A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön. Kotihoitoa annetaan yksittäisiin koteihin. Kirkkonummen kunnalla on kolme alueellista kotihoidon toimintayksikköä (liite 4). Kotihoidon asiakkaat voivat saada kotihoidon peruspalveluja ja tukipalveluja. Kotihoidon peruspalvelut kunta tuottaa tällä hetkellä pääosin itse, tukipalveluista siivouspalvelut on järjestetty palvelusetelein ja kauppapalvelujen kilpailutus on tehty. Palvelut kohdennetaan Kirkkonummen perusturvalautakunnan vahvistamien kriteerien mukaisesti asiakkaan palvelutarvetta jatkuvasti arvioiden. Säännöllisen kotihoidon asiakkailla on nimetty omahoitaja, joka huolehtii asiakkaasta kokonaisvaltaisesti. 2. Hankinnan kohde Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta 1. kotihoidon palvelutarpeen ruuhkahuippuihin sekä 2. poikkeuksellista, esim. runsasta kotihoidon resursointia vaativiin kotihoidon palvelutarpeisiin. Puitesopimuksella hankitaan lähihoitajan ja sairaanhoitajan työtunteja. 2.1 Asiakkaat ja palvelu Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona sekä ylläpitää ja parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. Kotihoito sisältää sosiaalihuoltolain 20 :n ja 21 :n ja sosiaalihuoltoasetuksen 9 :n 1 kohdan tarkoittaman kotipalvelun ja tervey-
2/7 denhuoltolain 25 :n tarkoittaman kotisairaanhoidon, jota annetaan täysi-ikäisille henkilöille ja perheille. Asiakkaat ovat pääasiassa iäkkäitä yksin asuvia vanhuksia ja vammaisia, pitkäaikaissairaita sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujia. Heidän toimintakykynsä on joko tilapäisesti tai pysyvästi alentunut siinä määrin, että he tarvitsevat kotona asumisensa tueksi ulkopuolista apua. Asiakkaat voivat olla myös akuutisti kotiutustiimien kautta kotihoitoon tulleita asiakkaita, joiden palvelutarve on kartoitettu ja ainakin alustava hoito- ja palvelusuunnitelma on tehty. Kotihoidon jatkuviksi asiakkaiksi määritellään asiakkaat, jotka saavat kotihoidon palveluja vähintään kerran viikossa ja/tai joilla on voimassa oleva hoito- ja palvelusuunnitelma. Kotihoitona annettavan palvelun sisältö perustuu asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. 2.2 Kotihoidon sisältö Kotihoidon tavoitteena on asiakkaan omien voimavarojen ja toimintakyvyn ylläpitäminen sekä todellisten tarpeiden huomioiminen yksilöllisesti, hoito- ja palvelusuunnitelman pohjalta. Kotihoitoon sisältyy henkilökohtainen hoiva ja hoito sekä sairaanhoito. Kotihoitoon kuuluu asiakkaan kokonaishoidosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen, mm. ravitsemuksesta, puhtaudesta, kodin perushygieniatasosta, lääkehoidosta ja muista sairaanhoidollisista tehtävistä huolehtiminen (esim. haavahoidot, laboratorionäytteiden otto ja vienti laboratorioon) kuntoutumista edistävällä työotteella. Kotihoidossa tulee huomioida myös asiakkaan ja hänen ympäristönsä turvallisuus ja esteettömyys sekä tiedottaa niihin liittyvistä puutteista asiakkaan vastuuhoitajalle kotihoidon toimintayksikössä. Palveluntuottaja huolehtii myös muista erikseen sovituista asiakkaan yksilölliseen hoitoon liittyvistä asioista. Palveluntuottajalta edellytetään hoitotyöhön liittyvien työsuoritteiden ja hoitokirjausten kirjaamista seuraavien ohjeiden mukaisesti: 1. lainsäädännön edellyttämän hoitotyön kirjaaminen sekä asiakkaan kokonaistilanteen kirjaaminen työselosteeseen. Hoitaja kirjoittaa hoitokirjaukset työselostelomakkeen toiselle sivulle. Hoitaja täyttää omalta osin työselosteen ja palauttaa sen kunnan kotihoidon yksikköön. Lähtökohtaisesti kunnan työntekijä kirjaa työselosteessa olevat kirjaukset perusturvan asiakas/potilastietojärjestelmään. Tilaajan niin halutessa palveluntuottajan
3/7 hoitaja kirjaa hoitokäyntien jälkeen kirjaamiset tilaajan asiakas/potilastietojärjestelmään kunnan kotihoidon toimintayksikössä. Tilaaja vastaa kyseisissä tapauksissa asiakas/potilastietojärjestelmän käytön perehdytyksestä. Kirjaamiseen kuuluvasta ajasta ja perehdytyksestä maksetaan siihen kuluva aika palveluntuottajan tarjouksen mukaisen työtuntihinnan mukaan. Kunta toimii henkilötietolain tarkoittamana rekisterinpitäjänä. Tilaaja vastaa rekisterinpitäjänä henkilötietolain, viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain, potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain asettamista velvoitteista kuten rekisteriselosteen laatiminen ja saatavilla pito, asiakkaiden informointi henkilötietojen käsittelystä ja heidän oikeuksistaan sekä tarkastusoikeuden toteuttaminen ja kirjallisen kieltäytymistodistuksen antaminen sekä tietojen luovuttaminen sivullisille. 2. tehtyyn työhön kuuluvien suoritteiden kirjaaminen palveluntuottajan omaan järjestelmään laskutusta ja raportointia varten. Palveluntuottaja lähettää puolivuosittain raportin tehdyistä kotihoidon suoritteista. Palveluntuottajan työntekijä seuraa asiakkaan palvelutarvetta ja tekee tavoitteellista yhteistyötä kotihoidon toimintayksikön vastuuhoitajan ja tarvittaessa myös kotihoidon lääkärin kanssa. Palveluntuottaja ja tilaaja sitoutuvat antamaan toisilleen tarpeellisia tietoja tehtäväalueeseen liittyvästä toiminnastaan, sen muutoksista ja kehittämissuunnitelmista. Asiakkaan palveluntarpeessa ja -käytössä sekä asiakkaan toimintakyvyssä tapahtuvista olennaisista muutoksista hoitaja ilmoittaa välittömästi kunnan kotihoitoon, jonka perusteella kunnan vastuuhoitaja kirjaa tarvittavat muutokset asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Jos asiakkaan tilanteessa/tilassa on tapahtunut jotakin muutosta, palveluntuottaja vastaa ongelman ratkaisemisesta viivytyksettä sekä arvioi palvelujen muutostarpeen sekä ottaa yhteyttä kunnan edustajaan. Palveluntuottajan tulee toimia hyvässä yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja läheisten, perusturvan ym. yhteistyökumppaneiden kanssa.
4/7 2.3 Kotihoidon ruuhkahuiput Ruuhkahuiput ajoittuvat tilanteisiin, jolloin esim. sairaalasta kotiutuu useita paljon apua tarvitsevia asiakkaita. Myös erilaiset henkilöstön poissaolot voivat aiheuttaa sen, että kysyntä ylittää tarjonnan. Päivittäisen työn ruuhkahuiput ajoittuvat pääosin seuraaville ajoille: kello 8 11, 15 17 ja 19 22. Kotihoidon ruuhkahuippuihin palvelua tuotetaan edellä kuvatun mukaisesti, asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaa noudattaen. 2.4 Poikkeuksellista kotihoidon resursointia vaativat kotihoidon palvelutarpeet Poikkeuksellista kotihoidon resursointia vaativat kotihoidon palvelutarpeet syntyvät esimerkiksi tilanteista, joissa asiakkaan palveluntarve on hoidollisesti vaativaa, usein pitkäkestoista ja/tai jatkuvaa yhtäjaksoista läsnäoloa edellyttävää. Palvelun tarve voi olla osa- tai ympärivuorokautista. Palvelu kohdentuu kaikenikäisiin. 3. Palvelun tilaaminen ja palvelun toteuttaminen Asiakkaan palvelu perustuu aina palvelupäätökseen, jonka tekee kotihoidon esimies sen jälkeen, kun asiakkaan palvelutarve on arvioitu. Palvelun tilaajana toimii kotihoidon esimies tai hänen valtuuttamansa henkilö. Palvelu tilataan kirjallisesti tilaus-/työselostelomakkeella (liite 2a). Tilaus-/työselostelomake toimii myös sopimuksena palvelun aloittamisesta, kun palveluntuottaja on hyväksynyt tilauksen kirjallisesti. Palveluntuottaja tuottaa palvelut hänelle osoitetun tilauksen pohjalta. Palveluntuottajan on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan järjestämään sama hoitaja, joka on aiemmin käynyt asiakkaan luona. Lähtökohtaisesti työntekijä aloittaa työn kotihoidon toimintayksiköstä, jossa hän saa tiedot asiakkaista ja palvelujen sisällöstä. Kunta sopii asiakkaan kanssa hoitokäynneistä. Ruuhkahuipuissa palvelujen antamisen jälkeen hoitaja palaa kunnan kotihoidon toimintayksikköön ja palauttaa täytetyt kunnan kappaleet työselostelomakkeista. Poikkeuksellista kotihoidon resursointia vaativissa kotihoidon palvelutarpeissa työseloste palautetaan kuukausittain kunnan kotihoidon toimintayksikköön.
5/7 4. Välineet ja aineet Palveluntuottaja huolehtii työnantajan työsuojeluvelvoitteesta, palvelun suorittamisesta vastaavien hoitajien työvaatteista sekä hoidon edellyttämistä suojavarusteista ja - aineista; suojakäsineet, kengänsuojat, esiliinat, käsihuuhteet, kevyet hengityssuojaimet ja perushaavahoitotarvikkeet (ihonpuhdistusaine, -laput, laastarit, paineside, sidetaitokset, teippi, siderulla). Sairaanhoitajilla tulee olla varusteena palveluntuottajan oma verenpainemittari, verensokerimittari tarvikkeineen, staasi, lämpömittari ja stetoskooppi. Välineistön on oltava vähintään terveydenhuollon laatustandardien mukaisia. Kaikki muut kotihoidon palveluissa tarvittavat tarvikkeet palveluntuottaja saa käyttöönsä tilaajalta. Palveluntuottaja palauttaa kyseiset tarvikkeet käytön jälkeen samassa kunnossa kotihoidon toimintayksikköön. Palveluntuottaja huolehtii siitä, että hoitajilla on henkilökortti ja, että he pitävät sen näkyvillä. 5. Palveluntuottajan henkilökunta Kotihoidon palvelutarpeet edellyttävät henkilöstöltä vähintään lähihoitajatason koulutusta, mutta tietyissä tehtävissä vaaditaan sairaanhoitajan koulutus ja osaaminen. Lääkitystä antavalla hoitohenkilöstöllä on oltava ajantasaiset tiedot, luvat ja koulutus. Palveluntuottajan on huolehdittava, että lähihoitajan ja sairaanhoitajan työnkuvat on tarkkaan määritelty ja työntekijöiden osaaminen on varmennettu. Tietyissä tukipalveluissa ja henkilökohtaisen avussa ei koulutusvaatimusta ole, mutta osaaminen ja soveltuvuus tulee olla varmistettu. Henkilöstöllä on oltava kotihoidossa tarvittavaa monipuolista osaamista sekä erityisesti tietoa asiakkaiden toimintakyvystä ja toimintakykyä ylläpitävistä työtavoista. Palveluntuottaja sitoutuu pitämään salassa ja käsittelemään huolellisesti saamansa salassa pidettävät asiakas- ja potilastiedot. Palveluntuottaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kaikki asiakas- ja potilastietoja käsittelevät työntekijät sitoutuvat laissa edellytettyyn vaitiolovelvollisuuteen siten, että he eivät luovuta yksityisestä henkilöstä saamiaan tietoja ulkopuolisille senkään jälkeen kun he eivät ole enää palveluntuottajan palveluksessa.
6/7 Palveluntuottaja vastaa, että kaikki työntekijät ovat allekirjoittaneet salassapitositoumuksen. Mahdolliset asiakirjat on laadittava, dokumentoitava ja säilytettävä henkilötieto-, arkisto- ja potilaslakien määräysten mukaisesti. B. Avustajatoiminta Henkilökohtaisen avun määritelmä ja volyymi Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella tämän päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtaisen avun tarkoituksena on auttaa vaikeavammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan em. toimia suorittaessaan. Henkilökohtaista apua järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua. Henkilökohtaiseen apuun oikeutetulla henkilöllä on kuukausittain käytettävänä vähintään 30 tuntia henkilökohtaisen avun palveluita. Henkilökohtaiseen apuun oikeutettuja henkilöitä on Kirkkonummen kunnalla ollut vuoden 2011 aikana yhteensä 62 eri henkilöä. Henkilökohtaisen avun järjestämistapa Laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (1987/380) todetaan, että henkilökohtaista apua voidaan järjestää neljällä eri tavalla. Kunta voi korvata vammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset (ns. työnantajamalli), antaa palvelusetelin em. tarkoitukseen, ostaa palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta tai järjestää palvelu kunnan omana tuotantona. Henkilökohtainen apu järjestetään Kirkkonummen kunnalla pääasiassa ns. työnantajamallin kautta, jossa henkilökohtainen avustaja on suorassa työsuhteessa avustettavaansa. Tällöin kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen. Työnantajamallilla ei kuitenkaan pystytä vastaamaan kaikkiin tilanteisiin, jossa henkilökohtaista apua tarvitaan. Esimerkkinä tällaisista tilanteista ovat henkilökohtaisen avustajan sai-
7/7 rastumisesta tai muusta poissaolosta johtuvat sijaistukset, jossa avun tarve on akuuttia ja jossa korvaava apu on kyettävä järjestämään useimmiten jo saman päivän aikana. Joissain vaativissa erityistapauksissa saattaa esiintyä tarvetta pitkäkestoisiin ostopalveluihin.