Reagoinnista ennakointiin preventiivinen käänne suomalaisessa kriminaalipolitiikassa Pro gradu -tutkielma Emmi Kiander Rikosoikeuden projekti 2018 Oikeustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Ohjaaja: Sakari Melander
Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion Faculty Laitos - Institution Department Oikeustieteellinen tiedekunta Tekijä - Författare Author Emmi Kiander Työn nimi - Arbetets titel Title Reagoinnista ennakointiin preventiivinen käänne suomalaisessa kriminaalipolitiikassa Oppiaine - Läroämne Subject Rikosoikeus Työn laji - Arbetets art Level OTM-tutkielma Tiivistelmä - Referat Abstract Aika - Datum Month and year Huhtikuu 2019 Sivumäärä - Sidoantal Number of pages XXX + 139 Terrorismi kriminalisoitiin Suomessa vuonna 2003 lisäämällä rikoslakiin terrorismirikoksia koskeva 34 a luku tilanteessa, missä Suomeen kohdistuva terroriuhka oli olematon. Sittemmin terrorismiin ei ole enää voinut suhtautua Suomesta puuttuvana ongelmana, vaan terrorismin uhan kanssa elämisestä on tullut osa arkipäiväämme. Terrorismi on kriminalisoitu poikkeuksellisen kattavasti aina varsinaisesta terroristisessa tarkoituksessa tehdyistä rikoksista matkustamisrikoksen edistämiseen ja itseopiskeluun asti. Poikkeukselliset kriminalisoinnit ovat merkinneet niin vastuuopillista kuin kriminaalipoliittista muutosta, jota tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan suomalaista kriminalisointitraditiota ja kriminalisointiperiaatteita vasten. Perinteisesti rikosoikeus on ollut reaktiivista eli suuntautunut jo täytettyihin tekoihin. Proaktiivisen rikosoikeuden myötä painopiste on kuitenkin siirtynyt aiempaa korostuneemmin ennaltaehkäisyyn ja rikoslain välineelliseen hyödyntämiseen rikosten ja erityisesti terrorismin torjumiseksi. Terrorismi on asettanut haasteita ei vain rikosoikeuden koherenssille, vaan myös rationaalisen ja humaanin kriminaalipolitiikan tavoitteenasetteluille. Se, miten rikollisuuteen tulee yhteiskunnassa suhtautua, on muuttunut erityisesti suhteessa terrorismiin ja muuhun vakavaan rikollisuuteen. Äärimmäisten turvallisuusuhkien edessä reagointi jo täytettyyn tekoon ei ole riittävää ja rikosten minimoimistavoitteen tilalle on nousemassa perinteisen taistelu rikollisuutta vastaan -paradgiman mukainen ajatus rikosten eliminoinnista. Terrorismi on läheisesti kytköksissä turvallisuuteen sen kokemukseen. Kokemuksemme riskin todellisesta tasosta saattaa kuitenkin olla sillä tavoin vääristynyt, että myös terrorismin torjuntaan käytettyjen keinojen suhteellisuuden arviointi vääristyy. Erityisesti kun turvallisuus hahmotetaan yhä enemmän turvallisuuden tunteen kautta, muodostuu turvallisuudesta jatkuva oikeutus rikoslain säätämiselle ja valtion vallankäytön lisäämiseksi. Turvallisuuden ja muiden perusoikeuksien välisessä tasapainoilussa turvallisuus korostuu usein liiaksi, mikä on merkinnyt merkittäviä heikennyksiä kaikkien muiden perusoikeuksien kannalta. Tutkielmassa sivutaan näitä turvallistamiseen liittyviä muutostrendejä, joissa kriminalisointien oikeutus perustuu poliittisessa kontekstissa muodostuvan turvallisuusuhan torjuntaan. Turvallisuuden suojaamiseksi suojamuuri oikeushyvän ympärillä on ulotettava aiempaa varhaisemman asteen toimintaan etäämmälle varsinaisesta oikeushyvää loukkaavasta toiminnasta. Turvallisuuden korostuminen kriminalisointia puolustavaksi oikeudeksi merkitsee myös muiden kriminalisointiperiaatteiden arvioinnin muutosta. Mitä vakavammasta rikollisuuden muodosta on kyse, sitä herkemmin kriminalisoinnin oikeutus perustuu valtion velvollisuudelle suojata perusoikeuksia, mikä heikentää rajoittavien kriminalisointiperiaatteiden merkitystä. Terrorismin uhka on kasvanut samaan aikaan EU:n rikosoikeudellisen yhteistyön syventymisen kanssa, mikä on osin vaikuttanut myös EU-rikosoikeuden tavoitteenasetteluihin. Samalla kansallisen lainsäätäjän harkintavalta tekojen rangaistavaksi säätämisessä on kaventunut. Nykyään paine kriminalisoinnille tuleekin yhä useammin ulkoapäin, jolloin kriminalisoinnilta saattaa puuttua kansallinen tarve. Kriminalisointivelvoitteen taustalla vaikuttava argumentaatio saattaa myös perustua toisenlaisille kriminaalipoliittisille tavoitteenasetteluille kuin kansallisessa perinteessä. Seurauksena on rikosoikeuden fragmentaatio. Fragmentaatio näkyy erityisesti terrorismikriminalisoinneissa, jotka poikkeavat rikosoikeuden yleisistä opeista ja perustuvat korostuneesti turvallisuuden ja rikosten eliminoinnin tavoitteelle, mikä on vierasta rationaaliselle ja defensiiviselle kriminaalipolitiikalle. Rikosoikeuden fragmentaatiosta kertoo myös järjestelmän jakautuminen omiin alajärjestelmiinsä, jotka noudattavat erilaista rankaisemiskäsitystä. Euroopassa keskustelua on terrorismiin liittyen herättänyt saksalaisen Günther Jakobsin vihollisrikosoikeuden teoria rikosoikeuden malli, joka tekee jaon kansalaisten rikosoikeuteen ja vihollisrikosoikeuteen eli jaon lakia noudattaviin kansalaisiin ja luottamuksen menettäneisiin kansan vihollisiin. Kansalaisten rikosoikeus perustuu ajatukselle ihmisestä lakia noudattamaan kykenevä luotettavana, autonomisena ja moraalisena toimijana. Vihollisrikosoikeus puolestaan hylkää liberalistisen ihmiskäsityksen ja alkaa kohdella henkilöä ensisijaisesti uhkana muiden turvallisuudelle. Tämä näkyy myös vihollisrikosoikeuden keinoissa, jotka pyrkivät vaarallisten rikollisten eristämiseen vastakohtana kansalaisten rikosoikeuden ajatukseen rikosoikeudesta moraalia luovana järjestelmänä, jossa rikosoikeutta ei hyödynnetään välillisesti rikosten ennaltaehkäisyyn, mutta ei suoraan välineellisesti rikoksen tekemisen estämiseen. Merkkejä oikeuden kahtiajakautumisesta on erityisesti terrorismirikosoikeudessa, jossa terrorismi on perustellut poikkeuksellisia kriminalisointiratkaisuja ja rikosvastuun muutosta jopa tekijärikosoikeudellista ajattelua muistuttavaan suuntaan. Muutos on osin selitettävissä ylikansallisten kriminalisointivelvoitteiden asettamalla pakolla, mutta se on mahdollistettu kansallisen tason ratkaisuilla. Sääntelyn negatiiviset perus- ja ihmisoikeusvaikutukset ovat jääneet turvallisuuden ylläpitämisen varjoon ja erityisesti terrorismi turvallisuusuhkana on muodostunut yleiseksi perusoikeuksien rajoituslausekkeeksi. Vaikuttamaan pyrkivänä toimintana terrorismin menestys on riippuvainen sen kohteen reaktioista. Siksi reaktioissa tulisi pyrkiä ennemmin rationaaliselle harkinnalle perustuviin keinoihin kuin emotiivisiin lyhytnäköisiin vastaiskuihin tiettyä terrorismin muotoa vastaan. Rationaalisen kriminaalipolitiikan ihanne johdonmukaisesta ja vaikutustietoisesta asiantuntijavetoisesta kriminaalipolitiikasta on relevantti myös terrorismin torjunnassa. Ajatus siitä, että kaikkea ei tule säätää rangaistavaksi edes terrorismin torjunnan nimissä voi olla vallankumouksellinen, mutta rikosoikeusjärjestelmän legitiimiyden ja sääntelyvaikutusten sekä laajemmin koko yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden kannalta maltillisempi kriminalisointipolitiikka olisi perusteltua. II
Avainsanat Nyckelord Keywords terrorismi, terrorismirikokset, proaktiivinen rikosoikeus, preventionismi, vihollisrikosoikeus, kriminalisointiteoria, kriminaalipolitiikka, kriminalisointiperiaatteet, EU-rikosoikeus, eurooppalainen rikosoikeus Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited E-thesis Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information III
Sisällys Lähteet... VI Kirjallisuus ja artikkelit... VI Virallisaineisto... XXII Hallituksen esitykset ja valiokunta-aineisto... XXII Oikeustapaukset... XXV Uutiset ja internet-lähteet... XXVI EU-oikeus ja kansainväliset sopimukset... XXVII Lyhenteet... XXIX 1 Johdanto... 1 2 Tutkimuskysymykset ja metodi... 5 2.1 Aiheen valinnasta: miksi terrorismirikosoikeuden sääntelylliset ongelmat?... 5 2.2 Kysymyksenasettelu ja rajaukset... 6 2.3 Tutkimuksen tekemisen työkaluista eli metodista... 8 2.4 Tutkielman rakenteesta... 11 3 Kriminaalipolitiikka murroksessa rationaalisesta kriminaalipolitiikasta eurooppalaistuneeseen rikosoikeuteen... 12 3.1 Suomalaisen kriminaalipolitiikan ja rikosoikeuden lähtökohdat... 12 3.1.1 Rationaali ja humaani kriminaalipolitiikka rikollisuuden torjunnan kansallisia tavoitteenasetteluita... 12 3.1.2 Kriminaalipolitiikan muutostrendejä... 15 3.2 Rikosoikeuden yleiset opit osana kriminaalipolitiikkaa... 22 3.3 Kriminalisointiperiaatteet ja perusoikeuksien rajoitusedellytykset rikosoikeuden käytön hyväksyttävistä rajoista rationaalisessa kriminaalipolitiikassa... 24 3.4 Eurooppalaistunut rikosoikeus, eurooppalaistunut kriminaalipolitiikka rationaalisen kriminaalipolitiikan loppu?... 31 3.4.1 Euroopan unioni rikosoikeudellisena toimijana ad hoc -yhteistyöstä EUrikosoikeuteen... 31 3.4.2 Juna ennen raiteita eurooppalaisen kriminaalipolitiikan suuntaviivat... 32 3.4.3 Kansallinen kriminaalipolitiikka törmäyskurssilla... 40 4 Terrorismi kriminaalipoliittisena ongelmana... 45 4.1 Määrittelemisen sietämätön vaikeus... 45 4.2 Terrorismin tunnusmerkit mistä on kyse, kun puhumme terrorismista?... 48 4.3 Terroristisessa tarkoituksessa tehty tahallinen teko rikoslaissa omaksuttu terrorismin määritelmä... 50 4.4 Terrorismin torjunnan haasteista... 55 4.4.1 Terrorismi pirullisena ongelmana... 55 IV
4.4.2 Kognitiiviset vinoumat rationaalisen torjunnan esteenä... 58 4.4.3 Vapautta vai turvallisuutta? Terrorismin torjunnan dilemmoja... 61 4.5 Kokoavia näkökohtia terrorismin torjunnasta... 66 5 Proaktiivinen rikosoikeus ratkaisuna terrorismin torjunnan ongelmaan... 70 5.1 Preventiivinen käänne rikosoikeudessa... 70 5.2 Defensiivisen ja offensiivisen rikosoikeuspolitiikan mallit... 72 5.3 Proaktiivinen rikosoikeus ja vastuuopillinen muutos... 76 5.3.1 Reagoinnista ennakointiin reaktiivinen ja proaktiivinen rikosoikeus... 76 5.3.2 Rikos ennen rikosta proaktiivisen rikoksen rakennemalli... 79 5.4 Proaktiivinen rikosoikeus vihollisrikosoikeuden tunnusmerkkinä... 92 5.5 Proaktiivisen rikosoikeuden kritiikki... 99 6 Terrorismirikosten sääntelyn kehitys Suomessa kriminaalipoliittisen muutoksen jäljillä 109 6.1 WTC-iskut terrorismikriminalisointien lähtölaukaisijana... 109 6.2 EU:n terrorismipuitepäätös ja sen implementointi... 111 6.3 Rikos ilman rikosta irti aksessorisuudesta: Euroopan neuvoston terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan yleissopimuksen täytäntöönpano... 116 6.4 Terrorismirikosten inflaatio: kouluttautumisen ja matkustamisen kriminalisointi... 120 6.5 Viimeinen niitti terrorismirikosdirektiivin implementointi... 124 6.6 Yhteenveto kehityksestä... 131 7 Johtopäätökset... 133 8 Tulevaisuudennäkymiä... 136 V
Lähteet Kirjallisuus ja artikkelit Aarnio (1997) Aarnio, Aulis. Oikeussäännösten systematisointi ja tulkinta. Ajatuksia teoreettisesta ja käytännöllisestä lainopista. Teoksessa Häyhä, Juha (toim.). Minun metodini. s. 35-56, WSOY Lakitieto Oy, Helsinki 1997. Alexander Ferzan (2012) Alexander, Larry Ferzan, Kimberly Kessler. Risk and Inchoate Crimes: Retribution or Prevention? Teoksessa Sullivan, G.R. Dennis, Ian (toim.). Seeking Security. Pre-Empting the Commission of Criminal Harms. s. 103-120, Hart Publishing, Oxford ja Portland, Oregon 2012. Angstrom Duyvesteyn (2007) Angstrom, Jan Duyvesteyn, Isabelle. Understanding Victory and Defeat in Contemporary War. Routledge, Lontoo 2007. Anttila (1986) Anttila, Inkeri. Rikollisuus ja kriminaalipolitiikka. Lakimiesliiton kustannus, Helsinki 1986. Anttila Törnudd (1970) Anttila, Inkeri Törnudd, Patrik. Kriminologia. Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen julkaisuja, WSOY, Porvoo 1970. Anttila Törnudd (1983) Anttila Törnudd. Kriminologia ja kriminaalipolitiikka. WSOY, Porvoo, Helsinki ja Juva 1983. Argomaniz Vidal-Diez (2015) Argomaniz, Javier Vidal-Diez, Alberto. Examining Deterrence and Backlash Effects in Counter-Terrorism: The Case of ETA. Terrorism and Political Violence, 27:1, 160-181. Ashworth (2009) Ashworth, Andrew. Criminal Law, Human Rights and Preventative Justice. Teoksessa McSherry, Bernadette Norrie, Alan Bronitt, Simon (toim.). Regulating Deviance. The Redirection of Criminalisation and the Futures of Criminal Law. s. 87-108, Hart Publishing, Oxford ja Portland, Oregon 2009. Ashworth Zedner (2011) Ashworth, Andrew Zedner, Lucia. Just Prevention: Preventive Rationales and the Limits of the Criminal Law. Teoksessa Duff, RA Green, Stuart P. (toim.). Philosophical Foundations of Criminal Law. s. 279-303, Oxford University Press, Oxford 2011. Ashworth Zedner (2012) Ashworth, Andrew Zedner, Lucia. Prevention and Criminalization: Justification and Limits. New Criminal Law Review, Vol. 15 No. 4, 2012, s. 542-571. Ashworth Zedner (2014) Ashworth, Andrew Zedner, Lucia. Preventive Justice. Oxford University Press, Oxford 2014. VI
Asp (2005) Asp, Petter. Mutual Recognition and the Development of Criminal Law Cooperation within the EU. Teoksessa Husabø, Erling Johannes Strandbakken, Asbjørn. Harmonization of Criminal Law in Europe. Intersentia, Antwerpen ja Oxford 2005. Asp (2007a) Asp, Petter. Two Notions of Proportionality. Teoksessa Nuotio, Kimmo (toim.). Festschrift in Honour of Raimo Lahti. s. 207-219, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsinki 2007. Asp (2007b) Asp, Petter. Går det att se en internationell trend? om preventionismen i den moderna straffrätten. Svensk Juristtidning 1/2007, s. 69-82. Asp (2013) Asp, Petter. Preventionism and Criminalization of Nonconsummate Offences. Teoksessa Ashworth, Andrew Zedner, Lucia Tomlin, Patrick (toim.). Prevention and the Limits of the Criminal Law. s. 23-46, Oxfrod University Press, Oxford 2013. Asp Elholm Frände (2010) Asp, Petter Elholm, Thomas Frände, Dan. Eurooppalaisen kriminaalipolitiikan manifesti. Lakimies 4/2010 s. 644-648. Backman (2006) Backman, Eero. Ajatuksia rikosoikeuden rajoituksista ja mahdollisuuksista. Teoksessa Jääskeläinen, Petri Koskinen, Pekka Majanen, Martti (toim.). Rikosoikeudellisia kirjoituksia VIII. Raimo Lahdelle 12.1.2006 omistettu. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 2006. s. 1-9. Borum (2011) Borum, Randy. Understanding terrorist psychology. Teoksessa Silke, Andrew (toim.). The Psychology of Counter- Terrorism. s. 19-33, Routledge, Lontoo ja New York 2011. Brown Silke (2011) Brown, Deborah Silke, Andrew. The Impact of Media on Terrorism and Counter-terrorism. Teoksessa Silke, Andrew (toim.). The Psychology of Counter-Terrorism. s. 89-110, Routledge, Lontoo ja New York 2011. Bruun (2016) Bruun, Kari. Turvallisuus perus- ja ihmisoikeutena. Oikeus 2016 (45); 2: s. 245-259. Cameron (2007) Cameron, Iain. Brottsbekämpning, rättssäkerhet och integritet vissa internationella trender. Svensk juristtidning, 1/2007, s. 83- Cancio Melía (2011) Cancio Melía, Manuel. Terrorism and Criminal Law: The Dream of Prevention, the Nightmare of the Rule of Law. New Criminal Law Review, Vol. 14, Number 1, 2011, s. 108-122. Cole (2002) Cole, David. Enemy Aliens. Stanford Law Review, Vol. 54, p. 953, 2002. VII
Delmas-Marty (2007) Delmas-Marty, Mireille. The Paradigm of the War on Crime. Legitimating Inhuman Treatment? 5 Journal of International Criminal Justice 2007, s. 584-598. Dershowitz (2002) Dershowitz, Alan. Why Terrorism Works. Yale University Press, New Haven 2002. Donohue (2005) Donohue, Laura K. Terrorism and the Counter-Terrorist Discourse. Teoksessa Ramraj, Victor V. Hor, Michael Roach, Kent. Global Anti-Terrorism Law and Policy. s. 13-36, Cambridge University Press, Cambridge 2005. Douglas (2014) Douglas, Roger. Law, Liberty, and the Pursuit of Terrorism. The University of Michigan Press, Michigan 2014. Duff (2011) Duff, RA. Responsibility, Citizenship, and Criminal Law. Teoksessa Duff, RA Green, Stuart P. (toim.). Philosophical Foundations of Criminal Law. s. 125-148, Oxford University Press, Oxford 2011. Eckert (2008) Eckert, Julia. Laws for Enemies. Teoksessa Eckert, Julia (toim.). The Social Life of Anti-Terrorism Laws. The War on Terror and the Classifications of the Dangerous Other. s. 7-32. Bielefeld: Transcript Verlag, 2008. Eduskunnan kanslian julkaisuja 9/2002 Eurooppalainen yhteistyö ja kansalliset vaikutusmahdollisuudet EU:n rikosoikeudellisessa ja poliisiyhteistyössä. Eduskunnan kanslian julkaisuja 9/2002. Edita Prima Oy, Helsinki 2002. Eloranta (2010) Eloranta, Elina. Terrorismin rooli eurooppalaisen turvallisuusyhteistyön ja -ajattelun edistäjänä. Teoksessa Nuotio, Kimmo Malkki, Leena (toim.). Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa. s. 195-208, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2010. Eriksson (2002) Eriksson, Lars D. Artikkelissa Lindstedt, Jukka. Vilket är förhållandet mellan EU:s rambeslut om bekämpande av terrorism och de grundläggande fri- och rättigheterna? JFT 4 5/2002, s. 436 451. Fletcher (2006) Fletcher, George P. The Indefinable Concept of Terrorism. Journal of International Criminal Justice, Volume 4, Issue 5, 1 November 2006, s. 894-911. Flynn (2007) Flynn, E.J. The Security Council s Counter-Terrorism Committee and Human Rights. Human Rights Law Review 7:2, 2007, s. 371-384. Fromkin (1975) Fromkin, David. The Strategy of Terrorism. Foreign Affairs, July 1975. VIII
Frände (2012) Frände, Dan. Yleinen rikosoikeus. 2. uud. painos, Edita Publishing Oy, Helsinki 2012. Gearty (1996) Gearty, Conor (toim.). Terrorism. Dartmouth Publishing Company Ltd., Englanti ja Yhdysvallat 1996. Gómez-Jara Díez (2008) Gómez-Jara Díez, Carlos. Enemy Combatants versus Enemy Criminal Law: An Introduction to the European Debate Regarding Enemy Criminal Law and Its Relevance to the Anglo-American Discussion on the Legal Status of Unlawful Enemy Combatants. New Criminal Law Review, Vol. 11 (4), s. 529-562, 2008. Greve (1995) Greve, Vagn. The European Union and National Criminal Law. Teoksessa Snare, Annika (toim.). Beware of Punishment. On the Utility and Futility of Criminal Law. s. 185-203, Pax Forlag A/S, Oslo 1995. Greve (2001) Greve, Vagn, 2001. Criminal Law: A Technical Tool or a Cultural Manifestation on Uniformity and Subsidiarity. Scandinavian Studies in Law 1999-2012. s. 52-62. Gross (2011) Gross, Oren. Security vs. Liberty: On Emotions and Cognition. Teoksessa Jenkins, David Jacobsen, Amanda Henriksen, Anders. The Long Decade: How 9/11 Changed the Law? Oxford University Press, Oxford 2014. Verkkoversio. Günther (2013) Günther, Klaus. Responsibility to Protect and Preventive Justice. Teoksessa Ashworth, Andrew Zedner, Lucia Tomlin, Patrick (toim.). Prevention and the Limits of the Criminal Law. s. 69-90. Oxford University Press, Oxford 2013. Gylling (2010) Gylling, Heta Aleksandra. EU ja vapauden illuusio. Teoksessa Nuotio, Kimmo Malkki, Leena (toim.). Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa. s. 285-294, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2010. Haapasalo (2017) Haapasalo, Jaana. Kriminaalipsykologia. PS-kustannus, Jyväskylä 2017. Hallberg (2011) Hallberg, Pekka. 1. Perusoikeusjärjestelmä. Teoksessa Hallberg, Pekka et al. Perusoikeudet. Oikeuden perusteokset. 2. uud. painos, WSOYPro Oy Helsinki 2011. Hanén (2017) Hanén, Tom. Yllätysten edessä. Kompleksisuusteoreettinen tulkinta yllättäväien ja dynaamisten tilanteiden johtamisesta. Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsinki 2017. Havansi Koskinen (2000) Havansi, Erkki Koskinen, Pekka. Finlands straff- och processrätt: en introduktion. Juristförbundets Förlag, Helsinki 2000. IX
Hirvonen (1994) Hirvonen, Ari. Miksi ei rikosoikeus! Abolitionismi vaihtoehtona rankaisemiselle. Teoksessa Hirvonen, Ari (toim.). Kohti 2000-luvun rikosoikeutta. s. 83-114. Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden laitoksen julkaisuja A:8, Helsinki 1994. Hirvonen (2003) Hirvonen, Ari. Uusi matka uuteen kriminologiaan. Eurooppalaisesta rikosoikeudesta ja kritiikin mahdollisuudesta. Teoksessa Lahti, Raimo Lappi-Seppälä, Tapio (toim.): Rikosoikeudellisia kirjoituksia VII Pekka Koskiselle 1.1.2003 omistettu. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 237, s. 71-88, Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 2003. Hirvonen (2006) Hirvonen, Ari. Rikosoikeuden legitiimisyydestä. Teoksessa Jääskeläinen, Petri Koskinen, Pekka Majanen, Martti. Rikosoikeudellisia kirjoituksia VIII. Raimo Lahdelle 12.1.2006 omistettu. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 2006. s. 51-66. Hirvonen (2011) Hirvonen, Ari. Mitkä metodit? Opas oikeustieteen metodologiaan. Yleisen oikeustieteen julkaisuja 17, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Helsinki 2011. Husabø (1999) Husabø, Erling Johannes. Straffansvarets periferi. Medverking, forsøk, førebuing. Universitetsforlaget, Bergen 1999. Husabø (2003) Husabø, Erling Johannes. Pre-aktiv strafferett. Tidsskrift for strafferett 1/2003, s. 96-107. Husabø (2004) Husabø, Erling Johannes. Strafferetten og kampen mot terrorismen. Nordisk Tidsskrift for Kriminalvidenskab 2004, s. 180-193 Husabø (2005) Husabø, Erling Johannes. The Implementation of New Rules on Terrorism through the Pillars of the European Union. Teoksessa Husabø, Erling Johannes - Strandbakken, Asbjørn. Harmonization of Criminal Law in Europe. Intersentia, Antwerpen ja Oxford 2005. Husabø (2012) Husabø, Erling Johannes. Grenser for krimalisering av førebuingshandlingar og bruk av skjulte tvangsmidlar mot terrorisme i ein demokratisk rettsstat. Eit innspel til 22.juli-kommisjonen, avgitt 20.03.2012. Husabø Bruce (2009) Husabø, Erling Johannes Bruce, Ingvild. Fighting Terrorism through Multilevel Criminal Legislation. Martinus Nijhoff Publishers, Leiden ja Boston 2009. Husak (2008) Husak, Douglas. Overcriminalization: The Limits of the Criminal Law. Oxford University Press, Oxford 2008. Häyhä (1997) Häyhä, Juha. Johdanto. Teoksessa Häyhä, Juha (toim.). Minun metodini. s. 15-34, WSOY Lakitieto Oy, Helsinki 1997. X
Hörnqvist (2004) Hörnqvist, Magnus. Risk Assessments and Public Order Disturbances: New European Guidelines for the Use of Force? Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention, 5:1, 4-26, 2004. Jenkins Jacoobsen Henriksen (2014) Jenkins, David Jacobsen, Amanda Henriksen, Anders. The Long Decade: How 9/11 Changed the Law? Oxford University Press, Oxford 2014. Verkkoversio. Vierailtu 3.4.2018. Jakobs (2014) Jakobs, Günther. On the Theory of Enemy Criminal Law. Teoksessa Dubber, Markus D. (toim.): Foundational Texts in Modern Criminal Law. Appendix D, s. 415 424, Oxford University Press, Oxford 2014. Jareborg (1994) Jareborg, Nils. Defensiv och offensiv straffrättspolitik. Nordisk tidsskrift for kriminalvidenskab Nr. 1 (1994), s. 41-53. Jareborg (1995) Jareborg, Nils. What Kind of Criminal Law Do We Want? On Defensive and Offensive Criminal Law Policy. Teoksessa Snare, Annika (toim.). Beware of Punishment. On the Utility and Futility of Criminal Law. s. 17-36, Pax Forlag A/S, Oslo 1995. Jung (2005) Jung, Heike, 2005. Maintaining Human Rights in the Process of Harmonizing European Criminal Law. Teoksessa Husabø, Erling Johannes Strandbakken, Asbjørn (toim.). Harmonization of Criminal Law in Europe. s. 147-157, Intersentia, Antwerpen ja Oxford 2005. Jung (2007) Jung, Heike. Uses and Abuses of Criminal Law Responses to Terrorism. Teoksessa Nuotio, Kimmo (toim.). Festschrift in Honour of Raimo Lahti. s. 97-109, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsinki 2007. Jyrkkiö-Shamsi (2017) Jyrkkiö-Shamsi, Terhi. Terrorismirikosten erityiset tunnusmerkistötekijät: terroristinen tarkoitus ja terroristinen vahingon vaara. Kokoelmassa Lahti, Raimo Konttinen-Di Nardo, Essi (toim.). Kirjoituksia modernista rikosoikeudesta. Helsingin hovioikeuden julkaisuja s. 123-145. Helsinki 2017. Kekkonen (1997) Kekkonen, Jukka. Oikeudellisen muutoksen tutkimisesta minun metodini. Teoksessa Häyhä, Juha (toim.). Minun metodini. s. 131-150, WSOY Lakitieto Oy, Helsinki 1997. Kangas (1997) Kangas, Urpo. Minun Metodini. Teoksessa Häyhä, Juha (toim.). Minun metodini. s. 90-109, WSOY Lakitieto Oy, Helsinki 1997. Kennedy (2006) Kennedy, D. Of War and Law. Princeton University Press, Princeton 2006. Kiiski (2009) Kiiski, Kimmo Ilmari. Kohti rationaalisempaa rankaisemista. Lakimies 1/2009 s. 34-58. XI
Kimpimäki (2015) Kimpimäki, Minna. Kansainvälinen rikosoikeus. Kauppakamari, Helsinki 2015. Kivivuori (2006) Kivivuori, Janne. Onko kukaan meistä enää turvassa? Rikollisuuden ja turvallisuuden mittaamisesta. Teoksessa Rantala, Kati Virta, Sirpa (toim.): Tieto mahdollisuus, uhka vai turva? s. 26-45, Poliisiammattikorkeakoulun tiedotteita 47, Helsinki 2006. Kivivuori et al. (2018) Kivivuori, Janne Aaltonen, Mikko Näsi, Matti Suonpää, Karoliina Danielsson, Petri. Kriminologia. Rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Gaudeamus, Helsinki 2018. Verkkojulkaisu. Kolehmainen (2015) Kolehmainen, Antti. Tutkimusongelma ja metodi lainopillisessa työssä. Edilex 2015/29. Koskinen (2009) Koskinen, Pekka. Rikosoikeuden yleiset opit ja rikosvastuun perusteet. Teoksessa Lappi-Seppälä, Tapio et al. Rikosoikeus. Oikeuden perusteokset. 3. uud. painos, WSOYPro, Helsinki 2009. Kremer (2013) Kremer, Jens. Exception, Protection and Securitization. Teoksessa Fischera, Massimo Kremer, Jens (toim.). Law and Security in Europe: Reconsidering the Security Constitution. s. 7-38, Intersentia, Cambridge, Antwerpen ja Portland 2013. Laasanen (2004) Laasanen, Jari. Abstraktinen vaara Vaarantamisrikoksista hyvinvointivaltion rikosoikeudessa. Oikeustiede- Jurisprudentia 2004:XXXVII, s. 323-383. Lacey (2011) Lacey, Nicola. The Resurgence of Character: Responsibility in the Context of Criminalization. Teoksessa Duff, RA Green, Stuart P. (toim.). Philosophical Foundations of Criminal Law. s. 151-178, Oxford University Press, Oxford 2011. Lahti (1994) Lahti, Raimo. Muuttuva rikollisuus uudistuva rikosoikeus. Mistä 2000-lvuulla rangaistaan ja minkälaisin rikosvastuun edellytyksin? Teoksessa Hirvonen, Ari (toim.). Kohti 2000-luvun rikosoikeutta. Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden laitoksen julkaisuja A:8, Helsinki 1994. s. 5-17. Lahti (1999) Lahti, Raimo. Kohti kansainvälistä ja eurooppalaista kriminaalipolitiikkaa? Lakimies 6-7/1999 s. 1123-1133. Lahti (2003) Lahti, Raimo. Rikosoikeuden yleisten oppien uudistamisesityksen arviointia. Teoksessa Lahti, Raimo Lappi-Seppälä, Tapio (toim.). Rikosoikeudellisia kirjoituksia VII Pekka Koskiselle 1.1.2003 omistettu. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 237, s. 137-153, Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 2003. Lahti (2013a) Lahti, Raimo. Kriminaalipolitiikka ja rikosoikeus. Teoksessa Hinkkanen, Ville Mäkipää, Leena (toim.). Suomalainen kriminaalipolitiikka. Näkökulmia teoriaan ja käytäntöön. Tapio Lappi-Seppälän juhlakirja. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2013. s. 11-26. XII
Lahti (2013b) Lahti, Raimo. Rikosoikeustiede ja rikosoikeuden yleiset opit kehityssuuntia 1960-luvulta 2010-luvulle. Teoksessa Lahti, Raimo (toim.). Rikosoikeuden muutos 1960-luvulta 2010-luvulle. Pekka Koskisen (1943 2011) muistojulkaisu. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Forum Iuris, Helsinki 2013. s. 53-68. Laitinen (2010) Laitinen, Kari. Turvallistamisella turvallisuutta? Teoksessa Nuotio, Kimmo Malkki, Leena (toim.). Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa. s. 273-283, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2010. Lappi-Seppälä (1994) Lappi-Seppälä, Tapio. Miksi rikosoikeus? Teoksessa Hirvonen, Ari (toim.). Kohti 2000-luvun rikosoikeutta. s. 19-82. Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden laitoksen julkaisuja A:8, Helsinki 1994. Lappi-Seppälä (1997) Lappi-Seppälä, Tapio. Rikosoikeustutkimus, kriminaalipoliittinen orientaatio ja metodi. Teoksessa Häyhä, Juha (toim.). Minun metodini. s. 189-218, WSOY Lakitieto Oy, Helsinki 1997. Lappi-Seppälä (1998) Lappi-Seppälä, Tapio. Kriminaalipolitiikka rikosoikeuspolitiikka. Lakimies 8/1998, s. 1285-1308. Lappi-Seppälä (2004b) Lappi-Seppälä, Tapio. Kriminaalipolitiikan perusteita. Teoksessa Hakamies, Kaarlo Koskinen, Pekka Lappi- Seppälä, Tapio Majanen, Martti Melander, Sakari Nuotio, Kimmo, 2004. Rikosoikeus. Päivittyvä verkkojulkaisu. WSOYPro, Helsinki. Vierailtu 30.3.2018. Lappi-Seppälä (2006) Lappi-Seppälä, Tapio. Rikollisuus ja kriminaalipolitiikka. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2006. Lappi-Seppälä (2009) Lappi-Seppälä, Tapio. Rangaistus kriminaalipolitiikan keinona. Teoksessa Lappi-Seppälä, Tapio et al. Rikosoikeus. Oikeuden perusteokset. 3 uud. painos, WSOYPro Oy, Helsinki 2009. Lehto (2008) Lehto, Marja. Indirect Responsibility for Terrorist Acts: Redefinition of the Concept of Terrorism Beyond Violent Acts. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi 2008. Lindstedt (2002) Lindstedt, Jukka. Vilket är förhållandet mellan EU:s rambeslut om bekämpande av terrorism och de grundläggande frioch rättigheterna? JFT 4 5/2002, s. 436 451. Lindstedt (2006) Lindstedt, Jukka. Terrorismipuitepäätös ja suomalaiset terrorismia koskevat rangaistussäännökset. Teoksessa Jääskeläinen, Petri Koskinen, Pekka Majanen, Martti. Rikosoikeudellisia kirjoituksia VIII. Raimo Lahdelle 12.1.2006 omistettu. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 2006 s. 231-250. Lindstedt (2007) Lindstedt, Jukka. Turvallisuus, kontrollipolitiikka ja laillisuusvalvonta. Lakimies 7-8/2007, s. 1006-1037. XIII
Lohse (2011a) Lohse, Mikael. Tahallisuus terroristisessa valmistelussa ja edistämisessä. Lakimies 4/2011, s. 709-731. Lohse (2011b) Lohse, Mikael. Valmistelu- ja edistämisvaara. Defensor Legis N:o 6/2011, s. 732-742. Lohse (2012) Lohse, Mikael. Terrorismirikoksen valmistelu ja edistäminen. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki 2012. Lohse (2013) Lohse, Mikael. Turvallistaminenko oikeutta? Oikeus 3/2013 s. 346-350. Masferrer (2012) Masferrer, Aniceto. Introduction: Security, Criminal Justice and Human Rights in Countering Terrorism in the Post 9/11 Era. Teoksessa Masferrer, Aniceto (toim.). Post 9/11 and the state of permanent legal emergency: Security and human rights in countering terrorism. Springer, New York 2012. Matikkala (2005) Matikkala, Jussi. Tahallisuudesta rikosoikeudessa. Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 2005. Matikkala (2013) Matikkala, Jussi. Näkökohtia rikoksen valmistelusta. Teoksessa Hinkkanen, Ville ja Mäkipää, Leena (toim.). Suomalainen kriminaalipolitiikka. Näkökulmia teoriaan ja käytäntöön. Tapio Lappi-Seppälän juhlakirja. s. 229-254, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Forum Iuris, Helsinki 2013. Matravers (2013) Matravers, Matt. On Preventive Justice. Teoksessa Ashworth, Andrew Zedner, Lucia Tomlin, Patrick (toim.). Prevention and the Limits of the Criminal Law. s. 235-251, Oxford University Press, Oxford 2013. McCulloch Pickering (2009) McCulloch, Jude Pickering, Sharon. Pre-Crime and Counter-Terrorism. Imagining Future Crime in the War on Terror. Brit. J. Criminol. 49/2009, s. 628 645. McSherry (2009) McSherry, Bernadette. Expanding the Boundaries of Inchoate Crimes. The Growing Reliance on Preparatory Offences. Teoksessa McSherry, Bernadette Norrie, Alan Bronitt, Simon (toim.). Regulating Deviance. The Redirection of Criminalisation and the Futures of Criminal Law. s. 141-164, Hart Publishing, Oxford ja Portland, Oregon 2009. McSherry Norrie Bronitt (2009) McSherry, Bernadette Norrie, Alan Bronitt, Simon McSherry Norrie Bronitt. Regulating Deviance. The Redirection of Criminalisation and the Futures of Criminal Law. Hart Publishing, Oxford ja Portland, Oregon 2009. Melander (2005) Melander, Sakari. Rikosoikeuden harmonisointi Euroopan unionissa harmonisointiteoreettisia näkökulmia. Lakimies 2/2005 s. 214-233. XIV
Melander (2007) Melander, Sakari. The Differentiated Structure of Contemporary Criminal Law. Teoksessa Nuotio, Kimmo (toim.). Festschrift in Honour of Raimo Lahti. s. 189-206., Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsinki 2007. Melander (2008) Melander, Sakari. Kriminalisointiteoria rangaistavaksi säätämisen oikeudelliset rajoitukset. Suomalainen lakimiesyhdistys, Helsinki 2008. Melander (2010a) Melander, Sakari. Rikosoikeus 2010-luvulla. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2010. Melander (2010b) Melander, Sakari. EU-rikosoikeus politiikkaa, oikeutta, tuomioistuinaktivismia? Teoksessa Nuotio, Kimmo Malkki, Leena (toim.). Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa. s. 55-74, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Helsinki 2010. Melander (2012) Melander, Sakari. The Blurred Architecture of European Criminal Law. Teoksessa Fichera, Massimo Kremer, Jens (toim.). Law and Security in Europe: Reconsidering the Security Constitution. s. 219-247, Intersentia, Cambridge Antwerp Portland 2012. Melander (2013a) Melander, Sakari. Kirja-arvostelu teoksesta Lohse, Mikael: Terrorismirikoksen valmistelu ja edistäminen. Lakimies 2013/5 s. 974-982. Melander (2013b) Melander, Sakari. Eurooppalaistuva kriminaalipolitiikka. Teoksessa Hinkkanen, Ville Mäkipää, Leena (toim.). Suomalainen kriminaalipolitiikka. Näkökulmia teoriaan ja käytäntöön. Tapio Lappi-Seppälän juhlakirja. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2013. s. 54-77. Melander (2015) Melander, Sakari. EU-rikosoikeus. Talentum, Helsinki 2015. Melander (2016) Melander, Sakari. Rikosvastuun yleiset edellytykset. Tietosanoma, Helsinki 2016. Monar (2005) Monar, Jörg. Anti-Terrorism Law and Policy: The Case of the EU. Teoksessa Ramraj, Victor V. Hor, Michael Roach, Kent. Global Anti-Terrorism Law and Policy. s. 425-452, Cambridge University Press, Cambridge 2005. Murphy (2012) Murphy, Cian. EU Counter-Terrorism Law. Pre-Emption and the Rule of Law. Hart Publishing, Oxford ja Portland, Oregon 2012. Mythen Walklate Khan (2012) Mythen, Gabe Walklate, Sandra Khan, Fatima. Why Should We Have to Prove We re Alright? : Counterterrorism, Risk and Partial Securities. Sociology 47 (2) 2012, s. 383-398. XV
Niemi-Kiesiläinen (2007) Niemi-Kiesiläinen, Johanna. Processrätten efter den elfte september. Teoksessa Örjan Edström (toim.). Svensk rätt i EU en antologi. Iustus Förlag 2007, s. 187 198. Norrie (2009) Norrie, Alan. Citizenship, Authoritarianism and Criminal Law. Teoksessa McSherry Norrie Bronitt (toim.). Regulating Deviance. s. 13-34. 2009. Nuotio (1991) Nuotio, Kimmo. Rikosoikeudesta riskien hallinnan välineenä: ajatuksellista taustaa. Lakimies 1991, s. 995-1022. Nuotio (1998a) Nuotio, Kimmo. Perusoikeuksien merkityksestä rikosoikeudessa. Teoksessa Länsineva, Pekka Viljanen, Veli-Pekka (toim.). Perusoikeuspuheenvuoroja. s. 137-164, Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Turku 1998. Nuotio (1998b) Nuotio, Kimmo. Onko hyökkäys paras puolustus? Defensiivistä ja offensiivista kriminalisointipolitiikkaa. Lakimies 8/1998 s. 1341-1354. Nuotio (1998c) Nuotio, Kimmo. Teko, vaara, seuraus Rikosvastuun filosofisista, kriminaalipoliittisista ja lainopillisista perusteista. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 216, Helsinki 1998. Nuotio (2001) Nuotio, Kimmo. Eurooppalaistuva rikosoikeus rikosoikeudellistuva Eurooppa. Defensor Legis N:o 4/2001, s. 686-699. Nuotio (2002) Nuotio, Kimmo. Globaalin riskiyhteiskunnan rikosoikeus. Lakimies 2/2002, s. 224 230. Nuotio (2003a) Nuotio, Kimmo. Euroopan unioni kriminaalipolitiikan tekijänä järkevän kriminaalipolitiikan päätepiste? Lakimies 7-8/2003 s. 1213-1235. Nuotio (2003b) Nuotio, Kimmo. Lainsäätäjä rikosoikeuden yleisten oppien parissa. Teoksessa Lahti, Raimo Lappi-Seppälä, Tapio (toim.). Rikosoikeudellisia kirjoituksia VII Pekka Koskiselle 1.1.2003 omistettu. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja A-sarja N:o 237, Suomalainen Lakimiesyhdistys, Helsinki 2003. s. 243-269. Nuotio (2004) Nuotio, Kimmo. Oikeuslähteet ja yleiset opit. Lakimies 7-8/2004 s. 1267-1291. Nuotio (2005) Nuotio, Kimmo. Harmonization of Criminal Sanctions in the European Union Criminal Law Science Fiction. Teoksessa Husabø, Erling Johannes Asbjorn, Strandbakken. Harmonization of Criminal Law in Europe. Intersentia, Antwerpen ja Oxford 2005. XVI
Nuotio (2006) Nuotio, Kimmo. Terrorism as a Catalyst for the Emergence, Harmonization and Reform of Criminal Law. Journal of International Criminal Justice 4/2006, s. 998 1016. Nuotio (2007a) Nuotio, Kimmo. Eurooppalaistuvan rikosoikeuden ääriviivat. Lakimies 7-8/2007 s. 1102-1122. Nuotio (2007b) Nuotio, Kimmo. The Rationale of the Nordic Penal Policy compared with the European Approach. Teoksessa Nuotio, Kimmo (toim.). Festschrift in Honour of Raimo Lahti. s. 157-174, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Helsinki 2007. Nuotio (2007c) Nuotio, Kimmo. Eurooppalaistuva rikosoikeus. Teoksessa Ojanen, Tuomas Haapea, Arto (toim.). EU-oikeuden perusteita II aineellisen EU-oikeuden aloja ja ulottuvuuksia. Edita, Helsinki 2007. Nuotio (2009a) Nuotio, Kimmo. RL 34 a luku Terrorismirikokset. Teoksessa Lappi-Seppälä, Tapio et al. Rikosoikeus. Oikeuden perusteokset. 3. uud. painos, s. 949 963, WSOYpro, Helsinki 2009. Nuotio (2009b) Nuotio, Kimmo, 2009. Security and Criminal Law: The Difficult Relationship. Kokoelmassa Scheinin, Martin (toim.). Law and Security Facing the Dilemmas. EUI Working Papers Law 2009/11, Department of Law, s. 23-38. Julkaistu myös teoksessa Fichera, Massimo Kremer, Jens (toim.). Law and Security in Europe: Reconsidering the Security Constitution. (Nuotio 2012) Nuotio (2009c) Nuotio, Kimmo. Kansainvälinen ja eurooppalainen rikosoikeus. Teoksessa Lappi-Seppälä et al. Rikosoikeus. Oikeuden perusteokset. 3. uud. painos, s. 195-244, WSOYpro, Helsinki 2009. Nuotio (2010) Nuotio, Kimmo. Eurooppalaisen integraation uusi painopiste: Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa. Teoksessa Nuotio, Kimmo Malkki, Leena (toim.). Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Helsinki 2010. Nuotio (2012) Nuotio, Kimmo. Security and Criminal Law: A Difficult Relationship. Teoksessa Fichera, Massimo Kremer, Jens (toim.). Law and Security in Europe: Reconsidering the Security Constitution. s. 197-217, Intersentia, Cambridge Antwerp Portland 2012. Nuutila (1995) Nuutila, Ari-Matti. Rikosoikeuden ABC-kirja. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, Turku 1995. Nuutila (1997a) Nuutila, Ari-Matti. Rikoslain yleinen osa. Kauppakaari Oy, Lakimiesliiton kustannus, Helsinki 1997. Nuutila (1997b) Nuutila, Ari-Matti. Viisi teesiä rikosoikeuden yleisten oppien muutoksista. Lakimies 1/1997 s. 64-70. XVII
Nuutila (1998) Nuutila, Ari-Matti. Rangaistuksella uhkaaminen ja rangaistukseen tuomitseminen perusoikeuksien valossa. Länsineva, Pekka Viljanen, Veli-Pekka (toim.). Perusoikeuspuheenvuoroja. Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Turku 1998. s. 165-178. Nuutila (2002) Nuutila, Ari-Matti. Muutamia reunaehtoja EU:n kriminaalipolitiikalle. Teoksessa Eurooppalainen yhteistyö ja kansalliset vaikutusmahdollisuudet EU:n rikosoikeudellisessa ja poliisiyhteistyössä. s. 159-166, Eduskunnan kanslian julkaisuja 9/2002. Edita Prima Oy, Helsinki 2002. Ohana (2014) Ohana, Daniel. Günther Jakob s Feindstrafrecht. A Dispassionate Account. Teoksessa Dubber, Markus D. (toim.). Foundational Texts in Modern Criminal Law. Oxford University Press, Oxford 2014. Ojanen (2007) Ojanen (2007) Ojanen, Tuomas. Perus- ja ihmisoikeudet terrorismin vastatoimissa Euroopan unionissa. Lakimies 7 8/2007, s. 1053 1074. Ojanen (2010) Ojanen, Tuomas. Kuin etsisi neulaa heinäsuovasta: Terroristiprofilointi Euroopan unionissa perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Teoksessa Nuotio, Kimmo Malkki, Leena (toim.). Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa. s. 135-156, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Helsinki 2010. Ollila (2006) Ollila, Maija-Riitta. Tulevaisuuden turvallisuus: pirstaleista kokonaisuuteen. Teoksessa Rantala, Kati Virta, Sirpa (toim.). Tieto mahdollisuus, uhka vai turva? s. 8-25, Poliisiammattikorkeakoulun tiedotteita 47, Helsinki 2006. Palo (2010) Palo, Sanna. Järjestäytyneet rikollisryhmät ja rikosvastuu. Forum Iuris, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2010. Pellonpää (2011) Pellonpää, Matti. III 4. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate (PL 8 ). Teoksessa Hallberg, Pekka et al. Perusoikeudet. Oikeuden perusteokset. 2. uud. painos, WSOYPro Oy, Helsinki 2011. Perron (2005) Walter, Perron. Perspectives of the Harmonization of Criminal Law and Criminal Procedure in the European Union. Teoksessa Husabø, Erling Johannes Strandbakken, Asbjorn. Harmonization of Criminal Law in Europe. s. 5-22. Intersentia, Antwerpen ja Oxford 2005. Petman (2010) Petman, Jarna. Security and the Rights in the War on Terror: On the Constitutive Insecurity of Rules. Teoksessa Nuotio, Kimmo Malkki, Leena (toim.). Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa. s. 129-177, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2010. XVIII
Pirjatanniemi (2013) Pirjatanniemi, Elina. Kohti ihmisoikeusperustaista kriminaalipolitiikkaa? Teoksessa Hinkkanen, Ville Mäkipää, Leena (toim.). Suomalainen kriminaalipolitiikka. Näkökulmia teoriaan ja käytäntöön. Tapio Lappi-Seppälän juhlakirja. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2013. s. 27-53. Pirjatanniemi (2015) Pirjatanniemi, Elina. Kouluttautuminen terroristisen rikoksen tekemistä varten kriminaalipoliittisena haasteena. Defensor Legis N:o 4/2015, s. 748 761. Pohjolainen (1999) Pohjolainen, Teuvo. Perusoikeudet ja järjestyksenvalvonta. Lakimies 1999/6-7 s. 932-942. Primoratz (1990) Primoratz, Igor. What is Terrorism? Journal of Applied Philosophy, Vol. 7, No. 2, 1990, s. 129-38. Ramraj (2005) Ramraj, Victor V. Terrorism, Risk Perception and Judicial Review. Teoksessa Ramraj, Victor V. Hor, Michael Roach, Kent. Global Anti-Terrorism Law and Policy. s. 107-126, Cambridge University Press, Cambridge 2005. Ramsay (2012) Ramsay, Peter. The Insecurity State. Vulnerable Autonomy and the Right to Security in the Criminal Law. Oxford University Press, Oxford 2012. Ramsay (2013) Ramsay, Peter. Democratic Limits to Preventive Criminal Law. Teoksessa Ashworth, Andrew Zedner, Lucia Tomlin, Patrick (toim.). Prevention and the Limits of the Criminal Law. s. 214-234. Oxford University Press, Oxford 2013. Richards (2011) Richards, Anthony. Countering the Psychological Impact of Terrorism. Challenges for Homeland Security. Teoksessa Silke, Andrew (toim.). The Psychology of Counter-Terrorism. s. 186-199, Routledge, Lontoo ja New York 2011. Roach (1999) Roach, Kent. Due Process and Victims Rights. University of Toronto Press, Toronto 1999. Roach (2005) Roach, Kent. The Criminal Law and Terrorism. Teoksessa Ramraj, Victor V. Hor, Michael Roach, Kent: Global Anti-Terrorism Law and Policy. s. 129-151, Cambridge University Press, Cambridge 2005. Roach (2007) Roach, Kent. The Case for Defining Terrorism with Restraint and Without Reference to Political or Religious Motive. Teoksessa Lynch, Andrew MacDonald, Edwina Williams, George (toim.). Law and Liberty in the War on Terror. The Federation Press, Sydney 2007. Roach (2014) Roach, Kent. Terrorism. Teoksessa Dubber, Markus D. Hörnle, Tatjana (toim.). The Oxford Handbook of Criminal Law. Oxford University Press, Oxford 2014. XIX
Saul (2003) Saul, Ben. International Terrorism as a European Crime: The Policy Rationale for Criminalization. European Journal of Crime, Criminal Law and Criminal Justice, Vol. 11/4, s. 323-349, 2003. Saul (2007) Saul, Ben. The Curious Element of Motive in Definitions of Terrorism: Essential Ingredient or Criminalising Thought? Teoksessa Lynch, Andrew MacDonald, Edwina Williams, George (toim.). Law and Liberty in the War on Terror. The Federation Press, Sydney 2007. Schauer (2013) Schauer, Frederick. The Ubiquity of Prevention. Teoksessa Ashworth, Andrew Zedner, Lucia Tomlin, Patrick (toim.). Prevention and the Limits of the Criminal Law. s. 10-22. Oxford University Press, Oxford 2013. Schmid (2016) Schmid, Alex. The Way Forward on Counter-Terrorism: Global Perspectives. Strathmore Law Journal, Vol. 2, No. 1, August 2016, s. 49-73. Silke (2011) Silke, Andrew. Terrorists and extremists in prison. Psychological issues in management and reform. Teoksessa Silke, Andrew (toim.). The Psychology of Counter-Terrorism. s. 123-134. Routledge 2011. Simester (2012) Simester, AP. Prophylactic Crimes. Teoksessa Sullivan, G.R. Dennis, Ian (toim.). Seeking Security. Pre- Empting the Commission of Criminal Harms. s. 59-78, Hart Publishing, Oxford ja Portland, Oregon 2012. Simester von Hirsch (2011) Simester, A.P. von Hirsch, Andrew. Crimes, Harms and Wrongs: On the Principles of Criminalisation. Verkkoversio. Hart Publishing, Oxford ja Portland 2011. Sinkkonen (2010) Sinkkonen, Teemu. Terrorismin seuraukset ja Euroopan unionin terrorismin vastainen strategia. Teoksessa Nuotio, Kimmo Malkki, Leena (toim.). Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden Eurooppa. s. 209-222, Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut, Helsinki 2010. Solove (2011) Solove, Daniel. Nothing to Hide. The False tradeoff Between Privacy and Security. Yale University Press, New Haven ja Lontoo 2011. Soulier (1992) Soulier, Gérard. Terrorism. Teoksessa Delmas-Marty (toim.). The European Convention for the Protection of Human Rights: International Protection Versus National Restrictions. s. 15-30, Martinus Nijhoff Publishers, Dordrecht, Boston ja Lontoo 1992. Stapely (2006) Stapley, Lionel F. Globalization and Terrorism. Death of a Way of Life. Karnac Books, Lontoo 2006. Sunstein (2003) Sunstein, Cass R. Terrorism and Probability Neglect. The Journal of Risk and Uncertainty 26:2/3, s. 121-136, 2003. XX
Takala (1995) Takala, Hannu. On Risks and Criminal Law. Teoksessa Snare, Annika (toim.). Beware of Punishment. On the Utility and Futility of Criminal Law. s. 51-67, Pax Forlag A/S, Oslo 1995. Tadros (2013) Tadros, Victor. Controlling Risk. Teoksessa Ashworth, Andrew Zedner, Lucia Tomlin, Patrick (toim.). Prevention and the Limits of the Criminal Law. s. 133-155. Oxford University Press, Oxford 2013. Tapani Tolvanen (2015) Tapani, Jussi Tolvanen, Matti. Rikosoikeuden yleinen osa: vastuuoppi. Verkkojulkaisu. Talentum Media Oy, Helsinki 2015. Teichman (1989) Teichman, Jenny. How to Define Terrorism. Philosophy, 64:1989, s. 505-17. Tolvanen (2005) Tolvanen, Matti. Johdatus kriminaalipolitiikan teoriaan. Joensuun yliopisto, Joensuu 2005. Tuori (1999) Tuori, Kaarlo. Eri perusoikeuksista. Yleinen järjestys ja turvallisuus perusoikeusko? Lakimies 6-7/1999, s. 920-931. Tuori (2013) Tuori, Kaarlo. A European Security Constitution? Teoksessa Fichera, Massimo Kremer, Jens (toim.). Law and Security in Europe: Reconsidering the Security Constitution. Intersentia, Cambridge, Antwerp ja Portland 2013. s. 39-83. Viljanen (2011) Viljanen, Veli-Pekka. 3. Perusoikeuksien rajoittaminen. Teoksessa Hallberg, Pekka et al. Perusoikeudet. Oikeuden perusteokset. 2. uud. painos, WSOYPro Oy, Helsinki 2011. Wilkinson (2006) Wilkinson, Paul. Terrorism versus Democracy. The Liberal State Response. 2 nd edition, Routledge, Lontoo ja New York 2006. Williams (2005) Williams, George. The Rule of Law and the Regulation of Terrorism in Australia and New Zealand. Teoksessa Ramraj, Victor V. Hor, Michael Roach, Kent. Global Anti-Terrorism Law and Policy. s. 534-552, Cambridge University Press, Cambridge 2005. Zedner (2005) Zedner, Lucia. Securing Liberty in the Face of Terror: Reflections from Criminal Justice. Journal of Law and Society, Vol. 32, No. 4, December 2005. s. 507-533 Zedner (2009) Zedner, Lucia. Fixing the Future? The Pre-emptive Turn in Criminal Justice. Teoksessa McSherry Norrie Bronitt (toim.). Regulating Deviance. Hart Publishing, Oxford ja Portland, Oregon 2009, s. 35-58. Zedner (2010) Zedner, Lucia. Security, the State, and the Citizen: The Changing Architecture of Crime Control. New Criminal Law Review, Vol. 13 (2), s. 379-403, 2010. XXI
Zedner (2014) Zedner, Lucia. Terrorizing Criminal Law. Criminal Law and Philosophy (2014) 8, s. 99-121. Virallisaineisto Hallituksen esitykset ja valiokunta-aineisto HaVL 32/2016 vp HaVL 32/2016 vp. Hallintovaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta. HE 183/1999 vp HE 183/1999 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle rikollisjärjestön toimintaan osallistumisen säätämisestä rangaistavaksi. HE 44/2002 vp HE 44/2002 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. HE 188/2002 vp HE 188/2002 vp. Hallituksen esitys terrorismia eduskunnalle koskeviksi rikoslain ja pakkokeinolain säännöksiksi. HE 81/2007 vp HE 81/2007 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja rikoslain 34 a luvun muuttamisesta. HE 222/2010 vp HE 222/2010 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi. HE 141/2012 vp HE 141/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi. HE 18/2014 vp HE 18/2014 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle terrorismirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi. HE 93/2016 vp HE 93/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta. HE 198/2017 vp HE 198/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen perustuslain 10 :n muuttamisesta. HE 30/2018 vp HE 30/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta. HE 272/2018 vp HE 272/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. LA 15/2011 vp LA 15/2011 vp. Lakialoite laiksi rikoslain 34 a luvun 4 a :n muuttamisesta. LaVL 9/2004 vp LaVL 9/2004 vp. Lakivaliokunnan lausunto maa- ja metsätalousvaliokunnalle lakialoitteesta laiksi metsälain muuttamisesta. LaVL 20/2001 vp XXII
LaVL 20/2001 vp. Lakivaliokunnan lausunto valtioneuvoston kirjelmästä ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (terrorismin torjuminen, U 64/2001 vp). LaVL 1/2016 vp LaVL 1/2016 vp. Lakivaliokunnan lausunto valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (terrorismin torjuminen, U 22/2015 vp). LaVM 24/2002 vp LaVM 24/2002 vp. Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle terrorismia koskeviksi rikoslain ja pakkokeinolain säännöksiksi. LaVM 9/2007 vp LaVM 9/2007 vp. Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja rikoslain 34 a luvun muuttamisesta. LaVM 11/2014 vp. LaVM 11/2014 vp. Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle terrorismirikoksia koskevaksi lainsäädännöksi. LaVM 10/2016 vp LaVM 10/2016 vp. Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta. LaVM 4/2018 vp LaVM 4/2018 vp. Lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun ja poliisilain 5 luvun muuttamisesta. PeVL 23/1997 vp PeVL 23/1997 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan kohdistuvia rikoksia sekä seksuaalirikoksia koskevien säännösten uudistamiseksi. PeVL 27/1997 vp PeVL 27/1997 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä kalastuslain muuttamisesta. PeVL 36/1998 vp PeVL 36/1998 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevien rangaistussäännösten uudistamiseksi. PeVL 10/2000 vp PeVL 10/2000 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle rikollisjärjestön toimintaan osallistumisen säätämisestä rangaistavaksi. PeVL 41/2001 vp PeVL 41/2001 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto valtioneuvoston kirjelmästä ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (terrorismin torjuminen, U 64/2001 vp). PeVL 7/2002 vp PeVL 7/2002 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle terrorististen pommi-iskujen torjumista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. PeVL 48/2002 vp PeVL 48/2002 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle terrorismia koskeviksi rikoslain ja pakkokeinolain säännöksiksi. PeVL 10/2005 vp PeVL 10/2005 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä laiksi puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain 4 :n muuttamisesta. PeVL 38/2012 vp PeVL 38/2012 vp. Perustuslakivaliokunnan lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi varojen jäädyttämisestä terrorismin torjumiseksi, rikoslain 46 luvun 1 :n muuttamisesta ja rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 35 ja 36 :n muuttamisesta. XXIII