Helsinki No YS 503

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 22.4.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2008 Y 23 113 No YS 503 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toimintaa ja toiminnan laajennusta. LUVAN HAKIJA Kaarlo Schildt Bosgård 67 06150 Porvoo TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kylmäpihatot Bosgård 67, 06150 Porvoo Bosgård RN:o 1:138, Bosgård, Porvoo Toimialatunnus: 01211 (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 8.1.2008. MAKSU 1 570 A14 113 AT2248 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Vaihde 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (24) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Kaarlo Schildt on tehnyt ilmoituksen toiminnan merkitsemisestä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään 6.3.2001. Uudenmaan ympäristökeskus on merkinnyt toiminnan tietojärjestelmään 23.12.2002. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut luvantarveharkinnasta lausunnon 11.11.2005. Lausunnon mukaan toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Porvoon kaavoitus ja rakennuslautakunta on myöntänyt rakennusluvan 7.2.2008 navettarakennukselle. Lupa on myönnetty ehdolla, että ympäristöluvanvaraista toimintaa ei saa aloittaa tai muuttaa ennen kuin siihen oikeuttava ympäristölupapäätös on lainvoimainen. Uudenmaan TE keskuksessa on vireillä uuden pihaton ja lantavaraston rakentamista koskeva investointitukihakemus. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007 2013. Uudenmaan TE keskus ja Kaarlo Schildt ovat tehneet perinnebiotoopin hoitoa koskevan sopimuksen 10.4.2006 ja sitä on muutettu 7.9.2006. Sopimus koskee kolmea eri aluetta (rantaniityt). Yksi alueista on Bosgårdin tilakeskuksen läheisyydessä sijaitseva Marenin merenrantaniitty (36,68 ha), jota on laidunnettu sopimusten mukaisesti vuodesta 1993 alkaen. Ensimmäinen sopimuskausi on alkanut 1.7.1995. Nyt voimassa olevan sopimuksen sopimuskausi on 1.6.2005 31.5.2010. Kaarlo Schildt on tehnyt seuraavat vuokrasopimukset: H. E:n kanssa peltoalasta 18 ha (Lindvik). Vuokra aika on 1.1.2005 31.12.2010. Maatalousyhtymä Lahisten kartano Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f. Stensböle minnen nimisen rahaston kanssa Stensbölen kartanon kaikista pelloista yhteensä 80 ha (Stensböle RN:o 1:8, Stensbölen kylä, Porvoo). Vuokra aika on 10 vuotta 1.1.2005 lukien. T. M:n kanssa peltoalasta 14,24 ha. Vuokra aika on 1.1.2008 31.12.2012. R. S:n kanssa peltoalasta 2,32 ha. Vuokra aika on 1.1.2004 31.12.2009. R. T:n kanssa peltoalasta 12 ha (Övre Antas). Vuokra aika on 1.1.2004 31.12.2009. lisäksi on suullisia sopimuksia yhteensä noin 20 ha:n suuruisesta peltoalasta. Seutukaavassa talouskeskuksen alueella on merkitty aluevarauksena M maa ja metsävaltainen alue. Pihatot sijaitsevat M alueella. Talouskeskuksen länsi, itä ja pohjoispuolilla on merkintä S suojelualue (pohjavesi, maisema ja kulttuuri). Itä Uudenmaan maakuntakaavassa (maakuntavaltuuston hyväksymä) talouskeskus sijoittuu alueelle, jolla on merkintä ma/m kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, maakunnallisesti merkittävä. Talouskeskuksen länsipuolella on

3 (24) merkintä pv pohjavesialue sekä pohjois ja itäpuolilla Natura 2000 alue. Alueella ei ole yleiskaavaa tai asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Porvoon kaupungin Bosgårdin kylässä tilalla Bosgård RN:o 1:138 (kiinteistörekisteritunnus 638 406 0001 0138). Nykyinen ja suunniteltu pihatto sijaitsevat talouskeskuksessa. Lähimmät häiriintyvät kohteet Talouskeskuksessa pihattojen eteläpuolella on luvan hakijan asuinrakennus ja Bosgårdin päärakennus. Lähimpien ulkopuolisten naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat tilakeskuksen lounais ja luoteispuolilla noin 300 400 metrin etäisyydellä olemassa olevasta pihatosta. Rakennettava uusi pihatto ja uusi lantala tulevat sijoittumaan poispäin lähimpien naapureiden asuinrakennuksista. Naapureilla on omat kaivot. Jotkut saattavat olla myös liittyneet vesihuoltolaitoksen vesijohtoon. Talouskeskuksen itä ja pohjoispuolilla lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä on Pieni Pernajanlahti, joka on Natura 2000 aluetta (FI0100078 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue) sekä Pienpernajanlahden lintuvesiensuojeluohjelma aluetta. Tilan käytössä oleva läheinen Marenin merenrantalaidun sijaitsee edellä mainituilla suojelualueilla. Talouskeskuksen länsipuolella lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä eläinsuojista on I luokan pohjavesialue (Sannäs 0161304). Lähialueilla ei ole muita huomioon otettavia kohteita, kuten koulua, päiväkotia tms. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Talouskeskuksessa sekä vanha pihatto ja lantala että rakennettavat uusi pihatto ja lantala sijaitsevat savi /moreeni /kallioalueella. Talouskeskuksen länsireunalla on moreeni /kalliopaljastumien aluetta. Talouskeskusta ympäröivät pellot ovat pääosin savikkoalueella, mutta joissain kohdin on myös helpommin vettä läpäiseviä maalajeja, kuten talouskeskuksen itäpuolisella peltoalueella. Pinnanmuodot ovat peltoalueilla melko tasaisia. Merenrannassa on liejusavea. Talouskeskuksen alue kuuluu Suomenlahden rannikkoalueen 81 valumaalueeseen 81V036 välialue. Talouskeskuksen länsipuolitse virtaa oja Pienen Pernajanlahden pohjukan suuntaan. Oja ei virtaa avo ojana vesi

4 (24) Luonnontila alueelle asti, vaan vedet imeytetään maaperään salaojien kautta. Lahden perukkaan laskee myös Ilolanjoki (17 Ilolanjoki vesistöalue). Pieni Pernajanlahti on talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä sen pohjois ja itäpuolilla. Veden suolapitoisuus muuttuu lähes nollasta puoleen prosenttiin ulkomerelle mentäessä. Vedenkorkeudet vaihtelevat ajoittain voimakkaasti. Lahden pohjukassa veden laatua on heikentänyt hajakuormitus ja valuma alueen taajamat. Lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä eläinsuojasta länteen on I luokan pohjavesialue Sannäs (01601304). Se on ympäristöstään vettä kokoava pohjavesialue, joka muodostuu ruhjelaaksoon kerrostuneesta pitkästä ja kapeasta, paikoin katkeilevasta pitkittäisharjusta ja ympäröivistä kallio ja moreenialueista. Pohjaveden virtaus suuntautuu luoteesta ja kaakosta kohti Sannaisten vedenottamoa. Vedenottamo sijaitsee tilakeskuksen luoteispuolella noin 1,2 km:n etäisyydellä talouskeskuksesta. Itse eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella, mutta pohjavesialue sijaitsee osittain eläinsuojan sijoituskiinteistön Bosgård alueella. Sijoituskiinteistön kokonaispinta ala on noin 360 ha. Osa laidunalueista sijaitsee Natura 2000 alueella (FI0100078 Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue) sekä Pienpernajanlahden lintuvesiensuojeluohjelma alueella. Alueiden suojelu toteutetaan vesilain ja/tai luonnonsuojelulain nojalla. Natura 2000 alue muodostaa kansainvälisesti arvokaan ekologisen kokonaisuuden, jossa veden suolapitoisuuden ja muiden ympäristötekijöiden vaihettuminen näkyy selvästi eliöyhteisössä. Pieni Pernajanlahti on pitkä, kapea murtovesilahti, jossa makean jokiveden vaikutus vähenee asteittain ulommas merelle mentäessä. Alueeseen kuuluu niin sisä, välikuin ulkosaaristoakin ja avomerta, joten luontotyyppien ja eliölajien määrä on suuri. Pieni Pernajanlahti on rehevä ja vesi ja kosteikkolinnustoltaan runsas. Se on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvedeksi, ja on tärkeä lintujen muutonaikainen levähdyspaikka. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Bosgårdin tilalla viljellään viljaa ja kasvatetaan Charolais pihvikarjaa. Viljanviljelyn tavoitteena on tuottaa vehnää, kauraa ja rypsiä nykyaikaisin luontoa säästävin menetelmin. Tilalla on tällä hetkellä kylmäpihatto 1 086 m 2. Tilalle on tarkoitus rakentaa uusi kylmäpihatto. Pihaton rakentamisen yhteydessä rakennetaan myös jaloittelualueita ja uusi lantala. Bosgårdissa tavoitteena on eläinten oman luontaisen käyttäytymisen täysimääräinen huomioonottaminen. Emot imettävät vasikoitaan ensimmäi

5 (24) sen puoli vuotta. Emot ja vasikat ovat toukokuun puolestavälistä syyskuun loppuun luonnonlaitumilla. Lauman mukana on aina sonni astumassa lehmiä. Tällä tavoin saadaan seuraavan kevään vasikat alulle. Luonnonlaitumilla toteutuu lehmien luontainen laumakäyttäytyminen hyvin. Laitumet ovat mukana EU:n ympäristön monimuotoisuuden edistämisohjelmassa. Talvella emot saavat vapaasti valita, ovatko ne sisällä pihatossa vai ulkona jalottelutarhassa. Useimmiten ne ovat ulkona. Puolivuotiaat vasikat vierotetaan emoistaan ja kasvatetaan noin 1,5 vuotiaiksi. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Ruokinta ja kuivikkeet Vedenhankinta Lannanlevitysalat Tilalla on nykyisin 45 hiehoa (alle 8 kk), 80 lihanautaa, 100 emolehmää ja 45 kpl nuorkarjaa (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 60 hiehoa (alle 8 kk), 130 lihanautaa, 150 emolehmää ja 60 kpl nuorkarjaa (alle 6 kk). Tuotanto on laajennuksen jälkeen noin 35 000 kg/a lihaa. Käytettäviä rehuja ovat muun muassa säilörehu (1 600 t/a), kaura (oma tuotanto) ja mäski. Lisäksi annetaan vitamiinit ja kivennäisaineet. Vitamiinit annostellaan juomaveteen ja kivennäiset rehun sekaan. Kuivikkeina käytetään olkea noin 800 paalia/a ja tulevassa tilanteessa 1 600 1 800 paalia/a. Jaloittelualueen vaihtopohjaan käytetään kuoriketta nykyisin noin 300 400 m 3 /a, mutta tulevassa tilanteessa kuorikkeen käytön arvioidaan vähenevän eli arviolta noin 200 300 m 3 /a. Tilalla on oma kaivo, mutta tila on liittynyt myös vesihuoltolaitoksen vesijohtoon. Vesijohtovettä käytetään pihatoissa. Käytössä olevat lannanlevitysalat ovat maastomuodoiltaan melko tasaisia. Alat ovat pääosin savipeitteisiä, mutta paikoitellen on myös helpommin vettä johtavia maalajeja. Sannaisissa lannanlevitysalojen vieritse virtaa Lillsjöbäcken ja Ylikessä Nyängsbäcken. Purojen varressa on 1 m:n suojakaistat. Polttoaineet ja muut kemikaalit Tilan käytössä on kaksi 4 000 l:n ja yksi 5 000 l:n polttoainesäiliö. Lisäksi on yksi 1 000 l:n siirrettävä säiliö, joka varastoidaan sisällä. Siirreltäessä se pidetään traktorin lavalla. Yhteensä tilalla on 14 000 l:n säiliötilavuus. Isot säiliöt sijaitsevat betonilaatalla. Säiliöt on varustettu lukituksin ja ylitäytönestimin. Tilalla käytetään kevyttä polttoöljyä traktoreissa ja viljan kuivurissa yhteensä noin 30 000 l/a. Tilalla on muita öljytuotteita kerrallaan enintään 300 l. Ne säilytetään sisätiloissa betonipohjalla.

6 (24) Tuorerehun teossa ei käytetä säilöntähappoja, vaan säilönnässä käytetään bakteeripohjaista säilöntäainetta. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Lannan levityksessä noudatetaan nitraattiasetusta ja ajon yhteydessä huolehditaan kaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta. Muilta osin luvan hakija ei ota kantaa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Toiminnassa ei synny pesuvesiä tai wc vesiä tai muita jätevesiä. Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan nykyisin kolmen saostuskaivon kautta ojaan, mutta tulevaisuudessa niille järjestetään käsittely asetuksen vaatimusten mukaisesti. Lannan käsittely ja varastointi Kuivikepohjat Olemassa olevassa ja uudessa kylmäpihatossa on lannakäsittelyjärjestelmänä kuivikepohja. Kuivitusjärjestelmä on vanhassa pihatossa kestokuivikepohja ja uuteen pihattoon tulee vinokuivikepohja. Kuivikepohjalla tulevat olemaan kaikki tilan eläimet eli 60 hiehoa (alle 8 kk), 130 lihanautaa, 150 emolehmää ja 60 kpl nuorkarjaa (alle 6 kk). Kuivikepohjat toimivat osittaisina lantavarastoina. Kuivikepohjien mitat Vanha pihatto Uusi pihatto kuivitetun alueen pinta ala m 2 430 + 430 500 + 500 kuivikkeen paksuus m 1,0 1,0 kuivikepohjan reunojen korkeus m 1,0 1,0 lattian ja reunojen materiaali betoni betoni kuivikemateriaali olki olki Kuivikkeen kääntökertojen lukum./a 0 0 Tyhjennyskertojen lukum./a 1 1 Lannan varastointikapasiteetti m 3 860 1 000 Kuivikepohjissa on lannan varastointikapasiteettia yhteensä 1 860 m 3. Poistettavaa kuivikepohjaa syntyy laskennallisesti yhteensä 1 860 m 3 /a. Poistettu kuivikepohja levitetään pellolle yleensä suoraan. Työteknisistä syistä lantaa saatetaan patteroida, jolloin patteroinnista tehdään ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa poistettua kuivikepohjaa varastoidaan lantaloissa ja levitetään sen jälkeen pellolle. Lantalat Nykyisen pihaton vieressä on kaksi olemassa olevaa katettua lantalaa. Lisäksi rakennetaan uuden pihaton koillispuolelle uusi kattamaton lantala.

7 (24) Mitat Nykyinen Nykyinen iso Uusi lantala pieni lantala lantala Pinta ala m 2 42 308 193 Reunojen korkeus m 1,5 2,6 1,4 Ajoluiskan korkeus m vähäinen 0,5 Vähintään 0,5 Pohjamateriaali Seinämateriaali Kuormauslaattamateriaali betoni harkko betoni betoni harkko betoni betoni harkko betoni Lannan varastointikapasiteetti m 3 105 1 109 463 Lantaloissa on lannan varastointikapasiteettia laskennallisesti yhteensä 1 677 m 3 (huomioitu kasavaikutus 1 m). Kuivalantaloihin sijoitetaan jaloittelualueille kertyvä lanta ja tarvittaessa poistettua kuivikepohjaa sekä mahdolliset pilaantuneet rehut. Suppeat jaloittelualueet Betonipohjaisilla suppeilla jaloittelualueilla on lannan varastointikapasiteettia seuraavasti: Mitat Pienempi jaloittelutarhloittelutarha Suurempi ja Pinta ala m 2 600 800 Reunojen korkeus m 0,4 0,4 Lannan varastointikapasiteetti m 3 240 320 Jaloittelutarhoissa on lannan varastointikapasiteettia yhteensä 560 m 3. Lantavarastojen tilavuustarpeen arviointi Laajennuksen jälkeen lannan varastointikapasiteettia tarvitaan emolehmät 150 x 8 kk/12 kk x 15 m 3 /a = 1 500 m 3 (laidunnus 4 kk/a) lihanaudat 130 x 12 kk/12 kk x 15 m 3 /a = 1 950 m 3 (eivät laidunna) < 8 kk hiehot 60 x 8 kk/12 kk x 8 m 3 /a = 320 m 3 (laidunnus 4 kk/a) < 6 kk vasikat 60 x 8 kk/12 kk x 4 m 3 /a = 160 m 3 (laidunnus 4 kk/a) eli yhteensä kaiken kaikkiaan 3 930 m 3 /a. Lannan varastointikapasiteettia on käytettävissä yhteensä 4 097 m 3 (= 1 860 m 3 + 1 677 m 3 + 560 m 3 ) Laidunnus ja jaloittelutarhat Tilan eläimistä 270 (emolehmät, vasikat, hiehot) laiduntavat. Eläimistä 130 (lihanaudat) eivät laidunna. Laidunala on noin 120 ha. Osa laitumista sijaitsee talouskeskuksen välittömässä läheisyydessä, mutta osa laitumista sijaitsee jopa 30 km päässä talouskeskuksesta, Pernajassa. Suurin osa laitumista rajoittuu vesistöön. Nautakarjaa pidetään laitumella 4 kk/a (yötä päivää). Eläinten juottaminen on laitumilla järjestetty pääasiassa ojista. Laitumilla ei ole pysyvää ruokintapaikkaa, mutta osalla laitumia on kiertävä ruokintapaikka.

8 (24) 130 emolehmää ja 120 nuorkarja (hiehot ja vasikat) ovat jaloittelualueilla. Jaloittelualueet muodostuvat kahdesta betonipohjaisesta jaloittelutarhasta ja kahdesta vaihtopohjaisesta jaloittelualueesta. Betonipohjaisten pinta alat ovat 600 m 2 ja 800 m 2 sekä vaihtopohjaisten 400 m 2 ja 600 m 2. Betonipohjaisten jaloittelutarhojen reunojen korkeus on 0,4 m, mutta esimerkiksi kulkuaukkojen kohdilla reunoja ei ole. Tarhaan sisältyvän betonipohjaisen, kattamattoman ruokintapaikan pinta ala on 18 m 2. Jaloittelualueiden käyttöaika vuodessa on noin 8 kk. Jaloittelualueille kertyvä lanta siirretään lantalaan. Jaloittelutarhoissa virtsa ja sadevedet imeytetään osin kuivikkeeseen ja tyhjennetään lantavarastoon. Jaloittelutarhoista kertyviä nesteitä varten on lisäksi kaksi 50 m 3 valumavesisäiliötä. Jaloittelutarhoihin ei ohjata viereisten pihattojen kattovesiä. Jaloittelutarhat tyhjennetään lannasta kesäksi. Valumavesisäiliöt perustetaan maanvaraisesti kaivantoon moreenin/kallion päälle. Sen päälle tehdään tiivistetty soratäyttö 300 mm. Säiliöiden ympärille perustamistasoon asennetaan salaojat. Säiliön pohjan ja reunojen tiivistysrakenteeksi asennetaan HDPE kalvo 1 mm. Kalvon asennus suoritetaan kalvon toimittajan ohjeen mukaan. Säiliöiden ympärille asennetaan suoja aita. Säiliöihin ei tule katetta. Säiliöt täytetään ja tyhjennetään yläkautta. Säiliöistä poistettavat likaiset vedet toimitetaan Porvoon vedelle käsiteltäväksi. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Laakasiilot rakennetaan talouskeskuksen länsireunaan nykyisen rehuvaraston luoteispuolelle. Laakasiilot rakennetaan betonirakenteisina (pohja, seinät) sekä seinien yläosat puuta ja katto peltiä. Nykyisin säilörehu 1 050 t/a pyöröpaalataan tuoreena. Tulevaisuudessa säilörehua tehdään tuoreena laakasiiloon 1 600 t/a, mutta osa siitä saatetaan tehdä paaleihin. Laakasiiloon kertyvää säilörehun puristenestettä syntyy laskennallisesti noin 0,15 m 3 /rehutonni ja esikuivatun rehun ollessa kyseessä noin 0,05 m 3 /rehutonni. Tulevaisuudessa tuorerehu saatetaan tehdä esikuivattuna. Puristeneste johdetaan säiliöön ja siitä edelleen pellolle. Muut rehut varastoidaan rehuvarastossa. Olki varastoidaan kuivikevarastossa. Lannan, virtsan ja puristenesteen levitys pellolle Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 220 ha, josta omaa on 140 ha ja vuokrapeltoa 80 ha. Lantaa ei levitetä pohjavesialueilla oleville peltolohkoille. Jos lohkosta vain pieni osa sijaitsee pohjavesialueella, niin lannan levitystä ei suoriteta pohjavesialueelle sijoittuvalle lohkon osalle. Levitystyön tekee urakoitsija. Levitystyö tehdään touko ja heinäkuussa ja tarvittaessa myös keväällä ja syksyllä. Joka tapauksessa levitystyö tehdään nitraattiasetuksen sallimina ajankohtina. Lanta levitetään kiinteän lannan levitysvaunulla. Lantaa saatetaan patteroida työteknisistä syistä. Jaloittelutarhoista koottuja valumavesiä ei levitetä pelloille.

9 (24) Päästöt ilmaan Sekä vanha että uusi pihatto ovat päädyistään osin avoimia, joten ilma virtaa pihattojen läpi. Vanhassa pihatossa on venttiilit katon harjalla. Uuden pihaton harjalla tulee olemaan koko katon pituudelta avoin osa. Lähimmille naapureille saattaa aiheutua hajuhaittaa lannan levityksestä, joka kuitenkin on lyhytaikaista. Eläinten pidosta sekä lannan varastoinnista ja käsittelystä saattaa aiheutua hajuhaittaa kaakkoistuulilla. Haitta on kuitenkin lyhytaikainen. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Eläinsuojan toiminnasta ja siihen liittyvistä toiminnoista aiheutuva melu on normaalia työkoneista aiheutuvaa melua. Merkittävin melun aiheuttaja on traktorin käyttö. Emolehmät pitävät ääntä vasikoiden takia. Luvan hakijan mukaan lähimmille naapureille ei aiheudu melusta merkittävää haittaa. Pihattonavetoille ja kuivikelantaloille liikennöidään sekä eläinsuojien länsi että itäpuolitse. Laakasiiloille liikennöidään talouskeskuksen länsipuolelta ja laakasiiloilta eläinsuojille pihattojen luoteispuolitse. Eläinten kuljetuksia on noin kerran viikossa. Rehun kuljetuksia on samoin kerran viikossa. Kuivikelantaa / poistettua kuivikepohjaa ajetaan levitysaloille lannanlevitysajankohtina keskimäärin 30 40 kuormaa päivässä noin viikon ajan vuodessa. Lannan kuljetuksista merkittävä osa on tilan sisäisiä kuljetuksia. Jaloittelutarhojen valumavesiä kuljetetaan tarvittaessa. Tuorerehun tekoon ja pyöröpaalien kuljetukseen liittyvää liikennettä on kesällä 3 jaksoa ja kerralla 5 päivää. Olkea kuljetetaan puinnin jälkeen. Sekajätettä noudetaan 2 viikon välein. Raatoja noudetaan tilalta arviolta noin 5 kertaa vuodessa. Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuivikelannan ja kuivikepohjan (02 01 06) sekä jaloittelutarhojen valumavesien (02 01 06) lisäksi toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä: Metalliromu (02 01 10) noudetaan ja toimitetaan romunkeräykseen. Muovijätettä (02 01 04) syntyy noin 0,5 t/a, joka toimitetaan Domargårdiin. Paaliverkot (02 01 04) laitetaan sekajätteen joukkoon ja edelleen Domargårdiin. Jos paperijätettä (20 01 01) syntyy, se kerätään ja toimitetaan keräykseen. Sekajäte (20 03 01) noudetaan järjestetyn jätehuollon kautta. Vanhat loisteputket (20 01 21*) ja akut (20 01 33*) toimitetaan ongelmajätteinä Domargårdiin. Jäteöljyt (13 02 05*) ja mahdolliset vanhat torjunta aineet (02 01 08*) toimitetaan Ekokem Oy:lle. Pilaantuneet rehut (02 01 03) laitetaan lantalaan ja siitä edelleen pellolle. Kuolleita eläimiä (02 01 02) syntyy arviolta noin 4 t/a. Raadot toimitetaan hävitettäviksi Honkajoki Oy:lle. Raadot noudetaan tilalta yleensä kahden päivän sisällä. Noutoa odottava raato suojataan esimerkiksi pressulla.

10 (24) TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Lannan levityksessä noudatetaan nitraattiasetusta ja ajon yhteydessä huolehditaan kaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta. Luvan hakijan mukaan toiminta ei aiheuta ympäristöhaittoja. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Eläinsuojan toiminnassa ei synny varsinaisia häiriötilanteita. Sähkökatkojen varalle on generaattori, palovaroitinjärjestelmät järjestetään ja pelastussuunnitelma on tekeillä. Luvan hakijan mukaan rankkasateilla saattaa jaloittelutarhojen valumavesistä aiheutua valumia ympäristöön. Valumavesisäiliöiden rikkoontuminen pyritään estämään huolellisella suunnittelulla, toteutuksella ja säiliöiden asianmukaisella käytöllä. Mahdollisen säiliörikon yhteydessä likaisten vesien pääsy salaojaveden mukana vesistöön estetään niskakaivoon järjestettävällä sululla. VALVONTA JA TARKKAILU Luvan hakija ei ole esittänyt järjestettäväksi erillistä valvontaa ja tarkkailua. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 9.1.2008, 10.1.2008, 15.1.2008 ja 17.1.2008. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Porvoon kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla 4.2. 3.3.2008 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Uusimaa ja Borgå Bladet nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Porvoon kaupungin ympäristönsuojelutoimistossa. Tarkastukset ja neuvottelut Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus 28.3.2008. Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista sekä täsmennettiin toiminnan asiatietoja. Tarkastus ja neuvottelumuistio No YS 430/3.4.2008 on liitetty asiakirjoihin.

11 (24) Lausunnot Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Porvoon kaupunginhallitukselta ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalta. Ympäristölautakunnan lausuntoon on pyydetty liittämään myös terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Etelä Suomen lääninhallitus ilmoittaa 19.2.2008 päivätyllä kirjeellään, ettei se tässä vaiheessa käytä sille varattua mahdollisuutta lausunnon antamiseen. Lääninhallitus pitää tärkeänä, että kunnan terveydensuojeluviranomaiselle varataan mahdollisuus lausunnon antamiseen hakemuksesta. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto on antanut 12.3.2008 päivätyn lausunnon, jossa todetaan seuraava: Pohjavesien suojaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska osa tilasta sijaitsee samalla pohjavesialueella kuin Porvoon veden päävedenottamo. Sannaisten vedenottamo tuottaa talousvettä noin 20 000 asukaan tarpeisiin. Toiminnasta ei saa aiheutua talousveden saastumisvaaraa. Luvan hakijan tulee huolehtia siitä, että talousvesiverkoston ja eläinsuojan mahdollisten vesisäiliöiden / juottoaltaiden / muiden vesijärjestelmien liitokset täyttävät rakennusmääräyskokoelman osion D1 vaatimukset. Lausunnolle toimitetusta hakemuksesta ei käy ilmi, onko toiminnan vaikutusalueella käytössä olevia talousvesikaivoja. Toiminta tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu myöskään talousvesikäytössä olevien kaivojen saastumisvaaraa. Lannan varastointitilojen tulee olla riittävät suhteessa tilalla pidettävään eläinmäärään. Laidunten tulee olla siten aidattuja, että eläinten karkaamisvaara on mahdollisimman vähäinen. Eläimille tulee varata riittävästi hyvälaatuista juomavettä myös laitumelle. Luonnonvesiä voidaan käyttää, mikäli ne soveltuvat ominaisuuksiensa perusteella juomavedeksi (meriveden suolaisuus) ja mikäli niihin ei kohdistu senlaatuista jätevesikuormitusta, joka aiheuttaa tartuntatautien leviämisen riskiä eläimiin. Terveydensuojelujaostolla ei ole asiasta muuta huomautettavaa. Porvoon ympäristönsuojelulautakunta on antanut 19.3.2008 päivätyn lausunnon. Sen mukaan hakemuksen mukainen toiminta soveltuu tilan Bosgård alueelle. Esitetyt toimenpiteet lannan ja virtsan käsittelyn sekä eläinten jaloittelutarhoista tulevien valumavesien osalta ovat perusteltuja ja tarpeen. Lannan varastointitilojen tulee olla riittävät suhteessa tilalla pidettävään eläinmäärään. Laidunten tulee olla asianmukaisesti aidattuja.

12 (24) Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on toimitettu yksi muistutus. K. ja L. W. ovat toimittaneet 3.3.2008 päivätyn muistutuksen, jossa esitetään seuraava: alue rajattu, Pieni Pernajanlahti vieressä lantamäärät huomattavat, hajuhaittoja estävien toimenpiteiden ja lannan talteenoton toteuttaminen valumat eri sääolosuhteissa, varsinkin sadanta ja talviaika maan ollessa jäässä karjan äänet nykyisellä karjamäärällä eivät ole erikoisen häiritseviä aitausten tulee olla riittävän vahvoja estämään eläinten karkaamiset, koska eläimet ovat suuria ja ne voivat olla vaarallisia sekä ne voivat aiheuttaa vahinkoja ympäristössä alueilla, joilla eläimet laiduntavat, tulee kaikki tehokkaasti syödyksi, pikkueläimille ja linnuille ei jää mitään suojaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 3.4.2008 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija on ilmoittanut sähköpostilla 4.4.2008, että hän ei anna vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Kaarlo Schildtille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu noin 60 hieholle (alle 8 kk), 130 lihanaudalle, 150 emolehmälle ja 60 vasikalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Uudenmaan ympäristökeskus on huomioinut lausunnoissa ja muistutuksessa esitetyt seikat lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa ilmenevällä tavalla. Lisäksi ympäristökeskus vastaa lausuntoihin ja muistukseen seuraavan: Itse eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella, mutta pohjavesialue sijaitsee osittain eläinsuojan sijoituskiinteistön alueella. Lantaa ei levitetä pohjavesialueilla oleville peltolohkoille. Jos lohkosta vain pieni osa sijaitsee pohjavesialueella, niin lannan levitystä ei suoriteta pohjavesialueelle sijoittuvalla lohkon osalla.

13 (24) Muistutuksessa on kiinnitetty huomiota tehokkaaseen laidunnukseen. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa, että laidunnus lisää luonnon monimuotoisuutta. Lintuvesialueen rantojen laidunnuksesta hyötyvät monet lintulajit, erityisesti kahlaajat. Laidunnus myös rajoittaa ruovikon leviämistä ja rantojen umpeenkasvua. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1.1. Olemassa olevan pihaton sekä uuden rakennettavan pihaton pohjarakenteiden, kiinteäpohjaisten jaloittelualueiden, lantavarasto ja laakasiilorakenteiden sekä lannan kuormausalustojen on estettävä lannan, virtsan, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin ja Pieneen Pernajanlahteen. 1.2. Kiinteäpohjaisille jaloittelualueille kertyvä virtsa ja likaiset valumavedet on imeytettävä kuivikkeisiin ja/tai johdettava valumavesisäiliöihin. Säilörehun puristeneste on johdettava tiiviiseen säiliöön. Lantaloihin mahdollisesti kertyvät nesteet on imeytettävä kuivikkeisiin. Päästöt ilmaan (YSL 6, 42, 43, NaapL 17 ) 2.1. Eläinten pito, pihattojen ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille. 2.2. Levitettäessä lantaa eläinsuojan välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojan kanssa kohtuutonta rasitusta hajuhaittana lähimmille ulkopuolisille naapureille. 2.3. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. Melu (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinsuojien toiminnasta, lannan, rehujen, kuivikkeiden ja muiden raaka aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, JL 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 4. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämi

14 (24) sessä ja keräyksessä on noudatettava Porvoon kaupungin jätehuoltomääräyksiä. 5.1. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 5.2. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Varastointi (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 6.1. Toiminnassa syntyvä poistettava kuivikepohja ja jaloittelualuilla muodostuva kuivikelanta on niiden poistamisen jälkeen varastoitava tiivisrakenteisissa lantaloissa tai lanta on toimitettava suoraan hyötykäyttöön peltoviljelyksessä. 6.2. Kuivikepohjalle sekä kuivikelannalle ja virtsalle (kuivikkeeseen imeytettynä) on oltava yhteensä vähintään 3 930 m 3 varastointitilavuutta. Vanhaan katettuun pieneen lantalaan on toteutettava vähintään 0,2 metrin korkuinen ajoluiska tai sitä vastaava muu rakenne. Uusi lantala on mitoitettava siten, ettei lanta nesteineen valu lantalan ulkopuolelle. Lantalan reunat on tehtävä riittävän korkeiksi. Ajoluiskan on oltava vähintään 0,5 metrin korkuinen. Lantala on varustettava asianmukaisella kuormauslaatalla. 6.3. Jaloittelutarhoissa muodostuville likaisille valumavesille on oltava riittävän suuret valumavesisäiliöt. 6.4. Säilörehun puristenesteelle on oltava riittävän suuri puristenestesäiliö. 6.5. Rakennettavat kuivalantala, valumavesisäiliöt, säilörehusiilot ja puristenestesäiliö on suunniteltava ja rakennettava vesitiiviiksi. Ne on perustettava riittävän kantavalle pohjalle. Niiden rakenteet on toteutettava rakennesuunnittelijan esittämien vaatimusten mukaisesti. Valumavesisäiliöt on varustettava riittävän korkeilla ja tiheillä suoja aidoilla. Valumavesisäiliöiden salaojitus on toteutettava siten, että onnettomuustilanteessa salaojaveden pääsy ojaan voidaan tarvittaessa estää.

15 (24) 6.6. Luvan saajan on teetettävä asiantuntijalla rakennettavan lantalan, valumavesisäiliöiden, säilörehusiilojen ja puristenestesäiliön yksityiskohtaiset rakennesuunnitelmat. Suunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle kuukautta ennen kulloinkin kyseessä olevan rakenteen rakentamisen aloittamista. 6.7. Rakennettavien lantalan, valumavesisäiliöiden, säilörehusiilojen ja valumavesisäiliöiden tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen kulloinkin kyseessä olevien rakenteiden käyttöönottoa. 7. Rehut, kuivikkeet, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. Polttoainesäiliöiden alla oleva betonilaatta on varustettava reunakorokkein 30.6.2009 mennessä. 8. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Valumavesisäiliöt on tyhjennettävä hyvissä ajoin ennen niiden täyttymistä. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. Valumavesisäiliöistä poistettavat vedet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi paikkaan tai laitokseen, jolla on ympäristölupa kyseisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Vedet saa hyödyntää myös "lantana" peltoviljelyksessä. 9. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteistojen ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30 ) 10. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) 12. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

16 (24) Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) 13.1. Uuden pihaton pohjarakenteet reunoineen on rakennettava vesitiiviistä ja säänkestävästä betonista tai asfaltista. Pihatot on varustettava räystäskouruin siten, etteivät räystässadevedet valu jaloittelualueille tai uuteen lantalaan. Olemassa olevaan pihattoon on asennettava edellä mainitut räystäskourut viimeistään 30.6.2009 mennessä. 13.2. Kaikille osa tai ympärivuotisesti pihattojen ulkopuolella oleskeleville nautaeläimille on oltava määräyksissä 1.1. ja 13.3. esitetyin vaatimuksin toteutetut asianmukaiset jaloittelualueet. Eläimille, joiden ulkona oleskelu voidaan katsoa laidunnukseksi eikä jaloitteluksi, ei tarvitse kuitenkaan toteuttaa jaloittelualueita. Laidunkauden ulkopuolella nautaeläinten ulkona oleskelu on tapahduttava asianmukaisilla jaloittelualueilla. 13.3. Suppeat jaloittelualueet on rakennettava tiivispohjaisiksi. Laajoille jaloittelualueille avautuvien kulkuaukkojen edessä rakennusten ulkopuolella on oltava yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti 10 15 m 2 :n kokoinen tiivispohjainen alue kuitenkin siten, että alueen ylärajaksi riittää 300 m 2. Kaikki tiivispohjaiset jaloittelualueiden osat on tasattava ja muotoiltava niin, että niillä muodostuvat nesteet saadaan mahdollisimman tehokkaasti imeytettyä kuivikkeisiin ja/tai johdettua valumavesisäiliöihin ja etteivät lannan aineosat pääse ympäristöön. Lanta on kerättävä alueilta, joihin sitä kerääntyy. Kerätty lanta on vietävä varastoitavaksi lantalaan. Poistettavan vaihtopohjan käsittely on toteutettava vastaavasti kuin lannankin. Tiivispohjaisten jaloittelutarhojen reunat on tehtävä vähintään 0,4 metrin korkuisiksi joka kohdassa, missä se vain on mahdollista. Tiivispohjaisissa jaloittelutarhoissa muodostuvat likaiset valumavedet, joita ei imeytetä kuivikkeisiin, on johdettava valumavesisäiliöihin. Mikäli jaloittelutarhat puhdistetaan huolellisesti laidunkauden ajaksi eikä niissä tällöin pidetä eläimiä, voidaan hulevedet tänä aikana johtaa ojaan. 13.4. Jaloittelualueiden ja kuormausalustojen ulkopuoliset hulevedet sekä pihattojen ja lantaloiden räystässadevedet on ohjattava jaloittelualueiden ja kuormausalustojen ulkopuolelle. 13.5. Luvan saajan on toimitettava asiantuntijan laatimat yksityiskohtaiset jaloittelualueiden rakennussuunnitelmat jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukautta ennen rakenteiden toteuttamista. 13.6. Uuden pihaton ja tiivispohjaisten jaloittelutarhojen tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen niiden käyttöönottoa / muutostyön jälkeistä käyttöönottoa.

17 (24) 14. Pihattojen ja tiivispohjaisten jaloittelutarhojen pohjarakenteiden sekä reunojen tiiveys on aina tarkastettava kyseisten tilojen / alueiden tyhjennysten yhteydessä. 15. Toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 105 hehtaaria. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokraja lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. 16.1. Pihattojen viereisillä länsi, pohjois ja koillisenpuoleisilla peltolaitumilla ja Marenin merenrantaniityllä laidunnus on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa synny. Laidunnus on toteutettava siten, ettei se aiheuta Marenin merenrantaniityllä alueen kasvillisuuden haitallista rehevöitymistä tai eroosiota. Laidunnuspaine (eläinten lukumäärä laidunalaa kohti) on sovitettava niin, että eläimet pääsääntöisesti elävät laitumen tuoton varassa ilman lisärehua tai laidunkierto on järjestettävä niin, että laitumen ollessa loppuun syöty siirretään eläimet toiselle laitumelle. Laidunnettava Marenin merenrantaniitty on oltava erotettu aidalla peltolaitumista. 16.2. Aitauksien on oltava riittävän vahvoja ja ne on pidettävä kunnossa siten, että eläimet pysyvät aitauksissaan. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46, YSA 19, JL 51, 52 ) 17.1. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, koottujen valumavesien määristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista tiedot lantavarastojen (lantalat, pihatot, jaloittelutarhat) ja valumavesisäiliöiden tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista. 17.2. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan ja valumavesien varastointi on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

18 (24) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Tilakeskus sijaitsee maa ja metsävaltaisella alueella. Lähimpien naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat tilakeskuksen lounais ja luoteispuolilla noin 300 400 metrin etäisyydellä olemassa olevasta pihatosta. Rakennettava uusi pihatto ja uusi lantala tulevat sijoittumaan poispäin lähimpien naapureiden asuinrakennuksista. Tilakeskuksen pohjois ja itäpuolilla lähimmillään noin 150 metrin etäisyydellä on Natura 2000 aluetta sekä lintuvesiensuojeluohjelma aluetta. Tilan käytössä oleva läheinen Marenin merenrantalaidun sijaitsee edellä mainituilla suojelualueilla. Tilakeskuksen länsipuolella lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä eläinsuojista on I luokan pohjavesialue. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Talouskeskuksessa on eläinsuojan toimintaa varten pihatto, kaksi kuivalantalaa ja muita varastointitiloja, kuten rehuvarasto. Lisäksi rakennetaan uusi pihattonavetta, kuivalantala sekä laajennetaan jaloittelualueita. Eläinsuojan toiminnasta syntyvä kuivikelanta ja tarvittaessa poistettu kuivikepohja varastoidaan lantaloihin. Jaloittelualueille kertyvä lanta varastoidaan lantaloihin. Jaloittelutarhojen valumavedet kootaan valumavesisäiliöihin. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Säilörehun puristeneste otetaan talteen. Lantavarastot tyhjennetään vuosittain. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojan toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat hajuhai

19 (24) tat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta, virtsa, säilörehun puristeneste ja likaiset valumavedet on koottava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä, tyhjennyksistä sekä puristenesteistä ja jaloittelutarhojen valumavesistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. ja 6.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 6. ja 8. 10.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. (Määräys 1.) Kuivikelannan "palaessa" aerobisesti vapautuu hajutonta hiilidioksidia. Osa hajoamisesta on anaerobista, joten siitä vapautuu myös haisevia yhdisteitä. Eläinten pidossa on huolehdittava, että lannasta ja sen käsittelystä ei aiheudu kohtuuttomia hajuhaittoja lähimmille naapureille. (Määräys 2.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväarvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvia yö ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. (Määräys 3.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 4.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita eläimiä, arviolta 4 t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä

20 (24) saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). (Määräys 5.) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri niin, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varastotilan mitoituksessa otetaan huomioon myös asianmukaiset suppeat jaloittelualueet ja pihattotyyppiset kuivikepohjat. (Määräykset 6.1. ja 6.2.) Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Polttonestesäiliöiden alla on oltava reunakorokkein varustettu tiivis alusta, jotta voidaan estää öljyn pääsy ojaan ja maaperään vahinko ja onnettomuustilanteissa. Säilörehun säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäisemiseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan puristenesteitä ympäristöön. (Määräys 7.) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 8.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 10.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 11.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 12.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan jaloittelualueet ja ulkotarha on rakennettava siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Keväällä tapahtuvaa lannan ja ravinteiden huuhtoutumista sulamisvesien mukana voidaan vähentää keräämällä lanta alueilta, joihin sitä kerääntyy. Kerätty lanta viedään varastoitavaksi lantalaan. Jaloittelualue on suppea, jos sen pinta ala on alle 20 m 2 täysikasvuista nautaeläintä kohti. Jaloittelualue on laaja, jos sen pinta ala on 20 m 2 tai yli yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti. Suppeiden ja laajojen jaloittelualueiden tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pinta ja pohjavesiin voidaan ehkäistä.

21 (24) Ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan ruokintapaikan eteen varataan vähintään 5 m 2 kokoinen tiivispohjainen alue kutakin täysikasvuista nautaeläintä kohti. Ruokintapaikka voi sijaita laajalle jaloittelualueelle johtavan kulkuaukon edessä olevalla tiivispohjaisella alueella. Tämä kelpaa myös ruokintapaikan alustaksi sellaisenaan, kun sen mitoitus on oikea. Suppean jaloittelualueen tiivispohjainen alusta on sellaisenaan riittävä kyseessä olevaan tarkoitukseen. Ravinteiden huuhtoutuminen tiivispohjaiselta alueelta voidaan estää kattamalla alue tai johtamalla sadevedet keräilykaivoon. Keräilykaivon mitoituksesta ja kaivon tyhjennyksestä on ohjeet samassa ympäristöministeriön ohjeessa. Toiminnanharjoittaja on esittänyt, että ravinteiden huuhtoutumista estetään osin imeyttämällä likaiset nesteet kuivikkeisiin ja osin johtamalla nesteet valumavesisäiliöihin. Asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi jaloittelualueiden suunnitelmat tulee toimittaa valvontaviranomaiselle jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. (Määräys 13.) Eläinsuojien ja jaloittelualueiden rakenteiden tarkastamisella varmistetaan, että rakenteet ovat kunnossa eikä vuotoja ympäristöön synny. (Määräys 14.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari kolmea emolehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. (Määräys 15.) Ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan laiduntaminen toteutetaan siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Pohjavesien pilaantumisvaaraa ei saa syntyä. Niin sanotussa vapaakasvatuksessa olevien luonnonlaitumilla laiduntavien eläinten tiheys ei saisi ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Sopiva laidunnuspaine eli eläinmäärä hehtaaria kohti on tapauskohtainen. Sopiva laidunnuspaine riippuu alueesta, laiduneläimestä, kasvukauden sääoloista ja kasvukauden vaiheesta. Jos eläimille joudutaan järjestämään laitumen yhteyteen säännöllinen lisäruokinta, ei ole kyse laiduntamisesta vaan jaloittelusta. (Määräys 16.1.) Jotta naapureille ei aiheudu eläinten laiduntamisesta tarpeetonta haittaa, on tilakeskuksen läheiset laidunalueet aidattava asianmukaisesti ja aitaukset on myös pidettävä kunnossa. (Määräys 16.2.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta