Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa. Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013



Samankaltaiset tiedostot
Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Vesa Laulumaa ja Satu Koivisto Museovirasto/SKAIK projekti

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA. Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo

Kainuun metsäohjelma

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Aktiivisena eläkkeellä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Lahti Liisa Tarjanne

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

KMO arviointi, Metsien monimuotoisuus ja ympäristöhyödyt työryhmä 3: raportti

Erikoistutkija Mikko Kurttila Anssi Ahtikoski, Irja Löfström & Ron Store

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Uusi kirjastolaki mahdollistajana ja edistäjänä: hajakommentteja

Maatiaisrodut kulttuurisena ekosysteemipalveluna

Muinaisjäännösrekisterin hyödyntäminen Metsä Groupissa

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

Metsien monikäytön arvottaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen

Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Metsäkulttuurihanke Haarajoki TTS Tea Elstob

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kulttuuriperintö ja metsätalous - kokemuksia ja käytäntöjä. Sami Oksa Ympäristöpäällikkö UPM Metsä

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Valtion metsien kulttuuriperintöinventointi toteutus ja tuloksia. Metsän siimeksessä Jouni Taivainen

Kaavoituksen vaikutukset metsätalouteen - esimerkkejä Etelä-Suomesta

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Oas /17 1 (5) Hankenro 5364_1 HEL

Näköalapaikoilta ja ruohonjuuresta

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Alueellinen luonnonvarasuunnittelu valtion mailla. Suomen ja Venäjän metsätalousstrategiayhteistyö Joensuu

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO

ARVO. Lohja Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

Ohjauksen hyvät käytännöt - Maahanmuuttajanuoret. Päivi Vatka Aluekoordinaattori, Kotona Suomessa -hanke

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari Kotka Dos. Erja Rappe HY

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio

parasta aikaa päiväkodissa

Työn n imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja

Metsien käytön ja hallinnan

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

Metsien monikäyttö ja PEFC

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM

Slow Life ja etäisyyksien hallinta

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

VARASTOINTI / INVENTOINTI

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

Suomen metsien muuttuvat käyttömuodot. Professori Risto Seppälä Metsäntutkimuslaitos

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Varhaiskasvatuksen arvioinnin toteuttaminen

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /17 1 (5) ASEMAKAAVOITUS Hankenro 5364_1 HEL

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Oikeustoimien tehokkuus metsätaloudessa Vladimir Petrov, johtaja Pietarin metsätalouden tutkimuslaitos (SPBNIILH)

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Metsäalan tulevaisuuskuvat

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

Museotyö muutoksessa!

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa

Seurakunta paikallisen yhteisön tulevaisuuden mahdollisuuksista

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Kiitos, kultakello, raha, vai lisää töitä? - Tutkittua tietoa palkitsemisesta

Nuorten työpajatoiminta yhteistyössä, viranomaisten ja Ohjaamojen/ Palvelukeskusten kanssa

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Transkriptio:

Metsien kulttuuriperinnön tunnistaminen osana kansallista metsäohjelmaa Metsän siimeksessä Mikko Härö, 30.01.2013

Sisältö Kansalliset metsäohjelmat Mitä metsien kulttuuriperintö on? Suojelun ja inventointien kohdentuminen metsissä Metsien inventoinnissa erityistä Kulttuuriperinnön määritelmä Metsien kulttuuriperintö julkishyödykkeenä Kulttuurinen kestävyys metsä puilta Suojelun keinot metsissä 2

Kansalliset metsäohjelmat KMO 2010 (1998-99) Toi esiin metsien kulttuuriperinnön, metsät kulttuuriympäristö(i)nä KMO 2015, Lisää hyvinvointia monimuotoisista metsistä Kokonaisvaltainen metsäpolitiikka Metsien kulttuuriperintöä koskeva ohjelma (?) inventoidaan valtion metsien kulttuuriperintö (vuoteen 2013) Aloitetaan yksityismetsissä tiedonkeruu Tavoitetaso; valtion metsät inventoitu 2015, yksityismetsissä käynnissä Tarkistettu KMO 2015; Biotalous esiin Metsien kulttuuriperinnön ohjelma Perinteisen ja nykyisen metsäkulttuurin yhteensovittaminen Inventointi yhä mukana Metsien hoito-ohjeet uudistetaan mm. maisema- ja kulttuuriarvojen huomioimiseksi 3

Mitä metsien kulttuuriperintö on? Metsien käyttöön liittyvä kulttuuriperintö Metsissä sijaitseva kulttuuriperintö Puu materiaalina, raaka-aineena Metsien biologinen kulttuuriperintö Metsä kulttuurin lähtökohtana ja ainesosana, ml. immateriaalinen perintö (esim. nimistö, tarusto), ihmisen ympäristösuhde, hallinto, jne. 4

Suojelun ja inventointien kohdentuminen metsissä Arkeologinen kulttuuriperintö Rakennusperintö, rakennettu ympäristö, rakenteet Esim. puun korjuu Maisema Biologinen kulttuuriperintö, perinnebiotoopit Erityiset paikat (usein luonnonmuotoihin liittyen) (Rakennettu viherympäristö: puistot, puutarhat, arboretumit, jne.) Haasteena yhä: (Kulttuuri)ympäristö kokonaisuutena! Vrt. ihmisten metsäsuhde. 5

Metsien inventoinnissa erityistä Ei MRL:iin perustuvaa osallistumisen ja vuorovaikutuksen kehystä Kohteiden arvioimisen, valintojen vaikeus Fyysiset ominaisuustiedot kohtalaisesti haltuun Muu arviointi vaikeampaa (kehys, konteksti) Alueet valtavia Aika, raha, rajaukset, mitä jää tai jätetään pois, oikeusvarmuus.. Työn ekonomia; olevan tiedon yhdistely, digitaalisten menetelmien käyttö Tiedon saatavuuden, jakelun tehokkuus Ei vielä kattavia ratkaisuja yksityismetsien inventointien rahoitukseen 6

Kulttuuriperinnön määritelmä (Vrt. Kulttuurinen kestävyys) Historiallisesti kerrostunut, muodostunut aineellisten ja aineettomien voimavarojen kokonaisuus, joka pysyvästi kehittyy ja rikastuu, jolle ihmiset yhteisöinä tai yksilöinä antavat merkityksiä, joka ilmentää ja edustaa heille tärkeitä arvoja, uskomuksia, tietoa, taitoja sekä jonka halutaan välittyvän myös tuleville polville 7

Metsien kulttuuriperintö julkishyödykkeenä Oltava yhteinen ymmärrys siitä, mitä metsien kulttuuriperintö on Missä sitä on? Kuinka paljon sitä on? Tiedollinen ja fyysinen saavutettavuus Tilanne nyt: Koetamme saada metsien kulttuuriperintöä samalla viivalle muiden metsäintressien kanssa Tieto lähtökohta suojelulle ja turvaamiselle Suojelun konkretisointi (suunnitelmat ja puun korjuu) Kohtuullisuus, tuki, korvaukset? Jo inventoinnit omalla tavallaan hankalia ja kalliita toteuttaa Inventoinnit, tunnistaminen ei saa aiheuttaa kielteisiä (ulkois)vaikutuksia Aktiivinen ja hallitsematon haitta? Metsänomistajien intressit; omistajuus ja metsäsuhde yhä monimuotoisempia -> Mille tasolle tunnistaminen ja suojelu on vietävä ja resursoitava, jotta yksityis-ja yhteiskuntataloudelliset sekä muut hyödyt ovat tasapainossa? Vrt. Kuuluvainen, Jari Valsta, Lauri; Metsäekonomian perusteet. Gaudeamus. Helsinki 2009 8

Kulttuurinen kestävyys inventointien ja suojelun tavoitteena; metsä puilta Metsien muut kuin puuntuotantoon liittyvät hyödykkeet Vrt. metsätalouden ja metsäteollisuuden tila Merkitys ja arvostus jo pitkään lisääntyneet, myös taloudellinen potentiaali 1. Fyysisen ympäristön huomioiminen Kyettävä tunnistamaan, paikantamaan -> Suojelu - > Vapaaehtoinen huomioon ottaminen mahdollista Kulttuuriympäristön viranomaisten perinteinen toimintakenttä 2. Arvota ja asenteet, joita metsiin liitetään Metsien erilaisten käyttöjen, metsäsuhteen turvaaminen Kulttuuriympäristön viranomaisten keinot ja rooli rajallisia Omistajat, metsäalan hallinto ja organisaatiot, suunnittelu ja metsien hoito ratkaisevia Tällä alueella varsinaiset konfliktit Vrt. Valkonen, Jarno; kulttuurinen kestävyys: idealistinen tavoite vai toimiva käytäntö. Jalonen, Riina ym. (toim.) Uusi metsäkirja. Gaudeamus. Helsinki 2006. s. 57-61. Nikinmaa, Eero - Raitio, Kaisa; Konflikteista kestävyyttä. s. 66-72. Jalonen, Riina ym. (toim.) Uusi metsäkirja. Gaudeamus. Helsinki 2006. s. 66-72. 9

Suojelun keinot metsissä (Museovirasto) Tiedon tuotanto; inventointi, rekisterit, dokumentointi, tutkimus ->Arvottaminen, arviointi Hallinnollinen suojelu; kaavoitus, erityislait (MML:n mukainen automaattinen suojelu), muun suojelun oheistuotteena (luonnonsuojelulaki) Korjausrakentaminen, hoito (muinaisjäännösten hoito metsissä) Taloudellinen tuki; entistämisavustukset, muinaisjäännösten hoitoavustus Informaatio; Julkaisut, näyttelyt, koulutus, opetus Kehittäminen ja ohjelmatyö; Yhteistyö, vuorovaikutus, kumppanuus 10

Kiitos 11