SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET... 3 2.1Kehityksen nykytila ja näkymät vuosille 2015 2016... 3 2.2 Toimeenpanosuunnitelman tavoitteet vuosille 2015 2016... 5 3. ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTA... 6 3.1 Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen... 6 3.2 Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousklusteriksi... 7 3.3 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson esitys valtion keskushallinnolle ENI-ohjelmien käynnistymisestä... 7 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2015 2016... 8 4.1 Toimeenpanon painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet... 8 4.1.1 Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala... 8 4.1.2 Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta... 10 4.1.3 Vihreä ja uudistuva edelläkävijä... 13 4.1.4 Välitön ja välittävä Etelä-Karjala... 15 4.2 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset teemat... 16 4.3 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka maakuntaohjelman toteuttamisessa... 17 4.4 Toimeenpanosuunnitelman vaikutukset... 18 5. RAHOITUS 2015 2016... 19
1. JOHDANTO Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa määritellään, miten maakuntaohjelmaa toteutetaan seuraavan kahden vuoden aikana. Aluekehityslainsäädännön mukaan toimeenpanosuunnitelmasta ilmenevät maakuntaohjelman toimeenpanon painotukset ja keskeiset toimenpiteet sekä rahoituksesta vastaavat tahot. Toimeenpanosuunnitelmaan kuuluu rakennerahastovaroja koskeva rahoitussuunnitelma, joka esitetään erillisenä liitteenä. Etelä-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille 2015 2016 toteuttaa maakuntavaltuuston kesäkuussa 2014 vahvistamaa Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014 2017. Maakuntaohjelmassa on huomioitu Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -Suomen rakennerahastoohjelman ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 2020 sekä Kaakkois-Suomen alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman sisällöt. Maakuntaohjelmaa toteutetaan Etelä- Karjalassa myös kasvusopimus- ja innovaatiokeskittymäpolitiikalla sekä valmistelussa olevalla Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelmalla. Maakuntaohjelmassa on tiedostettu, että Etelä-Karjala menestyy globaalissa kilpailussa työpaikoista ja hyvinvoinnista hyödyntämällä maakunnan vahvuuksia. Resursseja kohdistetaan rajattuihin kehittämistoimenpiteisiin älykkään erikoistumisen periaatteiden mukaisesti. Alueelliset kehittämisvarat ovat supistumassa, joten on entistä tärkeämpää priorisoida toimeenpanosuunnitelmassa esitettäviä hankkeita sekä etsiä uusia rahoitusvälineitä ja konsortioita toteuttamaan ylimaakunnallista ja valtakunnan rajat ylittävää kehittämistoimintaa. Toimeenpanosuunnitelman valmistelusta on vastannut Etelä-Karjalan liitto. Toteutettavia hankkeita ja toimenpiteitä on koottu kyselyllä kunnista ja muilta hanketoteuttajilta. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi toimeenpanosuunnitelman 22.9.2014. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitot muodostavat yhteistoiminta-alueen, jolle maakuntaohjelmassa on linjattu yhteiset Venäjään ja metsäteollisuuteen liittyvät kehittämistavoitteet. Kaupunkien, elinkeinoyhtiöiden, liittojen ja ELY-keskuksen edustajat olivat koolla elokuussa 2014 pohtimassa kehittämistavoitteisiin liittyviä yhteistyön kohteita. 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 2.1Kehityksen nykytila ja näkymät vuosille 2015 2016 Etelä-Karjalassa asui vuoden 2013 lopussa 132 252 henkeä. Eteläkarjalaisten määrä on vähentynyt 20 vuodessa 8 000 hengellä. Väkiluvun vähenemisen arvioidaan jatkuvan, mutta maltillisena. Ennuste vuodelle 2040 on 129 968. Maakunnan asukkaita on tuolloin 2,2 prosenttia suomalaisista kaksi kymmenystä tämän hetkistä vähemmän. Samanaikaisesti muuttuu maakunnan väestön rakenne. Asukkaiden keski-ikä nousee, työikäiset vähenevät ja työvoimaan kuuluvien osuus pienenee. Maahanmuutto kompensoi negatiivista nettomuuttoa ja luonnollisen väestönmuutoksen negatiivista kehitystä. Väestörakenteen muutos ja maahanmuuton kasvu haastavat maakunnan ja sen elinkeinoelämän. Miten muutokseen voidaan varautua ja sopeutua? Ikäluokkien pienentyessä työllisyysaste pitäisi saada korkeaksi. Etelä-Karjalan työttömyystilanne on huonontunut vuosina 2013 2014. Erityisen taloudellisen haasteen muodostavat ruplan heikkeneminen ja Ukrainan kriisi. Ne ovat heikentäneet palvelualojen myönteistä kehitystä, joka on viime vuosina kompensoinut teollisuuden työpaikkojen menetyksiä. Kaupan alan liikevaihto kasvoi vielä vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Kasvuprosentti oli maan suurin. 3
Maakunnan tulevaisuuden näkymät ovat kohtuullisen hyvät verrattuna moniin muihin maakuntiin: rakentaminen jatkuu vilkkaana ja yritykset kehittävät edelleen toimintaansa, joskin päätöksentekoprosessit ovat pitkittyneet. Etelä-Karjalan maakunnan liikevaihdon viimeaikainen suhdannekehitys on ollut maan keskiarvoa positiivisempaa, mutta kehitysnäkymät ovat yleisen talouskehityksen ja kuntatalouden osalta edelleen epävarmat. Maakunnassa oleva osaaminen ja Etelä-Karjalan sijainti sekä siitä luontevasti juontuva kansainvälisyys muodostavat edelleen hyvän pohjan kehittämistyölle. Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Tilaston lähdeaineistona on verohallinnon kausiveroaineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suoraa tiedonkeruuta sekä vuositilastoja. Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken kuukausittaisen vaihtelun toimialalla. Muutosprosentit on laskettu alkuperäisestä indeksisarjasta ja ne vertaavat tarkasteltavan ajanjakson kehitystä aina edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Mukana on kaikkien toimialojen liikevaihto. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen syksyllä 2014 toteuttaman Alueelliset kehitysnäkymät -raportin valmistelutyön perusteella Imatran ja Lappeenrannan seutukuntien elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne on syksyllä 2014 heikompi kuin vuotta aiemmin, mutta vuoden kuluttua se olisi kääntynyt paremmaksi. Arvio perustuu osin yritysten näkemyksiin. Imatran seutukunnalla käänne parempaan olisi näkyvissä vuoden kuluttua. Työttömyyttä arvioidaan molemmissa seutukunnissa olevan vuoden päästä tämänhetkistä enemmän. Maakunnan infrastruktuurin kehittämispanokset ovat kohdistuneet tiestöön, erityisesti Valtatie 6:n uudelleen rakentamiseen, sekä raja-asemien toimivuuden lisäämiseen. Maakunnan halkaisevan Karjalan radan osittainen kaksiraiteistaminen on valmistelussa ja maaseudulla jatketaan maaseudun yrityksille, asukkaille ja myös vapaa-ajanasukkaille tärkeän laajakaistan rakentamista. 4
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa 2014 2017 on asetettu tavoitteet alueen kehitystä kuvaaville indikaattoreille. Maakunnan bruttokansantuote kääntyi vuoden 2009 voimakkaan laskun jälkeen kasvuun, jonka arvioidaan taittuneen hetkellisesti vuonna 2012. Etelä-Karjalan arvonluonnista merkittävä osa tapahtuu metsäteollisuudessa, joten sen suhdanteet näkyvät voimakkaasti maakunnan bruttokansantuotteen kehityksessä. Maakunnan elinkeinorakenne on monipuolistunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana, mutta edelleen tarvitaan uutta yritystoimintaa ja työpaikkoja, jotta kehityssuunta vahvistuu ja maakunnan elinvoima säilyy sekä ylläpitää hyvinvointia. Etelä-Karjala Viimeisin tilastotieto Kehityssuunta Tavoite vuodelle 2017 Väkiluku 132 252 (2013) - 132 000 BKT/asukas 35 382 (2011) - 45 000 Kasvuyritysten määrä Kaakkois-Suomi 32 kpl * 40 Viennin osuus tuotannosta 11,8 % (2011) - 15 % Työttömyysaste 12,8 % (2013) - 9 % Työllisyysaste 64,1 % (2013) - 67 % Nuorten työttömyys 1 045 (2013) - 700 Pitkäaikaistyöttömyys 1 956 (2013) - 1 300 Peruskoulun jälkeistä tutkintoa 14,4 % (2012) * 12 % vailla olevat 25 29- vuotiaista * Muutoksen suunnasta kertovaa seurantatietoa ei ole vielä saatavilla. 2.2 Toimeenpanosuunnitelman tavoitteet vuosille 2015 2016 Etelä-Karjalan vuosien 2014 2017 maakuntaohjelmassa tavoitellaan maakuntaan erityisesti uusia, osaamisperusteisia työpaikkoja, kansainvälistä liiketoimintaa, vihreän teknologian edelläkävijyyttä sekä osallisuuden ja yhteistyön lisäämistä. Maakuntaohjelman toimintalinjat visioineen ja tavoitteineen ovat seuraavat: 5
Toimeenpanosuunnitelmassa vuosille 2015 2016 asetetut tavoitteet nousevat maakuntaohjelmasta. Valtaosalle tavoitteista on käynnistymässä uutta hanketoimintaa. Uuden rakennerahastokauden ensimmäinen hankehaku on syyskuun vaihteessa 2014 päättynyt ja maaseutuohjelman ensimmäinen haku ajoittunee vuoden 2015 alkuun. ENI-ohjelman ensimmäinen haku toteutunee vuonna 2016. Etelä-Karjalassa tavoitteena vuosina 2015 2016 on: Tukea kasvuhaluisten ja kansainvälistä kauppaa käyvien pkyritysten kasvua, jossa hyödynnetään alueen osaamis- ja innovaatiopotentiaali. Uusien yritysten ja työpaikkojen aikaansaamiseksi tuetaan yritteliäisyyttä ja parannetaan alueen yritysilmapiiriä. Vahvistaa maakunnan osaamiskeskittymiä lisäämällä oppilaitosten välistä yhteistyötä niiden strategisilla painopistealoilla Sujuvoittaa henkilö-, tavara- ja rajaliikenteen kuljetuksia sekä kehittää lentoliikennettä. Kehittää sekä hyödyntää uutta vihreää teknologiaa muun muassa jätevesi- ja jätehuoltoratkaisuissa. Turvata maaseudun yritystoiminnan edellytykset muun muassa tietoliikenneyhteyksien, liikenneyhteyksien ja kaavoituksen osalta sekä yritysrahoituksen mahdollisuudet hyödyntämällä. Toteuttaa palveluinnovaatiokokeiluja eri tahojen yhteistyössä muun muassa työllisyyden edistämisessä, etenkin nuorisotakuun ja pitkäaikaistyöttömyyden ratkomisessa. 3. ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTA Maakuntien tulee aluekehityslain mukaan hoitaa yhteistoiminnassa tehtäviä, jotka ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä ja jotka koskevat pääosin koko yhteistoimintaaluetta. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntaohjelmiin kirjatut kehittämisen yhteiset painopisteet muodostuvat Venäjän naapuruuden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisestä ja metsäteollisuuden uusiutumisesta. 3.1 Kaakkois-Suomen sijaintiaseman ja Venäjän kasvupotentiaalin hyödyntäminen Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistyötä lisätään yritystoiminnan kehittämisessä. Kaakkois- Suomen visiona on profiloitua julkisissa ja yksityisissä yrityspalveluissa Venäjään liittyvien palvelu- 6
jen Euroopan tason ykkösosaajaksi. Yhteisiä toimia tarvitaan niin venäläisten kuin muidenkin ulkomaisten yritysten sijoittautumismarkkinoinnissa. Kaakkois-Suomessa kehitetään Venäjä-osaamista, kansainvälistä koulutusta sekä vahvistetaan alueen asemaa Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana. Korkeakoulut toimivat edelläkävijöinä kansainvälisten koulutusohjelmien rakentamisessa koti- ja ulkomaalaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Koulutusvientiä kansainvälisille markkinoille rakennetaan yhteistyössä. Venäjän kielen opiskelun lisäämistä edistetään peruskoulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa. Opiskelijavaihtoa ja opiskelijoiden työharjoittelua sekä tutkimusyhteistyötä pyritään lisäämään entisestään. Rajanylityksen sujuvuuden varmistaminen sekä Pohjoisen kasvukäytävän, johon E18- ja Salpausselän kehityskäytävät sisältyvät, kehittäminen on ensisijaisen tärkeää Kaakkois-Suomen teollisuuden, palvelutoimialojen ja logistiikan edistämiselle sekä Venäjän tarjoamien mahdollisuuksien täysimääräiselle hyödyntämiselle. Tavoitteena on Pohjoisen kasvukäytävän liikenneyhteyksien kilpailukyvyn parantaminen sisältäen kokonaisuutena merenkulun ja satamien toimintaedellytykset sekä rautatie- ja maantieyhteydet satamista rajanylityspaikkojen kautta Venäjälle. 3.2 Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta kansainvälisesti merkittäväksi biotalousklusteriksi Metsäklusterin uusiutuminen on Kaakkois-Suomelle keskeinen kysymys. Prosessin nopeuttaminen on tärkeää ja koko maan etu. Kaakkois-Suomessa on tähdättävä kansainvälisesti merkittävän biotalousklusterin aikaansaamiseen, missä keskeistä on erityisesti: Puubiomassan saannin tehokkuus Biomassan jalostamisen prosessien tehokkuus Biotuotteiden (biomateriaalit, biokemikaalit ja -yhdisteet, bioenergia) kehittäminen ja kaupallistaminen Pakkausteknologian (materiaalit, laiteteknologia, älypakkaukset) kehittäminen Puurakentamisen ja komposiittituotteiden kehittämisen lisääminen. Kaikkiin näihin osa-alueisiin liittyy kiinteästi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostaminen, liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen sekä osaamisen ylläpitäminen ja lisääminen. Tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnassa kehittämistyö on kyettävä nostamaan koe-, pilotti- ja demonstraatiolaitostasolle, johon yritystoiminnan on kytkeydyttävä. Metsäteollisuuden menestys Kaakkois-Suomessa on perustunut maailmanluokan osaamiseen. Osaamisen kansainvälisestä kilpailukyvystä tulee pitää huolta myös metsäteollisuuden uusiutumisessa. Koulutuksen tulee ennakoida kehittyvän biotalousklusterin tarpeita. Biotalousklusteria palvelevia koulutusohjelmia tulee kehittää, opiskelijamäärät turvata ja alan vetovoimaa uravaihtoehtona on vahvistettava. 3.3 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson esitys valtion keskushallinnolle ENI-ohjelmien käynnistymisestä Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan toimeenpanosuunnitelmissa on mahdollista esittää maakuntien yhteisiä, laaja-alaisia hanke- tai neuvotteluesityksiä, joiden toteuttamisen katsotaan edellyttävän keskushallinnon toimenpiteitä. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien kannalta ensiarvoisen tärkeää on ENI-ohjelmien käynnistyminen. Ukrainan kriisistä huolimatta Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla on edelleen vilkasta. Vaikka matkustajamäärät ovat pudonneet alkuvuonna 2014 noin kahdeksan prosenttia edellisvuodesta, 7
ollaan tilastoissa vuoden 2012 suuruusluokassa, mikä tarkoittaa vajaata 10 miljoonaa rajanylittäjää vuonna 2014. Suomen ja Venäjän välisen rajan toimivuus on edellytys koko Suomen viennin ja transiton sekä matkailun kasvulle. Rajaliikenteen sujuvuuden, palvelutarjonnan kehittämisen, yritystoiminnan lisäämisen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan laajentamisen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää saada rahoitusväline eri toimijoiden rajayhteistyöhön. Kaakkois-Suomen asema Pietarin ja Leningradin alueen kanssa tehtävässä yhteistyössä on alueen sijainnin vuoksi korostunut: Suomen puolella rajan vaikutukset näkyvät eniten juuri Kaakkois-Suomessa. EU:n ja Venäjän väliset viilentyneet suhteet ja pakotekiistat ovat tuoneet epävarmuutta ulkorajaohjelmien ylle. Uuden ohjelmakauden Kaakkois-Suomi Venäjä CBC -ohjelma-asiakirjan valmistelu on kuitenkin jo pitkällä, vaikka komissio ei ole vielä vahvistanut ohjelmia ja säädöspohja on osittain kesken. Kaakkois-Suomen näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että Suomi pyrkii kaikin tavoin varmistamaan ENI-ohjelmien käynnistymisen ja edistämään EU:n, Venäjän ja jäsenmaiden välisiä rahoitussopimusneuvotteluja. Nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on erityisen tarpeellista jatkaa jo vuosikymmeniä jatkuneita yhteyksiä ja yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Tämän kaltaisella yhteistyöllä parhaiten tuetaan tavoitetta turvallisesta Euroopasta. Tärkeää olisi myös saada käyttöön ehdollisena ilmoitettu noin 9,4 miljoonaa euroa EAKR-varoja sekä vastaava ENI-rahoitus. Tämä edellyttää kansallisesti riittävän nopeaa toimintaa lainsäädännön valmistelussa ja ohjelmien hyväksynnässä. 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2015 2016 4.1 Toimeenpanon painopisteet ja keskeiset hankekokonaisuudet 4.1.1 Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala Etelä-Karjala tarvitsee teollisuuden rakennemuutoksessa kadonneiden työpaikkojen tilalle uusia, etenkin osaamispohjaisia työpaikkoja niin uudistuvaan teollisuuteen kuin muille toimialoille. Sen lisäksi on turvattava osaavan työvoiman saatavuus kasvaville aloille matkailuun ja palveluihin. Eri toimijoiden kumppanuudella maakunnan korkeakoulujen osaamisesta saadaan luotua uutta yrittäjyyttä ja olemassa oleviin yrityksiin uutta liiketoimintaa. Elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi sekä kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten lisäämiseksi tuetaan uusien yritysten käynnistymistä, olemassa olevien yritysten uudistumista ja uuden tiedon hyödyntämistä yrityksissä. Yrityskohtaista EAKR-rahoitusta suunnataan uuden liiketoiminnan, kasvun ja kansainvälistämisen kehittämiseksi osaamisintensiivisiin, vähähiilisyyttä, tuottavuutta ja uusiutumiskykyä edistäviin hankkeisiin. Kansainvälistymistä tukevia yritysverkostoja ja muita yhteistyömuotoja tuetaan vahvoilla kasvualoilla, kuten matkailussa ja vähähiilisyyttä edistävissä yritysklustereissa. Yritysten investointihankkeita suunnataan pk-yritysten vähähiilisten tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämiseen, kaupallistamiseen sekä uuden teknologian käyttöönottoon. Alueen elinkeinotoimintaa tukevaa soveltavaa tutkimusta ja oppimisympäristöjä kehitetään maakunnan älykkään erikoistumisen mukaisesti puhtaaseen elinympäristöön, vihreään teknologiaan, uusiutuvaan energiaan ja hyvinvointipalveluihin liittyen. Toiminnassa painottuvat kokeellinen toiminta, demonstraatio- ja pilotointiympäristöt sekä erilaiset innovaatioalustat. Tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaa tehdään entistä enemmän oppilaitosten tiiviinä yhteistyönä. Samalla pyritään 8
lisäämään oppilaitosten, julkisyhteisöjen ja yritysten vuoropuhelua. Lappeenrannan teknillisen yliopiston näkökulmasta keskeiset kehittämiskohteet ovat muun muassa kestävät tuottavuusinnovaatiot sekä vastuullisesti tehty kilpailuetu. Yrityspohjan vahvistumista ja yrityskannan uusiutumista tuetaan kehittämällä yrityspalveluja ja aktivoimalla yrittäjiä ja yrittäjyyttä uravaihtoehtona pohtivia. Yrittäjyyttä ja yrittäjyyskasvatusta edistetään niin maakunnan korkeakouluissa kuin toisen asteen koulutuksessa. Maaseutuyritysneuvontaa ja -koulutusta tarvitaan edistämään maaseudun yritysten kehittymistä ja yrityskannan monipuolistumista. Maatilojen yritysmuotojen muuttuessa ja tilakokojen suurentuessa on tarvetta esimerkiksi sähköisten viestimien nykyistä sujuvamman käytön edistämiselle. Vetovoimaisten matkailualueiden kehittämiseen kohdennettiin päättyvällä EU-ohjelmakaudella runsaasti EAKR-rahoitusta. Uudella ohjelmakaudella rakennerahastovaroja ei voida enää kohdentaa matkailuinfran rakentamiseen. Matkailualueita on tarve kuitenkin edelleen kehittää muun muassa Rauhan ja Ukonniemen alueella, Lappeenrannan Linnoituksessa, Saimaan Kanavapuistossa ja Vuoksen rantamilla sekä pienissä kunnissa. Matkailualueiden ja matkailun kehittämisessä hyödynnetään etenkin maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksia. Keskeiset hankkeet / hankekokonaisuudet Wirma Lappeenranta Oy: Start Up Mill -hankkeen tavoitteena on kiihdyttää merkittävästi Lappeenranta Imatra-seuduilla syntyvien osaamispohjaisten yritysten liikkeellelähtöä ja kasvuprosessia. Hankkeessa halutaan myös mm. yhtenäistää alueen eri toimijoiden (oppilaitokset, kunnat ja muut innovaatiotoimijat) käytännöt ja toimintamallit ideasta liiketoiminnaksi -prosessien osalta ja integroida siihen liittyvät tukipalvelut. o Start Up Millin lisäksi oppilaitosten, elinkeinoyhtiöiden ja muiden kehittäjäorganisaatioiden tulee yhdessä sopia niistä toimenpiteistä ja työnjaosta, joilla mikro- ja pienyrittäjyystoiminnan elinvoimaisuutta tulee tukea GoSaimaan Kasvua kansainvälisestä matkailusta -hankkeen tavoitteena on luoda Saimaasta Suomeen Helsingin ja Lapin rinnalle kolmas keskeinen ja kansainvälisesti tunnettu matkailualue. Hankkeessa kehitetään maakunnan matkailuliiketoimintaa panostamalla nykyisen ja uuden matkailuliiketoiminnan kehittämiseen sekä ideoiden, tuotteiden ja matkailupakettien tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen valituille kansainvälisille kohdemarkkinoille. Saimaan ammattikorkeakoulun Digitaalinen älykäs rakennettu ympäristö -hankkeessa kehitetään teknologiaosaamisen jalkauttamista yrityselämään (esimerkiksi tietomallintaminen ja mallien käyttöosaaminen), niin sanotun big datan parempaa saatavuutta ja hyödynnettävyyttä, moniteknologisen osaamisen uudenlaista kaupallista hyödyntämistä sekä keinoja ja kanavia, joilla ihmisen rooli rakennetun ympäristön kehittämisessä kasvaa. Humanistinen ammattikorkeakoulu/imatran TKI-keskus Voima: LUOTSIE-hankkeessa testataan ja jatkokehitetään Luottamus-hankkeessa luotua luovien alojen yrittäjyyttä ja yrittäjyyspedagogiikkaa tukevaa palveluportfoliota. Käytännössä kyse on luovien alojen liiketoiminnan käynnistämiskynnyksen madaltamisesta ja konkreettisten yhteistyörakenteiden luomisesta luovien alojen uusiin asiakkuuksiin (myös julkinen sektori) pilottiprojektien kautta. Pilottiprojekteja voivat olla esimerkiksi kouluympäristön kehittäminen palvelumuotoilun menetelmillä tai aluedemokratian ja lähikulttuuripalveluiden yhtäaikainen ja yhteisöllinen kehittäminen. Puhtaaseen elinympäristöön pohjautuvaa innovaatiotoimintaa kehitetään oppilaitosten, yritysten ja kuntien yhteistyössä. Rahoitus: EAKR, ESR, maaseutuohjelma 9
4.1.2 Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta Etelä-Karjalan toimintaympäristö on sijaintinsa ansiosta kansainvälinen. Houkutteleva alue, toimiva infrastruktuuri sekä opiskelija- ja osaamispotentiaali yhdistettynä maakunnan uusiutuvaan yrityskantaan tukevat kansainvälistymistä. Se näkyy vahvasti matkailussa, mutta on hyödynnettävissä nykyistä monipuolisemmin myös muussa elinkeinotoiminnassa. Venäjän lähimarkkinoiden entistä laajemmassa hyödyntämisessä (kauppa, palvelut, terveys, koulutus sekä majoitus ja virkistys) tarvitaan työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja kehittämistyössä tulee hyödyntää korkeakoulujen Venäjä-osaaminen, joka on sekä Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla että Saimaan ammattikorkeakoululla on strateginen painoala. Pk-yritysten kansainvälistyminen on haaste, johon mm. rakennerahasto-ohjelmalla pyritään vastamaan. Korkeakoulujen strategiset painopistealat ja niiden osaamisesta nouseva innovaatiotoiminta tukee maakunnan yritystoiminnan kansainvälistymistä. Kehittämishanketoiminta painottuu hankkeisiin, jotka tukevat koulujen kansainvälistä huippuosaamista niiden strategisilla painoaloilla. Venäjän markkinoihin liittyvä epävakaus on lisännyt tarvetta tehostaa myös muualle kuin Venäjälle kohdentuvaa sijoittautumismarkkinointia ja invest in -toimintaa, mutta Etelä-Karjalassa toimii edelleen huomattava määrä venäläistaustaisia yrityksiä, joiden toiminnan kasvu on maakunnan etu. Venäläistaustaisten, jo täällä toimivien yritysten neuvonnan ja muiden yrityspalveluiden tarvetta tullaan selvittämään ja sen pohjalta osataan reagoida tarpeisiin. Sujuva ja turvallinen henkilö-, tavara- ja rajaliikenne on ensisijaisen tärkeää maakunnan väestölle, elinkeinoelämälle ja matkailijoille. Syksyllä 2014 valmistuvat sekä Kaakkois-Suomen liikennestrategia että Etelä-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yhteinen liikennestrategia luo edellytykset osallistua selkeällä näkemyksellä valtakunnalliseen liikennepoliittiseen keskusteluun. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa määritellään maakuntatasolla liikennejärjestelmän tavoitteet ja toimenpiteet. Lähivuosien tärkeimmät kehittämishankkeet Kaakkois-Suomen liikennestrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta on esitetty seuraavilla sivuilla. Liikenneverkon pullonkaulojen poistoon tähtäävät investointitarpeet ovat maakunnassa mittavat. Lisäksi huolena on alemman tieverkon entisestään heikkenevä palvelutaso. Perustienpidon määrärahojen leikkausten vaikutukset vuoden 2015 budjettiesityksessä myönnetään suoraan: päällystetyn tieverkon ja sorateiden kunto tulee heikkenemään merkittävästi, mikä johtaa lisääntyviin nopeus- ja painorajoituksiin. Tieverkon kunnon ohella tärkeä kysymys maaseutualueiden yrittäjille ja asukkaille ovat nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet. Ne mahdollistavat maaseudun yritystoiminnan, etätyömahdollisuudet sekä maaseudulla asumisen ja turvaavat ikäihmisten pidempää kotona asumista. Tietoliikenneyhteyksien kehittämistä edistetään myös hanketoiminnalla. 10
Keskeiset hakkeet / hankekokonaisuudet Hallituksen liikennepoliittisen selonteon Liikenneverkon kehittämisohjelmaan 2012 2015 sisältyvät hankkeet: VT 6 Taavetti Lappeenranta-tien rakentaminen nelikaistaiseksi. Tie valmistuu suunnitelmien mukaan vuonna 2017. Hanke toteutetaan innovatiivisena kumppanuussopimuksena, ja hankkeen sopimusvaltuus on 76 M. Valtion v. 2014 lisätalousarvioon sisältyy hankkeen aloitusraha 1,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2015 valtion budjettiin on varattu hankkeelle kolme miljoonaa euroa. Luumäki Imatra kaksoisraide ja yhteyden parantaminen Imatralta Venäjän rajalle, suunnittelu. Suunnittelutyö ratayhteyden parantamiseksi etenee hallituksen osoittaman 10 M :n suunnittelurahan turvin. Suunnittelu- ja maastotyöt ovat saaneet myös TEN-tukea. Luumäki Imatra rataosan erilaisten hankevaihtoehtojen ja näiden vaikutusten arviointityö on käynnissä ja valmistunee vuoden 2014 loppuun mennessä. Imatra-Imatrankoski-valtakunnan raja välin yleissuunnitelman laatiminen on käynnissä ja valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Kaksoisraidehankkeen kustannusarvio on noin 380 M. Hankkeen toteuttaminen sisältyy Liikenneverkon kehittämisohjelmaan 2016 2022 ja on tavoitteena, että se saataisiin käyntiin seuraavalla hallituskaudella. Imatran rautatierajanylityspaikan statuksen muuttaminen kansainväliseksi vaatii edunvalvontaa Suomen ja Venäjän välisen rautatieyhdysliikennesopimuksen allekirjoittamiseksi. Sopimuksen voimaansaattaminen ja rajavaltuutettujen päätös statuksen muuttamisesta Suomen ja Venäjän puolella mahdollistaisi kaksisuuntaisen liikenteen aloittamisen Imatrankosken kautta.. Rahoitus: Valtion rahoitus, momentti 31.10.77, Väyläverkon kehittäminen. Hankkeet, joiden toteuttaminen edellyttää alueellista yhteispanostusta ja/tai Liikenneviraston tai liikenne- ja viestintäministeriön osoittamaa erillisrahoitusta Lentoliikenne Lappeenrannan lentokentän palvelujen & rakenteiden kehittäminen. Kansainvälisten lentoliikenneyhteyksien säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeä strateginen tavoite maakunnan elinkeinoelämän ja yliopiston näkökulmasta. Edulliset ja nopeat lentoyhteydet Lappeenrannasta Eurooppaan palvelevat alueen matkailua sekä Itä- ja Kaakkois- Suomen asukkaita. Alueen intresseissä on, että lentokenttä irrotettaisiin Finavian verkostosta. Kentän yksityistämiseksi mietitään uutta omistus- ja operointimallia, jonka myötä kentälle pyritään avaamaan uusia kansainvälisiä lentoreittejä ja lisäämään suoria charterlentoja. Lähivuosina kiitoradan päällysteeseen, jatkossa myös kentän yleisöpalvelutiloihin ja lennonjohtotorniin liittyy uusimistarpeita. Liikenne- ja viestintäministeriöltä odotetaan, että valtion budjettikehyksiin vuosille 2016-2020 ja vuoden 2016 tulo- ja menoarvioon verkostoperiaatteen ulkopuolisille lentoasemille varatulle tukimomentille otetaan mukaan Lappeenrannan kenttä. Rahoitus: Valtion rahoitus, momentti 31.10.41, valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. 11
Raideliikenne Vainikkalan ratapihan parantaminen. Vainikkala on rautatieliikenteen kannalta merkittävin Suomen ja Venäjän välinen raja-asema, jonka liikennemäärät ovat kasvussa. Ratapihalla on monia parantamistarpeita. Vainikkalan ratapihasta on valmistunut tarveselvitys kesällä 2012. Tarveselvityksessä on esitetty itäiseltä ratapihalta puuttuvien, 1 100 metrin mittaisten junien edellyttämien, pitkien raiteiden rakentaminen sekä varautuminen henkilöliikenteen laitureiden eritasojärjestelyihin. Parantamistoimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä 34,8 M. Liikennepoliittisen selonteon yhteydessä ei ole osoitettu rahoitusta ratapihoihin tällä hallituskaudella. Imatra Parikkala( Kitee) tasoristeysten poisto. Tasoristeysten poisto Karjalan radalta Etelä- Karjalan osalta vaatii edellä mainitun Luumäki Imatra -ratahankkeen lisäksi toimenpiteitä välillä Imatra Parikkala. Asiasta on tehty yleissuunnitelman päivitys taustaselvityksineen vuonna 2011. Tasoristeysten poiston kustannukset välillä Imatra Parikkala olivat tuolloin noin 8 M. Tieliikenne (hankkeet väylänumeron mukaisessa järjestyksessä) VT 13 Myttiömäen kohta, Savitaipale. Hanke on suunnitelmavalmiuden puolesta käynnistettävissä vuonna 2015. Hankkeen kustannusarvio on 9,7 M. VT 13 parantaminen välillä Lappeenranta Nuijamaa. Yleissuunnitelma valmistuu keväällä 2015, hanke voidaan käynnistää aikaisintaan kesällä 2019. Koko tieosuuden parantamisen kustannusarvio on 45 M. VT 26 Hamina Taavetti. Ensisijaisesti tavoitteena on tien kokonaisvaltainen parantaminen, mikä edellyttää ensin yleis- ja sitten tiesuunnitelman laadintaa. Jos yleissuunnitelmaa ei saada valtakunnalliseen tieverkon kehittämisen suunnitteluohjelmaan, edetään toissijaisen vaihtoehdon, vaiheittain parantamisen kautta. Kt 62 Imatra Puumala kapean osuuden parantaminen välillä Huuhkala Käyhkää. Tavoitteena on tien parantaminen 15 km matkalla. Tiesuunnitelma on valmis. Hankkeen kustannusarvio on noin 3,5 M. Hanke sijoittuu kahden maakunnan alueelle ja edellyttää kahden tienpitäjän (KAS ja POS ELY-keskukset) yhteisrahoitusta. Rajanylityspaikat (mm. ENI-ohjelman rahoitus) Nuijamaan Brusnitšnojen rajanylityspaikan ja liikenneyhteyksien kehittäminen. Osa kokonaisuutta on ensimmäisessä vaiheessa Saimaan kanavan huoltotien parantaminen ja uuden Venäjän puoleisen tieyhteyden suunnittelu ja rakentaminen rajalta Viipurin ohitustielle. Venäjä vastaa uuden tien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Imatran-Svetogorskin rajanylityspaikan kehittäminen ja kapasiteetin riittävyyden varmistaminen. Rajanylityspaikalle johtavaa, yhä vilkastuvaa pääväylää kantatiellä 62 välillä Imatra-Svetogorsk tulee parantaa. Esisuunnitelman laatiminen on käynnissä. Imatran rajanylityspaikan raideliikenteen avaaminen kansainväliseksi on myös osa rajanylityspaikan kehittämistä. Parikkala Syväoro rajanylityspaikan kehittäminen ja rajanylityspaikan infrastruktuurin rakentaminen. Parikkalan kunta laatii Kolmikanta Koirniemen osayleiskaavaa, joka ottaa huomioon pitkälle tulevaisuuteen alueen julkisen ja yritystoiminnan kehittämistarpeet. Infrastruktuurin suunnittelulla ja rakentamisen käynnistämisellä valmistaudutaan rajanylityspaikan vaiheittaiseen liikenteen lisääntymiseen. Venäjän puolen ENPI-tiehankkeet valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Federaatiotie A121 Pietari Sortavala valmistuu Elisenvaaran kohdille saakka vuoden 2015 loppuun mennessä. Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämispäätös on tehtävä, jotta sen kapasiteetti saadaan käyttöön viimeistään 2017. Lisääntyvään rajanylitysliikenteeseen olennaisesti liittyy tarve Valtatie 6:n ja Kolmikannantien liittymän parantamissuunnittelulle ja toteutukselle. Vainikkalan rautatieliikenteen matkustajaterminaalin laajentaminen on tarpeen henkilöliikenteen kasvun vuoksi. 12
Tietoliikenneyhteydet Laajakaista 2015 -hankkeen tavoitteena on nopeiden tietoliikenneyhteyksien saaminen kaikille vuoteen 2015 mennessä, mitä ei tulla saavuttamaan. Etelä-Karjalassa laadittiin vuonna 2012 runkoverkon ja tilaajayhteydet kattava valokuituverkkosuunnitelma, jonka toteuttamisen kustannusarvio on noin 36 miljoonaa euroa. Valokuituverkon toteuttamishakuun ei tullut yhtään tarjousta. Etelä- Karjalassa on saatu vuonna 2014 valmiiksi Paimensaaren ja Kyläniemen valokuituhankkeet, joita on rahoitettu Manner-Suomen maaseutuohjelmasta. Etelä-Karjalassa laaditaan useammassa kunnassa valokuituverkkosuunnitelmia, joiden toteuttamisen rahoittamisessa on maaseutuohjelmalla ja valtionrahoituksella on merkittävä rooli. Tavoitteena on toteuttaa vuosien 2015 2016 aikana useita paikallisia tai alueellisia valokuituhankkeita. 4.1.3 Vihreä ja uudistuva edelläkävijä Etelä-Karjalan maakuntaohjelman 2014 2017 mukaisesti pohjan ihmisten hyvinvoinnille ja menestyvälle yritystoiminnalle muodostavat puhdas ympäristö, monimuotoinen luonto, kestävä luonnonvarojen käyttö, biotalouden mahdollisuudet ja vähäpäästöiset toimintatavat sekä uuden, ympäristöystävällisen tekniikan käyttöönotto. Etelä-Karjalan älykkään erikoistumisen strategia perustuu puhtaaseen elinympäristöön, vihreään tekniikkaan ja kestävään hyvinvointiin. Lappeenrannan kaupunki on mukana Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut INKAohjelmassa. Lappeenrannan kaupunkiseutu ja LUT rakentavat älykkäiden sähköverkkojen sekä jätteiden hyötykäytön tarjoamista liiketoimintamahdollisuuksista suomalaisen viennin uusia menestystuotteita. Skinnarilan Green Campusta, Saimaata, alueen jätevesi-investointeja sekä muita edelläkävijähankkeita hyödynnetään koko maata palvelevina testaus- ja koeympäristöinä. Tukena toimenpiteissä hyödynnetään INKA-ohjelman ja komission LIFE IP -ohjelman rahoitusta ja verkostoja. Lappeenranta on strategiassaan sitoutunut valtion cleantech-ratkaisuja koskevan periaatepäätöksen mukaisesti kehittämään ja soveltamaan innovatiivisia ja esikaupallisia hankintoja yhteiskunnallisesti merkittävien haasteiden ratkaisussa muun muassa jätehuollossa, vesihuollossa ja energiatehokkuudessa. Samalla on sitouduttu kaikissa hankinnoissa hyödyntämään hankintojen potentiaali yritystoiminnan vahvistamisessa. Imatran kaupungilla on tavoitteena vähentää kaatopaikkajätettä ja tuottaa paikallisesti bioenergiaa teollisuuden, liikenteen ja yhdyskunnan käyttöön muuttamalla yhdyskunnan aiheuttamia jätevirtoja bioenergiaksi. Parikkalan kunta puolestaan teki syyskuun alussa 2014 4,2 miljoonan euron investointipäätöksen uudesta membraanitekniikkaan pohjautuvasta jätevesilaitoksesta. Ennen investointipäätöstä membraanitekniikkaa on tutkittu Parikkalan kunnan ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteisessä EAKR-hankkeessa. Esimerkit kertovat julkisen sektorin sitoutumisesta kestävään kasvuun ja vihreän teknologian käyttöönottoon, joka nojautuu Lappeenrannan teknillisen yliopiston osaamiseen. Vihreän energian ja teknologian osalta yliopiston tärkeimpiä kehittämiskokonaisuuksia lähivuosien aikana ovat muun muassa puhtaan veden globaalit mahdollisuudet uusilla teknologioilla, hajautetut energia-, vesi- ja sivuainevirtojen kehittämis- ja kokeilualustat sekä kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen tuottamisalustan ylläpito valituilla alustoilla. Uudelle osaamiselle ja innovaatioille tarvitaan maakunnasta kaupallistajia, jotta yliopiston osaaminen ja osaamiseen liittyvä liiketoimintapotentiaali saadaan realisoitua uusina yrityksinä ja kansainvälisenä liiketoimintana. EAKR-rahoitus mahdollistaa cleantech-ratkaisuihin, uusiutuvaan energi- 13
aan ja energiatehokkuuteen perustuvan liiketoiminnan kehittämisen. Neljännes EAKRrahoituksesta tulee kohdentaa vähähiilistä taloutta edistäviin toimenpiteisiin. Biotalouden kehittäminen on tärkeä kaakkoissuomalainen painopiste, jota on kuvattu toimeenpanosuunnitelman osiossa 3.2. Maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksia tulee voida hyödyntää esimerkiksi metsäenergian saatavuuden ja käytön lisäämiseen kuin myös metsäraaka-aineen hyödyntämiseen liittyvän yritystoiminnan kehittämishankkeissa. Luonnonvaroja voidaan hyödyntää nykyistä monipuolisemmin myös terveys- ja hyvinvointivaikutusten aikaansaamisessa. Luontolähtöisiä palveluja tulee kehittää niin hoito- ja hoiva-aloilla kuin matkailunkin tarpeisiin. Liikunta-, hyvinvointi-, terveys- ja kulttuurimatkailu paitsi monipuolistaa Etelä- Karjalan matkailupalveluja ja luo taloudellista hyötyä, lisäksi kohentaa ihmisten terveyttä ja edesauttaa heidän hyvinvointiaan. Kasvavaa kysyntää on myös tuoreella ja puhtaalla lähiruoalla sekä terveysvaikutteisilla tuotteilla, joita voidaan jalostaa esimerkiksi kotimaisista marjoista ja muista luonnonantimista. Keskeiset hankkeet / hankekokonaisuudet Jätteiden ja jätevesien käsittelyn kokonaisratkaisu, jossa Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja alueen yritysten osaaminen on keskeisessä roolissa o Uutta teknologiaa soveltavan jätevesilietteiden ja kierrätyskelvottomien yhdyskuntajätteiden CHP-laitoksen rakentaminen. Laitoksen avulla jätevesilietteet ja kierrätyskelvottomat jätteet voidaan polttaa paikallisesti pienikokoisissa laitoksissa sähköä ja lämpöä tuottaen (haussa LIFE IP -rahoitus) o Lappeenrannan seudun jätevesiratkaisu on maakunnallisesti merkittävä kysymys. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on päättymässä ja Lappeenrannan kaupunki tekee päätöksen jätevesiratkaisusta tämän vuoden aikana. Uusi purkuvesistö ja puhdistamo vaativat mittavat investoinnit, joiden rahoittamiseen odotetaan valtion tukea joko siirtoviemärin rakentamiseen tai uuden teknologian käyttöönottoon. Kyse on Lappeenrannan kaupungin jätevesiratkaisua laajemmasta kokonaisuudesta, koska Lappeenrannassa käsitellään myös Lemin ja Taipalsaaren jätevesiä. Lappeenrannan jätevesiratkaisun realistinen toteutusaika on vuosina 2018 2021. Uuden puhdistamon kustannusarvio on noin 50 miljoonaa euroa. Tarvittavien siirtoyhteyksien kanssa hankkeen kustannukset voivat nousta 80 miljoonaan euroon. o Parikkalan kunta: Parikkalan jätevesijärjestelmän uudistaminen membraanitekniikalla. Innovatiivisella MBR-tekniikalla saadaan kustannustehokkaasti puhtaampaa jätevettä, jolloin nykyisen jätevesipuhdistamon Simpelejärveen aiheuttama pistekuormitus pienenee merkittävästi. Kunta on tehnyt päätöksen MBR-tekniikkaan perustuvan jätevesipuhdistamon rakentamisesta. Uusi jätevedenpuhdistamo valmistuu 2016. Skinnarilan Green Campus tutkimus- ja kokeiluympäristönä muun muassa energiavarastoihin, älykkäisiin sähköverkkoihin, hajautettuun lämmön- ja sähkön tuotantoon sekä vedenpuhdistuksen tutkimukseen ja kehittämiseen. Hankkeita valmistellaan ensisijaisesti Horizon 2020 -ohjelmaan, Tekesille ja Suomen Akatemialle. Aluevaikuttavuudeltaan merkittäviä pienehköjä hankkeita on mahdollista rahoittaa alueohjelmilla. Etelä-Karjalan ympäristöohjelma. Maakunnan kuntien ilmastomyönteisten toimien suunnitelmallisuutta vahvistetaan laatimalla Etelä-Karjalalle yhteinen ympäristöohjelma. Lisäksi jokaiselle kunnalle laaditaan omat tarkemmat ympäristöohjelmat. Hankkeessa keskitytään myös maakunnan energiantuotannon ja -kulutuksen tulevaisuuden suunnitteluun ja arviointiin. Saimaa Geoparkin toteuttaminen. Käynnissä on selvitystyö, jossa alueen matkailuun sopivat geologiset resurssit käydään läpi. Hankkeessa valmistellaan Geopark-toimintamallia ja työstetään hakemus UNESCO:n suojeluksessa toimivalle Geopark-verkostolle. Tähtäimessä on Geopark-statuk- 14
sen saaminen Saimaa Vuoksi-alueelle. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön Luontomatkailukohteet näkyville -hankkeella toteutetaan opasteita tärkeimpiin luonto- ja retkeilykohteisiin, jotta asukkaiden ja matkailijoiden on helppo löytää niihin. Imatran seudun kehitysyhtiö Oy:n Veden Vuoksi - Vuoksen kalastusmatkailun kehittämishanke (ENI-ohjelman hanke) suomalais-venäläisenä yhteistyönä. Hankkeessa on neljä laajaa kokonaisuutta: 1) matkailun edistäminen, 2) virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, 3) Vuoksen kalakantojen tutkimus ja niiden kestävä hyödyntäminen sekä 4) ympäristötietoisuuden parantaminen. Rahoitus: Horizon 2020, LIFE IP, Tekes, Suomen Akatemia, EAKR, maaseutuohjelma, INKA-ohjelma 4.1.4 Välitön ja välittävä Etelä-Karjala Maakuntaohjelma nostaa vahvasti esille osallisuuden ja yhteistyön merkityksen maakunnan hyvinvoinnin edistämisessä. Etelä-Karjala on pieni maakunta ja meitä eteläkarjalaisia on vähän, joten maakunnan menestykseen tarvitaan jokaisen eteläkarjalaisen panosta. Lisäksi sosiaalinen pääoma on yhteydessä terveyteen. Ihmiset, jotka osallistuvat sosiaaliseen toimintaan aktiivisesti ja luottavat toisiin ihmisiin, tuntevat itsensä vähemmän osallistuvia tyytyväisemmiksi ja terveemmiksi. Aktiivinen osallistuminen ja sen tukeminen, kuten asukkaiden osallistaminen päätöksentekoon, edistää yhteiskunnan toimintakykyä. Maakuntaan tulee kehittää yhteisiä tai kuntakohtaisia vaikuttamismalleja edustuksellisen demokratian rinnalle. Kulttuuri- ja hyvinvointistrategiaprosesseja jatketaan konkreettisilla toimenpideohjelmilla. Osallistumisaktiivisuutta tukemalla lisätään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä. Yhteistoiminta ja tiedonvaihto edistävät yhteisöllisyyden lisäksi elinikäistä oppimista ja ammattitaidon ylläpitoa. Esimerkiksi Eksoten koko henkilöstö muutosvalmennetaan asiakaslähtöiseen toimintaan, jossa erityisenä painopisteenä on asiakaslähtöisen kulttuurin vahvistaminen, verkosto-osaamisen lisääminen ja teknologiaosaamisen vahvistaminen. Osaaminen vahvistuu ja palvelu paranee. Toimenpiteiden rahoituskanaviksi soveltuvat ESR- ja maaseutuohjelmien rahoitus. Työttömyys on Etelä-Karjalassa lisääntynyt viime aikoina. Uuden työllisyyslain myötä Etelä- Karjalan kunnille kohdistuvat työmarkkinatukimaksut uhkaavat kasvaa 2,7 miljoonalla eurolla vuodesta 2013 vuoteen 2015, mikäli aktivoivia toimenpiteitä ei saada lisättyä. Osana kuntauudistuksen nuorisotakuun kuntakokeilua valtio, Lappeenrannan ja Imatran kaupungit sekä Eksote sopivat nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteiden saavuttamista palvelevista toimenpiteistä. Sopimuksella valtio sitoutuu osaltaan asiakasprosessia nopeuttaviin palvelulupauksiin ja kaupungit ja Eksote osaltaan työllisyydenhoitoa tehostaviin toimenpiteisiin. Eksoten kautta mukana kuntakokeilussa ovat kaikki Etelä-Karjalan kunnat. Työllistymisen kasvattamiseksi on kuntien vääjäämättä lisättävä omia resurssejaan ja toimenpiteisiin tarvitaan kehittämisrahoitusta (ESR, maaseutuohjelma). Maaseudun hyvinvointipalvelujen saatavuutta lisätään kehittämällä palvelujen tuottamiseen uusia toimintamalleja, joita voivat tarjota myös järjestöt tai yritykset. Kyläavuksi-hankkeella sekä työllistetään maaseudun pitkäaikaistyöttömiä että tarjotaan maaseudulla saataville palvelua, joka mahdollistaa muun muassa vanhusten kotona-asumista ja vapaa-ajan asuntojen ympärivuotista käyttöä. Maaseutuväestön ikääntyessä tarvitaan kylissä yhä enemmän hoivapalveluja, joita voivat tuottaa yritykset ja järjestöt. Alueellisia palvelukeskuksia voidaan perustaa tulevina vuosina esimerkiksi kylätaloihin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä ja kumppanuuksiin perustaen. 15
Keskeiset hankkeet / hankekokonaisuudet Eksote: EKSOTE-keskus. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa asiakkaan/potilaan palvelut koordinoidaan asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi. Tuloksena on koordinoitu palvelujen jakelu, asiakaslogistiikan hallinta ja itsepalvelujen lisääminen. Toinen kokonaisuus muodostuu rakennettavasta yhteyskeskuksesta, jonka avulla asiakkaat voivat olla yhteydessä ammattilaiseen tai omaiseen sekä vertaisverkostoihin. Toimintamalli edistää public-private -yhteistyötä ja vahvistaa hajaasutusalueiden palvelujen saatavuutta. Eksote: Maakunnallisen hyvinvointistrategiaprosessin jatkaminen konkreettisella toimenpideohjelmalla. Imatran kaupunki valmistelee laajaa työllisyyden edistämiseen tähtäävää hanketta (Toimari), jossa kehitetään koko työllistämisprosessia ja vaikeasti työllistyvien palveluita. Pääkohderyhmänä hankkeessa ovat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat. Hanke edellyttää erillistä kaupunginhallituksen päätöstä. Saimaan ammattikorkeakoulun Älykäs palvelutarjonta ja kulutus haja-asutusalueella -hankkeessa kehitetään erityisesti haja-asutusalueille kohdistettuja asiakaslähtöisiä sähköisiä ja muita mobiilipalveluja, jotka täydentävät tai korvaavat olemassa olevia kiinteitä palveluja kustannustehokkaasti. Kehittämisprosesseissa ovat mukana asiakkaat, palvelujen tuottajat ja mahdollistajat. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom: Järjestöjen palvelut osaksi hyvinvoinnin ekosysteemiä työtä ja osallisuutta nuorille lisää nuorten työllistymismahdollisuuksia ja vahvistaa yhdistysten palvelutuotantoa. Vapaaehtoistyölle luodaan uusia, nuoria kiinnostavia toteutustapoja ja konkreettinen toteutusmalli niin, että nuoret vapaaehtoiset löytävät heille sopivia tapoja ja paikkoja tehdä vapaaehtoistyötä. Kulttuuristrategian jatkaminen konkreettisilla toimenpiteillä. Rahoitus: ESR ja maaseutuohjelma 4.2 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset teemat Osa Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta käytetään valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnallinen kymmenen prosentin osuus EAKR-rahoituksesta käytetään Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Teeman valmistelusta vastaa TEM. ESR-rahoituksesta käytetään 25 prosenttia kolmeen valtakunnalliseen teemaan, joiden rahoituksen jakautumisesta hallinnonaloittain ovat TEM, OKM ja STM sopineet keskenään. Teemat ovat työllisyys, osaaminen ja osallisuus. Työllisyysteemaan sisältyviä kehittämistoimenpiteitä ovat esimerkiksi seuraavat: nuorten työllistymistä edistävät palvelut, maahanmuuttajien kotoutuminen, kansainvälinen työnvälitys ja työelämän laadun kehittäminen. Osaamisen teemaan sisältyviä kehittämistoimenpiteitä ovat muun muassa koulutuksesta koulutukseen tai työn siirtymisen tehostaminen, korkeakoulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen, aikuisten osaamistason nostaminen, ohjauspalvelut ja valtakunnalliset koulutusmallit kasvu- ja rakennemuutosaloille. Osallisuuden teemaan sisältyviä kehittämistoimenpiteitä ovat esimerkiksi kuntoutuksen palvelujärjestelmän kehittäminen, osallistava nuorisotakuu sekä syrjinnän torjunta. 16
Etelä-Karjala osallistuu valtakunnallisten teemojen toteutukseen EAKR:n ja ESR:n toimintalinjoilla maakuntaohjelman painotusten mukaisesti. Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) -ohjelmatyössä linjattu älykkään erikoistumisen näkökulma sisältyy Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaan. ESRrahoituksen valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien osalta erityisesti nuorisotakuuta, koulutusta ja osaamista, osallisuutta, vaikuttamista, työelämäyhteistyötä ja matalan kynnyksen palveluja koskevat sisällöt ja toimenpiteet ovat ensisijaisia. Seuraavassa on esitetty valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien ne teemat, jotka Etelä- Karjalan näkökulmasta nähdään erityisen tärkeinä: EAKR - Innovatiiviset kaupungit -ohjelma ja yritysverkostojen rakentaminen (TEM/TEKES) Lappeenranta on mukana Vaasan koordinoimassa Kestävät energiaratkaisut INKAohjelmassa. ESR Nuorisotakuu (TEM) - Valtakunnallinen monialainen palvelumalli (Ohjaamo) ja valtakunnallinen nettiohjauspalvelu. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen (TEM) - Rakennetyöttömyyden alentamista edistävät toimenpiteet. Osuvaa osaamista (OKM) - Sujuvat siirtymät, korkeakoulusta työelämään, taito-ohjelma heikot perustaidot omaavien aikuisten taitojen parantamiseksi, osuva ohjaus ensisijaisesti Ohjaamon ja Opintopolku.fi:n palvelukykyä vahvistamalla. Nuorisotakuu (OKM) - Lukioiden työelämäyhteistyön edistäminen, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen. Osallistamalla osaamista (OKM) - Kolmannen, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden monialaisen osaamisen vahvistaminen, osallisuus, vaikuttaminen ja hyvinvointi nuorten toimintaympäristöissä, taide-, kulttuuri- ja liikuntalähtöiset menetelmät. Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen vahvistaminen (OKM) - Valtakunnallisten koulutusmallien kehittäminen, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen (STM) - Erityisesti pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille työttömille ja osatyökykyisille henkilöille suunnatut sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelut, matalan kynnyksen palvelumallit, palvelutarpeiden tunnistaminen sekä palveluihin pääsyn nopeuttaminen. Nuorten osallistaminen ja nuorisotakuu (STM) - Matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukitoimien uudistaminen ja kehittäminen osana nuorten monialaista palveluverkostoa. 4.3 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka maakuntaohjelman toteuttamisessa Lappeenrannan kaupunkiseutu on yksi kahdestatoista suurimmasta kaupunkiseudusta, joka kuuluu kasvusopimusmenettelyn piiriin. Samat kaupunkiseudut 1 ovat mukana myös Innovatiiviset kaupun- 1 Helsingin metropolialue, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Pori, Seinäjoki, Vaasa, Joensuu ja Lappeenranta. 17
git (INKA) -ohjelmassa. Menettelyt täydentävät toinen toisiaan: kasvusopimuksiin sisältyvät ne strategiset osaamisen kärkialat, joita edistetään INKA-ohjelmalla. Kansainvälistä kasvua -kasvusopimuksella Lappeenranta tähtää EU:n ja Venäjän rajalla sijaintinsa tarjoamien kasvunäkymien hyödyntämiseen koko maan kilpailukykyä vahvistavalla tavalla. Sopimusosapuolet edistävät seuraavien painopisteiden toteuttamista: 1. Lappeenrannan elinkeinorakenteen monipuolistaminen osaamisperusteisten työpaikkojen luomisen avulla. 2. Kaupan alan työpaikkojen kasvun varmistaminen Venäjän matkailuvirtojen ydinalueella. 3. Uusien kaupunkivyöhykkeiden kestävä rakentaminen 200 000 kaupunkiseudulla asuvan ja asioivan ihmisen edellyttämälle tasolle. 4. ICT-alan liiketoiminnan, peli- ja ohjelmistoalan kehittäminen sekä koulutuksen ja osaamisen edistäminen. 5. Lappeenrannan lentokentän uuden liiketoimintamallin pilotointi sekä asiakastilojen ajanmukaistaminen. 6. Venäjä-osaamista, kansainvälistä koulutusta sekä alueen asemaa Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohtana vahvistetaan. Kasvusopimus tukee maakuntaohjelman tavoitteita osaamis- ja innovaatiopotentiaalin hyödyntämisestä, kansainvälisestä kilpailukyvystä sekä puhtaan elinympäristön ja vihreän tekniikan älykkäästä erikoistumisesta. 4.4 Toimeenpanosuunnitelman vaikutukset Yhteenvetotaulukossa esitetään arvio maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vaikutuksista lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. ++ Merkittäviä myönteisiä vaikutuksia, + Myönteisiä vaikutuksia, 0 Ei merkittäviä vaikutuksia,! Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen jatkosuunnittelussa, - Haitallisia vaikutuksia SOSIAALISET VAIKUTUKSET EKOLOGISET VAIKUTUKSET KULTTUURISET VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTA- RAKENTEELLISET Toimintalinja Tavoite Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli 1. Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli VAIKUTUKSET Lyhyt aikaväli Osaamispohjaisia työpaikkoja ja yrityksiä uudistuvaan elinkeinorakenteeseen + ++ + ++ + + + ++ 2. Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta Kehittyvä toimintaympäristö kannustaa kansainvälistymään + ++!*!* + ++ 0 0 Kansainvälisesti menestyvän osaamisen ja elinkeinotoiminnan + ++ + + + ++ 0 0 edistäminen 3. Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä Biotalouteen uutta liiketoimintaa Energia-, sähkö- ja ympäristötekniikan hyödyntäminen puhtaan elinympäristön ratkaisuissa + ++ + + 0 + 0 + 0 + + ++ + + + ++ Pitkä aikaväli 18
Puhtaan elinympäristön ja vastuullisen kuluttamisen edistäminen Vihreän hyvinvoinnin rakentaminen Lähiruoan tuotannon, markkinoinnin, jakelun ja viennin edistäminen 0 + + ++ + ++ + ++ + ++ + ++ + ++ + ++ 0 + + + + + 0 0 4. Välitön ja välittävä Etelä-Karjala Etelä-Karjalassa kaikki osallistuvat ++ ++ + + ++ ++ + + Tehdään asioita yhdessä ++ ++ + + ++ ++ + + * Toimintalinjan 2 kehittämistä koskevat ekologiset vaikutukset tulee arvioida hankesuunnittelun yhteydessä, sillä ne voivat sisältää haitallisia vaikutuksia. Haitalliset vaikutukset tulee selvittää tie- ja rautatiesuunnitelmia laadittaessa sekä kaavoituksen yhteydessä. 5. RAHOITUS 2015 2016 Maakuntaohjelman toimeenpanossa tärkeitä rahoitusohjelmia ovat rakennerahasto-ohjelma, maaseutuohjelma, LEADER-ohjelmat ja ENI-ohjelma. Maakuntaohjelmaa toteutetaan luonnollisesti myös kuntien ja valtion rahoituksella sekä muulla julkisella ja yksityisellä rahoituksella. EU:n rahoitusosuus rakennerahasto-ohjelmassa 2014 2020 pieneni Etelä-Karjalassa 34,4 prosenttia edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Rakennerahasto-ohjelman kokonaisrahoitus on 36,2 miljoonaa euroa (sisältää myös kuntarahan, joka on 25 prosenttia kansallisesta rahoituksesta). Euroopan aluekehitysrahoituksen (EAKR) osuus on 26,2 miljoonaa euroa ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osuus 10 miljoonaa euroa. Maaseutuohjelman rahoitus koko Kaakkois-Suomeen uudella ohjelmakaudella on 33,6 miljoonaa euroa. Rahoitustaso nousee 1,1 miljoonaa euroa edelliseen ohjelmakauteen nähden. Etelä-Karjalan LEADER-ohjelmat ovat hakeneet ohjelmakaudelle rahoitusta 8,2 miljoonaa euroa (sisältää kuntarahoituksen). Maakunnan kehittämisraha on esitetty lakkautettavaksi vuoden 2015 valtion budjetissa. Maakunnan kehittämisraha on ollut joustava rahoitusinstrumentti pienehköihin, myös esimerkiksi kolmannen sektorin toteuttamiin hankkeisiin ja nopeaa reagointia vaativiin toimenpiteisiin. Alueellisten kehittämisvarojen pienentyessä entistä enemmän tulisi pystyä hyödyntämään kansainvälisiä rahoitusvälineitä ja esimerkiksi Central Baltic -ohjelman rahoitusta. Osana maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaa esitetään rakennerahastovarojen rahoitussuunnitelma vuosille 2015 2016. Rahoitussuunnitelma sisältää alueen päätettävissä olevien rakennerahastovarojen jaon rahoittajittain ja ohjelman toimintalinjoittain. EU:n ja valtion rahoituksen lisäksi siinä esitetään kuntien ja muun julkisen rahoituksen osuus ohjelman toteuttamisessa. Etelä- Karjalassa on vuosina 2015 2016 käytettävissä EAKR ja valtion rahoitusta yhteensä noin 6,1 miljoonaa euroa. Noin kolmannes EAKR-rahoituksesta kohdentuu ELY-keskuksen hallinnoimiin yritystukiin ja kaksi kolmasosaa maakunnan liiton alueellisiin kehittämishankkeisiin. ELY-keskuksen hallinnoiman ESR- ja valtion rahoitus on yhteensä noin 2,3 miljoonaa euroa. Toimintalinjojen välisessä jaossa noudatetaan rakennerahasto-ohjelman mukaisia jakosuhteita. Rahoitussuunnitelma on esitetty erillisenä liitteenä. 19