Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä?

Samankaltaiset tiedostot
#Hallintoavoimeksi Taustamuistio avoimen hallinnon IV kansallisen toimintaohjelman laadinnan tueksi

Avoin hallinto Open Government Partnership. Suomen toimintaohjelman valmistelu

Digitaalinen Suomi Yhdenvertainen kaikille #Digiarkeen: huomiot kehittämisen tueksi

Kieli ja syrjäytyminen -seminaari Ulla Tiililä

Avoin hallinto Rovaniemi VM/VKO

Me pelaamme avoimin kortein avoinhallinto.fi

Avoimen hallinnon edistäminen osana Rovaniemen kaupungin toimintaa. Toimenpiteet 2018-

Avoimen hallinnon kumppanuusohjelma. Jyväskylä

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

1(7) Valtiovarainministeriö

Mitä on selkokieli ja kuka sitä tarvitsee? Avoimen hallinnon virkamiesverkosto Kotus Leealaura Leskelä Selkokeskus

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Valtion I kotouttamisohjelma

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle

Mitä mieltä olette viittomakieltä käyttävän määritelmästä?

PA LV E L U T J A VA S T U U T U U D I S T U VAT - Y K S I O P P I L A I TO S VA H V I S T U U

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua Satakunnassa Kevät 2018

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Avoin hallinto ajankohtaista

Kohti Suomi strategiaa. Pääjohtaja, OTT/Tuomas Pöysti

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

VUOSISUUNNITELMA TOIMIKAUDELLE Selitteet i. Suunnitelmaa täydennetään toimikauden ajan

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Iloa selkokielestä. Tiedon ja kielen saavutettavuus verkkopalveluissa ja muussa viestinnässä. Eliisa Uotila

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

Faron sopimuksen suositukset

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

Avoin Hallinto. Täydentävä apuotsikko ohjelmatiedoille max. 1 rivi. pp.kk.vvvv Etunimi Sukunimi Seminaari/tapahtuma lisärivi tarvittaessa

Minä luen sinulle. Tietoa ja vinkkejä lukuhetken järjestäjälle

Asukkaat maakunta- ja soteuudistuksen keskiöön (AKE)

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari

Selkeä ilmaisu on kaikkien etu

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Ihmisoikeudet käännekohdassa Suomessa. Kristiina Kumpula

Avoin hallinto IV toimintaohjelman laadinta Heinäkuu 2019

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen. Hanna Onwen-Huma

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman ( ) valmistelu

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Vaikutusten ennakkoarvioinnin käyttö auttaa tekemään päätöksiä, jotka ovat kuntastrategian mukaisia ja jotka edistävät asukkaiden hyvinvointia.

Tulevaisuuden kunta parlamentaarinen työryhmä. Kimi Uosukainen, puheenjohtaja Helsinki

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Avoin data ja kaupunkien strategiset tavoitteet

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

YHTEISKUNTAKUMMI. Osallisuuden tarvelähtöinen tukeminen. Konsepti 1/2019

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

LÄHELLÄ SINUA RKP:N KUNNALLISVAALIOHJELMA 2017

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Avoin ja kaikkien yhteinen Oulu. Kuntalaisvaikuttamisen koordinaattori Merja Niemelä

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Uudistuva vammaislainsäädäntö

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

Muutos on mahdollisuus: kokemuksia muutosten johtamisesta

Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Asukaslähtöisyys. Marja-Liisa Akselin siht. Pentti Palomäki

Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos

Kuntajohdon seminaari

Selkokieltä verkkopalveluihin, kiitos! Leealaura Leskelä Kehitysvammaliitto, Selkokeskus

Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Taustoitusta vastuullisuuskriteereihin

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Aluetoimikunnat ja Svenska kommittèn. Osallisuustyöryhmä Marjo Nurminen

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

DIGI-tuki arkeen. Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö ry Hanke

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Digitaaliset palvelut kaikille Saavutettavuusdirektiivi verkkopalvelut ja sisällöt kaikille sopiviksi

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

VKK-Metro kokemukset ja varhaiskasvatuksen kehittäminen yksittäisen kunnan näkökulmasta. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Riittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön. Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö

Monialainen yhteistyö

AVOIMEN TUTKIMUKSEN POLITIIKKA

Avoimen hallinnon toteutuminen virastoissa -kysely 2015

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi

Suomen Avoimen hallinnon toimintaohjelma

Mitä osallisuus voisi olla?

Avoin Hallinto. Virkamiesverkoston tapaaminen

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Virkakielikampanja Avoimen hallinnon virkamiesverkoston tapaaminen Ulla Tiililä

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Liikkuen kohti terveyttä ja hyvinvointia Soveltavan liikunnan kehittämissuositukset vuosille

Transkriptio:

Kansalaiselle oikeus saada palvelua selkokielellä? 29.3.2019 Jenni Ala-Peijari Valtionhallinnon kehittämisosasto

Miksi avoimuus on tärkeää? Avoimuuden edistämisen lähtökohtina avoimen hallinnon työssä ovat olleet: 1.Luottamus - Vahvistetaan kansalaisten sekä muiden yhteiskunnan toimijoiden ja hallinnon välistä luottamusta. 2.Osallisuus - Edistetään kaikkien mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. 3.Läpinäkyvyys - Varmistetaan hallinnon toiminnan läpinäkyvyys tietoa avaamalla. 4.Korruption torjunta - Kehitetään hallinnon avoimuutta korruption ennaltaehkäisemiseksi. 2

Miksi avoimuus on tärkeää? OECD:n ja OGP:n mukaan avoimen hallinnon uudistukset parhaissa tapauksissa lisäisi edistävät innovaatioita, auttavat saavuttamaan vaikuttavuutta vähemmillä kustannuksilla, vahvistavat lakien noudattamista, auttavat paremmin sovittamaan politiikkalinjaukset ja palvelut ihmisten tarpeisiin, tukevat hallintoa saavuttamaan tavoitteensa tehokkaammin ja tuloksellisemmin sekä edesauttavat tasa-arvoisempaa ja kaikkien osallisuuden mahdollistavaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä. 3

Selkokielen tarve Selkokeskus on julkaissut uuden selkokielen tarvearvion. Tarvearvion mukaan selkokieltä tarvitsee Suomessa 650 000 750 000 henkilöä (11 14 % väestöstä). 4

Mahdollisuus ymmärtää Hallitusohjelman tavoite hallinnon palveluiden ja prosessien digitalisoimisesta. Jos palveluja ei ole mahdollista saada selkokielellä niin silloin osan kohdalla avoimuus ja osallisuus ei täysin toteudu, jos ei ole mahdollisuutta ymmärtää. Selkokielen kasvava tarve 5

Käytännössä tilanne on se, että selkokielisiä palveluja ja selkokielen osaamista on vähän ja siksi osaamisen kehittäminen ja tietoisuuden nostaminen selkokielen tarpeesta ovat edelleen tärkeitä, jotta oikeasti olisi niitä ihmisiä, jotka voivat selkokielistä palvelua tuottaa. Olisi ehkä aika siirtää tässä painopistettä sen miettimiseen, miten oikeasti voitaisiin lisätä. Toistaiseksi on enemmän vielä ehkä ollut tarpeen esille nostamista ja yleistä tavoitteen asetantaa. 6

Digi arkeen neuvottelukunnan loppuraportti Ehdotukset syrjäytymisen ja eriarvoistumisen estämiseksi Kun pyrkimyksenä on pitää vanhukset kotona mahdollisimman pitkään, korostuu tarve selkokielisille ohjeille ja muulle materiaalille. Ne auttavat pärjäämään itsenäisesti arjessa. Toisena syynä on maahanmuuttajien määrän kasvu. Suomea opettelee toisena kielenä kasvava joukko aikuisia, joille selkokieli on hyvä tapa päästä sisälle suomalaiseen yhteiskuntaan ja oppia suomen kieltä. Kolmantena syynä voidaan mainita erityisoppilaiden määrän kasvu. Erityisoppilaissa on paljon henkilöitä, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia ja joille selkokieliset materiaalit voivat toimia hyvin esimerkiksi lukuintoa nostattamassa. Olisikin tärkeää, että viranomaiset pitävät huolen, että niiden verkkosivustot ja -palvelut käyttävät selkeää, helposti ymmärrettävää kieltä ja soveltuvin osin sisältävät selkokielisiä ohjeita. Selkeään kieleen ja selkokieleen satsaaminen edellyttää myös resursointia. Tarvitaan tutkimusta teknologian hyödyistä ja haitoista eri ihmisryhmille. Neuvottelukunnan tutkijoiden mielestä digitaalisuuden aiheuttamaa eriarvoisuutta sekä teknologian tuomia riskejä ja mahdollisuuksia tulisi tutkia Suomessa entistä monipuolisemmin kaikenikäisten palveluiden käyttäjien näkökulmasta. Väestöryhmittäin erityiskohteena ovat työn ulkopuolella olevat, kuten pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, osa maahanmuuttajataustaisista ja vammaisista henkilöistä sekä syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. Jatkossa tutkimuksen tulee pureutua siihen, miten teknologian käyttö tai käyttämättä jättäminen vaikuttaa ihmisen arkeen ja elämään sekä sitä ketkä hyötyvät digitaalisuudesta ja ketkä jäävät marginaaliin. 7

Jos selkokielistä materiaalia ei tuoteta, kuinka on mahdollista lisätä kaikkien: Luottamusta Osallisuutta Ja hallinnon läpinäkyvyyttä tietoa avaamalla 8