEK:n markkinointikampanjoista 25 26 27 Alankomaat Kesämatkailu, mikäli charter - tuotanto Savoon lähtee liikkeelle TOIMENPITEET 25 (alustava runko myös kesälle 26 ja 27) Alankomaat Kuluttajiin suunnatut toimenpiteet. TV mainoskampanja 2. Kampanjainternet sivut 3. Kampanjaan reagoineille lähetetään kampanjaesite (lisämaksusta partnereiden esite) 4. Sähköinen mainonta ilm. aika jo ohi (mm. sähköpostitus MEK:n rekisteristä, Suomi hakukoneissa vastaustasolle ) Media- ja PR-työ. Mediamatkoja 2. osallistuvan alueen oma mediatiedote 3. www.visitfinland.nl sivulla uutisia / per alue Jakeluportaaseen suunnatut toimenpiteet. myyntikäynnit / tutustumismatkat 2. matkatoimistokoulutus 3. Benelux newsletter kuukaisittain tammi-henäkuussa 4. kampanjalle hollanninkieliset internetsivut 5. Matka 25 yhteydessä opastetut matkanjärjestäjävierailut (hosted buyers) kampanjapartnereiden osastoille HINTA PER KESKITTYMÄ - - - 4.5 4.5 Myyntitapahtumat Finland Workshop 26 tilaisuuteen pääsee vain kesäkampanjassa mukana olevat eli seuraava mahdollisuus aikaisintaan 26 - matka-, majoitus- yms. kulut ko. workshoppiin - - - Peruskampanja (minimi mukaan lähtemisen taso) Myyntitapahtuman matka- ja majoituskulut MEK Alankomaat kesämarkkinointi kaikki yhteensä - - - - - - Taulukko 7. MEK markkinointikampanjoiden kuvaukset. 4.5. 5.5. 4.5. 5.5 27

7.3. Yritysrahoituksella versio 7..25 Sen jälkeen kun matkailualue on liittynyt MEK:n markkinointikampanjoihin, ko. kampanjoissa yksittäisille yrityksille avautuu lisämahdollisuuksia omiin, yrityskohtaisiin lisätoimenpiteisiin MEK:n kampanjoissa (esimerkkinä mainittakoon hiihtokeskusliite ja kylpyläliite Venäjän kampanjoissa). Päätökset mukaan menemisestä tekee kukin yritys itse ja rahoittaa itse. 28

versio 7..25 SEURAAVASSA LIITTEINÄ KOHDEMARKKINOIDEN VALINNASSA KÄYTETTYÄ TILASTOTIETOA Kainuun tilastoja SUOMI NED 29 747 BEL 46 775 ESP 492 UK 48 567 ITA 5 793 JPN 3 2 CHI 8 45 NOR 24 549 POL 39 422 FRA 88 243 SWE 595 39 GER 525 998 SUI 4 737 DEN 97 754 RUS 46 459 EST 93 5 USA 92 328 3 652 55 Helsinki Muu etel.suomi Läntinen Suomi Järvi-Suomi Lappi Ahvenanmaa Kuusamo KAINUU 6 4 4 6 8 9 5 % 5 42 % 24 272 % 4 65 % 53 738 % 53 592 % 422 % 5 598 % 5 64 9 % 2 4 % 7 73 % 7 37 % 2 7 % 7 48 % 93 % 9 % 399 % 339 % 3 4 2 2 4 2 % 5 42 % 9 67 % 2 97 % 5 277 % 22 757 % 27 % 693 % 459 % 4 8 7 6 24 2 5 % 74 353 % 45 527 % 5 627 % 43 3 % 624 % 469 % 949 % 888 3 % 4 5 4 4 4 4 4 % 65 82 % 22 7 % 8 87 % 24 984 % 26 973 % 47 % 46 % 9 % 4 6 3 2 5 % 67 5 % 7 43 % 3 4 % 58 % 28 349 % 74 % 56 % 2 537 4 % 2 4 4 % 5 774 % 9 945 % 2 74 % 4 227 % 2 878 % 32 % 38 % 977 % 6 4 6 26 3 7 2 % 53 229 % 3 525 % 6 49 % 9 83 % 42 77 % 5 858 % 497 % 69 % % 3 2 % 6 92 % 2 92 % 9 973 % 4 935 % 848 % 56 % 38 % 5 4 4 3 4 3 9 % 46 422 % 2 388 % 7 688 % 26 85 % 79 34 % 7 % 3 487 % 2 394 4 % 6 22 9 8 3 87 3 % 38 376 % 22 745 % 46 394 % 56 575 % 8 992 % 28 927 % 2 % 2 28 3 % 4 2 4 4 9 2 9 5 2 % 39 947 % 77 329 % 34 84 % 27 95 % 44 % 82 % 7 385 % 7 96 2 % 3 3 2 2 4 5 5 % 35 94 % 3 86 % 4 9 % 26 32 % 3 8 % 6 % 743 % 45 2 % 3 3 4 3 3 2 % 35 94 % 23 23 % 6 947 % 9 988 % 7 723 % 3 623 % 253 % 257 % 3 3 5 25 6 24 % 22 464 % 7 65 % 2 67 % 69 66 % 39 47 % 67 % 9 4 % 36 85 55 % 3 3 4 3 4 2 % 33 46 % 9 932 % 8 5 % 24 229 % 3 424 % 2 262 % 838 % 8 % 5 5 3 4 2 % 8 939 % 3 86 % 7 2 % 26 45 % 7 548 % 72 % 58 % 98 2 % 625 36 % 24 82 563 27 24 346 667 73 335 239 85 895 65 922 % Taulukko 8. Kansainvälisten yöpymisten jakautuminen Suomen matkailualueille 23 (Tilastokeskus) Yöpymiset 7 6 5 4 3 2 Kv. yöpymiset 23 Suomessa NED BEL ESP UK ITA JPN CHI NOR POL FRA SWE GER SUI DEN RUS EST USA Taulukko 9. Kansainväliset yöpymiset Suomessa 23 (Tilastokeskus) 29

versio 7..25 22 Kainuu 23 Kainuu Kajaani Sotkamo Kuhmo Suomusalmi Hyrynsalmi. Puolanka NED 4 743 5 64 9 % 2 245 397 772 28 98 BEL 286 339 % 59 4 42 3 ESP 588 459 % 87 3 93 38 UK 387 888 3 % 388 89 679 2 ITA 5 9 % 37 24 258 9-23 JPN 2 92 2 537 4 % 28 2 384 28 3-6 CHI 2 977 % 32 94 4 NOR 768 69 % 55 37 32 47 23 POL 275 38 % 25 235 4 25 9 FRA 2 348 2 394 4 % 35 539 485 59 6 SWE 2 59 2 28 3 % 723 63 569 8 52 GER 8 357 7 96 2 % 2 84 758 2 383 587 392 SUI 333 45 2 % 297 528 53 52 43 DEN 43 257 % 98 4 34 42 43 RUS 4 383 36 85 55 % 4 559 27 483 86 2 6 EST 4 8 % 98 565 7 3 47 USA 657 98 2 % 247 694 245 9 3 YHT. 69 82 65 922 % 3 53 38 462 9 55 3 3 85 Muut AUT 578 492 42 347 58 3 5 CZE 484 54 87 347 6 Etelä-Korea 9 87 2 84 CAN 87 697 4 79 58-94 Intia 57 57 HUN 289 48 39 46 2 2 22 LAT 86 262 29 44 3 76 POR 4 9 4 Kreikka 86 85 5 66 3 Australia 23 6 36 6 7 2 Islanti 5 5 Liettua 62 24 83 3 4 8 6 Israel 9 9 Slovenia 7 7 Turkki Irlanti 35 6 59 Muut maat 427 427 YHT. 3 95 4 836 977 2 948 635 42 34 KAIKKI 73 32 7 758 4 3 4 4 9 79 3 443 885 2 % 59 % 4 % 5 % 3 % Taulukko. Kainuun kansainväliset yöpymiset 22 23 LIITTEISSÄ KOHDEMARKKINOIDEN VALINNASSA KÄYTETTYÄ TILASTOTIETOA Tilastotietoja matkustuksesta Suomeen ja Kainuuseen 23 sekä ennakkotietoja kansainvälisistä yöpymisistä tammi-elokuu 24 3

versio 7..25 TUOTE- JA MARKKINA-ANALYYSI EUROOPAN RANSKANKIELISISTÄ MARKKINOISTA Kainuun matkailupalveluiden näkökulmasta Kohdemaat: Ranska sekä Belgian, Sveitsin ja Luxemburgin ranskankieliset alueet 3

Sisällys versio 7..25 JOHDANTO... 32. NYKYTILAN ANALYYSI...33.. MATKUSTAJAVIRTOJEN MUUTOKSET EUROOPASSA... 33.2. MATKAILIJAMÄÄRÄT SUOMEEN... 33.3. EUROOPAN RANSKANKIELINEN MARKKINA-ALUE... 33.3.. Ranska... 33.3.2. Belgia... 34.3.3. Sveitsi... 34.3.4. Luxembourg... 34 2. ASIAKASKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOS... 34 2.. KOHTEEN VALINTA... 34 2.2. LYHENTYNYT VARAUSAIKA... 35 2.3. INTERNET:IN KÄYTTÖ MATKAA VARATTAESSA... 35 2.4. UUDET ASIAKASRYHMÄT... 35 2.5. KASVAVA KYSYNTÄ UUSILLE PALVELUILLE, TUOTTEILLE JA SESONGEILLE... 35 3. TUOTANTO SUOMEEN... 35 3.. SESONGIN VALINTA... 35 3.2. CHARTER LENTOJEN VAIKUTUS... 36 3.3. TÄMÄNHETKINEN TUOTANTO... 36 3.4. ODOTUKSET TUOTTEELTA JA KOHTEELTA... VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 4. KAINUU MATKAILUKOHTEENA... 37 4.. KAINUUN ALUEEN ANALYYSI... 37 4.2. KOHDERYHMÄT... 38 5. MARKKINAT JA WELLNESS-TUOTE... 38 5.. WELLNESS JA BIEN-ÊTRE... 38 5.2. KYLPYLÄMATKAT... 38 5.3. REMISE EN FORME ELI KUNTOILULOMAT... 39 5.4. KOHDERYHMÄT... 39 5.5. BIEN-ÊTRE JA TULEVAISUUS... 39 5.6. MYYNTI JA MARKKINOINTI... 39 6. YHTEENVETO... 4 Johdanto Työssä on selvitetty Euroopan ranskankielisten markkinoiden tämänhetkinen tilanne, vallitsevat kulutustottumukset ja uudet trendit. Matkanjärjestäjien nykyinen tarjonta Suomeen, tuotteet ja hintahaarukka, sekä analyysi tarjonnasta Kainuun näkökulmasta. Koska Ranskan sekä Belgian, Luxemburgin ja Sveitsin ranskankielisten alueiden asiakaskäyttäytyminen noudattaa samaa linjaa, on työssä analysointi Ranskan markkina-alue suurimpana ja tärkeimpänä kohdemarkkina-alueena (6 miljoonaa) ja käsitelty muut alueet lyhyemmin. 32

versio 7..25. NYKYTILAN ANALYYSI.. Matkustajavirtojen muutokset Euroopassa Rauhaton maailmanpoliittinen tilanne, tarttuvat virussairaudet ja huono taloussuhdanne ovat olleet syynä viime vuosien turismin maailmanlaajuiseen laskuun. Viime vuonna 23, rekisteröitiin maailman turismin historian huonoimmat luvut, -,2 % laskua vuoteen 22 verrattuna. Kauko-idän maat olivat suurimmat kärsijät, mutta muutamat kohteet onnistuivat huonosta tilanteesta huolimatta nostamaan matkustajalukujaan. Ranskalaisten matkustajien määrät nousivat eniten Bahama-saarille, Panamaan, Kroatiaan, Libyaan, Dominikaaniseen tasavaltaan ja Baltian maihin! Myös Pohjois-Euroopan maat nostivat matkustajalukujaan ja maat, kuten Norja, Ruotsi, Suomi, Irlanti ja Islanti ovat kolmen viime vuoden aikana kasvattaneet ranskalaisten matkailijoiden osuutta. Myös lyhyemmät, mutta useammat lomat ja pidennetyt viikonloput, yhteinen valuutta, lyhyet välimatkat, pienet aikaerot ja kasvanut lentotarjonta ovat vaikuttaneet voimakkaaseen Euroopan sisäisen matkailun kasvuun. Matkustajien uudet tarpeet: luonto, liikunta, terveet elämäntavat ja itsestä huolehtiminen, sekä paikalliseen elämäntapaan ja kulttuuriin tutustuminen sopivat Pohjoismaiden tarjontaan ja niistä luotuun mielikuvaan. Lukuun ottamatta huonoa vuotta 23, suuntaus myös liikematkustuksen kasvuun Euroopassa on lupaava. Erilaiset yritysten kokous-, seminaari- ja kongressimatkat, asiakas-, palkinto- ja kannustematkat ovat lisääntyneet, ja kohteen valintaan vaikuttavat monesti samat tekijät kuin lomamatkankin valintaan: alle 3-4 h lentomatkan päässä, turvallisuus, hyvätasoiset palvelut, jne. Vuosi 24 näyttää matkailussa valoisalta, sillä tammi-elokuun aikana koko maailman matkailuluvut ovat nousseet 8 % ja Ranskassa jopa 2 % viime vuoteen verrattuna. Myös liikematkustus on noussut tänä vuonna 4 % ja ensi vuodelle (5) arvioidaan jo 5 % nousua..2. Matkailijamäärät Suomeen Viime vuonna Suomessa rekisteröitiin n. 4 milj. ulkomaista majoitusvuorokautta, joista 9 % tuli Euroopasta. Suurimmat tulomaat ovat tärkeysjärjestyksessä Ruotsi, Venäjä, Saksa, Iso-Britannia, Norja, Yhdysvallat, Alankomaat, Ranska, Italia ja Japani. Työssä käsiteltyjen kohdemaiden matkustajaluvut Suomeen viime vuodelta (23) jatkavat kasvuaan, Ranska +3 %, Belgia + % Luxemburgista ei ole lukuja, mutta esim. Alankomaat nousivat +8 %. Talvimatkailun suosio nousee kesää nopeammin, johtuen viime vuosien talveen kohdistuneista markkinointitoimenpiteistä (MEK:n kattoprojekti). Pohjois-Suomen ja erityisesti Lapin osuus kohteena kasvaa. Euroopan sisäisen matkailun kasvun ennustetaan vaikuttavan Suomen nousuun myös kesämatkailun osalta..3. Euroopan ranskankielinen markkina-alue Euroopan ranskankielinen alue käsittää Ranskan lisäksi sen lähimmät rajanaapurit. - Ranska: 6 miljoonaa asukasta, joista miljoonaa asuu Suur-Pariisin alueella, toisena väestömäärältään seuraa Lyonin alue (Rhône-Alpes). Suomen kannalta tärkeimmät alueet ovat edellisten jälkeen Bretagne, Normandia ja Picardie, eli Pohjois-Ranska (Lille). - Belgia: milj. asukasta, joista ranskankielisiä 3.5 miljoonaa (Wallonen alueella) - Sveitsi: 7 miljoonaa asukasta, joista.4 miljoonaa ranskankielisiä - Luxemburg:.4 miljoonaa, jossa ranska on yksi kolmesta virallisesta kielestä Suurimmat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot ovat keskittyneet pääkaupunkiseuduille..3.. Ranska Ranskasta tehdään vuosittain n. 24 milj. ulkomaanmatkaa, joista 6.3 milj. lomamatkoja. Suurin osa matkoista kohdistuu Euroopan maihin, joista Välimeren maat ovat suosituimpia. Tärkeimmät kohteet ovat: Espanja, Italia, Iso Britannia, Belgia, Marokko ja Saksa. Suomi saavuttaa vasta 44. sijan. Pohjoismaista Ruotsi ja Norja ovat Suomen edellä. Tosin Suomen osuus kasvaa joka vuosi, kun taas Norjan ja Ruotsin osuus Pohjoismaisista markkinoista laskee. Uusiin ja tuleviin Euroopan jäsenmaihin ennustetaan matkustuksen lisääntyvän huimasti tulevien vuosien aikana. Uusia, ranskalaisia kiinnostavia kohteita Euroopassa ovat esim. Croatia, Eesti, Slovenia, Unkari ja Bulgaria. Myös matkanjärjestäjille vuosi 23 oli huono ja liikevaihto laski ennätykselliset 7 33

versio 7..25 % edelliseen vuoteen verrattuna, joka sekään ei ollut hyvä syyskuun. katastrofin jälkeen. Eniten pakettimatkoja myytiin kotimaan pakettien jälkeen Marokkoon, Tunisiaan, Manner-Espanjaan, Turkkiin ja Kreikkaan. Kriisivuosista ovat parhaiten selviytyneet ne matkanjärjestäjät, joilla oli riittävä ja monipuolinen tuotanto Pohjois- ja Keski-Euroopan kohteisiin. Kahden edellisen vuoden seurauksena yhä useampi matkanjärjestäjä on kiinnostunut Suomesta. Suomea tuottavien matkanjärjestäjien määrä on viime vuosien aikana lähes kaksinkertaistunut ja tuotevalikoima moninkertaistunut. Korkeimmat matkustajaluvut Ranskasta ulkomaille mitataan huhti-elokuun aikana. Ranskassa on 5 viikon vuosiloma. Tärkeimmät lomakuukaudet ovat heinä- ja elokuu, tosin loma-aika on painottumassa heinäkuun puolesta välistä elokuun puoleen väliin. Myös kesäloman kokonaispituus on lyhentynyt 4 viikosta 2-3 viikkoon. Loput vuosilomista pidetään syksyllä, talvella, keväällä useina viikon pituisina jaksoina. 35 työviikkotuntiin siirtyminen on lisännyt viikonloppumatkustusta Euroopan pääkaupunkeihin, mutta lomamatkustamiseen se ei ole suuremmin vaikuttanut. Suomella on joulun ja talvikauden matkoista Pohjoismaista suurin markkinaosuus. Viime talvena (23-24) ranskalaisia yöpymisiä rekisteröitiin 7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös kesän (23) yöpymisissä rekisteröitiin 8 %:n kasvu..3.2. Belgia Belgiasta tehtiin viime vuonna n. miljoonaa ulkomaanmatkaa. Tärkeimmät kohteet ovat Ranska, Espanja ja Saksa. Brysselin ympäristössä asuvat ovat suurimpia matkustajia, mutta ranskankielisen alueen valloonit edustavat yli 3 % matkustajista. Suurin osa matkoista tehdään kesälomien eli heinä-elokuun aikana, mutta suuntaus lyhyempiin ja useimpiin lomiin on nähtävissä myös Belgiassa. Belgian kilpailutilanne noudattelee samaa linjaa Ranskan kanssa. Pohjoismaiden kohteiden lisäksi, Suomi kilpailee Ison Britannian ja Kanadan kanssa. Talvimatkailun osalta Suomelle on muodostumassa oma brändi, jolla kohde erottuu kilpailijoistaan. Kesämatkailu Suomeen on vasta lähtenyt käyntiin. Kysyntää luontoon, kulttuuriin ja erilaisiin aktiviteetteihin pohjautuvista tuotteista on, joten tuotetarjonta Belgian markkinoille voi olla sama kuin Ranskan markkinoille..3.3. Sveitsi Vuonna 22 Sveitsistä tehtiin myös n. miljoonaa ulkomaanmatkaa. 86 % matkoista tapahtui Euroopan sisällä kohteina Ranska, Italia, Espanja, Saksa, Itävalta ja Iso-Britannia. Suomi ei ollut ensimmäisten 2 joukossa. Noin kolmannes matkoista tehtiin kesälomien, kesä-, heinä- ja elokuun aikana, mutta matkustus on lisääntymässä myös talvi- ja kevätkuukausina. Eurooppalainen linja on havaittavissa myös Sveitsissä. Useampi, mutta kestoltaan lyhyempi matka vuodessa. Uusi suuntaus omatoimimatkoista valmiisiin pakettimatkoihin on havaittavissa..3.4. Luxembourg Luxemburgin Suuriruhtinaskunnassa asuu 44.3 asukasta 2586 km² alueella. Luxemburgista ei ole saatavissa matkustajalukuja Suomeen. Lentokentän matkustajaluvut kertovat kuitenkin paljon maan matkustuskäyttäytymisestä. Vuonna 23 sen kautta kulki.7 miljoonaa matkustajaa. Luxemburgin asukaskanta on hyvin kansainvälinen, 6 % asukkaista on ulkomaalaisia, ja keskiansiot ovat korkeat. Belgialaiset ja ranskalaiset matkanjärjestäjät toimittavat esitteensä luxemburgilaisille matkatoimistoille, jotka tarjoavat lähtöjä joko Brysselistä tai Ranskan puolelta Metz:istä. 2.. Kohteen valinta 2. ASIAKASKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOS Asiakas valitsee kohteen matkan tyypin ennemmin kuin maan mukaan. Suomi valitaan useimmiten esim. talvella siitä syystä, että halutaan pohjoinen, luminen kohde; Suuri Pohjola, jossa voi harrastaa erilaisia aktiviteettejä. Kesälle MEK on markkinoimassa omaa brändiä: puhdas luonto, kimalteleva vesi ja moderni urbaani elämä. Matkanjärjestäjien mukaan markkinoilla olisi kysyntää Suomen kesätuotteille laajemminkin. Ongelmana pidetään markkinoiden huonoa Suomi-tietoutta kesäkohteena, sekä kiinnostavien tuotteiden vähäisyyttä. 34

versio 7..25 2.2. Lyhentynyt varausaika Ranskalainen asiakas varaa matkansa yhä myöhemmin. Lyhentynyt varausaika tuottaa ongelmia sekä matkanjärjestäjille, että matkailupalvelujen tuottajille. Yli puolet varauksista tehdään alle 2 kk ennen matkalle lähtöä. 2.3. Internetin käyttö matkaa varattaessa Vaikka internetin kautta varatut matkat lisääntyvät, asiakas varaa nk. tuntemattomaan kohteeseen matkansa tunnetun matkanjärjestäjän tai oman matkatoimistonsa kautta. Henkilökohtainen myyjäkontakti on edelleen tärkeä ja internet toimii lähinnä ylimääräisen tiedon antajana. Koska aktiviteetti- ja teemamatkat ovat hankalia tarjottavia hakumoottoreissa, uudentyyppinen tuote, nk. forfait dynamique eli dynaaminen paketti on monella matkanjärjestäjällä työn alla tai jo markkinoilla. Kysymys on peruspaketista (lento + hotelli), jonka asiakas tilaa suoraan netistä, loput palvelut ostetaan paikan päältä. 2.4. Uudet asiakasryhmät Vuoden 23/4 aikana on ilmestynyt markkinoille yhä enemmän nk. luksusmatkaesitteitä. Ylellisyysmatkoihin erikoistuneet matkanjärjestäjät tai nk. yleismatkanjärjestäjät painattavat erikseen esitteen, jossa matkan ja hotellin taso alkaa 4 tähdestä, lennot business-luokassa jne. Myös eri alojen aktiiviharrastajat, jotka usein ovat uskollisia yhden erikoismatkanjärjestäjän kantaasiakkaita, odottavat esitteiden tarjoamia uusia kohteita ja uusia tuotteita. Tästä syystä matkanjärjestäjälle on erittäin tärkeää, että tuote soveltuu juuri heidän asiakkailleen, sillä riski kantaasiakkaan menettämisestä epäonnistuneen matkan jälkeen on suuri. Murtomaahiihdon harrastajat ovat odotettu kasvava asiakasryhmä. Asiakkaiden keski-iän nousu, ekologiset arvot ja yhä epävarmempi lumitilanne Keski-Euroopan hiihtokohteissa, antaa olettaa pohjoisten hiihtokohteiden suosion kasvun. Henkisen hyvinvoinnin puolelle voidaan luokitella matkat, joita tarjotaan stressistä, ihmissuhteista tai muuten liian urbaanista elämästä kärsiville. Puhtaassa luonnossa, kaukana arjesta, on hyvä puhdistautua, kerätä henkisiä ja ruumiillisia voimavaroja. Matkaan yhdistetään usein luentoja, luonnonhoitoja, jne. 2.5. Kasvava kysyntä uusille palveluille, tuotteille ja sesongeille Vaikka talviaktiviteettiviikko-ohjelma ja kesän kiertomatkaohjelma ovat kysytyimmät tuotteet Suomesta, uutta kysyntää on myös muille tuotteille ja sesongeille. Jo tunnettujen talviaktiviteettien (moottorikelkkailu, koira- ja poroajelu, jne) lisäksi kysyntä laajenee muille aktiviteeteille. Erilaiset moottoriurheiluun liittyvät aktiviteetit, luontoelämykset ja paikalliskulttuureihin tutustuminen herättävät kiinnostusta, mutta myös teemaan tai tapahtumaan liittyvät matkat kasvattavat suosiotaan, kuten musiikki, taide, historia, ruuanlaitto jne. Yksittäis- ja ryhmämatkojen kohdalla on havaittavissa ensimmäistä kertaa tänä vuonna uutta kysyntää Pohjois-Suomeen myös kesälle. Useat matkanjärjestäjät ovat lisänneet kesätuotteiden 24 valikoimaan uusia auto- ja kiertomatkoja. Ranskassa kokeillaan viikon aktiviteettilomaa Lapissa, jossa luontoaktiviteetit yhdistetään saamelaiskulttuuriin ja kansanperinteisiin. Korkeatasoisille vaellus-, golf- ja kalastusmatkoille on yhä enemmän kysyntää. Myös kesäsesongin jatkaminen syyskuun loppuun erikoisryhmätuotteilla on herättänyt kiinnostusta, ja esim. syysmatkat ryhmille ovat saaneet positiivista palautetta. 3.. Sesongin valinta 3. TUOTANTO SUOMEEN 35

versio 7..25 Suurin osa matkanjärjestäjistä aloittaa Suomen tuotantonsa Joulun ja Uuden Vuoden matkoilla. Tässä vaiheessa kohde nimetään Lapiksi, joka myy nimenä paremmin kuin Suomi. Sen jälkeen tuotantoa laajennetaan talven yli erilaisilla aktiviteettilomapaketeilla. Esimerkki tästä on matkanjärjestäjä, joka on jo vuosien ajan tarjonnut Uuden Vuoden pakettia Lappiin, ja joka tänä vuonna aloitti suoran charter lennon Rovaniemelle. Moni matkanjärjestäjä nimeää talviesitteensä edelleen Suomalainen Lappi mukaan. Sanaa Suomi käytetään sitten kesäesitteissä. Kesämatkailussa pääpaino keskittyy Etelä- ja Järvi - Suomeen sekä kierto- ja automatkoissa myös Pohjois- Suomeen ja Lappiin. Kesätuotteista kiinnostuvat Suomeen ja Pohjoismaihin erikoistuneet matkanjärjestäjät, sekä pidempiin bussi- jne. kiertomatkoihin erikoistuneet matkatoimistot. Teema- ja aktiviteettimatkailu kesällä ei vielä ole saavuttanut suurta suosiota matkanjärjestäjien keskuudessa ja sitä tarjotaankin vain muutamien esitteissä. Uuden matkustuskäyttäytymisen myötä on kuitenkin odotettavissa kiinnostuksen heräämistä, jota MEK:n tänä vuonna aloittama kesäkampanja tukee. 3.2. Charter lentojen vaikutus Suomen talvimatkailun pienimuotoiselle massaturismille avasivat charter-lennot, jotka aloitettiin ensin Isosta- Britanniasta ja jotka jatkuvat tulevana talvena kaikista Suomen kannalta tärkeimmistä maista. Ranskan kohdalla charter-lentojen aloittaminen Pariisi-Lappi välille avasi kohteen suurelle yleisölle. Ensimmäiset lennot aloitettiin talvella 2/. Viime talvena (23/4) viikoittaisia lentoja oli jo 5, joista 3 suoria Finnairin lentoja (RVN, KTT ja IVL) ja 2 yksityistä charter lentoa RVN:lle (to ja su). Suorilla lennoilla matkanjärjestäjä ottaa hintariskin ja ostaa paikat lentoyhtiöltä (myös AY:ltä) etukäteen. Viikko- tai viikonlopun paketin hinta on tällöin kilpailukykyinen muiden Suomen ja Lapin kanssa kilpailevien charter-kohteiden kanssa (esim. Kanada). Hintaetu normaaliin reittilennon hintaan verrattuna on n. 5. Toinen etu on varmistetut paikat verrattuna varattuihin hotellivuoteisiin. Tällöin myös vuodepaikat voi ostaa etukäteen riskillä ja neuvotella hintaja maksuehdot sen mukaisesti. Reittilennon varaan tehdyt paketit saattavat jäädä myymättä vain siitä syystä, että lentoyhtiö ei vahvista paikkoja ajoissa tai optioita lennolle ei saa. Talven Charter-lentojen myötä matkanjärjestäjien on keskitettävä tarjonta kohtuullisen matkan päähän lentokentästä. Tällä hetkellä suoria lentoja lennetään Ranskasta ja Sveitsistä Rovaniemelle, Kittilään ja Ivaloon. Tosin Lapin hiihtokeskuksien hotellipulasta johtuen, saatetaan asiakkaat kuljettaa Kittilästä jopa Saariselälle! Tarjonta on keskittynyt suurelta osin Lapin eri hiihtokeskuksien tai niiden läheisyydessä sijaitseviin hotelleihin. Vain muutaman matkanjärjestäjän tuotannosta löytyy talvituotteita muualta Suomesta: Katinkulta, Bomba, Kuopio, Messilä (Lahti), Tahkovuori, Eräkeskus (Joensuu). 3.3. Tämänhetkinen tuotanto Tuotanto on keskittynyt Lapin hiihtokeskuksiin ja paljolti samoihin taloihin. Hotellit, kuten Harriniva, Loma Vietonen, Ounasvaaran Pirtit ja Luosto ovat tehneet myynti- ja markkinointityötä Ranskan markkinoilla yli 5-2 vuoden ajan. Pitkäaikainen yhteistyö matkanjärjestäjien kanssa on opettanut hotellit palvelemaan ranskalaisia asiakkaita. Tuote on helppo rakentaa ja myydä, sillä suurin osa tuotantoa tekevistä on ehtinyt henkilökohtaisesti tutustua tuotteeseen. Pakettimatkat noudattavat lähes kaikki samaa linjaa: 4,5,6 tai 8 päivän paketteja eri vaihtoehdoilla, ruokailuilla tai aamiaisella, aktiviteeteilla tai ilman. Hintakilpailu chartereiden myötä on kiristynyt entisestään. Viikon paketin alkaen -hinta sisältäen lennot, transferit, aktiviteetit ja hotellin täysihoidolla on n... Alkaen -hintaa tarjotaan tammikuun ja huhtikuun lähdöille, matkanjärjestäjä laskee oman katteensa omakustannustasolle ja neuvottelee erikoishinnat tuottajien kanssa. Tästä johtuen korkean sesongin hinnoissa on katetta kirittävä umpeen. Hinta samalle tuotteelle saman kauden aikana vaihtelee 995-475 välillä, lähtöpäivistä riippuen. Moottorikelkkailu on edelleen ranskalaisten suuri talvituotesuosikki ja kelkkasafarit muuttuvat yhä vaativammiksi ja pidemmiksi etäisyyksiltään. Suomen kannalta tärkeimmät matkanjärjestäjät kilpailevat samoilla tuotteilla samoilla markkinoilla lähestulkoon samoilla hinnoilla. Poikkeuksena ovat erikoismatkoja järjestävät operoijat, jotka valitsevat kohteen tuotteen laadun ja tuottajan asiantuntijuuden mukaan. Tästä esimerkkinä ne matkanjärjestäjät, jotka tarjoavat Kainuuta hiihto- ja lumikenkävaelluksilla, valokuvaussafareilla jne. Tuottaja on silloin itse alan harrastaja ja tuntee asiakkaan tarpeet. 36

versio 7..25 3.4. Odotukset tuotteelta ja kohteelta Muutama vuosi sitten Lapissa aloitetun klubihotelli -tuotteen myötä matkanjärjestäjät odottavat viikon aktiviteettipakettiin sisältyvän tietyt palvelut hotellilta ja muilta pakettiin osallistuvilta palvelujen tuottajilta - Varusteet (haalarit, kengät, hanskat, jne.) asiakkailla koko oleskelun ajan - Iltaohjelmaa tarjolla: ranskankielisiä elokuvia (Sali + TV), karaoke, seurapelejä, filmi revontulista, tanssia jne. - Mahdollisuus normaalin ohjelman lisäksi harrastaa: murtomaasukset, lumikengät, pulkat, potkukelkka käytössä maksutta - Hotellissa henkilö ohjelmamestari, joko Tour Operatorin tai talon puolesta, ohjaamassa aktiviteetteja ja muuta toimintaa - Lähdöt voimassa myös Jouluna ja Uutena Vuotena (voi olla poikkeava ohjelma) - Jäähotelli, -ravintola tai baari, sekä yö iglussa ovat asioita, joita asiakkaat kysyvät. - Tarjolla aina aktiviteetteja maksullisena optiona - Iltaretket yöhön ovat suosiossa (esim. lumikenkäkävely revontulia tarkkailemaan) Matkanjärjestäjät ovat valmiita panostamaan Suomen kesän myyntiin, jos sen tunnettavuutta vahvistettaisiin kuluttajamainonnalla. Tässä MEK:n rooli on tärkeä. Suomen on löydettävä oma brändi, jolla kohde erottuu muista. He toivovat myös hotellien palvelutason kohottamista: ruoka-, viihde-, oheispalvelut, yleinen siisteys (!) ja viihtyvyys. Varauksien ja informaation haun helpottaminen. Informaation saaminen myös muilla kielillä kuin englanniksi ja saksaksi. 4. KAINUU MATKAILUKOHTEENA Euroopan markkinoilta katsottuna Kainuu on toistaiseksi hyvin tuntematon matkailukohde Suomessa. Vuonna 23 Kainuun osuus Suomessa yöpyvistä ulkomaalaisista oli hieman yli prosentin luokkaa, ranskalaisten osuus siitä oli alle 2 %. Sen potentiaali luonto-, liikunta-, terveys-, hyvinvointi- sekä kokous- ja tapahtumakohteena on kuitenkin korkea olemassa olevan infrastruktuurin, paikallisen kulttuurin ja palvelun tason ansiosta. 4.. Kainuun alueen analyysi Kainuun vahvuudet Monipuolinen hotellitarjonta / runsas tarjonta mökki- ja huvilamajoitusta / monipuoliset palvelut ja aktiviteetit (kesällä ja talvella) / pitkälle kehitetyt teemaohjelmat eri alojen harrastajille, esim. Golf, perhokalastus, karhuntarkkailu, murtomaahiihto, vaellus, jne. Jotka sopivat myös vaativimmille harrastajille / wellness -matkailun kehittämisen kannalta olemassa olevat palvelut / jatkuva tuotekehittely esim. wellness, nature, incentive jne. /ainutlaatuinen, muista erottuva kulttuuriperinne Kalevala, jonka mytologiaa voi käyttää hyväksi markkinoinnissa / paljon paikallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä tapahtumia/ ei massaturismia / lentokenttä lähellä / Euroopan alueella / lyhyt lentomatka ja lyhyet transferit Heikkoudet Hotellien pieni huonekapasiteetti / Kainuun alueen brandin puuttuminen / vaatimaton ulkomaan markkinointi / lennon korkea hinta, kapasiteettipula ja huonot yhteydet Euroopasta / ranskankielisen henkilökunnan ja myyntimateriaalin puuttuminen / Mahdollisuudet Markkinoiden lisääntynyt kiinnostus uusiin kohteisiin, tuotteisiin ja sesonkeihin / lisääntynyt kysyntä luontoon ja hyvinvointiin liittyviin tuotteisiin / Lähes ympärivuotinen tarjonta/ Lapin hotellikapasiteetti sesonkiaikoina riittämätön / Erikois- ja teemamatkanjärjestäjien kasvava kiinnostus Suomea kohtaan / Kainuusta löytyy eri alojen erikoistuntemusta aktiviteetti- ja luontomatkailuun/ Ainutlaatuisen Kalevalan hyödyntäminen Kainuun brändin luomisessa / Suomalaisen kulttuurin esille tuominen: suomalaisuuden synty, Akseli Gallen Kallela, Sibelius, Talvisota, ortodoksisuus, Venäjän Karjala / Puhtaan luonnon ja rauhan hyödyntäminen henkisissä hyvinvointimatkoissa. Uhat Riittämättömät valmiudet suurille kapasiteeteille (kongressit ja incentiivit) / Oheistuotteiden ja - palveluiden riittämätön kehittely ja heikko markkinointi / charter lennoista johtuva tuotannon 37

versio 7..25 keskittäminen Lappiin / Kainuun palveluiden hajottaminen palasiksi sekä maantieteellisesti, että markkinoinnissa / Kainuun identiteetin, historian ja kulttuuriperinteen väheksyminen 4.2. Kohderyhmät Ylempi tuloluokka (yksittäiset ja/tai ryhmässä matkustavat) Suomeen matkustavat yleensä keskiluokkaa korkeamman tulo- ja koulutustason omaavat, keski- tai ylimmän tason johtotehtävissä tai opetustehtävissä toimivat, erilaiset vapaan ammatin- ja liikkeenharjoittajat. Yli 35 vuotiaat ja seniorit (nopeimmin kasvava ryhmä) yksin tai ryhmissä matkustavat ovat kokeneita, uusia elämyksiä hakevia ja vaativia asiakkaita. Kainuun kohdalla varteenotettavin kohderyhmä ovat yli 4-vuotiaat, elämäntavan tai harrastuksen mukaan matkustavat, joille tärkeintä ei ole Napapiirin ylitys ja 3 minuutin poroajelu, vaan odotuksia vastaava, hinta/laatusuhteeltaan oikea matkailuelämys aidossa ympäristössä. Sesongin, hotellin ja palveluiden mukaan kohderyhmät voi vielä jakaa tuotetarjonnan mukaisesti : Seniorit (esim. luonto-, kunto- ja terveysmatkat...), Lapsiperheet (aktiviteettilomat, hiihtolomat, lapsille sopivat vaellusmatkat...), Perhokalastajat, Golfaajat jne.... Incentiiviryhmät Lähes kaikissa kohdemaissa incentiivimatkailu on lisääntymässä ja vaikka vuosi 23 oli myös businessmatkailussa huono vuosi, odotetaan kuluvalle vuodelle 24 3 %:n nousua. Suomeen suuntautuvat ryhmät ovat kasvamassa, sekä lukumäärältään että kooltaan. Ryhmän koko vaihtelee 2-4 henkilöön, viime talvena 24 Lapissa oli useita 25-4 henkilön ryhmiä. Ryhmän koko kasvaa, mutta viive lyhenee keskimäärin 3-4 vuorokauteen. Euroopan incentiivitoimistojen sesonki alkaa tammikuusta, jolloin monet edellisen vuoden lopussa päättyneet myyntikilpailut palkitaan. Korkea sesonki jatkuu aina kesäkuun loppuun ja alkaa jälleen syyskuusta, jatkuen joulukuun puolelle, jolloin yritykset juhlivat vuoden päätöksiä. Kongressi- ja kokousryhmät Suomeen odotetaan vuoden 24 loppuun mennessä n. 43 kongressiosallistujaa (suomalaista tai kansainvälistä), kohteina pääasiassa Helsinki ja Etelä-Suomen kaupungit. Kongressien huippukausi osuu kesä-heinäkuulle, mutta niitä, kuten yrityskokouksiakin järjestetään ympäri vuoden. Ym. kohdemaista myydään vain vähän kansainvälisiä kokouksia tai kongresseja muualle kuin pääkaupunkiseudulle johtuen kongressitilojen ja majoituksen puutteesta. On mielenkiintoista todeta, että ohjelman sisällön jälkeen seuraavat valintakriteerit päätökseen kongressiin osallistumisesta ovat ) maa, jossa kongressi järjestetään mitä eksoottisempi kohde, sitä enemmän osallistujia 2) mielenkiintoinen oheisohjelma ja 3) tarjolla olevat tutustumismatkat ennen ja jälkeen kongressin. 5.. Wellness ja bien-être 5. MARKKINAT JA WELLNESS-TUOTE Englantilaista sanaa wellness ei vielä käytetä hyvänolon matkailupalveluiden markkinoinnissa (paitsi Sveitsissä). Ranskassa wellness sanaa vastaa bien-être johon usein yhdistetään sanat forme (kunto) ja santé (terveys). Sanaa bien-être ja remise en forme käytetään aina kylpylämatkojen markkinoinnissa, mutta uusien trendien myötä, niitä on aloitettu käyttämään minkä matkan myynnissä tahansa. Hyvänolon ja rentoutumisenhan voi liittää mihin tahansa lomapakettiin tai tarjota sitä vaikka liikematkustajalle. 5.2. Kylpylämatkat Kylpylämatkalla Ranskassa tarkoitetaan joko meren äärellä olevaa Thalasso hotelli- ja hoitokompleksia (thalassothérapie), jossa hoidot perustuvat merestä pumpattuun ja lämmitettyyn veteen ja merileviin. Vuoristossa, perinteisissä kylpyläkaupungeissa sijaitsevia Thérmale hotelleja (balnéothérapie), joissa hoidot keskittyvät mineraalivesiin (esim. Vichy tai Evian) tai nk. urbaanin veden Spa hotelleja, joissa hoidot perustuvat paineveteen ja yleiseen rentouttavaan hoitoon. 38

versio 7..25 Hoidot on yleensä jaettu erilaisiin kuureihin asiakkaan motivaation mukaan. Hoitokuureja on esim. laihdutukseen, selluliitin poistoon, migreenin tai reumatismin hoitoon, tupakanpolton lopettamiseen, vanhenemisen hidastamiseen, yleiskunnon ja terveyden kohottamiseen, jalkojen verenkierron elvyttämiseen, selän hoitoon, synnytykseen ennen ja jälkeen, stressin, suun, muistin tai menopaussin hoitoon, sekä yleisen kauneuden kohottamiseen. Kylpyläpaketit sisältävät useimmiten 4 hoitoa / pvä. Hoidot ovat useimmiten aamupäivällä, jolloin iltapäivä jää rentoutumiseen tai muille aktiviteeteille. Pakettiin sisältyy puoli- tai täysihoito erikoisruokavaliolla tai ilman. Kylpylähotellien ravintoloiden ruokalistat on suunniteltu kohderyhmien mukaan, sillä monet hotellit tarjoavat myös muita palveluja, kuten kokouksia ja kongresseja. Ennen hoitokuurien aloittamista, asiakas tapaa lääkärin, joka tarkistaa ettei mikään hoidoista tuota ongelmia asiakkaan terveydentilaan. Kylpylämatkojen oheispalveluina tarjotaan erilaisia aktiviteettimahdollisuuksia. Alla lista oheisaktiviteeteista, joita eri kohteissa tarjotaan: Maastoautoajelua, keittokursseja, taikurikursseja, lumikenkäkävelyä, biljardia, keilausta, kanoottiretkeä, pelikasinoa, metsästystä, elokuvateatteria, discoa, ratsastusta, tennistä, golfia, sulkapalloa, kuntosali, vaellusta, kävelyä, lenkkeilyä, vuorikiipeilyä, minigolfia, kuumailmapallolennätystä, liitovarjoa, laskuvarjohyppyä, seikkailurataa, luistelua, kalastusta, petankkia, veneilyä, purjelautailua, koskenlaskua, pelisalia, laskettelua, murtomaahiihtoa, vesihiihtoa, lautailua, pöytätennistä, pyöräilyä, lentopalloilua, tutustumiskäyntejä kulttuurikohteisiin jne..... Matkanjärjestäjät julkaisevat erikseen esitteen kylpyläpaketeista ja useat matkanjärjestäjät ovat erikoistuneet vain kylpylälomiin. Matkat keskittyvät Ranskaan ja Välimeren maihin, joista Tunisia on ehdoton suosikki (26 kylpylähotellia rannikolla), seuraavana Marokko Italia, Kreikka ja Espanja, sekä Keski-Eurooppa. Hotellien taso on useimmiten hyvä 3-5 *. Perinteisesti kylpylälomaan yhdistetään sana luxus, mutta se on muuttumassa samanaikaisesti kuin kuluttajan tottumukset, odotukset ja budjetti muuttuu. Yhä useammat matkanjärjestäjät valitsevat kylpylähotellin majoituskohteeksi tavalliselle pakettimatkalleen antaen siten lisäarvoa tuotteelleen. 5.3. Remise en forme eli kuntoilulomat Kuntoilulomilla yhdistetään liikunta ja kylpyläloma, esim. Usean päivän vaellus vaatimattomissa olosuhteissa päättyy muutaman päivän lepoon keitaassa. Matkanjärjestäjät valitsevat kylpylähotellin saadakseen tuotteelle lisäarvoa. 5.4. Kohderyhmät Kaikenikäiset miehet ja naiset, jotka ovat kiinnostuneita kunnostaan ja terveydestään! 5.5. Bien-être ja tulevaisuus Thalasso tuote on laajentumassa yleiseksi bien-être tuotteeksi. Yhä kiireisempi elämänrytmi, saastunut elinympäristö ja teollisesti valmistetun ruuan haittavaikutukset alkavat näkyä jokaisen kuluttajan terveydentilassa. Hyväolo, terveys ja kuntoilu tulevat olemaan tekijöitä, joita haetaan lomakohdetta valittaessa. Kainuun olemassa olevat palvelut mahdollistavat jo nyt wellness -tuotteen markkinoinnin Ranskaan. Tuotekehittelyä on tietenkin jatkettava ja myyntimateriaalia valmistettava. Tuotteen kohderyhmiä mietittäessä on ehkä parasta aloittaa markkinointi yhdistäen hoitopalvelut ja aktiviteetit siten, että ne muodostavat yhtenäisen bien-être, nature, santé kokonaisuuden. Kokemusten ja tuotekehittelyn myötä paketeista voi sitten rakentaa enemmän hoitopuolelle painottuvia, päämääränä tarjota todellinen vaihtoehto Euroopan Thalasso ja Spa kohteille. 5.6. Myynti ja markkinointi Kainuun alueen myynti tapahtuu kohdemaittain matkanjärjestäjien sekä incentiivi-, kokous- ja kongressimatkoihin erikoistuneiden toimistojen kautta. Myynti on aloitettava jo Suomea myyvistä matkanjärjestäjistä ja tarjottava vaihtoehtoa Lapin kohteille. Jo valmiina olevien tuotteiden myyminen erikoismatkanjärjestäjille on myös aloitettava heti, sillä viive tuotteen markkinoimisesta siihen, että se vihdoin löytyy esitteiden sivuilta on pitkä. Erikoismatkoja myyvät toimistot haluavat testata tuotteen aidoissa olosuhteissa, ennen kuin se menee myyntiin. 39

versio 7..25 incentiivi- ja ryhmämatkojen myynnin voi myös aloittaa heti, sillä tarvittavat tuotteet ja materiaali on jo valmiina juuri päättyneen projektin ansiosta. Olemassa olevat wellness- tuotteet voi jo yhdistää muihin tuotekokonaisuuksiin ja aloittaa myyminen, tosin tuotekehittelyä on jatkettava. Tuotteiden on oltava valmiina matkanjärjestäjiä varten noin vuotta aikaisemmin, ehtiäkseen seuraavan vuoden matkaesitteeseen. Kongressien ja suurten incentiivi -ryhmien kohdalla päätökset kohteista tehdään n.2-3 vuotta ennen tapahtumaa. Kansainvälisessä markkinoinnissa olisi hyödynnettävä Kainuun omia ja Kainuun aluetta sivuavia yhteisprojekteja sekä Suomen Matkailun Edistämiskeskuksen tapahtumia osallistumalla workshop tilaisuuksiin kohdemaissa ja Suomessa. Mahdollinen osallistuminen ulkomailla tärkeimmille ammattimessuille kannattaa myös näkyvyys- ja kustannussyistä tehdä yhteistyössä MEK:n kanssa. Opinto- ja lehdistömatkat, sekä henkilökohtaiset myyntikäynnit täydentävät toimenpiteitä. Finnair ja MEK ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa tukea Kainuun markkinointia yhdessä hotellien ja palveluntuottajien kanssa osallistumalla esim. opinto- ja lehdistömatkojen kustannuksiin. 6. YHTEENVETO Osa Kainuun jo olemassa olevista matkailutuotteista vastaa ranskankielisten markkinoiden nykyiseen kysyntään aktiviteetti-, hyvinvointi-, luonto- ja kulttuurimatkoista. Jo hyviksi todetut ja testatut tuotteet olisi saatava myytävään muotoon mahdollisimman pian (tuotekuvaukset Ranskan kielellä, hinnat, nettipankin avaaminen). Ennusteet tulevien vuosien noususta vapaa-ajan ja incentiivimatkojen kohdalla, sekä uudet suunnat ja tarpeet asiakaskäyttäytymisessä, tukevat tuotekehittelyn ja markkinoinnin tarpeellisuutta. Kainuusta löytyvät puitteet, palvelut ja osaaminen, jotka tuotekehittelyn ja markkinoinnin avulla on saatava myyjän ja kuluttajan tietoisuuteen. Kainuun on erotuttava kilpailevista kohteista omalla imagollaan, jonka luomiseen olisi käytettävä olemassa olevia elementtejä: ainutlaatuisuus, aitous, pitkälle kehitetyt tuotteet, erikoisosaaminen, rikas kulttuurija kansanperinne ja siihen liittyvä mytologia. Esim. Kuhmon kohdalla kamarimusiikki, Kalevala, kansanperinne ja koskematon luonto petoeläimineen muodostavat jo muista Suomen alueista ja Suomen kilpailijoista erottuvia elementtejä Kainuun koko alueen imagon markkinointiin. Vuokatin alueen urheilun ja liikunnan vahva osaaminen ja sen myötä saavutettu maailmanlaajuinen maine olisi hyödynnettävä tuotekehittelyssä myös muille liikuntaan liittyville tuotteille. Jos Suomen kesän yötön yö on yksi myyntivalteista perhokalastajille, sama pätee myös muihin luonnon ja liikunnan harrastajiin. Kuinka moni harrastaja Euroopassa tietää Suomen golfkenttien korkean tason ja keskiyön golfin? Haasteena onkin rakentaa Kainuun alueelle riittävän vetovoimaisia palvelukokonaisuuksia, tuotteistaa eri sesonkien ja teemojen tarjoamia mahdollisuuksia kohderyhmien tarpeiden mukaisiksi ja kilpailijoista erottuviksi tuotteiksi ja saattaa ne aikatauluja noudattaen asiakkaan tietoisuuteen tehokkain markkinointi- ja myyntitoimenpitein. 4

MATKAILUFAKTAT 24 ISO-BRITANNIA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 993 994 995 996 YHTEENSÄ 44 38 78 37 24 58 223 86 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* 22 23* -8/24* Tammikuu 3 65 5 67 8 738 22 23 27 94 28 565 29 86 3 59 46 38 63 Helmikuu 4 76 7 352 2 94 25 27 28 23 29 922 29 585 32 97 95 28 277 Maaliskuu 5 84 6 689 2 77 24 22 29 382 3 386 32 55 29 52 26 279 99 Huhtikuu 6 362 6 598 8 36 9 23 9 85 8 985 9 28 2 39 27 23 2 Toukokuu 2 735 2 87 23 95 26 2 24 384 23 94 25 865 23 752 4 8 77 Kesäkuu 28 326 33 279 36 326 35 789 34 323 33 4 38 838 35 48 54 67 3 Heinäkuu 27 979 32 96 32 99 3 232 3 537 32 327 32 724 33 449 349 38 274 Elokuu 3 32 32 64 36 83 4 58 45 829 38 529 45 7 4 743 96 7 77 Syyskuu 2 892 3 698 27 38 26 73 25 356 29 385 27 385 2 98 Lokakuu 6 834 7 28 2 74 26 35 2 388 9 56 8 577 4 33 Marraskuu 5 828 2 4 25 23 23 888 2 836 2 596 2 699 248 35 Joulukuu 26 77 35 358 4 348 63 42 62 35 73 96 87 427 8 26 YHTEENSÄ 248 47 29 572 39 925 364 89 37 643 378 732 48 567 245 95 387 92 38-5.5% +4,6 % Iso-Britanniasta Suomeen 999-23 Yöpymiset 45 4 35 3 25 2 5 5 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 8 78 33 877 56 6 9 947 92 45 24 673 48 896 9 Osuus, % 39,3 % 43, % 45,5 % 5,4 % 52, % 52, % 34,8 % 46,9 % Kesä (kesä-syyskuu) 28 73 32 88 34 72 36 45 33 652 44 8 6 762 58 Osuus, % 46,5 % 42,7 % 39,3 % 36,4 % 36,2 % 36,6 % 52, % 39,9 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 39 5 44 24 52 327 45 772 43 43 44 442 54 25 77 Osuus, % 4,2 % 4,2 % 5,3 % 2,2 %,8 %,3 % 3, % 3, % toukokuu! YHTEENSÄ 276 645 3 89 343 89 373 764 369 27 393 233 73 99 749, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 29 88 Järvi-Suomi 43 3 Ahvenanmaa 469 Kajaani 388 (siitä Helsinki) 74 353 Lappi 24 624 Kuusamo 949 Sotkamo 89 Suomen Länsi 5 627 Kainuu 888 Kuhmo, Suomussalmi 679 48 567 Hyrynsalmi, Paljakka Suomeen saapuneet britit 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot (milj. ) Muut 2 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä 998 77 3 5 6 72 2 7 77 5 998 79,4 999 6 5 4 5 9 3 78 2 999 89, 2 88 25 7 23 253 2 95,2 2 97 25 3 38 263 2 96,9 22 2 23 97 35 276 22 2, 23* 23* 6,5 Brittien Suomen markkinaosuus brittien ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Brittien Matkat Suomen Brittien Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 282 /vierailu 999 43 764 78 2,4 % 3 294 75,24 % 44 /päivä 2 54 687 253,46 % 34 44 3,33 % 33 9 yhteensä 2 53 26 263,49 % 3 466 22,39 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko. Iso Britannia 4

MATKAILUFAKTAT 24 RANSKA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 993 994 995 996 YHTEENSÄ 3 547 23 34 5 3 2 999 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 6 5 7 965 8 454 879 5 26 5 464 2 6 27 675 57 63 69 Helmikuu 8 52 8 344 234 859 6 44 7 648 24 27 29 737 488 45 227 Maaliskuu 9 662 9 727 94 2 897 6 267 2 558 23 428 26 37 389 566 43 Huhtikuu 8 57 8 44 9 946 7 984 9 93 87 86 2 562 5 5 28 Toukokuu 8 486 7 72 7 29 8 898 8 639 9 62 7 567 9 8 5 7 3 Kesäkuu 6 29 4 563 6 74 5 399 5 539 6 86 6 625 7 635 7 23 82 Heinäkuu 9 5 9 329 2 836 2 842 9 333 9 68 2 798 24 226 277 276 265 Elokuu 6 57 8 36 9 58 8 458 8 72 2 25 24 33 24 885 353 35 286 Syyskuu 6 69 8 8 8 662 9 8 384 7 72 7 93 6 65 Lokakuu 5 473 5 586 7 94 6 462 7 4 5 54 6 825 23 3 Marraskuu 5 569 5 73 6 98 6 83 6 42 6 649 7 387 35 53 Joulukuu 8 53 9 687 74 35 69 3 58 7 25 43 37 YHTEENSÄ 8 523 22 94 4 498 4 6 52 253 64 687 88 243 7 875 2 348 3 28 63 +8.% -34, % Ranskasta Suomeen 993-23* Yöpymiset 2 5 5 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 48 279 56 992 6 6 75 72 82 57 99 74 537 2 7 28 Osuus, % 39,7 % 4,3 % 43,8 % 49,4 % 5, % 54,3 % 64,8 % 7,3 % Kesä (kesä-syyskuu) 6 9 66 89 63 89 6 958 63 837 69 657 76 769 733 Osuus, % 49,4 % 48,4 % 45,3 % 4,4 % 39,5 % 37,9 % 32, % 25,9 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 3 37 4 23 5 36 5 68 5 53 4 392 74 84 3 Osuus, %,9 %,2 %,9 %,2 % 9,4 % 7,8 % 3, % 2,8 % toukokuu! YHTEENSÄ 2 595 37 934 4 77 53 35 6 56 83 763 2 37 2 97 2 26, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 67 8 Järvi-Suomi 26 85 Ahvenanmaa 7 Kajaani 35 (siitä Helsinki) 46 422 Lappi 79 34 Kuusamo 3 487 Sotkamo 539 Suomen Länsi 7 688 Kainuu 2 394 Kuhmo, Suomussalmi 485 88 243 Hyrynsalmi, Paljakka 59 Suomeen saapuneet ranskalaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Ranskasta Muut 6 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 998 3 2 4 6 23 8 7 65 7 998 3, 999 2 5 5 3 3 4 66 2 999 34,6 2 33 6 36 2 87 2 35,7 2 37 8 28 2 94 2 37,3 22 35 6 39 8 98 22 44,9 23* 23* 48,5 Ranskalaisten Suomen markkinaosuus ranskalaisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Ranskal. Matkat Suomen Ranskal. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 32 /vierailu 999 22 757 66 2,29 % 4 822 25 8,7 % 45 /päivä 2 24 82 87,35 % 6 274 39,24 % 3 yhteensä 2 24 364 94,39 % 6 533 45,27 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 2. Ranska 42

MATKAILUFAKTAT 24 VENÄJÄ *ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 993 994 995 996 YHTEENSÄ 27 48 335 72 392 344 454 89 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 73 478 4 57 76 58 89 244 24 534 42 555 7 5 3 788 2 644 7 459 47 Helmikuu 28 8 35 565 9 656 9 54 23 448 26 667 23 422 23 46 56 47 923 Maaliskuu 4 564 47 53 27 7 27 353 32 925 34 22 3 24 29 769 2 547 2 562 297 Huhtikuu 29 945 3 36 6 97 8 66 2 98 23 8 9 973 9 745 355 36 485 Toukokuu 4 3 33 295 9 33 2 575 23 7 29 5 28 379 22 438 327 88 36 Kesäkuu 34 8 4 856 24 337 25 324 28 83 26 946 27 5 27 752 347 26 25 Heinäkuu 49 69 52 243 39 72 46 83 49 662 49 65 44 89 48 77 2 354 898 2 24 Elokuu 64 49 6 78 44 22 5 53 52 796 55 58 47 27 49 699 3 6 2 725 2 272 Syyskuu 32 525 22 934 9 722 23 75 26 539 25 84 22 23 596 343 Lokakuu 35 6 22 448 22 86 2 447 26 29 22 979 2 636 34 54 Marraskuu 48 22 3 39 24 829 28 44 33 585 32 694 28 765 344 594 Joulukuu 72 2 48 849 53 6 77 738 78 8 63 496 5 369 8 989 6 9 YHTEENSÄ 549 4 54 337 388 556 45 984 52 67 53 556 46 459 325 7 4 383 36 85 8 569 -% -3,8 % Yöpymiset 6 5 4 3 2 Venäjä 993-23* 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 348 88 29 732 232 85 38 84 338 8 287 39 37 66 3 4 22 246 Osuus, % 59,9 % 56,5 % 55, % 59,9 % 6,9 % 6, % 84,2 % 8,9 % Kesä (kesä-syyskuu) 77 74 27 53 47 372 57 8 56 83 4 9 6 357 6 72 4 68 Osuus, % 3,6 % 32,7 % 34,8 % 3,5 % 28,6 % 29,5 % 4,4 % 6,2 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 55 743 42 9 43 22 49 2 52 29 5 5 64 72 36 Osuus, % 9,6 %,8 %,2 % 9,6 % 9,5 %,5 %,5 %,8 % toukokuu! YHTEENSÄ 58 672 389 4 423 245 54 464 547 752 478 55 44 64 38 5 27 63, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 94 69 Järvi-Suomi 69 66 Ahvenanmaa 67 Kajaani 4459 (siitä Helsinki) 22 464 Lappi 39 47 Kuusamo 9 4 Sotkamo 27483 Suomen Länsi 2 67 Kainuu 36 85 Kuhmo, Suomussalmi 86 46 459 Hyrynsalmi, Paljakka 26 Suomeen saapuneet venäläiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Venäjältä Muut 2 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 998 287 46 2 344 4 7 6 749 2 998 348,8 999 257 2 77 7 36 7 33 7 775 2 999 264, 2 369 8 39 3 926 2 35, 2 56 94 429 78 26 2 424, 22 87 2 34 297 53 22 427,8 23* 23* 428,2 Venäläisten Suomen markkinaosuus venäläisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Venäläisten Matkat Suomen Venäläisten Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 235 /vierailu 999 2 23 775 2 6,39 % 6 49 334 9 5,22 % 9 /päivä 2 9 338 926 9,92 % 3 984 477,97 % 9 8 yhteensä 2 82 26,94 % 5 737 6,63 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 3. Venäjä 43

MATKAILUFAKTAT 24 SAKSA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 993 994 995 996 YHTEENSÄ 69 494 69 64 628 454 5 5 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 9 735 2 636 23 657 28 885 29 292 24 295 26 69 28 474 252 48 39 Helmikuu 2 479 25 75 29 96 29 363 29 997 32 42 34 6 34 52 57 479 44 Maaliskuu 24 364 26 498 33 23 34 29 33 449 36 39 39 24 37 26 553 656 474 Huhtikuu 7 45 7 644 8 28 9 56 9 2 2 2 566 22 56 67 225 88 Toukokuu 25 93 24 639 22 599 23 28 25 784 28 94 27 83 3 758 63 4 339 Kesäkuu 77 55 74 295 77 934 8 3 75 982 79 386 75 563 84 4 684 72 487 Heinäkuu 4 62 4 775 5 62 7 823 2 43 23 29 4 28 3 73 2 662 2 473 2 3 Elokuu 82 59 76 96 79 767 7 7 73 698 8 49 92 4 92 73 39 642 897 Syyskuu 26 86 26 937 3 865 25 789 29 4 3 456 3 58 267 438 Lokakuu 4 72 6 549 2 73 6 562 9 623 9 3 2 344 59 49 Marraskuu 4 455 23 36 9 36 8 3 9 88 9 893 22 34 32 673 Joulukuu 7 852 2 585 23 32 23 74 2 697 2 722 2 396 387 49 YHTEENSÄ 453 953 458 235 483 57 477 924 489 66 54 796 525 998 443 59 8 357 9 54 7 49-2.4% -4,5 % Saksa 993-23* Yöpymiset 8 7 6 5 4 3 2 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 22 26 49 93 53 69 53 675 53 55 63 534 2 562 2 97 2 477 Osuus, % 27,4 % 3,8 % 32, % 3,3 % 29,8 % 3,2 % 29,2 % 25,4 % Kesä (kesä-syyskuu) 282 23 293 628 284 742 29 223 33 48 32 22 6 4 6 274 5 45 Osuus, % 63,3 % 6,4 % 59,5 % 59,4 % 6, % 59,6 % 68,3 % 72,4 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 4 88 42 672 39 842 45 47 47 224 48 57 222 9 339 Osuus, % 9,2 % 8,8 % 8,3 % 9,3 % 9,2 % 9,2 % 2,5 % 2,2 % toukokuu! YHTEENSÄ 445 65 486 23 478 275 49 35 53 759 523 93 8 788 8 66 8 23, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 27 276 Järvi-Suomi 27 95 Ahvenanmaa 82 Kajaani 284 (siitä Helsinki) 39 947 Lappi 2 44 Kuusamo 7 385 Sotkamo 758 Suomen Länsi 34 84 Kainuu 7 96 Kuhmo, Suomussalmi 2383 525 998 Hyrynsalmi, Paljakka 587 Suomeen saapuneet saksalaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Saksasta Muut 392 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 796 998 22 2 6 7 9 6 8 275 4 998,2 999 8 8 7 78 3 58 2 263 3 999 7, 2 2 26 93 67 37 2 6,6 2 62 26 86 79 353 2,5 22 86 28 98 8 393 22 24,8 23* 23* 29,3 Saksalaisten Suomen markkinaosuus saksalaisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Saksalaisten Matkat Suomen Saksalaisten Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 26 /vierailu 999 76 74 263 3,34 % 58 495 26 8,22 % 35 /päivä 2 79 356 37,39 % 6 966 47,24 % 48 5 yhteensä 2 76 87 353,46 % 57 98 24,37 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 4. 44

KOKO SUOMI MATKAILUFAKTAT 24 ALANKOMAAT * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 993 994 995 996 YHTEENSÄ 88 325 7 525 9 35 9 279 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23-8/24* Tammikuu 5 84 6 857 7 22 6 388 7 899 7 767 9 395 2 437 52 39 56 Helmikuu 7 44 9 777 9 877 424 74 4 49 6 682 2 5 62 94 Maaliskuu 7 63 8 66 9 855 323 3 67 889 5 77 7 929 2 7 Huhtikuu 5 452 5 633 5 896 5 97 6 96 9 72 7 49 7 63 3 9 2 Toukokuu 6 847 7 588 6 554 7 778 7 77 974 2 86 2 549 358 474 224 Kesäkuu 2 98 25 856 28 24 29 522 29 5 37 84 39 227 36 658 8 68 29 Heinäkuu 25 648 28 759 33 4 32 5 32 454 42 63 43 24 42 83 492 2 36 487 Elokuu 2 768 24 42 23 583 24 45 23 876 3 32 32 828 3 68 945 78 778 Syyskuu 7 4 9 85 7 589 7 267 8 4 3 627 3 685 395 286 Lokakuu 4 846 5 9 5 649 5 456 5 855 6 27 6 68 25 5 Marraskuu 4 533 5 448 6 732 5 59 5 29 5 62 5 5 2 94 Joulukuu 5 2 5 46 5 274 5 88 6 82 6 529 7 6 88 2 YHTEENSÄ 22 38 42 637 49 449 5 82 58 88 96 896 29 747 8 9 4 743 5 99 3 86-5.7 % -32, % Hollannista Suomeen 993-23 25 2 5 5 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23* 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 39 978 43 64 46 49 57 55 49 6 84 297 42 84 Osuus, % 28,3 % 29,4 % 3,2 % 3,5 % 28, % 29, % 6,3 % 6,9 % Kesä (kesä-syyskuu) 87 842 92 49 93 335 93 98 23 743 28 944 4 3 5 24 4 98 Osuus, % 62,2 % 62,4 % 6, % 59,8 % 62,8 % 6,8 % 85,5 % 85,3 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 3 498 2 23 3 234 3 626 8 244 9 29 383 479 224 Osuus, % 9,6 % 8,2 % 8,7 % 8,7 % 9,3 % 9, % 8,2 % 7,8 % toukokuu! YHTEENSÄ 4 38 48 37 52 68 57 24 97 36 28 777 4 693 6 4 5 2, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 75 692 Järvi-Suomi 53 738 Ahvenanmaa 422 Kajaani 2245 (siitä Helsinki) 5 42 Lappi 53 592 Kuusamo 5 598 Sotkamo 397 Suomen Länsi 4 65 Kainuu 5 64 Kuhmo, Suomussalmi 772 29 747 Hyrynsalmi, Paljakka 28 Suomeen saapuneet hollantilaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot (milj. ) Muut 98 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä Belgiasta 564 998 24 3 5 4 26 9 3 66 9 998 38,9 999 9 3 5 29 4 8 9 6 9 999 43, 2 28 7 3 76 2 43, 2 28 8 28 4 77 2 44,6 22 42 6 34 5 97 22 58, 23* 23* 6,5 Hollantilaisten Suomen markkinaosuus hollantilaisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Hollant. Matkat Suomen Hollant. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 485 /vierailu 999 7 93 6 9,34 % 3 324 22 5,7 % 56 /päivä 2 8 27 76,42 % 3 822 35,25 % 2 2 yhteensä 2 8 276 77,42 % 4 2 36,25 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 5. 45

MATKAILUFAKTAT 24 BELGIA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 993 994 995 996 YHTEENSÄ 24 88 3 236 3 585 28 772 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23-8/24* Tammikuu 765 665 928 2 25 2 467 2 566 3 23 3 3 Helmikuu 2 486 2 393 3 454 3 435 3 72 3 83 4 68 5 6 25 4 Maaliskuu 2 442 2 46 4 548 4 36 3 48 3 99 4 495 4 83 24 3 78 Huhtikuu 64 3 2 2 586 2 2 2 722 2 792 3 94 3 728 6 4 3 Toukokuu 2 44 2 685 2 342 2 823 2 79 2 774 2 668 3 798 25 8 4 Kesäkuu 4 4 4 97 4 742 4 752 4 63 4 62 4 973 4 868 7 95 36 Heinäkuu 4 77 5 867 6 367 5 35 4 8 5 845 6 944 8 84 5 3 64 Elokuu 4 375 4 79 3 95 4 367 4 649 5 248 5 725 6 43 36 95 34 Syyskuu 2 4 2 772 3 353 2 7 2 329 3 3 3 5 2 8 Lokakuu 686 42 3 35 926 2 464 2 277 2 56 3 Marraskuu 278 94 3 69 2 2 2 65 2 253 2 376 2 2 Joulukuu 744 776 3 785 2 524 3 77 3 35 3 5 7 6 YHTEENSÄ 3 582 35 56 43 259 38 89 39 86 42 497 46 775 39 993 286 36 9 +8.8 258 % Belgiasta Suomeen 999-23* Yöpymiset 5 4 3 2 993 994 995 996 997 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 2 28 6 96 9 74 7 5 8 933 2 76 76 3 4 Osuus, % 35,2 % 4,4 % 46,6 % 44,2 % 44,3 % 45,3 % 25,5 % 8,3 % Kesä (kesä-syyskuu) 8 265 8 42 7 25 6 48 8 745 2 692 96 3 7 Osuus, % 52,9 % 45,9 % 4,8 % 42,4 % 43,9 % 44,5 % 65,8 % 85,9 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 4 5 5 477 4 749 5 73 5 5 4 724 26 2 4 Osuus, %,9 % 3,7 %,6 % 3,4 %,8 %,2 % 8,7 % 5,8 % toukokuu! YHTEENSÄ 34 498 4 85 4 948 38 696 42 729 46 492 298 362 98, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 24 3 Järvi-Suomi 7 48 Ahvenanmaa 9 Kajaani 59 (siitä Helsinki) 7 73 Lappi 93 Kuusamo 399 Sotkamo 4 Suomen Länsi 2 7 Kainuu 339 Kuhmo, Suomussalmi 42 46 775 Hyrynsalmi, Paljakka Suomeen saapuneet belgialaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot (milj. ) Muut 3 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä 339 998 8 3 8 5 34 998 4,3 999 5 23 5 44 999 9,5 2 6 2 3 4 2 9, 2 4 9 5 2 23 2 9 6 52 9 2 2,7 22 7 2 9 48 22 25, 23* 23* 25,9 Belgialaisten Suomen markkinosuus belgialaisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Belgial. Matkat Suomen Belgial. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 366 /vierailu 999 344 44,39 % 8 338,3 % 38 /päivä 2 2 4 4,33 % 9 784 6,6 % 6 yhteensä 2 8 52 9,45 % 9 829 2,2 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 6. Belgia 46

MATKAILUFAKTAT 24 ESPANJA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 997-993 994 995 996 YHTEENSÄ 5 24 62 279 55 6 56 657 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 2 2 865 2 85 3 28 4 686 2 894 4 984 4 42 Helmikuu 3 239 3 463 2 466 3 66 4 67 3 838 5 47 6 778 2 9 Maaliskuu 4 754 5 98 4 82 5 49 6 649 8 399 7 963 5 98 26 3 Huhtikuu 2 696 4 974 4 89 4 38 6 763 6 494 6 86 6 45 6 24 4 Toukokuu 3 32 3 22 3 5 5 65 4 222 4 742 3 954 5 44 2 37 4 Kesäkuu 5 553 6 827 6 62 7 6 8 664 9 732 62 9 598 47 36 78 Heinäkuu 2 394 9 868 2 296 2 922 56 5 54 6 35 6 42 63 9 32 Elokuu 6 86 6 48 7 594 2 249 2 273 27 94 28 59 29 352 277 87 35 Syyskuu 4 352 4 82 5 674 4 937 5 88 6 947 5 69 3 67 Lokakuu 96 3 3 3 822 2 54 3 374 3 877 3 6 4 Marraskuu 93 2 73 2 5 2 327 2 43 2 94 2 742 3 2 Joulukuu 3 68 2 95 4 74 5 36 4 53 4 93 5 69 4 2 YHTEENSÄ 6 23 66 85 7 32 78 488 84 363 97 376 492 84 55 588 463 583 -.9% +5,3 % Espanjasta Suomeen 999-23 Yöpymiset 2 8 6 4 2 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 22 264 9 87 23 263 3 348 28 299 33 5 42 54 58 Osuus, % 33,7 % 28,8 % 3, % 35,6 % 29,4 % 32,6 % 24,9 % 26,7 % Kesä (kesä-syyskuu) 37 555 42 85 46 78 47 378 59 287 6 856 47 38 55 Osuus, % 56,8 % 6, % 6,2 % 55,5 % 6,6 % 6, % 73, % 66, % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 6 332 6 937 7 569 7 596 8 69 7 555 2 4 4 Osuus, % 9,6 %, % 9,8 % 8,9 % 9, % 7,4 % 2, % 7, % toukokuu! YHTEENSÄ 66 5 68 992 77 54 85 322 96 25 426 57 576 587, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 59 29 Järvi-Suomi 5 277 Ahvenanmaa 27 Kajaani 87 (siitä Helsinki) 5 42 Lappi 22 757 Kuusamo 693 Sotkamo 3 Suomen Länsi 2 97 Kainuu 459 Kuhmo, Suomussalmi 93 492 Hyrynsalmi, Paljakka Suomeen saapuneet espanjalaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot (milj. ) Muut 38 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatka Muut syyt Yhteensä 998 7 3 2 2 9 5 9 7 38 7 998 34, 999 3 9 2 2 7 2 4 2 27 6 999 3,3 2 22 3 8 5 37 2 3,6 2 8 5 7 3 8 2 48 7 2 3,6 22 26 6 7 59 22 38, 23* 23* 4,4 Espanjalaisten Suomen markkinosuus espanjalaisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Espanjal. Matkat Suomen Espanjal. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat* Suomeen m-osuus,% 776 /vierailu 999 7 885 27 6,35 % 5 335 6,3 % 6 /päivä 2 9 43 37,4 % 6 637 25,38 % 2 4 yhteensä 2 9 37 48 7,54 % 6 93 23 7,34 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 7. 47

MATKAILUFAKTAT 24 ITALIA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 997-993 994 995 996 YHTEENSÄ 86 527 94 577 6 56 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 4 73 4 999 6 558 7 586 8 332 7 436 8 384 9 45 2 8 45 Helmikuu 4 25 4 934 6 95 6 534 6 494 5 63 5 965 8 239 97 27 9 Maaliskuu 4 839 5 789 7 646 7 579 9 2 9 5 6 637 9 535 5 28 8 Huhtikuu 4 884 6 255 6 758 6 39 6 795 6 36 8 535 7 2 3 7 Toukokuu 6 789 6 693 8 36 8 725 6 823 7 7 775 8 464 6 6 57 Kesäkuu 98 2 96 3 37 4 86 533 3 472 4 837 3 794 49 92 72 Heinäkuu 8 2 5 82 9 336 7 578 8 36 7 952 7 345 2 729 7 94 83 Elokuu 28 8 3 537 38 483 4 268 39 74 37 425 45 9 45 998 429 43 386 Syyskuu 6 63 8 94 8 947 8 359 8 6 9 39 9 483 97 92 Lokakuu 3 865 8 6 8 646 6 58 5 8 6 943 5 747 4 Marraskuu 3 86 6 732 6 52 5 767 5 998 6 756 7 79 9 4 Joulukuu 6 589 8 4 4 985 9 573 84 3 887 38 44 YHTEENSÄ 3 97 9 736 4 764 4 5 35 337 39 58 5 793 24 42 5 9 777 +6.2% -, % Italiasta Suomeen 999-23* Yöpymiset 6 4 2 8 6 4 2 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 32 426 42 289 45 65 48 485 43 986 48 8 292 22 227 Osuus, % 28,2 % 3,4 % 32,4 % 35,3 % 32,3 % 32,4 % 27,6 % 2,6 % Kesä (kesä-syyskuu) 67 874 8 83 8 39 77 29 78 239 86 684 746 78 64 Osuus, % 59, % 57,5 % 57, % 56, % 57,5 % 58,5 % 7,5 % 76,7 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 4 753 6 962 4 883 2 4 3 944 3 522 2 7 57 Osuus, % 2,8 % 2,2 %,6 % 8,7 %,2 % 9, %,9 %,7 % toukokuu! YHTEENSÄ 5 53 39 334 4 925 37 58 36 69 48 287 58 8 925, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 87 89 Järvi-Suomi 24 984 Ahvenanmaa 47 Kajaani 37 (siitä Helsinki) 65 82 Lappi 26 973 Kuusamo 46 Sotkamo 24 Suomen Länsi 8 87 Kainuu 9 Kuhmo, Suomussalmi 258 5 793 Hyrynsalmi, Paljakka 9 Suomeen saapuneet italialaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Italiasta Muut Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 998 23 4 3 2 4 3 9 5 998 33, 999 23 9 6 2 7 7 53 4 999 39,7 2 28 3 22 9 62 2 4,5 2 32 7 4 4 67 2 39,7 22 33 3 24 2 73 22 42, 23* 23* 44,4 Italialaisten Suomen markkinaosuus italialaisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Italialaisten Matkat Suomen Italialaisten Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 34 /vierailu 999 7 53 4,3 % 2 772 25 5,2 % 5 /päivä 2 8 633 62,33 % 3 495 3,23 % 3 yhteensä 2 8 735 67,36 % 4 54 39,27 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 8. Italia 48

MATKAILUFAKTAT 24 JAPANI * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 997-993 994 995 996 YHTEENSÄ 7 846 93 622 5 753 9 478 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 6 922 7 465 6 785 8 85 3 87 8 64 6 52 28 2 32 Helmikuu 9 45 8 55 7 748 82 5 569 755 7 553 33 5 53 Maaliskuu 8 382 7 49 6 77 8 445 2 86 9 297 7 96 8 64 6 28 Huhtikuu 4 329 4 953 3 782 4 32 4 769 4 898 4 694 5 29 9 5 9 Toukokuu 6 938 7 834 6 93 9 27 7 952 7 375 7 79 8 6 2 Kesäkuu 5 669 4 998 4 95 6 288 7 869 5 378 2 693 3 422 7 9 89 Heinäkuu 2 82 6 998 9 58 7 996 6 952 6 8 2 65 6 586 325 275 86 Elokuu 2 269 7 83 23 527 23 82 2 66 9 428 8 22 9 984 49 82 25 Syyskuu 2 23 2 7 2 535 932 758 3 554 4 97 7 5 Lokakuu 7 89 5 257 6 497 8 2 5 8 7 64 8 784 27 325 Marraskuu 8 8 8 764 9 56 8 84 6 24 9 623 9 64 32 847 Joulukuu 257 8 473 84 4 863 329 2 64 3 98 29 685 YHTEENSÄ 32 385 2 54 29 2 42 226 43 643 36 247 3 2 93 368 2 92 2 537 534 +.8% -5, % Japanista Suomeen 999-23* Yöpymiset 6 4 2 8 6 4 2 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 47 49 42 323 52 278 7 72 52 87 55 57 62 298 664 Osuus, % 38,8 % 33,6 % 37,6 % 46,8 % 39,6 % 42,8 % 6, % 55,3 % Kesä (kesä-syyskuu) 6 79 7 25 69 298 66 645 64 44 58 347 562 77 39 Osuus, % 5,5 % 55,7 % 49,9 % 44,5 % 49, % 45, % 29, % 3,6 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 3 9 3 427 7 337 3 7 5 5 5 863 28 33 2 Osuus, %,7 %,7 % 2,5 % 8,7 %,4 % 2,2 %,8 % 4, % toukokuu! YHTEENSÄ 22 37 25 875 38 93 49 787 3 543 29 77 932 2 346 2 66, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 84 932 Järvi-Suomi 58 Ahvenanmaa 74 Kajaani 28 (siitä Helsinki) 67 5 Lappi 28 349 Kuusamo 56 Sotkamo 2384 Suomen Länsi 3 4 Kainuu 2 537 Kuhmo, Suomussalmi 28 3 2 Hyrynsalmi, Paljakka 3 Suomeen saapuneet japanilaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Japanista Muut Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 998 55 2 5 5 7 3 73 6 998 52, 999 36 5 2 5 6 55 999 55,7 2 42 3 8 64 2 59, 2 5 4 8 74 2 57,4 22 46 2 8 86 22 52, 23* 23* 52,5 Japanilaisten Suomen markkinaosuus japanilaisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Japanil. Matkat Suomen Japanil. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 855 /vierailu 999 7 88 59 64,36 % 43 84 /päivä 2 6 25 657 74,46 % 39 8 yhteensä 2 * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, JTB Report 2: All About Japanese Overseas Travelers, JNTO Taulukko 9. Japani 49

MATKAILUFAKTAT 24 KIINA (ml. HONGKONG) * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 997-993 994 995 996 993-996 vain Kiina (ei Hongkong) YHTEENSÄ 2 233 23 6 22 768 23 24 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 4 96 546 62 965 4 6 4 4 4 984 9 2 Helmikuu 747 586 73 529 2 4 79 4 8 4 33 Maaliskuu 883 96 293 2 86 2 6 4 8 4 688 5 2 3 49 Huhtikuu 2 49 2 276 773 3 9 2 778 5 877 4 758 5 427 3 3 Toukokuu 2 68 3 376 648 4 867 5 9 7 227 323 7 769 Kesäkuu 3 369 4 349 3 23 4 78 6 578 9 2 2 86 9 996 2 2 5 Heinäkuu 2 5 3 25 2 672 4 73 5 838 9 495 4 733 8 54 5 3 3 Elokuu 3 65 2 638 2 82 4 576 6 958 9 426 365 2 4 24 3 759 Syyskuu 2 96 3 934 2 4 4 8 6 3 278 5 8 4 243 Lokakuu 3 573 2 846 2 622 3 58 4 746 7 62 566 22 39 Marraskuu 2 833 2 76 2 28 3 37 6 5 7 79 22 4 288 Joulukuu 993 2 87 928 2 567 4 244 5 25 6 9 7 YHTEENSÄ 29 62 32 35 22 277 4 6 54 98 84 26 8 45 58 27 2 977 877 +56% +689 % Yöpymiset 9 8 7 6 5 4 3 2 Kiinasta (ml. Hongkongista 997-) Suomeen 993-23* 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 845 8 633 2 336 5 28 29 266 3 79 82 35 368 Osuus, % 37, % 35,9 % 32,2 % 3,2 % 35,6 % 39, % 48,8 % 5, % Kesä (kesä-syyskuu) 3 946 4 7 6 25 387 38 2 34 4 54 26 84 Osuus, % 43,6 % 46,3 % 45,9 % 5,2 % 46,4 % 44, % 32, % 38, % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 6 222 4 27 8 385 9 855 4 829 2 889 32 39 Osuus, % 9,4 % 7,8 % 2,9 % 9,5 % 8, % 6,7 % 9, % 56,9 % toukokuu! YHTEENSÄ 32 3 24 7 38 332 5 523 82 36 77 8 68 686 72, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 7 79 Järvi-Suomi 4 227 Ahvenanmaa 32 Kajaani 32 (siitä Helsinki) 5 774 Lappi 2 878 Kuusamo 38 Sotkamo 94 Suomen Länsi 2 74 Kainuu 977 Kuhmo, Suomussalmi 4 8 45 Hyrynsalmi, Paljakka Suomeen saapuneet kiinalaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Kiinasta Muut Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 998 2 998 999 7 4 999 2 2 5 2 2 4 3 2 22 8 3 9 72 22 22, 23* 23* Kiinalaisten Suomen markkinosuus kiinalaisten ulkomaan matkailusta 2-22 vapaa-ajan matkailijoiden Kiinalaisten Matkat Suomen Kiinalaisten Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 356 /vierailu 2 473 5,4 % 2 /päivä 2 2 34 6 3 yhteensä 22 6 6 6 8,2 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, The Yearbook of China Tourism Statistics, 22 Taulukko 2. 5

MATKAILUFAKTAT 24 NORJA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 993 994 995 996 YHTEENSÄ 35 536 49 295 4 85 38 364 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 6 85 5 998 5 75 5 775 6 934 6 2 5 94 6 928 4 8 Helmikuu 8 762 8 49 7 688 7 889 5 688 7 82 7 937 7 87 72 5 Maaliskuu 9 93 332 8 453 822 83 35 95 537 54 5 29 Huhtikuu 8 97 9 54 9 468 8 947 9 28 77 574 44 56 87 5 Toukokuu 2 553 752 62 52 46 454 938 784 7 64 22 Kesäkuu 8 79 8 626 8 52 2 25 23 573 25 37 2 776 22 58 43 9 4 Heinäkuu 38 344 47 936 7 856 75 456 83 9 9 849 77 442 7 84 62 36 5 Elokuu 24 35 2 84 26 698 25 49 28 869 29 28 28 853 22 775 36 55 3 Syyskuu 2 37 96 2 94 428 2 32 2 665 3 334 255 28 Lokakuu 9 286 8 46 9 738 9 856 2 95 2 279 84 68 Marraskuu 9 843 9 575 9 978 9 47 95 2 98 487 8 Joulukuu 5 526 5 4 5 53 6 792 5 94 5 293 5 269 5 4 YHTEENSÄ 64 28 68 83 95 69 2 834 23 7 235 756 24 549 64 547 768 745 347-8.% -2,5 % Yöpymiset 25 2 5 5 Norjasta Suomeen 999-23* 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 5 658 46 299 48 464 58 862 52 772 53 37 39 2 97 Osuus, % 29,9 % 23,6 % 24,2 % 25,6 % 22,4 % 24,5 % 35,8 % 4, % Kesä (kesä-syyskuu) 99 326 29 4 32 84 47 583 58 679 4 45 496 562 5 Osuus, % 58,7 % 65,8 % 65,9 % 64, % 67,5 % 65,4 % 55,7 % 77,2 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 9 23 2 8 2 8 23 655 23 733 2 742 75 64 22 Osuus, %,4 %,6 %, %,3 %, %, % 8,4 % 8,8 % toukokuu! YHTEENSÄ 69 97 96 3 2 656 23 235 84 26 84 89 728 369, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 84 754 Järvi-Suomi 9 83 Ahvenanmaa 5 858 Kajaani 55 (siitä Helsinki) 53 229 Lappi 42 77 Kuusamo 497 Sotkamo 37 Suomen Länsi 6 49 Kainuu 69 Kuhmo, Suomussalmi 32 24 549 Hyrynsalmi, Paljakka 47 Suomeen saapuneet norjalaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Norjasta Muut 23 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 998 58 6 7 7 38 6 99 24 998 56,3 999 88 7 4 39 4 67 8 27 3 999 58,5 2 54 2 43 62 7 2 59,7 2 77 38 63 89 2 62,2 22 68 7 46 64 86 22 64,5 23* 23* 63, Norjalaisten Suomen markkinaosuus norjalaisten matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Norjalaisten Matkat Suomen Norjalaisten Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 33 /vierailu 999 4 899 27 3 4,23 % 3 39 3,29 % 54 /päivä 2 4 637 7 3,69 % 2 9 66 2,27 % 22 4 yhteensä 2 4 66 89 4,6 % 3 5 88 2,92 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 2. Norja 5

MATKAILUFAKTAT 24 PUOLA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 997-993 994 995 996 YHTEENSÄ 27 375 28 4 32 555 28 44 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 329 36 528 2 65 769 3 586 2 33 2 8 2 Helmikuu 676 668 2 74 2 546 2 48 3 237 727 3 3 75 2 Maaliskuu 8 2 6 2 86 3 243 3 544 3 223 2 889 3 56 2 2 29 Huhtikuu 2 83 862 3 7 2 68 69 3 4 2 79 2 59 4 4 Toukokuu 3 78 3 484 2 95 3 544 3 3 2 9 2 63 3 6 4 5 2 Kesäkuu 6 393 6 26 5 567 5 552 4 862 5 339 5 558 5 42 4 44 55 Heinäkuu 666 377 9 6 8 72 7 228 7 376 6 3 7 646 8 8 249 Elokuu 4 996 7 6 5 5 5 5 4 478 5 58 6 85 6 76 3 9 22 Syyskuu 2 435 3 33 3 436 3 472 3 428 3 396 3 87 3 Lokakuu 734 2 63 795 2 72 2 883 2 943 2 248 46 Marraskuu 844 2 598 2 475 3 279 2 542 2 656 3 9 25 Joulukuu 686 662 875 72 2 32 552 7 36 2 YHTEENSÄ 39 83 44 76 42 53 43 623 4 256 44 83 39 422 33 936 275 38 359 +7.7% +26,4 % Puolasta Suomeen 999-23* Yöpymiset 5 45 4 35 3 25 2 5 5 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 482 3 994 4 372 4 474 8 3 3 26 55 63 58 Osuus, % 23,8 % 33,3 % 33,4 % 35,8 % 39,6 % 34, % 49,5 % 9,9 % Kesä (kesä-syyskuu) 27 452 23 224 22 346 9 996 2 69 2 833 8 249 326 Osuus, % 62,3 % 55,3 % 52, % 49,5 % 47,5 % 53,6 % 34,5 % 78,5 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 6 97 4 745 6 264 5 94 5 854 4 85 5 5 2 Osuus, % 3,8 %,3 % 4,6 % 4,6 % 2,9 % 2,5 % 6, %,6 % toukokuu! YHTEENSÄ 44 3 4 963 42 982 4 384 45 486 38 9 33 37 386, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 9 932 Järvi-Suomi 9 973 Ahvenanmaa 848 Kajaani 25 (siitä Helsinki) 3 2 Lappi 4 935 Kuusamo 56 Sotkamo 235 Suomen Länsi 2 92 Kainuu 38 Kuhmo, Suomussalmi 4 39 422 Hyrynsalmi, Paljakka 25 Suomeen saapuneet puolalaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Puolasta Muut 9 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 998 6 2 3 23 998 999 9 5 25 999 2 6 9 9 2 2 2 26 2 9,6 22 2 9 32 22,2 23* 23*, Puolalaisten Suomen markkinosuus puolalaisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Puolal. Matkat Suomen Puolal. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 265 /vierailu 999 6 884 25,36 % 3 777,29 % 49 /päivä 2 7 744 9,25 % 4 565 6,3 % 3 yhteensä 2 7 357 26,35 % 4 79 * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 22. Puola 52

MATKAILUFAKTAT 24 RUOTSI * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 997-993 994 995 996 YHTEENSÄ 64 2 666 82 485 454 54 869 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 2 234 2 6 2 783 2 243 23 66 2 566 2 577 2 33 87 47 268 Helmikuu 2 96 22 353 22 258 25 27 889 24 373 23 464 25 459 77 5 267 Maaliskuu 26 6 27 953 29 328 33 399 35 767 3 74 29 76 3 64 85 33 3 Huhtikuu 33 92 29 827 32 22 34 752 33 44 35 8 33 2 34 287 33 94 67 Toukokuu 6 467 5 53 47 492 56 84 54 57 56 289 57 36 52 685 88 4 6 Kesäkuu 74 37 73 29 72 246 77 964 7 32 66 965 67 235 69 382 95 27 265 Heinäkuu 69 35 44 243 52 47 56 29 52 97 54 887 48 577 6 7 652 773 659 Elokuu 93 94 79 753 78 777 93 535 9 38 95 462 85 838 97 22 327 99 38 Syyskuu 43 759 4 65 45 392 49 55 48 35 43 268 48 665 5 253 Lokakuu 33 574 3 698 3 489 35 569 36 499 34 97 33 3 229 28 Marraskuu 28 248 29 97 3 45 34 83 32 228 3 285 28 66 63 55 Joulukuu 9 844 9 643 8 39 24 86 2 848 8 57 9 542 72 79 YHTEENSÄ 626 45 57 64 58 477 643 628 473 63 494 595 39 49 93 2 59 2 28 2 98-2.% +32,7 % Ruotsista Suomeen 993-23* Yöpymiset 8 7 6 5 4 3 2 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 48 24 55 4 62 589 79 645 65 936 54 92 673 36 839 Osuus, % 26, % 26,6 % 25,7 % 28,3 % 26,9 % 26, % 29, % 6, % Kesä (kesä-syyskuu) 338 9 348 822 377 233 363 572 36 582 35 35 325 495 232 Osuus, % 59,4 % 59,8 % 59,7 % 57,3 % 58,4 % 58,8 % 57,2 % 66,5 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 82 75 78 98 92 373 9 69 9 26 9 392 37 394 6 Osuus, % 4,5 % 3,5 % 4,6 % 4,4 % 4,8 % 5,2 % 3,7 % 7,5 % toukokuu! YHTEENSÄ 569 82 582 943 632 95 634 286 67 778 595 628 2 35 2 249 2 232, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 26 2 Järvi-Suomi 56 575 Ahvenanmaa 28 927 Kajaani 723 (siitä Helsinki) 38 376 Lappi 8 992 Kuusamo 2 Sotkamo 63 Suomen Länsi 46 394 Kainuu 2 28 Kuhmo, Suomussalmi 569 595 39 Hyrynsalmi, Paljakka 8 Suomeen saapuneet ruotsalaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Ruotsista Muut 52 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 228 998 36 5 78 8 22 9 8 826 3 998 36,9 999 37 7 86 87 4 2 8 784 999 326,6 2 37 87 25 99 88 2 332, 2 369 55 2 32 866 2 324,4 22 323 36 23 2 763 22 39,7 23* 23* 39,6 Ruotsalaisten Suomen markkinaosuus ruotsalaisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Ruotsalaisten Matkat Suomen RuotsalaistenLomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 8 /vierailu 999 53 784 7,45 % 7 228 493 8 6,83 % 35 /päivä 2 847 88 7,45 % 7 63 54 6,6 % 58 4 yhteensä 2 9 886 866 8,76 % 6 767 524 7,74 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 23. Ruotsi 53

MATKAILUFAKTAT 24 SVEITSI * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 993 994 995 996 YHTEENSÄ 83 568 9 3 98 9 87 544 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 3 943 3 58 3 942 3 487 4 3 782 5 4 8 44 3 24 224 Helmikuu 3 72 4 466 5 66 5 882 7 27 5 76 6 422 8 235 75 36 Maaliskuu 4 472 4 7 5 324 5 489 7 6 5 789 6 337 6 54 47 6 7 Huhtikuu 3 698 2 874 3 286 3 29 3 835 4 5 5 872 3 95 28 2 Toukokuu 5 47 4 925 4 53 4 456 4 293 5 65 6 9 5 7 24 4 62 Kesäkuu 9 77 9 867 83 3 97 4 46 2 694 5 459 4 75 2 2 38 Heinäkuu 23 82 25 22 24 794 25 892 27 788 26 587 3 642 32 4 486 587 475 Elokuu 2 758 3 456 4 868 3 253 4 95 3 77 8 8 7 77 89 6 32 Syyskuu 4 258 5 339 5 43 4 463 5 779 5 32 6 685 7 Lokakuu 2 743 2 8 2 922 2 723 2 999 3 54 2 934 5 7 Marraskuu 3 558 3 9 3 986 3 994 4 297 3 89 3 63 76 22 Joulukuu 4 36 4 429 4 258 4 86 4 96 4 579 5 76 69 85 YHTEENSÄ 8 547 84 86 89 789 9 2 665 95 84 4 737 95 8 333 532 222-4.4% -2, % Sveitsistä Suomeen 992--23* Yöpymiset 4 2 8 6 4 2 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 23 62 25 76 26 392 3 293 28 738 32 25 36 393 622 Osuus, % 27,5 % 28,9 % 29,2 % 3, % 3, % 28,3 % 27,9 % 26,7 % Kesä (kesä-syyskuu) 53 864 56 258 56 75 62 923 58 364 72 586 96 29 745 Osuus, % 64, % 63, % 62,8 % 62,6 % 6,9 % 63,8 % 69,9 % 7, % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 7 6 7 75 7 79 7 292 8 769 9 43 29 48 62 Osuus, % 8,4 % 7,9 % 8, % 7,3 % 9, % 7,9 % 2,2 % 3,3 % toukokuu! YHTEENSÄ 84 32 89 93 9 276 58 95 87 3 844 296 47 429, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 49 26 Järvi-Suomi 26 32 Ahvenanmaa 6 Kajaani 297 (siitä Helsinki) 35 94 Lappi 3 8 Kuusamo 743 Sotkamo 528 Suomen Länsi 4 9 Kainuu 45 Kuhmo, Suomussalmi 53 4 737 Hyrynsalmi, Paljakka 52 Suomeen saapuneet sveitsiläiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Sveitsistä Muut 43 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 998 26 4 6 6 3 53 4 998 27,2 999 29 5 5 8 6 5 9 58 9 999 29, 2 25 9 22 66 2 29,4 2 3 6 7 7 7 2 33,8 22 4 4 3 69 22 33, 23* 23* 35,4 Sveitsiläisten Suomen markkinosuus sveitsiläisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Sveitsil. Matkat Suomen Sveitsil. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 5 /vierailu 999 2 773 58 9,46 % 8 25 34 5,42 % 49 /päivä 2 3 364 66,49 % 8 6 34,39 % 2 7 yhteensä 2 3 38 7,54 % 9 42 36,38 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 24. Sveitsi 54

MATKAILUFAKTAT 24 TANSKA * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 997-993 994 995 996 YHTEENSÄ 68 736 84 432 84 864 8 792 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 4 547 4 223 5 38 5 34 6 65 5 28 5 577 4 74 6 Helmikuu 4 496 4 59 4 96 6 2 6 3 5 4 5 52 5 782 5 3 9 Maaliskuu 4 897 5 39 6 986 7 949 6 63 5 96 6 72 7 585 86 3 27 Huhtikuu 5 49 4 895 6 478 5 744 4 845 6 954 7 22 5 62 4 6 Toukokuu 8 39 7 298 7 73 8 99 8 49 6 8 26 8 28 7 2 29 Kesäkuu 2 77 2 328 4 92 5 874 5 26 3 324 4 373 7 664 23 67 29 Heinäkuu 5 36 4 368 7 867 5 59 4 93 6 6 5 72 6 884 32 97 63 Elokuu 75 265 2 33 2 68 457 2 592 536 2 264 39 49 49 Syyskuu 8 8 7 629 8 97 8 753 9 73 8 573 8 5 2 2 Lokakuu 6 23 5 58 7 535 6 6 6 262 8 45 6 454 95 4 Marraskuu 5 796 5 744 6 895 6 33 6 89 5 756 5 9 4 6 Joulukuu 3 22 3 69 4 678 3 96 3 4 3 742 3 698 6 5 YHTEENSÄ 89 349 85 37 4 66 3 52 99 995 2 65 97 754 78 794 43 3 228 +5.% -3,6 % Yöpymiset 2 8 6 4 2 Tanskasta Suomeen 999-23* 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 27 324 32 76 36 6 34 655 33 4 33 86 28 5 79 Osuus, % 32,2 % 32,2 % 35, % 34,4 % 32,2 % 34,7 % 29,4 % 6,7 % Kesä (kesä-syyskuu) 44 59 53 837 52 385 5 37 5 9 49 32 26 225 4 Osuus, % 52,6 % 52,9 % 5, % 5,9 % 49,8 % 5,3 % 47,2 % 75, % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 2 878 5 248 5 52 4 752 8 52 4 66 2 25 29 Osuus, % 5,2 % 5, % 4,9 % 4,6 % 8, % 5, % 23,4 % 8,3 % toukokuu! YHTEENSÄ 84 792 846 4 56 74 2 652 97 653 436 3 249, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 58 963 Järvi-Suomi 9 988 Ahvenanmaa 3 623 Kajaani 98 (siitä Helsinki) 35 94 Lappi 7 723 Kuusamo 253 Sotkamo 4 Suomen Länsi 6 947 Kainuu 257 Kuhmo, Suomussalmi 34 97 754 Hyrynsalmi, Paljakka 42 Suomeen saapuneet tanskalaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Tanskasta Muut 43 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 998 3 5 9 44 6 9 79 8 998 27,6 999 4 6 4 5 49 9 5 2 84 999 3,9 2 4 5 56 22 97 2 3,8 2 5 4 4 6 74 2 3, 22 9 5 5 84 22 35,3 23* 23* 35,9 Tanskalaisten Suomen markkinosuus tanskalaisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Tanskal. Matkat Suomen Tanskal. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, %lomamatkat Suomeen m-osuus,% 229 /vierailu 999 6 23 84,35 % 3 7 9,52 % 42 /päivä 2 6 36 97,53 % 4 374 9,43 % 4 3 yhteensä 2 6 564 74,3 % 4 77 9,4 % * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 25. Tanska 55

MATKAILUFAKTAT 24 VIRO * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 997-993 994 995 996 YHTEENSÄ 52 955 67 56 7 489 68 95 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 5 458 8 34 7 636 549 334 5 6 97 955 3 5 63 Helmikuu 4 8 6 84 5 68 7 47 8 7 46 6 59 8 537 3 64 2 Maaliskuu 5 364 9 34 8 87 575 9 953 99 7 597 872 297 76 258 Huhtikuu 5 276 6 674 6 28 6 567 7 84 6 655 5 363 6 554 37 34 75 Toukokuu 5 53 5 387 6 45 7 34 6 436 6 443 6 457 8 58 7 44 3 Kesäkuu 7 433 8 8 6 82 8 256 7 759 7 653 8 29 27 32 9 3 Heinäkuu 9 424 9 248 9 59 599 7 2 74 869 4 565 53 87 2 Elokuu 569 582 9 342 5 35 2 25 45 34 5 478 7 39 93 Syyskuu 6 24 6 947 6 78 7 542 7 573 8 45 6 792 95 4 Lokakuu 6 368 6 766 6 428 8 95 7 533 7 65 6 949 72 7 Marraskuu 8 79 8 82 7 32 8 73 7 55 8 35 8 96 64 82 Joulukuu 28 8 983 349 9 443 454 7 496 8 34 8 57 YHTEENSÄ 84 77 95 622 9 23 6 549 4 753 93 5 86 246 4 8 754 +3,9% +25, % Yöpymiset 2 8 6 4 2 Virosta Suomeen 993-23* 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 49 763 45 46 52 767 53 656 53 739 4 836 935 468 637 Osuus, % 5,4 % 5,3 % 47,7 % 5,5 % 5, % 45,3 % 7,3 % 58,9 % Kesä (kesä-syyskuu) 34 858 3 932 4 532 38 689 39 728 37 74 297 276 343 Osuus, % 36, % 35,4 % 37,6 % 36,4 % 37, % 4,2 % 22,7 % 34,7 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 2 53 2 878 6 29 3 969 4 48 3 46 79 5 3 Osuus, % 2,6 % 4,3 % 4,7 % 3, % 3, % 4,5 % 6, % 6,4 % toukokuu! YHTEENSÄ 96 774 9 26 58 6 34 7 55 92 46 3 795 993, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 53 392 Järvi-Suomi 24 229 Ahvenanmaa 2 262 Kajaani 98 (siitä Helsinki) 33 46 Lappi 3 424 Kuusamo 838 Sotkamo 565 Suomen Länsi 8 5 Kainuu 8 Kuhmo, Suomussalmi 7 93 5 Hyrynsalmi, Paljakka 3 Suomeen saapuneet virolaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot Virosta Muut 47 Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 998 8 8 73 2 69 3 6 8 284 998 42,9 999 82 3 49 6 66 5 58 2 256 5 999 36,7 2 22 43 64 62 292 2 42,4 2 2 42 54 68 265 2 39,5 22 75 44 97 86 33 22 38,5 23* 23* 38, Virolaisten Suomen markkinosuus virolaisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Virolaisten Matkat Suomen Virolaisten Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 2 /vierailu 999 36 256 5 8,85 % 54 3 9 24,38 % 2 /päivä 2 8 292 24,75 % 562 65 29,36 % 8 4 yhteensä 2 47 265 23, % 622 44 23,5 % * ennakkotieto * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, European Travel Monitor 999-2 Taulukko 26. Viro 56

MATKAILUFAKTAT 24 YHDYSVALLAT * ennakkotieto KAINUU MATKAILUFAKTAT 24 Yöpymiset majoitusliikkeissä kuukausittain 993 994 995 996 YHTEENSÄ 65 39 76 99 9 75 87 32 KAINUU Kuukausi 997 998 999 2 2 22 23* -8/24* 22 23* -8/24* Tammikuu 7 654 8 23 8 42 7 334 9 572 8 977 265 22 4 24 Helmikuu 8 529 8 4 7 422 9 286 48 8 332 7 665 9 579 26 9 Maaliskuu 4 454 577 5 39 3 292 4 44 944 744 92 4 273 96 Huhtikuu 29 9 577 9 373 776 985 72 9 894 999 4 8 4 Toukokuu 6 6 57 7 966 2 944 9 66 9 2 8 58 9 399 3 25 3 Kesäkuu 27 434 33 633 35 32 35 24 36 376 32 822 29 829 3 274 88 26 Heinäkuu 34 55 32 56 33 878 3 965 34 454 29 9 26 57 3 56 34 336 85 Elokuu 32 352 28 52 32 32 36 482 33 294 3 22 29 832 34 696 24 24 79 Syyskuu 9 93 2 8 2 78 24 632 9 544 22 865 9 83 3 5 Lokakuu 84 797 2 528 3 348 3 722 3 938 2 996 9 2 Marraskuu 8 555 237 3 395 95 8 587 9 358 9 86 7 2 Joulukuu 7 587 454 8 769 8 85 8 48 7 442 8 755 67 56 YHTEENSÄ 98 754 2 37 222 854 225 722 22 826 25 559 92 328 58 649 657 245 653 +,3% -34,5 % USA:sta Suomeen 993-23* Yöpymiset 25 2 5 5 993 994 995 996 997 998 999 2 2 22 23* Yöpymiset kausittain 998-23 998 999 2 2 22 23 22 23* -8/24* Talvi (marras - huhtikuu) 52 523 6 27 67 535 66 97 56 555 54 8 3 369 32 Osuus, % 26,7 % 27,6 % 29,5 % 29,9 % 27,5 % 28,3 % 38,5 % 32,3 % Kesä (kesä-syyskuu) 6 2 86 27 293 23 668 5 799 5 63 449 727 48 Osuus, % 59, % 55, % 55,6 % 55,2 % 56,4 % 55,2 % 57,4 % 63,7 % kesä-elokuu! Välikausi (touko- ja lokakuu) 27 854 38 494 34 292 33 382 33 4 3 576 32 46 3 Osuus, % 4,2 % 7,4 % 5, % 4,9 % 6, % 6,5 % 4, % 4, % toukokuu! YHTEENSÄ 96 488 22 38 229 2 223 957 25 394 9 287 782 42 83, %, %, %, %, %, %, %, % Yöpymisten alueellinen jakauma vuonna 23 suuralueiden mukaan Jakauma 23 Kainuussa Eteläinen Suomi 49 25 Järvi-Suomi 26 45 Ahvenanmaa 72 Kajaani (siitä Helsinki) 8 939 Lappi 7 548 Kuusamo 58 Sotkamo Suomen Länsi 7 2 Kainuu 98 Kuhmo, Suomussalmi 92 328 Hyrynsalmi, Paljakka Suomeen saapuneet amerikkalaiset 998-22 matkan tarkoituksen mukaan Matkailutulot USA:sta Muut Vapaa-aika Sukulaiset/tuttavat Työmatkat Muut syyt Yhteensä (milj. ) 998 6 2 6 7 37 3 7 7 32 998 78,7 999 5 6 2 2 33 4 29 6 25 8 999 83, 2 44 7 38 29 28 2 84,6 2 45 23 3 36 35 2 82,2 22 43 2 36 39 3 22 78,4 23* 78, Yhdysvaltalaisten Suomen markkinaosuus yhdysvaltalaisten ulkomaan matkailusta 999-2 vapaa-ajan matkailijoiden Amerikkal. Matkat Suomen Amerikkal. Lomamatkat* Suomen rahankäyttö vuonna 22 Vuosi matkat yht. Suomeen m-osuus, % lomamatkat Suomeen m-osuus,% 35 /vierailu 999 58 4 25 8,22 % 62 8 56 /päivä 2 6 5 28,2 % 6 5 2 yhteensä 2 57 963 3,22 % 68 * mukaanlukien sukulais/tuttavavierailut latest update 7.3.24 Lähteet: Tilastokeskus, Rajahaastattelututkimus, Travel & Tourism Intelligence: The World's Leading Oubound Markets, June 23 Taulukko 27. Yhdysvallat 57