Jalasjärven kulttuuristrategia 2012-2016

Jalasjärven kulttuuristrategia 2012-2016 Vapaa-ajan lautakunta 10.4.2012 1

SISÄLLYS Johdanto... 2 Kunnallinen kulttuuritoiminta... 3 Kansalaisopisto... 4 Kirjasto... 5 Kulttuuritapahtumat... 6 Musiikkiopisto... 7 Musiikkitoiminta... 8 Järjestötyö... 9 Museotoiminta... 10 Muut kulttuurikohteet... 11 Kulttuuriympäristö... 12 Kulttuurialojen yrittäjyys... 13 Seuranta ja arviointi... 14 2

Johdanto Etelä-Pohjanmaan liiton vuosille 2010-2014 päivittämän Etelä- Pohjanmaan kulttuuristrategian visio on kulttuurisesti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa. Strategian päälinjat ovat kulttuurisen hyvinvoinnin, elinkeinojen ja vetovoiman kehittäminen. Etelä-Pohjanmaan liitto on edistänyt myös kunnallisten kulttuuristrategioiden laatimista. Jalasjärven kunnan kulttuuristrategian laatiminen alkoi syksyllä 2010. Strategian tarkoituksena on hahmottaa kunnan kulttuurin nykytila. Kartoituksen pohjalta strategiassa mietitään tulevaisuuden tavoitteita ja tavoitteiden toteuttamisen keinoja. Tarkoituksena on vahvistaa jo olemassa olevaa toimintaa sekä edistää kunnan kulttuurin kehitystä yhä kattavammaksi, kunnan ja kuntalaisten näköiseksi. Lisäksi strategian tarkoituksena on palvella myös koko maakuntaa, jonka kunnat kehittävät kukin tahollaan alueen kulttuuritoimintaa. Kuntalaisilla oli mahdollisuus osallistua strategiatyöhön sekä esittää mielipiteitä ja ehdotuksia. Strategiaosiot olivat nähtävillä kunnan nettisivuilla, jonne kaikki halukkaat saivat kommentoida. Asiaa käsiteltiin myös paikallislehdessä. Lisäksi aiheesta järjestettiin yksi avoin yleisötilaisuus helmikuussa 2012, johon kutsuttiin lehti-ilmoituksella. Tilaisuudessa käytiin keskustelua kunnan kulttuurin nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä kulttuuristrategian sisällöstä. Kulttuuripalvelut lisäävät kunnan vetovoimaisuutta ja kulttuuritarjonnalla on vaikutusta kuntalaisten hyvinvointiin. Parhaimmillaan kulttuuritoiminta tarjoaa myös työpaikkoja kunnan alueelle. Tämän vuoksi alueen oman kulttuuristrategian laatiminen on tärkeää. Jalasjärven kunnan visiossa Jalasjärvi kannustaa ihmisiä omatoimisuuteen, yrittäjyyteen ja ennakkoluulottomien uusien toimintatapojen hakemiseen. Korkeatasoisia palveluita kehitetään ja toimintaa organisoidaan vastaamaan ajan haasteita. Jalasjärvi on aktiivinen asuinkunta, joka tarjoaa asukkailleen virikkeellisen ja avaran asuinympäristön. Kunnan sijainti antaa erinomaiset ja monipuoliset kehittämismahdollisuudet kansainvälistyvälle yritystoiminnalle. Jalasjärven kulttuuristrategian visiona on: Perinne Jatkumo Elävää kulttuuria 3

Kunnallinen kulttuuritoiminta Kunnan kulttuuritoimi myöntää avustuksia taideyhdistyksille, harrastajaryhmille sekä yksityisille taiteen harjoittajille. Kulttuuritoimi myös neuvoo alueellisten ja valtakunnallisten kulttuurirahastojen kautta haettavien avustuksien ja työskentelyapurahojen haussa. Kulttuuritoimi järjestää vuosittain isänmaalliset tilaisuudet kuten Kansallisen veteraanipäivän juhlan. Erilaisia kulttuuritilaisuuksia järjestetään myös yhteistyössä eri järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Yhteistyötä kulttuuritoimi tekee Seinäjoen seutukunnassa toimivien kulttuuritoimien kanssa. Seutukunnan kulttuuritoimijat ovat mukana lasten ja nuorten Louhimo-rytmimusiikkiprojektissa, joka on osa opetusministeriön Taikalamppuverkostoa. Kunnan nuorisotoimi tekee kulttuurista nuorisotyötä ja yhdistysyhteistyötä nuorten hyvinvoinnin eteen, syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä nuorten harrastustoiminnan tukemiseksi. Kunnan tulee varmistaa, että kuntalaisille tarjotaan monipuolisia kulttuuripalveluita jatkossakin. Kulttuuritoimintaa kehitetään entistä kattavammaksi. Eri kulttuuritoimijoiden ja kunnan välistä yhteistyötä tiivistetään, korostetaan kunnan roolia mahdollistajana. Kulttuuritoimijoille tarjotaan ohjausta ja virikkeitä sekä heitä tuetaan harrastustoiminnan pyörittämisessä ja kulttuuripalveluiden tuottamisessa. Tiedotusta tapahtumista ja eri toiminnoista tehostetaan. Kulttuuripalveluiden tasa-arvoinen saatavuus tulee taata. Lasten ja vanhusten kulttuuripalveluihin kiinnitetään erityistä huomiota. Jatketaan yhteistyötä Seinäjoen seutukunnassa toimivien kulttuuritoimien kanssa. Kulttuurista nuorisotyötä jatketaan ja nuorisotyöntekijöillä on kattava osaaminen työn tekemiseen. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus toteuttaa itseään luovan toiminnan keinoin ja jokaisella on jokin mielekäs vapaaajan harrastus. Pyritään terävöittämään kulttuurin näkökulmaa vapaaaikatoimen kokonaisuudessa ja varmistamaan, että tekijöitä ja kulttuurin osaamista on riittävästi. Tehostetaan kunnan ja eri kulttuuritoimijoiden välistä yhteistyötä järjestämällä yhteisiä avoimia tapaamisia, joissa mietitään kehittämisen paikkoja ja mahdollisia toteutusmalleja. Tehostetaan yhteistyötä koulujen kanssa lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan kehittämiseksi. Tehdään yhteistyötä hoiva- ja asumispalveluiden kanssa ja suunnitellaan kulttuuritoimintoja vanhusten saataville. Tulevaisuudessa muuttuvien kuntarakenteiden myötä kunnan sisäinen yhteistyö ja yhteistyö kunnan eri kulttuuritoimijoiden kesken korostuu entisestään. Tulevaisuudessa kunnan tulee miettiä erilaisten hankerahoitusten hyödyntämistä toiminnassaan. Kunta myös innostaa ja auttaa eri yhteisöjä hakemaan ulkopuolista rahoitusta. Tehdään kulttuurista nuorisotyötä yhä enemmän ja tiedostetummin. Tiedotetaan lapsia ja nuoria harrastusmahdollisuuksista ja tapahtumista. 4

Kansalaisopisto Opisto tarjoaa kuntalaisille monipuolista ja edullista opetusta ja mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin. Opisto on myös yhteistyössä paikkakunnan eri puolilla toimivien nuorisoseurojen ja muiden vapaaehtoisten järjestöjen kanssa. Kansalaisopisto tarjoaa toimintaympäristön useimmille paikkakuntamme esiintyville ryhmille kuten kuoroille sekä soitinmusiikki- ja näytelmäryhmille. Yhteistyötä tehdään myös musiikkiopiston kanssa. Opiston tärkeimmät aineryhmät ovat musiikki, taideaineet ja muotoilu sekä liikunta. Ikäraja on poistunut opistoista muutama vuosi sitten, joten useimmissa ryhmissä on kaikenikäisiä opiskelijoita. Jalasjärven kansalaisopisto järjestää opetusta myös Karviassa. Opistoa on kehitettävä ottaen huomioon paikkakunnan asukkaiden ikärakenteen muutokset. Kurssitoimintaa on pyrittävä säilyttämään edelleen myös kuntakeskuksen ulkopuolella. Yhteistoimintaa on lisättävä edelleen nuorisoseurojen ja yhdistysten kanssa jo siksikin, että kouluverkon harvenemisen vuoksi kansalaisopiston opetuskäytössä olevat tilat vähenevät. Opettajien ammatillisen tason säilyttäminen pienellä paikkakunnalla on aina suuri haaste. Siinä on tehtävä vielä entistäkin enemmän yhteistyötä naapuriopistojen kanssa. Opettajien rekrytointi on helpompaa usean opiston yhteistyönä. Taloudellisesti vaikea tilanne vaikuttaa myös opistojen toimintaan. Vuoden 2012 alusta valtionapuun oikeuttava tuntimäärä putoaa kymmenellä prosentilla. Tämä aiheuttaa väistämättä supistuksia opetusryhmien määrään. Haasteena onkin säilyttää tulevaisuudessa opiston kurssiohjelman monipuolisuus kaikesta huolimatta. Kansalaisopistolla on edelleen tärkeä tehtävä kuntalaisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Kursseja on järjestettävä kysynnän mukaan. Opiston toiminnan monipuolisena pitäminen näkyy myös kunnan kulttuurielämän vilkkautena ja värikylläisyytenä. Yhteistyötä alueen muiden opistojen kanssa on jatkettava erityisesti opetushenkilöstön täydennyskoulutuksessa ja rekrytoimisessa. 5

Kirjasto Kirjasto tarjoaa kuntalaisille tasa-arvoisen pääsyn tietoon ja sivistykseen. Kirjasto toimii yhteistyössä kunnan eri toimijoiden kuten kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen sekä kansalaisopiston, koulujen ja päiväkotien kanssa. Kirjasto tarjoaa kuntalaisille viihtyisän tilan, johon voi tulla etsimään luettavaa, opiskelemaan, lueskelemaan kirjoja ja lehtiä, käyttämään nettiä joko kirjaston asiakaspäätteiltä tai omalta koneelta langattoman verkkoyhteyden kautta tai vain oleskelemaan ja viettämään aikaa. Kirjastossa järjestetään erilaisia tapahtumia ja monenlaista toimintaa, esimerkiksi kirjailijavierailuja, taidenäyttelyitä, satutunteja, kirjastonkäytön opetusta ja tutustumiskäyntejä kirjastoon sekä koululaisille että aikuisryhmille. Kirjasto ylläpitää kotiseutukokoelmaa, johon kerätään ja jossa säilytetään kaikenlainen Jalasjärvestä julkaistu tai jalasjärveläisen tekijän julkaisema aineisto. Kirjastoauto kiertää kunnassa kolmena päivänä viikossa tarjoten kirjastopalveluita myös sivukylille. Kirjaston tavoitteena tulevaisuudessa on edelleen tarjota laadukasta ja monipuolista kirjastoaineistoa kuntalaisille. Tavoitteena on entistä viihtyisämmän kirjastotilan luominen, johon jokainen kuntalainen kokee olevansa tervetullut asioimaan tai viettämään aikaa. Kirjaston asiakas tuntee kirjaston tarjoamat palvelut ja osaa käyttää niitä. Maakunnallinen yhteistyö eri kirjastojen kanssa on tärkeää ja tuo selkeyttä alueen kirjastopalveluihin. Tavoitteena on myös entistä parempi yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa. Kirjasto etsii ja kokeilee uusia ja erilaisia palvelumuotoja sekä seuraa aktiivisesti kirjasto- ja kustannusalalla tapahtuvia muutoksia ja reagoi niihin nopeasti. Kirjastoauton palveluita pyritään kehittämään asiakkaiden toiveiden mukaan. Riittävät henkilöstö- ja aineistomäärärahat takaavat kirjaston palveluiden säilymisen laadukkaina. Henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehditaan. Kirjaston tarjoamista palveluista tiedotetaan kuntalaisille aktiivisesti ja markkinoidaan 6 niitä. Kirjastotilan selkeyttäminen esimerkiksi opasteilla auttaa asiakasta löytämään tarvitsemansa aineiston. Yhteistyön lisääminen alueen muiden kirjastojen kanssa esimerkiksi yhdenmukaisen kirjastojärjestelmän ja verkkopalvelun muodossa selkeyttäisi maakunnan kirjastokenttää. Yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa lisätään järjestämällä kirjastokäyntejä. Kirjasto kehittää jatkuvasti toimintaansa ja palveluitaan.

Kulttuuritapahtumat Kulttuuritoimi tuottaa Jalasjärvellä itsenäisyyspäiväjuhlan, kansallisen veteraanipäivän juhla ja Kiteen taistelun muistojuhlan. Lisäksi kulttuuritoimi tuottaa erilaisia konsertteja ja muita kulttuuritilaisuuksia itsenäisesti sekä yhteistyössä eri järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Musiikkiopisto järjestää säännöllisesti konsertteja ja muita tapahtumia, kuten myös kansalaisopiston ryhmät. Yhdistykset ja yhteisöt järjestävät kulttuuritapahtumia, muun muassa teatteriesityksiä. Mukula ry järjestää vuosittain elokuussa Aukusti-tapahtuman. Kunnan nettisivuilla ja paikallislehdessä julkaistaan tapahtumakalenteria, johon eri tahot saavat ilmoittaa tapahtumiaan maksutta. Jalasjärven kylät julkaisevat omia kylätiedotteita tapahtumistaan. Lisäksi kylillä on omia nettisivuja, joista löytyvät ajankohtaiset uutiset ja tapahtumat. Sekä kulttuuritoimen että yhteisöjen ja opistojen tämänhetkiset kulttuuritapahtumat järjestetään jatkossakin. Tapahtumia kehitetään, jotta ne säilyttäisivät mielenkiintonsa yleisön keskuudessa. Uusia tapahtumia ideoidaan ja tapahtumatarjontaa pyritään monipuolistamaan niin, että huomioidaan kaikki ikäryhmät. Yhteistyötä eri toimijoiden välillä lisätään. Toimijoiden yhteistyötä tulee lisätä järjestämällä säännöllisiä yhteisiä tapaamisia. Yhteisvoimin voidaan kehittää vanhoja ja järjestää uusia tapahtumia vielä monipuolisemmin ja kaikki kohderyhmät huomioiden. Tapahtumat voivat myös yhdistellä vapaa-ajan osaalueita kuten kulttuuria ja liikuntaa. Yhteistyön myötä vältytään päällekkäisiltä toiminnoilta ja pystytään tehostamaan tiedotusta. Tapahtumakalenterin käyttöä tiedottamisessa tehostetaan ja se tulee saada järjestäjätahojen sekä kuntalaisten tietoon entistä vahvemmin. 7

Musiikkiopisto Musiikkiopisto antaa musiikin perusopetusta kohderyhminä alle kouluikäiset, kouluikäiset ja aikuiset musiikin harrastajat. Opetusta annetaan musiikin laajan oppimäärän opetussuunnitelman mukaan. Jalasjärven musiikkiopisto toimii nykyisin Alajärven kaupungin musiikkiopiston yksikkönä. Jalasjärven ja Alajärven musiikkiopistojen yhdistyminen vuonna 1997 mahdollisti lakisääteisen valtionosuuden saamisen ja loi toiminnalle taloudellisen perustan. Musiikinopiskelu pitkäjänteisenä harrastuksena tarjoaa yhteistyötä, myönteisiä oppimiskokemuksia ja kodin ulkopuolisia aikuiskontakteja, joilla on myös selkeää syrjäytymistä ehkäisevää vaikutusta. Oppilaat otetaan sisään pääsykokeiden kautta ja muskarilaiset ilmoittautumisjärjestyksessä. Musiikkiopisto tuottaa vuosittain 40-50 konserttia eri kohderyhmille. Opetussuunnitelmassa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet ja valmiudet, musiikillisen kulttuuriperinnön siirtäminen, musiikkielämän kansalliset ja kansainväliset muutokset ja kehittämistarpeet, musiikkialan ammattikoulutuksen lähtötasovaatimukset sekä oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön omaleimaisuus. Oppilasmäärän ja opetuksen tason säilyttäminen on realistinen tavoite kuntien kiristyneestä tilanteesta huolimatta, samoin oppiaineiden monipuolisuuden ja orkesteritoiminnan säilyttäminen. Eri soitinten sekä musiikinperusteiden opetusta annetaan lukuvuosista riippuen myös sivukylien kouluilla. Musiikkiopisto antaa ohjelma-apua yritysten ja yhteisöjen tuottamiin kulttuuritilaisuuksiin. Yhteistyötä tulee ylläpitää eri järjestäjätahoihin ja koteihin. Omiin tiloihin siirtyminen ja musiikkipainotteisuuden toteuttaminen alaluokilta saakka olisi tulevaisuuden vetovoimatekijä alueella. Aktiivinen osallistuminen alueellisiin, valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tapahtumiin pitää lasten ja nuorten mielenkiinnon yllä kasvattaen heitä niin taiteellisesti kuin sosiaalisesti musiikin kautta. Mitä voidaan tehdä Säilytetään opetuksen taso pitämällä pätevät opettajat työssä. Innostetaan opiskelijoita tasokkaan opetuksen, monipuolisen soitinvalikoiman, orkesteritoiminnan ja haasteellisten tavoitteiden sekä musiikkiluokkien kautta. Palvellaan oman alueen musiikkielämää esiintymisten, osallistumisen ja yhteistyön avulla. 8

Musiikkitoiminta Jalasjärvi on pitkään ollut monipuolisen musiikkipitäjän maineessa, myös kansainvälisesti ja levytysten valossa. Jalasjärvellä näkyy sekä perinteitten että musiikkisukujen vaikutus kuin myös tämän hetken klassinen ja taidemusiikki. Jalasjärvellä toimii toistakymmentä kuoroa tai lauluryhmää, joista monet toimivat kansalaisopiston ryhminä. Kansalaisopisto tarjoaa myös musiikin teoreettisten aineiden opetusta sekä muutamien instrumenttiryhmien ja orkesterien opetusta. Paikkakunnalla harrastetaan aktiivista puhallinorkesteritoimintaa. Musiikkioppilaitoksen alaisuudessa on useita jousi- ja puhallinorkestereita sekä -yhtyeitä instrumenttiopetuksen ohessa. Kunta tukee musiikkitoimintaa avustuksin. Kulttuuritoimi organisoi yhteistyössä usean eri tahon kanssa musiikkiin liittyviä tapahtumia. Yläkoulussa on mahdollisuus valita musiikkipainotteiset luokat ja koulun yhteydessä toimii bändikerhoja. Koululla on myös oma studio, joka mahdollistaa omien sävellysten ja sovitusten tekemisen ja tallentamisen. Nuorisotoimi on järjestänyt esiintymismahdollisuuksia jo toimiville yhtyeille. Kunnassa on paljon omaehtoista musiikkitoimintaa ja esiintyviä ryhmiä. Tavoitteena on luoda edellytykset tasokkaalle musiikinopetukselle. Kehitetään eri ikäluokkien ja kohderyhmien musiikkiharrastusmahdollisuuksia. Kehitetään sekä oman kunnan ja maakunnan että kansainvälistä musiikkiyhteistyötä. Lisätään eri kulttuuritoimijoiden välistä yhteistyötä. Harrastaminen voi olla tavoitteellista soitto- ja laulutaitojen kehittämistä yksin tai erilaisissa ryhmissä. Opettajalla on tärkeä rooli opetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja opetusilmapiirin luomisessa. Varsinaisten opetustuntien ohella koulun juhlat, projektit ja erilaiset kulttuuritilaisuudet ovat tärkeä osa sekä opettajan että oppilaiden työtä. Varhaisiän musiikkikasvatuksen keskeinen tehtäväalue liittyy nimenomaan lapsen musiikillisen kehityksen tukemiseen. Huolehditaan, että musiikinopetuksen taso, sen vaatimat tilat, kalusto ja opetusvälineet ovat nykyvaatimuksia vastaavalla tasolla. Järjestetään kerhotoimintaa koulun opetussuunnitelman tueksi ja otetaan huomioon erityisoppilaat musiikinopetuksen järjestämisessä. Huolehditaan yhteismusisoinnin, orkesteri- ja yhtyetoiminnan jatkumisesta niin musiikillisena kuin sosiaalisenakin kasvattajana. Hyödynnetään paikkakunnalla olevien musiikin ammattilaisten osaaminen. 9

Järjestötyö Jalasjärvellä toimii monia aktiivisia yhdistyksiä ja yhteisöjä, jotka elävöittävät kunnan kulttuuria ja tarjoavat kuntalaisille harrastusmahdollisuuksia, virkistystä ja hyvinvointia. Kunta tukee monia yhdistyksiä avustuksin ja muulla yhteistyöllä. Yhteisöjen toimintaa tuetaan. Usein toiminta perustuu vapaaehtoiseen työhön ja harrastamiseen sekä talkoohenkeen. Vastuun toiminnasta kantaa pääsääntöisesti muutama aktiivi, näitä henkilöitä tulee saada mukaan lisää. Myös nuoria pitää innostaa toimintaan mukaan, jotta voidaan taata eri ryhmien jatkuvuus tulevaisuudessa. Talkoohengen säilyttäminen luo suuren haasteen muuttuvassa maailmassa. Pyritään lisäämään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Nuoria innostetaan mukaan toimintaan uusin keinoin. Vastuuta jaetaan tasaisesti aktiivien työn helpottamiseksi. Yhdistysten tulee jakaa vastuuta myös keskeisten toimijoidensa välillä. Yhteisöjen toimijoita tulee tukea työssään sekä tarjota heille koulutusta. Tehostetaan ryhmien keskinäistä tiedotusta ja yhteistyötä, jotta vältytään päällekkäisyyksiltä. Käytetään tiedotuksessa ja tiedon hankinnassa aktiivisemmin kunnan tapahtumakalenteria. 10

Museotoiminta Jalasjärvi-Seura ylläpitää kunnassa kotiseutumuseota, joka on tiettävästi Pohjoismaiden laajin. Toiminta hoidetaan suurimmaksi osaksi vapaaehtoistyöllä. Tarvittavat varat saadaan kirjallisuuden myyntituloista, Museoviraston ym. satunnaisista kohdeapurahoista, Jalasjärven kunnan antamasta avustuksesta sekä itse museotoiminnasta. Edustava museo on noteerattu valtakunnallisestikin. Presidentti Tarja Halonen ilmoitti haluavansa kuntavierailulla tutustua paikkaan. Jalasjärvi-Seura on yhteistyössä paikkakunnan koulujen kanssa, vuosittain koululaisille järjestetään tutustumis- ja opetustilaisuuksia museoalueella. Museolla järjestetään myös vaihtuvia näyttelyitä. Edustava museo on kärsinyt aikoinaan tehdyistä tiejärjestelyistä ja matkailijan on oltava sinnikäs, että löytää kolmostieltä perille museoalueelle, joka tosin komeasti näkyy valtatielle. Jalasjärvi-Seuran toimintaedellytykset on säilytettävä vastaisuudessakin. Museoalueella järjestettäviä näyttelyitä, tapahtumia ja teemapäiviä on lisättävä. Myös lapset ja lapsiperheet on saatava mukaan tutustumaan museoon sekä sen esineiden ja rakennusten tarinoihin ja kulttuuriarvoon. Museon kulkuyhteyksiä tulee parantaa ja markkinointia tehostaa. Opasteet ja viitoitukset on pidettävä kunnossa ja parannettava niitä. Myös kunnan sisällä tulisi muistaa museoalue hyvänä tutustumiskohteena silloin, kun kunnassa on esimerkiksi vierailijoita. Kunnan omissa esitteissä museon tulee olla näkyvästi esillä. Museo-opetus tulisi säilyttää koulujen opetussuunnitelmassa. Turvallisuuden parantamiseksi ja kävijämäärän lisäämiseksi hautausmaan ja museoalueen välille tulisi rakentaa alikulku jalankulkijoille. Myös muita tieyhteyksiä museoalueelle tulee parantaa ja selkeyttää. Suorempi tieyhteys saataisiin Vanhankirkonmäentien kautta. Aittomäen tuulimylly tulee siirtää nykyisestä paremmalle paikalle. Tuulimylly on melkein kiinni tiessä, mutta huomattavasti tienpintaa alempana. Museon markkinoinnista tulisi neuvotella kunnan kanssa. Jotta museota voitaisiin hyödyntää enemmän ja ympärivuotisesti, museoon tulisi palkata vakinainen työntekijä. 11

Muut kulttuurikohteet Jalasjärvellä on luonnonläheisiä kulttuurikohteita, muun muassa Pirunpesä ja Ponsineva- Ponsijärven suojeltu suo. Lisäksi kunnasta löytyy Jokipiin Pellavan tehdasmiljöö, Pettuluoman myllyalue ja Aittomäen tuulimylly valtatie 3: n varrella. Kunnan keskustassa sijaitsee Lamminjärven virkistäytymisalue. Kulttuurikohteita on ylläpidettävä ja mahdollistettava niiden säilyminen. Jo olemassa olevia kohteita tulee hyödyntää ja tehdä tunnetuksi myös oman kunnan asukkaille. Luonnon tarjoamia kulttuurikohteita pitää suojella. Tiedotusta tulee lisätä ottaen huomioon matkailualan kova kilpailu ja jatkuva kehitys. Lamminjärven virkistäytymisalueen käyttöä pitää monipuolistaa. Tiedottamisessa toimijat voivat tehdä yhteistyötä kunnan kanssa, keskenään sekä alueen matkailuyritysten ja paikallisten luontoharrastajien kanssa. Luonnon kulttuurikohteet pitää huomioida maankäytön suunnittelussa. Lamminjärven virkistäytymisalueella voidaan järjestää pienimuotoisia tapahtumia erityisesti lapsiperheille. 12

Kulttuuriympäristö Jalasjärven kunnan rakennusperintö on monipuolista ja alueelta löytyy säilynyttä perinteistä rakennuskantaa sekä harvinaisempia rakennustyyppejä, kuten tuulimyllyjä, vesimylly ja kivinavetoita. Pohjalaismaiseman tunnusomaiset piirteet ovat korkeatasoisessa talonpoikaisessa rakennuskulttuurissa. Kunnan alueella sijaitsee valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä, kuten valtakunnallisesti arvokkaat Luopajärven kulttuurimaisema ja Jalasjärven kirkko ympäristöineen sekä maakunnallisesti merkittävät Jalasjärven kirkonseutu, Vanhankirkonmäki, Koivikko ja Jokipii. Alueelta löytyy myös valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurihistoriallisia ympäristöjä, kuten Jalasjoki-Matoluoman kulttuurimaisema sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, kuten Wilhola ja Iloniemen koulu. Lisäksi alueella sijaitsee esihistoriallisia kiinteitä muinaisjäännöksiä sekä useita kivikautisia asuinpaikkoja ja historiallisen ajan kiviaita Rajalan alueella. Raitilan entinen metsälaidun on paikallisesti arvokas perinnemaisema ja museoalue maakunnallisesti merkittävä kohde. Uudisrakentamisessa ei ole tavanomaisesta poikkeavia piirteitä. Kunnan maisemakuvan pohjalaiset ominaisuudet sekä vanhat rakennukset pyritään säilyttämään kulttuurimaiseman omaleimaisuuden säilyttämiseksi. Uudis- ja korjausrakentamisessa tulisi myös ottaa huomioon perinteinen paikallinen rakennustapa ja maisemallinen laatu. Jo hajonnutta maisemakuvaa eheytetään huolellisella ja perinnetietoisella suunnittelulla. Mitä voidaan tehdä Tiedon keräämistä historiallisesta rakennuskannasta jatketaan. Rakennusperinnön inventointia jatketaan maankäytön suunnittelussa ja rakennusvalvonnassa. Arvokkaita kohteita ja alueita pyritään suojelemaan ja säilyttämään. Perinteisen rakennuskannan asema maisemassa säilytetään ja otetaan se huomioon rakentamisessa sekä aluesuunnittelussa. Pyritään käyttämään vanhaa perinnettä kunnioittavasti siten, että pääpaino on vanhan hyödyntämisessä eikä museoinnissa. Pidetään perinteet elävinä ja säilytetään niitä tuleville sukupolville käyttämällä vanhaa perinnettä uuden luomiseen, esimerkkinä uutta kulttuurista merkitystä saaneet Jalasjärven bussipysäkkien katokset, joissa on käytetty Jalasjärven tunnuksena tuttua tuulimyllyä kuvioinnissa. 13

Kulttuuriyrittäjyys Kulttuuriyrittäjyyden määrittelyssä käytetään Unescon määritelmää: Kulttuurielinkeinojen ydinalueet Kulttuuriperinto Näyttämötaide Taide, design ja käsityö Kirjat ja lehdet Media Ydin - museot, historialliset miljööt, arkeologiset paikat, erityiset luonnonympäristöt Ydin - teatteri, ooppera, sirkus, tanssi, konsertit, festivaalit Ydin - taide, käsityö, design Ydin kustantamot, lehdet, muut painotuotteet Ydin TV ja radio, elokuva ja video, valokuvaus, interaktiivinen media, tietokonepelit Jalasjärvellä toimii itsenäisiä taidekäsityöläisiä ja kulttuurialan yrittäjiä, mutta heillä ei ole toimivaa verkostoa, jonka kautta he voisivat tuoda toimintaansa näkyvämmin esille. Yrittäjien ja tekijöiden tuotteita on myynnissä kirkonkylässä toimivassa käsityötavaratalossa. Kulttuuriyrittäjyyden vahvuuksia Jalasjärvellä on eteläpohjalaiset kulttuuriperinteet, tekijöiden ammattitaito ja omaleimaisuus sekä Jalasjärven sijainti kolmostien varrella. Kulttuuriyrittäjyyden heikkouksia on yrittäjien keskinäisen yhteistyön puute markkinoinnissa ja näyttelytilojen järjestämisessä Mahdollisuuksia kulttuuriyrittäjille tarjoaa etenkin sijainti ja ohi kulkevat matkailijat, joita pitää pystyä pysäyttämään. Perinteet ja yhteistyön parantaminen ovat myös mahdollisuuk-sia. Kulttuurialan yrittäjiä Jalasjärvellä muun muassa: Art-Keranium Seija Pienimaa (käyttö- ja koristekeramiikka), Tuulan Korttipaja, Taijulinpaja/Tarja Salonranta Haapolahti, Studio Street Oy (valokuvaus) ja Deepthi Oy/ Kirsi Ranto (musiikki). Myös jalasjärveläissyntyiset taiteen ja kulttuurin tekijät ovat osa jalasjärveläistä kulttuurielämää. Itsenäisten toimijoiden yhteistyötä voidaan lisätä sekä luoda yhteistoimintaa etenkin kulttuurielinkeinojen ja niitä sivuavien läheisten toimialojen rajapintoihin. Kulttuurialojen yrittäjien haasteena on tuoda toimintaansa ja tuotteitaan näkyvämmin esille. Yrittäjien kohderyhmänä voisi olla kuntalaisten lisäksi matkailijat ja ohikulkijat. Edistetään uusien luovan alan yrittäjien mahdollisuutta löytää toimitiloja 14 esimerkiksi tyhjenevistä tuotantotiloista tai tyhjillään olevista liike- tai julkisista rakennuksista. Järjestetään kulttuurialan yrittäjien verkottumis- ja keskustelutilaisuuksia. Järjestetään Taidekäsityö, muotoilu, design -yhteisnäyttely kirjaston tiloissa sekä myyntija näyttelytilat matkailijoita pysäyttävien kahvila- tai ravintolapalvelujen yhteyteen.

Seuranta ja arviointi Jokaisen osa-alueen vastaavat toimijat huolehtivat kulttuuristrategian käyttöönotosta ja tarvittavasta tiedottamisesta. Strategia toimii ohjenuorana kulttuurityössä. Toimihenkilöt vastaavat strategian toteutumisesta ja suorittavat tarvittavan itsearvioinnin. Sisällön ajantasaisuutta ja suunnitelman toteutumista tarkastellaan vuosittain. Kunnan viranhaltijoiden laatima päivitetty strategia esitetään lautakunnalle hyväksyttäväksi valtuustokausittain. Kunnan kulttuuritoimintojen osalta raportointi suoritetaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. 15

Jalasjärven kunta PL 12 61601 JALASJÄRVI www.jalasjar 2012 16