KAINUUN KANSAINVÄLINEN MATKAILUMARKKINOINTI

Transkriptio

1 KAINUUN KANSAINVÄLINEN MATKAILUMARKKINOINTI YHTEENVETO Markkinointisuunnitelma Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 1

2 Laatinut: Leena Penttinen Projektipäällikkö Kainuun Etu Oy Wellness matkailuhanke 03 / / 2007 Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto Kainuun kansainvälisen matkailumarkkinoinnin 2007 linjauksista Kohdemarkkinat Markkinoinnin kohderyhmä ja tavoite Tuotepohjainen markkinointi Määrälliset tulostavoitteet vuodesta 2003 vuoteen Yhteistyöorganisaatio Rahoitus 7 2. Markkinointitoimenpiteet 01 / 03 / Internet TRAVIVALA tuotepankki Kainuun maakunnan internet-sivut Kainuun matkailukeskusten / kuntien internet sivut Kainuu Suomen nettisivuilla Esitteet Markkinointitoimenpiteet (03) Katsaus kansainvälisen matkailun kehittymiseen 2004 (2007) Kainuun kansainvälisestä matkailusta vuonna Kainuun kansainvälisestä matkailusta vuonna Kainuun kansainvälisestä matkailusta vuonna Kainuun kansainvälisestä matkailusta vuonna Kainuun kansainvälisen matkailun tilastoja Ulkomaiset yöpymiset Kainuussa kansallisuuksittain ja (2007) Ulkomaisten yöpymisten kehitys Kainuussa sesongeittain 2004 (2007) Ulkomaisten yöpymisten kehitys Kainuussa matkailukeskuksittain ja (2007) Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö Kainuussa ja (2007) Iso-Britanniasta ja Ranskasta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Venäjältä ja Saksasta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Alankomaistaja Belgiasta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Espanjasta ja Italiasta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Japanista ja Kiinasta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Norjasta ja Puolasta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Ruotsista ja Sveitsistä tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Tanskasta ja Virosta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa (2007) USA:sta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Matkailu Kainuun maakuntasuunnitelmassa 2025 ja maakuntaohjelmassa Matkailu Kainuun maakuntasuunnitelma Uusiutuva Kainuu Matkailu Kainuun maakuntaohjelmassa LIITE Tuote- ja markkina-analyysi Euroopan ranskankielisistä markkinoista 41 Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 3

4 KUVAT Kainuun matkailun 4-apila malli Kainuun kansainvälinen matkailumarkkinointi etukansi Kuva 1. Tuoteryhmät Kainuun kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa Kuva 2. TRAVIVALA tuotepankki internetissä 9 Kuva 3. Kainuun englanninkieliset matkailusivut 9 Kuva 4. Kainuu (Kajaani Region) Suomen matkailun nettisivuilla 10 Kuva 5. Hyvinvointimatkailu esite 11 Kuva 6. MEK:n kuluttajaesite, talvi Kuva 7. MEK:n kuluttajaesite, kesä Kuva 8. MEK:n kuluttajaesite, kalastusmatkailu, kesä 12 Kuva 9. Kainuun matkailun yhteistyömalli (Kainuun maakuntaohjelma) 37 Kuva 10. Henkilöstön ja liikevaihdon trendit 01/ / 38 TAULUKOT Taulukko 1. Kuntien yhteisrahoitus Matkailun Edistämiskeskuksen markkinointitoimenpiteisiin osallistumisesta 7 Taulukko 2. Markkinointitoimenpiteet (03) Taulukko 3. Yöpymiset ja niiden kehitys (%) Kainuussa vuonna Taulukko 4. Yöpymiset ja niiden muutokset (%) Kainuussa 22 Taulukko 5. Ulkomaisten yöpymisten kehitys (abs) kalenterikuukausittain Kainuussa 22 Taulukko 6. Yöpymiset niiden muutokset (%) Kainuussa 23 Taulukko 7. Ulkomaisten yöpymisten kehitys (abs) kalenterikuukausittain ja 23 Taulukko 8. Yöpymiset ja niiden muutokset (%) Kainuussa tammikuussa Taulukko 9. Ulkomaisten yöpymisten kehitys (abs) - tammikuu Taulukko 10. Ulkomaiset yöpymiset Kainuussa kansallisuuksittain ja (2007) 25 Taulukko 11. Ulkomaiset yöpymiset Kainuussa sesongeittain (01) Taulukko 12. Ulkomaiset yöpymiset Kainuussa matkailukeskuksittain (01) Taulukko 13. Majoittuneiden ulkomaalaisten matkailijoiden rahankäytön muutokset Taulukko 14. Yöpymiset Iso-Britannia 2004 (01) Taulukko 15. Yöpymiset Ranska 2004 (01) Taulukko 16. Yöpymiset Venäjä 2004 (01) Taulukko 17. Yöpymiset Saksa 2004 (01) Taulukko 18. Yöpymiset Alankomaat 2004 (01) Taulukko 19. Yöpymiset Belgia 2004 (01) Taulukko 20. Yöpymiset Espanja 2004 (01) Taulukko 21. Yöpymiset Italia (01) Taulukko 22. Yöpymiset Japani 2004 (01) Taulukko 23. Yöpymiset Kiina (01) Taulukko 24. Yöpymiset Norja 2004 (01) Taulukko 25. Yöpymiset Puola 2004 (01) Taulukko 26. Yöpymiset Ruotsi 2004 (01) Taulukko 27. Yöpymiset Sveitsi 2004 (01) Taulukko 28. Yöpymiset Tanska 2004 (01) Taulukko 29. Yöpymiset Viro 2004 (01) Taulukko 30. Yöpymiset USA 2004 (01) Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 4

5 Wellness hankkeen loppuraportin liite 1. YHTEENVETO KAINUUN KANSAINVÄLISEN MATKAILUMARKKINOINNIN LINJAUKSISTA Kainuun matkailun kansainvälinen markkinointisuunnitelma julkaistiin Marraskuussa 2004 hahmoteltiin 3-vuoden markkinoinnin päälinjaukset ja yksilöitiin vuoden markkinointitoimenpiteet. Vuotta myöhemmin eli markkinointisuunnitelmaan päivitettiin vuoden toimenpiteet. Kolmas päivitys tehtiin Kolmannessa päivityksessä keskityttiin loppuvuoden ja alkuvuoden 2007 markkinointitoimenpiteisiin. Marraskuussa 2004 laaditussa markkinointisuunnitelmassa kuvattuja taustatietoja ei tässä raportissa markkinointitoimenpiteistä uudestaan kerrata. Kaikki markkinointisuunnitelman päivitykset ovat löydettävissä Kainuun Etu Oy:n nettisivuilta ( Kohdemarkkinat Päämarkkina-alueet: Iso-Britannia, Ranska, Venäjä Muut alueet: toimenpiteitä harkinnan mukaan (avautuviin mahdollisuuksiin reagoiden) Matkailuhankkeiden markkinointi- ja myyntiponnistelujen painopiste kohdistettiin päämarkkina-alueille, valittuihin kohderyhmiin. Matkailunhankkeiden resursseista osa varattiin reagointiin muilla markkina-alueilla avautuviin mahdollisuuksiin Markkinoinnin kohderyhmä ja tavoite Markkinoinnin konkreettisessa suunnittelussa etsittiin yllä mainituilla kohdemarkkinoilla ne ulkomaiset matkanjärjestäjät, jotka toimivat valituissa asiakaskohderyhmissä omalla markkina-alueellaan. Markkinointitoimenpiteiden kohderyhmäksi valittiin ne matkanjärjestäjät, joiden tuotantoon haluttiin päästä ja joiden tuotannossa haluttiin pysyä. Myynti- ja markkinointiponnistelut suunnattiin säännöllisesti ja pitkäjänteisesti matkanjärjestäjiin pysyvän myyntikanavan rakentamiseksi. Yleisesti ottaen matkailuhankkeissa ei tehty kuluttajiin kohdistuvaa markkinointia, tai sitten sitä tehtiin hyvin vähän. Poikkeuksena oli The Thousand Lakes hanke, joka toteutti ulkomailla, yhdessä MEK:n ja matkanjärjestäjien kanssa erinomaisia, kuluttajiin kohdistuvia markkinointikampanjoita. Matkailuhankkeiden toiminnan ulkopuolelle jäänyttä kuluttajamarkkinointia ulkomailla toteutettiin Kainuun kuntien yhteisrahoituksella. Kainuu osallistui Matkailun Edistämiskeskuksen (MEK) tarjoamiin markkinointitoimenpiteisiin. MEK markkinoinnin tavoitteena oli täydentää ja tukea matkanjärjestäjien myyntiä, mutta myös toimia markkinointivälineenä niille ulkomaisille matkustajille, jotka suunnit-telivat omatoimista matkaa Suomeen / hakivat lisätietoa matkanjärjestäjien tarjoamista kohteista Tuotepohjainen markkinointi Jälleenmyyjille suunnatussa markkinoinnissa tarjolla olevat matkailupalvelut ja ohjelmat ryhmiteltiin tuoteryhmiin: - luontomatkailutuotteet (Nature, Wild Taiga) - kulttuuri ja tapahtumat (Culture, Events) - vapaa-ajan tuotteet (Leisure, Holiday) - kannuste- ja kokoustuotteet (Incentive, Real Reward) Kuva 1. Tuoteryhmät Kainuun kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa

6 Wellness hankkeen loppuraportin liite 1.4. Määrälliset tulostavoitteet vuodesta 2003 vuoteen 2007 Kv tiimi asetti itselleen seuraavat määrälliset tavoitteet - vähintään 20 ulkomaisen matkanjärjestäjän tuotannossa toteutui jo alkuvuodesta 2007 (päämarkkinoilla vähintään 5 / maa, Venäjällä suurempi määrä) - vähintään 30 prosentin ( ) nousu ulkomaisissa yöpymisissä toteutunee vuoden 2007 loppuun mennessä (tavoite: vuoden 2007 lopussa, tilanne tammikuussa prosenttia / vuorokautta) - myyntiä vähintään 2,4 miljoonaa toteutunut jo (tavoite 2,4 miljoonaa, kasvua noin 3 3,5 miljoonaa tammikuun 2007 loppuun mennessä) Määrällisten tulosten saavuttamisesta voidaan tässä vaiheessa tehdä vain väliarvio, sillä tavoitteet on asetettu saavutettavaksi vuoden 2007 loppuun mennessä. Lopulliset arviot tavoitteiden saavuttamisesta, vuosien markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuudesta on tehtävissä aikaisintaan alkuvuodesta Silloin vuoden 2007 (vuonna valmistellut) MEK markkinointitoimenpiteet on toteutettu, vuotta 2007 koskevat tilastot, matkailututkimukset sekä matkanjärjestäjien kanssa käytyjen neuvottelujen tulokset on käytettävissä. Seuraavassa väliraportti asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta vuoden loppuun mennessä: Tavoite Kainuun mukana olemista vähintään 20 ulkomaisen matkanjärjestäjän tuotannossa toteutui, maaliskuussa 2007 tehdyssä pikaisessa tarkastelussa kainuulaista makua löytyi 35 matkanjärjestäjän tuotannosta (joista 7 Venäjällä). Mutta kartoitustyö on vielä kesken, ja on erittäin todennäköistä että tarkemmassa tarkasteluja Kainuuta myyviä matkanjärjestäjiä on enemmänkin. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset Kainuun rekisteröidyissä majoitusliikkeissä ovat kasvaneet 23 prosenttia ( yöpymistä) markkinointisuunnitelman kahtena ensimmäisenä vuonna ( ja ). Vuoden 2007 kokonaistulosta voidaan arvioida vasta myöhemmin, mutta vuoden 2007 alun käytettävissä olevat tilastotiedot kertovat, että vuosi on alkanut hyvin. Tammikuussa ulkomaiset yöpymiset kasvoivat noin 16 prosenttia ( ). Asetettu tavoite ( yöpymistä) on lähes saavutettu jo tammikuun 2007 loppuun mennessä (kasvua tammikuu tammikuu 2007 noin 28 prosenttia, vuorokautta) ja on arvioitavissa, että se tulee vuoden 2007 loppuun mennessä ylittymäänkin. Myynnin kasvutavoitteen saavuttamista voidaan arvioida laskelmilla ulkomaisten matkailijoiden rahankäytöstä Kainuussa. Tuorein käytettävissä oleva tutkimustieto on vuodelta 2002, jolloin kv matkailumyynnin Kainuussa arvioitiin olevan noin 25,1 miljoonaa euroa. Virallista tutkimusta ulkomaisten matkailijoiden rahankäytöstä 2007 ei ole käytettävissä, mutta rahankäytön (myynnin) kehitystä voidaan epävirallisesti arvioida käytettävissä olevilla tilastotiedoilla ulkomaisista yöpymisistä Kainuun rekisteröidyissä majoitusliikkeissä. Kainuun rekisteröidyissä majoitusliikkeissä majoittuneiden ulkomaisten matkailijoiden rahankäytön arvioidaan kasvaneen markkinointisuunnitelman aikajaksolla (vuosina, ja tammikuussa 2007) yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Arviota ei-rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpyneiden ja ns. päiväkävijöiden osalta ei voida tehdä. Kv markkinoinnin tuloksia ja vaikuttavuutta arvioitaessa on hyvä huomata, että matkailuhankkeissa ei markkinointitoimenpiteitä kohdistettu kaukomarkkinoille. Matkailumarkkinoinnin onnistumista arvioidessa on syytä ottaa huomioon kaukomailta (Japanista, Kiinasta, Etelä-Koreasta, USA:sta) Kainuuseen tulleiden matkailijoiden rahankäytön kehitys. Näiden kaukomaiden matkustajien rahankäyttö on vähentynyt noin 0,5 miljoonaa euroa (,, tammikuu 2007). Mikäli näiden markkina-alueiden vaikutus myynnin kehittymiseen poistetaan analyysistä, niin markkinointitoimenpiteiden voidaan katsoa lisänneen ulkomaisten matkailijoin rahankäyttöä lähes 3,5 miljoonaa euroa Yhteistyöorganisaatio KV - tiimi matkailuhankkeiden markkinointitoimenpiteiden koordinoijana: Kainuun Etu Oy:n hallinnoimien kansainvälisiin matkailuhankkeisiin varattu rahoitus (suurimpana wellness matkailuhanke) ja ylimaakunnallinen The Thousand Lakeland markkinointihankkeen rahoitus muodostivat valtaosan Kainuun kansainväliseen yhteismarkkinointiin käytettävissä olevista resursseista. Maakunnassa oli Kainuun Edun hallinnoimien matkailuhankkeiden lisäksi muutamia muiden tahojen hallinnoimia matkailuhankkeita. Wellness matkailuhanketta ja The Thousand Lakes hanketta lukuun ottamatta hankkeille oli tyypillistä että hankkeissa oli joko hyvin vähän tai ei lainkaan rahaa markkinointitoimenpiteisiin, painopisteen ollessa tuotekehityksessä, koulutuksessa ja / tai yritysten verkostoitumisessa. Kaikkien matkailuhankkeiden vetäjiä kutsuttiin mukaan yhteistyöhön. Tässä raportissa kerrotut markkinointitoimenpiteet toteutettiin ja rahoitettiin matkailuhankkeiden rahoituksella ja keskinäisellä koordinoinnilla. Hankevetäjät koordinoivat omien hankkeidensa toimenpiteet toisiaan täydentäviksi, päällekkäisyyksiä välttäen. Kainuun Etu Oy:n vetämä ns. KV tiimi, jäseninään matkailuhankkeiden projektipäälliköt, kokoontui säännöllisesti (pääsääntöisesti joka toinen kuukausi). Kullakin matkailuhankkeella oli oma ohjausryhmänsä ja yritysten edustus toteutui hankkeiden ohjausryhmien kautta. 6

7 Wellness hankkeen loppuraportin liite MEK markkinointitoimenpiteiden koordinointi Wellness hankkeen projektipäällikkö on toiminut MEKn yhteyshenkilönä Kainuussa; ilmoittanut Kainuun mukaan valittuihin MEKn toteuttamiin markkinointitoimenpiteisiin ja tuottamiin markkinointimateriaaleihin, vastannut Kainuun destinaatiotietojen tuottamisesta ja tallentamisesta MEKn Promis tietokantaan, välittänyt matkailuyrityksille tietoa MEKn tarjoamista markkinointimahdollisuuksista ja aktivoinut yrityksiä tuottamaan ja päivittämään omia tietojaan MEKn Promis tietokannassa. Päämarkkina-alueista Iso-Britanniaan ja Ranskaan matkanjärjestäjäkontakteja hoitamaan valittiin, ko. markkina-alueilla toimiva, oma (Kainuuta edustava) agentti tehtävänään omalla markkina-alueellaan - jatkuvasti etsiä Kainuun myyntiin potentiaalisia, kokeneita Suomi-myyjiä - henkilökohtaiset, säännölliset myyntikäynnit matkanjärjestäjien luona, tutustumisvierailuille (fam trip) kutsuttavien henkilöiden valinta ja järjestelyissä mukana oleminen - mediakontaktit ja mediamatkat - markkinatietoa kohdealueilta - Iso-Britannian agentin toiminnan rahoittamiseen hankerahoitusta oli saakka, minkä jälkeen Kainuun Etu Oy (wellness hankkeen projektipäällikkö) keräsi yrityksiltä jatkorahoituksen saakka - Ranskan agentin toiminnan rahoittamiseen hankerahoitusta oli saakka Muilla markkina-alueilla matkanjärjestäjäkontakteja hoitivat kansainvälisten matkailuhankkeiden projektipäälliköt (keskenään toimenpiteet koordinoiden), tehtävänään samoin - jatkuvasti etsiä Kainuun myyjiksi potentiaalisia, kokeneita Suomi-myyjiä - henkilökohtaiset, säännölliset tapaamiset matkanjärjestäjien kanssa (myyntikäynnit / workshopit / ammattilaismessut / Kainuussa toteutettavat tutustumismatkat) - mediakontaktit ja mediamatkojen järjestelyt - markkinatietoa kohdealueella 1.6. Rahoitus Marraskuussa 2004 julkaistun, vuosille 2007 laadittu markkinointisuunnitelma rahoituspohjana oli hankerahoitus (joissa mukana yritysrahoitusosuudet) ja Kainuun Etu Oy:n (wellness hankkeen neuvottelema) Kainuun kuntien yhteisrahoitus. Osan matkailuhankkeista tiedettiin päättyjän jo vuonna ja suurimman osan vuoden lopussa / vuoden 2007 alkupuolella. Suunnitteluvaiheessa, marraskuussa 2007 tiedettiin vain wellness matkailuhankkeen ja kuntien yhteisrahoituksen jatkuvan 2007 puolelle. Hankerahoitus Marraskuussa 2004 matkailuhankkeiden budjeteissa vuosille laskettiin olevan noin 1,1, miljoonaa euroa (yritysrahaa noin / 22 % kokonaisbudjetista ja julkista rahoitusta noin / 78 % kokonaisbudjetista). Hankerahoitus toteutui suunniteltua pienempänä, yritysrahoituksessa ei päästy suunnitellulle tasolle. Wellness hankkeessa yritysrahoitusosuus jäi suunniteltua pienemmäksi, mistä johtuen hankkeen budjetti pienentyi noin kolmasosalla ja markkinointisuunnitelmia piti tästä johtuen karsia suunnitellusta noin eurolla. The Thousand Lakes hankkeen toiminta käynnistyi jo syksystä 2004 ja jatkuu vuoden 2007 loppuun. Onneksi Lakeland hankkeella oli vahva budjetti ja sillä pystyttiin toteuttamaan merkittävä määrä Kainuun markkinointitoimenpiteitä. Kuntarahoitus Marraskuussa julkaistussa markkinointisuunnitelmassa kuntarahoituksen suunniteltiin olevan noin euroa käytettäväksi Kainuun mukaan saamiseksi Matkailun Edistämiskeskuksen (MEK) toteuttamaan Suomen matkailumarkkinointiin. Suunnitelmana oli, että koordinointivastuunsa mukaisesti Kainuun Etu Oy laskuttaa vuosina kunnilta niiden MEK yhteistyöhön varaamat markkinointirahat ja Kainuun Etu Oy vastaa MEK:n kampanjoiden vaatimista käytännön toimenpiteistä. Kuntarahoitus MEK markkinointitoimenpiteisiin yhteensä kesä ja talvi e kesä ja talvi e kesä 2007 ja talvi Laskutus kunnittain 2007 Kuhmo Sotkamo Kajaani Vuolijoki Vaala Paltamo Ristijärvi Hyrynsalmi Puolanka Suomussalmi suunnitelma e (ei laskutettu) Taulukko 1. Kuntien yhteisrahoitus Matkailun Edistämiskeskuksen markkinointitoimenpiteisiin osallistumisesta 7

8 Wellness hankkeen loppuraportin liite Wellness hanke valmisteli Kainuun tulevien vuosien kansainvälistä markkinointisuunnitelmaa hankkeen ensimmäisestä kuukaudesta alkaen. Keväällä asian valmistelu oli edennyt niin pitkälle, että oli nähtävissä että Kainuun kansainvälinen matkailumarkkinointi saa jatkoa ( ). Tulevaisuuden suunnitteluun liittyvissä keskusteluissa kävi selväksi, ettei ole järkevää kerätä Kainuun kunnilta MEK markkinointiin varattuja rahoja enää vuonna Näin kuntarahoitus supistui kahteen vuoteen ( ) ja MEK markkinointi pieneni suunnitellusta noin eurolla. Wellness matkailuhankkeen ja kuntien MEK markkinoinnin budjetit pienenivät yhteensä siis noin euroa suunnitellusta. Markkinointisuunnitelmaa luonnollisesti karsittiin vastaavasti syksyn 2004 suunnitelmista. Yritysrahoitus Marraskuussa 2007 julkaistussa markkinointisuunnitelmassa hankerahoituksesta (1,1 miljoonaa euroa) noin euroa arvioitiin kerättävän hankkeisiin osallistuvilta yrityksiltä vuosina -. Tarkkaa selvitystä kaikkien hankkeiden toteutuneesta yritysrahoituksesta ei ole käytettävissä, mutta ehkä varovaisesti arvioiden voitanee sanoa kainuulaisten yritysten osallistuneen hankerahoitukseen noin eurolla vuosina -. Kuntien yhteistyöllä Kainuu saatiin mukaan valittuihin MEK:n markkinointikampanjoihin, yksittäisille yrityksille avautui lisämahdollisuuksia omiin, yrityskohtaisiin MEK - markkinointitoimenpiteisiin. Tämän lisäksi TTL hankkeen toimintamalliin kuului myös kampanjatuki; matkailuyrityksen osallistumista tuettiin, usein 50% prosentilla, osallistumisesta matkanjärjestäjän kuluttajakampanjoihin. Kainuulaisten matkailuyritysten tiedetään osallistuneen matkanjärjestäjien kuluttajakampanjoihin Lakeland hankkeen kautta, mutta tarkempaa tietoa kainuulaisten yritysten kuluttajakampanjoihin sijoittamista summista ei ole käytettävissä. 8

9 2. MARKKINOINTITOIMENPITEET Internet TRAVIVALA - tuotepankki Kainuun kansainvälinen matkailumarkkinointi Wellness hankkeen loppuraportin liite Kansainväliseen myyntiin suunnitellut matkailutuotteet kerättiin matkailuhankkeiden avulla Internetissä olevaan TRAVIVALA - tuotepankkiin ( Tuotepankin ylläpitäjänä toimi Kainuun Etu Oy:n wellness - matkailuhanke. Kuva 2. TRAVIVALA tuotepankki internetissä ( Tammikuussa avatussa Travivalassa matkailutuotteet oli esiteltävissä suomen-, englannin- ja ranskankielisenä. Venäjänkielistä osaa ei toteutettu lähinnä kahdesta syystä: kainuulaisilla yrityksillä oli hyvin vähän tuotteita / tuotekortteja käännetty venäjänkielelle eikä tuotekorttien venäjänkäännöksiä voitu hankkeen puolesta toteuttaa hankebudjetin pienennyttyä merkittävästi alkuperäisestä suunnitelmasta. Travivala tuotepankki on internetissä osoitteessa Travivala tuotepankki on suunniteltu ensisijaisesti ammattilaiskäyttöön, mutta se on myös kuluttajien käytössä (integroitu sivustoon). Tuotepankin tärkein ominaisuus on tiedonhaun helppous. Hakija löytää nopeasti haluamansa informaation ns. tuotekorttien tai valmiiden ohjelmien muodossa (hakukone). Kiinnostavat tuotteet ja ohjelmat lukija voi pudottaa ostoskoriin ja lähettää sähköpostina lisäpyyntötiedustelut / varaukset kyseisten matkailupalvelujen tuottajille ja heidän keskinäinen kaupankäyntinsä voi alkaa. Maaliskuussa 2007 tuotepankissa on noin 160 kainuulaista matkailutuotetta Kainuun maakunnan internet-sivut Elokuussa avattiin Kainuun maakunnan internet sivuilla englanninkieliset matkailusivut ( > travel). Englanninkielisten matkailusivujen sisällön tuotti wellness hanke. Wellness hanke keskusteli Kainuun maakunta kuntayhtymän kanssa sekä matkailukeskusten / kuntien matkailuvastaavien kanssa tarpeesta lisätä matkailusivuille myös muita kielivaihtoehtoja (venäjä, saksa, ranska). Myös tällä hetkellä vain suomenkielisen tapahtumakalenterin englanninkielisen version toteuttamisesta, mutta rahoitusta näille suunnitelmalle ei olla vielä onnistuttu löytämään. Kuva 3. Kainuun englanninkieliset matkailusivut 9

10 Wellness hankkeen loppuraportin liite Kainuun matkailukeskusten / kuntien internet - sivut Matkailukeskus-/kuntatason tavoite, matkailukeskuksilla / kunnilla matkailusivut vähintään englanniksi ovat toteutuneet seuraavasti: Kajaani: englanti ( Kuhmo: englanti, venäjä ( Paljakka: englanti, venäjä ( Vuokatti: englanti, venäjä ( Suomussalmi: englanti, saksa ( Vaala: englanti ( Ristijärvi: englanti, saksa ( Paltamo: - ( sivustolta linkki sivuille (englanti, venäjä) Oulujärvi: - ( sivustolta linkki -sivuille (englanti, venäjä Ukkohalla: - ( Kainuu Suomen nettisivuilla Toukokuussa 2004 kainuulaisista kunnista vain osa ja yrityksistäkin vain hyvin pieni osa oli esillä MEK:n ylläpitämillä Suomen nettisivuilla ( jonka alla on 21 maasivustoa eri markkina-alueille). Sivustolla näkyminen edellytti tietojen syöttämistä ja tallentamista ns. Promis tietokantaan. Suomen Visit Finland - nettisivujen ylläpitämisen lisäksi MEK käyttää Promikseen tallennettuja tietoja omien markkinointimateriaalien (esimerkiksi esitteiden) ja tiedotteidensa tuotannossa. Tämän vuoksi tietojen tallentaminen Promikseen on ensisijaisen tärkeää. Poissaolo Promis tietokannassa merkitsee samalla poissaoloa Suomi markkinoinnista. Matkailukeskuksia ja yrityksiä aktivoitiin viemään omia tietojaan Promis tietokantaan. Wellness hanke tallensi Promikseen vuonna yritysten yhteys- ja tuotetietoja, ja osin myös matkailukeskusten tietoja Promis tietokantaan. Vuoden alusta MEK uudisti sekä Visit Finland sivustoaan että tiedonsyöttöalustana toimivaa Promis tietokantaa. Osa ns. vanhaan Promikseen syötetyistä yritys- ja tuotetiedoista siirrettiin tähän ns. uuteen Promikseen, mutta destinaatioiden (Kajaani Regionin) tiedot oli tuotettava uudestaan. Tässä uudistusvaiheessa wellness hanke keskittyi destinaatiotietojen eli Kainuun aluekuvauksen päivityksiin ja kieliversioiden tuottamiseen (tiedot tulisi tallentaa Promikseen yhdeksällä kielellä). Matkailukeskusten / kuntien / yritysten tuli syöttää tietokantaan omat aineistonsa. Ne kunnat / matkailukeskukset, jotka olivat syöttäneet aineistonsa jo ns. vanhaan Promikseen, selvisivät kohtuullisella työpanoksella. Heidän työssään pääpaino oli vanhan Promiksen tietojen päivityksessä. Mutta hyvin moni matkailukeskus / kunta / yritys puuttui Promis tietokannasta (ja sitä myöten Visit Finland sivustolta) kokonaan, joten edessä oleva työmäärä oli suurempi. Wellness hanke pyysi matkailukeskuksia nimeämään oman Promis vastaavansa ja tilasi Promis tunnukset niille matkailukeskuksille ja avainyrityksille, joilta puuttuivat. Projektipäällikkö koulutti kuntien / matkailukeskusten / yritysten Promis tallennuksista vastaavat tietojärjestelmän käyttöön. Tunnusten jälkeen wellness hanke seurasi tilannetta; mitä tietoja Promiksesta vielä puuttui ja aktivoi matkailukeskuksia / kuntia / yrityksiä tallentamaan ja päivittämään omia tietojaan ja tuotteitaan Promiksessa. Suurin haaste sekä alue-esittelyssä, matkailukeskusten esittelyssä että yritysten tuotetiedoissa on kieliversioiden tuottaminen. Toivottavasti tämä saadaan jatkossa hoidettua parempaan kuntoon, sillä jos esimerkiksi Promikseen ei ole syötetty aineistoja venäjänkielisenä, tämä merkitsee ettei ko. alue / matkailukeskus / yritys näy Visit Finland sivuston venäjänkielisillä sivuilla lainkaan. Venäläinen turisti etsii sivustolta tietoa luonnollisesti omalla äidinkilelellään ja venäjänkielisen aineistomme puuttuessa, Kainuun englanninkielinen info ei häntä saavuta. Kuva 4. Kainuu (Kajaani Region) Suomen matkailun nettisivuilla Kainuun alue esitellään MEK:n markkinointimateriaaleissa Kajaani Regionina, osana Lake District Finland suuraluetta. 10

11 Wellness hankkeen loppuraportin liite 2.2. Esitteet Kainuun omat esitteet Vuoden 2007 kansainvälistä markkinointiamme aloitettaessa Kainuulla ei ollut eikä ole edelleenkään yhteisesitettä ulkomaan matkailumarkkinointiin. Matkailuhankkeissa tätä puutetta ei pystytty korjaamaan (ei sisältynyt hankkeiden suunnitelmiin). Jatkoa ajatellen yhteinen markkinointiväline olisi kyllä tarpeen. Wellness hankkeessa tuotettiin hyvinvointiteemainen Kainuun yleisesite suomen-, englannin-, ranskan- ja venäjänkielisenä. Wellness hanke pyrki antamaan ensiapua yhteisen esitteen puutumisen ongelmaan; esite pyrki olemaan sekä yleisesite että hyvinvointimatkailu - teeman esite. Esitteessä pyrittiin kokoamaan Kainuu suuremmaksi kokonaisuudeksi ja esittelemään maakunnan matkailupalveluja laajemminkin (ei keskittymistä vain hyvinvointimatkailu palveluihin). Kuva 5. Hyvinvointimatkailu esite MEKin esitteet Tulevien vuosien kv markkinoinnin suunnittelu ja eri hankkeiden toteuttaman kv markkinoinnin koordinointi aloitettiin wellness hankkeen toimesta toukokuussa Silloin tehdyssä analyysissä todettiin, että Kainuu on ollut vuosia poissa MEK:n Suomi esitteistä. Kainuu palasi MEK:n esitteisiin pitkän, pitkän tauon jälkeen talven 2004 esitteeseen. Keväällä 2004 asetettiin minimitavoite, että Kainuu on mukana MEK:n talven kuluttajaesitteissä - ja , samoin talvien kampanjaesitteissä ja heräte-esitteissä. Kesän osalta minimitavoitteet asetettiin samoin eli Kainuu mukana kesän ja kesän 2007 kuluttajaesitteissä. Asetetut tavoitteet toteutettiin. MEK - Talvi Talvikaudella 2004 Kainuu oli mukana seuraavissa MEK:n kuluttajaesitteiden kieliversioissa: englanti, ranska, venäjä, saksa, espanja, italia. Talvikaudella Kainuu oli mukana seuraavissa MEK:n kuluttajaesitteiden kieliversioissa: englanti, saksa (lisäksi tuoteliitteessä yritys- ja tuote-esittelyjä), ranska, italia (lisäksi tuoteliitteessä yritys- ja tuote-esittelyjä), espanja. Näiden lisäksi Kainuu oli talvella - mainoksella mukana seuraavissa talven heräte-esitteissä: englanti, ranska, espanja, hollanti, puola, unkari, tsekki. Talvikaudella 2007 Kainuu on mukana seuraavissa MEK:n kuluttajaesitteiden kieliversioissa: englanti, saksa, ranska, italia, venäjä, viro. Kuva 6. MEK:n kuluttajaesite, talvi Käytännön toimenpiteistä (ilmoittautumiset, aineiston kerääminen ja toimittaminen MEK:iin, MEK.n yhdyshenkilönä toimiminen) vastasi talven 2004 osalta Real Reward hanke, siitä eteenpäin wellness matkailuhanke. Talviesitteisiin liittyen MEK:llä oli Visit Finland - nettisivuillaan talven omat teema-/kampanjasivut, jonne kainuulaisilla matkailuyrityksillä oli mahdollisuus laittaa pakettinsa ja tuotteensa esille. MEK - Kesä Kesällä Kainuu oli mukana seuraavissa MEK:n kuluttajaesitteiden kieliversioissa: englanti (lisäksi 1 sivu tuoteliitteessä), ranska (lisäksi 1 sivu tuoteliitteessä), italia (lisäksi 1 sivu tuoteliitteessä), ruotsi, norja. Kesälle 2007 MEK muutti esitekonseptiaan. Suomesta tehdään 32-sivuinen herätetyyppinen kuluttajaesite, jossa Kainuu mukana osana Lakeland suuraluetta. Kieliversiot: saksa, venäjä, englanti, hollanti, espanja, italia, ruotsi, norja, ranska MEK tuotti kesälle 2007 esitteen osana Etelä-Euroopan kesäkampanjaa. Kainuu on mukana esitteessä. Kieliversiot: ranska, italia, espanja. Käytännön toimenpiteistä (ilmoittautumiset, aineiston kerääminen ja toimittaminen MEK:iin, MEK.n yhdyshenkilönä toimiminen) vastasi wellness matkailuhanke. Kuva 7. MEK:n kuluttajaesite, kesä

12 Wellness hankkeen loppuraportin liite Kesäesitteisiin liittyen MEK:llä oli Visit Finland - nettisivuillaan kesän omat teema-/kampanjasivut, jonne kainuulaisilla matkailuyrityksillä oli mahdollisuus laittaa pakettinsa ja tuotteensa esille. MEK Special Interest Kesällä 2004 ja Kainuu oli mukana MEK:n tuottamissa kalastusmatkailuesitteissä, kieliversiot: englanti, saksa, ranska, venäjä Kesälle 2007 MEK tuotti venäjänkielisen kalastusmatkailuesitteen, joka on voimassa kesään 2008 saakka. Kainuu on mukana esitteessä Käytännön toimenpiteistä (ilmoittautumiset, aineiston kerääminen ja toimittaminen MEK:iin, MEK.n yhdyshenkilönä toimiminen) vastasi kesien 2004 ja osalta Kestävää kalastusmatkailua Kainuusta hanke ja kesien 2007 ja 2008 osalta wellness matkailuhanke. Kuva 8. MEK:n kuluttajaesite, kalastusmatkailu, kesä MEK esitetuotannon lisäksi Kainuu ja kainuulaisia matkailuyrityksiä on ollut mukana Lakeland hankkeen tuottamissa markkinointimateriaaleissa sekä TTL:n tukemissa matkanjärjestäjien kuluttajamarkkinointikampanjoissa The Thousand Lakes - esitteet Kajaani Region esillä myös TTL hankkeen tuottamissa markkinointimateriaaleissa. 7

13 2.3. Markkinointitoimenpiteet (03) 2007 Kainuun kansainvälinen matkailumarkkinointi Markkinoinnin kohderyhmä olivat matkanjärjestäjät valituilla markkina-alueilla. Markkinointitoimenpiteet rahoitettiin ja toteutettiin pääosin matkailuhankkeista, mutta suuri osuus MEK - markkinoinnista rahoitettiin kuntien yhteisrahoituksella. xx = useampi matkailuhanke mukana TH = tapahtumatuotantohanke (04/ /2007) RR = Real Reward markkinointihanke (09/ / ) PV = Pyöräily ja vaellushanke / Ellare Oy () TH = Tapahtumatuotantohanke (04/ / ) TTL = The Thousand Lakes hanke (09/ /2007) WE = Wellness matkailuhanke (05/ / 2007) WT = Wild Taiga luonnonkatselu (09/ /) M = metsästysmatkailuhanke WT= Wild Taiga hanke (08/ 12/2007) OR= OutRef ruokahanke VV= Vaarojen vuodenajat (02/ /) JR= kuntien yhteisrahoitus (WE työ wellness-hanke) KA= Kestävää kalastusmatkailua Kainuusta (02/03-12/05) Alla olevassa taulukossa on yhteenveto toteutetuista markkinointitoimenpiteistä tammikuusta maaliskuulle Vuoden 2007 toimenpiteet maaliskuusta eteenpäin ovat tätä raporttia kirjoitettaessa vielä suunnitelmia. Wellness hankkeen toimenpiteet löytyvät taulukosta punaisella. Taulukko 2. Markkinointitoimenpiteet (03) 2007 MARKKINOINTITOIMENPITEET KV-TAPAHTUMAT SUOMESSA 01-03/2007 MEK Finland Travel Market, kotimaassa Snowball Purpuri TTL, Snowball TTL WE TTL, JR, WE MATKA - messut, Helsinki (ammattilaispäivät) tammikuu TTL, TTL, TTL, WE WE, XX WE, OR, XX TTL TTL, WE TTL workshop, kotimaassa Lappeenranta Tahko TTL, WE Mikkeli MEK / FCB incentive workshop JR, TTL Kuusamo, RR Turku MEK Market, Helsinki WE, TTL WE, TTL MEK MARKKINOINTI (kuluttajamarkkinointi) 01-03/2007 Kajaani Region aluekuvaukset MEKn www-sivuille, useilla kielillä WE WE WE (Promis uudistus) Talven markkinointi MEK talven www-sivut, useilla kielillä talvi - WE talvi WE talvi 2004 JR, MEK talven kuluttajaesite, useilla kielillä RR talvi - JR, WE talvi JR, WE MEK talven heräte-esite, useilla kielillä talvi - JR, WE Kesän markkinointi MEK kesän www-sivut, useilla kielillä kesä WE kesä 2007 WE MEK kesäesite, useilla kielillä kesä WE kesä 2007 WE MEK kesäesitteen tuoteliite, useilla kielillä kesä WE MEK kesäesitteen kiertomatkaliite, useilla kielillä kesä WE kesä 2007 WE Special Interest - markkinointi MEK kalastus esite, useilla kielillä kesä, KA kesä kesä JR, WE FCB Incentive MICE peruskampanja (www), englanninkiel. vuosi JR, WE vuosi JR, WE UK JA IRLANTI 2007 it matkanjärjestäjille elokuu TTL TTL sienestys, marjastus (joulu, talvi) TTL WE, TTL (vaellus, TTL TTL Nordic walking) WE, TTL TTL (vaellus, Nordic walking) TTL, OR ruokatuotetyöpaja TTL, OR (culture, historia UK, Italia) , TTL, WE (floristiikka, culture) 13

14 , WE (vaellus,) , WE (hiihto) 8.7., TTL , TTL (UK, Saksa, Itäv.) TTL , TTL (kamarimusiikki) WE (ratsastusvaellus) TTL Mediavierailu Mediavierailu TTL TTL tv (luontotuotteet) (kalastus) TTL Mediavierailu TTL TTL TTL Mediavierailu TTL Kainuun omat tilaisuudet JR, WE Kamarimusiikki, Lontoo Ammattilaismessut, -workshopit jne. UK workshop TTL, JR tammikuu PV Cultural Workshop, Sports & Adventure Helsinki UK workshop WTM Lontoo 6.9. TTL TTL leisure, SI, MICE TTL leisure, SI, MICE Bird Fair, AMK:n hanke JR, WE Kamarimusiikki, Lontoo Kainuun omat myyntitilaisuudet tour operatoreille Myyntikäynnit myyntikäynnit 1-12/ agentti/rr 1-05/06 agentti/lisärahoitus Kuluttajamarkkinointi Kajaani Region aluekuvaukset MEKn englanninkielisille www-sivuille Talven markkinointi MEK talven www-sivut, englanninkielinen MEK talven kuluttajaesite, englanninkielinen MEK talven heräte-esite, englanninkielinen TTL talvikampanja matkanjärjestäjän ja MEK:n kanssa Kesän markkinointi Bird Fair, AMK:n hanke WE WE WE (Promis uudistus) talvi - WE talvi JR, RR talvi - JR, WE talvi - JR, WE talvi TTL Promis-uudistus, WE talvi WE talvi -2007JR, WE talvi TTL MEK kesän www-sivut, englanninkielinen kesä WE kesä 2007 WE (Promis uudistus) MEK kesän kuluttajaesite, englanninkielinen kesä JR, WE kesä 2007 WE MEK kesäesitteen tuoteliite, englanninkielinen TTL kesäkampanja matkanjärjestäjien ja MEK:n kanssa Special Interest - markkinointi kesä JR, WE kesä TTL kesä 2007 TTL MEK kalastus esite, englanninkielinen kesä, KA kesä Special Interest Eläintenkatselu DVD MEK, WT, Polkuhanke RANSKA 2007 it matkanjärjestäjille WE, TTL (talvi) TTL, WE WE TTL (talvi) (kamarimusiikki) TTL, WE WE WE, TTL TTL (wellbeing) (Ranska, Saksa) Mediavierailut Mediavierailu WE, (atv+venäjä) TTL (Ranska, Italia)

15 Mediavierailu TTL (kalastus) TTL, WE Mediavierailu WE, JR Ammattilaismessut, -workshopit jne. Kainuun omat myyntitilaisuudet tour operatoreille WE Kamarimusiikki, Pariisi Myyntikäynnit Myyntikäynnit 1-12/ agentti/we 1-12/ agentti/we Kuluttajamarkkinointi Kajaani Region aluekuvaukset MEKn ranskankielisille www-sivuille WE WE WE (Promis uudistus) Talven markkinointi MEK talven ranskankieliset www-sivut talvi - WE talvi 2007 WE talvi 2004 JR, MEK talven kuluttajaesite, ranskankielinen RR talvi - JR, WE talvi JR, WE MEK talven heräte-esite, ranskankielinen talvi - JR, WE Kesän markkinointi MEK kesän ranskankieliset www-sivut kesä, WE kesä 2007, WE (Promis uudistus) MEK kesän kuluttajaesite, ranskankielinen kesä JR, WE kesä 2007 WE MEK kuluttajakampanja (Ranska, Italia, Espanja) kesä 2007 JR, WE MEK kesän kiertomatkaesite, ranskankielinen kesä 2007 JR; WE MEK kesäesitteen tuoteliite, ranskankielinen kesä JR, WE Special Interest markkinointi MEK kalastus esite, ranskankielinen kesä, KA VENÄJÄ 2007 it matkanjärjestäjille TTL, TTL WE (kesäkampanjapartnerit) WE WE (golf) (wellbeing) WE WE (kesä 2007) Mediavierailut Mediavierailu WE (golf) Mediavierailu TTL WE (leisure, SI) (wellbeing) Mediavierailu WE TTL (hiihto) (Moskova TV) Mediavierailu WE (tv, joulu, uusi v) Ammattilaismessut, -workshopit jne. MEK Finland Workshop, Moskova 5.9. JR, TTL JR, TTL MEK Finland workshop, Pietari JR JR, TTL JR, TTL MEK workshop TTL (kalastus) MITT Moskova , JR JR JR, TTL Kuluttajamarkkinointi Kajaani Region aluekuvaukset MEKn venäjänkielisille www-sivuille WE WE WE (Promis uudistus) Talven markkinointi MEK talven venäjänkieliset www-sivut talvi - WE talvi WE talvi 2004 MEK talven kuluttajaesite, venäjänkielinen talvi -, JR talvi JR, WE MEK talven kuluttajaesitteen tuoteliite, venäjänk. talvi 2004 JR, RR Kesän markkinointi MEK kesän venäjänkieliset www-sivut kesä, WE kesä 2007, WE (Promis uudistus) MEK kesän kuluttajaesite, venäjänkielinen kesä, JR; WE kesä, JR; WE MEK kesäkampanja kesä JR, WE kesä 2007 JR, WE MEK kesän kuluttajakampanja matkanjärjestäjien kanssa kesä, WE (9 tour operatoria) 15 kesä 2007 JR, WE

16 Special Interest markkinointi MEK kalastus esite, venäjänkielinen kesä, KA kesä JR, WE Kuluttajamessut, - kuluttajatapahtumat MITT JR MITT, JR JR, TTL Kalastusmessut, Moskova TTL Kuluttajatapahtuma 9.9. WE, TTL, Naisten Kymppi Pietari (wellbeing) SAKSA 2007 it matkanjärjestäjille , TTL (UK, Saksa, Itäv.) TTL TTL (leisure, SI, W) (kamarimusiikki) TTL (Ranska, Saksa) joulukuu TTL Mediavierailu Mediavierailu TTL (ADR/SR Reisewege ) Mediavierailu TTL, WE (natur & Kalevala cultur) Ammattilaismessut, -workshopit jne. Messut (ammattilaispäivät) TTL Ammattilaiskampanjat ReiseAkademie syksy JR, WE BusConcept, kiertomatkakampanja kesä 2007 syksy, TTL kesä 2007, TTL Kuluttajamarkkinointi Kajaani Region aluekuvaukset MEKn saksankielisille www-sivuille WE WE WE (Promis uudistus) Talven markkinointi MEK talven www-sivut, saksankielinen talvi - WE talvi WE talvi 2004 MEK talven kuluttajaesite, saksankielinen JR; RR talvi - JR, WE talvi JR, WE Mek talven esitteen tuoteliite, saksankielinen talvi - JR, WE TTL Talvikampanja matkanjärjestäjän ja MEK:n kanssa talvi - TTL, WE Kesän markkinointi MEK kesän www-sivut, saksankielinen kesä, WE kesä 2007, WE (Promis uudistus) MEK kesäesite, saksankielinen kesä 2007, WE Special Interest markkinointi MEK kalastus esite, saksankielinen kesä, KA Kuluttajamessut, - tapahtumat Kuluttajamessut helmikuu 2007 ME Jakt & Hund Dortmund VIRO 2007 it matkanjärjestäjille virolaisille matkanjärjestäjille TTL Ammattilaismessut, -workshopit jne. Ammattilaismessut TTL TOUREST, Tallinna TOUREST, Tallinna Kuluttajamarkkinointi Kajaani Region aluekuvaukset MEKn vironkielisille www-sivuille Talven markkinointi MEK talven www-sivut, vironkielinen MEK talven kuluttajaesite, vironkielinen TTL talvikampanja matkanjärjestäjän ja MEK:n kanssa Kesän markkinointi MEK kesän www-sivut, vironkieliset MEK kesän kiertomatkaliite, vironkielinen 16 talvi, TTL talvi JR, WE talvi 2007 TTL kesä 2007 WE

17 Kuluttajamessut, - tapahtumat Kuluttajamessut TTL TOUREST, Tallinna TOUREST, Tallinna LATVIA 2007 Ammattilaismessut, workshopit Ammattilaismessut TTL TTL, BALTOUR, Riika BALTOUR, Riika Finland Workshop TTL Riika Riika TTL Kuluttajamarkkinointi Talven markkinointi TTL talvikampanja matkanjärjestäjien ja MEK:n kanssa talvi 2007 TTL Kesän markkinointi TTL kesäkampanja matkanjärjestäjien ja MEK:n kanssa kesä TTL Kuluttajamessut, -tapahtumat Kuluttajamessut TTL TTL, BALTOUR, Riika BALTOUR, Riika LIETTUA 2007 Ammattilaismessut, -workshopit jne Finland Workshop Vilna TTL Vilna, TTL UKRAINA 2007 Ammattilaismessut, -workshopit jne. Finland Workshop Kiova JR, TTL TTL SVEITSI 2007 it matkanjärjestäjille TTL, WE Mediavierailut Mediavierailu Kuluttajamarkkinointi Kajaani Region aluekuvaukset MEKn saksankielisille ja ranskankielisille www-sivuille Talven markkinointi MEK talven www-sivut, saksankielinen ja ranskankielinen MEK talven kuluttajaesite, saksankielinen ja ranskankielinen TTL, WE (natur & Kalevala cultur) WE WE WE (Promis uudistus) talvi - WE talvi 2004 JR; RR talvi - JR, WE talvi WE talvi JR, WE Kesämarkkinointi MEK kesän saksankieliset ja ranskankieliset wwwsivut (Promis uudistus) kesä 2007, WE kesä, WE MEK kesän kuluttajaesite, ranskankielinen kesä JR, WE kesä 2007 WE MEK kesäesitteen tuoteliite, ranskankielinen kesä JR, WE MEK kesän kuluttajaesite, saksankielinen kesä 2007, WE TTL kesäkampanja matkanjärjestäjien ja MEKn kanssa kesä 2007, TTL Saksa, Itävalta, Sveitsi Special Interest markkinointi MEK kalastus esite, saksankielinen kesä, KA Kuluttajamessut, -tapahtumat VV Kuluttajamessut Ferien Messe St Gallen BENELUX 2007 it matkanjärjestäjille TTL TTL TTL (Benelux, Saksa, Ranska, TTL kamarimusiikki) TTL, WE TTL, (Belgia, talvi) Mediavierailut Mediavierailu TTL, WE TTL, WT (Belgia, talvi) Mediavierailu TTL 17

18 Ammattilaismessut, workshopit jne. Ammattilaismessut 03/ PV OP PAD Finland Workshop TTL JR, WE Bryssel, Amsterdam (talvi Borrel, Hollanti) (leisure, SI, MICE) WS TTL Myyntikäynnit Myyntikäynnit TTL Hollanti (leisure, SI) Kuluttajamarkkinointi Kajaani Region aluekuvaukset MEKn ranskankielisille www-sivuille WE WE WE (Promis uudistus) Kajaani Region aluekuvaukset MEKn flaaminkielisille www-sivuille WE (Promis uudistus) Talven markkinointi MEK talven ranskankieliset www-sivut talvi - WE talvi 2007 WE MEK talven kuluttajaesite, flaaminkielinen talvi 2004 MEK talven kuluttajaesite, ranskankielinen JR, RR talvi - JR, WE talvi JR, WE MEK talven heräte-esite, flaamin ja ranskankielinen talvi - JR, WE TTL talvikampanja matkanjärjestäjän ja talvi -, TTL MEK:n kanssa Kesän markkinointi MEK kesän flaaminkieliset www-sivut kesä 2007, WE (Promis uudistus) MEK kesän ranskankieliset www-sivut kesä, WE kesä 2007, WE (Promis uudistus) MEK kesän kuluttajaesite, flaaminkielinen kesä 2007 WE MEK kesän kuluttajaesite, ranskankielinen kesä JR, WE kesä 2007 WE Kuluttajamessut, -tapahtumat Kuluttajamessut? PV OP PAD. Utrecht ESPANJA 2007 it matkanjärjestäjille TTL Espanja, Italia (moottorikelkkailu) TTL Ammattilaismessut, -workshopit jne. FITUR( ammattilaispäivät) TTL TTL TTL Finland Workshop TTL Madrid, Barcelona (MICE) Ammattilaismessut TTL, JR EIBTM Barcelona (MICE) Kuluttajamarkkinointi Kajaani Region aluekuvaukset MEKn espanjankielisille www-sivuille WE WE WE (Promis uudistus) Talven markkinointi MEK talven espanjannkieliset www-sivut talvi - WE talvi WE MEK talven kuluttajaesite, espanjankielinen talvi 2004 JR talvi - JR, WE MEK talven heräte-esite, espanjankiel. talvi - JR, WE Kesän markkinointi MEK kesän espanjankieliset www -sivut kesä, WE kesä 2007, WE (Promis uudistus) MEK kesäesite, espanjankielinen kesä 2007 JR, WE MEK kuluttajakampanja (Espanja, Italia, Ranska) kesä 2007 JR, WE MEK kesän kiertomatkaesite, espanjankielinen kesä 2007 JR; WE TTL Kesäkampanja matkanjärjestäjän kesä TTL ja MEK:n kanssa Kuluttajamessut, -tapahtumat FITUR TTL TTL TTL SICT SICT Barcelona, esitejakelu, JR, WE 18

19 ITALIA 2007 it matkanjärjestäjille TTL, Espanja, Italia TTL (moottorikelkkailu) TTL TTL, OR (culture, historia UK, Italia) TTL, WE Mediavierailut Mediavierailu TTL, TTL WE (maastohiihto) (matkailu, luonto) Media vierailu TTL, WE TTL Media vierailu TTL (Italia, Ranska) Ammattilaismessut, -workshopit jne. MEK Finland Workshop TTL Milano TTL Milano Ammattilaismessut Kuluttajamarkkinointi Kajaani Region aluekuvaukset MEKn italiankielisille www-sivuille Talven markkinointi MEK talven italiankieliset www-sivut MEK talven kuluttajaesite, italiankielinen MEK talven kuluttajaesitteen tuoteliite, italiank. MEK talven heräte-esite, italiankielinen TTL talvikampanja matkanjärjestäjän ja MEK:n kanssa Kesän markkinointi BIT, Milano TTL (leisure, SI, MICE) GLOBE, esitejakelu, JR, WE WE WE WE (Promis uudistus) talvi - WE talvi JR talvi - JR, WE talvi JR talvi - JR talvi - TTL talvi WE talvi JR, WE talvi TTL MEK kesän italiankieliset www-sivut kesä, WE kesä 2007, WE (Promis uudistus) MEK kesän kuluttajaesite, italiankielinen kesä JR, WE kesä 2007 JR, WE MEK kuluttajakampanja (Italia, Espanja, Ranska) kesä 2007 JR; WE MEK kesän kiertomatkaesite, espanjankielinen kesä 2007 JR; WE MEK kesäesitteen tuoteliite, italiankielinen kesä JR, WE Kuluttajamessut, -tapahtumat BIT Milano TTL (leisure, SI, MICE) RUOTSI 2007 Kuluttajamarkkinointi Kajaani Region aluekuvaukset MEKn ruotsinkielisille www-sivuille WE WE WE (Promis uudistus) Talven markkinointi MEK talven ruotsinkieliset www-sivut talvi - WE talvi WE Kesän markkinointi MEK kesän ruotsinkieliset www-sivut kesä, WE kesä 2007, WE (Promis uudistus) MEK kesän kuluttajaesite, ruotsinkielinen kesä JR, WE kesä 2007 WE NORJA 2007 Kuluttajamarkkinointi Kajaani Region aluekuvaukset MEKn norjankielisille www-sivuille WE (Promis uudistus) Talven markkinointi MEKn talven www-sivut, norjankielinen talvi 2007 WE Kesän markkinointi MEK kesän kuluttajaesite, norjankielinen kesä JR, WE kesä 2007, WE 19

20 MUUT (ml. multikansalliset) 2007 it matkanjärjestäjille TTL (Itävalta) Purpuri / Snowball Pre Tour TTL TTL, WE (leisure, SI) Snowball WE (leisure) Snowball (wellbeing) Purpuri Pre Tour Pre Tour Pre Tour (Keski-Eurooppa) WE (golf) Kuhmo, TTL / Aavan Incoming-toimistojen fam tour Meren Tällä Puolen Mediavierailu TTL Mediavierailu (Monaco) TTL, WE Mediavierailu (Itävalta, nature &Kalevala cultur) Ammattilaismessut, workshopit jne TTL, WT Wild Taiga workshop (eläintenkatselu), Kuhmo (luonnonkatselu) TTL MEK Overseas workshop, Kööpenhamina (Nordic Incoming) Kuluttajamarkkinointi Talven markkinointi DVD Finnairin reittilennoille TTL MEK talven heräte-esite, puola, unkari, tsekki talvi - JR, WE Kesän markkinointi maaliskuu press, WE (Itävalta) , WT, TTL Taulukko 2. Markkinointitoimenpiteet (03)

21 3. KATSAUS KANSAINVÄLISEN MATKAILUN KEHITTYMISEEN 2004 (2007) Kaikki tämän raportin tilastot perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin yöpymisistä Kainuun rekisteröidyissä majoitusliikkeissä. Myöhemmin vahvistettavat viralliset tilastot saattavat hieman poiketa tämän raportin luvuista. Tilastoja lukiessa on tärkeää muistaa myös, että ne eivät anna kokonaiskuvaa ulkomaisten matkustajien määrästä Kainuussa. Tilastoissa eivät näy yöpymiset ns. rekisteröimättömissä majoitusliikkeissä, eikä ns. päiväkävijät Kainuun kansainvälisestä matkailusta vuonna 2004 Kainuun matkailun kansainvälistä markkinointisuunnitelmaa vuosille 2007 saatiin valmiiksi marraskuussa Arvioitaessa markkinoinnin tuloksia vuoden 2004 tilastot toimivat hyvinä lähtönumeroina. Matkailun kehitys Suomessa yöpymiset vuonna 2004: Vuonna 2004 Suomen majoitusliikkeissä yövyttiin 16,6 miljoonaa kertaa, mikä oli vajaan prosentin (0,7 %) enemmän kuin Suomalaisten yöpymiset lisääntyivät edellisvuodesta runsaan prosentin 12,2 miljoonaan yöpymiseen. Ulkomaalaisten yöpymiset vähenivät vajaan prosentin (-0,9 %), mutta pyöristettynä niiden määrä pysyi edellisen vuoden lukemissa eli 4,4 miljoonassa yöpymisessä. Suomen maakunnista yöpymiset lisääntyivät eniten Keski-Pohjanmaalla (8 %). Kv. matkailu Suomeen vuonna 2004: Vuonna 2004 Suomessa vieraili lähes 4,9 miljoonaa ulkomailla asuvaa matkustajaa. Matkustajamäärä lisääntyi vuodesta 2003 kuudella prosentilla. Edellisvuosien tapaan eniten matkustajia saapui Venäjältä sekä Ruotsista. Venäjältä tulleiden matkustajien määrä jatkoi kasvuaan edellisvuosien tapaan. Vuonna 2004 Virosta saapuneiden matkustajien määrä kasvoi jopa 66 prosenttia. Viro ohittikin Saksasta ja Iso-Britanniasta saapuneiden matkustajien määrän. Ulkomaalaiset matkailijat viipyivät vuonna 2004 Suomen vierailullaan keskimäärin 4 yötä. Matkustajien keski-ikä oli 42 vuotta. Puolet Suomessa vierailleista ulkomaalaisista matkustajista majoittui vierailullaan hotellissa tai motellissa. Vuonna 2004 noin ulkomaista matkailijaa kertoi matkansa pääkohteen olevan Järvi - Suomessa + Kainuussa (+ 5 % edellisvuodesta). Rekisteröityjen majoitusvuorokausien osalta vuosi 2004 jäi Suomeen suuntautuvan matkailun kannalta melko vaimeaksi. Ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset majoitusliikkeissä vähentyi marginaalisesti (-0,9 %) edellisestä vuodesta. Heikko tulos johtui pääasiassa matkailun lievästä supistumisesta vanhoista EU-maista sekä venäläisten matkailun jo toista vuotta jatkuvasta huomattavasta (- 8 %) laskusta. Eli rajahaastattelututkimus antaa majoitustilastoa huomattavasti paremman kuvan Suomeen suuntautuvan matkailun kehittymisestä. Eniten yöpymisiä kirjattiin Ruotsista ( ,- 5 %), Saksasta ( , -0,8%), Venäjältä ( , -8,4 %), Iso- Britanniasta ( , -2,0 %), Ranskasta ( , +9,7%), Alankomaista ( , -6,0%), Yhdysvalloista ( , +9,2 %) ja Norjasta ( ,2 %). Kainuun matkailu vuonna 2004 Vuonna 2004 kainuulaisissa majoitusliikkeissä yövyttiin noin kertaa, mikä oli noin viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna Sekä kotimaiset (-4 %) että ulkomaiset (-19 %) yöpymiset vähentyivät edellisvuodesta. Majoituskapasiteetin määrän kehitystä tarkastellessa vuodesta 2003 vuoteen 2004, tilastoinnin piirissä oleva majoitusliikkeiden määrä pysyi ennallaan, mutta niiden tarjoama majoituskapasiteetti pieneni hieman yli kolme prosenttia (+3,2 %). kaikki yhteensä kotimaiset ulkomaiset Kajaani ,9 % ,9 % ,5 % Sotkamo ,1 % ,6 % ,1 % Kuhmo-Suomussalmi Hyrynsalmi-Puolanka Muut KAINUU ,2 % ,6% ,9 % Taulukko 3. Yöpymiset ja niiden kehitys (%) Kainuussa vuonna 2004 (edellisvuoteen verrattuna) Kainuun kv matkailu vuonna 2004 Ulkomaiset yöpymiset vähenivät merkittävästi. Vuosi 2004 oli jo kolmas perättäinen vuosi, jolloin ulkomaalaiset yöpymiset rekisteröidyissä majoitusliikkeissämme vähenivät. Kainuu oli menettänyt näinä kolmena vuotena yhteensä yli ulkomaista yöpymistä. Tämä laskusuuntaus oli varmasti yksi niistä syistä, miksi keväällä 2004 Kainuun ulkomaan matkailumarkkinoinnille haluttiin hakea yhteinen sävel ja suunnitelma tuleville vuosille. Vuonna 2004 eniten yöpymisiä kirjattiin Venäjältä (- 27,2 %), Saksasta (- 3,9 %), Alankomaista (- 29,6 %), Ruotsista (+ 26,2 %), Isosta-Britanniasta (+ 22,4 %), Japanista (- 7,0 %) ja Ranskasta (- 22,7 %). 21

22 Tarkasteltaessa vuoden 2004 tilastoja kuukausitasolla, nähdään että Kainuussa vain kahtena kuukautena (huhtikuussa ja elokuussa) ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat, silloinkin hyvin marginaalisesti. Vuodesta 2004 voidaan yleistää, että Kainuussa ulkomaalaisten yöpymiset vähenivät läpi vuoden Kainuun kansainvälisestä matkailusta vuonna Matkailun kehitys Suomessa yöpymiset vuonna : Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin 17,2 miljoonaa yöpymisvuorokautta vuonna Määrä oli 3 prosenttia enemmän kuin vuonna Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät vajaat neljä prosenttia (3,4 %) ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin lähes kolme prosenttia (+2,6 %) enemmän kuin Suomen maakunnista yöpymiset lisääntyivät eniten Kainuussa (+11,1 %). Kv. matkailu Suomeen vuonna : Vuonna Suomessa vieraili noin 5 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Venäjältä saapui noin 1,7 miljoonaa matkustajaa. Venäjältä tulleet matkustajat olivat edellisvuosien tapaan suurin ulkomaalaisryhmä. Toiseksi eniten matkustajia Suomeen tuli Ruotsista. Virosta saapuneiden matkustajien lukumäärä jatkoi kasvuaan vuoden 2004 tapaan ylittäen matkustajan määrän. Virosta saapui kolmanneksi eniten matkustajia Suomeen. Yleisin matkan pääsyy Suomen vierailulle oli vapaa-ajan matka. Suomessa ulkomaiset matkustajat viipyivät keskimäärin 4 yötä. Matkustajien keski-ikä oli 42 vuotta. Noin puolet Suomessa vierailleista ulkomaalaisista matkustajista majoittui vierailullaan hotellissa tai motellissa. Vuonna noin ulkomaista matkailijaa kertoi matkansa pääkohteen olevan Järvi - Suomessa + Kainuussa (+ 4 % edellisvuodesta). Kaikkiaan rekisteröidyissä majoitusliikkeissä kirjattiin ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä 4,1 miljoonaa vuorokautta vuonna (+2,6 %). Venäläisten yöpymiset lisääntyivät eniten, lähes 11 prosenttia (+11,4 %). Heille kirjattiin lähes yöpymisvuorokautta ( ). Seuraavaksi eniten yöpymisiä kertyi Saksasta ( , -0,1 %) ja Iso- Britanniasta ( , + 2,5 %). Yli yöpymistä tuli myös Ranskasta (+ 6,7 %), Yhdysvalloista (- 1,1 %) ja Alankomaista (- 5,3 %). Kainuun matkailu vuonna : Vuonna kainuulaisissa majoitusliikkeissä majoituttiin noin kertaa, mikä oli noin 11 % enemmän kuin vuonna Sekä kotimaiset (+10,9 %) että ulkomaiset (+11,5 %) yöpymiset lisääntyivät edellisvuodesta. kaikki yhteensä kotimaiset ulkomaiset Kajaani ,5 % ,7 % ,7 % Sotkamo ,2 % ,3% ,3 % Kuhmo-Suomussalmi ,5 % ,9 % ,9 % Hyrynsalmi-Puolanka ,4 % ,1 % ,4 % Muut ,1% ,4% ,8 % KAINUU ,9 % ,9 % ,5 % Taulukko 4. Yöpymiset ja niiden kehitys (%) Kainuussa vuonna (edellisvuoteen verrattuna) Kainuun kv - matkailu vuonna Jos vuonna 2004 ulkomaisten yöpymisten kehitys edellisvuoteen oli vahvasti miinusmerkkistä, niin markkinointisuunnitelman ensimmäisenä toimintavuonna,, ulkomaiset yöpymiset kasvoivat yli 12,5 prosentilla, mikä oli valtakunnallisestikin verrattuna maan kärkilukuja. Vuonna eniten yöpymisiä kirjattiin Venäjältä (+ 24,2 %), Saksasta (- 7,2 %), Alankomaista (- 25,2 %), Ruotsista (+ 7,0 %), Isosta-Britanniasta (+ 12,6 %) ja Japanista (- 13,8%). ULKOMAISTEN YÖPYMISTEN KEHITYS rekisteröidyissä majoitusliikkeissä vuonna Kuukausi tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu muutos abs. muutos % Kainuu ,5 Kajaani ,7 Sotkamo ,3 Kuhmo+Ssalmi ,9 Hyryns.+ Puol ,4 Taulukko 5. Ulkomaisten yöpymisten kehitys (abs) kalenterikuukausittain Kainuussa (edellisvuoteen verrattuna) 22

23 Tarkasteltaessa vuoden tilastolukuja kuukausitasolla, vuoden ainoa murheenkryyni oli syyskuu, jolloin yöpymiset vähenivät yli 1000 vuorokaudella. Syyskuun lisäksi ainoastaan kahtena muuna kuukautena (toukokuussa ja kesäkuussa) ulkomaiset yöpymiset vähenivät ja silloinkin melko pienin luvuin. Muutos edellisvuoteen oli merkittävä; vuonna 2004 kasvua saatiin vain kahtena kalenterikuukautena; vuonna tilanne oli kääntynyt päinvastaiseksi kun positiivisia kehityslukuja nähtiin yhdeksänä kalenterikuukautena Kainuun kansainvälisestä matkailusta vuonna Matkailun kehitys Suomessa yöpymiset vuonna : Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin 18,2 miljoonaa yöpymistä vuonna. Määrä oli 5,7 % enemmän kuin vuonna. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset (noin 13,2 miljoonaa) lisääntyivät hieman yli 3 prosenttia (+3,4 %). Ulkomaalaisyöpymiset ylittivät ensimmäisen kerran 5 miljoonan rajan ( ), lisäystä edellisvuodesta 11,9 %. Suomen maakunnista yöpymiset lisääntyivät eniten Kanta-Hämeessä (+16,2 %). Kv. matkailu Suomeen vuonna : Suomeen suuntautuvassa matkailussa saavutettiin viime vuonna kaikkien aikojen ennätykset sekä rekisteröityjen että rekisteröimättömien yöpymisten osalta. Rekisteröimättömiä yöpymisiä kertyi yli 18 miljoonaa ja kasvu oli 8,4 prosenttia. Rekisteröityjenkin yöpymisten osalta kasvu oli kova, lähes 12 prosenttia ja ensimmäisen kerran rikottiin viiden miljoonan raja. Näin ulkomaisia yöpymisiä oli vuonna yli 23 miljoonaa; kasvua lähes kaksi miljoonaa, yhdeksän prosenttia. Venäläisten matkailijoiden yöpymiset ( ) nousivat vuonna ensimmäistä kertaa ohi Ruotsin ( ). Venäläisyöt lisääntyivät 34,8 5 ja ruotsalaisyöt 1,5 %. Seuraavilla sijoilla olivat saksalaiset ( , - 0,2 %), britit ( , +13,3 %) ja ranskalaiset ( , + 2,6 %) ennen Yhdysvalloista (- 0,5 %), Norjasta ( +7,7 %) ja Hollannista ( -1,8 %) tulleita. Kainuun matkailu vuonna : Vuonna kainuulaisissa majoitusliikkeissä yövyttiin noin kertaa, mikä oli 4 % enemmän kuin vuonna. Sekä kotimaiset (+3,4 %) että ulkomaiset (+10,3 % x ) yöpymiset lisääntyivät edellisvuodesta. Edelleenkin on muistettava, että ulkomaisten yöpymisten todellinen määrä on korkeampi, sillä majoitustilastoista puuttuu merkittävä määrä tilastoinnin ulkopuolelle jäävää majoituskapasiteettia. kaikki yhteensä kotimaiset ulkomaiset Kajaani ,3 % ,1 % ,2 % Sotkamo ,5 % ,1 % ,9 % Kuhmo-Suomussalmi ,9 % ,7 % ,7 % Hyrynsalmi-Puolanka ,1 % ,7 % ,3 % Muut ,2 % ,1 % 3049 KAINUU x ,0 % ,4 % ,3 % +9,3 % Taulukko 6. Yöpymiset ja niiden muutokset (%) Kainuussa (edellisvuoteen verrattuna) x Tilastoissa eri lukuja. Ennakkotilastoissa ulkomaiset yöpymiset (+10,3 %). Virallinen tilasto: ulkomaisia yöpymisiä (+ 9,3 %, ). Kainuun kv matkailu vuonna Vuosi oli vuoden tapaan kasvun vuosi. Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat 10,3 % (/ 9,3 %) prosentilla. Vuonna eniten yöpymisiä kirjattiin Venäjältä (+ 25,2 %), Saksasta (- 12,1 %), Alankomaista (+ 19,0 %), Ruotsista (+ 4,8 %), Isosta-Britanniasta (-5,5 %), Virosta (+ 85,0 %) ja Ranskasta (+ 42,5 %). ULKOMAISTEN YÖPYMISTEN VUOSITTAISET MUUTOKSET rekisteröidyissä majoitusliikkeissä - tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu muutos abs. muutos % Kainuu Kajaani Sotkamo Kuhmo+Ssalmi Hyryns.+ Puol Taulukko 7. Ulkomaisten yöpymisten kehitys (abs) kalenterikuukausittain Kainuussa ja ,5 +10,3 +10,7 +2,2 +24,3 +12,9-10,9-8,7-18,4 +90,3 23

24 Tarkasteltaessa vuoden tilastolukuja kuukausitasolla, vuoden kolmen kuukauden miinusluvut herättävät huomiota. Heinäkuussa, lokakuussa ja marraskuussa 2996 ulkomaalaisyöpymiset vähenivät merkittävästi edellisvuodesta. Pientä vähennystä nähtiin myös elokuussa, muut kahdeksan kuukautta kehittyivät positiivisesti Kainuun kansainvälisestä matkailusta vuonna 2007 Matkailun kehitys Suomessa yöpymiset tammikuussa 2007 Yöpymiset rekisteröidyissä majoitusliikkeissä lisääntyivät tammikuussa vuoden takaisesta 10,0 % ( yöpymistä). Ulkomaalaisyöpymiset ( ) lisääntyivät voimakkaasti eli 18 %. Kotimaisten yöpymisten ( ) lisäys oli 5,0 %. Suomen maakunnista yöpymiset lisääntyivät eniten Kanta-Hämeessä (+ 21,7 %). Kv matkailu Suomeen tammikuussa 2007 Tammikuussa 2007 ulkomaiset yöpymiset rekisteröidyissä majoitusliikkeissä lisääntyivät 18 prosenttia. Yli 40 % ulkomaalaisöistä tuli venäläismatkailijoilta; yöpymismäärä ( ) lisääntyi 32 % edellisvuoden tammikuusta. Toisella sijalla olivat britit ( yöpymistä), missä myös oli nousua 18 %. Ranskalaisyöpymisiä kirjattiin (+ 9 %) ja saksalaisyöpymisiä (+ 12 %). Kainuun matkailu tammikuussa 2007 Tammikuussa 2007 kainuulaisissa majoitusliikkeissä rekisteröitiin noin yöpymistä, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin tammikuussa. kaikki yhteensä kotimaiset ulkomaiset Kajaani ,2 % ,0 % ,1 % Sotkamo ,1 % ,1 % ,8 % Kuhmo-Ssalmi ,4 % ,9 % ,7 % Hsalmi-Puolanka ,4 % ,9 % ,9 % Muut ,0 % ,0 % ,4 % KAINUU x ,0 % ,1 % ,1 Taulukko 8. Yöpymiset ja niiden muutokset (%) Kainuussa tammikuussa 2007 (edellisvuoteen verrattuna) Kainuun kv matkailu tammikuussa 2007 Tammikuussa 2007 ulkomaiset yöpymiset Kainuun rekisteröidyissä majoitusliikkeissä kasvoivat noin 16 prosenttia ( vuorokautta). Vuonna eniten yöpymisiä kirjattiin Venäjältä (+18,5 %). Noin parisataa vuorokautta kirjattiin Saksasta (+ 28,3 %), Virosta (+ 13,7 %) ja Isosta-Britanniasta (+28,9 %). ULKOMAISTEN YÖPYMISTEN VUOSITTAISET MUUTOKSET rekisteröidyissä majoitusliikkeissä tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu muutos abs. muutos % Kainuu 2007 Kajaani 2007 Sotkamo 2007 Kuhmo+Ssalmi 2007 Hyryns.+ Puol ,5 +10,3 +16,1 +10,7 +2,2 +10,1 +24,3 +12,9 +10,8-10,9-8,7 +47,7-18,4 +90,3 +213,9 Taulukko 9. Ulkomaisten yöpymisten kehitys (abs) tammikuu 2007 Vuosi alkoi positiivisesti; ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät tammikuussa kaikissa Kainuun matkailukeskuksissa. 24

25 4. KAINUUN KANSAINVÄLISEN MATKAILUN TILASTOJA Kaikki tämän raportin tilastot perustuvat Tilastokeskuksen ennakkotietoihin yöpymisistä Kainuun rekisteröidyissä majoitusliikkeissä. Myöhemmin vahvistettavat viralliset tilastot saattavat hieman poiketa tämän raportin luvuista. Tilastoja lukiessa on tärkeää muistaa myös, että ne eivät anna kokonaiskuvaa ulkomaisten matkustajien määrästä Kainuussa. Tilastoissa eivät näy yöpymiset ns. rekisteröimättömissä majoitusliikkeissä, eikä ns. päiväkävijät Ulkomaiset yöpymiset Kainuussa kansallisuuksittain ja (2007) muutos 04 > 05 muutos 05 > 06 tammikuu 2007 muutos tammikuu 06 > 07 Venäjä ,2 % ,2 % ,5 % Saksa ,1 % ,1 % ,3 % Alankomaat ,2 % ,0 % 36-20,0 Ruotsi ,7 % ,8 % 78-68,5 % Viro ,7 % ,0 % ,7 % UK ,6 % ,5 % ,9 % Ranska ,1 % ,5 % ,7 % Japani ,8 % ,8 % ,2 % Ukraina ,9 % ,4 % 14-97,7 Sveitsi ,1 % ,0 % 65-44,4 % Italia ,3 % ,2 % 30-3,2 % Espanja 679-9,3 % ,4 % ,0 % Itävalta ,8 % ,1 % ,3 % Norja ,2 % ,6 % 75-21,9 % USA ,4 % ,3 % ,3 % Puola ,5 % 476-2,7 % ,0 % Unkari ,3 % ,4 % 0 0,0 % Kanada ,5 % 440-9,1 % ,0 % Tsekki ,0 % ,3 % 12-72,1 % Latvia ,5 % ,8 % ,0 Kreikka ,7 % ,3 % ,0 Tanska ,6 % ,3 % ,7 % Belgia ,4 % ,8 % ,0 % Kiina ,3 % ,3 % ,0 % Australia ,0 % ,4 % ,5% Liettua ,7 % ,3 % 0-100,0 % Intia ,9 % ,5 % 0 0,0 % Portugali 84-27,0 % 81-3,6 % 0 0,0 % Irlanti 25 0,0 % ,0 % 0 0,0 % Etelä-Korea ,7 % 34-89,5 % 0 0,0 % Muut YHTEENSÄ ,5 % + 9,3 % + 16,1 % Taulukko 10. Ulkomaiset yöpymiset Kainuussa kansallisuuksittain (01) 2007 Vuosina ja ulkomaalaiset yöpymiset ovat lisääntyneet yhteensä vuorokautta eli +23,0 %. Tammikuun ja tammikuun 2007 välisenä aikana ulkomaiset yöpymiset ovat lisääntyneet yhteensä vuorokautta eli 28,3 % 4.2. Ulkomaisten yöpymisten kehitys Kainuussa sesongeittain 2004 (2007) Talvi (marras-huhti) * Kesä (kesä-syyskuu) Välikausi (touko, loka) YHTEENSÄ Taulukko 11. Ulkomaiset yöpymiset Kainuussa sesongeittain (01) 2007 * Talven 2007 osalta taulukon luku ei ole vielä vertailukelpoinen edellisen talven lukuihin, sillä 2007 luvussa on mukana vasta marras-tammikuun luvut (kolmen kuukauden luvut vielä puuttuvat). Ulkomaalaisten yöpymisten osalta ennätystalvi näyttäisi olevan tulossa. 25

26 4.3. Ulkomaisten yöpymisten kehitys Kainuussa matkailukeskuksittain ja (2007) muutos 04 > 05 muutos 05 > 06 tammikuu abs % abs % 2007 Sotkamo ,3 % ,9 % ,8 % Kajaani ,7 % ,2 % ,1 % Kuhmo + Suomusalmi ,9 % ,7 % ,7 % Puolanka + Hyrynsalmi ,4 % ,3 % ,9 % Muut ,8 % ,8 % ,9 % YHTEENSÄ ,5 % ,3 % ,1 % Taulukko 12. Ulkomaiset yöpymiset Kainuussa matkailukeskuksittain (01) 2007 Sivujen taulukoista löytyy Suomen matkailun tärkeimmistä markkina-alueista tarkempia tilastotietoja ulkomaisista yöpymisistä rekisteröidyissä majoitusliikkeissä vuodesta 2004 vuoteen (tammikuulle 2007) Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö Kainuussa ja (2007) Matkailijoiden rahankäyttöä arvioiva tuorein tutkimus on vuodelta Tutkimus arvioi matkailun taloudellisia vaikutuksia kattavasti ja ensimmäistä kertaa tilastointi ulottuu maakuntatasolle asti. Tämän tutkimuksen mukaan Kainuussa ulkomaiset matkailijat ostivat palveluja noin 25,1 miljoonan euron arvosta. Ajanjaksolta tammikuu tammikuu 2007 vastaavaa tutkimusta ei siis ole käytettävissä, mutta tässä raportissa pyritään kuitenkin käytettävissä olevien matkailutilastojen ja - tutkimusten avulla arvioimaan ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttöä Kainuussa. Matkailuhankkeiden tavoitteenahan on ulkomaisten matkailijoiden määrän lisäämisen ohella myös kasvattaa kansainvälisiltä asiakkailta saatavaa liikevaihtoa (myyntiä). Laskennalla pyritään arvioimaan onko markkinointitoimenpiteillä onnistuttu tavoittamaan kv markkinoinnille asetetut tavoitteet. Tässä raportissa laskenta rajoittuu vain Kainuun rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpyneiden ulkomaisten matkailijoiden taloudellisen vaikuttavuuden arviointiin. Rekisteröinnin ulkopuolelle jäävää osuutta ei valitettavasti pystytä arvioimaan, mutta tämän tiedon puuttuminen tulee kuitenkin kokonaisarvioissa muistaa. Mahdolliset pyöristykset, arviot rahankäytöstä (euroa/päivä) on tehty aina alakanttiin. Näin voidaan olettaa että saatu myynnin lisäys voi olla jopa saatua tulosta suurempi. Matkailumarkkinoinnin onnistumisen arvioimiseksi jonkinlainen arvio ulkomaisten matkailijoiden rahankäytön (myynnin) kasvusta kuitenkin tarvitaan. Mutta haluamme ehdottomasti kuitenkin korostaa, että kyseessä on hyvin epävirallinen arvio. Siksi on toivottavaa että saatua tulosta ei käytetään Kainuun kv - matkailua esittelevissä virallisissa materiaaleissa, vaan virallisiin asiakirjoihin odotetaan virallisten tutkimusten valmistumista. Tarkempaan myynnin kehityksen arviointiin päästään vasta myöhemmin, kun viralliset Tilastokeskuksen tilasto- ja tutkimustiedot ovat käytettävissä. Kainuussa yöpyneiden ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö kasvanut noin 3 miljoonaa euroa Ulkomaisten matkailijoiden (*) 2002 tammikuu 2007 rahankäyttö Kainuussa 25, 1 milj (ei vielä tutkimustuloksia) Kainuun rekisteröidyissä majoitusliikkeissä majoittuneiden ulkomuutos 2004 > muutos > muutos tammikuu >2007 maisten matkailijoiden rahankäyttö +1,5 milj. + 1,0 milj. + 0,5 milj (myynti) Kainuussa + 22,5 % + 10,9 % + 15,3 % Taulukko 13. Majoittuneiden ulkomaalaisten matkailijoiden rahankäytön muutokset 2007 Kainuussa ulkomaalaisten, rekisteröidyissä majoitusliikkeissä yöpyneiden matkustajien rahankäytön arvioidaan kasvaneen noin 3 miljoonaa viimeisten kolmen vuoden aikana (tammikuu tammikuu 2007). Kv markkinoinnin tuloksia ja vaikuttavuutta arvioitaessa on hyvä huomata, että matkailuhankkeissa ei markkinointitoimenpiteitä kohdistettu kaukomarkkinoille. Matkailumarkkinoinnin onnistumista arvioidessa on syytä ottaa huomioon kaukomailta (Japanista, Kiinasta, Etelä-Koreasta, USA:sta) Kainuuseen tulleiden matkailijoiden rahankäytön kehitys. Näiden kaukomaiden matkustajien rahankäyttö on vähentynyt noin 0,5 miljoonaa euroa (,, tammikuu 2007). Mikäli näiden markkina-alueiden vaikutus myynnin kehittymiseen poistetaan analyysistä, niin markkinointitoimenpiteiden voidaan katsoa lisänneen ulkomaisten matkailijoin rahankäyttöä lähes 3,5 miljoonaa euroa. 26

27 4.5. Iso-Britanniasta ja Ranskasta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Iso-Britannia Ranska Yöpymiset Yöpymiset Tammikuu Tammikuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu Heinäkuu Elokuu Elokuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu YHTEENSÄ YHTEENSÄ Muutos abs Muutos abs Muutos % 22,5 % 12,6 % -5,5 % Muutos % -22,7 % -12,1 % 42,5 % Yöpymiset kausittain Yöpymiset kausittain Talvi (marrashuhti) osuus % ,8 % ,0 % ,3 % Talvi (marras-huhti) osuus % ,8 % ,8 % ,8 % kesä kesä (kesä-syys) (kesä-syys) osuus % 38,9 % 27,5 % 31,4 % osuus % 37,2 % 49,7 % 47,1 % Välikausi Välikausi (touko, loka) (touko, loka) osuus % 7,3 % 5,5 % 6,3 % osuus % 6,0 % 5,5 % 8,0 % YHTEENSÄ YHTEENSÄ Yöpymisten alueellinen jakautuminen Yöpymisten alueellinen jakautuminen Kajaani Kajaani Sotkamo Sotkamo Kuhmo + Suomussalmi Kuhmo + Suomussalmi Hyrynsalmi + Puolanka Hyrynsalmi + Puolanka Muut kunnat Muut kunnat Matkustus Iso-Britanniasta Suomeen Matkustus Ranskasta Suomeen (katso myös LIITE 1) matkustajaa, määrä samalla tasolla kuin edellisvuonna, keski-ikä 38 vuotta, yli puolet miehiä, keskimääräinen viipymä 3,5 yötä, % ei yöpynyt, puolet vapaa-ajan matkalla, 3% (8 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkustajaa, määrä laski hieman edellisvuodesta, yli puolet miehiä, keski-ikä 42 vuotta, keskimääräinen viipymä 3,9 vrk 48% vapaa-ajan matkalla, 3% (6 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä matkustajaa, lähes 2/3 miehiä, keskimääräinen viipymä 6,3 yötä, puolet majoittui, 43% vapaa-ajan matkalla, 5% (5 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkustajaa, edellisvuoteen lisäystä 16%, enemmistä miehiä, keski-ikä 41 vuotta, keskimääräinen viipymä 7,9 yötä 37% vapaa-ajan matkalla, 3% (3 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Taulukko 14. Yöpymiset Iso-Britannia 2004 (01) 2007 Taulukko 15. Yöpymiset Ranska 2004 (01)

28 4.6. Venäjältä ja Saksasta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Venäjä Saksa Yöpymiset Yöpymiset Tammikuu Tammikuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu Heinäkuu Elokuu Elokuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu YHTEENSÄ YHTEENSÄ Muutos abs Muutos abs Muutos % -27,2 % 24,2 % 25,2 % Muutos % -3,9 % -7,1 % -12,1 % Yöpymiset kausittain Yöpymiset kausittain Talvi (marrashuhti) osuus % ,4 % ,3 % ,2 % Talvi (marras-huhti) osuus % ,4 % ,5 % ,2 % kesä kesä (kesä-syys) (kesä-syys) osuus % 19,4 % 20,7 % 16,7 % osuus % 66,7 % 71,6 % 72,1 % Välikausi Välikausi (touko, loka) (touko, loka) osuus % 2,2 % 4,0 % 2,2 % osuus % 4,9 % 6,0 % 4,7 % YHTEENSÄ YHTEENSÄ Yöpymisten alueellinen jakautuminen Yöpymisten alueellinen jakautuminen Kajaani Kajaani Sotkamo Sotkamo Kuhmo + Suomussalmi Kuhmo + Suomussalmi Hyrynsalmi + Puolanka Hyrynsalmi + Puolanka Muut kunnat Muut kunnat Venäläisten matkustamisesta Suomeen noin 1,6 miljoonaa matkustajaa, määrä kasvoi hieman edellisvuodesta:, suurin ulkomailta tullut matkustajaryhmä, keski-ikä 38 vuotta, yhtä paljon miehiä ja naisia, keskimääräinen 2004 viipymä 1,5 vrk 73 % ei yöpynyt, 49% vapaa-ajan matkalla, 30% ( ) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu noin 1,7 miljoonaa matkustajaa, määrä pysytteli edellisvuoden tasolla, miehiä 56% prosenttia, keski-ikä 39 vuotta, keskiviipymä 1,5 yötä 51% vapaa-ajan matkalla, 30% ( ) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi- Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Saksalaisten matkustamisesta Suomeen matkustajaa, keski-ikä 43 vuotta, reilu puolet miehiä, keskimääräinen viipymä 6,4 yötä 2004 puolet ei yöpynyt, 37% vapaa-ajan matkalla, 6% (23 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkailijaa, määrä pysyi edellisvuoden tasolla, 2/3 miehiä, keski-ikä 45 vuotta, keskimääräinen viipymä 6,8 vrk 39% vapaa-ajan matkalla, 8% (26 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Taulukko 16. Yöpymiset Venäjä 2004 (01) 2007 Taulukko 17. Saksa 2004 (01)

29 4.7. Alankomaista ja Belgiasta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Alankomaat Belgia Yöpymiset Yöpymiset Tammikuu Tammikuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu Heinäkuu Elokuu Elokuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu YHTEENSÄ YHTEENSÄ Muutos abs Muutos abs Muutos % -29,6 % -25,2 % 19,0 % Muutos % 269,6 % -69,4 % -51,8 % Yöpymiset kausittain Yöpymiset kausittain Talvi (marrashuhti) osuus % 184 4,6 % 106 3,6 % 132 3,7 % Talvi (marras-huhti) osuus % ,4 % 52 14,9 % ,4 % kesä kesä (kesä-syys) (kesä-syys) osuus % 88,9 % 92,9 % 93,3 % osuus % 85,2 % 77,9 % 39,8 % Välikausi Välikausi (touko, loka) (touko, loka) osuus % 6,5 % 3,6 % 3,0 % osuus % 3,4 % 7,2 % 9,8 % YHTEENSÄ YHTEENSÄ Yöpymisten alueellinen jakautuminen Yöpymisten alueellinen jakautuminen Kajaani Kajaani Sotkamo Sotkamo Kuhmo + Suomussalmi Kuhmo + Suomussalmi Hyrynsalmi + Puolanka Hyrynsalmi + Puolanka Muut kunnat Muut kunnat Matkustus Alankomaista Suomeen matkustajaa, lähes 2/3 miehiä, keskimääräinen viipymä 6 yötä, 2004 yli puolet majoittui, 32% vapaa-ajan matkalla, 3% (3 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkustajaa, jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna, 2/3 miehiä, keski-ikä 43 vuotta, keskimääräinen viipymä 5,7 vrk 30% vapaa-ajan matkalla, 3% (2 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Taulukko 18. Yöpymiset Alankomaa 2004 (01) 2007 Taulukko 19. Yöpymiset Belgia 2004 (01)

30 4.8. Espanjasta ja Italiasta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Espanja Yöpymiset Yöpymiset Tammikuu Tammikuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu Heinäkuu Elokuu Elokuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu YHTEENSÄ YHTEENSÄ Muutos abs Muutos abs Muutos % 62,8 % -9,3 % 21,4 % Muutos % 12,0 % 0,3 % 1,2 % Yöpymiset kausittain Yöpymiset kausittain Italia Talvi (marrashuhti) osuus % 58 8,4 % ,8 % 52 6,2 % Talvi (marras-huhti) osuus % ,2 % ,7 % ,5 % kesä kesä (kesä-syys) (kesä-syys) osuus % 86,2 % 75,9 % 81,4 % osuus % 71,7 % 74,3 % 73,1 % Välikausi Välikausi (touko, loka) (touko, loka) osuus % 5,5 % 7,3 % 12,4 % osuus % 5,1 % 6,9 % 9,5 % YHTEENSÄ YHTEENSÄ Yöpymisten alueellinen jakautuminen Yöpymisten alueellinen jakautuminen Kajaani Kajaani Sotkamo Sotkamo Kuhmo + Suomussalmi Kuhmo + Suomussalmi Hyrynsalmi + Puolanka Hyrynsalmi + Puolanka Muut kunnat Muut kunnat Matkustamisesta Espanjasta Suomeen matkustajaa, hieman yli puolet miehiä, keski-ikä 40 vuotta, keskimääräinen viipymä 9,2 yötä % vapaa-ajan matkalla, 2% (2 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkustajaa, kasvua 27% edellisvuodesta, enemmistö miehiä, keski-ikä 40 vuotta, keskimääräinen viipymä 10,4 yötä 51% vapaa-ajan matkalla, 4 (4 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Matkustamisesta Italiasta Suomeen matkustajaa, kasvua 17% edellisvuodesta, lähes 2/3 miehiä, keski-ikä 38 vuotta, keskimääräinen viipymä 9,3 yötä % vapaa-ajan matkalla, 4% (3 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkustajaa, 5 % kasvua edellisvuodesta, 2/3 miehiä, keski-ikä 39 vuotta, keskimääräinen viipymä 4,6 yötä 43% vapaa-ajalla, 3% (2 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Taulukko 20. Espanja 2004 (01) 2007 Taulukko 21. Yöpymiset Italia 2004 (01)

31 4.9. Japanista ja Kiinasta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Japani Yöpymiset Yöpymiset Kiina Tammikuu Tammikuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu Heinäkuu Elokuu Elokuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu YHTEENSÄ YHTEENSÄ Muutos abs Muutos abs Muutos % -7,0 % -13,8 % -17,8 % Muutos % 57,1 % 14,1 % -90,3 % Yöpymiset kausittain Yöpymiset kausittain Talvi (marrashuhti) osuus % ,2 % ,6 % ,0 % Talvi (marras-huhti) osuus % ,3 % 132 7,6 % 51 27,1 % kesä kesä (kesä-syys) (kesä-syys) osuus % 21,1 % 13,9 % 20,7 % osuus % 79,0 % 90,5 % 34,0 % Välikausi Välikausi (touko, loka) (touko, loka) osuus % 12,7 % 23,5 % 18,3 % osuus % 0,8 % 1,9 % 38,8 % YHTEENSÄ YHTEENSÄ Yöpymisten alueellinen jakautuminen Yöpymisten alueellinen jakautuminen Kajaani Kajaani Sotkamo Sotkamo Kuhmo + Suomussalmi Kuhmo + Suomussalmi Hyrynsalmi + Puolanka Hyrynsalmi + Puolanka Muut kunnat Muut kunnat Matkustamisesta Japanista Suomeen matkustajaa, kasvu 60% edellisvuodesta, hieman yli puolet naisia, keski-ikä 42 vuotta, keski-määräinen viipymä 2,9 yötä % vapaa-ajan matkalla, 0% ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkustajaa, 10% enemmän kuin edellisvuonna, enemmistö naisia, keski-ikä 42 vuotta, keskimääräinen viipymä 4 vrk 48 % vapaa-ajan matkalla, 1% (1 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Matkustamisesta Kiinasta Suomeen matkailijaa, kasvua 31% edellisvuodesta, 2/3 miehiä, keski-ikä 38 vuotta, keskimääräinen viipymä 3,6 yötä % vapaa-ajan matkalla, 2% (1 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkustaaa, vähän vähemmän kuin edellisenä vuonna, 64% miehiä, keski-ikä 39 vuotta, keskimääräinen viipymä 3,8 vrk 24% vapaa-ajan matkalla, 0 % ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Taulukko 22. Yöpymiset Japani 2004 (01) 2007 Taulukko 23. Yöpymiset Kiina 2004 (01)

32 4.10. Norjasta ja Puolasta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Norja Puola Yöpymiset Yöpymiset Tammikuu Tammikuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu Heinäkuu Elokuu Elokuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu YHTEENSÄ YHTEENSÄ Muutos abs Muutos abs Muutos % -1,3 % 19,2 % -10,6 % Muutos % 19,8 % 32,5 % -2,7 % Yöpymiset kausittain Yöpymiset kausittain Talvi (marrashuhti) osuus % ,5 % ,7 % ,7 % Talvi (marras-huhti) osuus % 58 17,3 % 20 5,8 % 47 11,4 % kesä kesä (kesä-syys) (kesä-syys) osuus % 47,5 % 37,6 % 41,3 % osuus % 81,3 % 93,3 % 86,1 % Välikausi Välikausi (touko, loka) (touko, loka) osuus % 16,0 % 17,7 % 5,1 % osuus % 1,5 % 0,9 % 2,4 % YHTEENSÄ YHTEENSÄ Yöpymisten alueellinen jakautuminen Yöpymisten alueellinen jakautuminen Kajaani Kajaani Sotkamo Sotkamo Kuhmo + Suomussalmi Kuhmo + Suomussalmi Hyrynsalmi + Puolanka Hyrynsalmi + Puolanka Muut kunnat Muut kunnat Matkustamisesta Norjasta Suomeen matkustajaa, määrä pysytteli edellisvuoden tasolla, keski-ikä 41 vuotta, keskimääräinen viipymä 4 yötä 2004 lähes puolet majoittuu hotellissa/motellissa, 42% vapaa-ajan matkalla, 3% (5 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkustajaa, määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, 71% miehiä, keskimääräinen viipymä 3,1 vrk 33% vapaa-ajan matkalla, 2% (5 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olevan Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Taulukko 24. Yöpymiset Norja 2004 (01) 2007 Taulukko 25. Yöpymiset Puola 2004 (01)

33 4.11. Ruotsista ja Sveitsistä tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Ruotsi Sveitsi Yöpymiset Yöpymiset Tammikuu Tammikuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu Heinäkuu Elokuu Elokuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu YHTEENSÄ YHTEENSÄ Muutos abs Muutos abs Muutos % 26,2 % 6,7 % 4,8 % Muutos % -8,6 % -15,1 % 26,0 % Yöpymiset kausittain Yöpymiset kausittain Talvi (marrashuhti) osuus % ,4 % ,9 % ,9 % Talvi (marras-huhti) osuus % ,8 % ,2 % ,9 % kesä kesä (kesä-syys) (kesä-syys) osuus % 55,0 % 56,5 % 45,4 % osuus % 53,1 % 72,6 % 67,2 % Välikausi Välikausi (touko, loka) (touko, loka) osuus % 11,7 % 14,6 % 11,7 % osuus % 5,1 % 5,2 % 2,9 % YHTEENSÄ YHTEENSÄ Yöpymisten alueellinen jakautuminen Yöpymisten alueellinen jakautuminen Kajaani Kajaani Sotkamo Sotkamo Kuhmo + Suomussalmi Kuhmo + Suomussalmi Hyrynsalmi + Puolanka Hyrynsalmi + Puolanka Muut kunnat Muut kunnat Ruotsalaisten matkustamisesta Suomeen matkustajaa, määrä pysyi edellisvuoden tasolla, keski-ikä 47 vuotta, yli puolet miehiä, keskimääräinen viipymä 4,3 vrk % ei yöpynyt, 43% vapaa-ajan matkalla, 4 % (33 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu 783 matkustajaa, yli puolet miehiä, keski-ikä 47 vuotta, 42% vapaa-ajan matkalla, 4% (29 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Matkustamisesta Sveitsistä Suomeen matkustajaa, määrä pysyi edellisvuoden tasolla, keski-ikä 41 vuotta, keskimääräinen viipymä 7,8 yötä % vapaa-ajan matkalla, 7% (5 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkustajaa, saman verran kuin edellisenä vuonna, 60% miehiä, keski-ikä 42 vuotta, keskimääräinen viipymä 8,2 yötä 56% vapaa-ajan matkalla, 6% (4 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Taulukko 26. Yöpymiset Ruotsi 2004 (01) 2007 Taulukko 27. Yöpymiset Sveitsi 2004 (01)

34 4.12. Tanskasta ja Virosta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa 2004 (2007) Tanska Yöpymiset Yöpymiset Tammikuu Tammikuu Helmikuu Helmikuu Maaliskuu Maaliskuu Huhtikuu Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Kesäkuu Kesäkuu Heinäkuu Heinäkuu Elokuu Elokuu Syyskuu Syyskuu Lokakuu Lokakuu Marraskuu Marraskuu Joulukuu Joulukuu YHTEENSÄ YHTEENSÄ Muutos abs Muutos abs Muutos % 9,7 % -26,6 % 19,3 % Muutos % 31,9 % 24,7 % 85,0 % Yöpymiset kausittain Yöpymiset kausittain Viro Talvi (marrashuhti) osuus % 79 27,7 % 47 21,4 % 32 13,2 % Talvi (marras-huhti) osuus % ,4 % ,9 % ,0 % kesä kesä (kesä-syys) (kesä-syys) osuus % 53,7 % 60,0 % 79,8 % osuus % 34,1 % 38,0 % 23,8 % Välikausi Välikausi (touko, loka) (touko, loka) osuus % 18,6 % 18,6 % 7,0 % osuus % 7,6 % 11,1 % 3,1 % YHTEENSÄ YHTEENSÄ Yöpymisten alueellinen jakautuminen Yöpymisten alueellinen jakautuminen Kajaani Kajaani Sotkamo Sotkamo Kuhmo + Suomussalmi Kuhmo + Suomussalmi Hyrynsalmi + Puolanka Hyrynsalmi + Puolanka Muut kunnat Muut kunnat Matkustamisesta Tanskasta Suomeen matkustajaa, keski-ikä 43 vuotta, lähes 2/3 miehiä, keskimääräinen viipymä 3,2 yötä % ei majoittunut, 27% vapaa-ajan matkalla, 2% (1 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkustajaa, kasvua 15% edellisvuoteen verrattuna, 2/3 miehiä, keski-ikä 44 vuotta, keskimääräinen viipymä 2,5 yötä 17% vapaa-ajan matkalla, 2% (2 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Virolaisten matkustamisesta Suomeen noin matkustajaa, määrä kasvoi 66 % edellisvuodesta, määrä ylitti 1. kerran saksalaismatkustajien lukumäärän, keski-ikä 36 vuotta, hieman yli puolet miehiä, keskimääräinen viipymä 4, yötä 39% ei yöpynyt, lähes 25% vapaa-ajan matkalla, 2% (8 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkustajaa, miehiä 60%, keski-ikä 35 vuotta, keskimääräinen viipymä 5 yötä 40% vapaa-ajan matkalla, 1% (5 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu tiedot ei vielä käytettävissä Taulukko 28. Yöpymiset Tanska 2004 (01) 2007 Taulukko 29. Yöpymiset Viro 2004 (01)

35 4.13. USA:sta tulleiden matkustajien yöpymiset Kainuussa (2007) Maa Yöpymiset Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu YHTEENSÄ Muutos abs Muutos % -32,3 % 31,4 % -34,3 % Yöpymiset kausittain Talvi (marrashuhti) osuus % ,0 % ,9 % ,3 % kesä (kesä-syys) osuus % 58,4 % 68,7 % 51,3 % Välikausi (touko, loka) osuus % 9,6 % 13,4 % 19,4 % YHTEENSÄ Yöpymisten alueellinen jakautuminen 856 Kajaani Sotkamo Kuhmo + Suomussalmi Hyrynsalmi + Puolanka Muut kunnat Matkustamisesta USA:sta Suomeen matkustajaa, lähes 2/3 miehiä, keskiikä 49 vuotta, keskimääräinen viipymä 5,2 yötä 2004 reilu puolet majoittautui, 33% vapaa-ajan matkalla, 1% (2 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu matkustajaa, yli puolet miehiä, keskiikä 49 vuotta, keski-määräinen viipymä 7,4 vrk 39% vapaa-ajan matkalla, 4% (5 000) ilmoitti pääasiallisen kohteensa olleen Järvi-Suomi tai Kainuu Taulukko 30. Yöpymiset USA 2004 (01)

36 5. MATKAILU KAINUUN MAAKUNTASUUNNITELMASSA 2025JA MAAKUNTAOHJELMASSA Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 Uusiutuva Kainuu Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 Uusiutuva Kainuu valmistui syksyllä (26.9.). Maakuntasuunnitelmaa valmisteltiin laajana yhteistyöprosessina, johon osallistuivat maakunta kuntayhtymän lisäksi kunnat, valtion aluehallinto, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot, maakunnalliset järjestöt, elinkeinoelämän ja yrityssektorin edustajat sekä monet muut yhteistyötahot. Kainuun Etu Oy:n wellness matkailuhankeen projektipäällikkö osallistui maakuntasuunnitelman matkailua koskevaan valmisteluun. Matkailusta maakuntasuunnitelmassa (s. 39) todetaan seuraavaa: Visio Matkailu on vuonna 2025 Kainuussa avoimen sektorin merkittävimpiä elinkeinoja. Majoituskapasiteetti kasvaa noin kaksinkertaiseksi, liikevaihto kolminkertaiseksi ja alan työpaikat lähes tuplaantuvat. Yksityisiä vapaa-ajan asuntoja rakennetaan runsaasti ja niitä myös vuokrataan loma-asiakkaille. Monipuolinen ja ympärivuotinen ohjelmapalvelutarjonta lisää maakunnan kiinnostavuutta. Lohi nousee kalaportaita Oulujoen vesistöalueen yläjuoksun kutualueille asti, joten matkailu on saanut uuden vahvuustekijän. Oulujärvi on matkailukohteena hyvin kiinnostava ja tarjoaa monipuoliset palvelut eri asiakasryhmille. Kasvaneen majoituskapasiteetin myötä Kainuu pystyy ottamaan vastaan tilauslennoin matkustavia ulkomaalaisia matkustajia. Vuokatin lisäksi Kainuussa toimii 2 4 luontomatkailuun, kulttuuri- ja tapahtumamatkailuun, vapaa-ajan matkailuun sekä kannuste- ja kokousmatkailuun erikoistunutta pienempää matkailukeskittymää. Matkailukeskukset toimivat yhteistyössä, etenkin markkinoinnissa. Yritysten lisäksi julkisen sektorin organisaatiot osallistuvat vahvalla panostuksella matkailun markkinointiin. Sähköinen kaupankäynti ja sähköinen markkinointi ja palvelujen tarjonta ovat pääasiallinen tapa lähestyä asiakkaita. Kainuun matkailupalvelujen tarjotaan kootusti sähköisten myyntikanavien kautta. Tietotekniikan käyttö matkailuyritysten muissakin liiketoiminnan prosesseissa on arkipäivää ja tehokkaan toiminnan ja myyntiä lisäävän verkostoitumisen edellytys. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä ja osuus asiakkaista kasvaa merkittävästi. Kainuun profiili matkailualueena nousee myös kotimaan matkailussa luotoarvojen merkityksen kasvaessa. Luontoon liittyvät ohjelmapalvelut kiinnostavat ulkomaalaisia matkailijoita entistä enemmän, minkä vuoksi luonto on elementtinä tuotekehityksessä (luontomatkailun lisäksi myös kulttuuri- ja tapahtumamatkailussa, vapaa-ajan matkailussa, kannuste- ja kokousmatkailussa). Ulkomaiset matkailuun investoijat toimivat Kainuun matkailukeskuksissa. Kehityspolku 1. Matkailuyrittäjien paikallisesta ja alueellisesta verkottumisesta edetään toimialojen väliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen liiketoimintayhteistyöhön 2. Kansainvälisillä markkinoilla menestytään laatu- ja tuotekehittämisellä, jakelutien käytön osaamisella sekä riittävillä markkinointi-investoinneilla 5.2. Matkailu Kainuun maakuntaohjelmassa Kainuun maakuntaohjelma tarkentaa Kainuun maakuntasuunnitelmaa 2025,joka on pitkän aikavälin strateginen kehittämissuunnitelma. Maakuntaohjelma on keskeinen väline, jolla Kainuun voimavaroja suunnataan yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin lähivuosina. Maakuntaohjelma valmisteltiin hyvin laajana yhteistyöprosessina, johon osallistuivat maakunta kuntayhtymän lisäksi kunnat, valtion aluehallinto, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot, maakunnalliset järjestöt, elinkeinoelämän ja yrityssektorin edustajat sekä monet muut yhteistyötahot. Kainuun Etu Oy:n wellness matkailuhankkeen projektipäällikkö osallistui maakuntaohjelman matkailua koskevaan valmisteluun. Maakuntasuunnitelmaa täsmentävä Kainuun maakuntaohjelma 2010 valmistui helmikuussa vuoden vaihteessa (27.2.). Matkailusta maakuntaohjelmassa (s ) todetaan seuraavaa: Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 36

37 Kainuun matkailun tilanne Viisi paikallista organisaatiota ovat muodostaneet kesällä kotimaan markkinointia ja paikallista kehittämistä tukevan neliapilamallin. Näitä ovat VMK Oy (Vuokatti), Idän Taiga ry. (Kuhmo, Suomussalmi), Kajaani In ry. (Kajaani), Oulunjärven Jättiläiset ry. (Paltamo ja Vaala) ja Ukkohalla Paljakka. Tavoitteena on, että nämä paikalliset verkostot kehittävät kunkin alueen vahvuuksia osaksi Kainuun matkailubrändiä ja matkailumarkkinointia. Matkailuyritysten paikalliset verkostot hakevat kuntia sekä vähittäiskaupan ja liikenteen yrityksiä mukaan yhteismarkkinoinnin malliin. Kainuun Etu Oy on käynnistänyt Kainuun kansainvälisen matkailumarkkinoinnin koordinoinnin. Tavoitteena on vakiinnuttaa yllä kuvattu tuotemarkkinointiin ja 4-apilamalliin nojaava yhteismarkkinointimalli. Kainuun matkailun kehittäminen, paikallisten organisaatioiden maakuntatason yhteistyö sekä kansainvälinen markkinointi pohjautuvat tuotepohjaiseen markkinointiin. Tuotelinjat ovat (1) luontomatkailu, (2) kulttuuri- ja tapahtumamatkailu, (3) vapaa-ajan matkailu (sis. hyvinvointimatkailun) ja (4) kannuste- ja kokousmatkailu. Vetovoimaiset matkailutuotteet luovat positiivista maakuntakuvaa. Kainuun matkailun menestystekijöitä ovat kärkituotteet, joista alue tunnetaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Kuva 9. Kainuun matkailun yhteistyömalli: tuotelinjainen markkinointi ja 4-apila (lähde: Kainuun maakuntaohjelma 2010, s. 40) Vuokatilla on noin 56 % koko Kainuun rekisteröidyistä yöpymisistä (2004). Vuokatin hotellien käyttöasteet ovat korkeat. Majoituskapasiteetin riittämättömyys rajoittaa kasvua. Yhteismarkkinoinnilla kotimaassa on saavutettu selkeä ja laaja näkyvyys mediassa sekä onnistuminen markkinoinnissa. Asiakasmäärä on kasvanut joka vuosi. Vuokattiin ammattimaisesti tuotetut viihdekulttuuri- ja liikuntatapahtumat ovat tuoneet lisää asiakkaita ja nostaneet edelleen alueen vetovoimaa ja imagoa. Kuhmolla on kansainvälistä vetovoimaa (kalevalaisuus, luonto, joulupukin kylä). Kuhmon Kamarimusiikki tapahtuman kansainvälinen menestys jatkuu. Suomussalmen vahvuutena on historiaan ja luontoon nojautuva palvelu- ja ohjelmatarjonta. Kajaanissa matkailua kehitetään ympärivuotiseksi. Tapahtumayhteistyötä ja tapahtumien koordinointia parannetaan. Infrastruktuuria ja matkailupalveluja kehitetään suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Elämysteollisuuden uutta yritystoimintaa aktivoidaan. Oulujärvi on matkailualueena kehittymässä Paltamon golfi n, Manamansalon luonnon ja kulttuurin, Vaalan perinteiden sekä Oulujärven vesistöluonnon lähtökohdista. Alueen tärkeimpiä lähivuosien haasteita ovat markkinointi, yhteistyö ja infrastruktuurin kehittäminen. Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 37

38 Paljakan ja Ukkohallan matkailukeskusten kasvu edellyttää ohjelma- ja majoituspalvelujen laadun ja monipuolisuuden kehittämistä sekä yritysten yhteisen toiminta- ja markkinointistrategian toteuttamista. Luontomatkailun ja seniorimatkailun palvelut ovat mahdollisuus myös alueilla, joilla ei ole matkailukeskittymiä (esim. Ristijärvi, Metsähallituksen alueet). Matkailun alueellinen merkitys Vuosina rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 1,8 %. Rekisteröinnin piirissä oleva majoituskapasiteetti kasvoi + 1,8 %. Vapaa-ajan asuntojen määrä kasvoi +7,8 %. Elämystuotannon liikevaihto kasvoi 2 %/v. ja työllisyys väheni 2 %/v luvun alussa. Työllisyydessä näkyy toimialalla yleistyvä toimintojen ulkoistaminen mm. henkilöstövuokrauksen kautta. Kehitys ei ole ollut tasaista koko Kainuussa. Asiakasmäärä ja investoinnit kasvoivat vahvimmin Vuokatissa. Kuva 10. Henkilöstömäärän ja liikevaihdon trendit 01/ / Matkailun aluetaloudellinen merkitys Maakunnista Kainuussa matkailuelinkeinolla on kolmanneksi suurin merkitys kokonaisliikevaihdolla mitattuna (edellä ovat Etelä Savo ja Lappi). Kokonaistyöllisyydellä mitattuna matkailuelinkeino on merkittävämpi vain Ahvenanmaalla, Etelä- Savossa ja Lapissa (Tilastokeskus 2002) Kehittämistyön päämäärät ja tavoitteet 2010 Matkailun kehittämisen päämäärät ovat: Asiakkaan tyytyväisyys ja halu tulla uudelleen (liikkeenjohto- ja palveluosaaminen sekä hyvät tuotteet) Yritysten kannattavuuden paraneminen Matkailutulon ja työllisyyden kasvu Ulkomaisten asiakkaiden merkittävä kasvu Rekisteröityjen yöpymisten kasvutavoite (kysyntä) nykyisellä majoituskapasiteetilla / pienillä investoinneilla on 4 % / vuosi. Tällöin yöpymiset kasvavat 30 % aikavälillä Lähtökohtana on yöpymistä v (ulkomaiset ja kotimaiset ). (Majoitustarjonta kasvaa pääasiassa rekisteröimättömissä majoitusmuodoissa - ts. mökkimajoitus, yrittäjällä alle 10 huonetta, mikä vaikeuttaa matkailukehityksen tilastoseurantaa). Nykyisellä kapasiteetilla / pienillä investoinneilla elämystuotannon liikevaihdon kasvu on 5 % / vuosi ja henkilöstön kasvu +3 % / vuosi. Vuokattiin tavoiteltava majoituskapasiteetin lisäys 4000 vuodepaikalla vuoteen 2010 mennessä vähintään kaksinkertaistaisi kokonaiskysynnän. Eritystavoitteena ulkomaalaisten yöpymisten määrän kasvu markkinoinnin toimenpitein 30 %:lla (vertailuvuosi 2004) Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 38

39 Laadulliset tavoitteet: valtakunnallisten ja kansainvälisten kulttuuri- ja liikuntatapahtumien sekä muiden elämystuotteiden lisääminen, laadun parantaminen ja ammattimainen tuottaminen, yhteistyön tehostaminen kulttuuri- ja liikuntapalvelutuottajien ja matkailutoimijoiden välillä tuoteverkostojen ja -paketoinnin lisääminen (esim. pienryhmille kohdistuvat erikoisteematuotteet, kiertomatkat, räätälöidyt matkat) kansainvälisen matkanjärjestäjäyhteistyön lisääminen ja uusien kansainvälisten jakelutiemahdollisuuksien käyttö (esim. agentuurit, toimeksiannot, managerit, sähköiset jakelutiet). Strategia Kehittämistoiminta kohdistetaan kasvuhakuisiin yrityksiin seuraavissa tuoteryhmissä (4): 1) Luontomatkailu 2) Kulttuuri- ja tapahtumamatkailu 3) Vapaa-ajan matkailu (ml. hyvinvointimatkailu) 4) Kannuste- ja kokousmatkailu Tavoitteena on, että matkailupalvelutuotteet ovat korkeatasoisia ja täyttävät kansainvälisen tason laatuodotukset. Kaikilla kansainvälisessä matkailumarkkinoinnissa mukana olevilla yrityksillä on laatujärjestelmä. Luonnon tarjoamat puitteet on tuotteistettu ammattimaisesti. Reitistöjä ja niiden ylläpitomalleja kehitetään. Hyvin hoidetut matkailualueiden väliset reitistöt mahdollistavat matkailijoiden vaivattoman liikkumisen Kainuun matkailukeskuksesta toiseen, helpottavat tuotteistusta ja siten tarjoavat matkailijoille monipuolisempia ja yksilöllisempiä matkaohjelmia. Samoin helpotetaan maakunnan ulkopuolella olevien matkailupalvelujen saavutettavuutta. Kainuun matkailun vetovoiman lähteitä ovat luonto ja kalevalaisuus, joihin voi liittää myös Venäjän Karjalan, kärkituotteet sekä elämysmahdollisuuksien monipuolinen tuotteistaminen. Kansainvälisten asiakkaiden lisäämiseen panostetaan. Markkinointiyhteistyötä tehdään Suomea markkinoivien tahojen kuten Matkailun Edistämiskeskuksen kanssa. a) Luontomatkailu Kainuun luontomatkailun pilottihankkeella edistetään luonnon käyttöä matkailuun ja virkistykseen. Kehittämiskohteina ovat erityisesti luonnonsuojelualueiden käyttö, kalaston- ja riistanhoito matkailua edistävällä tavalla, luontomatkailupalveluiden kehittäminen, reitistöjen parantaminen ja merkitseminen sekä Suomen lähialueiden hyödyntäminen luontomatkailussa. Luonnossa tapahtuvaa liikuntamatkailua kehitetään edelleen, jo perinteisesti myös huippu-urheilun vaatimustasolla. Hiihtolajien valmennukseen liittyvä matkailu on kansainvälisintä matkailua, hiihtäjiä käy Vuokatissa yli 40 maasta. Ladut ovat Kainuun tärkein talvinen ja Vuokatissa kokovuotinen liikuntaympäristö, jota tuhannet vieraat ja paikallinen väestö käyttävät talvella päivittäin. Liikuntamatkailun korkean osaamisen perustalta kehitetään Snowpolis -osaamiskeskittymää, jonka koulutus-, yritys- ja teknologiakehitystyö vahvistaa myös matkailun kehitystä. b) Kulttuuri ja tapahtumamatkailu Kainuu tunnetaan valtakunnallisesti ja kansainvälisesti kulttuuri- ja tapahtumamatkailun kärkituotteistaan (esim. Kamarimusiikki, Suopotkupallo, Vuokattihiihto, Vuokatin viihdetapahtumat, Kajaanin runoviikko ja Kainuun rastiviikko). Tunnetut kulttuuri- ja liikuntatapahtumat tuovat alueelle merkittävän taloudellisen tuotoksen ja niillä luodaan kysyntää sesonkien ulkopuolelle. Tavoitteena on vakiinnuttaa lisää tapahtumia säännöllisesti toteutettavaksi. Kulttuuri- ja tapahtumamatkailun kasvu vaatii eri alojen ammattilaisten saumatonta yhteistyötä. Teatteri, musiikkiopistot ja tanssiteatteri tuottavat ohjelmaa korkealla ammattitaidolla matkailijoillekin. Kulttuuri- ja tapahtumamatkailun kehittämisessä käytetään hyväksi kaikkiin kuntiin laadittuja tai laadittavana olevia kulttuuriympäristöohjelmia. c) Vapaa-ajan matkailu Suurin osa Kainuuseen suuntautuvasta matkailusta on vapaa-ajan matkailua. Siitä on tullut ympärivuotista erityisesti Vuokatissa monipuolisten liikuntapalvelujen, monenlaisten tapahtumien ja ympäristöjen ansiosta. Ympärivuotisen vapaaajan matkailun kasvu on tavoitteena muissakin keskuksissa. Siksi niissä kehitetään perhe-, liikunta- ja hyvinvointimatkailun edellytyksiä. Haasteena on tuotteistaa matkailupalveluita myös ikääntyvälle asiakaskohderyhmälle. d) Kannuste- eli palkkiomatkailu ja kokousmatkailu (liikematkailu) tarvitsevat elämyspalveluita sekä mahdollisuutta käyttää eri alojen asiantuntijoita tilaisuuksissaan. Liikematkailussa katteet ovat yleensä paremmat kuin vapaa-ajan matkailussa. Palveluilta ja tuotteilta vaaditaan erittäin korkeaa tasoa. Kannustematkailuun liittyvä palvelutarjonta lisää alueen kiinnostavuutta. Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 39

40 Toimenpiteet Matkailumarkkinoinnin maakuntatason kokonaiskonsepti Markkinoinnin kokonaiskonsepti sisältää markkinointimateriaalit (sähköinen ja painettu), laatustandardit, sisäisen valmentamisen, kontaktit jakelukanavien rakentamiseen ja ylläpitämiseen sekä yhteistyön valituilla kohdemarkkinaalueilla. Kansainväliseen matkailumarkkinointiin panostetaan vuosittain merkittävä summa Kainuussa käytettävissä olevaa kehittämisrahoitusta. Matkailuyritykset sitoutuvat Kainuun kansainväliseen markkinointiin omalla rahoitusosuudellaan. Kainuun Etu Oy laatii tälle rahoituspohjalle vuosittain markkinointisuunnitelman ja koordinoi maakunnallisen matkailubudjetin tuloshakuista käyttöä. Ulkomaan matkailumarkkinoinnin onnistuminen edellyttää pitkäjänteisyyttä rahoituspäätöksissä ja yritysten sitoutumisissa. Se mahdollistaa markkinoinnin suunnittelun ja toteutuksen useamman vuoden aikajänteellä. Sähköinen liiketoiminta Käynnistetään kehitystyö informaatioteknologian käyttöönottamiseksi markkinoinnissa ja laatujärjestelmissä, online - myynnissä sekä mobiilipalvelujen hyödyntämisessä palvelujen vaivattoman saatavuuden takaamiseksi. Tuotelinjaston kehittäminen ja alueelliset palvelurakenteet Kainuun Sydän (Paltamo, Hyrynsalmi, Puolanka) alueen yhteistoimintaverkoston kehittäminen Wild Taiga (Kuhmo, Suomussalmi): luontomatkailutuotteiden kehitys ja markkinointi Golfmatkailutuotteiden kehittäminen Kainuussa (Kajaani, Paltamo, Sotkamo, Ukkohalla) palvelemaan erityisesti venäläisiä matkailijoita Suomalaisten ja venäläisten matkailualan yritysten yhteistyötä kehitetään Luontopilotti työohjelma (koko Kainuu) Kainuun luonnon erinomaisuuksien tuotteistaminen ja peruspalvelukonseptin ja verkoston kehittäminen, markkinointi. Via Pix Oulujoen vesistön varren matkailuyhteistyötä lisätään (OUKA) Itä-Suomen kanssa tehdään yhteistyötä kansainvälisessä markkinoinnissa ja kulttuuri- ja tapahtumamatkailun kehittämisessä (Itä-Suomi ohjelma) Kaavalliset valmiudet ja matkailun investointitarpeet Kaikilla matkailualueilla on tarve liiketoimintalähtöiseen aluesuunnitteluun ja kaavoitukseen, missä tarvitaan yritysten, kuntien, maakunnan ja ympäristökeskuksen yhteistyötä. Majoituskapasiteetin lisäämistä tarvitaan matkailukeskuksissa, erityisesti Vuokatin alueella ( vuodepaikka). Majoitusinvestointeihin tarvitaan eniten pääomaa. Reitistöjen parantaminen (erityisesti hiihtoladut, moottorikelkkareitit) ja niiden merkitseminen sekä taukopaikat ovat kehittämiskohteita kasvualueilla. Kainuun matkailun vetovoimaan vaikuttavat liikenteen kehittämistehtävät Kainuun matkailualueen saavutettavuus maantieliikenteessä on heikentynyt 5-tien kautta. 5-tietä tulee kehittää runkotietasoisena Kuusamoon saakka. Rautatien sähköistys valmistuu, mutta rautateiden palvelutaso ei ole matkailun kannalta riittävä, ellei moderni makuuvaunuliikenne toimi Helsinki - Kontiomäki radalla. Autonkuljetuspalvelu tulee myös ottaa uudelleen käyttöön. Lentoliikenteen kehittämisen tulee edetä kansainvälisen matkailun kasvua tukevana. Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 40

41 Sisällys Kainuun kansainvälinen matkailumarkkinointi TUOTE- JA MARKKINA-ANALYYSI EUROOPAN RANSKANKIELISISTÄ MARKKINOISTA Maaliskuu 2007 Leena Uurala-Corbion / Finntouch LIITE 1 JOHDANTO NYKYTILAN ANALYYSI MATKAILUN KEHITYS RANSKAN MARKKINAT TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KULUTUSKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSET JA UUDET TRENDIT Sesonkien muutuminen MUUTTUVAT ASIAKASPROFIILIT UUDET ARVOT VALINTOJA OHJAAMASSA SÄHKÖINEN KAUPANKÄYNTI TUOTANNON PAINOPISTEET SUUNNITTELU MARKKINOINNIN JA TILASTOJEN AVULLA LAADUN NOSTAMINEN PERHEET AIKAISET VARAUKSET PAIKALLISET LÄHDÖT KASVAVAT KOHDERYHMÄT KOKOUS-, KONGRESSI- JA INCENTIIVIMATKAILU LUONTO-, AKTIVITEETTI- & WELLNESS-MATKAILU LUKSUSMATKAILU KAINUU EUROOPAN KARTALLA ANALYYSI KILPAILUTILANNE MARKKINOINTI YHTEISMARKKINOINTI TUOTEMARKKINOINTI LAADUNVALVONTA MYYNTITOIMENPITEET TUTUSTUMISVIERAILUT LEHDISTÖSUHTEET MYYNTIMATERIAALI MYYNTIKÄYNNIT MYYNTITILAISUUDET MATKANJÄRJESTÄJÄT TÄMÄNHETKINEN TUOTANTO MATKANJÄRJESTÄJIEN ODOTUKSET YRITTÄJILTÄ YHTEENVETO...49 Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 41

42 LIITE 1 Johdanto Kainuun matkailutuotteiden myynti- ja markkinointi Euroopan ranskankielisellä alueella aloitettiin marraskuussa 2004 Wellness - matkailuhankkeen toimeksiannosta. Tässä raportissa esitetään matkailun ja ko. markkina-alueen yleistä kehitystä, kulutuskäyttäytymistä, uusia trendejä ja kasvavia kohderyhmiä. Raportissa tarkastellaan tuotteistamisessa huomioitavia uusia näkökulmia ja kilpailutilannetta Kainuun matkailun kannalta, sekä tehtyjä ja tarvittavia markkinointi- ja myyntitoimenpiteitä Kainuun matkailun edistämiseksi jatkossa. 1. NYKYTILAN ANALYYSI 1.1. Matkailun kehitys Eurooppalaiset ovat innokkaita matkustajia. Viime vuonna rekisteröitiin 338 miljoonaa ulkomaanmatkaa, joka oli 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös matkustusbudjetti kasvoi 6 %. Suurimmat ulkomaanmatkojen kasvut rekisteröitiin Puolassa (+17%), Venäjällä ja Irlannissa (+10%). Yli puolet Eurooppalaisten matkoista suuntautuivat Espanjaan, Ranskaan, Italiaan, Iso-Britanniaan, Itävaltaan ja Turkkiin. Suomessa ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymisissä saavutettiin viime vuonna uusi ennätys, hieman yli viisi miljoonaa. Kasvua rekisteröidyissä majoitusvuorokausissa oli 12 % Ranskan markkinat Vaikka vuosien lupaavien matkustuslukujen jälkeen ( +3,5 % ja +6,5 %) uskottiin uuteen kasvuun, valmismatkojen myynti Ranskassa vuonna laski 1,2 %. Vuosi oli monelle matkailuelinkeinon yritykselle muutoksen aikaa. Hotelliketjujen sisäiset yrityskaupat, huvipuistojen suuret investoinnit, heikosta taloussuhdanteesta kärsivien matkanjärjestäjien huono vuosi, matkantoimistojen toimintamallin ja siihen liittyvän teknologian uudistuminen rytmittivät vuotta. Polttoaineen nousu, kylmä talvi, lämmityskustannukset, jalkapallon maailmamestaruuskisat ja sitä varten ostetut uudet televisiot pudottivat talouksien matkustusbudjettia. Valmismatkojen keskihinnan nousu 4,7 % ja nouseva kysyntä luksusmatkailussa kuitenkin todistaa, että yleinen ostovoiman lasku ei koske kaikkia. Tämän ovat ymmärtäneet myös monet matkanjärjestäjät, jotka lisäävät tuotantoa korkealaatuisiin matkoihin. Vuosi 2007 onkin alkanut lupaavasti niillä matkanjärjestäjillä, jotka ovat tietoisesti nostaneet matkojen tasoa. Esim. Club Mediterrannée:n kolmen ensimmäisen kuukauden myynti on kasvanut 4,5 %, ennakkovaraukset 7% edelliseen vuoteen verrattuna. Luksusmatkojen järjestäjät rekisteröivät lähes 50 % kasvuja. Suomessa rekisteröitiin viime vuonna ranskalaista majoitusvuorokautta, joka oli 2,6% enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Kainuussa ranskalaisten majoitusvuorokausien määrä oli 2 319, kasvua 43 %. Talven vrk (+56 %) ja kesän vrk (+56%) välinen ero tasoittuu, joka todistaa Kainuun olevan ympärivuotinen kohde. Lapissa ranskalaisia majoitusvuorokausia rekisteröitiin vähemmän kuin edellisenä vuonna (-1,6 %). Se vahvistaa matkanjärjestäjien tämänhetkistä mielipidettä siitä, että Lappiin ei enää mahdu uusia charterlentoja Ranskasta. Kainuulla on nyt tilaisuus saada kasvavista markkinoista osuutensa Tulevaisuuden näkymät Vuosi 2007 tulee olemaan suuntaa antava matkailun kehitykseen. Matkanjärjestäjien halu nostaa tuotteiden tasoa ja hintaa vastaa osaan kuluttajien tarpeista, mutta toisaalta koskee vain rajattua asiakaskuntaa, suurimman osan kärsiessä alituisesti laskevasta ostovoimasta. Ranskalaisten halu matkustaa ulkomaille kasvaa kuitenkin jatkuvasti ja voidaan olettaa, että huonojen vuosien jälkeen innostus vain nousee, johon myös netin antamat mahdollisuudet tulevat positiivisesti vaikuttamaan. Ongelmana saattaa kuitenkin ilmetä kuluttajan laatuvaatimusten kasvaminen hintaan nähden. Useiden promootiovuosien ja hintojen polkemisen jälkeen asiakkaan on vaikea ymmärtää oikeaa hinta-laatusuhdetta. Kevään presidentti- ja parlamenttivaalit, Euroopan johtavien matkanjärjestäjien yrityskaupat ja TGV:n itälinjan avautuminen ennustavat tapahtumarikasta vuotta. Presidentinvaalien tulos vaikuttaa turismiministerin paikan säilyttämiseen ja sen myötä työn alla olevien lakiesitysten loppuunviemiseen: valmismatkalain uudistaminen, lentoturvallisuuden edistäminen, charterlentoliikenteen määräysten kiristäminen, matkailualan liittojen toiminnan uudistaminen. Vaalitulos vaikuttaa myös ranskalaisten moraaliin ja kulutuskäyttäytymiseen. Mitä vahvemmin kotitaloudet uskovat tulevaisuuteen, sitä enemmän kulutetaan. Euroopan johtavien matkanjärjestäjien mahdolliset yrityskaupat (saksalainen Thomas Cook ja Firstchoicen, Kuoni ja Club Mediterrannée), tulevat muuttamaan Euroopan sisäistä kilpailutilannetta tuotannossa ja jakelussa. Uutta kilpailua Euroopan kohteisiin lisää Romanian ja Bulgarian Eurooppaan liittyminen, joka varmasti tulee lisämään matkustusta, erityisesti Bulgarian rannikolle. Ylimääräistä matkailumainontaa saa Romanian Sibiun Euroopan kulttuurikaupunkina. Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 42

43 2. KULUTUSKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSET JA UUDET TRENDIT LIITE Sesonkien muuttuminen Lyhyempään työaikaan siirtyminen ja vapaa-ajan lisääntyminen ovat muuttaneet ranskalaisten loma-aikoja ja matkustustottumuksia. Yhä useampi matkustaa ulkomaille talvella, useimmiten aurinkoon ja kesälomalle Ranskaan perheen tai ystävien luo. Tätä suuntausta vahvistavat myös matkanjärjestäjien liiton tutkimus, jossa viime kesän valmismatkoja myytiin 1,6 % vähemmän edelliseen kesään verrattuna, talven matkojen myynnin ollessa lähes paikoillaan. Toinen tutkimus osoittaa, että 30 % ranskalaisista on aikeissa matkustaa ulkomaille vielä tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Sesonkien ja matkustuskäyttäytymisen muuttuminen tulee pakottamaan matkanjärjestäjät ja jakelukanavat miettimään strategioitaan. Tulevaisuuden valmismatkat myydään yhä enemmän marras-huhtikuun välisenä aikana, kesämatkustuksen siirtyessä yhä enemmän internetin kautta tapahtuvaan suoraan myyntiin. Perinteiset lomakuukaudet heinä-, elokuu eivät siis enää olekaan ns. korkeaa sesonkia, vaan esim. maaliskuun lähdöt voivat olla vuoden kalleimmat. Palveluntuottajille se tarkoittaa, että Suomen ja Kainuun talvituotteet myydään edelleen pakettimatkoina matkanjärjestäjien ja perinteisten jakelukanavien kautta kun taas kesämatkailu tulee olemaan yhä enemmän individuaalipohjaista, suorien varauskanavien, kuten internetin kautta tulevaa kauppaa Muuttuvat asiakasprofiilit Eniten kehittyvät tulevaisuuden matkustajat voisi luokitella neljään heimoon. Aktiivit, vuotiaat, seniorit. Vuonna 2020 joka viides ranskalainen on yli 65 vuotias. He valmistavat matkansa hyvissä ajoin etukäteen, varaavat yleensä ekonomiluokan, lukuunottamatta erikoismatkoja, syntymäpäiviä jne. 65% senioreista valitsee matkustuksen etusijalle harrastuksista ja projekteista ja vasta sen jälkeen tulevat perhe, talo ja vapaa-ehtoistyö. Unelman ja todellisuuden välillä on kuitenkin rakoilua, sillä suurin este matkustukselle on budjetti. 28 % lapsista ja lastenlapsista tarvitsee rahallista apua, samoin senioroiden omat ikääntyneet ja usein sairaat vanhemmat. Tulevaisuuden senioreilla ei välttämättä olekaan rahaa yhtä paljon käytettävissä kuin tällä hetkellä. Kansainvälistyneet perheet, jotka ovat hajallaan ympäri maailmaa ja matkustavat tapaamaan perhettä ja ystäviä. Matkat varataan hyvissä ajoin, keskitytään loma-aikoihin ja haetaan parasta hinta-laatusuhdetta. Suuri haaste matkanjärjestäjälle on vastata ryhmän sisällä olevien eri-ikäisten tarpeisiin. Kaupunkivaeltajat, joiden työ- ja asuinpaikka ovat eri paikkakunnilla. Kansainvälisten yritysten palveluksessa oleva johtoporras, joka matkustaa ensimmäisessä luokassa tai yksityiskoneilla. Heidän tärkeimmät kriteerit ovat tehokas ajankäyttö, mahdollisuus työskennellä ja levätä matkan aikana, sekä tuotteen yksilöllisyys. Nämä neljä luokitusta eivät kuitenkaan sulje toinen toistaan, vaan tulevaisuudessa on pystyttävä tunnistamaan asiakkaan tarve matkan tyypistä riippuen. Lomamatkustuksessa tarpeiden tyydyttäminen on vielä haastavampaa, sillä edellä mainitut heimot matkustavat usein yhdessä samalla matkalla. Tällöin jokaisen tarpeet on pystyttävä tyydyttämään saman matkan aikana. Tämän päivän asiakas on impulsiivinen, hyväksikäyttäjä, levoton, tunteellinen, vaihtelevainen ja vaativainen. Sama henkilö saattaa matkustaa useita kertoja vuoden aikana erityyppisillä matkoilla. Avainsana on asiakkaan uskollistaminen ja yksilöllinen palvelu. Myyjän on tarjottava oikeat tuotteet ja kohteet. Palvelun tuottajan on osattava tunnistaa paikan päällä eri asiakkaiden profiilit ja vastata ylimääräisiin tarpeisiin Uudet arvot valintoja ohjaamassa Lomakohteelta odotetaan yhä enemmän turvallista, kotoista ilmapiiriä. Elämykset, pehmeät seikkailut, hyvinvointi ja terveyden vaaliminen ovat avainasemassa (62 % ranskalaisista hakee lomaltaan rentoutumista ja lepoa). Matkojen on myös oltava aitoja (luonto, luonnolliset materiaalit, jne...) ja helposti saavutettavissa (kulkuyhteydet). Myös yhteys perheeseen ja ystäviin on tärkeää. Turvallisuussyistä ja uuden teknologian avuin halutaan pitää yhteys omaisiin. Em. arvoihin on vielä lisättävä huoli ympäristöstä. Tosin vuoden 2020 matkustaja valitsee eettisen matkustustavan vain jos se ei maksa hänelle enempää. Kainuun matkailupalvelut vastaavat lähestulkoon em. tarpeita ja hotellit ovat sopivan kokoisia ja kotoisia. Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 43

44 LIITE Sähköinen kaupankäynti E-turismin viime vuosien kova kasvu näyttää tasaantuvan. Vuonna netin kautta varattujen matkojen kasvu oli 55 %, kun viime vuonna kasvu oli enää 33 %. Lentolippujen osuus ostoista on edelleen suuri, n. 60 % koko volyymista, mutta yhä enemmän myös paketteja ostetaan netin kautta. Yli 60 % ilmoittaa hakevansa tietoa internetistä matkaa suunniteltaessa. Yli kolmasosa netin kautta matkansa varaavista kertoo seuraavansa myös keskustelupalstoja, joista haetaan objektiivista tietoa kohteesta. Internet matkatoimistot ovat tulleet jäädäkseen ja nakertavat yhä enemmän markkinaosuutta perinteisiltä matkatoimistoilta. Matkatoimistojen tulevaisuutta hämärtää myös matkanjärjestäjien tulo nettimyyntiin tarjoamalla suoraan, ohi jälleenmyyjäverkon, matkoja kuluttajalle. Tällä hetkellä suurin osa räätälintyötä tarvitsevista matkoista varataan edelleen perinteisistä matkatoimistoista. Matkanjärjestäjien ja nettimatkatoimistojen suurin haaste onkin kehittää internetsivujaan mahdollistaen yhä yksilöllisimpien matkojen rakentamisen. Kainuun haaste on saada helppokäyttöiset, myyvät, koko alueen kattavat verkkosivut, joista matkatoimistot tai loppukäyttäjät löytävät tiedon ja kontaktit. 3. TUOTANNON PAINOPISTEET 3.1. Suunnittelu markkinoinnin ja tilastojen avulla Massaturismi ja turismin teollistaminen ovat tuoneet markkinoinnin mukaan tuotteistamiseen. Tuotteistamisesta vastuussa olevan henkilön kohde- ja tuotevalinnat seuraavat markkina- ja kilpailija-analyysien tuloksia. Markkinointiosastot tutkivat asiakaskäyttäytymistä ja tuotepäälliköt hakevat tarpeita vastaavia tuotteita. Ulkopuolisilta taloutta ja markkinakäyttäytymistä tutkivilta yrityksiltä ostetaan kilpailija-analyysejä, eri laitosten suorittamia tutkimuksia ja tilastoja tutkitaan, ammattilehtiä luetaan. Suuret matkanjärjestäjät pyrkivät automatisoimaan tuotanto- ja varausprosessin. Yhä useampi matkanjärjestäjä joko poistaa nk. ala carte tuotannon tai muuttaa sen nk. prestige eli huippulaadukkaaksi palveluksi. Samaa ideaa noudatetaan nk. Exception maininnan omaavissa tuotteissa, joissa lisämaksusta kohteessa on mahdollisuus yksityiseen kuljetukseen, parhaimpiin huoneisiin ja henkilökohtaiseen palveluun Laadun nostaminen Matkanjärjestäjät keskittyvät tuotannossaan yhä enemmän hyvään hinta-laatusuhteeseen, palveluiden tasoon, tuotteiden segmentointiin ja tarjonnan profilointiin. Matkaesitteet panostavat laatuun ja selkeyteen. Eri teemat tuodaan selkeästi esille, esim. luxus, seikkailu, hyvinvointi ja club. Outdoor, soft aventure tai aventure douce eli pehmeät seikkailut ovat yhä enemmän mukana yleismatkanjärjestäjien esitteissä. Pehmeällä seikkailulla tarkoitetaan matkoja, joissa yhdistyvät luonto, kontaktit, elämykset, helpot fyysiset ponnistukset, aidot majoitukset ja epätavalliset kuljetusmuodot Perheet Clubi-hotellit ovat edelleen suosiossa. Erityisesti lapsiperheille sopivien clubi-hotellien hinnoittelu ei tähän asti kuitenkaan ole ollut kovin lapsiystävällinen. Nyt matkanjärjestäjät ovat ymmärtäneet perheiden tärkeyden ja ovat ottaneet sen hinnoittelussa huomioon. Myös yhä useampi club-hotelli tarjoaa vauvoille hoitopaikkoja (baby-club ja Baby-Welcome). Muita innovatiivisia tuotteistamismalleja näkyy Ranskan johtavien matkanjärjestäjien uusissa esitteissä. Esim. Jet Tours, joka on valikoinut normaalista tuotannosta lapisperheille sopivat kohteet, ilmoittaa siitä erikoismaininnalla ja tarjoaa erityispalvelut, esim. oma lähtöselvitys lentokentällä, valitut paikat koneessa, lapsille sopiva retkivalikoima kohteessa jne. Myös perinteiset tuotteet, kuten kiertomatkat tai vaellusmatkat ovat saaneet kevyemmän, lapsiperheille tarkoitetun version Aikaiset varaukset Vähentääkseen riskillä ostettuja lentoja ja hotelleja ja välttääkseen viime hetken tarjouksia, yhä useampi matkanjärjestäjä tarjoaa bonuksia tai muita etuja aikaisille varaajille Paikalliset lähdöt Asiakkaat valitsevat mieluummin matkanjärjestäjän, jonka lento lähtee läheisimmältä kentältä. Yhä useampi matkanjärjestäjä tarjoaa charter lähtöjä eri puolilta Ranskaa. Erityisesti Välimeren kohteisiin, joissa kilpailu kovinta, on tarjottava paikalliset lähdöt. Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 44

45 4. KASVAVAT KOHDERYHMÄT LIITE Kokous-, kongressi- ja incentiivimatkailu Seminaari-, kannuste- ja palkintomatkailu nousee tasaisen hitaasti vuodesta 2004 lähtien (1,8 %). Asiakaskäyttäytyminen on kuitenkin viime vuosien aikana muuttunut. Tilaisuuksien kesto on lyhentynyt. Keskimääräisin kesto on vain 2 päivää, kolme vuotta sitten se oli vielä 3 päivää. Viikonlopun seminaarit tai tapahtumat ovat lähes hävinneet ja tapahtumat keskittyvät keskelle viikkoa. Jos tilaisuuksia järjestetään aikaisempaa vähemmän, niin osallistujamäärät ovat nousussa. Näin esim. yli 300 hengen matkat eivät ole enää harvinaisia ja yritykset panostavat nk. live communication tapahtumiin. Tilojen on oltava hyvin varustettuja, sillä audiovisuaalisia laitteita käytetään yhä enemmän viestinnän tukena. Jos valmismatkojen tuottajat panostavat yhä enemmän yksityisiin luksusmatkoihin, niin yritysmatkapuolella ei välttämättä enää haeta kaikkien kalleinta ja kaukaisinta maata, vaan VIP ryhmätkin hakevat, edelleen korkealuokkaisia palveluja, mutta sen lisäksi ainutlaatuisia, originelleja ja persoonallisia kohteita. Tiukassa taloudellisessa kontrollissa elävät yritykset haluavat kommunikoida myös kannuste- ja asiakasmatkoillaan viestiä, jossa rahaa ei tuhlata, vaan panostetaan ainutlaatuisuuteen ja kekseliäisyyteen. Ympäristö ja eettiset arvot ovat tulossa yritysmaailmaan ja sen myötä tulevien vuosien aikana vaikuttavat myös matkoihin ja kohteiden valintaan. Hotellilta edellytetään edelleenkin korkeaa tasoa (4 ****), mutta matkojen teemoilta haetaan vaihtelevuutta: golf, risteily, teemapuisto. Ketjuhotelleja käytetään suuriin tilaisuuksiin, mutta pienemmät ryhmät majoitetaan mieluummiin nk. boutique-hotelleihin. N. 31 % ranskalaisten yritysten tilaisuuksista järjestetään ulkomailla ja niistä suurin osa Euroopassa. Tärkeimmäksi kriteeriksi on muodostunut hinnan lisäksi saavutettavuus tilaisuuksien lyhentymisen myötä, sekä turvallisuus. Kainuun suurin ongelma kokous- ja kannustematkailussa on sen saavutettavuus. Ryhmäkokojen kasvaessa, mahdollisuudet ryhmien saamiseksi paranevat, sillä suoralla lennolla lentoaika, n. 3,5 h, täyttää matkustusvaatimukset. Myös hotellikapasiteetin lisääntyminen mahdollistaa suurempien ryhmien majoittamisen Luonto-, aktiviteetti- & wellness-matkailu Vaikka Ranskassa on parin viime vuoden aikana jo totuttu matkailussa käyttämään ja erottamaan sanat thalassoterapia, spa ja hyvinvointi, on lainasana wellness vasta tulossa käyttöön. Ja sitä tullaan varmasti yhä enemmän käyttämään tulevaisuudessa ja erityisesti hiihtokeskuksissa, joissa on aloitettu panostamaan tähän hyvän olon taiteeseen. Tiedotuksen myötä myös odotukset kasvavat. Wellness leimaa kantavan hotellin on tarjottava asiakkaalle vähintään seuraavat palvelut : uima-allas, sauna, kuntosali, hieroja ja/tai kosmetologi. Jos Itävallan hiihtokohteet ovat jo hyvin pitkällä wellness palveluiden tarjonnassa, Ranskan hiihtokohteet ovat vasta löytäneet tämän lisäarvoa tuovan tuotekonseptin. Sen sijaan yhä useampi kohde Euroopassa Irlannista Espanjaan tarjoavat wellnessiä lisäpalveluna. Kainuu oli siis edelläkävijä, kun Wellness matkailuprojekti vuonna 2004 aloitettiin. Hyvinvointipalvelut tuovat lomakohteelle lisäarvoa, mutta eivät sellaisenaan riitä kohteen valintaan. Luonto, aktiviteetit ja paikalliskulttuuri ovat edelleen kohdevalinnan ratkaisevat kriteerit Suomeen matkustettaessa. Nyt myös Suomen muut kohteet, erityisesti Ranskan markkinoilla pitkään olleet hotellit, kuten Harriniva, Ylläs Saaga tai Luosto ovat kehittäneet wellness palveluja vastatakseen asiakkaan odotuksiin ja kilpaillakseen paremmin muiden kohteiden kanssa. Wellness:istä on tullut osa hotellin normaalia palvelutarjontaa, joka tulisi integroida yhteen myös muiden palvelujen kanssa hyvinvointia tavoittelevaksi kokonaisuudeksi ja nykyasiakkaan tarpeita vastaavaksi. Tämä tarkoittaa esim. ravintolapalveluiden kohdalla vaihtoehtoa perinteisiin ja/tai kansainvälisiin ruokalajeihin. Muutama kasvisruoka à la carte listalla ei tue kokonaisuutta, vaan terveellisempää ruokavaliota haluavalle koko valmistuksen lähtökohta raaka-aineista alkaen on eri. Pieni, mutta tulevaisuudessa kokonaisuuteen vaikuttava yksityiskohta on savuttomuus. Ranskassa astui tänä vuonna voimaan laki, joka kieltää tupakoinnin kaikissa yleisissä tiloissa, hotellit ja ravintolat mukaanlukien. Kuten Italiassa, lain noudattaminen ei ole tuottanut minkäänlaista ongelmaa. Savuttomuuteen tottuneet asiakkaat tulevat varmasti reagoimaan tulevaisuudessa siihen, että Suomen luontoa, puhtautta ja wellnessiä myyvät hotellit ja ravintolat edelleen sallivat tupakoinnin sisätiloissa Luksusmatkailu Maailman koko matkailusta vain n. 3% on luksusmatkailua, mutta sen osuus matkustukseen käytetystä rahasummasta on 20 %. Ranskassa kohderyhmään kuuluu n , eli 2 % ranskalaisista, joiden vuosittaiset nettotulot ylittävät Tyypillinen luksusmatkan ostaja on vuotias, yliaktiivinen ja nopeasti kuluttava. Luksus ei enää tarkoita marmoria, kultaa ja nähdyksi tulemista, vaan elämystä. Tila, hiljaisuus, yksinoikeus, ainutlaatuisuus, räätälöinti ja turvallisuus ovat avainsanoja. Luksusmatkoja suunnitellessa ja asiakkaan toiveita täyttäessä ei pitäisi hämmästellä, vaan hyväksyä pyydetyt palvelut, sillä luksus käsite on hyvin subjektiivinen Tyypillinen asiakas voi olla esim. kiireinen Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 45

46 LIITE 1 liikemies, jolle kallisarvoisin asia on perhe ja se aika, jonka hän saa viettää lasten kanssa. Näin esim. matka suunnitellaan räätälöitynä kaikkien toiveet ja tarpeet huomioon ottaen. Kohteelta ei silloin haeta loisteliaisuutta, vaan korkeaa laatua ja henkilökohtaista palvelua.. Tarpeiden kuuntelu, ymmärtäminen ja palvelun loppuun vienti ovat matkan onnistumisen edellytykset. Yhä useampi matkanjärjestäjä tarjoaa matkoja tälle kohderyhmälle, joka kohteen tuotteistamisessa pitäisi ottaa huomioon. Esim. Vuokatin alueen korkeatasoiset loma-asunnot vastaavat tasoltaan em. kohderyhmän tarpeita, lisäämällä yksityiskuljetukset, catering-palvelun, aktiviteettien järjestelyt ja ranskankielisen henkilökohtaisen palvelun, voi Vuokatti häpeilemättä tarjota luksusta. 5. KAINUU EUROOPAN KARTALLA 5.1. Analyysi Kainuun matkailun vahvuuksia ja heikkouksia on esitetty usein eri raporteissa ja tutkimuksissa. Alla kuitenkin muutamia lisäyksiä hankkeen aikana esiin tulleista asioista. Kainuun vahvuudet Eri projektien aikaansaama dynamiikka jatkuvaan tuotekehittelyyn ja innovointiin. Tuotteiden ja markkinoiden tarpeiden yhteensopivuus. Sijainti keskellä Suomea, auto-ja kiertomatkoille, monipuolinen tarjonta viipymän pidentämiseksi. Venäjän rajan läheisyys ja karjalaisen kulttuurin kiinnostus markkinoilla. Sesonkien pituus, hyvät sääolosuhteet. Varma lumi. Travivala tuotepankki. Heikkoudet Alueen yhteisen pitkäjänteisen strategian puuttuminen. Ulkomaan myyntimateriaalin ja imagon puuttuminen. Yritysten lyhytjänteinen ja myöhäinen suunnittelu, (esim. hinnoittelussa). Kielitaidon puuttuminen. Mahdollisuudet Eri projektien ansiosta heränneen kiinnostuksen hyödyntäminen ja toimenpiteiden jatkuvuus. Sitoutuminen strategioihin. Travivalan ylläpitäminen ja sen kehittäminen säännölliseksi tiedotus- ja yhteydenpitovälineeksi. Uhat Kv-markkinoinnin lopettaminen. Tuotteiden ja palveluiden ylihinnoittelu Riittämättömät valmiudet suurille kapasiteeteille. Eri matkailuhankkeiden ansiosta Kainuu on juuri ja juuri päässyt Suomen kartalle, mutta Euroopan mittkaavassa markkinoinnin on oltava pitkäjänteistä ja 5-10 vuoteen sitoutunutta Kilpailutilanne Vuoteen 1990 asti Ranskan hiihtokeskusten kävijämäärät kasvoivat kolmen vuosikymmenen ajan kaksinumeroisilla luvuilla. Ilmaston lämpeneminen ja viime vuosien lumettomat talvet ovat romahduttaneet luvut ja pakottavat hiihtokeskukset miettimään tulevaisuutta uudesta näkökulmasta. Jos ilmaston ennustettu 2 C lämpeneminen 20 vuoden aikana toteutuu, tarkoittaa se sitä, että yli puolet Ranskan hiihtokeskuksista menettää yhden kuukauden sesongista, eli n. ¼ LV:sta. Investoinnit eivät siis enää tähtääkään rinteiden laajenemiseen vaan olemassa olevan infrastruktuurin parantamiseen, rinteiden yhdistämiseen, hissien mukavuuteen ja ympäristöllisiin parannuksiin tähdäten ympärivuotiseen matkailuun. Hiihtokeskukset ovatkin alkaneet panostamaan hiihdon lisäksi muihin talvi- ja ympärivuotisiin aktiviteetteihin sekä imagoa parantavaan kestävän kehityksen palvelumuotoihin. Kylpylät, vesipuistot, luontoon liittyvät aktiviteetit, sähkömopot, luonnolliset sisustusmateriaalit... Asiakkaiden uusia tarpeita vastaamaan rakennetaan kokonaisia suljettuja, vartioituja lomakomplekseja hiihtokeskusten keskelle joissa on tasokkaat loma-asunnot, täydelliset hotellia vastaavat palvelut, autopaikat maan alla, monipuoliset aktiviteetti- ja kauppapalvelut sekä rinteet vieressä. Perinteisten kilpailijamaiden, Norja, Ruotsi, Kanada ja Irlanti lisäksi Suomen kilpailijoiksi, erityisesti kesämatkailussa ovat nousset Baltian maat. Talvimatkailussa uudeksi kilpailijaksi nousevat Ranskan uudistetut, monipuolisempaa talviaktiviteettiä tarjoavat hiihtokeskukset. Suomen on jälleen löydettävä uusia, lisäarvoa tuovia tekijöitä houkutellakseen matkailijat lentomatkan päähän. Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 46

47 6. MARKKINOINTI LIITE Yhteismarkkinointi Yhä useampi kohde, hiihtokeskus tai alue yhdistää voimansa markkinoinnissa. Ennen esim. Ranskan jokainen hiihtokeskus markkinoi omaa aluettaan, nyt yhä useampi keskus yhdistää voimansa koko alueella tai kilpailevien hiihtokeskusten kanssa. Tänä vuonna esim. Ranskan alppikeskukset, Savoie ja Haut Savoie, joiden alueella sijaitsevat Ranskan suurimmat ja kuuluisimmat hiihtokeskukset (Val d Isère, Chamonix, Kolme laaksoa, jne) ovat ryhmittyneet omaksi brändiksi Savoie-Mont-Blanc Tourisme. Viiden vuoden markkinointisuunnitelma sisältäen mainoskampanjat tukee uuden merkin lanseerausta Ranskan markkinoilla. Kainuun kokoinen alue ei saa näkyvyyttä kansainvälisillä markkinoilla ilman yhteisiä toimenpiteitä. Kilpailutilanne on kova jo Suomen muiden kohteiden kanssa. Samankaltaisia kohteita on Euroopassa useita, joiden tuotteet eivät suurestikaan poikkea Suomen tarjonnasta. Matkanjärjestäjän esitteeseen pääseminen on yksi tärkeä ja vaikea askel. Tuotteen suosio ja asiakkaiden antama palaute päättää jatkosta. Kontaktin ylläpitäminen tuotannosta vastaavaan kanssa on tärkeää. Seuranta ja tuotteen kehittäminen on oltava jatkuvaa Tuotemarkkinointi Yhteismarkkinoinnin avulla saadaan kohde yleisön ja/tai myyjien tietoisuuteen, tuotemarkkinoinnin onnistuminen suoraan myyjille on yrityksen aktiivisuudesta kiinni. Tuotteet voivat olla kiinnostavia ja kohderyhmien tarpeita vastaavia, mutta oltava esiteltävässä muodossa, asianmukaisesti hinnoiteltuna myyjän tietoisuudessa tuotantoaikatauluja noudattaen. Tuotteiden markkinoinnissa on pidettävä kiinni säännöllisyydestä, sesongit vaihtuvat nopeasti ja matkanjärjestäjillä on tuotanto aina työn alla Laadunvalvonta Yhteismarkkinoinnin lisäksi yhä useampi matkakohde on myös luomassa laatujärjestelmää palvelun parantamiseksi. Esimerkkinä Ranskan hiihtokeskuksen Famille Plus, joka takaa perheille mm. vastaanottopalvelut, informaation, viihteet ja ohjelmat, aktiviteetit, retket, kulttuurinähtävyydet, majoituksen, ravintolat, kuljetukset ja turvallisuuden. Eli kaiken sen, mitä jokaisen lomakeskuksen pitäisi jo nyt pystyä tarjoamaan. Laadunvalvonnan ansiosta kohde esiintyy yhtenäisenä palvelukokonaisuutena ja helpottaa niin myyjän kuin asiakkaankin kontaktia. Kohteen tai yksittäisen palveluyrityksen on myös helpompi segmentoida palvelut ja laatukriteerit eri kohderyhmien tarpeita vastaaviksi konkreettisin toimin, esim. huomioida senioreiden tai lapsiperheiden erilaiset tarpeet. 7. MYYNTITOIMENPITEET 7.1. Tutustumisvierailut Markkinoinnin tärkeä tuki on kutsua kiinnostuneet matkanjärjestäjät tutustumaan tuotteeseen. Matkanjärjestäjien ja incentiivitoimistojen tuotannosta paättävät henkilöt saavat kymmeniä kutsuja eri kohteisiin. On erittäin vaikea saada heidät mukaan matkalle, ellei kohde todella tarjoa jotakin uutta (palvelua, aktiviteettia, hotellia...) tai vastaa heidän ongelmaansa juuri sillä hetkellä, esim. uuden kohteen tarjoaminen kanta-asiakkaalle. Aktiivinen ja utelias yrittäjä saa tutustumiskäynnin aikana myös paljon arvokasta tietoa suoraan markkinoilta. Tulevaisuudessa tutustumiskäyntien järjestäminen jää yhä enemmän yrittäjän vastuulle, mutta se on välttämätön toimenpide, sillä hyvin harva matkanjärjestäjä tai incentiivitoimisto ostaa tuotteen näkemättä sitä ensin itse. Joissakin tapauksissa tutustumiskäynnistä voi laskutta nk. omakustannushinnan, erityisesti, jos agentin mukana on loppuasiakas, jolle tuotetta tarjotaan. Tutustumiskäyntien lentokustannukset jäävät tulevaisuudessa kuitenkin yhä enemmän yritysten, yhteistyökumppanien tai matkanjärjestäjien harteille. Hankkeen aikana on järjestetty useita tutustumisvierailuja eri sesonkeina alueen eri kohteisiin ja hankeyrityksiin. Yhteistyökumppanina on ollut MEK, joka on osallistunut kustannuksiin maksamalla lentoliput ja osan palveluista Lehdistösuhteet Matkanjärjestäjien kanssa yhteistyössä tehdyt tutustumis- ja lehdistömatkat ovat yksi tapa saada näkyvyyttä markkinoilla ja sitouttaa matkanjärjestäjä pitkäaikaiseen tuotantoon. Esimerkkinä helmikuussa -06 ilmestynyt Quad Pratique (N 3), mönkijöihin erikoistunut aikakauslehti, jossa 11 sivun reportaasi Venäjän Karjalaan tehdystä safarista Toinen, wellnesspainotteinen lehdistömatka toteutettiin projektin loppuvaiheessa, artikkelit imestyvät parhaillaan Myyntimateriaali Myyntimateriaalin puuttuminen oli projektin alkuvaiheessa suuri ongelma. Vain kahdella hotellilla oli ranskankielinen esite, muutamilla vain suomenkielinen. Wellness esite ja Travivala olivat ensimmäiset koko Kainuun alueen kattavat Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 47

48 LIITE 1 apuvälineet myyntityöhon. Myöhemmin myös muiden hankeyritysten esittelyt saatiin ranskankielisinä. Apuna myyntityössä olivat eri hankeyritysten CD:t, ohjelmineen, esityksineen ja kuvapankkeineen. Alueen yhteisesite ja Travivalan päivittäminen sekä kehittäminen helpottaisivat myös yritysten omia myyntitoimenpiteitä Myyntikäynnit Projektin puitteissa on noudatettu etukäteen laadittua suunnitelmaa. Tärkeimmät ja myynnin kannalta tuloksellisimmat toimenpiteet ovat olleet suorat myyntikäynnit markkina-alueella ja matkanjärjestäjille tehdyt opintomatkat kohteisiin. Paikallisen MEK:in kanssa tehty yhteistyö on tärkeää. Toimenpiteiden jatkuvuus ja säännöllinen yhteydenpito sidosryhmien, yritysten ja matkanjärjestäjien välillä on onnistumisen edellytys. Erittäin tärkeänä apuna projektin aikana oli Suomessa järjestetyt myyntitapahtumat (esim.matka, Purppuri jne.) sekä muiden alueellisten projektien (esim. TTLF, Realreward, Ekokalastus, Wild Taiga jne ) kanssa tehty yhteistyö, jotka lisäsivät näkyvyyttä ja antoivat lisä-arvoa ja dynamiikkaa kohteelle Myyntitilaisuudet Varsinaisia myyntitilaisuuksia, eli workshoppeja, järjestetään kohdemaissa yhä harvemmin. Suuntaus on enemmänkin PR-tilaisuutta muistuttavaan vapaamuotoisempaan informaatioon. Hankkeen aikana Pariisissa ehdittiin vielä osallistua viimeiseen workshop tilaisuuteen Kainuu ja wellness-hanke aloittivat MEK:in järjestämän Suomi-Club illan n. vuosi. Pariisissa järjestettävään Suomi Club iltaan kutsutaan MEK:in ja vierailevan matkailuelinkeinon edustajan kanssa yhteistyössä matkanjärjestäjiä, incentiivimatkatoimistoja ja toimittajia. 8. MATKANJÄRJESTÄJÄT 8.1. Tämänhetkinen tuotanto Hyvinvointimatkailuun panostaminen ranskankielisillä markkinoilla osui juuri sopivaan aikaan. Kiinnostus lisääntyi, mutta myös Suomen kanssa kilpailevat kohteet ovat huomanneet wellness:in tuoman lisäarvon. Irlanti ja Kanada ovat hyvin agressiivisia markkinoijia ja tuottavat suoraan Kainuun ja Suomen kanssa kilpailevia matkoja, esim. golfmatkat, kiertomatkat, luontoaktiviteettimatkat jne. Projektin aikana lähestyttiin sekä vanhoja, että uusia matkanjärjestäjiä. Vastaanotto oli positiivinen ja suurin osa tuotteista, muutamin muutoksin, vastaa markkinoiden kysyntää. Hyvinvointimatkailun liittäminen muihin, perinteisiin tuotteisiin, kuten talviaktiviteetteihin, moottorikelkkailuun, Jouluohjelmiin jne. antaa tuotteelle kiinnostuksen herättävän lisäarvon. Projektin päättyessä 8 matkanjärjestäjää Ranskassa myy Kainuun aluetta ja hankeyritysten tuotteita esitteissään, joidenkin kohdalla tuotteita on useita Matkanjärjestäjien odotukset yrittäjiltä Matkanjärjestäjät suunnittelevat tuotantonsa yhä aikaisemmin. Jos yritykset haluavat olla mukana matkaesitteissä, ovat hinnat, tuotteet ja tarjoukset oltava matkanjärjestäjillä noin vuotta ennen ko. sesonkia. Myyntitoimenpiteiden kannalta on tärkeää, että hinnat ja tuotteet ovat saatavilla ja nopeasti lähetettävässä muodossa. Markkinoilla on reagoitava nopeasti ja säännöllisesti jos alueen dynaamista imagoa halutaan pitää yllä. Hyvä henkilökohtainen kontakti matkanjärjestäjään, sekä neuvottelu-, että varausvaiheessa on pitkäaikaisen asiakassuhteen perusta. Matkanjärjestäjät toimivat mielellään yhden ja saman kontaktin kanssa. Riittävän kielitaidon puuttuminen on edelleen monen yrityksen ongelma. Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 48

49 9. YHTEENVETO LIITE 1 Hankkeen alkaessa ranskankielisellä markkina-alueella vuoden 2004 lopussa, hyvinvointi-matkailu oli uusi trendi, joka vasta teki tuloaan. Ennustettu hyvinvointimatkailun kysynnän lisääntyminen oli siis oikea suuntaus. Kainuun matkailupalvelujen ja aikaisempien hankkeiden työstämä tuotanto oli valmis ja asiakkaan tarpeita vastaava. Se helpotti markkinoinnin ja myynnin aloittamisen. Hankkeen aikana tuotantoa lisättiin ja uusia hyvinvointipalveluja tuottavia yrityksiä liittyi mukaan. Uusi kohde ja uusi tuotekonsepti, jota täydensivät Kainuun muu palvelutarjonta, herättivät matkanjärjestäjien kiinnostuksen. Tuotekehittelyssä tarvitaan uusien ideoiden lisäksi tietoa kulustuskäyttäytymisestä ja kilpailijoista. Yksi hankkeen tehtävistä oli markkinatiedon siirtäminen yrityksille palvelujen tarkempaa profilointia varten. Tuotteistaminen on ympärivuotinen prosessi, jotta eri markkina-alueiden matkanjärjestäjät saavat tarvittavan informaation aikatauluja noudattaen. Hankkeen tavoitteena oli saattaa Kainuun tuotteista kiinnostuneet ostajat kontaktiin hankeyritysten kanssa, sillä yritysten kontaktit suoraan matkanjärjestäjiin ovat tärkeät kauppasuhteen syntymiseksi. Kun suhde on syntynyt ja tuote markkinoilla, laadun takaaminen ja yksilöllinen palvelu kohteessa ovat vahvuuksia, joihin Kainuun matkailuyritysten toimintamalli ja koko antavat hyvän mahdollisuuden. Hankkeen aikana tuli esille useita myyntiä hankaloittavia, jopa estäviä tekijöitä. Kajaanin saavutettavuus huonojen lentoyhteyksien johdosta tyrehdytti ryhmiä myyvien matkatoimistojen kiinnostuksen. Suurimmat ryhmät, jotka olisivat tulleet erikoislennolla, estyivät riittämättömän hotellikapasiteetin vuoksi. Myös Kainuun imagon ja myyntimateriaalin puuttuminen vaikeuttivat sanoman tehokkuutta. Matkailun yleinen kehitys kohti laadukkaampia palveluja, kasvava kiinnostus luontoon, aktiviteetteihin ja yleiseen hyvää oloon sekä pehmeiden arvojen heijastuminen kulutuskäyttäytymiseen ovat kuitenkin tekijöitä, jotka Suomen kaltaiset kohteet jo hyödyntävät ja tulevat hyödyntämään seuraavien vuosien aikana. Kainuun mahdollisuudet olla mukana kehityksessä riippuvat siitä, saadaanko alue ja tuotteet markkinoitua ja myyntiin. Alle kolmen vuoden hankkeen aikana Kainuu on ilmestynyt Suomen kartalle Suomea jo myyvien matkanjärjestäjien keskuudessa, mutta laajempi tunnettavuus saadaan aikaiseksi vasta monivuotisin markkinointiponnistuksin, asianmukaisia kanavia käyttäen. Lähteet : - (Institut CSA)Kuluttajakäyttäytymisen tutkimiseen erikoistunut instituutti - Etude Ifop Pleine Vie lehdelle tehty tutkimus. - CETO / matkanjärjestäjien yhdistys - TNS - Amadeus Kainuun Etu Oy, wellness matkailuhanke, 49