Minna Sarelahti, Jaana Isojärvi ja Marjukka Mäkelä: Aivojen sähköhoidon pitkäaikaiset sivuvaikutukset Finohtan nopea vastaus, tammikuu 2013 Tausta



Samankaltaiset tiedostot
Tutkimuskysymyksestä hakustrategiaksi: PICO-asetelma informaatikon työkaluna

EBM-TIEDONLÄHTEITÄ JA SYSTEMAATTISESTA TIEDONHAUSTA. EBM-KURSSI terkko.helsinki.fi Terkko syksy 2018

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

COCHRANE LIBRARY tietokannat. Merja Jauhiainen Työterveyslaitos Tietopalvelukeskus

Aihe: Kannattaako korkeaa verenpainetta hoitaa ace-estäjillä? Löytyykö aiheesta näyttöön perustuvia tutkimuksia (EBM)?

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

Tutkimusartikkelien kriittinen arviointi. Jouko Miettunen

Miten ehkäisemme ensimmäisen lonkkamurtuman?

Lääketieteen tietokannat ja OVID

Masennuspotilaiden kognitiiviset verkkoterapiat

Systemaattinen tiedonhaku näyttöön perustuvaa lääketiedettä etsittäessä. Mitä tarkoitetaan systemaattisella katsauksella 9.9.

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Miten käytetään tietoa terveydenhuollon tukena

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta Leena Lodenius

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Ovidin Tärkeimmät Näyttöön Perustuvan Hoidon Tietolähteet

Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt

Lisääkö synnytyksenaikainen sikiövalvonta STAN-laitteella synnytysturvallisuutta?

Vastaus Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston selvityspyyntöön

Fysioterapian vaiku0avauus

Menetelmät ja tutkimusnäyttö

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Meta-analyysit. Oulu Jouko Miettunen, dosentti Psykiatrian klinikka Oulun yliopisto

Näyttöön perustuvia havaintoja liikuntakulttuurin tilasta ja haasteista

Aivojen magneettistimulaatio masennuksen hoidossa

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät Turku

OTSIKKO. Nettiterapioiden mahdollisuudet terveydenhuollossa. Alaotsikko. Eero-Matti Koivisto, psykologi, kehittämispäällikkö

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Systemaattinen kirjallisuushaku

Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

What to do with outcome reporting bias? Mitä tehdä tulosten raportointiharhalle?

NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

Mitä on vaikuttavuus terveydenhuollossa? Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Vitamiineista haittaa vai hyötyä? Tarkoitus. Tausta ja tutkimusasetelma

Luotettavaa vaikuttavuustietoa järjestelmällisistä katsauksista

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Järjestelmällisen katsauksen arviointi

Nykyaikaista masennuksen hoitoa

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Työn muutokset kuormittavat

Systemaattisen katsauksen arviointi

POTILAIDEN ELÄMÄNLAADUN PARANTAMINEN PSYKIATRISESSA HOITOTYÖSSÄ

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Järjestelmällisen katsauksen arviointi. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Haasteita ja mahdollisuuksia

tieteellisen tutkimuksen tikapuut

HITSAUKSEN TUOTTAVUUSRATKAISUT

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon

Mikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä

DepisNet apuväline nuorten mielenterveyden edistämisessä

NOPHO-ALL N= Helene Hallböök, Uppsala Univ.

Eivät ole EBM-näyttöä

Alkoholiriippvuuden hoidon ennustetekijät

Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement

Kokeellinen interventiotutkimus

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta

Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito

Adaptiiviset lääkekokeet. Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Olli Tenhunen FIMEA, OYS/syöpätaudit ja hematologia

Näkökulmia toiminnan uudistamiseen

Piirtola Maarit

PIKAOPAS MUISTISAIRAAN OMAISELLE HIERONNAN JA SUOSIKKIMUSIIKIN KÄYTTÖÖN AHDISTUKSEN JA LEVOTTOMUUDEN VÄHENTÄMISEKSI

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

Tekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Prostaglandiinin käytön vaikutus tamman tiinehtymiseen. Tiina Reilas MTT Hevostutkimuksen infopäivä

Insuliinipumppu aikuisten tyypin 1 diabeteksen hoidossa

Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Terveysviestinnän tutkimus ja siihen liittyvät käsitteet

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

CINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010)

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Transkriptio:

1(6) Minna Sarelahti, Jaana Isojärvi ja Marjukka Mäkelä: Aivojen sähköhoidon pitkäaikaiset sivuvaikutukset Finohtan nopea vastaus, tammikuu 2013 Tausta Valviran ja aluehallintovirastojen mielenterveys- ja päihdepalvelujen lupa- ja valvonta-asioita käsittelevä yhteistyöryhmä MIEPÄ (puheenjohtaja lääkintöneuvos Markus Henriksson) tiedusteli elokuussa 2012, voiko Finohta koota tietoa aivojen sähköhoidon (electroconvulsive therapy, ECT) mahdollisista pitkäaikaisista haittavaikutuksista. Syynä oli eduskunnan oikeusasiamiehen (vanhempi oikeusasiamiehen siht. Håkan Stoor) epävirallinen tiedustelu Valviralle ja MIEPÄ-ryhmälle siitä, tulisiko ennen aivojen sähköhoitoa pyytää potilaalta kirjallinen suostumus hoitoon ja samalla informoida potilasta, että hoidolla voi olla pitkäaikaisia haittavaikutuksia muistitoiminnoille. Ruotsissa on ilmeisesti päädytty siihen, että suostumus vaaditaan. Finohtan ryhmänvetäjä Jaana Leipälä päätti, että Valviralle kootaan tietoa aiheesta ja antoi arvion tehtäväksi tutkimusprofessori Marjukka Mäkelälle ja tutkijalääkäri Minna Sarelahdelle. Tutkimuskysymys Valviran esittämää tutkimuskysymystä Aiheuttaako nykyisin käytössä olevin menetelmin annettu ECT pitkäkestoisia tai pysyviä muistihäiriöitä tai muita pitkäkestoisia tai pysyviä haittavaikutuksia? muotoiltiin kirjallisuushakua ja artikkelien valintaa varten seuraavasti: P (Potilaat): Potilaat joille ECT on aiheellinen, ongelmana yleensä hoitoresistentti masennus, mutta voi olla myös kaksisuuntainen mielialahäiriö tai skitsofrenia. Potilaalla voi olla muita somaattisia sairauksia. Ei ikärajoja. I (Interventio eli toimenpide): ECT kertahoitona tai sarjana asianmukaisen anestesian suojassa, voi olla muita hoitoja mukana C (Comparator eli vertailutoimenpide): Jokin muu hoito tai ei hoitoa O (Outcome eli terveystulos): Mikä tahansa haitta, etenkin muistihäiriöt t (time, seuranta-aika): Pitkäaikaisseuranta, vähintään 7 pv hoidon antamisesta Todettiin, että ECT:n perusmenetelmä ja annokset ovat säilyneet samoina viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, konsensusraporttien perusteella etenkin 2000-luvun alusta. Siksi päätettiin rajata haku moderniin, yhtenäiseen tapaan käyttää ECT:tä asianmukaisen anestesian suojaamana eli 2000-luvulle. Menetelmää käytetään aikuisten lisäksi myös alaikäisillä erittäin vaikeahoitoisilla potilailla, vaikka Suomessa virallinen indikaatio koskee täysi-ikäisiä. Kirjallisuushaku ja artikkelien valinta Informaatikko Jaana Isojärvi teki haun 31.8.2012 Cochrane-kirjastosta, CRD:n tietokannoista (DARE, HTA ja EED) ja Medlinesta aikaväliltä 2000-2012. Haku kohdistui aivojen sähköhoidon haittoihin ja se rajattiin satunnaistettuihin tutkimuksiin, järjestelmällisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin. Hakustrategiat ovat liitteenä 1. Kaikkiaan löytyi 242 viitettä, joista 55 oli duplikaattia, joten yhteensä saatiin 187 viitettä. Viitteiden alustavassa tarkastelussa ilmeni, että suuri osa niistä oli katsauksia ja että alkuperäistutkimukset olivat yleensä pieniä (alle 30 potilasta hoitoryhmää kohti). Päätettiin arvioida vain tuoreimmat katsaukset, jotka olivat saatavilla THL:n käytössä olevista tietokannoista, sekä Cochrane-katsaukset aiheesta. Muiden kuin Cochrane-katsausten osalta tehtiin laatuarvio AMSTAR-kriteereillä (1), joista kriittisinä laatutekijöinä pidettiin Oxmanin ym. (2) perusteella seuraavia: Tutkimuskysymys (PICO) on määritelty selkeästi Tutkimusten valinta ja tiedon uuttaminen kahden henkilön riippumattomasti tekemä Kattava kirjallisuushaku Alkuperäisartikkelien laatu on arvioitu Aineiston runsauden vuoksi päätettiin rajata tarkastelu tuoreimpiin katsauksiin (3-12) ja Cochranekatsauksiin (13-19). Osa katsauksista ei ollut suoraan saatavilla THL:n tietopalvelusta (9-12), joten ne jätettiin pois. Muista kuin Cochrane-katsauksista kolme (3,4,8) täytti kolme neljästä tärkeimmästä

2(6) laatukriteeristä (Taulukko 1). Merkittävien tulosten osalta tarkistettiin myös katsauksiin hyväksyttyjen alkuperäisartikkelien abstraktit. 1. Tutkimuskysymys määritelty 2. Kaksi artikkelien valitsijaa 3. Kattava haku 4. Julkaisutyyppi ei mukaanottokriteerinä 5. Artikkeliviitteet (myös hylätyistä) 6. Mukaan otetut tutkimukset kuvattu 7. Tutkimusten laatu arvioitu 8. Tutkimusten laatu vaikuttanut tuloksiin 9. Tulosten yhdistäminen hyvin metodein 10. Julkaisuharha arvioitu 11. Sidonnaisuudet ilmoitettu Study Cipriani 2011 K K K K E E K K K E K Charlson 2012 K E K K E K K K K K K Gallegos 2012 E E E K E E E E E E E Oudman 2012 E E E E E E E E E E E Rabheru 2012 E E E K E E E E E E E van Schaik 2012 K K K K K K E E E K E Taulukko 1. Tuoreimpien katsausten laatuarvio, jossa tärkeimmät laatukriteerit on lihavoitu. K = Kriteeri täyttyy, E = Kriteeri ei täyty. Tulokset Satunnaistettuja alkuperäistutkimuksia aivojen sähköhoidon vaikutuksista on tehty niukasti ja monet tutkimuksista ovat vanhoja. Cochrane-katsauksista kaksi (18,19) oli vasta protokollavaiheessa ja muissa viidessä (13-17) ei raportoitu pitkäaikaishaittoja. Omissa lähteissämme (3,4,8) on mainittu kaikkiaan 30 tutkimusta, joista vain viisi oli tehty 2000-luvulla. Useimmissa tutkimuksissa on hoitoryhmää kohti ollut alle 30 potilasta ja yhteensä on satunnaistettu noin 2000 potilasta. Potilaiden valintakriteerit (taudin vaikeusaste, aiemmat hoidot, sairaala- tai avohoitopotilaat) ja hoitotapa (elektrodien sijoitus, annos, hoitojen tiheys ja kesto) ovat vaihdelleet. Seuranta on koskenut kognitiivisten toimintojen eri lajeja, jotka useimmiten oli eritelty Minimental State Examination -testin osioiden mukaan. Muita mahdollisia sivuvaikutuksia ei ole raportoitu. Ciprianin ym. järjestelmällinen katsaus (3) tarkasteli masennuksen hoitomenetelmien vaikutuksia ja haittoja aikuisilla. Aivojen sähköhoitoa oli selvitetty seitsemässä alkuperäistutkimuksessa tai katsauksessa, vertailukohtana lumesähköhoito tai eri masennuslääkkeet. Vain yhdessä katsauksessa (20) oli selvitetty myös pitkäaikaishaittoja. Sen mukaan sähköhoito- ja lumesähköhoitoryhmien välillä ei voitu havaita

3(6) merkittäviä eroja kognitiivisissa toiminnoissa 6 kk hoidon jälkeen. Iäkkäiden masennuspotilaiden hoidosta tehdyn katsauksen (21) perusteella ei voitu tehdä johtopäätöksiä aivojen sähköhoidon mahdollisista haitoista. Charlson ym. vertailivat järjestelmällisessä katsauksessa (4) kahdesti ja kolmasti viikossa annettua sähköhoitoa. Seitsemässä alkuperäistutkimuksessa oli yhteensä 214 potilasta ja kaikki tutkimukset oli tehty ennen vuotta 2000. Haitoista kootut tiedot eivät riittäneet meta-analyysiin. Yhdessä 1990-luvulla tehdyssä alkuperäistutkimuksessa (22) havaittiin kolmasti viikossa hoidetuilla heikompi sanasujuvuus (word category fluency) kuukauden kuluttua hoidosta, mutta eroa ai havaittu enää 24 kk kuluttua. Yli 55-vuotiaiden masennuspotilaiden hoidon vaikutuksia selvittivät katsauksessaan van Schaik ym. (8). Satunnaistettuja tutkimuksia oli kolme ja niissä 236 potilasta; pitkäaikaishaittoja ei raportoitu. Lisäksi oli koottu tiedot 19 muilla asetelmilla (kohortit, tapaussarjat) toteutetusta tutkimuksesta. Pohdinta ja johtopäätökset Aivojen sähköhoito on tehokas menetelmä vaikean, muille hoidoille resistentin masennuksen hoidossa (3). Hoidon haitoista, etenkin pitkäaikaishaitoista, on kuitenkin niukasti tutkittua tietoa ja osa tiedoista on koottu aikana, jolloin hoitotapa poikkesi nykyisestä merkittävästi. Depressioon (23) tai skitsofreniaan (24) voi myös sinänsä liittyä kognitiivisia häiriöitä, joten on vaikeaa erottaa perustaudin, ECT:n ja muiden hoitojen vaikutuksia toisistaan. Satunnaistettuihin vertaileviin tutkimuksiin perustuvien järjestelmällisten, hyvänlaatuisten katsausten perusteella aivojen modernilla sähköhoidolla ei ole osoitettu olevan merkittäviä pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Tutkimukset ovat kuitenkin pieniä ja niitä on melko vähän. Eri potilasryhmien (ikä, sairaus tai sen vaikeusaste) mahdollisia eroja ei nykytiedon perusteella voi arvioida. Kirjallisuus 1. Shea BJ, Grimshaw JM, Wells GA ym. Development of AMSTAR: a measurement tool to assess the methodological quality of systematic reviews. BMC Med Res Methodol. 2007;7:10. 2. Oxman AD, Cook DJ, Guyatt GH. Users' guides to the medical literature. VI. How to use an overview. Evidence-Based Medicine Working Group. JAMA 1994;272:1367-71. THL:n tietopalvelusta saadut katsaukset 3. Cipriani A, Barbui C, Butler R, Hatcher S, Geddes J. Depression in adults: drug and physical treatments. Clinical Evidence 2011. 4. Charlson F, Siskind D, Doi SA, McCallum E, Broome A, Lie DC. ECT efficacy and treatment course: a systematic review and meta-analysis of twice vs. thrice weekly schedules. J Affect Disord 2012;138(1-2):1-8. 5. Gallegos J, Vaidya P, D'Agati D, Jayaram G, Nguyen T, Tripathi A, Trivedi JK, Reti IM. Decreasing adverse outcomes of unmodified electroconvulsive therapy: suggestions and possibilities. J ECT 2012;28(2):77-81. 6. Oudman E. Is electroconvulsive therapy (ECT) effective and safe for treatment of depression in dementia? A short review. J ECT 2012;28(1):34-8. 7. Rabheru K. Maintenance electroconvulsive therapy (M-ECT) after acute response: examining the evidence for who, what, when, and how? J ECT 2012;28(1):39-47. 8. van Schaik AM, Comijs HC, Sonnenberg CM, Beekman AT, Sienaert P, Stek ML. Efficacy and safety of continuation and maintenance electroconvulsive therapy in depressed elderly patients: a systematic review. Am J Geriatr Psychiatry 2012;20(1):5-17. Katsaukset, joita ei suoraan saatavilla THL:n tietopalvelusta 9. Dunne RA, McLoughlin DM. Systematic review and meta-analysis of bifrontal electroconvulsive therapy versus bilateral and unilateral electroconvulsive therapy in depression. World J Biol Psychiatr 2012;13(4):248-58. 10. Soomro GM. Obsessive compulsive disorder. Clinical Evidence 2012. 11. ANON. Treatment-resistant depression: no panacea, many uncertainties. Adverse effects are a major factor in treatment choice. Prescrire Int 2011;20(116):128-33.

4(6) 12. Allan CL, Ebmeier KP. The use of ECT and MST in treating depression. Int Rev Psychiatry 2011;23(5):400-12. Cochrane-katsaukset 13. Tharyan P, Adams CE. Electroconvulsive therapy for schizophrenia. Cochrane Database of Systematic Reviews 2005, Issue 2. Art. No.: CD000076. DOI: 10.1002/14651858.CD000076.pub2. 14. Stek ML, Wurff van der FFB, Hoogendijk WJG, Beekman ATF. Electroconvulsive therapy for the depressed elderly. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003, Issue 2. Art. No.: CD003593. DOI: 10.1002/14651858.CD003593. 15. Hackett ML, Anderson CS, House A, Xia J. Interventions for treating depression after stroke. Cochrane Database of Systematic Reviews 2008, Issue 4. Art. No.: CD003437. DOI: 10.1002/14651858.CD003437.pub3. 16. Ghazi-Noori S, Chung TH, Deane K, Rickards HE, Clarke CE. Therapies for depression in Parkinson's disease. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003, Issue 2. Art. No.: CD003465. DOI: 10.1002/14651858.CD003465. 17. Soares-Weiser K, Irving CB, Rathbone J. Miscellaneous treatments for neuroleptic-induced tardive dyskinesia. Cochrane Database of Systematic Reviews 2003, Issue 2. Art. No.: CD000208. DOI: 10.1002/14651858.CD000208. Cochrane-protokollat 18. Leiknes KA, Berg RC, Smedslund G, Jarosch-von Schweder L, Øverland S, Hammerstrøm KT, Høie B. Electroconvulsive therapy for depression (Protocol). Cochrane Database of Systematic Reviews 2011, Issue 5. Art. No.: CD009105. DOI: 10.1002/14651858.CD009105. 19. Lihua P, Ke W, Su M. Different regimens of intravenous sedatives or hypnotics for electroconvulsive therapy (ECT) in adult patients with depression (Protocol). Cochrane Database of Systematic Reviews 2012, Issue 4. Art. No.: CD009763. DOI: 10.1002/14651858.CD009763. Alkuperäistutkimukset 20. UK ECT Review Group: Efficacy and safety of electroconvulsive therapy in depressive disorders: a systematic review and meta-analysis. Lancet 2003;361:799-808. 21. Gardner BK, O'Connor DW. A review of the cognitive effects of electroconvulsive therapy in older adults. J ECT 2008;24:68-80. 22. Shapira B, Tubi N, Drexler H, Lidsky D, Calev A, Lerer B. Cost and benefit in the choice of ECT schedule. Twice versus three times weekly ECT. Br J Psychiatry. 1998;172:44-8. Muut viitteet 23. Austin MP, Mitchell P, Goodwin GM. Cognitive deficits in depression. Possible implications for functional neuropathology. Br J Psychiatr 2001;178:200 6. 24. Chang WC, Hui CL, Tang JY, Wong GH, Chan SK, Lee EH, Chen EY. Impacts of duration of untreated psychosis on cognition and negative symptoms in first-episode schizophrenia: a 3-year prospective follow-up study. Psychol Med 2012 Dec 7:1-11. [Epub ahead of print]

5(6) Liite 1. Kirjallisuuden hakustrategiat. Centre for Reviews and Dissemination, 31.8.2012 1 MeSH DESCRIPTOR electroconvulsive therapy EXPLODE ALL TREES WITH QUALIFIER AE 8 2 * FROM 2000 TO 2012 43594 3 #1 AND #2 6 Cochrane Central Register of Controlled Trials <August 2012>, 31.8.2012 1 electroconvulsive therapy/ (430) 2 (safe or safety or side effect$1 or undesirable effect$1 or treatment emergent or tolerability or toxicity or adrs or (adverse adj2 (effect or effects or reaction or reactions or event or events or outcome or outcomes))).ti,ab. (113068) 3 1 and 2 (76) 4 limit 3 to yr="2000-current" (54) Cochrane Database of Systematic Reviews <2005 to August 2012>, 31.8.2012 1 electroconvulsive therapy.ti,ab,kw. (4) Ovid MEDLINE(R) <1946 to August Week 4 2012>, Ovid MEDLINE(R) Daily Update <August 30, 2012> 31.8.2012 1 Electroconvulsive Therapy/ae [Adverse Effects] (1475) 2 electroconvulsive therapy.ti,ab,kw. (4381) 3 (safe or safety or side effect$1 or undesirable effect$1 or treatment emergent or tolerability or toxicity or adrs or (adverse adj2 (effect or effects or reaction or reactions or event or events or outcome or outcomes))).ti,ab. (811435) 4 2 and 3 (887) 5 1 or 4 (2032) 6 (news or comment or letter or editorial).pt. (1285486) 7 5 not 6 (1747) 8 exp Animals/ not (exp Animals/ and Humans/) (3774825) 9 7 not 8 (1691) 10 limit 9 to yr="2000-current" (855) 11 limit 10 to systematic reviews (61) 12 limit 10 to meta analysis (12) 13 (systemat* adj2 review*).ti,ab. (37120) 14 (meta-analys* or metaanalys* or meta analys*).ti,ab. (41486) 15 10 and (13 or 14) (36) 16 11 or 12 or 15 (69) 17 limit 10 to randomized controlled trial (76) 18 (randomi* or rct*).ti,ab. (313359) 19 10 and 18 (87) 20 17 or 19 (111) 21 16 or 20 (162)

6(6) Ovid MEDLINE(R) In-Process & Other Non-Indexed Citations <August 30, 2012>, 31.8.2012 1 electroconvulsive therapy.ti,ab,kw. (243) 2 (safe or safety or side effect$1 or undesirable effect$1 or treatment emergent or tolerability or toxicity or adrs or (adverse adj2 (effect or effects or reaction or reactions or event or events or outcome or outcomes))).ti,ab. (46060) 3 1 and 2 (74) 4 (news or comment or letter or editorial).pt. (58210) 5 3 not 4 (71) 6 exp Animals/ not (exp Animals/ and Humans/) (2) 7 5 not 6 (71) 8 (systemat* adj2 review*).ti,ab. (4511) 9 (meta-analys* or metaanalys* or meta analys*).ti,ab. (3741) 10 (randomi* or rct*).ti,ab. (17050) 11 7 and (8 or 9) (9) 12 7 and 10 (15) 13 11 or 12 (16)