VERMAN Turvotus ja kompressiohoito Valkeakoski 27.9.2018 Sirpa Arvonen Auktorisoitu haavahoitaja, esh, jalkojenhoidon at
Painovoima ja pohjelihaspumppu Alaraajan verenkierto koostuu verta tuovasta valtimoverestä ja verta vievästä niukkahappisesta laskimoverestä. Kapillaariaineenvaihdunta tapahtuu siellä, missä suonen seinämät ovat tarpeeksi ohuet Alaraajan RR voi olla seistessä n. 100mmHg Pohjelihaspumppu kuljettaa laskimopaluuverta lihasvoiman vaikutuksella, yhdessä sydämen sykkeen kanssa, painovoimaa vastaan takaisin sydämeen
Aineiden vaihdunta veren ja kudoksen välillä: Passiivinen, väkevyyseroihin perustuva diffuusio on tärkein Ultrafitraatio eli painesuodattuminen (määrään vaikuttaa kapillaarivaltimoihin tulevan veren määrä ja pois pääsy kapillaarilaskimoita pitkin kohti sydäntä) Aktiivisen pinosytoosin kautta siirtyy plasmaproteiineja kapillaari seinämän kautta kudoksen puolelle. Kuljetusvalkuaiset kuljettavat kudoksiin mm. A, D. E ja K- vitamiineja sekä hormoneja. Niillä on myös kyky sitoa nestettä itseensä.
Mitä turvotus on? Turvotus on näkyvä ja koskettamalla havaittava kudoksen nestemäärän lisääntyminen Oire, joka voi olla paikallinen ja ohimenevä tai Imusuoniston tuhoutuminen/ vahingoittuminen saattaa aiheuttaa pysyvän turvotusongelman Turvotus syntyy. Kun imusuonisto on kykenemätön poistamaan soluvälitilasta ylimääräistä nestettä ja solukuormaa
Mitä turvotus on? Neste siirtyy verisuonten ulkopuoliseen tilaan Seurausta monimutkaisesta vuorovaikutuksellisesta järjestelmästä: hiussuonen seinämän läpäisevyys hydrostaattinen sekä onkoottinen paine
Turvotus ilmaantuu eri syistä: Syvä laskimotkos Lihasaitio-oireyhtymä Bakerin kysta Laskimoiden vajaatoiminta Lymfedeema Lantion alueen tuumori Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä Sydämen vajaatoiminta Keuhkoverenpainetauti Munuaissairauden äkillinen vaikeutuminen Lääkkeet Lihavuus Maksasairaus Jalat koukussa istuminen Anemia Hypoalbunemia Vaikea hypotyreoosi
Turvotus voi näkyä: Akuutti toispuoleinen Krooninen toispuoleinen Akuutti molemminpuolinen Krooninen molemminpuolinen S.A.
Alaraajan laskimovian ilmentymiä: (Lehtola& Hietanen 2002, Haava, s. 137-157) Suonikohjut Alaraajojen kivut ja säryt Suonenveto Kutina Staasiekseema Alaraajaturvotus Hyperpigmentaatio Lipodermatoskleroosi Laskimoperäinen katkokävely Tromboflebiitti Laskimotukos Säärihaava
Alaraajan laskimot koostuu laskimoverkostosta: (Lehtola& Hietanen 2002, Haava, s. 137-157) Pinnalliset-, syvät -ja niitä yhdistävät perforanssi eli yhdyslaskimot Syvät laskimot huolehtii paluuverenkierrosta Pinnalliset keräilysuonia joista yhdyslaskimoja pitkin veri menee syvään systeemiin S.A.
LASKIMOVAJAATOIMINTA Sydämen pumppaus yhdessä laskimoläppäjärjestelmän ja pohjelihas ja nivelpumpputoiminnan kanssa palauttaa verta painovoimaa vastaan. Laskimopaluu vaikeutuu mikä nostaa laskimopainetta ja laajentaa laskimosuonta Pintalaskimovajaatoiminta
VERENPAINE LASKIMOISSA: Ihmisen seistessä veri virtaa hitaasti laskimoissa Verenpaine nilkan tasolla 80-100mmHg (kudospaine matalampi neste alkaa tihkua hiussuonista kudoksiin ) Kävely aktivoi virtauksen pohjelihaspumpun ansiosta ja terveessä jalassa laskimopaine alenee 10-20mmHg Kävellessä paine vaihtelee 20-100mmHg Jos laskimoläppätoiminta vioittuu Veri jää virtaamaan edestakaisin kohtaan missä läppätoiminta on vioittunut tai läpät puuttuvat. Kävellessä ei tapahdu laskimopaineen laskua - lisää turvotusta alaraajassa
Laskimopaineen kohoaminen lisää Imusuoniston kuormitusta. Jos turvotus lisääntyy edelleen, imusuoniston kapasiteetti ylittyy ja turvotusta esiintyy iltaa Imusuonisto on rinnakkainen putkisto verisuonille: Tehtävä kerätä soluvälitilasta Kapillaariaineenvaihdunnan Jäljiltä jäänyt neste-,valkuaisaineja solukuorma. kohden nilkoissa ja jalkaterissä. S.A.
LASKIMOPAINEEN NOUSUUN aiheuttamia oireita: MITÄ enemmän raajassa on sekä levossa, että lihassupistuksen aikana liikaa verta eli laskimohypertonia SITÄ herkemmin aiheutuu oireita: turvotusta särkyä kipua kutinaa väsymistä laskimoperäistä katkokävelyä komplikaatioita: ( varikoottinen ekseema, pinnallisten laskimoiden tromboflebiitit, laskimotukokset, tulehdukset, lipodermatoskleroosi, lopuksi säärihaava )
Turvotuksen hoidon lähtökohta on turvotuksen syyn löytyminen LÄÄKÄRI tekee turvotusdiagnoosin
KOMPRESSIOHOIDON TARKOITUS parantaa verenkierto-olosuhteita, ehkäisee ja poistaa turvotusta kompressiosidos toimii lihaspumpun vastuksena ja auttaa kaventamaan sekä pinnallisten että syvien laskimoiden läpimittaa virtausnopeuden lisääntyminen ja laskimoiden läpimitan kaventuminen tehostaa läppien toimintaa paineen lisääntyminen vähentää kapiellaariinfiltraatiota ja lis. nesteiden resorptiota parantunut kapillaarikierto lisää kudosten ja ravinnon ja hapen saantia.
EWMA- mietintö Kompressiohoito: opas turvalliseen käyttöön Haavapotilas: Perusteellinen potilaan tilanteen ja haavan taustalla olevien syiden arviointi Ennen kompressioterapian aloitusta suositeltavaa: (ABI, laskimosairauden vahvistaminen, tutkimukset muiden syiden pois sulkemiseksi) Abi ei aina luotettava DM lisäselvitys varvaspainemittaus, transkutaaninen hapen osapainemittaus Abi mittaus arvioitava säännöllisesti uudelleen kompressiohoitoa saavilta potilailta S.A. Huomioitava: Ihon kunto Ala-raajan muoto Mahdollinen neuropatia Sydämen vajaatoiminta
Kompressiohoitoa rajoittavat: ASO -ABI (0,8 ei voimakasta ) Neuropatia Akuutti sydämen vajaatoiminta (molemminpuolinen kompressio voi lisätä verivolyymia 5% ) Alaraajan muoto ja luisevuus Akuutti infektio
Kompressiovaihtoehdot Turvotuksenestohoidon alkuvaiheessa tukisidos on hoitosukkaa suositeltavampi, koska jalan ympärysmitta muuttuu tällöin nopeasti. Kompressio voidaan toteuttaa Sidoksilla : runsaselastiset( venyvyys 140%) vähäelastiset ( venyvyys n 70%) monikerrossidokset Lääkinnälliset hoitosukat Dynaaminen kompressio, Ventipress S.A.
KOMPRESSIOSIDOKSET Runsaselastinen Pitää yllä lepopainetta(vakio) ja voimakas puristus Liikuntakyvyttömälle Sidontatapa-Tähkä tai spirali Venytys n 50% sidottaessa Aamulla sidonta YÖKSI POIS! Vähäelastinen Matala lepopaine ja korkea työpaine keskivoimakas puristus Vahvistaa pohjelihaksen pumppaus työtä Voi olla yölläkin Sidonta anatominen tai spiraali S.A.
Sukkien jaottelu Lääkinnällinen hoitosukka Antiembolia sukka Hoitosukan valintaan vaikuttaa potilaan diagnoosi ja muut sairaudet sekä toimintakyky Ns. tukisukka/lentosukka Mallivalinta Painetekstiilit Pukeminen ja riisuminen Apuvälineiden tarve S.A.
Lääkinnällisen hoitosukka Cl I (18-21 mmhg) Melko terve jalka tai jos ei muiden sairauksien takia voi käyttää vahvempaa hoitopainetta -lievä laskimovajaatoiminta -ennaltaehkäisy tai väsyneet jalat -trombin tai trauman jälkihoito Cl II (23-32mmHg) Laskimoperäinen säärihaavanhoito Varikoottinen ekseema Trauman jälkihoito Suonikohjujen korjauksen jälkihoito Imutieperäinen turvotus Syöpäleikkaus ja sädetys Erysipelas Trombi Cl III (34-46mmHg) Laskimoperäinen säärihaava Vaikea laskimovajaatoiminta Laskimotoimenpiteen jälkihoito Vaikea imutieperäinen turvotus Syöpäleikkaus ja sädehoito Erysipelas Trombi Cl IV (49+ mmhg) Vaikea imutieperäinen turvotus Vaikea laskimovajaatoiminta
Lähteet: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50058 10.3.2014 HAAVAHOIDON PERIAATTEET. V.Juutilainen., H.Hietanen., 2012 Sanoma Pro Oy,Hki HAAVAPOTILAS IHOTAUTILÄÄKÄRIN HOIDOSSA luentomoniste 29.9.2014 evl Elina Seppälä, evl Kaisa Pitkonen HAAVA. H.Hietanen, ym., 2002.WSBookwell Oy EWMA Dokumentti: Haavan puhdistaminen. Päivitetty yleiskatsaus ja selvitys puhdistuksen päätehtävistä http://www.shhy.fi/hoito-ja-toimintaohjeet/ Vulnus Fennica 2009-2010.A.Iivanainen.,S.Seppänen. EDITA Haava 4/2014 (20-23)Miten turvotus syntyy?. Tom Väisänen Haava 4/2014 (32-33)Miksi kirahvit voivat lentää kuuhun?bart Maene, käännös Tuija Biese S.A.