Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1
Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot Muut ministeriöt 277 Tutkimuslaitokset Nuolen paksuus 586 2 kertoo rahan määrän Tekes Yritykset
Havaintoja Akatemia on osa koko järjestelmää Yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa erittäin tärkeää 3
Akatemian tehtävät ja toimintaympäristö Suomen Akatemia on tiedehallinnon keskuselin, joka kuuluu opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalaan. Akatemian tehtävänä on Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä; Kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä; Toimia asiantuntijaelimenä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä; Myöntää rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen, tutkijankoulutukseen ja tutkimusedellytysten kehittämiseen; sekä Suorittaa muut tiedepoliittiset asiantuntijatehtävät, joista valtioneuvoston asetuksella säädetään tai jotka opetus- ja kulttuuriministeriö sille antaa. 4
Suomen Akatemia tutkimuksen rahoittajana Kilpailullinen rahoittaja, avoimet haut Menettelytapa: Tutkijat tekevät hakemuksia Kansainvälisistä asiantuntijoista muodostuvat paneelit arvioivat hakemukset Tieteelliset toimikunnat tekevät rahoituspäätökset paneelilausuntojen perusteella Noin 4000 hakemusta vuosittain Hyväksymisprosentti keskeisissä rahoitusmuodoissa 10-20 % 5
Keskeisiä tekijöitä Suomen Akatemian rahoituksessa Laatu ja vaikuttavuus Monitieteisyys Ilmiöpohjaisuus Kansainvälisyys Rahoituksesta noin 85 % bottom-up: miltä tahansa tieteenalalta, mistä tahansa aiheesta 15 % tutkimusohjelmia tms. 6
Ajankohtaisia asioita Toimintaympäristön muutokset Uudet tehtävät: Strategisen tutkimuksen rahoitus Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen Tutkimusinfrastruktuurien rahoitus Akatemian strategian uudistaminen 7
Toimintaympäristön muutoksia Tieteen eri roolit: tieteellä itseisarvo, ja samalla tiedettä tarvitaan enemmän kuin koskaan; tieteen rooli yhteiskunnassa Tieteen vaikuttavuus Miten ja kuinka paljon tiede vaikuttaa Yksittäiset tulokset vuorovaikutus koulutetut ihmiset Tutkimus ja opetus 8
Toimintaympäristön muutoksia: tieteen tekemisen tavat Ilmiölähtöisyys tai ilmiöpohjaisuus Monitieteisyys arkipäivää Digitalisaatio Tieteen globalisaatio Avoin tiede Erittäin merkittäviä muutoksia 9
Toimintaympäristön muutoksia: organisaatiot ja rahoitus Rahoituksen hyvin selkeä pieneneminen jatkossa Yliopistouudistus, yliopistojen strategiat Amk-uudistus Tutkimuslaitosuudistus Uusien tiedemaiden nousu Euroopan rooli Kansainvälistyminen 10
Tieteen tila 2014 Bibliometriset indikaattorit Tietysti vain yksi tapa Suomen tieteen taso on vakaa ja maailman keskitasoa parempi Mutta monet kiinnostavat maat menevät ohi 11
12
13
14
15
Tieteenalan julkaisuosuus (perustuen ositettuun julkaisumäärään) yliopistoittain vuosina 2009 2012. 16
Suomen Akatemiasta Keskeinen tehtävä tutkimuksen kilpailullinen rahoitus Uusia rahoitusmuotoja Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen kilpaillulla rahoituksella Tutkimusinfrastruktuurien rahoitus Tiedepoliittisen toiminnan vahvistaminen 17
Yliopistojen profiloitumisen vahvistaminen kilpaillulla rahoituksella Kaikkea ei voida tehdä eikä ole koskaan tehty Se mitä tehdään pitää tehdä hyvin 50 miljoonan siirto yliopistokehyksestä Akatemian kautta jaettavaksi Yliopistojen profiloitumissuunnitelmat strategioidensa pohjalta Ne valinnat jotka tehdään Kuvaus työnjaosta ja yhteistyöstä muiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Ensimmäiset päätökset tehtiin tänä vuonna 18
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline Toiminta käynnistynyt tänä vuonna Ongelmakeskeistä, pitkäjänteistä ja ohjelmamuotoista tutkimusta, joka etsii ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin. Ensimmäiset laveat teemat Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi Tasa-arvoinen yhteiskunta Rahoituskriteereinä yhteiskunnallinen relevanssi, vaikuttavuus ja tieteellinen laatu Käytettävissä 55 miljoonaa / vuosi Hankkeiden kesto 3+3 vuotta Ensimmäiset päätökset syyskuussa 2015 20
Rahoitusvälineen lähtökohtia Rahaa kootaan suuremmaksi kokonaisuuksiksi Ongelmat eivät noudata ministeriörajoja Avoin haku - kaikki voivat hakea Arviointikriteereinä laatu, vaikuttavuus, relevanssi Monitieteisyys, ilmiölähtöisyys, hallinnon rajojen madaltaminen Tiedolla johtaminen, ratkaisujen hakeminen 21
Suomen Akatemian strategiatyö Käynnissä vuoden 2015 aikana Keskeinen (ja ilmeinen) lähtökohta: Suomen Akatemia on osa suomalaista (ja kansainvälistä) tutkimus-, koulutus- ja innovaatiojärjestelmää Tutkimus, opetus ja innovaatiotoiminta hyödyttävät toisiaan Yliopistot, tutkimuslaitokset ja muut tutkimusorganisaatiot keskeisiä: niissä tapahtuu varsinainen toiminta Akatemian tulee toimia tiiviissä yhteistyössä muiden kanssa Niinpä strategian laadinnasta on keskusteltu mm. Unifin rehtorikokouksissa monien tiedeyhteisön työpajojen lisäksi 22
Strategian keskeiset nostot Tieteen uudistuminen Tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus Akatemian tiedepoliittinen toiminta 23
Tutkimusrahoitus Akatemian tutkimusrahoitus on avoimesti haettavissa ja rahoituspäätökset perustuvat vertaisarviointiin. Rahoituksesta pääosa tutkijalähtöistä hankkeiden rahoitusta Sen lisäksi tutkimusympäristöjen rahoitusta Kaikissa rahoitusmuodoissa painotetaan laatua ja sen osana tieteellistä ja muuta vaikuttavuutta sekä tieteen uudistumista Laatu ja tieteellinen ja muu vaikuttavuus arvioidaan vertaisarvioinnin kautta Eri aloilla erityyppisiä näkökulmia 24
Laatu ja tieteellinen ja muu vaikuttavuus Tieteellisen työn laatu on Akatemian rahoitustoiminnassa ehdoton edellytys Laatu on vaikuttavuuden edellytys. Vaikuttavuutta on hyvin monenlaista: vaikuttavuutta tieteeseen, yhteiskuntaan, yksilöihin, talouteen jne. Miten tutkimus vaikuttaa muuhun yhteiskuntaan: Yksittäiset tulokset vuorovaikutus koulutetut ihmiset 25
Tieteen uudistuminen Aihevalinnat: Ei tutkita pelkästään sitä mitä ennenkin, vaan kysymyksenasettelut kehittyvät jatkuvasti Tutkimuksen tekemisen tavat: Ne muuttuvat, jotta laatu ja vaikuttavuus kohentuisivat Vuorovaikutuksen tavat: Tutkimuksen ja muun yhteiskunnan vuorovaikutus kehittyy jatkuvasti 26
Tiedepoliittinen toiminta Akatemian tiedepoliittinen rooli: Yksittäiset rahoituspäätökset ovat tiedepoliittista toimintaa Tutkimusympäristöjä tukevat tiedepoliittiset instrumentit Tiedepolitiikan kokonaisuuden datapohja muiden käyttöön (Tieteen tila jne.) OKM, yliopistot Osallistuminen tiedepoliittisten päätösten valmisteluun Sidosryhmätyöskentely erittäin merkittävää Kansainvälinen tiedepoliittinen toiminta Tutkimuksen vaikuttavuuden entistä parempi ymmärtäminen 27
Kiitos! 28