TOIMINTASUUNNITELMA 2019 PÄÄKAUPUNKISEUDUN PRAKSIS Koonnut Jenika Heinonen
SISÄLLYS 1. PRAKSIS VUONNA 2019... 3 2. METROPOLIALUEEN KÖYHYYS JA SOSIAALIALA -TEEMAKAUSI... 4 3. KÄYTÄNNÖNOPETUS... 5 4. KOULUTETTUJEN KÄYTÄNNÖNOPETTAJIEN ALUMNITOIMINTA... 6 5. PRAKSIKSEEN KYTKEYTYVÄ KEHITTÄMINEN KUNNISSA JA HUS:ssa... 6 5.1 Espoo & Kauniainen... 6 5.2 Helsinki... 7 5.3 Vantaa... 7 5.4 HUS... 9 6. OPPIMISVERKOSTOT VUONNA 2019... 10 7. JULKAISUT JA VIESTINTÄ... 11 8. RAHOITUS... 12 2
1. PRAKSIS VUONNA 2019 Pääkaupunkiseudun Praksisessa aloitetaan vuonna 2019 uusi kaksivuotinen (2019-2020) teemakausi Metropolialueen köyhyys ja sosiaaliala. Vuoden aikana pyrkimyksenä on kehittää sosiaalityötä teemakauden teeman mukaisesti ja tehdä köyhyyden ilmentymistä alueella näkyväksi. Teemakauden aikana haetaan ratkaisuja metropolialueen köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen sosiaalialan näkökulmista rakenteellinen sosiaalityö toiminnan keskiössä. Praksiksen ideologian mukaisesti haastavaan teemaan etsitään positiivista virettä yhteistoiminnalla ja dialogisuudella. Vuosi 2019 on teemakauden ensimmäinen vuosi ja teema kehittyy teemakauden edetessä vuoden 2020 loppuun asti. Metropolialueen köyhyys ja sosiaaliala teema näkyy käytännön opetuksessa ja oppimisverkostotoiminnassa, jota toteutetaan monialaisessa yhteistyössä muun muassa järjestöjen, kokemusasiantuntijoiden, ammattikorkeakoulujen ja PRO SOS hankkeen sekä SyTy-hankkeen kanssa. Tänäkin vuonna Praksis-toiminnan ytimessä ovat Helsingin yliopiston sosiaalityön tieteenalan asiakastyön taitojen ja ammatillisten valmiuksien opetus, opiskelijoiden käytännön tutkimuksen organisointi ja ohjaaminen sekä Moninäkökulmainen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa opintojakso. Helsingin yliopistossa sosiaalityötä opiskellaan 1.8.2017 tehdyn koulutusohjelmauudistuksen mukaisesti ensin kandiohjelmissa, joista jatketaan syventäviin maisteriohjelmiin ja edelleen tohtoriohjelmiin. Sosiaalityön tieteenala on osa sosiaalitieteiden kandi-ja maisteriohjelmaa. Helsingin yliopistossa aloittaa syyslukukaudella 2019 sosiaalitieteiden maisteriohjelman lapsi- ja perhepalvelujen sosiaalityön opintosuunta. Lapsien ja perheiden palveluihin erikoistuvassa opintosuunnassa on 25 opiskelijan kiintiö. Uusi opintosuuntaus ja opiskelijamäärän kasvu tarkoittavat Praksikselle kiinnittää huomiota käytäntötutkimuksen ja käytännönopetuksen paikkojen määrään. Praksiksen arvioinnissa (Hytti 2016) tuli ilmi tarve brändäykselle. Aloitimme vuonna 2018 Praksiksen brändäys- ja viestintä uudistusta ja jatkamme sitä tulevan vuoden aikana. Vuoden 2018 aikana saimme luotua Praksikselle logon ja yhtenäisemmän yleisilmeen. Vuoden 2019 aikana tavoitteenamme on lisätä brändäyksen ja viestinnän keinoin Praksiksen näkyvyyttä ja kehittää verkoston yhteistyötä. Elämme mahdollisen Soten ja maakuntaan siirtymisen myötä vuonna 2019 muutoksien aikaa. Huomioimme nämä isot muutokset myös Praksiksen toiminnassa ja suunnittelemme sekä muokkaamme toimintastrategiaa tulevissa muutoksessa. 3
2. METROPOLIALUEEN KÖYHYYS JA SOSIAALIALA -TEEMAKAUSI Köyhyyden ja eriarvoistumisen haasteet ovat isoja kysymyksiä metropolialueella. Teemakauden aikana köyhyyttä tarkastellaan sosiaalialan näkökulmasta metropolialueen erityispiirteet huomioiden. Köyhyyttä lähestytään monimuotoisesti esimerkiksi taloudellisena, sosiaalisena, henkisenä ja rakenteellisena tilana sekä osallisuuden puutteena. Huomiota kiinnitetään myös köyhyyden merkitykseen ja vaikutuksiin elämänkaaren eri vaiheissa ja eri elämäntilanteissa. Teemakauden tavoitteena on lisätä tietoisuutta alueen köyhyyden tuottamista haasteista ja tukea köyhyystietoista sosiaalityön orientaatiota (Krumer-Nevo, Michal 2015). Samalla haastavaan teemaan etsitään positiivista virettä yhteistoiminnalla ja dialogisuudella. Teemakauden aikana yhdistetään sosiaalityön käytännön asiakastyön, tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen näkökulmat kokemusasiantuntijoiden näkökulmiin. Yhteisessä työskentelyssä tuetaan ja tehdään näkyväksi kokemuksia, osaamista sekä työkäytäntöjen ja -menetelmien kehittämistä. Tavoitteena on tarjota yhteisen reflektoinnin, tiedon jakamisen ja oppimisen areenoja sekä mahdollisuuden sosiaalityön monitoimijaiselle kehittämiselle. Praksiksen toiminnan ytimenä on sosiaalityön käytännön opetuksen, tutkimuksen ja kehittämisen liittäminen käytännön sosiaalityöhön sekä edistää pääkaupunkiseudullisia yhteisoppimisen prosesseja (esim. oppimisverkostotoiminta) monien toimijoiden kesken. Praksis-toiminnan periaatteina ovat 1) Dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus, 2) Tietoperustan ja osaamisen uudistaminen, 3) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja 4) Ihmisoikeuksien puolustaminen. Praksis-toimintaa jäsennetään seuraavan kolmion avulla (Kuvio 1) Käytännönopetus Asiakastyö Tutkimus (käytäntötutkimus ja Pro Gradu-työt) Kehittäminen (LAPE, PRO SOS ja Apotti) KUVIO 1. Praksiksessa yhdistyvät sosiaalityön käytännönopetus, tutkimus ja kehittäminen asiakastyön yhteydessä. 4
3. KÄYTÄNNÖNOPETUS Pääkaupunkiseudun Praksis on osana Heikki Waris -instituuttia Soccan, Helsingin yliopiston ja pääkaupunkiseudun kuntien sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin yhteistä toimintaa asiakastyön käytäntöjä kehittävälle sosiaalialan käytäntötutkimukselle ja -opetukselle. Praksis-toiminta mahdollistaa yliopiston, kaupunkien ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen. Tavoitteena on rakentaa ja ylläpitää pääkaupunkiseudun sosiaalialan asiantuntijaosaamista ja uudistaa sen tietoperustaa käytännöistä käsin. Sosiaalityön tieteenalan tutkinto-opetus on osa sosiaalitieteiden kandi- ja maisteriohjelmaa. Opiskelijat valitsevat oman opintosuuntansa neljästä vaihtoehdosta (sosiaalityö, sosiaalipolitiikka, sosiaalipsykologia, sosiologia) toisen opiskeluvuoden keväällä. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden maisteriohjelman lapsi- ja perhepalvelujen sosiaalityön opintosuunta aloittaa syyslukukaudella 2019. Opintosuuntaan otetaan 25 opiskelijaa ja hakuaika on 20.3.-3.4.2019. Opintokokonaisuus on 60-65 op, erikoistuen lapsien ja perheiden palveluihin. Koulutusohjelmaan on saatu rahoitus kahdelle yliopistonlehtorille. Toinen näistä lehtoreista on Aino Kääriäinen ja toinen selvinnee kevään 2019 aikana. Koulutusohjelma ja opiskelijamäärän kasvu tarkoittavat Praksikselle tarvetta lisätä käytäntötutkimuksen ja käytännönopetuksen paikkojen määrää. Ammatilliset valmiudet ja asiakastyön taidot opintojakso (15 op), sisältää 250 tuntia käytännönopiskelua jossain sosiaalityön toimipaikassa käytännönopettajakoulutuksen saaneen sosiaalityöntekijän ohjauksessa. Opintojakson järjestetään syyslukukaudella 2019. Vastuuopettajana toimii yliopistonlehtori Maija Jäppinen ja Maija Jäppisen tutkimusvapaan aikana häntä sijaistaa VTT Tarja Juvonen. Käytäntötutkimuksen opintojakson tarkoituksena on luoda opiskelijoille valmiuksia tutkia ja kehittää työkäytäntöjä sosiaalityössä. Opiskelijat tekevät käytäntötutkimuksensa yhteistyössä työyhteisöjen kanssa ja työyhteisöt saavat tutkimuksista arvokasta tietoa. Vastuuopettajana syksyllä 2018 suomenkielisen koulutuksen osalta toimii yliopistonlehtori Maria Tapola-Haapala. Moninäkökulmainen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa opintojakso on keväällä järjestettävä lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen ja valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalityön yhteinen käytännön opintokokonaisuus. Opetusjaksolla keskitytään lastenkaltoinkohtelun kysymyksiin monitieteisenä ja moninäkökulmaisena, eettisesti sensitiivisenä, yksilöä, perhettä, palvelujärjestelmää ja koko yhteiskuntaa koskevana kysymyksenä. Opintokokonaisuus liitetään LAPE-hankkeen jatkotyöstämiseen ja tulosten juurruttamiseen. Tällä käytännön opetuksen jaksolla hyödynnetään edellisinä vuosina tuotettuja Praksis-aineistoja opetusmateriaalina. Opintojakson vastuuopetajana toimii yliopistonlehtori Maria Tapola-Haapala. Käytännön opettajakoulutuksen Moduuli I rytmitetään syksylle 2019 samaan aikaan Sosiaalityön ammatilliset valmiudet ja asiakastyön taidot -opintojakson mukaisesti. Koulutuksen vastuuhenkilöinä ovat koulutussuunnittelija Jenika Heinonen, emerita professori Synnöve Karvinen-Niinikoski, yliopistonlehtori Maija Jäppinen 31.7.2019 asti ja Maija jäppisen tutkimusvapaan aikana 1.8.2019 alkaen yliopistonlehtori Tarja Juvonen. 5
4. KOULUTETTUJEN KÄYTÄNNÖNOPETTAJIEN ALUMNITOIMINTA Järjestämme koulutetuille käytännönopettajille 3. huhtikuuta 2019 alumnitapaamisen, jossa kerrotaan ajankohtaisista asioista, palkitaan Vuoden käytännönopettaja ja Vuoden käytännönopetuksen työyhteisö sekä tarjotaan mahdollisuus kollegoiden tapaamiseen ja verkostoitumiseen. Koulutettuihin käytännönopettajiin ja käytännönopettajana toimimisesta kiinnostuneisiin sosiaalityöntekijöihin pyrimme jatkossakin pitämään yhteyttä sosiaalisenmedian kautta Facebookissa Sosiaalityön Käytännönopettajat Pääkaupunkiseudulla ryhmässä. Hyödynnämme edelleen myös Sosiaalityön uraverkoston Facebookryhmää viestinnässä. 5. PRAKSIKSEEN KYTKEYTYVÄ KEHITTÄMINEN KUNNISSA JA HUS:ssa 5.1 Espoo & Kauniainen Vuonna 2019 Espoossa yhtenä keskeisenä tavoitteena on suunnata palveluja niin, että raskaiden palvelujen tarve vähenee lisäämällä oikea-aikaisia matalan kynnyksen palveluja. Erityistä huomioita kiinnitetään kasvavan vieraskielisen väestön palveluihin ja paljon palveluja tarvitsevien palveluiden integroimiseen. Oikea-aikaista verkostotyötä sekä monialaisen palvelutarpeenarvioinnin toteutumista kehitetään edelleen. Perhe- ja sosiaalipalveluissa on käynnistynyt sosiaalisen raportoinnin hanke, jonka avulla asiakkaiden tilanteisiin vaikuttavia ilmiöitä viedään aiempaa systemaattisemmin päättäjille tiedoksi. Ensimmäiset raportit valmistuvat keväällä 2019 ja ne esitetään yleisölle avoimessa seminaarissa toukokuussa. Espoossa on laadittu vuoden 2019 alussa valmistunut toimenpideohjelma lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi, joka kiinnittyy monin tavoin Praksiksen teemakauteen Metropolialueen köyhyys ja sosiaaliala Vuonna 2019 Aikuisten sosiaalipalveluissa kehitetään edelleen oikea-aikaista verkostotyötä ja monialaisten palvelutarpeenarviointien tekemistä. Aikuissosiaalityössä kehittäminen kohdistuu erityisesti asumisen palveluihin ja taloussosiaalityöhön. Taloussosiaalityön kehittämisen osalta tehdään tiivistä yhteistyötä Praksiksen kanssa ja hyödynnetään teemakauden oppimisverkostoja. Espoossa laaditun lapsiperheköyhyysohjelman tavoitteiden mukaisesti toimeentulotukea hakevien lapsiperheille tarjotaan mahdollisuutta palvelutarpeenarviointiin ja yhteistyötä perhesosiaalityön kanssa tiivistettään lapsiperheille toteutettavan yhteisen ensiarvion ja oikea-aikaisen verkostotyön keinoin. Näihin teemoihin liittyvistä aiheista toivotaan opiskelijoilta käytäntötutkimuksia ja graduja. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa jatketaan monialaisen työskentelytavan ja verkostotyön kehittämistä. Syksyllä pilotoidaan yhteistä verkostotyön kokousaikaa ja kokeilun tuloksista saadaan alustavat tiedot loppuvuodesta. Sosiaalisen raportoinnin hanke jatkuu ja tästä toivotaan opinnäytetöitä. Lastensuojelun sosiaalityössä kehitetään systeemisen työskentelymallin mukaista työtä ja myös tähän teemaan toivotaan erityisesti käytäntötutkimusjakson opiskelijoita Tutkivan sosiaalityön verkoston kokoontumiset jatkuvat säännöllisinä vuonna 2019. Pyrkimyksenä on, että verkoston avulla, tehdyt tutkimukset ja niissä tehdyt havainnot tulisivat yhä paremmin hyödynnetyksi käytännön työssä. 6
5.2 Helsinki Toimialalle perustettu Sosiaalialan osaamisen kehittämisen verkosto Soske-verkosto jatkaa toimintaansa, kooten yhteen sosiaalialan asiantuntijoita koulutustilaisuuksiin ja levittäen tietoa sosiaalialan ajankohtaisista tapahtumista sosiaalialan osaamisen kehittämisestä kiinnostuneille työntekijöille. Sosiaalisen raportoinnin verkosto kehittää edelleen sosiaalisen raportoinnin ja rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjä. Sosiaalityön päivänä järjestetään sosiaalisen raportoinnin seminaari Sosiaalisia ilmiöitä. Toimialan praksistyöryhmä tekee aktiivista yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Vuodesta 2018 toimialalla on kehitetty sosiaalityön harjoittelupaikkojen rekrytoinnin rakennetta sekä toimialan yhteistä praksistyön koordinointia. Toimialalle on perustettu työryhmä, joka koostuu eri palveluiden praksiskoordinaattoreista. Koordinaattorit tai praksistyöntekijät vastaavat oman palvelunsa sisällä harjoittelupaikkoihin liittyvästä koordinoinnista. Tavoitteena on, että toimialalta löytyy monipuolisesti harjoittelupaikkoja Helsingin yliopiston suomen- ja ruotsinkieliseen sosiaalityön harjoittelujaksoille. Lastensuojelun avohuollossa kehitettyä käytännön harjoittelun opasta pyritään levittämään myös muihin palveluihin. Lisäksi järjestetään tilaisuuksia, joihin opiskelijoita kutsutaan tutustumaan sosiaalialan eri palvelumuotoihin. Praksistyöryhmä on myös mukana suunnittelemassa Moninäkökulmainen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa opintojaksoa Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen kanssa. Toimialan praksistyöryhmä ja praksiskoordinaattorit koordinoivat myös käytäntötutkimusjakson opinnäytetöitä. Toimialalla pyritään hyödyntämään opiskelijoiden tekemiä opinnäytteitä entistä paremmin. Opiskelijoille järjestetään jälleen syksyllä käytäntötutkimuksen Kick off -tilaisuus. Syksyllä suunnitellaan keväälle 2020 sosiaalityön käytäntötutkimustori, jossa opiskelijat ja työyhteisöt esittelevät toimialalla tehtyjä käytäntötutkimuksia mm. posterinäyttelyssä ja pitävät pieniä esitelmiä, joiden pohjalta käydään keskusteluja. Tavoitteena on saada opiskelijat aktiivisesti mukaan. Praksiksen teemakausi Metropolialueen köyhyys ja sosiaaliala näkyy Helsingin praksistoiminnassa mm. koulutuksina, oppimisverkostojen mainostamisena sekä käytäntötutkimusten aiheissa. 5.3 Vantaa Vantaan kaupungin perhepalvelut muodostuu psykososiaalisten palvelujen, lastensuojelun, aikuisten ja perheiden sosiaalipalvelujen ja maahanmuuttajapalvelujen tulosyksiköistä. Vantaan Praksis-toimintaa ohjaa koordinaatioryhmä, johon kuuluu edustajia perhepalveluiden kaikista yksiköistä sekä nykyisin sivistystoimessa toimivista kuraattoreista. Vuonna 2019 vahvistetaan Vantaan Praksis-toiminnan rakennetta ja systematisoidaan toimintaa: asetetaan selkeämmät tavoitteet sekä tehdään Praksis-toimintaa tunnetummaksi Vantaalla. Vantaan perhepalveluissa pitkäjänteinen kehittämistyö palvelujen painopisteen muuttamisesta korjaavista palveluista varhaisen tuen palveluihin vahvistuu perhesosiaalityön yksikön perustamisella ja kehittämällä asiakaslähtöistä monialaista palvelutarpeen arviointia. Toiminnan alettua perhesosiaalityön yksikkö tulee kiinteäksi osaksi Vantaan Praksis-työtä, ja käytäntötutkimusaiheita sekä sosiaalityön harjoittelupaikkoja pyritään tarjoamaan yksiköstä. 7
Sosiaalityön harjoittelijoita on sitouduttu ottamaan aktiivisesti myös muihin yksiköihin ja ohjausta pyritään vahvistamaan lisäämällä käytännönopettajakoulutuksen käyneiden sosiaalityöntekijöiden määrää. Lisäksi käytännöntutkimuksia ja -aiheita pyritään saamaan laajasti kaikista tulosyksiköistä. Syksyllä 2019 toteutetaan käytännön tutkimusten esittelypäivä, jolloin Vantaalle käytäntötutkimuksia tehneet pääsevät esittelemään käytäntötutkimuksiaan. Perhepalveluissa vahvistetaan asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta mm. käyttämällä niitä edistäviä asiakastyön ja kehittämisen menetelmiä. Kokemusasiantuntijuuden vahvistaminen on keskeinen toiminnan kehittämisen kohde. Lastensuojelussa laajennetaan systeemisen sosiaalityön mallia. Vuoden 2019 alusta käynnistyneen Lapset SIB Vantaa -ohjelman tavoitteena on kehittää neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja heidän perheidensä tukemista. Toimintasuunnitelmavuonna Vantaalla toteutetaan uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönotto. Apotti mahdollistaa asiakasprosessin sujuvuuden kehittämisen sekä yhteisten arviointivälineiden käyttöönoton (mm. Arvoa-vaikuttavuusmittari, aikuisten hyvinvointimittari). Praksis-toiminta tukee sosiaalityöntekijöiden saatavuuden ja pysyvyyden kehittämistä Vantaan perhepalveluissa. Tätä vahvistetaan perhepalveluissa edelleen. Sosiaalityöntekijöiden sitoutumista ja perehtymistä tukeva Oivallus2 -ohjelma saatetaan loppuun. Koulutusohjelmaan on osallistunut sosiaalityöntekijöitä kaikista perhepalvelujen tulosyksiköistä. Toimintavuonna tullaan arvioimaan seuraavan Oivallusohjelman toteuttamisen tarve ja aikataulu. Vantaalla on toteutettu sosiaalityön opiskelijoiden ns. gradusparrausryhmä, jonka toimintaa pyritään jatkamaan mahdollisuuksien mukana. 2) Teemakausi: Metropolialueen köyhyys ja sosiaaliala Koko Vantaan kaupunki toteuttaa myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelmaa. Myönteisen erityiskohtelun toimintaohjelman tarkoitus on vähentää hyvinvointieroja kohdentamalla resursseja ja tukitoimia sinne, missä tuen tarve on tavallista suurempi. Näin edistetään asukkaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyvinvointiin. Toimintaohjelmaa toteutetaan alueellisesti parantamalla valittujen kohdealueiden viihtyisyyttä yhteistyössä asukkaiden kanssa sekä kohdentamalla palveluja ja tukitoimia näille alueille. Tämän lisäksi toimintaohjelmassa on kaupunkitasoisia toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja kotoutumisen varmistamiseksi. Perhepalvelut osallistuu toimintaohjelmaan mm. lastensuojelun systeemisen sosiaalityön kohdentamisella sekä kehittämällä etsivän ja jalkautuvan sosiaalityön työotetta. Sivistystoimessa perheiden tukea vahvistetaan mm. palkkaamalla varhaiskasvatukseen kuraattoreita ja psykologeja. Vantaa on Suomen monikulttuurisin kunta ja monikulttuurisuusosaamisen lisääminen on keskeinen tavoite ja tehtävä myös sosiaalityössä. Liittyen Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan tavoitteena on vahvistaa lapsiperheköyhyyden tunnistamista ja tuen tarjoamista kaikessa toiminnassa. Aikuisten ja perheiden palveluissa suunnitelmallisen sosiaalityön ja täydentävän toimeentulotuen yksikön yhteistyönä kehitetään lapsiperheiden taloudellisen tuen uusia yhteistyömalleja, tavoitteena lapsiperheköyhyyden vähentäminen. Nuorten elämänhallintaa tuetaan vahvistamalla heille suunnattua talousneuvontaa ja sosiaalista luototusta. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään alkaneella yhteistyöllä Kelan, työllisyys- ja nuorisopalvelujen kanssa. Käytäntötutkimusaiheita pyritään tarjoamaan myös em. aiheista. 8
5.4 HUS Praksiksen vuosien 2019-2020 teemakausi Metropolialueen köyhyys ja sosiaaliala näkyy HUSin sosiaalityössä vahvasti. HUSissa pyritään jatkuvasti kehittämään terveyssosiaalityötä siten, että sillä voitaisiin paremmin vastata sairastamisen ihmisten arkeen tuomiin haasteisiin, kuten taloudelliseen kuormitukseen, joka pahimmillaan johtaa köyhyyteen ja lisää myös psyykkistä kuormitusta. Psykiatriassa otetaan lisääntyvästi vastuuta potilaiden kokonaisvaltaisesta sosiaalityön tarpeesta ja keskeistä on myös yhteistyön ja työnjaon kehittäminen sosiaalipalveluiden kanssa. Edellisenä vuonna käynnistynyt Mielenterveyssosiaalityön verkosto kerää valtakunnallisesti yhteen mielenterveyssosiaalityöntekijöitä ja kehittää sosiaalityötä asiakkaiden hyväksi. HY:n sosiaalityössä ajoittuu helmikuulle yhteistyökurssi yhdessä HUS Psykiatrian kanssa mielenterveys- ja päihdesosiaalityöstä. Aikuisten somatiikassa tuotetaan tämän vuoden aikana kuvausta sosiaalityön sisällöstä Kuntoutumistaloon. Kelan kanssa tehdään rakenteellista sosiaalityötä yhteisessä kehittämisryhmässä akuuttien tilanteiden toimeentulotuen käytännöistä. Aikuisten somatiikassa pyritään myös ottamaan kokemusasiantuntijavalmennuksen käyneitä mukaan terveyssosiaalityön kehittämiseen. Lasten ja nuorten sairauksissa kehittämisen painopiste on lapsiperheiden palveluissa, missä pyritään tekemään yhteistyötä tiiviisti muiden toimijoiden kuten kuntien ja järjestöjen, kanssa. Lapsiperheiden köyhyys on ajankohtainen teema, johon myös Lasten ja nuorten sairauksissa yritetään löytää erilaisia ratkaisuja. HUSin sosiaalityölle Praksiksen uuden teemakauden oppimisverkoston laadukkaat koulutukset ja työpajat tarjoavat tärkeän oppimis- ja keskustelukanavan. Vuonna 2019 HUSissa pyritään lisäämään terveyssosiaalityön näkyvyyttä ja tiivistämään yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa. Samoin tavoitteena on lisätä sosiaalityön opiskelijoiden tietoa HUSin sosiaalityöstä ja kiinnostusta terveyssosiaalityöhön ja harjoitteluun HUSissa. Praksis-toiminnassa mukana ovat HUSista edustajat Aikuisten somatiikasta ja Lasten ja nuorten sairauksista. PraksisTekijöiden HUSin edustajien tavoitteena on parantaa tiedonkulun rakenteita HUS:n sisällä siten, että ajankohtaiset kuulumiset Praksis-toiminnasta tavoittavat kaikki HUSin sosiaalityöntekijät sekä tuoda Praksis-toimintaa enemmän esille HUSissa. Vastaavasti pyrkimyksenä on terveyssosiaalityön näkyminen jatkossa Praksis-toiminnassa ja yliopiston opinnoissa aiempaa enemmän. PraksisTekijän toimenkuvan päivittäminen selkiyttää tehtävää myös HUSissa. HUSissa vuonna 2018 perustetun sosiaalityön tutkimus- ja kehittämisverkoston tavoitteena on yliopistoyhteistyön tiivistäminen koko HUSin tasolla. PraksisTekijät osallistuvat tutkimus- ja kehittämisverkoston toimintaan. Myös terveyssosiaalityön akateeminen tutkimusverkosto jatkaa toimintaansa osana kehittämisverkostoa ja se kokoaa sosiaalityön jatko-opiskelijat ja siitä kiinnostuneet yhteen ja tuo kaivattua sosiaalityön akateemista tutkimusta esiin terveydenhuollon organisaatiossa. HUS sosiaalityön ja HY:n suomenkielisen sosiaalityön yhteistyösopimusta valmistellaan myös kevään mittaan. Soccan Terveyssosiaalityö näkyväksi tutkimushankkeen sekä STM:n Sosiaalityön tulevaisuusselvityksen valmistuminen tarjoavat samalla mahdollisuuden tuoda terveyssosiaalityön merkitystä esille. Muita keskeisiä sosiaalityön hankkeita HUSissa ovat mm. palvelukuvaushanke, etäsosiaalityö, OTE-hanke, Lasten ja nuorten OT-keskusten suunnittelu, VIP-verkosto sekä digitaalisten palveluiden kehittäminen osana valtakunnallista Terveyskylää ja Virtuaalisairaalaa. Terveyssosiaalityö ja HUS on ollut suosittu sosiaalityön harjoittelupaikka. Opiskelijavierailuita pyritään järjestämään edellisvuosien tapaan. Käytäntötutkimuksia tehdään edelleen ja niiden näkyvyyttä pyritään lisäämään. HUS kannustaa edelleen kokeneita sosiaalityöntekijöitä osallistumaan käytännönopettajakoulutukseen, jonka käyneitä sosiaalityöntekijöitä on HUSissa useita. PraksisTekijät pitävät yllä ajantasaista tietoa käytännön opettajista sekä HUSissa toteutuvista käytäntötutkimuksista. HUSin sosiaalityöntekijöitä osallistuu myös huhtikuussa 2019 järjestettävään sosiaalityön opiskelijoiden käytännön opiskelun infotilaisuuteen sekä Moninäkökulmainen yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollossa kurssille. 9
6. OPPIMISVERKOSTOT VUONNA 2019 Oppimisverkostotilaisuudet ovat työpajoja, joissa työskennellään monitoimijaisesti. Tavoitteena on yhteinen oppiminen ja tiedonrakentaminen. Oppimisverkostotilaisuuksissa esitellään käytäntöön liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja uusia avauksia. Tavoitteena on lisätä pääkaupunkiseudulla tapahtuvaa kehittämistä aiheen parissa, tarjota tietoa palvelujen kehittämiseksi, verkostoitua ja synnyttää synergiaa sekä dialogeja eri toimijoiden välille. Metropolialueen köyhyys ja sosiaaliala teemakauden oppimisverkostoissa tarkastellaan monimuotoisesti köyhyyttä ja sen ilmentymistä alueella. Suunnitellut oppimisverkostotilaisuudet ovat: Talous toimimaan Taloussosiaalityön menetelmiä asiakkaan tueksi,, Köyhyyden anatomia Köyhyyden synty ja siirtyminen Talous toimimaan Taloussosiaalityön menetelmiä asiakkaan tueksi II, MA 6.5.2019 MA 7.10.2019 TO 7.11.2019 Helsingin työväenopisto Keskustakirjasto Oodi Espoon valtuustosali Lapsiperheköyhyys TO 28.11.2019 Metropolian ammattikorkeakoulu, Myllypuron kampus Teema Ajankohta Paikka Muuta erityistä Metropolialueen köyhyys PE 15.3.2019 Helsingin yliopiston Striimataan ja taltioi- NYT, Tiedekulma Tiedekulma daan Soccan nettisivulle Tilaisuus järjestetään yhteistyössä PRO SOShankkeen kanssa Yhteiskehittämispäivä systeemisen mallin kanssa 10
7. JULKAISUT JA VIESTINTÄ Praksiksen tiedotuksen foorumeina on toimii Soccan ylläpitämä Praksis-sivusto, Helsingin yliopiston Heikki Waris -instituutin blogisivusto ja Heikki Waris -instituutin Facebook-sivusto. Sosiaalisen median hyödyntämistä yhteydenpidossa koulutettuihin käytännönopettajiin ja käytännönopettajana toimimisesta kiinnostuneisiin sosiaalityöntekijöihin jatketaan Sosiaalityön käytännönopettajat Pääkaupunkiseudulla -ryhmässä Facebookissa. Myös Sosiaalityön uraverkoston Facebook-ryhmää, Linked in sivustoa ja Twitteriä hyödynnetään viestinnässä. Hyväksi todettua käytäntötutkimusten raportointia postereina ja niiden esiin tuomista oppimisverkostotilaisuuksissa jatketaan. Uutiskirje toimitetaan 3-4-5 kertaa vuodessa. Vuoden 2019 aikana jatketaan jo edellisenä vuonna menestyksekkäästi aloitettua Praksiksen brändäysja viestintäprojektia. Projektissa Praksikselle luodaan vahva oma brändi ja suunnitellaan näkyvyyden sekä ydinviestin välittämisen parantamista. 11
8. RAHOITUS Espoo, Kauniainen ja Vantaa rahoittavat Helsingin yliopiston käytäntötutkimuksen professuurin (50 %) ja yliopistonlehtorin (100 %). Yliopisto osallistuu toimintaan vastaavilla palkkasummilla sekä muulla käytännön opetuksen rahoituksella. Helsingin kaupunki rahoittaa pääkaupunkiseudun Praksista Soccan yhteistyösopimuksessa määritellyllä summalla (koulutussuunnittelijan ja toimistonhoitajanpalkat). Käytännön opettajakoulutus on kunnille maksullista. 12