YLEMMÄN KORKEAKOULUTUKSEN OSAAMISRAKENTEEN KEHITTÄMINEN -PROJEKTIN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS NRO 3 (2/2013) Aika Keskiviikko 05.06.2013 klo 8.00-9.30 Paikka Läsnä Wetteri, koulutusluokka Wetterhoffinkatu 2, Hämeenlinna Isosuo Juha, vt. kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki Kariniemi Marjatta, riskienhallintapäällikkö, HAMK/T&K-palvelut Käki Mervi, toimitusjohtaja, Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeenlinna (puheenjohtaja) Mahlamäki-Kultanen Seija, johtaja, HAMK Ylemmän korkeakoulutuksen kt-keskus Saarinen Hannu-Heikki, aluekehityspäällikkö, Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy, Forssa Salminen Janne, vararehtori, HAMK/TKI-toiminta Turunen Helena, projektipäällikkö, kehitysjohtaja, HAMK Ylemmän korkeakoulutuksen ktkeskus Tuominen Elisa, projektiassistentti, HAMK Ylemmän korkeakoulutuksen kt-keskus (sihteeri) Väistö Osmo, ohjelmapäällikkö, Hämeen liitto, Hämeenlinna Käsitellyt asiat 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja toivotti läsnäolijat tervetulleeksi ja avasi kokouksen. 2 Läsnäolijoiden toteaminen Todettiin läsnäolijat. Marita Jaatinen, Hannele Louhelainen ja Rolf Nygård olivat estyneitä. 3 Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi Kutsun mukana toimitettu esityslista hyväksyttiin muutoksitta. 4 Edellisen kokouksen 2.4.2013 pöytäkirjan nro 2 (1/2013) hyväksyminen (Liite 1) Pöytäkirja hyväksyttiin muutoksitta. 5 Projektin tilannekatsaus (Liite 2) Projektipäällikkö aloitti katsauksen opiskelijatilastotiedoilla. Tilastot olivat kiinnostaneet ohjausryhmää edellisessä kokouksessa, ja asiaan luvattiin palata seuraavassa kokouksessa, jolloin myös vuoden 2013 hakijatiedot olisivat selvillä. Käytiin läpi opiskelijamäärät (tilanne 20.5.2013) ammatillisen opettajankoulutuksen ja ylempien amk-tutkintojen osalta kunnittain Kanta-Hämeen maakunnan alueella.
Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoista 12,8 % on Kanta-Hämeen kunnista ja YAMK-opiskelijoista 33,7 %. Yhteensä kt-keskuksen opiskelijoista 21,2 % oli Kanta- Hämeestä. Lisäksi tutustuttiin vuoden 2013 hakijatilastoihin. Opettajankoulutukseen hakijoista 17,4 % oli Kanta-Hämeen alueelta; erityisopettajankoulutukseen 26,8 % ja opintoohjaajankoulutukseen 19,1 % hakijoista. YAMKin Business Management and Entrepreneurship -koulutusohjelmaan haki 117, joista 72 suomalaista ja 45 ulkomaalaista. Suomalaishakijoiden kotikunta-tietoa ei ollut saatavilla kokoukseen. Tilastot herättivät vilkasta keskustelua ja pohdintaa, josta edettiin luontevasti tiedotuksen ja markkinoinnin tärkeyteen. - teollisuuden palveluliiketoiminnan koulutusohjelma -nimi kannattaa vaihtaa markkinoinnillisista syistä; esim. tuotantotalous-sanasta johdattaen - Juha Isosuo otti esiin tiedotustavan merkityksen; onko projektissa mietitty, kuinka tiedotusta toteutetaan. Hämeen Sanomat on oiva paikka tiedottamiseen. Toimittajan kutsuminen paikan päälle on paras tapa. - Kanta-Hämeen alueella on tärkeätä tietää HAMKin toiminnasta ja koulutusohjelmista aluepoliittinen vaikuttaja - yritysten mielenkiinto on herätettävä - yritysten näkökulmasta tutkinto on räätälöitävissä opiskelija kiinnitetään yritykseen Projektipäällikkö Helena Turunen jatkoi katsausta esittelemällä projektin toiminnan tähän mennessä. Kerrattiin projektin tärkeimmiksi kehittämisalueiksi määritellyt toiminnat: - Kehittämis- ja tutkimustoiminta; tavoitteena alueen kilpailukykyä edistävän tkitoiminnan toimintamalli - Kansainvälisyys ja tutkimustoiminta; tavoitteena kv-osaajia alueen kansainvälistyvään työelämään sekä laadukkaat koulutusvientituotteet - Uusi opintoväylä (YAMK+AOKK); tavoitteena kaksoistutkinnon suorittamismahdollisuus - Täydennyskoulutus; tavoitteena uudet innovatiiviset koulutustuotteet ja osaamisen kehittämisen mallit (esim. mentorointi, coaching) - lisäksi Viestinnällä on oma kehittämistyöryhmä Janne Salminen kertoi HAMKin TKI-painopistealueista ja osaamiskärjistä. TKI-toiminnan kärkenä on Ammatillisen huippuosaamisen tutkimus- ja kehittämisyksikön perustaminen. Vuoden alusta on käynnistynyt Digital Life Lab, joka on HAMKin kehittämisyksikkö, jossa toteutetaan erilaisia digitaalisia ratkaisuja hyvinvointi-, teollisuus- ja opetusalaan liittyen. Tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa yhdistetään HAMKin ja sen kumppaniverkoston hyvät käytänteet. Toimintatapa perustuu tutkintatyön ympärille ja keskeisenä osaamisalueena on digitalisoitumisen asiantuntijuus. Linkki blogiin: http://blog.hamk.fi/category/digital_life_lab/
Käytiin läpi projektin kevään toiminta projektipäällikön laatiman toimintaraportin 1.1.- pohjalta. Ko. raportti sisältyy liitteeseen 2. Projektin työryhmien toiminta on jatkunut aktiivisena ja työ on edennyt. Toimintamallit on laadittu kullekin em. kehittämisalueelle, Delfoi-asiantuntijaraadin kokoaminen on aloitettu. Täydennyskoulutuksen työryhmän kehittämä uusi toimintamalli Työyhteisön dynaaminen valmennus - TDV on käynnistymässä pilotteina Hämeenlinnassa hoiva-alalla, Forssassa Envor Groupissa ja Riihimäellä SAKO Oy:ssä. HAMK ja Ylermi-projekti ovat saaneet innostuneen vastaanoton em. yrityksissä. Projektipäällikkö kertoi TDV-mallin yhdistyvän myös TKI-toimintaan. Keskusteltiin mallista. Se sopii avuksi muutostilanteisiin tai kun mietitään kuinka lisätä kilpailukykyä, tuottavuutta, tai kun on tulossa sukupolvenvaihdos, kun avain-asiantuntija lähtee esim. eläkkeelle -> kuinka tieto siirretään seuraajalle, myös liiketoiminnan ympäristömuutokset (Luova tuho). Valmennusmalli sopii, kun organisaatio haluaa työstää esim. juuri em. asioita yhdessä kumppanin kanssa. Työtä tehdään organisaation kanssa pitkäjänteisesti. Valmennukseen voi liittyä tutkimusta ja tuotekehitystä. Malli on hyvä myös, kun tarvitaan kovaa osaamista ; mm. HAMKin ohutlevyosaaminen ja kv-osaaminen (The Degree Programme in International Business). Valmennusohjelman ydin on se, kuinka yksilö muuttuu/kehittyy muutoksessa. TDV-pilotit käynnistyvät siis syksyllä 3-4 organisaation kanssa. Toimintaraportissa on listattu myös muut projektin tärkeimmät toimet Hämeenlinnassa sekä Forssan ja Riihimäen seuduilla - käytiin ne läpi. Lisäksi käytiin läpi Ylermi-tapahtumat keväällä 2013. Myös tapahtumalistaus sisältyy liitteeseen 2. Seija Mahlamäki-Kultanen kertoi Ylemmän korkeakoulutuksen kt-keskuksen koulutusvientitoiminnasta ja viennin edistämisestä. Parhaillaan ovat suunnitelmat käynnissä kazakstanilaisopiskelijoiden opinnoista opettajakorkeakoululla Hämeenlinnassa. Tässä yhteydessä keskustelu kilpailukyvystä nosti esimerkkinä esiin myös matkailun. Hämeenlinnassa keskustellaan matkailullisen brändin puuttumisesta. Aulangon pelastaja Kari Viitamäki on julkisuudessa kertonut näkevänsä asian kuitenkin toisin: koko Aulangon alue on tänä päivänä matkailukeskuksena erittäin hyvä, samoin Vanajanlinnassa ollaan varmasti tyytyväisiä. Hyvä markkinointi ja viestintä ovat olleet näissä molemmissa a ja o. Tässä vaiheessa siirryttiin Kohtaan 6/Hallinnolliset asiat, jotta ne ehditään käydä vielä läpi, ennen kuin osa jäsenistä poistuu kokouksesta osallistuakseen alkavaan Hämeen liiton seminaariin.
6 Hallinnolliset asiat Käytiin läpi talouskatsaus (Liite 3). Projektin toteutuneet kustannukset olivat huhtikuun lopussa 26.364, joista suurin osa henkilöstökuluja. Projektin ensimmäinen maksatushakemus on lähdössä rahoittajalle. Hakemukseen sisältyy projektin kustannukset elokuusta 2012 huhtikuun loppuun 2013. Maksatushakemus 8/2012 4/2013 (Liite 4) käytiin läpi. Määrällinen seuranta raportoidaan rahoittajalle ESR-seurantalomakkeella puolivuosittain. Seurantalomake 1-6/2013 (Liite 5) käytiin läpi. Raportti on ns. 0-raportti, koska projektiin mukaan tulleita yrityksiä tai muita organisaatioita ei kaudella ollut. Lomakkeen Tilakohdassa näkyy Keskeneräinen 4.6.2013, koska lomaketta ei ole vielä jätetty viranomaiskäsittelyyn EURA-järjestelmässä. Lomake tulee jättää 31.8.2013 mennessä. Osmo Väistö, Hannu-Heikki Saarinen ja Marjatta Kariniemi poistuivat kokouksesta. Jatkettiin vielä kilpailukykyyn liittyvillä asioilla, joita pohdittiin osin jo ennen hallinnollista osuutta. Kohdan 5./Projektin tilannekatsaus (liitteessä 2) sisältää viimeisenä kohtana tutkimussuunnitelman Alueen kilpailukyky - osaamistarvekartoitus. Projektipäällikkö esitteli tutkimussuunnitelman. Tutkimus tehdään Delfoi-menetelmällä, ja tarkoituksena on saada tietoa siitä, mitä uutta osaamista Kanta-Hämeen alueen yrityksissä tarvitaan tulevaisuudessa ja miten niiden uusiutumis- ja kilpailukykyä voidaan kehittää. Tutkimus tehdään opinnäytetyönä YAMK-opiskelijan toimesta. 7 Lähiajan toimintasuunnitelma Projektipäällikkö totesi projektin lähiajan suunnitelmien sisältyneen tilannekatsaukseen ja ne käytiin kussakin asiayhteydessä jo läpi. Puheenjohtaja ja läsnäolijat olivat samaa mieltä. Tulevaisuus-aihe nousi vielä esiin, ja keskusteltiin ajankohtaisesta ns. HHT-akselista. Tämä Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuva kasvukäytävä täyttää eurooppalaiset mitat. Vyöhykkeen väestötiheys on suuri, väestön ikärakenne on keskimääräistä nuorempi ja koulutustaso korkeampi. Alueen elinkeinorakenne on muuta maata monipuolisempi, ja uuden teknologian sekä tietoon ja osaamiseen perustuvien palvelutyöpaikkojen osuus alueella maan keskiarvoa kovempi. Todettiin tämän olevan iso kuva, johon kaikki hankkeet kannattaa jollakin tavalla kiinnittää - myös Ylermi. 8 Muut mahdolliset asiat Muita asioita ei ollut. 9 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään jo aiemmin sovittuna ajankohtana eli 5.11.2013 klo 8.30 alkaen. Paikka on HAMK, Visamäki ellei muita vaihtoehtoja tule esiin.
10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja kiitti osallistujia aktiivisesta osallistumisesta ja päätti kokouksen klo 9.30. Hämeenlinnassa 5.11.2013 Mervi Käki puheenjohtaja Elisa Tuominen sihteeri