52K30045.41 FORTUM POWER AND HEAT OY Naantalin voimalaitos Ympäristövaikutusten arviointiselostus
1/188 COPYRIGHT PÖYRY MANAGEMENT CONSULTING OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Management Consulting Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 2/188
3/188 YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO Arviointiselostus on nähtävillä seuraavissa paikoissa: Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirasto, Puolalankatu 5, Turku Turun kaupunginkirjasto, Linnankatu 2, Turku Raision kaupungintalo, Nallinkatu 2, Raisio Raision pääkirjasto, Eeronkuja 2, Raisio Naantalin kaupungintalo, Käsityöläiskatu 2, Naantali Naantalin pääkirjasto, Tullikatu 11, Naantali Maskun kunnanvirasto ja kirjasto, Keskuskaari 3, Masku Fortum.fi-sivusto Varsinais-Suomen ELY-keskuksen internet-sivut (Internet ELY-keskus > FI > ELY-keskukset > Varsinais-Suomen ELY > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > Vireillä olevat YVA-hankkeet) Yhteystiedot: Hankkeesta vastaava: Naantalin voimalaitos, ympäristöpäällikkö Satu Viranko puh. 010 45 42423 etunimi.sukunimi@fortum.com Yhteysviranomainen: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Seija Savo PL 523, 20101 Turku puh. 040-769 9066, vaihde 020 636 0060 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi YVA-konsultti: Pöyry Management Consulting Oy YVA-projektipäällikkö Thomas Bonn puh. 010 33 24227 etunimi.sukunimi@poyry.com
4/188 Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laatimisesta on vastannut seuraava Pöyryn työryhmä: Thomas Bonn Projektipäällikkö Titta Antila Savukaasupäästöjen mallinnus, liikennepäästöjen mallinnus Carlo Di Napoli Melumallinnus Karoliina Ilmarinen Jätehuollon vaikutukset, vesistövaikutukset Katriina Keskitalo Pohjavesivaikutukset Laura Leino Vesistövaikutukset Mariikka Manninen Maankäyttö- ja maisemavaikutukset Jarkko Männistö Valokuvasovitteet Staffan Nickull Tekninen kuvaus Antti Petänen Savukaasupäästöjen mallinnus, liikennepäästöjen mallinnus Leena-Kaisa Piekkari Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Pirkko Seitsalo Ilmanlaatu ja liikenne Soile Turkulainen Luontovaikutukset Heimo Vepsä Savukaasupäästöjen mallinnus, liikennepäästöjen mallinnus
5/188 SISÄLLYSLUETTELO YHTEYSTIEDOT JA NÄHTÄVILLÄOLO... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 5 TIIVISTELMÄ... 7 SAMMANDRAG... 14 KÄYTETYT TERMIT JA LYHENTEET... 21 1 JOHDANTO... 23 2 HANKE JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 24 2.1 HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS... 24 2.2 HANKKEESTA VASTAAVA... 25 2.3 SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE... 25 2.4 ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 28 2.5 MUUT SIJOITUSPAIKKAVAIHTOEHDOT... 30 2.6 HANKKEEN SUUNNITTELUVAIHE JA TOTEUTUSAIKATAULU... 30 2.7 HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 30 3 YVA-MENETTELY, TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN... 31 3.1 YVA-MENETTELYN TARVE JA TAVOITE... 31 3.2 YVA-MENETTELYN PÄÄVAIHEET... 31 3.3 NAANTALIN VOIMALAITOKSEN YVA-MENETTELYN AIKATAULU... 33 3.4 TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMINEN... 34 3.5 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO YVA-OHJELMASTA... 36 4 NYKYISEN TOIMINNAN KUVAUS... 40 4.1 YLEISKUVAUS NYKYISESTÄ VOIMALAITOKSESTA... 40 4.2 VOIMALAITOKSEN TUOTANTO... 41 4.3 VESIHUOLTO... 41 4.4 VOIMALAITOKSEN PÄÄSTÖT... 42 4.5 TUHKA JA MUUT SIVUTUOTTEET SEKÄ NIIDEN KÄSITTELY... 42 4.6 KULJETUKSET... 43 5 HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS... 44 5.1 VOIMALAITOKSEN TEKNISET TIEDOT JA TOIMINTAPERIAATE... 44 5.2 POLTTOTEKNIIKOIDEN KUVAUS... 47 5.3 POLTTOAINEIDEN LAATU, KÄSITTELY JA VARASTOINTI... 49 5.4 SAVUKAASUPÄÄSTÖT JA NIIDEN VÄHENTÄMISTEKNIIKAT... 52 5.5 LIITYNNÄT SÄHKÖ- JA KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN... 56 5.6 VOIMALAITOKSEN VESIHUOLTO SEKÄ JÄÄHDYTYS- JA JÄTEVEDET... 56 5.7 KEMIKAALIEN KULJETUS, VARASTOINTI JA KÄSITTELY... 57 5.8 JÄTEHUOLTO... 58 5.9 TUHKAN JA MUIDEN SIVUTUOTTEIDEN LÄJITYSALUEIDEN KUVAUS... 61 5.10 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT)... 64 6 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET... 67 6.1 KAAVOITUS... 67 6.2 RAKENNUS- JA LENTOESTELUPA... 67 6.3 YMPÄRISTÖLUPA... 67 6.4 VESILUPA... 68 6.5 PÄÄSTÖLUPA... 68
6/188 6.6 MUUT LUVAT JA SOPIMUKSET... 68 7 HANKKEEN SUHDE LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÄ JA YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN... 70 8 ARVIOINTIMENETELMÄT, YMPÄRISTÖN NYKYTILA JA ARVIOIDUT VAIKUTUKSET... 75 8.1 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS... 75 8.2 RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET... 75 8.3 YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 77 8.4 MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 92 8.5 KULJETUKSET JA LIIKENTEESEEN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 102 8.6 PÄÄSTÖT ILMAAN JA ILMANLAATUUN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 107 8.7 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT... 126 8.8 MELUVAIKUTUKSET... 127 8.9 TUHKAN JA MUIDEN JÄTTEIDEN VAIKUTUKSET... 134 8.10 IHMISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 136 8.11 KASVILLISUUTEEN, ELÄIMIIN JA SUOJELUKOHTEISIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 150 8.12 MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ POHJAVESIIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET... 159 8.13 VESISTÖVAIKUTUKSET... 161 8.14 ONNETTOMUUS- JA POIKKEUSTILANTEIDEN VAIKUTUKSET... 165 8.15 LAITOKSEN TOIMINNAN LOPETTAMISEN VAIKUTUKSET... 167 8.16 NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET... 168 9 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA VAIKUTUSTEN MERKITTÄVYYDEN ARVIOINTI... 169 9.1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 169 9.2 YHTEENVETO KESKEISISTÄ VAIKUTUKSISTA JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILUSTA... 177 9.3 HANKKEEN JA VAIHTOEHTOJEN TOTEUTTAMISKELPOISUUS... 177 9.4 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN EPÄVARMUUDET... 178 10 HAITTOJEN EHKÄISEMINEN JA LIEVENTÄMINEN... 179 10.1 RAKENTAMISEN JA SIJOITTUMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET... 179 10.2 LAITOKSELLE TUOTAVAN POLTTOAINEEN KÄSITTELY... 179 10.3 PALAMISOLOSUHTEET... 179 10.4 SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET... 180 10.5 JÄTEVESIEN VAIKUTUKSET... 180 10.6 MELUVAIKUTUKSET... 180 10.7 KEMIKAALIEN KULJETUSTEN, KÄYTÖN JA VARASTOINNIN VAIKUTUKSET... 180 10.8 JÄTTEIDEN KÄSITTELYN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN... 181 10.9 LIIKENTEEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN... 181 10.10 IHMISTEN ELINOLOT... 181 11 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAOHJELMA... 182 11.1 SEURANNAN PERIAATTEET... 182 11.2 SAVUKAASUPÄÄSTÖJEN JA ILMANLAADUN TARKKAILU... 182 11.3 JÄTEVESI- JA VESISTÖTARKKAILU... 183 11.4 JÄTEKIRJANPITO... 183 11.5 MELUMITTAUKSET... 183 11.6 IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN SEURANTA... 184 11.7 VAIKUTUSTEN SEURANTA NATURA-ALUEELLA... 184 12 LÄHDELUETTELO... 185 Pohjakartat Maanmittauslaitos lupa nro 48/MML/11
7/188 TIIVISTELMÄ HANKEKUVAUS Tausta ja tarkoitus (jäljempänä Fortum) selvittää korvaavan energiantuotantokapasiteetin rakentamista Naantalin nykyiselle voimalaitokselle, joka on ollut toiminnassa 1960-luvulta lähtien. Turun alueen energiatuotanto perustuu suurelta osin Naantalin kivihiilikäyttöisen voimalaitoksen tuottamaan lämpöön ja sähköön. Fortumin tarkoituksena on taata tämän energiantuotannon jatkuminen Naantalin voimalaitoksella ja samalla vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä sekä lisätä biopolttoaineiden käyttöä Turun seudun energian tuotannossa. Myös rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöjä on tarkoitus vähentää entisestään rakentamalla suunnitteilla oleva korvaava energiantuotantokapasiteetti uusinta teknologiaa hyödyntäen. Hankkeella varaudutaan myös 2016 voimaantuleviin, teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin (industrial emissions directive, ns. IE-direktiivi) mukaisiin, kiristyviin päästörajoihin. Hankkeen toteuttaminen on linjassa myös EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden kanssa, joihin kuuluvat hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden tuntuva lisääminen vuoteen 2020 mennessä. Fortum käynnisti YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/94) mukaisen YVA-menettelyn syyskuussa 2010 jätettyään Naantalin voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Voimalaitoksen YVA-ohjelmassa esitettiin suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia tämän menettelyn yhteydessä selvitetään ja miten nämä selvitykset tehdään. Lisäksi ohjelmassa esitettiin suunnitelma osallistumisen järjestämisestä. Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetään hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset sekä se miten vuorovaikutus ja osallistuminen on järjestetty ja miten ne ovat vaikuttaneet YVAmenettelyssä. Arvioitavat vaihtoehdot Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan kahta voimalaitoksen uudistamisen hankevaihtoehtoa sekä nk. nollavaihtoehtoa ja nollaplusvaihtoehtoa. Molemmat hankevaihtoehdot sijoittuvat Naantalin nykyiselle voimalaitosalueelle. Voimalaitoksella syntyvien sivutuotteiden läjittämisen osalta tarkastellaan nykyisin käytössä olevaa Härkäsuon aluetta, ja tämän täytyttyä Isosuon uutta läjitysaluetta. Vaihtoehto 1 Vaihtoehdossa 1 (VE1) energiaa tuotetaan uudella monipolttoainekattilalla, jonka polttoaineteho on 450 MW. Naantalin nykyiset yksiköt jäävät varalle.
8/188 Tässä YVA-menettelyssä päästö- ja kuljetuslaskelmien ja muiden vaikutusarviointien pohjana tarkastellaan monipolttoainekattilan osalta kahta eri polttoainejakaumaa (prosenttiosuudet polttoaine-energiasta vuodessa): VE1a: biopolttoaine 70 %, hiili 25 % ja kierrätyspolttoaine (REF) 5 % VE1b: hiili 60 %, turve 40 %. Lopullinen polttoainejakauma vaihtelee käytännössä käyttötilanteiden sekä polttoaineiden saatavuuden ja hinnan mukaan. Vaihtoehto 2 Vaihtoehdossa 2 (VE2) kahteen Naantalin olemassa olevaan voimalaitosyksikköön liitetään polttoainetehoiltaan noin 50 MW:n kaasutinlaitteistot, jotka syöttävät pääkattiloihin biomassasta sekä kierrätyspolttoaineista (REF) valmistettua tuotekaasua. Lisäksi käyttöön jää kolmas Naantalin olemassa oleva 315 MW:n voimalaitosyksikkö. Kaasuttimien polttoaineena käytetään biopolttoaineita (noin 50 % polttoaine-energiasta) ja kierrätyspolttoaineita, REF (noin 50 % polttoaine-energiasta). Alustavien suunnitelmien mukaan toinen kaasutinlaitteisto käyttäisi ainoastaan biopolttoaineita ja toinen sekä biopolttoaineita että kierrätyspolttoaineita (REF). Tuotekaasun lisäksi kattiloissa poltetaan kivihiiltä. Kaasuttimilla korvataan noin 30 % kattiloiden fossiilisesta polttoaineesta. Lopullinen polttoainejakauma vaihtelee käytännössä käyttötilanteiden sekä polttoaineiden saatavuuden ja hinnan mukaan. Vaihtoehto 0+ Vaihtoehtona 0+ (VE0+) tarkastellaan tilannetta, jossa nykyiset voimalaitosyksiköt toimivat teollisuuden päästöjä koskevan IE-direktiivin asettamien vaatimusten mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että kaksi nykyistä yksikköä (NA2 ja NA3) varustetaan riittävillä savukaasujen puhdistusjärjestelmillä, jotta päästään IE-direktiivin asettamiin kiristyviin päästörajoihin, ja että vanhimpaan nykyiseen voimalaitosyksikköön (NA1) sovelletaan IE-direktiivin mahdollistamia joustomekanismeja käyttöajan suhteen. Vaihtoehto 0 Nollavaihtoehtona (VE0) tarkastellaan vuoden 2015 tilannetta, jossa voimalaitoshanke ei toteudu. Muut sijoituspaikkavaihtoehdot Fortumilla ei ole muita sopivia voimalaitoksen sijoituspaikkoja Turun seudulla, eikä voimalaitoksen sijoittaminen uuteen paikkaan ole perusteltua maankäytöllisistä ja ympäristösyistä.
HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Rakentamisen aikaiset vaikutukset YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 9/188 Rakentamisen aikaiset vaikutukset voivat aiheuttaa lähimmille asukkaille ajoittaisia melu-, tärinä- tai pölyhaittoja. Rakennustöiden haitat kestävät vain rajatun ajan eikä niillä ole merkittäviä vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten terveyteen. Hankkeella on työllistävä vaikutus. Yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset Hanke vastaa nykyistä maankäyttöä ja asemakaavan käyttötarkoitusta, eikä sillä ole vaikutuksia lähialueiden maankäyttöön. Hankkeen toteuttaminen voi edellyttää asemakaavan muuttamista sallitun maksimaalisen rakennusoikeuden osalta. Käytettävästä polttoainejakaumasta riippuen hanke edistää uusiutuvien polttoaineiden käyttämiseen liittyvää valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset Rakentamisen määrä alueella lisääntyy nykyisestä, uudet rakennukset ja rakenteet vastaavat mitoitukseltaan ja tyyliltään alueen nykyistä rakennuskantaa. Näkymät kohti aluetta muuttuvat, mutta vaikutusten merkittävyys on vähäinen. Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia lähialueen arvokohteisiin. Kuljetukset ja liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset Maantiekuljetuksia on 30 55 päivässä ja niiden määrät kasvavat nykyisiin kuljetusmääriin verrattuna 1,9 3,5 -kertaisiksi vaihtoehdosta (VE1 ja VE2) riippuen. Viestitiellä keskimääräiset kokonaisliikenteen määrät kasvavat selvästi nykyisestä VE1:ssä. Suurin kasvu tapahtuu Viestitien loppupäässä, lähellä voimalaitosta. Raskaan liikenteen lisäys Viestitiellä voi heikentää liikenneturvallisuutta. Läjitettävien sivutuotteiden kuljetusten osalta tilanne ei VE1:ssä todennäköisesti muutu merkittävästi viime vuosiin verrattuna, eivätkä kuljetusliikenteen aiheuttamat vaikutukset läjitysalueelle johtavilla teillä muutu oleellisella tavalla. VE2:ssa läjitettävien sivutuotteiden kuljetusten osalta kuljetusten määrä voi kasvaa nykyisestä keskimääräisestä kuljetusmäärästä, mutta verrattuna vuosiin jolloin sivutuotteita ei ole pystytty toimittamaan hyötykäyttöön suunnitellulla tavalla, tilanne ei muutu oleellisesti. VE0+:ssa tai VE0:ssa maantiekuljetuksia on noin 14 15 päivässä ja niiden määrät pienenevät hieman nykyisestä. Päästöt ilmaan ja ilmanlaatuun kohdistuvat vaikutukset Sekä voimalaitoksen savukaasujen että kuljetusten päästöjen aiheuttamat pitoisuudet jäävät alhaisiksi eivätkä vaikuta Naantalin ilmanlaatuun haitallisesti. VE1:ssä, VE2:ssa ja VE0+:ssa tilanne paranee nykyiseen verrattuna. Samoin vaikutus nitraatti- ja sulfaattilaskeumaan jää vähäiseksi. Rikkidioksidin vuosikeskiarvopitoisuudet olivat korkeimmillaan noin 3 5 % rajaarvosta, typpidioksidipitoisuudet noin 0,2 0,3 % raja-arvosta ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet noin 0,02 0,2 % raja-arvosta.
10/188 Myös Naantalin voimalaitoksen ja Pansion voimalaitoksen päästöjen yhteisvaikutukset ilmanlaatuun jäävät alhaisiksi eivätkä vaikuta Turun seudun ilmanlaatuun haitallisesti. Samoin vaikutus nitraatti- ja sulfaattilaskeumaan jää vähäiseksi. Kasvihuonekaasupäästöihin kohdistuvat vaikutukset Naantalin voimalaitoksen hiilidioksidipäästöt ovat VE1:ssä noin 520 000 1 350 000 tonnia vuodessa riippuen polttoainejakaumasta ja VE2:ssa noin 1 050 000 tonnia vuodessa. Kasvihuonekaasupäästöt vähenisivät nykytilaan verrattuna VE1a:ssa noin 20 60 % ja VE2:ssa jopa noin 30 %. VE1b:ssä, VE0+:ssa ja VE0:ssa hiilidioksidipäästöt vähenisivät jopa noin 20 % nykyisestä, vertailuvuodesta riippuen. Meluvaikutukset VE1:ssä voimalaitoksen käytöstä aiheutuva kokonaismelun yöajan keskiäänitason 45 db(a):n vyöhyke leviää laskelman mukaan noin 270 metrin päähän laitoksen pohjoispäädystä. VE2:ssa kokonaismelun yöajan keskiäänitason 45 db(a):n vyöhyke leviää laskelman mukaan noin 180 metrin päähän laitoksen polttoainevastaanoton pohjoispäädystä. VE1:ssä ja VE2:ssa melu lisääntyy lähimmissä häiriintyvissä kohteissa enimmillään 2 db. Lähimmissä meluherkissä kohteissa Voimatiellä ei ole odotettavissa ympäristömelun ohjearvojen ylityksiä. Voimalaitosalueen länsi- ja luoteispuolella sijaitsevalla Humaliston osayleiskaava-alueella uusille alueille annettu yöajan meluohjearvo 45 db(a) ylittyy osalla suunniteltua asuinkerrostalo- ja pientaloaluetta mikä tulee huomioida asuinalueen toteutuksessa. V0+:ssa melutilanne on likimain samanlainen kuin nykyisin. Naantalin nykyisen voimalaitoksen normaalitoiminnan melu ei yksinään aiheuta melurajojen ylittymistä. Voimalaitoksen lähiympäristössä sijaitsevien toimintojen yhdessä aiheuttaman melun keskiäänitasot jäävät neljää asuintaloa lukuun ottamatta alle päiväohjearvon 55 db(a) ja yöohjearvon 50 db(a). Tuhkan ja muiden jätteiden vaikutukset VE1:ssä tuhkan käsittely laitoksella ja sen kuljetukset hoidetaan siten, ettei tuhka pääse pölyämään ympäristöön. Tuhkat pyritään ensisijaisesti hyötykäyttämään. Kierrätyspolttoaineesta syntyvä lentotuhka saattaa olla laadultaan hyötykäyttöön kelpaamatonta. Siltä osin kuin hyötykäyttö ei ole mahdollista, tuhkat sijoitetaan ympäristövaatimukset täyttävälle kaatopaikalle. Tuhkien hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan erillisien testein. Tuhkien loppusijoituksella ei ole normaalioloissa vaikutuksia ympäristöön eikä pohjavedelle. VE1b:ssä ei polteta kierrätyspolttoainetta, jolloin lentotuhka todennäköisesti kelpaa hyötykäyttöön. Myös VE2:ssa tuhkan käsittely laitoksella ja sen kuljetukset hoidetaan siten, ettei tuhka pääse pölyämään ympäristöön, ja tuhkat pyritään ensisijaisesti hyötykäyttämään. REFpolttoaineen kaasutuksessa muodostuva suodatintuhka saatetaan kuitenkin joutua sijoittamaan ongelmajätteen kaatopaikalle. Tuhkien hyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan erillisien testein.
11/188 VE0+:ssa ei ole merkittäviä muutoksia nykytilaan verrattuna, mutta tuhkamäärä voi kasvaa hieman. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset VE1:ssä ja VE2:ssa melumallinnuksen ja päästöjen leviämismallinnuksen perusteella hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Meluntorjuntaan tulee kuitenkin panostaa. Asukaskyselyssä nousi selvimmin esiin asukkaiden huoli laitoksen vaikutuksista päästöihin ja ilman laatuun. Myös liikennemäärien lisääntyminen ja voimalaitoksen aiheuttamat melu-, tärinä- pöly- ja vesistövaikutukset koettiin merkittäviksi. Myös hankkeen positiivisia työllisyysvaikutuksia pidettiin merkittävinä. Kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin kohdistuvat vaikutukset VE1:ssä ja VE2:ssa uusi rakentaminen sijoittuu nykyiselle voimalaitosalueelle, jossa ei esiinny juurikaan luonnonvaraista kasvillisuutta tai eläimistöä. Läheisen Luolalanjärven linnustolle voi aiheutua rakentamisvaiheessa ohimenevää häiriötä melusta. Myöskään uuden läjitysalueen suunnittelualueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Ilmapäästöjen aiheuttamat epäpuhtauspitoisuudet alittavat leviämisselvityksen mukaan selvästi kasvillisuuden suojelemiseksi annetut raja-arvot. Myös päästöjen aiheuttama lisäys laskeumaan on hyvin vähäinen. Tästä syystä voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu ympäristön kasvillisuudelle haitallisia vaikutuksia, kuten rikin aiheuttamia muutoksia yhteyttämisessä ja kasvussa tai typen lannoittavaa vaikutusta. Typpi- ja rikkikuormitus Ruissaloon pysyy nykyisellään tai alenee ja jää selvästi alle luonnonsuojelualueille asetettujen raja-arvojen. Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Ruissalon lehtojen Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin. Hankkeen vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja suojelukohteisiin ovat vähäiset. VE0+:ssa päästöjen vähenemisellä on myönteinen vaikutus luonnonympäristöön, mutta muutos nykytilanteeseen ei ole merkittävä. Maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset Voimalaitoksen savukaasupäästöjen ja kuljetusten päästöjen aiheuttamat ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ja niistä aiheutuva laskeuma jäävät pieniksi eikä laskeumalla siten ole merkittävää vaikutusta alueen maaperään. Läjitysalue rakennetaan siten, ettei siitä aiheudu haitallisia pohjavesivaikutuksia. Vaikutukset pohjaveteen arvioidaan pieniksi. Vesistövaikutukset Voimalaitoksen käyttämä jäähdytysvesimäärä ei olennaisesti muutu nykytilanteesta, sillä suunniteltu voimalaitoshanke ei kasvata energiantuotantoa. Voimalaitoksen jäähdytysvesien määrä on melko alhainen ja jäähdytysvedet puretaan ihmistoiminnan voimakkaasti muuttamaan satama-altaaseen nykyiseen tapaan, eikä niillä ole merkittäviä vaikutuksia vesistön nykytilaan. Laitokselta veteen joutuva jätevesikuormitus ja tuhka-
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 12/188 altaasta veteen joutuva kuormitus on niin pieni, ettei se merkittävästi muuta vesistön nykytilaa. Onnettomuus- ja poikkeustilanteiden vaikutukset VE1:n ja VE2:n mukaisilla voimalaitoksilla mahdollisesti esiintyvät ympäristöonnettomuusriskit otetaan huomioon jo laitoshanketta suunniteltaessa. Riskit minimoidaan mm. toimintajärjestelmien, koulutuksen ja teknisten ratkaisujen keinoin. Tämän ansiosta mahdollisten onnettomuus- ja poikkeustilanteiden vaikutukset jäävät kaiken kaikkiaan vähäisiksi ja paikallisiksi. Laitoksen toiminnan lopettamisen vaikutukset Mikäli voimalaitos tulee purkaa osittain tai kokonaan muistuttavat purkutöistä aiheutuvat vaikutukset laitoksen uudistamisen/rakentamisen vaikutuksia. Purkutyöstä aiheutuvat vaikutukset ovat kuitenkin rakennusaikaisia vaikutuksia vähäisempiä. Purkutyöstä ei aiheudu asutukselle merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Kun läjitysalue on täyttynyt, se peitetään ja maisemoidaan. JOHTOPÄÄTÖKSET Hankkeen merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät polttoaineiden kuljetusten siirtymiseen osittain laivakuljetuksista maantiekuljetuksiin. Tarkastelluissa vaihtoehdoissa 1 ja 2 maantiekuljetusten määrät kasvavat voimalaitoksen nykyisiin kuljetusmääriin nähden 1,9 3,5 -kertaisiksi. Kuljetusliikenteen kasvu on suurin VE1a:ssa, koska siinä käytetään eniten voimalaitokselle täysperävaunullisilla yhdistelmäajoneuvoilla kuljetettavaa biopolttoainetta. Kuljetukset käyttävät kantatietä 40, Patenttikatua ja Viestitietä. Viestitiellä keskimääräiset kokonaisliikenteen määrät kasvavat selvästi verrattuna nykyisiin liikennemääriin. Suurin kasvu tapahtuu Viestitien loppupäässä, lähellä suunniteltua voimalaitosta. Raskaan liikenteen lisäys Viestitiellä voi heikentää liikenneturvallisuutta lähinnä pääteiltä voimalaitokselle johtavilla tieosuuksilla. Viestitien varrella ei sijaitse herkkiä kohteita, vaan lähinnä teollisuusaluetta, eikä liikenteellä siten arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Lisääntyvä liikenne voi heikentää alueen viihtyisyyttä ja aiheuttaa melua Voimatien varrella asuville asukkaille. Muutos ei kuitenkaan ole erityisen merkittävä, sillä samaa reittiä käyttävät nykyisinkin Naantalin voimalaitoksen kuljetukset, ja alueen muiden toimintojen tarvitsemat kuljetukset. Läjitettävien sivutuotteiden kuljetusten osalta tarkastellut hankevaihtoehdot voivat keskimäärin lisätä sivutuotekuljetusmääriä nykyisestä. Kuljetusliikenteen aiheuttamat vaikutukset läjitysalueelle johtavilla teillä eivät muutu oleellisella tavalla, sillä hyötykäyttöön menevä sivutuotemäärä on tähän asti vaihdellut voimakkaasti eri vuosina niin, että joinakin vuosina pääosa tuhkasta on viety Härkäsuon läjitysalueelle. Voimalaitoksen ja sen liikenteen aiheuttama melu lisää voimalaitoksen lähialueen melutasoa. Melumallinnuksen mukaan melutasot eivät ylitä ohjearvoja voimalaitoksen lähimpien asuintalojen kohdalla. Voimalaitos ja sen kuljetukset tullaan suunnittelemaan siten, että voimalaitos toimii kaikkien ympäristövaatimusten ja lainsäädännön mukaisesti ja siten, että aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja ja noudattaa laitoksen lupaehtoja. Me-
13/188 lun vaimentamiseen onkin olemassa hyvät keinot. Voimalaitoksen lähimmille asukkaille voi kuitenkin aiheutua viihtyvyyshaittoja melun lisäyksestä, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään. Tiheään asutuilla alueilla, kuten Naantalin keskustassa, asukkaat ovat huolissaan vaikutuksista ilman laatuun. Voimalaitoksen ja sen kuljetusten päästöistä ilmaan aiheutuvat pitoisuudet ovat laadittujen leviämismallilaskelmien perusteella hyvin pieniä eikä niistä aiheudu haitallisia vaikutuksia ympäristöön tai ihmisten terveydelle. Uuden tuhkien ja muiden voimalaitoksen sivutuotteiden läjitysalueen lähiympäristössä on jo voimalaitoksen nykyinen tuhkien läjitysalue, Naantalin kaupungin maankaatopaikka sekä Isosuon entinen kaatopaikka ja nykyinen jätekeskus. Uusi läjitysalue sopii näin ollen hyvin tähän ympäristöön. Läjitysalue suunnitellaan siten, että siitä ei aiheudu haittaa pohjavedelle tai muulle ympäristölle. Tarkastellut vaihtoehdot ovat ympäristövaikutusten kannalta toteuttamiskelpoisia, sillä ne sijoittuvat olemassa olevalle voimalaitosalueelle, jonka ympäristö on sopeutunut voimalaitostoimintaan, ne suunnitellaan ympäristönormeja ja tulevia tiukempia päästörajoja noudattaviksi, ne käyttäisivät olemassa olevia voimajohtoja, kaukolämpöjohtoja ja muuta infrastruktuuria, ja koska niiden aiheuttamat haitat ovat hyväksyttävällä tasolla. Hankkeen suunnittelussa on kuitenkin erityisesti panostettava meluhaittojen torjuntaan, jotta meluhaitta lähimmän asutuksen kohdalla ei kasva ja jotta melulle asetetut ohjearvot eivät ylity. Ympäristövaikutusten arvioinnissa hankkeen eri vaihtoehdoista ei todettu aiheutuvan mitään niin merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, ettei niitä voisi hyväksyä tai lieventää hyväksyttävälle tasolle. Hankkeen toteuttamisella on myös positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten bioenergian lisääminen ja Turun alueen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen verrattuna nykyiseen energiantuotantoon Naantalin voimalaitoksella. Voimalaitoksen rakentaminen tuo myös positiivisia sosiaalisia vaikutuksia, kuten työpaikkoja. Välillisesti hankkeella on myös merkittävä työllistävä vaikutus polttoainehankinnan kautta. VE0:ssa Naantalin voimalaitoksen uudistamishankkeen toimenpiteet ja vaikutukset jäävät toteutumatta. Naantalin voimalaitos ei nykyisellään noudata IE-direktiivin määrittelemiä vuonna 2016 voimaan astuvia nykyistä tiukempia päästörajoja, eikä sillä näin ollen ole edellytyksiä energiantuotantoon nykyisessä laajuudessaan vuoden 2016 alusta ilman laitoksen uudistamista.
14/188 SAMMANDRAG PROJEKTBESKRIVNING Bakgrund och syfte (härefter Fortum) utreder förutsättningarna att bygga ersättande energiproduktionskapacitet vid det befintliga kraftverket i Nådendal. Kraftverket har varit i funktion sedan 1960-talet. Energiproduktionen i Åboregionen är till stor del baserad på den el och värme som det stenkolsdrivna kraftverket i Nådendal producerar. Fortums avsikt är att trygga den fortsatta energiproduktionen vid kraftverket i Nådendal och samtidigt minska koldioxidutsläppen märkbart samt öka användningen av biobränslen för energiproduktionen i Åboregionen. Målet är också att minska utsläppen av svavel, kväve och partiklar genom att bygga ersättande energiproduktionskapacitet som baseras på den senaste tekniken. Med projektet ska man också förbereda sig för de strängare utsläppsgränser som gäller enligt direktivet för industrins utsläpp (industrial emissions directive, s.k. IE-direktiv) och som träder i kraft år 2016. Projektet är i linje med målen i EU:s klimat- och energipaket, som avser att minska utsläppen av koldioxid och märkbart öka användningen av förnybar energi till år 2020. Fortum startade MKB-förfarandet som förutsätts i MKB-lagen (lagen om förfarandet vid miljökonsekvensbedömning 468/94) i september 2010 då bolaget lämnade in programmet för miljökonsekvensbedömning till ELY-centralen i Egentliga Finland. I MKB-programmet för kraftverket framställdes en plan för vilka miljökonsekvenser som utreds i samband med förfarandet och hur utredningarna genomförs. Dessutom presenterade programmet en plan för hur deltagandet arrangeras. I den här miljökonsekvensbeskrivningen presenteras resultaten från utredningen samt hur växelverkan och deltagande har arrangerats och hur dessa påverkat MKB-förfarandet. Alternativ som utvärderas I detta MKB-förfarande granskas två projektalternativ för att förnya kraftverket samt ett s.k. nollalternativ och ett nollplusalternativ. Båda projektalternativen är förlagda till det befintliga kraftverksområdet i Nådendal. För deponeringen av de biprodukter som uppkommer på kraftverket granskas Härkäsuo-området, som används i dag, och ett nytt deponiområde i Isosuo efter att det nuvarande området fyllts. Alternativ 1 I alternativ 1 (ALT1) produceras energi med en ny flerbränslepanna, vars bränsleeffekt är 450 MW. De befintliga enheterna i Nådendal lämnas som reservkraft.
15/188 I detta MKB-förfarande baseras utsläpps- och transportkalkylerna och de övriga konsekvensutvärderingarna på två olika bränslefördelningar i flerbränslepannan (procentandelar av bränsleenergin per år): VE1a: biobränsle 70 %, kol 25 % och återvinningsbränsle (REF) 5 % VE1b: kol 60 %, torv 40 %. Den slutgiltiga bränslefördelningen varierar i praktiken beroende på driftläge och tillgängligheten till bränslen samt priser. Alternativ 2 I alternativ 2 (ALT2) ansluts till två av de befintliga kraftverksenheterna i Nådendal förgasningsanläggningar med en bränsleeffekt på cirka 50 MW. Dessa matar in en produktgas, som produceras från biomassa och återvinningsbränsle (REF), i huvudpannan. Dessutom fortsätter användningen av den tredje befintliga kraftverksenheten på 315 MW i Nådendal. Förgasningsanläggningarna drivs på biobränsle (cirka 50 % av bränsleenergin) och återvinningsbränslen, REF (ca 50 % av bränsleenergin). Den preliminära planen är att den ena förgasningsanläggningen endast drivs på biobränslen och den andra på både biobränslen och återvinningsbränslen (REF). Förutom produktgasen bränns stenkol i pannorna. Med förgasningsanläggningarna ersätts cirka 30 % av det fossila bränslet pannorna använder. Den slutgiltiga bränslefördelningen varierar i praktiken beroende på driftläge och tillgängligheten till bränslen samt priser. Alternativ 0+ Som alternativ 0+ (ALT0+) granskas en situation där de befintliga kraftverksenheterna fungerar i enlighet med de krav som ställs i IE-direktivet som träder i kraft 2016 och gäller industrins utsläpp. Detta betyder att två av de befintliga enheterna (NA2 och NA3) förses med tillräcklig rökgasrengöring för att uppnå de skärpta utsläppsgränserna som ställs i IE-direktivet och att man på den äldsta kraftverksenheten (NA1) tillämpar de flexmekanismer som IE-direktivet möjliggör med avseende på drifttiden. Alternativ 0 Som nollalternativ (ALT0) granskas läget på kraftverket år 2015, om projektet inte genomförs. Övriga möjligheter att placera anläggningen Fortum har inga andra ställen som lämpar sig för placering av ett kraftverk i Åboregionen, och det är inte heller motiverat att flytta anläggningen till ett nytt ställe av markanvändnings- och miljöskäl.
PROJEKTETS MILJÖKONSEKVENSER Konsekvenser under byggtiden YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 16/188 De konsekvenser som projektet medför under byggtiden är främst buller-, vibrations- eller dammolägenheter som tidvis kan åsamkas dem som bor närmast kraftverket. Olägenheterna av byggarbetet förekommer endast under en begränsad tid och de har inga betydande effekter på miljön eller människors hälsa. Projektet har en sysselsättande effekt. Konsekvenser för samhällsstruktur och markanvändning Projektet motsvarar den nuvarande markanvändningen och användningsändamålet i stadsplanen, och det påverkar inte markanvändningen i närområdet. Om projektet genomförs kan det hända att stadsplanen måste revideras med avseende på den maximala byggrätten. Beroende på vilken bränslefördelning som används främjar projektet det nationella områdesanvändningsmål som anknyter till användning av förnybara bränslen. Konsekvenser för landskap och kulturmiljö Byggnaderna på området blir fler än i nuläget. De nya byggnaderna och strukturerna motsvarar till dimensionerna och stilen den befintliga byggnadsparken i området. Utsikten över området ändras, men konsekvenserna är små. Projektet har inga betydande effekter på värdefulla byggnader i närområdet. Transporter och deras inverkan på trafiken Landsvägstransporterna uppgår till 30 55 om dagen och antalet växer med 1,9 3,5 gånger jämfört med de nuvarande transportmängderna beroende på alternativ (ALT1 och ALT2). Enligt ALT1 växer den totala trafikmängden på Viestitie betydligt jämfört med nuläget. Den största ökningen sker i ändan av Viestitie, närmast kraftverket. En ökning av den tunga trafiken på Viestitie kan försämra trafiksäkerheten. Med avseende på transporten av de biprodukter som måste deponeras påverkar ALT1 sannolikt inte läget i betydande grad från situationen under de senaste åren och tranporttrafikens effekter på de vägar som leder till deponiområdet ändras inte väsentligt. I ALT2 kan transporten av biprodukter som måste deponeras växa jämfört med de genomsnittliga transportmängderna i dag, men situationen förändras inte väsentligt jämfört med de år då biprodukterna inte kunnat levereras till återvinning som planerat. I ALT0+ eller ALT0 uppgår landsvägstransporterna till cirka 14 15 om dagen och de blir en aning färre än i dag. Utsläpp till luft och inverkan på luftkvaliteten De av rökgaserna från kraftverket och utsläppen från transporterna förorsakade halterna förblir låga och påverkar inte luftkvaliteten i Nådendal skadligt. I ALT1, ALT2 och ALT0+ förbättras situationen jämfört med nuläget. Likaså är inverkan på nitrat- och sulfatnedfallet liten.
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 17/188 Svaveldioxidens årliga genomsnittliga halter är som högst cirka 3 5 % av gränsvärdet, kvävedioxidhalterna cirka 0,2 0,3 % av gränsvärdet och halten av inhalerbara partiklar i luften cirka 0,02 0,2 % av gränsvärdet. De sammantagna effekterna av utsläppen från kraftverket i Nådendal och kraftverket i Pansio på luftkvaliteten förblir små och påverkar inte luftkvaliteten i Åboregionen skadligt. Likaså är inverkan på nitrat- och sulfatnedfallet liten. Konsekvenser som hänför sig till växthusgasutsläpp I ALT1 är koldioxidutsläppen från Nådendals kraftverk cirka 520 000 1 350 000 ton om året beroende på bränslefördelningen och i ALT2 cirka 1 050 000 ton om året. Växthusgasutsläppen minskar i ALT1a med 20 60 % jämfört med nuläget och med upp till 30 % i ALT2. I ALT1b, ALT0+ och ALT0 minskar växthusgasutsläppen med upp till 20 %, beroende på jämförelseåret. Bullerkonsekvenser I ALT1 sträcker sig zonen för den nattetida medelljudnivån på 45 db(a), som beror av driften av kraftverket, enligt kalkylen till cirka 270 meter från anläggningens norra ända. I ALT2 sträcker sig zonen för den nattetida medelljudnivån på 45 db(a) enligt kalkylen till cirka 180 meter från den norra ändan av bränslemottagningen på anläggningen. I ALT1 och ALT2 ökar bullret vid de närmaste objekt som kan störas med högst 2 db. Vid de närmaste bullerkänsliga objekten vid Voimatie förväntas bullret inte överskrida riktvärdena. På delgeneralplaneområdet i Humalisto, som ligger väst-nordväst om kraftverksområdet, kan riktvärdet för buller nattetid i nya bostadsområden 45 db(a) överskridas på en del av ett för bostadshöghus och småhus reserverat område, vilket bör beaktas vid förverkligandet av området. I ALT0+ är bullersituationen så gott som oförändrad jämfört med nuläget. Normaldriften på Nådendals kraftverk orsakar i sig inte överskridande av fastställda gränsvärden för buller. Tillsammans med de funktioner som förekommer i kraftverkets närområde underskrider medelljudnivåerna dagsriktvärdet 55 db(a) och nattriktvärdet 50 db(a) frånsett fyra bostadshus. Konsekvenser av aska och annat avfall I ALT1 hanteras askan vid anläggningen och vid transporterna så att askan inte kommer ut i omgivningen. I första hand ska askan nyttoanvändas. Då man använder återvinningsbränslen lämpar sig den flygaska som uppkommer eventuellt inte för nyttoanvändning. I den utsträckning det inte är möjligt att nyttoanvända askan deponeras den på en avstjälpningsplats som uppfyller miljökraven. Askans lämplighet för nyttoanvändning eller deponi på avstjälpningsplats påvisas med separata tester. I normala fall påverkar slutdeponerad aska inte miljön eller grundvattnet. I ALT1b förbränns inte återvinningsbränsle, varvid flygaskan högst troligen lämpar sig för nyttoanvändning. Också i ALT2 hanteras askan vid anläggningen och vid transporterna så att askan inte kommer ut i omgivningen, och askan ska primärt nyttoanvändas. Den filteraska som uppkommer vid förgasning av återvinningsbränsle måste ändå eventuellt deponeras på
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 18/188 avstjälpningsplats för problemavfall. Askans lämplighet för nyttoanvändning eller deponi på avstjälpningsplats påvisas med separata tester. ALT0+ omfattar inga betydande förändringar jämfört med nuläget, men mängden aska kan öka en aning. Konsekvenser för människor I ALT1 och ALT2 anger bullermodellering och spridningsmodellering av utsläppen att projektet inte har betydande skadliga konsekvenser för människors hälsa. Man bör ändå satsa på bullerbekämpning. Invånarenkäten lyfte särskilt fram invånarnas oro för anläggningens utsläpp och konsekvenser för luftkvaliteten. Ökade trafikmängder och anläggningens buller-, vibrationsoch dammeffekter samt inverkan på vattendragen upplevdes som betydelsefulla. Också projektets positiva sysselsättande effekter upplevdes som betydelsefulla. Konsekvenser för växtlighet, djur och skyddsobjekt I ALT1 och ALT2 sker byggandet på det nuvarande kraftverksområdet där naturliga växter eller djur inte förekommer nämnvärt. Fågelfaunan vid den närliggande Luolalanjärvi kan i byggskedet störas tillfälligt av buller. Det område som planerats för deponi har inte heller några särskilda naturvärden. De halter av orenheter som förorsakas av utsläppen till luften underskrider enligt spridningsutredningen klart de gränsvärden som ställts för att skydda växtligheten. Det nedfall som förorsakas av utsläppen ökar endast i ringa utsträckning. Därför ger verksamheten vid kraftverket inte upphov till skadliga konsekvenser för vegetationen i området, såsom svavlets inverkan på fotosyntesen och tillväxten eller kvävets gödslande effekter. Kväve- och svavelbelastningen på Runsala hålls oförändrad eller sjunker och ligger betydligt under de gränsvärden som ställts för naturskyddsområden. Projektet bedöms inte ha betydande negativa konsekvenser för de naturvärden som ligger som grund för skyddet av Naturaområdet Runsala lundar. Projektets konsekvenser för växtlighet, djur och skyddsobjekt är små. I ALT0+ har de minskade utsläppen en positiv inverkan på naturmiljön, men ändringen jämfört med nuläget är inte betydande. Konsekvenser för jordmån och berggrund samt grundvatten De halter av orenheter i luften som förorsakas av kraftverkets rökgasutsläpp och utsläppen vid transporterna och det därav beroende nedfallet är litet, och nedfallet har således inte en betydande inverkan på jordmånen i området. Deponiområdet byggs så att det inte ger upphov till skadliga konsekvenser för grundvattnet. Inverkan på grundvattnet bedöms vara liten. Konsekvenser för vattendrag Mängden kylvatten som kraftverket använder ändras inte väsentligt från nuläget, eftersom det planerade kraftverksprojektet inte ökar energiproduktionen. Mängden kylvatten
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 19/188 till kraftverket är relativt liten och kylvattnet returneras till havet i en hamnbassäng som kraftigt har påverkats av mänsklig verksamhet. Vattendragets nuläge påverkas alltså inte avsevärt. Avloppsvattnen från anläggningen samt belastningen på vattnet från askbassängen påverkar vattnet så lite att det inte avsevärt påverkar vattendragets nuläge. Konsekvenser av olycks- och undantagssituationer På de kraftverk som motsvarar ALT1 och ALT2 beaktas miljöolycksriskerna redan kraftverksprojektet planeras. Riskerna minimeras bland annat med hjälp av verksamhetssystem, utbildning och tekniska lösningar. Därför blir konsekvenserna av eventuella olycks- och undantagssituationer som helhet små och lokala. Konsekvenser som hänför sig till nedläggande av verksamheten vid anläggningen Om kraftverket måste rivas delvis eller helt, har konsekvenserna av rivningsarbetet samma karaktär som när anläggningen förnyas/byggs. Konsekvenserna av rivningsarbetet är dock mindre än konsekvenserna under byggtiden. Rivningsarbetet ger inte upphov till betydande skadliga konsekvenser för invånarna i området. När deponiområdet har fyllts, täcks det in och anpassas till landskapet. SLUTSATSER Projektets centrala miljökonsekvenser hänför sig till att bränsletransporterna delvis övergår från fartygstransporter till landsvägstransporter. I de granskade alternativen 1 och 2 ökar landsvägstransporterna med 1,9 3,5 gånger jämfört med kraftverkets nuvarande transportmängder. Transporttrafiken växer mest i ALT1a, eftersom det alternativet använder mest biobränsle, som transporteras med långtradare till kraftverket. Transporterna går längs stamväg 40, Patenttikatu och Viestitie. Den totala trafikmängden på Viestitie växer betydligt jämfört med nuläget. Den största ökningen sker i ändan av Viestitie, närmast det kraftverket. En ökning av den tunga trafiken på Viestitie kan försämra trafiksäkerheten främst på de vägavsnitt som leder till kraftverket från huvudvägarna. Längs Viestitie ligger inga känsliga objekt, utan närmast industriområde, och därför uppskattas trafiken inte ha betydande skadliga konsekvenser. Den ökade trafiken kan försämra trivseln i området och ge upphov till buller för invånarna längs Voimatie. Förändringen är ändå inte särskilt betydande eftersom transporterna till Nådendals kraftverk samt andra transporter i området använder rutten också i dag. De projektalternativ som granskats med avseende på transporter av biprodukter som deponeras kan i genomsnitt ge en ökning av transporterna jämfört med nuläget. De effekter transporttrafiken har på de vägar som leder till deponiområdet ändras inte väsentligt, eftersom mängden biprodukter som återvinns hittills har varierat kraftigt under olika år. Vissa år har merparten av askan förts till deponiområdet i Härkäsuo. Det buller kraftverket och dess trafik ger upphov till ökar bullernivån i närområdet kring kraftverket. Enligt bullermodelleringen överskrider bullernivåerna inte riktvärdena vid de bostadshus som ligger närmast kraftverket. Kraftverket och dess transporter planeras så att kraftverket drivs enligt alla miljökrav och lagstiftning och så att det orsakade bullret inte överskrider riktvärdena samt följer tillståndsvillkoren för anläggningen. Det finns effektiva metoder för bullerdämpning. Trivseln för dem som bor närmast kraft-
20/188 verket kan ändå påverkas i negativ riktning av det ökade bullret även om riktvärdena inte överskrids. På tätt bebyggda områden, såsom i Nådendals centrum, är invånarna oroade över inverkningarna på luftkvaliteten. De halter av orenheter i luften som förorsakas av kraftverkets och transporternas utsläpp är mycket låga baserat på de upprättade spridningskalkylerna, och de ger inte upphov till skadliga konsekvenser för miljön eller människors hälsa. Det nya deponiområdet för askor och andra biprodukter ligger i närheten av kraftverkets nuvarande deponiområdet för askor, jordtippsområdet för Nådendals stad samt den tidigare avstjälpningsplatsen och nuvarande avfallscentralen i Isosuo. Det nya deponiområdet passar således väl in i miljön. Deponiområdet planeras så att det inte ger upphov till skadliga konsekvenser för grundvattnet eller annan miljö. De granskade alternativen kan genomföras ur ett miljökonsekvensperspektiv, eftersom de är förlagda till ett befintligt kraftverksområde vars miljö har anpassats för kraftverksverksamhet, de planeras i enlighet med miljönormer och framtida strängare utsläppsgränser, de använder befintliga kraftledningar, fjärrvärmeledningar och annan infrastruktur och de förorsakade olägenheterna är på en godtagbar nivå. Vid planeringen av projektet måste man ändå särskilt satsa på att motverka bullerolägenheter, så att bullret för de närmaste invånarna inte ökar och så att riktvärdena för buller inte överskrids. Vid bedömningen av miljökonsekvenserna konstaterades de olika projektalternativen inte ge upphov till så betydande negativa miljökonsekvenser att de inte skulle kunna godkännas eller lindras till en godtagbar nivå. Genomförandet av projektet har också positiva miljökonsekvenser, såsom ökad användning av bioenergi och minskade växthusgasutsläpp från energiproduktionen i Åboregionen jämfört med den nuvarande energiproduktionen på Nådendals kraftverk. Byggandet av kraftverket medför också positiva sociala konsekvenser såsom arbetsplatser. Indirekt har projektet också en betydande sysselsättande inverkan genom bränsleanskaffningen. I ALT0 genomförs inga förnyelseåtgärder vid Nådendals kraftverk och konsekvenserna realiseras inte. Nådendals kraftverk uppfyller i dagens läge inte de strängare utsläppsgränser som fastställs i IE-direktivet och som träder i kraft år 2016, och har således inte förutsättningar att fortsätta producera energi i nuvarande omfattning från och med början av 2016 utan att anläggningen förnyas.
21/188 KÄYTETYT TERMIT JA LYHENTEET YVA-selostuksessa on käytetty seuraavia termejä ja lyhenteitä: db (Desibeli) ELY-keskus FINIBA Hemiboreaalinen kasvillisuusvyöhyke IBA IE-direktiivi, IED mmpy MW MWh (GWh) Polttoaineteho REF SCI Seveso SPA YVA Äänen voimakkuuden yksikkö. Kymmenen desibelin nousu melutasossa tarkoittaa äänen energian kymmenkertaistumista. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen tärkeät lintualueet Pohjoisen havumetsävyöhykkeen ja eteläisen lehtimetsävyöhykkeen vaihettumisalue, jossa esiintyy jaloja lehtipuita kuten tammea. Important Bird Area; Kansainvälisesti arvokkaat lintualueet Industrial Emissions Deirective; Teollisuuspäästöjen direktiivi Metriä merenpinnan yläpuolella Megawatti, energian tehoyksikkö (1 MW = 1 000 kw) Megawattitunti (gigawattitunti), energianyksikkö (1 GWh = 1000 MWh) Polttoaineen sisältämä energia aikayksikköä kohti, joka käytetään hyödyksi voimalaitoskattilassa sähkön ja lämmön tuotantoon Kierrätyspolttoaine (recycled fuel) on pääosin kaupan ja teollisuuden kuivajätteistä valmistettua polttoainetta. Kierrätyspolttoaine valmistetaan muualla ja tuodaan valmiina polttoaineena voimalaitokselle. Sites of Community Importance; Natura 2000 alue jonka suojelu perustuu luontodirektiiviin Vuonna 1996 voimaan tullut Seveso II -direktiivi säätelee vaarallisia kemikaaleja käyttävien ja varastoivien suuronnettomuusvaarallisten laitosten riskienhallintaa. Jos tuotantolaitosta ympäröivän, nk. konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle jäävälle alueelle laaditaan kaava tai sen muutos, jonka toteuttaminen saattaisi merkitä suuronnettomuusriskille altistuvien henkilöiden määrän vähäistä merkittävämpää kasvamista, kaavaa laadittaessa on tarpeen selvittää tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit onnettomuusvaaran kannalta. Special Protection Area; Natura 2000 alue jonka suojelu perustuu lintudirektiiviin Ympäristövaikutusten arviointi
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 22/188
23/188 1 JOHDANTO (jäljempänä Fortum) selvittää korvaavan energiantuotantokapasiteetin rakentamista Naantalin nykyiselle voimalaitokselle, joka on ollut toiminnassa 1960-luvulta lähtien. Turun alueen energiantuotanto perustuu suurelta osin Naantalin voimalaitoksen tuottamaan lämpöön ja sähköön. Fortumin tarkoituksena on taata tämän energiantuotannon jatkuminen Naantalin voimalaitoksella ja samalla vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä sekä lisätä biopolttoaineiden käyttöä Turun seudun energian tuotannossa. Myös rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöjä on tarkoitus vähentää entisestään rakentamalla suunnitteilla oleva korvaava energiantuotantokapasiteetti uusinta teknologiaa hyödyntäen. YVA-menettelyn tavoitteena on tuottaa tietoa suunnitellun hankkeen ympäristövaikutuksista hankkeen suunnittelua ja päätöksentekoa varten. Menettelyn tavoitteena on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeen suunnitteluun. Fortum käynnisti YVA-lain (laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä 468/94) mukaisen YVA-menettelyn syyskuussa 2010 jätettyään Naantalin voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelman Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Voimalaitoksen YVA-ohjelmassa esitettiin suunnitelma siitä, mitä ympäristövaikutuksia tämän menettelyn yhteydessä selvitetään ja miten nämä selvitykset tehdään. Lisäksi ohjelmassa esitettiin suunnitelma osallistumisen järjestämisestä. Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetään hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset sekä se miten vuorovaikutus ja osallistuminen on järjestetty ja miten ne ovat vaikuttaneet YVAmenettelyssä.
24/188 2 HANKE JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT 2.1 Hankkeen tausta ja tarkoitus Turun alueen energiatuotanto perustuu suurelta osin Naantalin kivihiilikäyttöisen voimalaitoksen tuottamaan lämpöön ja sähköön. Suunnitellulla hankkeella on tarkoitus turvata Turun alueen energiantuotanto seuraavaksi 30 40 vuodeksi Naantalin nykyisen voimalaitoksen ikääntyessä. Naantalin nykyinen voimalaitos, joka koostuu kolmesta voimalaitosyksiköstä, on tuottanut sähköä viidenkymmenen vuoden ajan. Laitoksen 1- yksikkö valmistui vuonna 1960. Alun perin vain sähköä tuottanut voimalaitos tuottaa nykyisin myös pääosan Turun seudun kaukolämmöstä ja lähiseudun teollisuuslaitosten käyttämästä höyrystä. Keskimäärin laitos tuottaa sähköä siirtoverkkoon 1 000 gigawattituntia (GWh), höyryä teollisuusasiakkaille 400 GWh ja kaukolämpöä Turun Seudun Kaukolämpö Oy:n lämmönsiirtoverkkoon 1 500 GWh vuodessa. Lämmönsiirtoputkisto vie lämmön noin 180 000 asukkaalle Turkuun, Naantaliin, Kaarinaan ja Raisioon. Suunnitellulla hankkeella pystytään takamaan tämän energiantuotannon jatkuminen Turun seudulla. Hankkeen pyrkimyksenä on myös lisätä merkittävästi biopolttoaineiden käyttöä Turun seudulla ja vähentää näin energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Arvioinnissa otetaan huomioon eri vaihtoehtoja, joilla korvataan nykyistä kivihiilipohjaista tuotantoa ja haetaan joustavuutta eri polttoaineiden käyttömahdollisuuksiin. Tarkasteltavia polttoaineita ovat kivihiilen lisäksi erilaiset biopolttoaineet, turve ja kierrätyspolttoaineet. Maakaasua ei ole tarkasteltu vaihtoehtoisena polttoaineena, sillä maakaasuputken rakentamisesta seudulle ei ole tehty päätöksiä. Hankkeella varaudutaan myös 2016 voimaantuleviin, teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin (industrial emissions directive, ns. IEdirektiivi) mukaisiin, kiristyviin päästörajoihin. Energiantuotannosta aiheutuvia rikki-, typpi- ja hiukkaspäästöjä vähennetään entisestään toteuttamalla hanke hyödyntäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Hankkeen toteuttaminen on linjassa myös EU:n ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden kanssa, joihin kuuluvat hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja uusiutuvan energian osuuden tuntuva lisääminen vuoteen 2020 mennessä. Korvaavan energiatuotantokapasiteetin rakentaminen nykyiselle voimalaitosalueelle on perusteltua myös maankäytöllisistä näkökulmista. Suunniteltu voimalaitos on tarkoitus sijoittaa nykyiselle voimalaitostontille, joten uusia alueita ei tarvitse ottaa käyttöön. Myös voimalaitoksen tarvitsema infrastruktuuri löytyy alueelta valmiina. Voimalaitosalueelta on tarvittavat yhteydet sähkön ja lämmön jakeluverkkoihin sekä polttoaineen kuljetukselle soveltuvat tie- ja meriyhteydet. Voimalaitoksella syntyvät sivutuotteet, kipsi, tuhka ja petihiekka, ohjataan joko hyötykäyttöön tai läjitettäväksi asianmukaiselle alueelle. Fortumin pyrkimyksenä on ohjata mahdollisimman suuri osa sivutuotteista edelleen hyödynnettäväksi. Nykyisen voimalaitoksen lentotuhkan hyötykäyttöaste on vuosina 2004 2010 ollut 16 100 %, pohjatuhkan 21 100 % ja kipsin 100 % ( 2009). Erityisesti tuhkan kysyntä ja laatu kuitenkin vaihtelevat, joten voimalaitostoiminta edellyttää myös asianmukaista läjitysaluetta. Tällä hetkellä käytössä on Härkäsuon läjitysalueen viimeinen läjitykselle varattu osa-alue. Suunniteltu uusi läjitysalue sijaitsee vanhan läjitysalueen läheisyydessä, alueella jossa on muun muassa kaatopaikkatoimintaa.