1(7) UEF 75/ /2011

Transkriptio

1 1(7) AY Rikos- ja prosessioikeus ja rikollisuuden tutkimus, perusopinnot 25 op verkko-opintoina avoimessa yliopistossa lukuvuonna Basic Studies in Criminal Law and Judicial Procedure Opintojaksot arvostellaan asteikolla 0-5. Perusopinnot (25 op) muodostuvat seuraavista pakollisista opintojaksoista: AY Rikos- ja prosessioikeuden perusteet 5 op AY Rikosprosessioikeus 5 op AY Siviiliprosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu 5 op AY Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä 5 op AY Rikosoikeus 5 op Jos opiskelija suorittaa Yleiset oikeusjärjestysopinnot (50 op) - kokonaisuuden, sijoittuu rikos- ja prosessioikeuden perusteet (5 op) - opintojakso em. kokonaisuuteen. Tällöin opiskelija täydentää rikos- ja prosessioikeuden perusopintokokonaisuuden AY Basic Concepts of Criminal Law (5 op) tai Insolvenssioikeus (6 op) opintojaksolla vähintään 25 opintopisteen laajuiseksi. AY Rikos- ja prosessioikeuden perusteet (5 op) Introduction to Criminal Law and Judicial Procedure Kurssin suorittaneella on perustiedot keskeisistä rikos- ja prosessioikeuden periaatteista sekä kokonaiskuva rikos- ja prosessioikeuden järjestelmästä. Rikos ja prosessioikeuden perusteet. Vapaaehtoiset orientaatioluennot (10 t) verkossa, omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin ja oppimisympäristön materiaaleihin. Oppimistehtävät. Oikeudenkäyntien seuraamista 10 tuntia. Tuomioistuintoiminnan seuraaminen 10 t tulee olla suoritettu saman lukuvuoden loppuun mennessä, jolloin oppimistehtävät on suoritettu. Opintojaksosta saa suoritusmerkinnän vasta, kun ko. seuraaminen ja oppimistehtävät on suoritettu hyväksytysti. Tuomioistuinseuraamista varten on lomake oikeustieteiden nettisivuilla sekä opintojen Moodleoppimisympäristössä.

2 2(7) Tapani - Tolvanen, Rikosvastuu ja sen toteuttaminen, Havansi, Oikeudenkäynti ja pakkotäytäntö, Kukkonen Tolvanen, Esitutkinta- ja pakkokeino-oikeuden perusteet, 2011 Lisätiedot Opintojakso on pakollinen kaikille HTK-tutkintoa suorittaville. AY Rikosprosessioikeus (5 op) Law of Criminal Procedure Jakson suoritettuaan opiskelija hallitsee kattavasti rikosprosessioikeuden yleiset opit, tuntee rikosprosessioikeuden toimijat sekä siviili- ja rikosprosessioikeuden erot ja osaa paikantaa rikosprosessioikeuden merkityksen oikeusjärjestelmässä. Rikosprosessioikeuden tavoite, periaatteet, asianosaisten toiminta, avustaminen oikeudenkäynnissä. Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin ja oppimisympäristön materiaaleihin. Oppimistehtävät. Virolainen Pölönen, Rikosprosessin perusteet, Rikosprosessioikeus I, 2003 (ei alaviitteitä). Virolainen Pölönen, Rikosprosessin osalliset, Rikosprosessioikeus II, 2004, s (ei alaviitteitä). Iivari (toim.), Rikos- ja riita-asioiden sovittelijan opas, Suomen perustuslaki (731/1999), 6, 21 ja 9 luku. Euroopan ihmisoikeussopimus (SopS 18-19/1990), 5 ja 6 art. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus (SopS 8/1976), 9 ja 14 art. Oikeudenkäymiskaari (4/1734). Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997). Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (1015/2005). Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa (370/2007) Oikeusapulaki (259/2002). 2

3 3(7) Laki asianajajista (496/1958). Esitutkintalaki (449/1987). Pakkokeinolaki (450/1987). Poliisilaki (493/1995). Laki valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista (666/1972). Laki korkeimmasta oikeudesta (665/2005). Hovioikeuslaki (56/1994). Käräjäoikeuslaki (581/1993). Liikennevakuutuslaki (279/1959) AY Siviiliprosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu (5 op) Civil Procedure and Alternative Dispute Resolution Opiskelija osaa jakson suoritettuaan hahmottaa konfliktinratkaisu- ja tuomioistuinjärjestelmän, tuntee siviiliprosessin toimijat ja yleiset periaatteet sekä menettelyn eri vaiheet lukuun ottamatta täytäntöönpanoa. Opiskelija hallitsee vaihtoehtoisen riidanratkaisun yleiset opit ja tuntee käytettävissä olevat neuvontapalvelut, lautakuntien riidanratkaisun, ymmärtää sovittelun merkityksen ja tuntee kattavasti sovittelumenettelyt. Siviiliprosessioikeuden ja vaihtoehtoisen riidanratkaisun keskeinen sisältö. Vapaaehtoiset luennot Joensuussa (12 t) tai orientaatioluennot (4 t) verkossa. Verkkotentti. Lappalainen yms. (toim.), Prosessioikeus, 2007, luvut I 1-4, II 1-4, III 1.1 ja 2-3, IV 1, V 1, VI 1, VII kokonaan, VIIII 1, X 1 ja XI 1. Teos löytyy myös Wsoypro.fi-palvelusta: > UEF Nelli > Tietokannat > Juridiikkaonline. Koulu, Risto, Vaihtoehtoisen riidanratkaisun teoriaa ja tutkimusta (Edilex lakikirjasto). Ervasti, Kaius, Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu ja tuomioistuinsovittelu (Edilex lakikirjasto). Viitanen, Klaus, Vaihtoehtoinen riidanratkaisu ja kansainväliset kuluttajariidat (Edilex lakikirjasto). Linna, Hakemuslainkäyttö (2009) 3

4 4(7) Oikeudenkäymiskaari. Laki välimiesmenettelystä (967/1992). Oikeusapulaki (257/2002). Laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa (663/2005). Laki asianajajista (496/1958). Laki valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista (666/1972). Laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista (701/1993). Laki korkeimmasta oikeudesta (665/2005). Hovioikeuslaki (56/1994). Käräjäoikeuslaki (581/1993). Laki tuomareiden nimittämisestä (205/2000). Laki kuluttajavalituslautakunnasta (42/1978). Laki talous- ja velkaneuvonnasta (713/2000). Laki kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa (72/1992). Potilasvahinkolaki (585/1986) (erityisesti potilasvahinkolautakunnan tehtävät ja toiminta). Lisätietoja Opintojakso sisältyy rikos- ja prosessioikeuden että siviilioikeuden perus- ja aineopintoihin. AY Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä (5 op) The System of Criminal Sanctions Jakson suoritettuaan opiskelija tietää, mitä seuraamuksia rikoksista määrätään ja miten rangaistuksia määrätään. Opiskelija hahmottaa rangaistuksen mittaamisperiaatteet ja perusteet sekä tuntee hyvin rangaistuksen täytäntöönpanon. Rangaistuslajit, rangaistuksen määräämisen perusteet, seuraamusten täytäntöönpano. Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen, säädöksiin ja oppimisympäristön materiaaleihin. Oppimistehtävät. 4

5 5(7) Tapani - Tolvanen, Rikosoikeus - Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano, Matikkala, Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä, 2010, s Rikoslaki (39/1889). Asetus rikoslain voimaanpanemisesta (39B/1889). Suomen perustuslaki (731/1999), Poliisilaki (493/1995). Vahingonkorvauslaki (412/1974). Laki yhdyskuntapalvelusta (1055/1996). Laki nuorisorangaistuksesta (1196/2004). Tutkintavankeuslaki (768/2005). Laki rangaistusmääräysmenettelystä (692/1993). Vankeuslaki (767/2005). Laki pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelystä (781/2005). Laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta (782/2005). Laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä (633/2010). Laki ehdollisen vankeuden valvonnasta (634/2010). Laki valvontarangaistuksesta. Laki sakon täytäntöönpanosta (672/2002). Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997), 1 luku. Laki rikesakkomenettelystä (66/1983). Laki pysäköintivirhemaksusta (248/1970). Laki ylikuormamaksusta (51/1982). Laki liiketoimintakiellosta (1059/1985). Laki lähestymiskiellosta (898/1998). Tieliikennelaki (267/1981). Järjestyslaki (612/2003). Mia Kilpeläinen AY Rikosoikeus (5 op) Criminal Law Jakson suoritettuaan opiskelija osaa hyvin rikosvastuun yleiset edellytykset ja tunnistaa keskeiset rikostyypit. Jakson suorittanut opiskelija tuntee menetelmät, joilla rikoslakia sovelletaan konkreettisiin rikostapauksiin. Rikosoikeuden yleiset opit ja erinäiset rikokset. Opiskelija perehtyy ryhmätyössä yleisiin oppeihin ja ryhmälle annetussa tehtävässä esiintyviin rikostyyppeihin. Samalla yhdistetään yleiset opit erinäisten rikosten jär- 5

6 6(7) jestelmään. Ryhmän tehtävänä on soveltaa normimateriaalia käytännön tapaukseen ja samalla oppia ratkaisemaan rikosoikeudellisia tapauksia. Yhtenä ideana on opetella työskentelemään ryhmässä ja verkkotyöskentelyn kautta löytämään yhteisesti hyväksyttävissä oleva ratkaisu. Oikeustapausharjoitukset ryhmätyönä verkko-oppimisympäristössä. Oheiskirjallisuus Oheiskirjallisuus: Frände, Yleinen rikosoikeus, Frände - Matikkala - Tapani - Tolvanen - Viljanen - Wahlberg, Keskeiset rikokset, Hallituksen esitys 44/2002 vp (rikosoikeuden yleiset opit). Heinonen ym., Rikosoikeus, Teos löytyy myös Wsoypro.fipalvelusta: > UEF Nelli > Tietokannat > Juridiikkaonline. Tapani - Tolvanen: Rikosoikeuden yleinen osa - vastuuoppi, AY Basic Concepts of Criminal Law (5 op) The aim is to give an overview of the basic questions of criminal law and penal policy (the proper limits of criminal law, the relative seriousness of harms, the guiding lines of criminal policy). Principles of criminalization, criminal conduct, fault requirements, complicity, basics of substantive criminal law. Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen. Verkkotentti (kysymyksiin voi vastata suomeksi tai englanniksi). Ashworth, Principles of Criminal Law,

7 7(7) Insolvenssioikeus (6 op) Insolvency Law Jakson jälkeen opiskelijalla on hyvä yleiskuva siviilioikeudellisten velvoitteiden täytäntöönpanojärjestelmästä ja maksukyvyttömyysmenettelyistä. Erityisesti opiskelija hallitsee ulosotto- ja konkurssimenettelyn sekä keskeiset asiat yksityishenkilön velkajärjestelystä ja yrityssaneerauksesta. Lisäksi opiskelija on saanut tietoa insolvenssioikeuden lähialoista, kuten luottotietolaista ja perintälaista. Insolvenssioikeuden keskeiset menettelyt. Omatoiminen perehtyminen kirjallisuuteen ja säädöksiin. Oppimateriaalin tenttiminen yleisenä tenttipäivänä. Koulu - Havansi - Lindfors - Niemi-Kiesiläinen, Insolvenssioikeus, I: 1-3, II: 3-6, III: 1, 3-10 ja 15, IV: 2-7, V: 2-8 ja VI: 2. Teos löytyy Wsoypro.fipalvelusta: > Nelli-portaali > aineistonvalinta > Juridiikkaonline.. Ulosottokaari (705/2007). Konkurssilaki (120/2004). Laki yrityksen saneerauksesta (47/1993). Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä (57/1993). Laki saatavien perinnästä (513/1999). Luottotietolaki (527/2007). Mika Launiala 7